Kuntataajaman lammaslaitumien hoitosuunnitelma Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen 1.10.2013-30.9.2018 Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 22.4.2013 Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen mallisuunnitelma-aineistoa EU:n ohjelmakauden 2007-2013 ohjeen mukaan. Suunnitelma on laitettu internetiin maaliskuussa 2014, jolloin uuden ohjelmakauden säädökset eivät ole vielä selvillä
1. Hakija Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, 5-vuotinen sopimus, 1.10.2013-30.9.2018 Yhdistyksen nimi Puheenjohtaja/yhteyshenkilö Osoite: Katuosoite, postinumero ja -toimipaikka Puh. 000-000 0000 Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, 90101 Oulu Puh. 043 825 5253, 08-316 8611 (vaihde) 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot: Lohkotunnus Lohkon nimi Kiinteistö Maanomistaja Pinta ala U1 Palvelukodin laidun1 xxx xxx x xxx nimi 0,66 U2 Palvelukodin laidun2 xxx xxx x xxx nimi 0,16 U3 Järvenrantalaidun xxx xxx x xxx nimi 1,4 U4 Palvelukodin laidun3 xxx xxx x xxx nimi 0,08 3. Yleiskuvaus Kunnan keskustaajamassa keskeisten sisääntuloväylien varrella on vanhoja pelto- ja laidunmaita, joilla on maisemallista merkitystä. Osittain nämä alueet ovat metsittyneet, mutta osin myös pysyneet avoimina. Hakijayhdistys on yhdessä toisen yhdistyksen ja kunnan kanssa sopinut kahden maisemanhoitokohteen ottamisesta lammaslaidunnukseen ja luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistuen hakemisesta huhtikuussa 2013. Laidunkohteiden sijainti selviää Kuvan 1 kartasta. Tuen hakijana on maa- ja kotitalousseura, mutta myös kunnan elinvoimaisuuden puolesta toimiva yhdistys on hankkeessa mukana taustavaikuttajana ja mahdollisesti talkootöissä. Kunta antoi laidunalueet käyttöön ilman korvausta. Kunnan rakennustarkastaja valmisteli asian kunnanhallitukseen, joka antoi suostumuksen kunnan omistamien alueiden laiduntamiseen. Toinen erityistukeen haetuista alueista sijaitsee palvelukodin läheisyydessä. Tarkoitus on, että hoivakodin asukkaat hoitajineen voivat hyödyntää lammaslaidunta virkistystoiminnassaan. Vihreä hoiva-konsepti eli Green care on saanut jalansijaa Suomessakin. Kunnassa järjestettiin toukokuussa 2013 tilaisuus aiheesta. Oulussa PSKaikuisopistossa on meneillään Luonnostaan hyvinvoiva-hanke, jossa asiaa on edistetty.
Kuva 1. Yleiskartta kuntataajaman alueelta, jossa näkyvät tukeen haettavat neljä lohkoa U1-U4. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa. Palvelukodin vieressä oleva alue sopii hyvin laitumeksi, sillä se on osittain entistä peltoa ja näkyy useasta palvelukodin ikkunasta. Palvelukodin asukkaat voivat käydä hoitamassa lampaita voimiensa ja kiinnostuksensa mukaan. Kosketus eläimiin ja luontoon voi olla tärkeää hoidokkien kuntoutuksessa ja mielen vireyden ylläpitämisessä. Palvelukodin laidun koostuu kolmesta kunnan omistamasta kiinteistöstä. Lohko U1 rajautuu pohjoisessa omakotitaloihin, lännessä käytössä olevaan peltoon, etelässä lämpövoimalan tonttiin ja idässä palvelukodin rivitaloon (Kuva 3). Lohkon pinta-ala on 0,66 ha. Pohjoisosa on metsälaitumen tyyppistä aluetta, joka lienee ainakin osin ollut ennen peltoa/niittyä. Pohjoisosassa on muutamia hieman vanhempia mäntyjä, muuten puusto koostuu nuoremmista, 20-30-vuotiaista koivuista (Kuva 2). Pensaskerroksessa on matalahkoa pajua, muutamia männyntaimia ja katajia. Kasvillisuus on melko rehevää, kenttäkerroksessa kasvaa mm. mesiangervoa ja kastikoita. Lohkon eteläosa on entistä peltoa ja pysynyt melko avoimena. Kasvillisuus on heinävaltaista ja pyörätien lähellä on myös maitohorsmaa ja pajuja (kannen kuva). Kunta voi tarvittaessa raivata pajukkoa ja puita, mutta myös lampaat syövät yleensä hyvin vesakkoa, joten tähän ei ehkä liene tarvetta. Alueen varsinaisesta perusmaatalouskäytöstä on luultavasti yli 20 vuotta, mutta aluetta on hoidettu niittymäisenä ja se on osa kylän reunan entistä viljelymaisemaa.
Yhdessä vieressä olevan käytössä olevan pellon kanssa laidun muodostaa luontevan kokonaisuuden. Lohkon U1 eteläpuolella sijaitseva lohko U2 on toistaiseksi jätetty pois lammasaitauksesta ja sitä hoidetaan niittämällä. Lohko rajautuu lämpövoimalan tonttiin, valtatien reunaan sekä pyörätiehen (Kuva 3). Lohkon pinta-ala on 0,16 ha ja sillä kasvaa muutamia koivuja. Maisemallisesti alue näkyy valtatielle ja on keskellä taajamaa. Laitumeen on otettu mukaan 0,08 ha lämpövoimalan suojavallilla kasvavaa rehevää niittyä (lohko U4, Kuva 3). Palvelukodin laitumelta löytyi 8.7.2013 maastokäynnillä melko monipuolista tuoreen niityn lajistoa: mm. särmäkuisma, nurmitädyke, siankärsämö, ahomatara, niittyleinikki, poimulehti, aitovirna, niittynätkelmä, niittysuolaheinä, kissankello, metsäkurjenpolvi, mesiangervo, ojakellukka, nurmirölli, hiirenvirna ja puna-ailakki. Toinen laidunnukseen suunniteltu alue sijaitsee kahden valtatien risteyksessä ja ulottuu siitä luoteessa järvenrantaan (Kuva 1). Lohkon U3 pinta-ala on 1,4 hehtaaria (Kuva 4). Lännessä laidun rajautuu yhteiseen veneranta-alueeseen, etelässä valtateihin sekä pohjoisessa omakotitontteihin. Laitumeen rajautuvaa tonttia ei ole vielä rakennettu. Laitumen etelä- ja itäosa (n. 0,8 ha alue) on entistä peltoa tai niittyä ja sen kenttäkerros on heinävaltainen. Vanhat sarkaojat kulkevat suunnilleen itä-länsisuunnassa ja niille on tullut koivuja (n. 30-vuotiaita). Niityn lajistossa on mm. nurmilauha, nurmirölli, punanata, Kuva 2. Viiden lampaan katras aloitti maisemanhoitotyön palvelukodin vieressä olevalla laitumella kesällä 2013. Lampaat ovat hyviä vesakontorjujia. Taustalla viljelyssä oleva pelto, johon laidun rajautuu lännessä.
Kuva 3. Palvelukodin laitumen lohkot U1, U2 ja U4. Lammaslaitumeksi aidattavan alueen pinta-ala on yhteensä 0,76 ha. Niittämällä hoidetaan 0,14 ha aluetta lohkolla U2. Laidun sijaitsee palvelukodin länsipuolella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 3/2014 aineistoa. lampaannata, siankärsämö, päivänkakkara, kultapiisku ja korpikastikka. Laitumen länsi- ja luoteisosassa on kosteampaa ja vanhempaa metsää. Puustossa on varttuneita mäntyjä, jonkin verran koivuja ja länsireunalla haapoja (Kuva 5). Rannan lähellä metsä on soistunut ja siinä kasvaa mm. suopursua ja juolukkaa. Rantaviivaa otetaan kuitenkin mukaan laitumeen, jotta eläimet pääsevät juomaan järvestä eikä juomavettä tarvitse erikseen järjestää. Lohkon poikki kulkee sähkölinja. Avoimille kohdille on paikoin tullut paljon metrin pituista koivunvesaa. Kunta on raivannut säännöllisesti kohteen puustoa ja vesakkoa järvinäkymän luomiseksi tieltä metsän läpi järvelle. Pellon/niityn käytöstä on jo aikaa, mutta sen hoitoon ottaminen on perusteltua keskeisen sijainnin vuoksi ja alueelle tehtyjä hoitotoimia voitaneen tulkita hakamaan hoitoa vastaaviksi toimiksi. 4. Hoidon tavoitteet Laidunalueiden hoidon keskeisenä tavoitteena on näkyvillä paikoilla sijaitsevien vanhojen laidunmaiden maisemakuvan parantaminen. Hoidossa olevat vanhat maatalousalueet lisäävät ohikulkijoiden mielikuvaa vireästä ja elinvoimaisesta kunnasta. Varsinkin kahden
valtatien risteys on keskeinen maamerkki kuntakeskukseen saapuville tai läpikulkeville. Laitumella olevat lampaat luovat positiivista mielikuvaa seudusta. Laidunnuksella edistetään myös niittykasvillisuuden kasvuedellytyksiä ja laidunmailla viihtyvien eläinten, mm. hyönteisten menestymistä. Hoidettuja perinnebiotooppeja on seudulla vähän, mistä syystä laiduntaminen edistää näiden elinympäristöjen hoitotavoitetta. Palvelukodin läheisyys tuo asiaan myös uuden ulottuvuuden. Laiduneläinten seuraaminen ja hoito voi tarjota virikkeitä vanhuksille ja erityisryhmille, joiden kosketus elävään luontoon jää usein hyvin pieneksi. Yhdeksi tavoitteeksi voidaan ottaa parantaa lähistön asukkaiden elämänlaatua. Kuva 4. Järvenrantalaidun (lohko U3) sijaitsee kahden valtatien risteyksen pohjoispuolella ja rajoittuu järveen. Lohkon pinta-ala on 1,4 ha. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 3/2014 aineistoa. 5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevat alueet aidataan lammaslaitumeksi kahdessa vaiheessa. Palvelukodin vieressä oleva alue (lohkot U1 ja U4) aidattiin laitumeksi loppukeväästä 2013. Aidan rakentamisessa käytetään kestäviä puutolppia (korkeus n. 130 cm). Aitaa tarvitaan lohkojen
U1 ja U4 aitaamiseen noin 415 metriä ja myöhemmin aidattavaan lohkoon U3 noin 570 metriä. Yhteensä aitaa tulee kolmelle lohkolle 985 metriä. Jos tolpat laitetaan 4 metrin Kuva 5. Kahden maantien risteyksen sekä järven välissä oleva puustoinen lammaslaitumeksi suunniteltu alue (lohko U3). Lohkon itäosa on heinäniittyä ja sille on istutettu koivua. välein, niitä tarvitaan 247 kpl (lohkot U1 ja U4 n. 104 kpl ja lohko U3 n. 143 kpl). Lampailla käytetään yleensä kuumasinkittyä 90-100 cm korkeaa verkkoaitaa, jota myydään 50 ja 100 metrin rullissa. Aidan arvioidut tarvikekustannukset ovat noin 3 euroa/metri. Kaikkia neljää tukilohkoa koskeva kustannusarvio on Taulukossa 1. Aidan pystytyksen yhdistys tekee talkootyönä. Laitumelle rakennetaan puinen portti kohtaan, josta eläimet on helppo tuoda autolla laitumen viereen. Portti voi kuitenkin jäädä kävijöiltä auki, joten voisi harkita puisen ylikulkusillan rakentamista aidan yli. Kun askelmat ovat riittävän jyrkät, eivät sorkkaeläimet pysty siitä kiipeämään yli. Lohkon U1 pohjoisosan puusto on melko tiheää ja lievä puuston harvennus on suositeltavaa. Puuston harvennusta voidaan tehdä kunnan toimesta ja se ei ole tässä kustannusarviossa mukana. Puuston harvennus ei ole myöskään tuen saamisen ehtona. Puuston hakkuutähteet on syytä viedä alueelta pois. Lohkolla U3 laidunnus alkaa kesällä 2014 ja aita rakennetaan joko syksyllä 2013 tai keväällä 2014. Aitalinjalta raivataan pystytyksen yhteydessä pajut ym. vesakko. Isommat puut eivät haitanne aidan vetämistä, sillä aidassa voi olla pieniä mutkia ja kohdalle osuva puu voidaan kiertää. Mikäli isompien puiden kaatotarvetta ilmenee, kunta voisi tehdä tätä työtä. Lohkolla U3 tehdään lyhyehkö johdinaita järveen (5 m rantaviivasta tai 50 cm syvyys), jotta eläimet eivät pääse karkaamaan. Lampaat eivät tosin mielellään mene veteen. Johdinaita otetaan syksyllä pois vedestä. Peruskunnostusraivausta laidunlohkoilla
ei tarvittane, koska kohteet ovat melko väljäpuustoisia ja varsinkin lohkolta U3 on viime vuosina raivattu puustoa ja vesakkoa. Taulukko 1. Kustannuslaskelma X:n kirkonkylän lammaslaitumille, lohkot U1-U4. 6. Vuosittaiset toimenpiteet Ennen laidunnuksen aloittamista tarkastetaan aidan kunto vuosittain toukokuussa. Mm. hirvieläimet voivat rikkoa aitoja. Laidunnus aloitetaan alkukesällä heti kun laitumella on riittävästi syötävää, normaalikesinä kesäkuun alussa. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että sama lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, mieluiten syyskuun alkuun asti. Hakamaalle ja tuoreelle niitylle suositellaan noin kahta lammasyksikköä (uuhi + 2,5 karitsaa) hehtaaria kohti. Palvelukodin laitumelle (U1 ja U4) voisi siten tuoda 5-6 lammasta ja järvenrantalaitumelle (U3) aluksi 7-8 eläintä. Lampaiden määrää voidaan sopeuttaa seuraavana laidunkautena saatujen kokemusten pohjalta.
Laiduneläinten hyvinvointi tarkistetaan päivittäin. Palvelukodin laitumella (lohkot U1 ja U4) lampaille tulee järjestää myös juomavesi ja sen laatu tulee tarkistaa päivittäin. Juomavesi voidaan ottaa luultavasti palvelukodin seinästä vesipostista. Juomaveden järjestämisestä aiheutuvia kuluja on huomioitu erityistuen kuluina 0,76 hehtaarilla (Taulukko 1). Myös aidan kunto on syytä tarkistaa usein. Eläinten valvonnasta aiheutuvia kuluja on suunnitelmassa merkitty koko 2,16 ha laidunalalle (Taulukko 1). Eläimille voidaan antaa tarpeellisia kivennäisiä laitumelle. Kivennäistarvetta voidaan tyydyttää myös laittamalla nuolukivi lampaille. Lisärehua laitumelle ei tule antaa, vaan eläimet viedään pois tai toiselle laitumelle, jos syötävä loppuu syyskesällä. Laidunnuksen ideana on poistaa laitumelta biomassaa, joka kertyy eläinten kasvun myötä niiden elimistöön ja lihaan. Samalla kasvillisuus voi muuttua matalammaksi ja monipuolisemmaksi. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa (työaikaa 4h vuodessa, Taulukko 1). Laitumella käytetään vuokraeläimiä. Koska lähistöllä ei ole lammastiloja, lampaat tulevat naapurikunnasta. Lampurin kanssa tehdään erillinen sopimus, missä sovitaan eläinten valvonta- ym. vastuista. Tuen hakija on tehnyt laidunnussopimuksen lampuri XX kanssa (hakemuksen liite). Lampuri antaa eläimet maisemanhoitotyöhön ilman varsinaista vuokraa, mutta eläinten kuljetuksesta aiheutuvia kuluja olisi yhdistyksen hyvä korvata eläinten omistajalle. Kustannuslaskelmaan on merkitty lampurin työaikaa sekä tuonnin että haun yhteydessä (Taulukko 1). Lohkoa U2 Palvelukodin laitumen eteläpuolella (0,14 ha alaa) hoidetaan toistaiseksi niittämällä 1-2 kertaa vuodessa. Niittovälineenä on ollut raivaussahan niittoterä ja niittoaines on kerätty pois. Niittoon on varattu 2 työtuntia vuodessa, samoin haravointiin 2h/v (Taulukko 1). Erityistuen ehdot edellyttävät tuen saajalta alueen hoitamista vuosittain. Mikäli jostain syystä jotain lohkoa ei jonakin vuonna voida laiduntaa ollenkaan tai riittävästi, tulee se hoitaa muualla tavoin, esimerkiksi niittämällä ja raivaamalla. Mahdollisia hoitovälineitä ovat traktorin niittokone, työnnettävä pienniittokone, raivaussaha ja perinteinen viikate. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta. 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelman pohjana (internetjulkaisu). Hakija, kunnan edustaja ja tämän suunnitelman laatija ovat laatineet tästä sopimuksen 12.4.2013. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Samana päivänä 12.4.2013 pidettiin kunnantalolla työpaja, jossa kerrottiin erityistuista ja suunniteltiin tämän suunnitelman laidunjärjestelyjä. Mukana oli hakijan edustaja, suunnitelman laatija, kunnan rakennustarkastaja, LEADER-ryhmän edustaja ja kaksi henkilöä kunnan elinvoimaisuuden puolesta toimivasta yhdistyksestä. Kunnalla olisi ollut tarjota myös kaksi muuta laidunaluetta, mutta yhdistys päätti tällä erää lähteä liikkeelle tässä suunnitelmassa
esiteltyjen kahden alueen puitteissa. Laitumia voidaan tulevina vuosina ottaa mahdollisesti lisää, jos erityistukia on haettavana yhdistyksille. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta helmi-maaliskuussa 2014. Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi. Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Erityistuen hakija, yhdistyksen puheenjohtaja Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija