TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

FI FI FI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 SEK(2009) 316 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (uudelleenlaadittu toisinto) TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA {KOM(2009) 126 lopullinen} {SEK(2009) 315} FI FI

Suunnittelujärjestelmän tai työohjelman viite: 2009/ENTR/006. Tämä asiakirja edustaa ainoastaan vaikutusten arvioinnin laadintaan osallistuneiden komission yksiköiden kantaa. Se ei rajoita komission mahdollisesti tekemien päätösten lopullista muotoa. Vaikutustenarviointilautakunta antoi 17. joulukuuta 2008 lausuntonsa vaikutustenarvioinnin luonnoksesta [D(2008)10479]. Kaikki lautakunnan tekemät suositukset on otettu huomioon ja vaikutusten arviointia on muutettu niiden mukaisesti. 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Direktiivi 2000/35/EY annettiin kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumiseksi. Direktiivin mukaisesti viivästyskorkoa voidaan periä, kun maksua ei suoriteta sopimukseen tai lakiin perustuvan määräajan kuluessa. Direktiivissä vahvistetaan lakisääteinen korko, mutta osapuolille annetaan mahdollisuus sopia asiasta myös muutoin. Korko tulee maksettavaksi sopimuksessa määrättyä maksupäivää tai siinä määrätyn maksuajan päättymistä seuraavasta päivästä lukien taikka 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona velallinen on vastaanottanut laskun tai sitä vastaavan maksuvaatimuksen, jos maksuaikaa ei ole määrätty. Direktiivistä huolimatta kaupallisten toimien maksuviivästykset ovat yhä tavanomaisia EU:ssa. Niitä esiintyy usein muuallakin kuin yritysten välillä: kyselytutkimuksista käy ilmi, että yleisesti ottaen julkisen sektorin maksuajat ovat pidempiä kuin yksityissektorin sopimuksissa. Kaupallisten toimien maksuviivästyksiin ja monien velkojien passiiviseen asenteeseen on monia syitä: (1) Markkinoiden rakenne: kilpailun määrä markkinoilla, markkinatoimijoiden markkinavoima sekä vastaavasti asiakassuhteiden vahingoittamisen pelko ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, hyväksyvätkö velkojat maksuviivästyksen vai eivät ja pyytävätkö velalliset maksuajan pidennystä tavaraluotoille. Velkojan markkina-asemalla on merkittävä vaikutus siihen, miten hän suhtautuu maksuviivästyksiin ja pelkääkö hän vahingoittavansa asiakassuhteitaan. Velallisen kannalta tärkeimmät syyt suorittaa kaupallisten toimien maksut määräajan puitteissa liittyvät yleensä kaupalliseen tai ammatilliseen maineeseen tai keskinäiseen luottamukseen pitkäaikaisissa kaupallisissa suhteissa. (2) Suhdannekierto: myös muuttuvat makroekonomiset olosuhteet aiheuttavat maksuviivästyksiä. Laskusuhdanne aiheuttaa todennäköisesti enemmän maksuviivästyksiä yritysten viivyttäessä laskunmaksuaan. Lisäksi yrityksillä on vaikeuksia kerryttää toiminnalla rahavarojaan, ja pankit saattavat vähentää luotonantoa yrityksille. Toisaalta myös taloustilanteen kohentuminen voi lisätä maksuviivästyksiä sellaisissa yrityksissä, joilla on enemmän sijoitusmahdollisuuksia ja vastaavasti suurempi rahoituksen tarve. FI 2 FI

(3) Rahoituksen saatavuus ja budjettirajoitukset: Myös lainojen saatavuus, rahapolitiikka, lainoja koskevan informaation luonne ja kulku, yrityksen likviditeettipositio ja pankkirahoituksen saatavuus voivat vaikuttaa maksuviivästyksiin etenkin yrityksissä, joissa pankkilainaa käytetään korvaamaan toimitusluotot. Monet velallisyritykset ja viranomaiset pitävät maksujen viivästynyttä suorittamista tehokkaana ja edullisena tapana rahoittaa omaa toimintaa. Viranomaisille maksuviivästykset ovat lisäksi helppo vaikkakin luvaton keino selviytyä budjettirajoituksista, jos maksamista siirretään seuraavalle budjettikaudelle. (4) Velkojien ja velallisten sisäinen organisaatio: Velallisten (myös viranomaisten) varainhoitokäytännöt ja velkojien luotonhallintakäytännöt sekä tuotteiden ja palvelujen laatu ja myynnin jälkeiset palvelut ovat tärkeitä maksuviivästyksiin ja niiden välttämiseen liittyviä tekijöitä. Kaupallisten toimien velkojilla ja näistä etenkin pk-yrityksillä ei välttämättä ole asianmukaista luotonhallintajärjestelmää, jolla estää tai hallita maksuviivästyksiä. (5) Tehokkaiden ja tuloksellisten parannuskeinojen puuttuminen: Direktiivistä 2000/35/EY huolimatta monet yritykset ja varsinkaan pk-yritykset eivät veloita viivästyskorkoa, vaikka niillä olisi siihen oikeus. Joidenkin velkojien kohdalla maksuviivästyksiin puuttumisen aiheuttamat kustannukset eivät ole perusteltuja saatuun taloudelliseen hyötyyn verrattuna. Monissa tapauksissa ylimääräisen paperityön aiheuttamia kustannuksia ei saada takaisin. Viivyttelevien asiakkaiden muistuttaminen ja viivästyskorkojen perintä aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia, joita monet yritykset pyrkivät välttämään. Lisäksi velallisen maksettavaksi koituvan lakisääteisen koron lopullinen määrä voidaan laskea vasta sinä päivänä, kun velkoja vastaanottaa maksun, ja näin ollen velkojan on odotettava suoritusta, ennen kuin hän tietää perittävän koron tarkan määrän. Useimmissa tapauksissa ennen varsinaista maksamista perittävän koron aiheuttamat kustannukset olisivat suuremmat kuin siitä saatava taloudellinen hyöty. Kaikki nämä syyt aiheuttavat sen, että maksuviivästyksestä velalliselle koituvien kielteisten seurausten riski on liian pieni, jotta sen avulla parannettaisiin maksukäyttäytymistä. Tämä on erityisen valitettavaa viranomaisten kohdalla, koska niillä ei ole samoja rahoitusrajoitteita kuin yrityksillä. Lisäksi monet direktiivin keskeiset säännökset ovat epäselviä tai niiden täytäntöönpano on vaikeaa. Esimerkiksi sovellettavasta korkoprosentista, asiaankuuluvien perintäkulujen määritelmästä ja mahdollisuudesta periä korkoa korolle voidaan esittää erilaisia tulkintoja. Kaupallisissa toimissa tapahtuvilla maksuviivästyksillä on tärkeitä vaikutuksia: Maksuviivästykset ovat merkittävä kustannustekijä velkojayrityksille. Yleisesti ottaen maksuviivästykset haittaavat kassavirtaa, lisäävät rahoituskustannuksia, kaventavat sijoitusmahdollisuuksia ja ruokkivat epävarmuutta monissa velkojayrityksissä etenkin, kun on kyse pk-yrityksistä ja varsinkin aikoina, jolloin rahoituksen saanti on vaikeaa ja kallista. Näiden tekijöiden tuloksena yritysten kilpailukyky ja vakavaraisuus joutuvat usein vaakalaudalle. FI 3 FI

Myöhässä maksavat velallisyritykset ja -viranomaiset saavat ilmaista tavaraluottoa. Maksuviivästyksillä on kielteinen vaikutus yhteisön sisäiseen kauppaan. Useimmissa jäsenvaltioissa yritykset katsovat, että tavaroiden ja palvelujen myyminen yrityksille ja viranomaisille toiseen jäsenvaltioon aiheuttaa suuremman maksuviivästysriskin. Muiden syiden ohella maksuviivästysriski estää yrityksiä myymästä tuotteita ja palveluja muihin jäsenvaltioihin, koska se lisää epävarmuutta ja yritystoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Myös julkisten hankintasopimusten hyvin pitkät maksuajat ja viranomaisten maksuviivästykset estävät talouden toimijoita osallistumasta julkisiin hankintamenettelyihin. Tämä puolestaan kaventaa viranomaisten mahdollisuuksia saada paras vastine veronmaksajien rahoille. 2. TAVOITTEET Maksuviivästyksen torjumiseksi tarkoitetun yhteisöaloitteen on edistettävä kasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävässä uudessa Lissabonin kumppanuudessa 1 vahvistettuja kattavia kilpailukykytavoitteita, vähennettävä merkittävästi yrityksille koituvaa hallinnollista rasitetta, edistettävä niiden kassavirtaa ja tuettava useampien kansalaisten ryhtymistä yrittäjäksi Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen 2 mukaisesti, helpotettava sisämarkkinoiden toteutumista ja joustavaa toimintaa poistamalla asiaan liittyvät esteet rajatylittäviltä kaupallisilta toimilta. Aloitteella annetaan myös tärkeä sysäys nykyisen talouskriisin voittamiseksi edistämällä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman 3 täytäntöönpanoa ja tukemalla yritysten kassavirtaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lujittamiseksi pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta toimintatavoitetta: (1) Velallisiin kohdistetaan tehokkaita toimenpiteitä, joiden tuloksena he eivät enää viivyttele laskun maksamisessa; ja (2) Annetaan velkojien käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla he voivat maksujen viivästyttyä käyttää oikeuksiaan täysin ja tehokkaasti. 1 2 3 Komission tiedonanto: Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi. Uusi alku Lissabonin strategialle KOM(2005) 24. Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Pienet ensin Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ( Small Business Act ), KOM(2008) 394 lopullinen, annettu 25. kesäkuuta 2008. Tiedonannon mukaan se, että parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja kehitetään sellainen oikeudellinen ja liiketoimintaympäristö, joka tukee maksujen ajallaan suorittamista liiketoimissa, on yksi niistä kymmenestä periaatteesta, joiden tarkoituksena on ohjata pk-yrityspolitiikan muotoilua ja toteuttamista niin EU:n tasolla kuin jäsenvaltioissakin. KOM(2008) 800, 26.11.2008. FI 4 FI

3. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Perusvaihtoehdon lisäksi tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto 2 a (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): tietoisuutta lisäävien toimien järjestäminen yrityksille, Vaihtoehto 2 b (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): tietoisuutta lisäävien toimien järjestäminen pk-yrityksiä edustaville järjestöille, Vaihtoehto 2 c (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): epävarmoja maksajia koskevien tietojen julkaiseminen, Vaihtoehto 3 a maksuaikojen täysimittainen yhdenmukaistaminen, Vaihtoehto 3 b marginaalikorkoprosentin nostaminen, Vaihtoehto 3 c viiden euron kynnysarvon poistaminen, Vaihtoehto 3 d myöhästymismaksun käyttöönotto, Vaihtoehto 3 e viivästyskorvauksen käyttöönotto, Vaihtoehto 3 f etujärjestöjen roolin vahvistaminen. Erilaisia vaihtoehtoja tarkasteltaessa hylättiin jo varhaisessa vaiheessa useita muita mahdollisuuksia, kuten direktiivin 2000/35/EY kumoaminen sekä sellaisen eurooppalaisen rahaston perustaminen, joka myöntää pk-yrityksille maksutonta rahoitusta tilisaamisten perusteella. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI On huomattava, että EU:lla ei välttämättä ole toimivaltaa joidenkin tärkeiden seikkojen osalta, jotka liittyvät edellä 1 kohdassa esitettyjen kolmen ensimmäisen ongelman syihin. Jotkin kansallisten ja alueellisten markkinoiden rakenteeseen liittyvät ongelmat olisi ratkaistava jäsenvaltioissa, kun taas suhdanteiden osalta useimmat talouspolitiikan välineistä ovat jäsenvaltioiden hallussa, mikä merkitsee sitä, että EU:n tasolla ei ole kaikkia ongelmien syitä kattavaa ratkaisua. Kyseinen direktiivi on talouden toimijoiden kannalta vaihtoehtoinen väline siinä mielessä, että siinä ei velvoiteta vaatimaan viivästyskorkoa. Lisäksi direktiivi koskee aluetta, jolla monet muutkin tekijät voivat vaikuttaa maksusuorituksiin yritysten välisissä liiketoimissa. Rajatylittävien kaupallisten toimien maksusuorituksiin ja maksujen perintään oikeusteitse EU:ssa sovellettavaa sääntelyä ollaan uudistamassa uusilla EU-säännöillä, jotka tulivat hiljattain voimaan ja joita aletaan pian soveltaa käytännössä. Perusvaihtoehdossa on vaikea arvioida yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä. Siksi on mahdollista antaa ainoastaan alustavat määrälliset arviot kunkin vaihtoehdon mahdollisista vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan. Näin ollen analyysi on pääosin laadullinen. Lisäksi on huomattava, että yhdelläkään vaihtoehdolla ei ole vaikutuksia ympäristöön eikä kolmansiin maihin. FI 5 FI

Joidenkin ongelmien syyt, joiden osalta EU:lla ei ole toimivaltaa, vaikuttavat kuitenkin tiettyjen vaihtoehtojen tehokkaaseen käyttöön. Esimerkiksi markkinarakenne ja talouden toimijan asema markkinoilla vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka halukas se on viivyttelevien velallisten vastaisiin toimiin ja mahdollisesti vahingoittamaan tuhansien eurojen arvoisia liikesuhteita. Vaikka eri vaihtoehtojen vaikutusta voidaan arvioida laadullisesti, on kuitenkin vaikea ennustaa luotettavasti ehdotuksen taloudellisia kokonaisvaikutuksia ja siten mahdotonta esittää myöskään määrällistä arviota suorista vaikutuksista yhteiskuntaan. Toimintavaihtoehtoja on verrattu perusvaihtoehtoon niiden vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden perusteella. Vaihtoehtojen yleisvertailu Vaihtoehto Vaikuttavuus Tehokkuus Johdonmukaisuus Vaihtoehto 2 a (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): tietoisuutta lisäävien toimien järjestäminen yrityksille Vaihtoehto 2 b (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): tietoisuutta lisäävien toimien järjestäminen pkyrityksiä edustaville järjestöille Vaihtoehto 2 c (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): epäluotettavia maksajia koskevien tietojen julkaiseminen Vaihtoehto 3 a/1 maksuaikojen yhdenmukaistaminen yritysten välillä Vaihtoehto 3 a/2 maksuaikojen yhdenmukaistaminen viranomaisten yrityksille suorittamissa maksuissa Ei: ei vaikutusta velallisiin ja hyvin vähäinen vaikutus velkojiin. Ei: tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta. Epävarma: mahdollisesti ennalta ehkäisevä vaikutus velkojiin, mutta monia käytännön ongelmia toimeenpanossa. vähentää todennäköisesti maksuviivästyksiä lyhentämällä sopimukseen perustuvia maksuaikoja. Asiakassuhteen vahingoittamisen pelkoa ei pitäisi olla kansallisten viranomaisten kanssa tehdyissä sopimuksissa, joissa on noudatettava läpinäkyviä Ei: edellyttää liikaa resursseja vaikka tulokset epävarmoja. melko alhaiset budjettikustannukset EU:lle. Ei muita kustannuksia. Ei: hyvin suuret hallinnolliset kustannukset yrityksille. Ei: merkittävät kustannukset säännösten noudattamisesta ja mukauttamisesta. budjettivaikutukset kansallisiin viranomaisiin olisivat melko vähäiset verrattuna lisälikviditeettiin, jota viranomaisten entistä aiemmin suorittamat Ei: Sopimusvapaus menetetään poistamalla yritysten mahdollisuus kilpailla asiakkaille annettavilla maksuajoilla. Tämä taas voi aiheuttaa lisäpaineita sopimuksen muihin näkökohtiin, jolloin suuret yritykset voivat edelleen vaikuttaa merkittävästi pieniin toimittajiin. FI 6 FI

Vaihtoehto 3 b marginaalikorkoprosentin nostaminen Vaihtoehto 3 c viiden euron kynnysarvon poistaminen Vaihtoehto 3 d myöhästymismaksun käyttöönotto Vaihtoehto 3 e viivästyskorvauksen käyttöönotto vakiomenettelyjä. Maksuaika ei myöskään tavallisesti ole neuvoteltava seikka viranomaisten kanssa tehtävässä sopimuksessa. Riittävän suurista seuraamuksista maksun viivästyessä olisi kuitenkin tarpeen säätää. Epävarma: sidosryhmät vaikuttavat tyytyväisiltä nykyiseen marginaalikorkoon. Yrityksillä on jo nykyisin mahdollisuus neuvotella sopimuksiin korkeampi korkoprosentti tai sisällyttää korkeampi prosentti kaupallisiin ehtoihinsa. Nykyisten sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössä marginaalikorolle korkeamman vähimmäismäärän. Kyllä pienten liiketoimien osalta, jos tähän liittyy muita toimenpiteitä, joilla jäljelle jäävien summien perinnästä tulee edullista. tämän vaihtoehdon avulla yritykset voivat kattaa myöhästyneen maksun ja koron perimisestä aiheutuvat kustannukset siten, että ainoastaan puhtaasti kaupalliset syyt estäisivät velkojia perimästä korkoa. selkeä pelotevaikutus velallisiin, koska viivästyskorvaus olisi suhteessa perittävään summaan, ja velalliselle koituvat kustannukset ylittäisivät ilmaisesta kauppalainasta maksut yrityksille. toisivat Epävarma: tämä vaihtoehto voi lujittaa suurten tai vahvojen yritysten asemaa, koska sillä vahvistetaan niiden yritysten neuvotteluasemaa, jotka pyytävät nopean maksajan alennusta. Kyllä, etenkin pkyrityksille. Budjettiin, maksusuorituksiin ja säännösten noudattamiseen liittyviä kustannuksia ei havaittu. Kustannukset (pääasiassa maksusuorituksista aiheutuvat kustannukset) voidaan jakaa uudelleen. Ei budjettiin tai säännösten noudattamiseen liittyviä kustannuksia. Kustannukset (pääasiassa maksusuorituksista aiheutuvat kustannukset) voidaan jakaa uudelleen. Ei säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. FI 7 FI

Vaihtoehto 3 f etujärjestöjen vahvistaminen roolin saatavan säästön. Myös velkojille vahva kannustin periä maksuja ja korkoja. Epävarma: kyseisillä järjestöillä ei välttämättä ole resursseja selviytyä hallinnollisista kuluista ja taloudellisista riskeistä, joita maksuviivästyskanteet aiheuttavat. Ne eivät ehkä ole halukkaita nostamaan kannetta myöskään eturistiriitojen takia esimerkiksi silloin, kun sekä velkojat että velalliset ovat kyseisen järjestön jäseniä. Budjettikustannukset ovat perusteltuja suhteessa yritysten kärsimään vahinkoon ja toimenpiteen noudattamiseen. Kyllä, jos toteutetaan toimenpiteitä, joilla alennetaan kanteen esittämiskustannuksia ja siihen liittyviä taloudellisia riskejä (vaihtoehdot 3 c, 3 d ja 3 e). Edellä olevasta vaikutusten arvioinnista käy ilmi, että yritystenvälisissä liiketoimissa vaihtoehdot 3 a/2, 3 c, 3 d ja 3 e täyttävät vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta koskevat valintaperusteet. Muut vaihtoehdot eivät täytä yhtä tai useampaa valintaperustetta: Toimintavaihtoehtojen paremmuuden määrittäminen Vaihtoehto Vaikuttavuus Tehokkuus Johdonmukaisuus Vaihtoehto 3 a/2 maksuaikojen yhdenmukaistaminen viranomaisten yrityksille suorittamissa maksuissa Vaihtoehto 3 c viiden euron kynnysarvon poistaminen Vaihtoehto 3 d myöhästymismaksun käyttöönotto Vaihtoehto 3 e viivästyskorvauksen käyttöönotto SUOSITELTU VALINTA Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä VAIHTOEHDOT, JOITA EI SUOSITELLA Vaihtoehto 3 b Epävarma Epävarma Kyllä marginaalikorkoprosentin nostaminen Vaihtoehto 3 f Epävarma Kyllä Kyllä etujärjestöjen roolin vahvistaminen Vaihtoehto 3 a/1 Kyllä Ei Ei maksuaikojen yhdenmukaistaminen yritysten välillä Vaihtoehto 2 a (muu kuin lainsäädäntö- Ei Ei Kyllä FI 8 FI

toimenpide): tietoisuutta lisäävien toimien järjestäminen yrityksille Vaihtoehto 2 b (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): tietoisuutta lisäävien toimien järjestäminen pk-yrityksiä edustaville järjestöille Vaihtoehto 2 c (muu kuin lainsäädäntötoimenpide): epävarmoja maksajia koskevien tietojen julkaiseminen Ei Kyllä Kyllä Epävarma Ei Kyllä Ainoa vaihtoehto, joka aiheuttaisi todennäköisesti merkittäviä hallinnollisia kustannuksia yrityksille, on vaihtoehto 2 c. Karkea arvio tämän vaihtoehdon aiheuttamista kustannuksista on 25 300 miljoonaa euroa pk-yrityksille ja 86,1 miljoonaa euroa suurille yrityksille. FI 9 FI