FAQ Usein kysytyt kysymykset Ketkä ovat tämän takana - Amikset kampanja on osa AMIS - Arjen Ammattilaiset -hanketta, joka on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama viisivuotinen (2011-2015) kehittämishanke. AMIS-tiimi tekee työtä sen eteen, että ammattiin opiskelevien hyvinvointiin kiinnitettäisiin paremmin huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Hyvinvointiin ja yhteisöön panostaminen tuottaa aivan uudenlaisia eväitä työelämään ja pidempiin työuriin kymmenille tuhansille ammattilaisille. Hanke on osa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa. Lisätietoja: www.ammattilainen.fi ja www.ehyt.fi ja www.amikset.fi - Lisätietoja antavat: Merit Lindén Kiti Poikonen Projektipäällikkö Tiedottaja-asiantuntija 050 3665 112 040 4514 199 merit.linden@ehyt.fi kiti.poikonen@ehyt.fi Keitä kampanja koskee? Kenen etua siinä ajetaan? - Kampanjalla halutaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen positiivista nostetta, tuoda esiin ammattiin opiskelun suosiota, päivittää opiskeluun liittyviä tietoja ja käsityksiä sekä käsitellä opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja avata niiden taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi halutaan kertoa ehkäisevästä päihdetyöstä, siitä miten sitä tehdään ja millainen merkitys sillä on yhteiskunnalle. Miksi tarvitaan kampanja ammattiin opiskelevien esilletuomiseksi? - Ammattiin opiskelu on hyvin suosittua mutta siihen kohdistuu vielä tänäkin päivänä paljon vääristyneitä ja vanhentuneita käsityksiä ja asenteita jotka perustuvat usein väärään tietoon, omiin kokemuksiin pitkän ajan takaa, yleiseen asenneilmapiirin, ennakkoluuloihin, jne. Kampanjalla halutaan oikaista näitä käsityksiä, antaa ajantasaista tietoa sekä tuoda esiin ammattiin opiskelun suosion kasvu ja ammattilaisuuden arvostus. - Ammattiin opiskelevat jäävät usein julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa muiden jalkoihin tai jopa unohduksiin. Mediassa saatetaan puhua esim. lakkiaisviikonlopusta vaikka samaan aikaan valmistuu yli 50 000 ammattilaista. Tänä syksynä kerrottiin myös uutisissa, että "Tällä viikolla peruskoulut ja lukiot aloittavat kouluvuotensa". Samalla viikolla aloittivat opiskelunsa myös ammattiin opiskelevat. Näitä esimerkkejä on useita. - Jos verrataan ammattiin opiskelevia muihin saman ikäisiin, on havaittavissa eroja mm. terveystottumuksissa. Ne tuottavat pahimmillaan eroja hyvinvoinnissa, toimeentulossa, työelämässä ja jopa elinajanodotteessa. On siis perusteltua nostaa näitä asioita yleiseen tietoisuuteen, jotta niiden muuttamiseksi saadaan enemmän tukijoita.
Voidaanko tällaisella kampanjalla saada muutosta aikaan? - Kampanjointi on yksi tapa tehdä hyvinvointia lisäävää työtä. Sen tukena ovat muut työmuodot; tiedon ja taitojen kouluttaminen, eri-ikäisten kohtaaminen erilaisissa toimintaympäristöissä, vaikuttamistyö eri päätöksentekoprosesseissa sekä menetelmien kehittäminen mm. oppilaitoksiin ja työelämään päihdekysymysten käsittelyyn. - Valtakunnallinen radiokampanja tavoittaa suuren yleisön ja heidän joukossaan on paljon niitä, joita ei muuten tavoiteta. Näin saadaan kampanjan ydinviesteille laajempi kattavuus. Kampanjoinnin avulla voidaan muuttaa mielikuvia ja antaa päivitettyä tietoa ammattiin opiskelevista ja -opiskelusta. Positiivisempi mielikuva vahvistaa ammattiin opiskelevien omaa identiteettiä, lisää ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta sekä ammattilaisuuden arvostusta. Arvostus, osallisuus ja oman identiteetin vahvistuminen lisää nuorten motivaatiota ja valmiutta hyvinvoinnin ylläpitämiseen, opintojen läpäisyyn sekä hyvän arjen rakentamiseen. Liittyykö Ammattilaisen viikset-kampanja jotenkin Movemberiin? - Ammattilaisen viikset on itsenäinen kampanja. Suunnitteluvaiheessa on kuitenkin huomioitu samanaikaisuus ja kaltaisuus Movemberin kanssa ja Movemberin taustayhteisön Syöpäsäätiön kanssa on sovittu kampanjan toteuttamisesta. Amikset kampanja haluaakin kannustaa ammattiin opiskelevia sekä kaikkia muita osallistumaan Ammattilaisten viikset hengessä myös Movemberin keräykseen. Miksi juuri ammattiin opiskelevien hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota? - Jos tarkastellaan esimerkiksi Kouluterveyskyselyä, niin huomataan, että ammattiin opiskelevilla ja lukiolaisilla on eroja terveystottumuksissa, erityisesti tupakoinnissa ja alkoholin käytössä. Taustalla on sosiokulttuurisia terveyseroja, jotka ovat muodostuneet useiden vuosikymmenten aikana suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutustason ja terveystottumusten tiedetään "periytyvän" perheissä ja usein nämä kulkevat käsi kädessä. Tällöin niistä perheistä, joissa vanhemmilla on ammattikoulutus, nuoret hakeutuvat useammin ammattioppilaitoksiin. Tällöin ammattioppilaitoksiin hakeutuu suhteessa enemmän niitä nuoria, joilla on myös enemmän haasteita terveystottumusten kanssa. - Koska ammattioppilaitoksiin hakeutuu juuri niitä nuoria, jotka kaipaavat enemmän tukea hyvinvoinnin ylläpitämisessä, on järkevää kohdentaa mm. ehkäisevää päihdetyötä juuri heihin. Oppilaitoksissa nuoret ovat jo valmiiksi koolla ja siellä tehdään jo nyt paljon hyvää työtä hyvinvoinnin eteen. Lisäpanostuksilla voitaisiin saada aikaan huomattavia tuloksia. - Opiskeluryhmiin kiinnittymisen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa, jossa opiskelijoilla on kova paine osata valita alansa varhain, aikuistua pian, sekä siirtyä nopeasti työelämään. - Hyvien opiskeluryhmien ja sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen ovat kannattavia yhteiskunnallisia investointeja. Työuria lyhentäviä ja elämänlaatua vähentäviä terveyseroja on edullisinta ja vaikuttavinta
ehkäistä jo opiskeluaikana. Tavoittaessaan niin suuren osan nuorista, on amis todellinen ratkaisu Miten ammattiin opiskelevien hyvinvointia voidaan edistää? - Hyvinvointi muodostuu monesta eri tekijästä. Yleisimmin tunnistettujen ravinnon, nukkumisen ja liikunnan lisäksi siihen vaikuttaa myös mm. vuorovaikutustaidot, oman alan löytäminen sekä ympäröivä yhteiskunta ja osallisuus siihen. On hyvin monesta tekijästä kiinni se, kuinka paljon puutteet jossain osa-alueessa vaikuttavat yhden ihmisen elämään ja kuinka paljon tarvitaan, että syntyy vakavampia ongelmia. Kuitenkin usein heikkojen terveystaitojen ja jopa syrjäytymisen taustalla on kokemus siitä että ei kuulu mihinkään, ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa, ei tule nähdyksi/kuulluksi/huomatuksi. - Ammattiin opiskelevien hyvinvointia voidaan edistää yhdistämällä sosiaalisen luottamuksen vahvistaminen, hyvän yhteisön rakentaminen ja tukeminen, opiskelijoiden kohtaaminen rakentavan keskustelun avulla sekä ajantasaisen terveys- ja hyvinvointitiedon antaminen eri aiheista. Siihen tarvitaan sekä perheen, oppilaitoksen, läheisten ja ystävien, vapaaajan verkostojen sekä muiden ammattilaisten monipuolista yhteistyötä. Mitä ehkäisevä päihdetyö on? - Ehkäisevällä päihdetyöllä vahvistetaan nuorten sosiaalisia taitoja ja kokemuksia, edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja. - Ehkäisevä päihdetyö muodostuu käytännössä kolmesta eri asiasta o Sääntely: Vaikuttaminen saatavuuteen, hintaan, ikärajoihin, mainostukseen, lakeihin ja säännöksiin. o Valistus: Päihteisiin ja niiden käyttöön liittyvän ajantasaisen tiedon levittäminen ja kouluttaminen. o Kohtaava työ: Rakentava ja arvostava keskustelu päihteiden käytön syistä ja vaikutuksista. - Ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää vaikuttaa päihteiden käytön syihin ja siihen liittyviin merkityksiin. Nämä ovat sosiaalisia ja kulttuurisia asioita, joita nuoret oppivat aikuisilta, mediasta, mainoksista, jne. Päihteiden käyttö ei ole muusta elämästä irrallinen osa vaan se on yleensä osa sosiaalista kanssakäymistä. Kenen / minkä puolueen / organisaation syy on, että näitä vanhentuneita käsityksiä ja tietoja on vielä olemassa? - Tärkeintä ei ole se, keitä halutaan syyttää vaan se, mitä voidaan nyt tehdä. Suomessa tehdään jo nyt paljon hyvää työtä ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämiseksi sekä oppilaitoksissa, kunnissa, seurakunnissa että kolmannella sektorilla. Jostain syystä nämä toimet eivät kuitenkaan pääse vaikuttamaan niin laajasti ja vakiintuneesti kuin olisi tarkoitus. - Ammatillista opetusta on viime vuosina kehitetty ennen kaikkea työelämän näkökulmasta, eli lisätty työssäoppimista lähiopetuksen kustannuksella ja keskitytty työurien pidentämiseen nopean opintojen läpäisyn kautta. Vaikka nämä ovat tärkeitä asioita, tulisi samalla
huomioida paremmin myös sosiaalisuuden, yhteisön ja hyvinvoinnin merkitys opiskeluaikana. - Vaikka ammatillinen koulutus vetää yhä enemmän nuoria puoleensa, jää se usein vähemmälle huomiolle niin mediassa, tutkimuksessa kuin yleisessä keskustelussa. Miten tilanne voidaan korjata? - Ennen kaikkea tarvitaan tahtotilaa, jotta ammattiin opiskelevien hyvinvointiin vaikuttavat asiat otetaan tosissaan ja käsittelyyn. - Tarvitaan päivitettyä ja tutkittua tietoa kehittämistyön pohjaksi. - Kannustamme mediaa tarkastelemaan kriittisesti sitä, kuinka paljon ja miten ammattiin opiskelevista puhutaan sekä millaisia mielikuvia muodostetaan, ylläpidetään ja vahvistetaan. - Tiedossa oleviin epäkohtiin ja puutteisiin tulee laatia ratkaisut yhdessä asiantuntijoiden (esim. opiskelijajärjestöt) kanssa ja ne tulee saada mukaan toimenpideohjelmiin. Toimenpiteiden toteutumista tulee seurata ja niiden puutteellista toteutumista ei tule hyväksyä. Mitä meistä jokainen voi tehdä? - Kampanjaa voi tukea liittymällä Facebook-ryhmään ja levittämällä kampanjan viestiä mm. sosiaalisessa mediassa ja omassa lähipiirissä. - Ammattiin opiskelevien hyvinvointiin voi vaikuttaa paikallistasolla olemalla yhteydessä omiin päättäjiin ja kysyä miten he aikovat asiaa edistää. - Monet oppilaitokset tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä toimintoja voi käynnistää ja vahvistaa myös vapaaehtoistoimijana. Mikä Suomessa muuttuu paremmaksi, jos se, minkä puolesta kampanjoidaan, muuttuu? - Mikäli kampanja onnistuu, monet käytännön muutokset toteutuvat (esimerkkejä löytyy toimenpide-ehdotuksista). Tämä näkyy positiivisesti näiden opiskelijoiden arjessa ja lähiyhteisössä, oppilaitosten arjessa vähempinä keskeytyksinä ja lisääntyneenä työrauhana sekä työelämässä pidentyneinä työurina ja vähentyvinä sairaspäivinä. Mitä EHYT itse tekee oppilaitosten eteen? - Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry edistää terveitä elämäntapoja ja tarjoaa peruskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille sekä järjestöille, seurakunnille ja muille nuorten parissa toimiville menetelmiä, koulutusta ja tietoa näiden edistämiseksi. - Kymmenet asiantuntijat ja kouluttajat kiertävät ympäri maan päivittäin mm. HUBU-menetelmän, Päihdeilmiön, liikennekoulutusten, Smokefreeja Savuton kunta-koulutusten tiimoilla. Erityisesti ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointia käsitellään Ryhmäilmiö-koulutuksessa, jossa koulutetaan opettajia ryhmän ohjaamisen ja yhteisön rakentamisen periaatteisiin ja menetelmien käyttöön. EHYT ry:n työntekijät kohtaavat vuosittain noin 70 000 nuorta kouluissa ja oppilaitoksissa, 4000 nuorten vanhempaa ja 3000 ammattilaista.
- EHYT tekee myös vahvaa vaikutustyötä hyvinvointia edistävän lainsäädännön ja alueellisen vaikutustyön edistäjänä. - Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä.