Toimeentulotuen soveltamisohjeet työntekijöille Salon kaupunki 2015 Aikuissosiaalityö

Toimeentulotuen soveltamisohjeet työntekijöille Salon kaupunki 2015 Aikuissosiaalityö Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 17.12.2014 Voimassa 1.1.2015 alkaen

2(39) SISÄLLYSLUETTELO 1. SÄÄNNÖKSET... 4 1.1. Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 4 1.2. Hakemuksen käsittely... 5 1.3. Oleskelukunta... 6 1.4. Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat... 7 1.4.1. EU/ETA-kansalainen... 7 1.4.2. Pohjoismaan kansalainen... 8 1.4.3. Turisti... 8 1.4.4. Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen... 9 1.4.5. Pakolaiset ja paluumuuttajat... 9 1.4.6. Turvapaikanhakijat... 10 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS... 10 2.1. Toimeentulotuen rakenne... 10 2.2. Toimeentulotuen määräytyminen... 11 2.3. Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23 )... 11 3. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN... 12 3.1. Tulojen huomioon ottaminen... 12 3.1.1. Ansiotulot... 12 3.1.2. Työttömyysturva... 13 3.1.3. Kelan etuudet... 14 3.1.4. Opiskelijat... 14 3.1.5. Eläketulot... 16 3.1.6. Yrittäjät... 16 3.1.7. Vähäiset tulot... 17 3.1.8. Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot... 17 3.1.9. Veronpalautukset / jäännösverot... 18 3.2. Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen... 18 3.3. Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen... 19 3.4. Tulot, joita ei oteta huomioon... 19 4. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 19 4.1. Perusosa... 20 4.1.1. Alennettu perusosa... 20 4.2. Muut perusmenot... 21 4.2.1. Asumismenot... 21 4.2.1.1. Erilliset lämmityskustannukset... 22 4.2.1.2. Sähkö ja taloussähkö... 22 4.2.1.3. Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot... 23 4.2.1.4. Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot lämmityskustannuksineen ja vesimaksuineen Salossa... 23 4.2.1.5. Poste restante -osoitteessa asuvat... 24 4.2.1.6. Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut... 24 4.2.2. Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot... 24 4.2.2.1. Lääkkeet... 25 4.2.2.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 25 4.2.2.3. Hammashoito... 26

3(39) 4.2.2.4. Silmälasit... 26 4.2.2.5. Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 26 5. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 27 5.1. Päivähoito-, koululaisten iltapäivätoiminta- ja elatusmaksut... 27 5.2. Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot sekä lasten luonapito... 28 5.3. Muut asumisesta aiheutuvat menot... 29 5.3.1. Vuokravakuus ja välityspalkkio... 29 5.3.2. Sähkön takaus... 30 5.3.3. Muuttokustannukset... 30 5.4. Kodin irtaimisto... 30 5.5. Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 31 5.6. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset... 31 5.7. Vaatekustannukset... 32 5.8. Perhejuhlat... 32 5.9. Hautauskustannukset... 32 5.10. Maahanmuuttajat... 33 5.11. Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu... 36 5.12. Vangit ja vankilasta vapautuvat... 36 5.13. Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen... 36 6. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 37 7. VÄLITYSTILIT... 37 8. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS... 38

4(39) 1. SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentuolotuesta1412/1997 (muutokset 29.12.2005/1218) Asetus toimeentulotuesta 66/1998 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Ulkomaalaislaki 301/2004 EU/ETA-kansalaisia koskevat säännökset Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11 STM Kuntainfo 2/2014 Toimeentulotuen perusosan alentaminen 1.1. Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Uudelle asiakkaalle pyritään järjestämään tapaaminen sosiaalityöntekijälle tai -ohjaajalle viimeistään silloin, kun asiakkuus on jatkunut kolmen kuukauden ajan.

5(39) Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. 1.2. Hakemuksen käsittely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai toimeentulotukivirkailijan hyväksyessä suullinen tai muu hakemistapa. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Hakemukseen on merkittävä sen saapumispäivä. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotuspäätös ja muu selvitys omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä sekä kaikkien pankkitilien tiliotteet kolmelta edelliseltä kuukaudelta. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilötodistus tai passi. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätösten yhdenmukaisen asun vuoksi käytetään fraasia, jolloin varsinaisen päätösosan jälkeen tulevat perustelut ja lainkohdat, joihin viitataan. Sekä laskelman että päätöksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lyhenteitä tulee välttää. Perustelut-osioon kirjataan miten ja milloin toimeentulotukea on haettu. Lisäksi mainitaan hakijan toiminta (työssä, työtön, opiskelija, eläkeläinen jne.) ja pääasiallinen tulo, muut välttämättömät tiedot ja tarvittaessa selvennetään laskelmaa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Myönteistä päätöstä ei ole välttämätöntä perustella, mutta kokonaan tai osittain hylätty hakemus tulee aina perustella. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atk-järjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa on tilanne tarkistettava. Määräajat: Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan 1.1.2008. Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä.

6(39) Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. 1.3. Oleskelukunta Toimeentulotukilain 14 :n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotukea voidaan myöntää kotikuntamerkinnästä lähtien. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran myöntämisestä siellä. Ensimmäinen vuokra erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa, joten siihen haetaan toimeentulotukea sieltä. Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Salossa ei saa rajoittaa, vaan siltä osin, kun asian ratkaisu kuuluu uudelle oleskelukunnalle, on noudatettava hallintolain mukaista siirtomenettelyä. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolella ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Niiden kiireellisten terveydenhuoltomenojen osalta (esim. poliklinikkamaksu), jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta.

7(39) 1.4. Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen TTL 2 :n nojalla. Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessaan voimassa oleva matkustusasiakirja ja voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Ulkomaalaislain 39 :n mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä toimeentulotukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleelle henkilölle. Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Maahanmuuttovirasto, Migri, on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. 1.4.1. EU/ETA-kansalainen Euroopan Unionin kansalaisen (+ Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisen) maahantulon ja oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. EU/ETA-maan kansalaiset voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk ilman oleskelulupaa. Tänä aikana he ovat toimeentulotuen kannalta pääasiassa samassa asemassa kuin turistit. Jos oleskelu kestää kauemmin, pitää EU-kansalaisen rekisteröidä oleskeluoikeutensa paikallispoliisilla. Luvan hakemisen yhteydessä voidaan edellyttää selvitystä turvatusta toimeentulosta niin, ettei hakija turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai vastaavaan etuuteen oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. Kukin tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Huomioon otettavia seikkoja ovat myös oleskelun pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja myönnetyn avustuksen määrä. Vuoden oleskelun jälkeen EU-kansalainen voi saada kotipaikkaoikeusmerkinnän. Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on oikeutettu hakemaan poliisiviranomaiselta pysyvän oleskeluoikeuden rekisteröintiä varten Suomessa. Ennen tämän määräajan täyttymistä EU/ETA-kansalaisen tulisi pääsääntöisesti tulla toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan. Toimeentulotuen tarpeen tulisi rajautua lähinnä kii-

8(39) reelliseen tukeen, ellei hakijaa ole vapautettu toimeentuloedellytyksestä (lisätiedot: STM:n opas 2013:4, sivut 58 ja 173) EU/ETA kansalaisen hakiessa toimeentulotukea hänen oleskeluoikeutensa voimassaolo selvitetään tarvittaessa ottamalla yhteyttä poliisiin. Voimassa olevan oleskeluoikeuden perusteella hänelle myönnetään periaatteessa toimeentulotukea samoin perustein kuin Suomen kansalaiselle vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuen tarpeen arvioinnin kannalta ratkaisevia seikkoja ovat kunnassa oleskelun pysyvyys ja muut tapauskohtaisesti arvioitavat olosuhteet. Työnhakijat: EU- tai ETA-valtioista tulevilla työnhakijoilla on oikeus hakea 3 kuukauden ajan työtä toisesta EU- tai ETA-maasta ja heillä on tällöin oikeus työttömyysturvaan oman maansa kustannuksella. Työttömyysturvaa saadakseen työnhakijan on tarvinnut ilmoittautua työnhakijaksi oman maansa lainsäädännön mukaisesti ennen lähtöään. Hänellä on oltava mukanaan Kelan toimistoon tai työttömyyskassalle toimitettava todistus työttömyysetuuksien määrästä ja kestosta. Suomeen tultuaan työnhakijan on ilmoittauduttava Suomessa työttömäksi työnhakijaksi 7 päivän kuluessa saapumisestaan. Työnhakijoiden edellytetään turvaavan toimeentulonsa lähtömaansa työttömyyskorvauksella siten, etteivät he joudu turvautumaan toimeentulotukeen Suomessa. Työnhakija on toimeentulotukea myönnettäessä rinnastettavissa turistiin ennen työskentelyn aloittamista. Työnhakija saa oleskella 3 kuukauden jälkeenkin Suomessa, jos hän on edelleen työnhaussa ja hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. Työnhakijan oikeutta toimeentulotukeen arvioidaan siten kussakin yksittäisessä tilanteessa oleskelun pysyvyyden mukaan. 1.4.2. Pohjoismaan kansalainen Pohjoismaiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan maistraatissa ja vasta, jos oleskelu kestää yli 6 kk. Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen piiriin, joka tuli voimaan 1.10.1996 (Finlex: valtiosopimukset 69/1996). Sopimus sisältää ohjeita, jotka liittyvät välittömien sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen maksamiseen, kotimaahan lähettämiseen tai pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevan matkustamiseen tai muuttamiseen. 1.4.3. Turisti Turistiksi katsotaan ulkomaalainen, joka on saapunut Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan (enintään 3 kk). Hänen ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että turistilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa varten. Näiden varojen puutteessa ulkomaalainen voidaan käännyttää. Tuen

9(39) tarpeessa olevalla on oikeus toimeentulotukeen vain silloin, kun hän ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. Jos ulkomaalainen turisti on joutunut rahavaikeuksiin tilapäisen oleskelunsa aikana, hänet tulee ensisijaisesti ohjata hoitamaan asiansa itse. Harkinnan mukaan tällaisessa tapauksessa tulisi tehdä ilmoitus poliisille mahdollista käännytystä varten. Ulkomaalainen voidaan myös ohjata kääntymään oman maansa edustuston puoleen. Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei voida millään muulla keinolla hoitaa. Toimeentulotuen tarve laajimmillaankin rajoittuu vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu- ja muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin hän kohtuudella ennättää palata kotimaahansa. Erityisestä syystä näihin menoihin voidaan antaa myös osto-osoitus. 1.4.4. Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen Jos ulkomaalaisen oleskelu Suomessa perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on jatkuva (A) tai pysyvä (P). Maassa vakinaisesti oleskelevalla on myös väestörekisteriin merkitty kotikunta. Vakinainen oleskelukunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea, mikäli sen myöntämisedellytykset täyttyvät. Jos oleskelulupa on tilapäinen (B), toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin. Kun oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, on syytä selvittää, onko hakija oikeutettu asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai sairauspäivärahaan tai työttömyysturvaan. Eli henkilöä on aina pyydettävä esittämään passinsa, johon liimatusta tarrasta löytyy status, oleskelu- ja työlupa. Statuksesta ilmenee, millä perusteella lupa on myönnetty ja mikä on maassaolon tarkoitus. Opiskelun perusteella tilapäisen oleskeluluvan saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada Suomesta opintotukea. Ennen oleskeluluvan saamista on opiskelijan osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu esim. säästöillä, stipendillä tai muulla vastaavalla. 1.4.5. Pakolaiset ja paluumuuttajat Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Kun turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa pakolaisstatuksen (A). Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa sitten takaisin Suomeen. Paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä.

10(39) Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislain mukaan pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimahan tai lähtömaahan palaamista varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa. 1.4.6. Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta. Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa ja asuvat tuona aikana vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa kunnassa. Turvapaikkahakemukset käsittelee maahanmuuttovirasto. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Toimeentulotuki rahoitetaan kokonaan valtion varoista ja sen myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa kotikunnan. 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jaetaan ehkäisevään, perus- ja täydentävään toimeentulotukeen. Laskelman ollessa ylijäämäinen, perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja ei makseta täydentävänä toimeentulotukena siinäkään tapauksessa, että käytetään harkintaa (esim. maksusitoumus lääkkeisiin). Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, informaatiomenoista (lehti, puhelimen ja internetin käyttömenot) ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosien euromäärät vahvistetaan vuosittain ja ovat kaikissa Suomen kunnissa samoja. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta ovat vuoden 2007 tasossa seuraavat (prosenttia perusosasta): ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhoitomenot 3 %

11(39) muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 % (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot ja vastaavat) Muut perusmenot: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähkö 3) kotivakuutus sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot, 2) muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 2.2. Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen suuruus on TTL 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytössä olevien tulojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Salossa siirrytään 1.1.2013 alkaen yhdistelmäpäätösmalliin, jolloin perus-, täydentävää ja ehkäisevää tukea voidaan myöntää samalla päätöksellä. Toimeentulotukityypin erittely tapahtuu maksun tiliöinnissä. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (esim. sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samalta päätökseltä, kun päätöksessä on niin mainittu. Takautuva toimeentulotuki: Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen erääntyessä ja ettei hän selviydy kyseisistä menoista sillä hetkellä, kun tukea haetaan. Erityisiä syitä on arvioitava aina yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi asumisen turvaamista, jolloin takautuvina menoina voivat olla vuokravelat, vesi- ja sähkölaskurästit. 2.3. Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (TTL 23 ) ja perintä (TTL 21 ) Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä, tehdään perintäpäätös.

12(39) Yleisenä lähtökohta on, että vireillä olevat etuudet peritään. Toimeentulotuen takaisinperintä ei kuitenkaan saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen tarvetta. 3. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1. Tulojen huomioon ottaminen TTL 11 :n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo on ensisijaista. Toimeentulotuen käsittelijän on ohjattava asiakasta hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle tai ottaa työnantajalta eropaketin, ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuudenmaksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan perinnän jälkeinen osa. 3.1.1. Ansiotulot Toimeentulotukilain 11 :n mukaan ansiotuloista kuuluu jättää huomioimatta 1.1.2015 alkaen vähintään 20 % ja kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa ansiotyössä käyvää hakijaa kohti (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutettu tulo on henkilökohtainen ja sitä sovelletaan myös omaishoidontukeen. Salossa etuoikeutettuna tulona käytetään yleisesti 20 prosentin vähennystä ansiotulosta ja omaishoidontuesta (laskelman tulotyyppeinä Ansiotulo ja Omaishoidontuki). Kannustettaessa työtöntä työelämään ja työssä pysymiseen voidaan harkinnalla käyttää suurempaakin vähennystä. Tällöin ansiotulosta vähennetään 50 tai 100 % ja kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Tähän soveltuvat laskelman tulotyypit: Ansiotulo -50 % (kuitenkin enintään 150 e) ja Ansiotulo -100 % (kuitenkin enintään 150 e). Näitä tulotyyppejä voi käyttää myös muutoin, kun huomioidaan vähäisiä, satunnaisia tai takautuvia ansiotuloja. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisedut sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tuloina eikä vastaavasti työtehtävien hoitamiseen liittyviä matkakuluja menoina. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin kuin ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja.

13(39) Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kuin hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulon turvaamiseksi. Palkasta tehdyt pidätykset, jotka ovat osapalkkaa (palkkaennakot, asuntokorvaukset, työpaikkaruokailu ja muut ostot), lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. (Ansiotulon jaksottamisesta katso myös kohta 3.3.) 3.1.2. Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan yleensä 20 maksupäivän erissä. Työttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää. Tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittain niin, että keskimäärin kertoimena käytetään 21,5 päivää. Työttömyysturvan jaksotus voidaan aloittaa silloin, kun henkilölle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Tällainen tilanne asiakkaalle voi tulla pian työttömäksi jäätyä. Näin ollen jaksotus voi tulla kysymykseen uuden asiakkaan kohdalla jo heti ensimmäisen hakemiskuukauden aikana, mikäli tällöin kahdet korvaukset maksetaan. Jaksotusta voidaan käyttää myös sellaisella uudella asiakkaalla, joka on saanut yhtäjaksoisesti työttömyysturvaa noin vuoden ajan. Jaksotuksen käytön aloittamisesta voidaan myös asiakkaan kanssa sopia tarjoamalla vaihtoehtoja (asiakaslaki 5 ). Esimerkiksi kun työttömyyspäivärahakauden alussa loppukuusta maksettavaa 20 päivän erää ei voida kohtuudella huomioida kokonaisuudessaan sen kuukauden tuloksi, jolle tukea haetaan, voidaan 20 päivän erästä ottaa huomioon kyseiselle kuukaudelle vain niin monen päivän osa, kuin etuuden maksupäivästä kuukauden loppuun saakka laskien on arkipäiviä (ma-pe) jäljellä ja aloittaa jaksotus 21,5 päivän mukaan seuraavasta kuukaudesta alkaen. Esimerkki: Nuori on valmistunut ammattiin ja saa työmarkkinatukea 1.6.2015 alkaen ja hakee toimeentulotukea heinäkuulle. Ensimmäinen työmarkkinatuen 20 päivän erä on maksussa 22.7.2015. Vaihtoehto 1: Heinäkuun laskelmassa huomioidaan 22.7.2015 maksettava 20 päivän erä kokonaisuudessaan tulona ja työmarkkinatuen jaksotus aloitetaan vasta siitä kuusta alkaen, jolloin maksussa on kaksi 20 päivän erää (mahdollisesti maaliskuussa 2016). Vaihtoehto 2: Heinäkuun laskelmassa huomioidaan 22.7.2015 maksettavasta 20 päivän erästä vain 8 päivän osuus (=arkipäivien määrä ajalla 22.-31.7.) ja jaksotus 21,5 päivän mukaan aloitetaan elokuusta 2015 alkaen. Asiakkaalle on mahdollisuuksien mukaan annettava riittävä selvitys jaksotukseen liittyvistä laskelmista ja mahdollisista vaihtoehdoista. Asiakkaan va-

14(39) linta vaihtoehtojen välillä tulee kirjata päätökseen, mikäli hänen kanssaan on voitu neuvotella vaihtoehdoista. Kun työttömyysturva katkeaa työn aloittamisen, sairausloman, karenssin tms. johdosta, jaksotuksen purkamisessa on käytettävä kohtuullisuusharkintaa. Edelliseltä kuukaudelta tuloa siirrettäessä on otettava huomioon päivärahan maksuajankohta, jaksotettavan summan suuruus ja käytettävyys. Vähäiseksi katsottavat summat (noin 100 e) voidaan jättää siirtämättä seuraavalle kuulle. 3.1.3. Kelan etuudet Asumistuki uudistuu 1.1.2015 alkaen selkeämmäksi ja helpommin haettavaksi. Mikäli asiakas ei ole hakenut asumistukea, ja hänellä saattaisi olla siihen oikeus, häntä on ohjattava jättämään hakemus Kelalle. 1.1.2015 alkaen eläkettä saava lapsiperhe ei voi enää valita eläkkeensaajan ja yleisen asumistuen välillä, vaan kaikki lapsiperheet voivat hakea vain yleistä asumistukea. Sairauspäiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen 6 arkipäivältä viikossa eli yleensä 25 päivän erissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (yrittäjillä sairastumispäivä ja 3 arkipäivää). Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää eli noin vuoden ajan. Mikäli työkyvyttömyys tämän jälkeenkin jatkuu, hakija on ohjattava hyvissä ajoin laittamaan vireille eläke-/kuntoutustukihakemus. Sairauspäivärahakauden päättyessä asiakasta ohjataan hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa olla mahdollisuus saada työttömyysturvaa eläkeratkaisua odotellessaan. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ja lastenhoidon tuki näkyvät Kelan sivuilta. Lapsilisä tulee automaattisesti Efficaan. Kannattaa kuitenkin tarkistaa Kelalta, onko lapsilisästä takaisinperintää, jolloin summa on korjattava laskelmaan ja perinnästä merkittävä tietoa Huomautus-kenttään. Asiakas on velvollinen hakemaan kaikki ensisijaiset etuutensa. On syytä myös tarkistaa, että perheen lasten kaikki etuudet on haettu. 3.1.4. Opiskelijat Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Pelkällä toimeentulotuella tapahtuvaa opiskelua ei voida pitää hyväksyttävänä muutoin kuin tapauskohtaisesti harkiten. Alle 18-vuotiaalle kotona asuvalle opiskelijalle ei opintolainaa huomioida tulona, ellei sitä tosiasiallisesti ole nostettu. 18 vuotta täyttäneellä laina huomioidaan tulona opiskelupaikasta riippumatta. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina kuuluu huomioida tulona, ellei estettä sen saamiselle ja nostamiselle ole esitetty (KHO 30.11.1999/3854). Jos opiskelija välttää lainan nostamista ansiotyöllään ja palkkatulo ansiotulovä-

15(39) hennyksen jälkeen on vähintään opintolainan suuruinen, voidaan opintolaina jättää tulona huomioimatta. Kesällä toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kohdalla nostamaton opintolaina huomioidaan tulona (nostoaika 31.7. asti). Nostamaton laina katsotaan toimeentulotukeen nähden ensisijaiseksi tuloksi/varallisuudeksi kesäja heinäkuussa. Opiskelija, joka ei luottohäiriön takia saa lainaa tai ei muuten ole lukukauden ajaksi hakenut opintolainantakausta, ei voi saada takauspäätöstä enää kesä-heinäkuussa kuluneelle lukukaudelle, eikä lainaa näin ollen voida huomioida tuloksi Ellei opiskelija saa opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi, hänen kokonaistilanteensa selvitetään. Hänen kanssaan laaditaan suunnitelma toimenpiteistä lainatakauksen saamiseksi tai opintojen rahoittamiseksi muulla tavalla. Asiakkaan tulee pyytää tiedot luottohäiriömerkinnöistä Suomen Asiakastieto Oy:ltä ja tuoda selvitys seuraavaan tapaamiseen. Velkoja voidaan lyhentää kuukausierissä lainatakauksen saamiseksi tai lyhennysohjelma voi olla muutoinkin perusteltua. Toimeentulotuesta voidaan käyttää asiakkaan kanssa sovittu osa suoraan rästien lyhentämiseen. Perusosan alentamista voidaan harkita, mikäli asiakas kieltäytyy edellä mainitusta yhteistyöstä tai laiminlyö opintonsa. Asiakasta tulee ohjata hakemaan ensisijaisia etuuksia. Iltalukiossa ym. iltaopinnoissa opiskelu ei ole päätoimista eikä opiskelija voi näin ollen saada opintoihinsa opintotukea. Opiskelijan on tässä tapauksessa ilmoittauduttava TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja otettava vastaan tarjotut työvoimapoliittiset toimenpiteet. Mikäli hän kieltäytyy tarjotusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai on siirtynyt ilman perusteltua syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintoaikaisesta toimeentulotuesta vastaavat vanhemmat. Samoin toimitaan, jos alaikäinen lapsi asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea 18-20-vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset huomioidaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä.

16(39) 3.1.5. Eläketulot Eläketulot tarkistetaan tiliotteesta. Mikäli asiakas saa eläkettä ulkomailta, maksettavan työeläkkeen voi tarkistaa eläketurvakeskukselta. Venäjältä ja Virosta maksettavasta eläketulosta tarvitaan asiakkaan oma selvitys. Mikäli asiakas on kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke), joka on päättymässä ja työkyvyttömyys edelleen jatkuu, on ohjattava asiakasta tekemään jatkohakemus. Jos maksuun tulee keskeytys, on ohjattava asiakas hakeutumaan TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa olla oikeus myös työttömyysturvaan. Eläkkeensaajan asumistuki voidaan ohjata suoraan vuokranantajalle. 3.1.6. Yrittäjät Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä ja tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja tai yrittäjäeläkelain mukaista työtuloa soveltaen Eläketurvakeskuksen ohjeita. Tulotasoa ei tulisi arvioida edellisessä verotuksessa vahvistettua pienemmäksi ilman pätevää syytä, jollainen on esimerkiksi konkurssi, yrityksen toiminnan lopettaminen taikka supistuminen sekä yrittäjän pitkäaikainen sairaus. (Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset.) Mikäli yritystoiminnan tulot ovat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan, voidaan yrittäjää avustaa tilapäisesti noin kolmen kuukauden ajan täydellä toimeentulotuella. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai lopettamaan yrityksen ja hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa määräajan jälkeen ja on edelleen toimeentulotuen tarpeessa, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti sillä perusteella, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle tarjota. Myös työttömyysturvan piiriin pääsemistä on pidettävä tärkeänä toimeentulotuen viimesijaisuuden vuoksi. Yritystoiminnasta tulisi saada tuloa edes työttömyysturvan verran. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen.

17(39) Yrittäjää toimeentulotukiasiakkaana koskevat seuraavat peruslähtökohdat: ratkaisevaa ovat käytettävissä olevat tulot (11 ) yrittäjä on velvollinen pyydettäessä selvittämään tulonsa (17 ja hallintolaki 31.2 ) tuloslaskelmasta ja taseesta voi päätellä jotain yrityksen tilasta. Kannattaa aina pyytää myös kirjanpitäjän selvitys esim. viimeisen vuoden tai puolen vuoden ajalta siitä, mikä on ollut ko. yrittäjän taloudellinen hyöty yrityksestään em. ajanjaksolta. päivärahoihin ja matkakorvauksiin saattaa sisältyä eriä, jotka on tulkittava tuloksi, eli esim. em. korvauksia on maksettu yli työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten määrien. yrittäjä voi maksaa vuokraa itselleen, eli yritys on vuokrannut toimitilansa yrittäjältä itseltään. Tällöin vuokratulo on luonnollisesti toimeentulotukiasiassa huomioon otettava tulo. KHO:n ratkaisut pitkään kannattamattomasta yritystoiminnasta: Toimeentulotukilaskelman tulopuolelle ei saa ottaa sitä määrää, minkä yrittäjä saisi, jos hän lopettaisi yritystoiminnan ja menisi työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Syynä on se, ettei laskennallinen korvaus ole henkilön tosiasiallista tuloa. Jos yrittäjä, jonka yritystoiminta on pitkään ollut kannattamatonta, ei lopeta yritystään ja siirry työttömäksi työnhakijaksi (saamaan siis toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta) hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. 3.1.7. Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat enintään 50 euron satunnaiset tulot ja avustukset jätetään huomioimatta laskelmassa. Mikäli summa ylittää 50 euroa, huomioidaan tämän ylimenevä osa. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot ja avustukset (esim. nuoren/opiskelijan vanhemmiltaan saamat) voidaan huomioida sellaisenaan, koska hakijan katsotaan saavan osan huolenpidostaan toimeentulotukeen nähden muulla ensisijaisella tavalla (TTL 2 ). Hakijan on esitettävä tilillepanoista selvitystä, jos mainittuja tuloja ei voida katsoa hänen elantoonsa käytettäviksi. 3.1.8. Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tämä edellyttää sitä, että päätöksessä on aiemmin ilmoitettu mahdollisuudesta ottaa ansiotulo taannehtivasti huomioon. Muut tulot voidaan ottaa taannehtivasti huomioon, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotukea haetaan.

18(39) Mikäli hakija on jättänyt kertomatta tuloistaan tai antanut erehdyttävää tietoa, asiasta voidaan tehdä tutkintapyyntö poliisille. (Rikoslaki 29 luku avustuspetokset 5, 6, 7 ja 8 ja Toimeentulolaki 17 tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus). 3.1.9. Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan tulona täysimääräisesti. Poikkeuksena ovat pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaat, joiden kohdalla tulona jätetään huomioimatta yksin asuvalla 50 euroa, kahden hengen taloudella 100 euroa, kolmen hengen taloudella 150 euroa ja sitä suuremmalla perheellä 200 euroa. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi (toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä). 3.2. Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muut rahavarat. Tapauskohtaisesti harkiten säästöistä voidaan jättää huomioimatta yksin asuvalla 500 euroa, perheellisellä 800 euroa ja 65 vuotta täyttäneellä eläkeläisellä 1000 euroa, mikäli varojen katsotaan olevan tarpeen henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi ja jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi (12 2 mom). Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä eikä alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (mm. perusosa ja osuus asumisen kuluista). Myös realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Alle 1000 euroa suuruista kiinteää omaisuutta ei pääsääntöisesti edellytetä realisoitavaksi. Yli 2000 euroa hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden, ellei auto ole välttämätön esim. työssäkäynnin tai perhetilanteen takia. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton tai veneen ym. realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät toimeentulotukipäätökset tehdään perinnällä. Toimeentulotukilain 20 pykälän mukaisesta perinnästä haetaan lupa hallinto-oikeudelta.

19(39) Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen) voidaan toimeentulotukea myöntää perinnällä. 3.3. Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Tulot ja varat otetaan pääsääntöisesti huomioon siltä ajanjaksolta, jolle toimeentulotukilaskelma tehdään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen (perinnön, omaisuuden myyntitulon, pelivoiton, lahjoituksen tai muun vastaavan). Opintolaina jaksotetaan aina koko myöntöjaksolle. Yrittäjyyteen sisältyy aina yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos laskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään ylijäämä 100 euron ylittävältä osalta seuraavan kuukauden laskelmaan, mikäli ylijäämä on aiheutunut esim. sosiaalietuuksista, veronpalautuksesta tai lomakorvauksista. Tavanomaista kuukausipalkkaa ei voida jaksottaa kuukautta pidemmälle ajalle (KHO:n ratkaisu). Etenkin uuden asiakkaan kohdalla ylijäämää edelliseltä kuukaudelta siirrettäessä tulee selvittää, onko ylijäämä kuukauden vaihteessa käytettävissä. Sen perusteella arvioidaan, voidaanko siirtoa tehdä, tehdäänkö se vain siltä osin kuin rahaa on käytettävissä vai jätetäänkö siirto kokonaan tekemättä. Mikäli ylijäämä on syntynyt huomattavan suuresta (yli 2000 eur) kertaluontoisesta summasta, voidaan tuloylijäämää siirtää pidemmällekin ajalle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Irtisanomispakettiin kuuluva ansiotulo jaksotetaan sille ajalle, jolta se on etukäteen maksettu (esim. 15 kk:lle). Työttömyysturvan jaksottamisesta on kerrottu sivulla 13. 3.4. Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotuessa ei oteta huomioon seuraavia tuloja: äitiysavustusta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, kuntoutusrahan lisänä maksettavaa ylläpitokorvausta, työttömyysturvan lisänä maksettavaa kulukorvausta eikä korotusosaa. Samoin kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille maksettavaa työosuusrahaa ei huomioida tulona. Vastaavasti myöskään menoerät, joita nämä etuudet mahdollisesti on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. 4. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti.

20(39) 4.1. Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, informaatiomenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (Katso kohta 2.1.) 4.1.1. Alennettu perusosa Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna on säädetty TTL 10 :ssä. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %:lla sellaisen henkilön kohdalla, jonka toimeentulotuen tarve on johtunut siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei näitä ole voitu tarjota ammatillista koulutusta vailla oleva täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytyy koulutuksesta niin, ettei ole oikeutettu työttömyysetuuteen; tai kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, tai on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei suunnitelmaa ole voinut laatia kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai kieltäytynyt ilman pätevää syytä kuntouttavasta työtoiminnasta taikka on keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 40 %:lla: jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua em. toimenpiteisiin; tai jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu, edelleen kieltäytyy ilman perusteltua syytä em. toimenpiteistä ja suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä (ei siis toimeentulotuen määräytymisajankohdasta) lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Toimeentulotuen alentaminen lopetetaan, kun asiakas on tehnyt alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet, esim. ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan tai osallistunut aktivointisuunnitelman tekemiseen.

21(39) Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Edellä mainitut prosentit ovat ehdottomia ylärajoja, joten alentaminen voi olla vähäisempi tai se voidaan jättää kokonaan tekemättä. Perusosan alentamisella puututaan tilanteisiin, joissa asiakkaalle voidaan osoittaa konkreettinen ja hänen kykyihinsä ja olosuhteisiinsa sovitettu tapa hankkia toimeentulonsa, mutta henkilö toistuvasti kieltäytyy siitä. Esim. työtarjouksen pitää olla sellainen että se soveltuu ko. asiakkaalle, tarjoaa välttämättömän toimeentulon kohtuullisen pitkän ajan ja tarjous on voitu tehdä toistuvasti 4.2. Muut perusmenot Perusosan lisäksi muina perusmenoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähkö 3) kotivakuutusmaksu sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 4.2.1. Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön tai perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perhekokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Erityisin syin (esim. lastensuojelun puoltamana) normien mukaan ylihintaisessa asunnossa asuminen voidaan hyväksytä täysimääräisesti laskelmassa. Sama koskee myös vuokravakuutta. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Soluasuminen (oma huone + yhteinen keittiö) rinnastetaan yksinasumiseen. Kaverusten asuminen niin sanotussa kimppakämpässä voi perustua yhteiseen tai erillisiin vuokrasopimuksiin. Näissä tilanteissa on erikseen selvitettävä, tuleeko laskelmassa käyttää yksin asuvan vai yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on heti haettava. Toista vuokraa ei makseta, ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu. Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen nuori siirtyy asumaan itsenäisesti. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen kanssa ja he yhdessä hakevat toimeentulotukea, ei heitä voida pitää avioliiton omaisissa olosuhteissa asuvina, vaan molemmille on tehtävä oma laskelma. Tällöin perusosana käytetään yhdessä asuvan perusosaa. Poikkeuksena on tilanne, jossa hakijoilla on yhteinen lapsi, jolloin heille laaditaan yhteinen laskelma. Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä ennen kuin asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa.