Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström
HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin yhdettätoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 24 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 23, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 24 alkaen. Vuodesta 27 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne ovat näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia. Kottaraiset esiintyvät runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmälläpitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat, ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain, ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 213 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Petteri Lehikoinen, Jörgen Palmgren, Visa Rauste ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia.
2. Laskentojen tulokset vuonna 213 Vuoden alkaessa Ämmässuon lintutilanne oli edellisten vuosien mukainen. Talven vallitseva säätilanne muistutti myös edellisiä vuosia, joskin lunta oli aiempaa enemmän. Suomenlahden jäätilanne oli talven ajan kohtalainen. Maaliskuussa jääpeite kattoi koko pääkaupunkiseudun eteläpuolisen merialueen, poislukien laivaväylien ympäristöt. Talvikauden säännöllinen lokkilajisto käsitti meri-, harmaa- ja isolokin. Tammikuun alussa havaittiin kahdesti kalalokkeja, sekä kahdesti yksi grönlanninlokki. Varislinnusto käsitti talven ajan korpin, variksen ja naakan. Kottaraisia ei talvehtinut Ämmässuolla tänäkään talvena. Kevät käynnistyi maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin myös lintujen kevätmuutto alkoi. Kevätmuuton aikataulu oli edellisvuosien kaltainen. Toukokuussa lokkien lukumäärät laskivat haudontakauden ajaksi. Myös varislintujen lukumäärät laskivat voimakkaasti pesimäkauden ajaksi, naakkojen lukumäärä laski suhteellisesti eniten. Kevätmuutolta palanneita kottaraisia havaittiin maaliskuun puolivälistä alkaen. Kottaraiset siirtyivät kokonaan pois pesimäkauden ajaksi. Syyskausi alkoi Ämmässuolla loppukesällä, minkä jälkeen linnuston lajistoja lukumäärät muuttuivat maltillisesti. Ämmässuolla havaittu lajisto sai elokuussa täydennyksen etelänharmaalokista. Varislintujen kannalta syksy oli tavanomainen, yksilöiden lukumäärät olivat edellisvuosien lajikohtaisissa tasoissa. Kottaraisia havaittiin loppukesän ja syksyn kerääntymissä enimmillään 15 yksilöä, mikä on vähemmän kuin aiempina laskentavuosina. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuonna 213 Ämmässuolla havaittiin nauru-, kala-, selkä-, grönlannin-, etelänharmaa-, aroharmaa-, iso- ja merilokki. Birdlife Suomen rariteettikomitea tarkastaa havainnot etelänharmaalokista, ja Tringa ry:n alueharvinaisuuskomitea tarkastaa havainnot aroharmaa- ja grönlanninlokista. Havainto etelänharmaalokista on tätä raporttia kirjoitettaessa vielä tarkastettavana. Suomessa pesivien lokkilajien havainnot on esitetty taulukossa tämän raportin lopussa. Lokkilajeista talvehtivana havaittiin harmaa-, meri- ja isolokki. Harmaalokki oli talvikaudella selvästi yleisin lokkilaji, lukumäärä vaihteli 1 3 yksilön välillä. Merilokkeja havaittiin säännöllisesti alle sata yksilöä, enimmillään 12 lintua. Talvehtivia isolokkeja havaittiin kaikilla talven laskentakäynneillä, mutta yksilömäärät olivat erittäin pieniä. Enimmillään havaittiin neljä isolokkia, havaittujen lintujen määrä oli tavanomaisesti 1 3 yksilöä. Keväällä viimeinen isolokki havaittiin huhtikuun lopussa, seuraavan talven ensimmäinen lintu havaittiin marraskuun 7. päivänä. Talvikaudelle ajoittuvat myös grönlanninlokkihavainnot, kun tammikuun alussa havaittiin viikon välein kaksi kertaa kolmatta kalenterivuottaan elävä lintu. Talvikauden satunnaishavaintoja kalalokeista tehtiin sekä tammi- että helmikuun alussa. Lokkiharvinaisuuksista havaittiin grönlanninlokin lisäksi aroharmaa- ja etelänharmaalokki. Aroharmaalokista tehtiin 12 havaintoa, joista 11 koski nuoria lintuja. Havainnot jakautuivat melko tasaisesti koko vuoden ajalle, mutta heinä-elokuussa tehtiin 5 havaintoa. Yksi
etelänharmaalokki havaittiin elokuun 3 päivänä. Lokkien kevät muutto käynnistyi harmaalokin osalta maaliskuun lopussa ja naurulokin osalta huhtikuun alussa. Myös merilokin yksilömäärät nousivat maaliskuun lopussa selvästi. Kala- ja selkälokkien esiintymiskausi Ämmässuolla alkoi maalis-huhtikuun vaihteessa, aikataulu oli yhteneväinen naurulokin kevätmuuton kanssa. Naurulokin yksilömäärät Ämmässuolla ovat olleet laskussa. Kevätkaudella havaittiin kaksi hyvin suurta kerääntymää, 7 ja 4 yksilöä. Muilla laskentakerroilla lukumäärät pysyivät pienempinä. Kesäkaudella naurulokkeja havaittiin säännöllisesti keskimääräistä vähemmän. Syksyllä lintuja oleskeli Ämmässuolla 5 22 yksilöä. 5 Naurulokki 4 3 2 23-212 213 1 1516171819221222324252627282933132333435363738394 Kalenteriviikko Kalalokkien esiintyminen Ämmässuolla alkoi huhtikuun alussa, ja jatkui säännöllisenä marraskuulle. Huhtikuussa yksilömäärät olivat 15 4 lintua, ja sen jälkeen 3 8 lintua. Kesäkuun lopulla lukumäärä kohosi, ja vaihteli heinäkuussa 1 3 linnussa. Elokuussa yksilömäärät laskivat, ja syksyn aikana kalalokkeja havaittiin 5 3 yksilöä. Selkälokkeja oli kevätmuuton aikaan runsaasti Ämmässuolla, enimmillään 192 yksilöä. Yksilömäärät pysyivät kesäkauden ajan muutamissa kymmenissä, ja olivat keskimääräisellä tasolla. Ensimmäinen pesimäkantaan kuuluva, alalajin fuscus, lintu havaittiin huhtikuun 6. päivänä, minkä jälkeen esiintyminen Ämmässuolla oli jatkuvaa. 14 12 1 8 6 4 2 Selkälokki 1516171819221222324252627282933132333435363738394 Kalenteriviikko 23-212 213
Maamme lähialueiden selkälokkeja, alalajeista heuglini, intermedius ja/tai graellsii, havaittiin melko säännöllisesti muuttoaikoina. Kevään ensimmäinen selkälokkihavainto koski tummanharmaaselkäistä alalajin lintua, mutta alalajien tarkka määrittäminen vaatii linnun näkemistä erittäin läheltä. Tummanharmaaselkäisten selkälokkien lukumäärät olivat korkeimmillaan huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa, enimmillään 16 yksilöä. Esiintyminen jatkui koko kesän ajan, yksilömäärien ollessa 1 3 lintua. Elokuun puolivälin jälkeen viimeinen havainto tehtiin syyskuun lopussa. Harmaalokkien yksilömäärät olivat melko tasaisesti keskimääräistä hieman pienempiä. Talvehtivien lintujen määrä laski tammi- ja maaliskuun välillä, ja palautui huhtikuun alkupuolella. Pesimäkauden ajan harmaalokkeja oli selvästi tavallista vähemmän, ja syksylläkin harmaalokkeja oli keskimääräistä vähemmän. Syyskauden esiintymishuippu oli lokakuun alussa, minkä jälkeen yksilömäärät pysyivät 4 5 linnussa loppuvuoden ajan. 7 6 5 4 3 2 1 Harmaalokki 1516171819221222324252627282933132333435363738394 Kalenteriviikko 23-212 213 Vuonna 213 olivat kaikkien lokkilajien lukumäärät pienempiä kuin edellisvuonna. Ämmässuolla vähälukuisempina esiintyvillä kala-, selkä- ja merilokilla useita vuosia jatkunut lukumäärien kasvu pysähtyi. Selkälokin lukumäärissä ilmiö oli nähtävissä jo edellisenä vuonna, meri- ja kalalokilla muutos on uudempi. Suurin osa Ämmässuon lokeista on nauru- tai harmaalokkeja, ja molempien lajien määrät ovat olleet pienessä laskussa useamman vuoden ajan. 7 6 5 4 3 2 1 Lokkilajien trendit 23-213 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Vuosi Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki
Taulukko Suomessa pesivien lokkilajien esiintymisestä Ämmässuolla vuonna 213 Vko Pvm Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki 1 1.1.13 5 35 15 1 6.1.13 6 35 2 2 12.1.13 12 3 3 2.1.13 2 4 26.1.13 2 23 5 3.2.13 4 21 6 6.2.13 19 6 9.2.13 6 85 7 16.2.13 5 25 8 23.2.13 25 9 8 24.2.13 3 8 9 2.3.13 35 11 1 8.3.13 55 18 11 16.3.13 3 22 12 24.3.13 4 15 13 28.3.13 8 38 13 29.3.13 74 19 1 1 1 14 1.4.13 15 4 14 6.4.13 17 45 1 4 14 7.4.13 1 45 2 2 6 15 14.4.13 8 4 26 2 3 16 2.4.13 6 3 192 4 7 16 21.4.13 4 15 63 2 2 17 27.4.13 3 14 54 2 15 18 1.5.13 2 1 35 15 4 19 9.5.13 5 21 8 15 1 19 12.5.13 35 15 3 1 4 2 18.5.13 6 24 11 33 18 21 25.5.13 4 15 29 8 8 21 26.5.13 4 6 2 3 4 22 1.6.13 2 1 44 4 6 23 8.6.13 2 3 26 3 6 25 21.6.13 48 168 54 184 24 25 22.6.13 4 1 28 15 8 25 23.6.13 25 5 27 1 4 26 26.6.13 2 15 23 5 5 26 29.6.13 3 34 25 4 27 6.7.13 2 17 73 17 31 29 17.7.13 55 4 3 3 5 3 27.7.13 4 25 22 1 2 3 28.7.13 3 1 16 2 5 31 3.8.13 4 28 34 15 1 31 4.8.13 2 15 2 6 5 32 8.8.13 6 35 5 13 15 32 11.8.13 15 18 9 4 5 33 15.8.13 8 3 37 4 8 33 17.8.13 8 55 43 5 22 33 18.8.13 6 2 15 4 3 34 24.8.13 5 3 3 3 15 35 1.9.13 5 29 1 1 4 36 3.9.13 6 25 11 3 2 36 8.9.13 5 15 8 1 15 37 14.9.13 35 4 15 2 15 38 21.9.13 5 3 4 3 2 39 28.9.13 65 46 16 1 2
Vko Pvm Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki 4 5.1.13 15 7 3 15 4 4 6.1.13 5 5 6 1 3 41 12.1.13 6 4 5 15 12 41 13.1.13 6 3 2 6 2 42 19.1.13 5 45 2 5 3 43 26.1.13 7 37 2 4 43 27.1.13 5 33 44 3.11.13 1 23 2 4 45 7.11.13 95 55 1 7 46 16.11.13 45 55 2 12 47 24.11.13 8 25 2 48 1.12.13 8 4 5 49 7.12.13 5 5 49 8.12.13 1 45 1 5 14.12.13 6 41 51 21.12.13 5 5 1 2 52 29.12.13 75 5 9