KOKEMÄEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2014-2030

KOKEMÄEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2014-2030

Kokemäen kaupunki Kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisala 7.5.2014, versio 1.1 2

Sisällysluettelo Kouluverkkoselvittäjän saatesanat 6 1. Johdanto 8 1.1. Selvityksen rajaus ja käytettävä aineisto 8 1.2. Valmisteluprosessi ja osalliset 9 1.3. Katsaus perusopetuksen palveluverkon kehitykseen Kokemäellä vuosina 1979-2013 10 2. Kokemäen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila 12 2.1. Väestörakenteen muutokset vuosina 2011-2030 12 2.2. Palvelutarpeen kehitys 14 2.2.1. Päivähoitoikäisten palvelutarpeiden kehitys 2.2.2. Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeiden kehitys 16 17 2.3. Huoltosuhde 17 3. Maankäytön suunnittelun vaikutukset Kokemäen kaupunkirakenteeseen ja perusopetuksen palvelutarpeen kehittymiseen19 3.1. Taajama-aste 19 3.2. Tonttivaranto 19 3.3. Maankäytön suunnittelu 19 4. Kokemäen kaupungin perusopetuspalveluiden nykytila 21 4.1. Nykyinen palveluverkko 21 4.1.1. Perusopetuksen palveluverkko 4.1.2. Varhaiskasvatuksen palveluverkko 21 23 4.2. Oppilaskehitys 25 4.3. Oppilaskehitys lähikouluittain 25 4.3.1. Korkeaojan koulu 26 4.3.2. Lähteenmäen koulu 26 4.3.3. Peipohjan koulu 27 4.3.4. Risten koulu 28 4.3.5. Tulkkilan koulu 29 4.3.6. Tuomaalan koulu 30 4.3.7. Kokemäen yhteiskoulu 31 4.4. Koulukuljetukset 31 5. Talous 33 5.1. Kaupungin taloudellinen toimintaympäristö vuosina 2014-2025 33 5.2. Tavoitekustannukset 34 5.2.1. Päivähoidon ja esiopetuksen tavoitekustannukset 5.2.2. Perusopetuksen tavoitekustannukset 35 36 5.3. Kustannukset naapurikuntiin verrattuna 37 5.3.1. Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset naapurikuntiin verrattuna 5.3.2. Perusopetuksen nettokustannukset naapurikuntiin verrattuna 37 37 5.4. Koulukohtaiset kustannukset 38 6. Arvio Kokemäen kaupungin koulukiinteistöistä 41 6.1. Oppimisympäristölle asetettavat vaatimukset 41 6.1.1. Korkealaatuinen oppimisympäristö 6.1.2. Asumisterveyden vaatimukset 41 42 6.2. Kiinteistöjen tiedot 43 3

6.2.1. Kiinteistöjen perustiedot 43 6.2.2. Kiinteistöjen kulutustiedot ja ylläpitokustannukset 43 6.2.3. Koulukiinteistöjen kuntokartoitukset 45 6.3. Kiinteistöjen peruskorjaus- ja perusparannustarpeet vuosina 2014-2030 45 7. Johtopäätökset 48 7.1. Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon 48 7.2. Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon 49 7.3. Talouden vaikutukset palveluverkkoon 49 7.4. Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon 50 7.5. Henkilöstö 50 8. Perusopetuksen palveluverkon kehittämisvaihtoehdot 52 8.1. Palveluverkon kehittämisvaihtoehto 0: Nykytilanne säilyy 55 8.1.1. Arvio oppilasmäärien ja ryhmäkokojen kehityksestä 55 8.1.2. Arvio koulukuljetustarpeiden kehityksestä 56 8.1.3. Arvio kustannusten kehityksestä/toiminta- ja investointimenot 56 8.1.4. Katsaus koulujen tiloissa toimivien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa 56 8.1.5. Kehittämisvaihtoehto tiivistettynä 57 8.2. Palveluverkon kehittämisvaihtoehto 1: Esi- ja perusopetuksen 0 6 luokkien palveluverkon muodostavat Lähteenmäen ja Tulkkilan koulut (Tulkkilan koulu saneerataan 3-sarjaiseksi) 58 8.2.1. Arvio oppilasmäärien ja ryhmäkokojen kehityksestä 58 8.2.2. Arvio koulukuljetustarpeiden kehityksestä 59 8.2.3. Arvio kustannusten kehityksestä/toimintamenot 60 8.2.4. Arvio kustannusten kehityksestä/investointimenot 62 8.2.5. Ehdotus lakkautettavien koulujen tiloissa toimivien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä 63 8.2.6. Arvio henkilöstövaikutuksista 64 8.2.7. Kehittämisvaihtoehto tiivistettynä 65 8.3. Palveluverkon kehittämisvaihtoehto 2: Esi- ja perusopetuksen 0 6 luokkien palveluverkon muodostavat Lähteenmäen, Tulkkilan ja Tuomaalan koulut (Tulkkilan koulu saneerataan 3-sarjaiseksi) 66 8.3.1. Arvio oppilasmäärien ja ryhmäkokojen kehityksestä 66 8.3.2. Arvio koulukuljetustarpeiden kehityksestä 67 8.3.3. Arvio kustannusten kehityksestä/toimintamenot 68 8.3.4. Arvio kustannuksen kehityksestä/investointimenot 70 8.3.5. Ehdotus lakkautettavien koulujen tiloissa toimivien varhaiskasvatuspal-velujen järjestämisestä 71 8.3.6. Arvio henkilöstövaikutuksista 72 8.3.7. Kehittämisvaihtoehto tiivistettynä 73 8.4. Palveluverkon kehittämisvaihtoehto 3: Esi- ja perusopetuksen 0 6 luokkien palveluverkon muodostavat Lähteenmäen, Peipohjan ja Tulkkilan koulut (Tulkkilan koulu saneerataan 3-sarjaiseksi) 74 4

8.4.1. Arvio oppilasmäärien ja ryhmäkokojen kehityksestä 74 8.4.2. Arvio koulukuljetustarpeiden kehityksestä 75 8.4.3. Arvio kustannusten kehityksestä/toimintamenot 76 8.4.4. Arvio kustannusten kehityksestä/investointimenot 78 8.4.5. Ehdotus lakkautettavien koulujen tiloissa toimivien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä 79 8.4.6. Arvio henkilöstövaikutuksista 80 8.4.7. Kehittämisvaihtoehto tiivistettynä 80 8.5. Palveluverkon kehittämisvaihtoehto 4: Esi- ja perusopetuksen 0 6 luokkien palveluverkon muodostavat Lähteenmäen, Peipohjan, Risten, Tulkkilan ja Tuomaalan koulut (Tulkkilan koulu saneerataan 2-sarjaiseksi) 82 8.5.1. Arvio oppilasmäärien ja ryhmäkokojen kehityksestä 82 8.5.2. Arvio koulukuljetustarpeiden kehityksestä 83 8.5.3. Arvio kustannusten kehityksestä/toimintamenot 84 8.5.4. Arvio kustannusten kehityksestä/investointimenot 85 8.5.5. Ehdotus lakkautettavan koulun tiloissa toimivien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä86 8.5.6. Arvio henkilöstövaikutuksista 87 8.5.6. Kehittämisvaihtoehto tiivistettynä 87 9. Lopuksi 88 Lähdeluettelo 89 Liitteet 90 5

Kouluverkkoselvittäjän saatesanat Kokemäen kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan jo lähivuosina erittäin haastava. Kaupunki on selvityksen jättöhetkellä mukana kaikkiaan kolmessa kuntajakoselvityksessä. Tapahtuipa näiden selvitysten johdosta kuntien yhdistymisiä tai ei, tulee Kokemäen/uuden kunnan taloudellinen tilanne olemaan joka tapauksessa vaikea. Talouden tasapainottamistoimiin on ryhdyttävä monin eri keinoin. Kaupungin taloudellisen toimintaympäristön kehittymiseen merkittävimmän haasteen palvelutuotannon näkökulmasta tuo vanhuspalveluiden tarpeen huomattava ennakoitu kasvu. Tämä vaikuttaa kaupungin kykyyn järjestää kaikkia palvelujaan, myös perusopetuksen palveluja. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli toimintatapoja ja palveluverkkoa ei kehitetä, paine tuloveroprosentin nostoon kohoaa 7,4 %-yksikköön vuoteen 2025 mennessä (verrattuna vuoteen 2012). Kokemäen kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2013 75, että Kokemäellä toteutetaan vuoden 2014 aikana kouluverkkoselvitys. Myöhemmin tuo selvitys sai nimekseen perusopetuksen palveluverkkoselvitys. Kädessäsi oleva selvitys antaa eväitä vastata perusopetuspalveluiden osalta edellä ja myöhemmin tässä selvityksessä esitettyihin taloudellisiin haasteisiin. Sanomattakin lienee selvää, että vastaavanlaisia selvityksiä ja ratkaisuja tarvitaan nopeassa tahdissa myös kaupungin muilla palvelutuotannon osa-alueilla. Tässä selvityksessä esitetään nykytilanteen kuvauksen lisäksi 4 erilaista vaihtoehtoa perusopetuksen palveluverkon kehittämiseksi. Jokainen näistä vaihtoehdoista lähtee siitä, että verkkoratkaisu astuisi voimaan lukuvuoden 2016-2017 alusta alkaen. Näin kukin ratkaisuista kytkeytyy Tulkkilan koulun peruskorjaushankkeen valmistumiseen. Selvityksen tavoitteena on esittää vaihtoehtoisia kehittämismalleja sille, miten kokemäkiläisille voitaisiin taloudellisista realiteeteista huolimatta turvata laadukkaat perusopetuksen palvelut myös tulevaisuudessa.. Kehittämisvaihtoehdoissa on toiminnallisten tekijöiden ohella arvioitu vaihtoehtojen toteuttamisesta seuraavia toiminta- ja investointimenojen säästöjä. Selvittäjä on valinnut ehdottamakseen palveluverkon kehittämisvaihtoehdoksi vaihtoehto 1:sen. Tämä vaihtoehto tarkoittaa sitä, että perusopetuksen palveluverkon muodostaisivat jatkossa Lähteenmäen koulu, Tulkkilan koulu ja Kokemäen yhteiskoulu. Selvittäjän valitsema vaihtoehto on selvitetyistä vaihtoehdoista eniten muutoksia sisältävä, joskaan tuskin edes lähimainkaan riittävä jo tiedossa olevien taloudellisten haasteiden edessä. Tämän vaihtoehdon valinta säästäisi kaupungilta 570 000 610 000 euroa vuodessa ja 5,7 6,1 miljoonaa euroa 10 vuodessa varoja muihin tarkoituksiin (tai pikemminkin pois lisälainanotosta). Vaihtoehto säästäisi myös seuraavien 15 vuoden aikana arviolta vähintään noin 5,3 miljoonaa euroa investointikustannuksissa. Vaihtoehdon toteutuminen tarkoittaisi myös noin 10 henkilötyövuoden vähentämistä kaupungin henkilöstöstä. Kun päätökset tehtäisiin mahdollisimman pian, voitaisiin nämä järjestelyt hoitaa käytännössä eläköitymisjärjestelyin. Kädessäsi oleva 90-sivuinen selvitys ei ole tarkoitettu kaikkitietäväksi ja kiveen hakatuksi toimenpideohjelmaksi, vaan ensisijaisesti keskusteluaihioksi niin kaupunkilaisille, luottamushenkilöille, työntekijöille, viranhaltijoille kuin muillekin kiinnostuneille. 6

Kuten tämän kaltaisissa selvityksissä usein, ei tämäkään selvitys kykene vastaamaan likimainkaan kaikkiin siihen kohdistettuihin odotuksiin. Sisällöllisiä toiveita on ollut välttämätöntä jättää pois jo toimeksiantorajauksenkin vuoksi. Esimerkiksi 2-3 kuukauden aika, joka itse selvitys- ja kirjoittamistyölle oli varattu, on poikkeuksellisen lyhyt tämän kaltaisen selvityksen laatimiselle. Toisaalta mm. kuntalaistilaisuuksissa esille nousseet toiveet laajalle laadulliselle tarkastelulle olisivat edellyttäneet käytännössä laajaa keskustelua, tutkimista, selvittelyä ja tietojen analysointia. Tämän kaltainen tarkastelu on myös varsin vieras Suomessa tehdyille kouluverkkoselvityksille. Ne ovat luonteeltaan tyypillisesti toiminnallisuuden ja taloudellisuuden tarkasteluun taipuvaisia tosin usein huomattavasti suppeammassa laajuudessa kuin tässä selvityksessä on pyritty. Saatu kuntalaispalaute, suora ja epäsuora, on huomioitu selvityksen laatimisvaiheessa erityisesti siten, että selvityksessä on pyritty avaamaan mahdollisimman paljon esitettyjen tietojen taustalla olevia tekijöitä. Näitä on pyritty kirjoittamaan auki esimerkiksi alaviitteisiin. On kuitenkin syytä huomioida, ettei perusopetuksen palveluverkkoselvitys ole tieteellinen tutkimus, eikä se sellaista yritäkään esittää. Päätöksenteon näkökulmasta mielestäni tärkeintä olisi tehdä palveluverkkoa koskevat ratkaisut pian, mieluiten seuraavan 6 kuukauden aikana. Näin kaikille osallisille koululaisille, henkilöstölle, vanhemmille, luottamushenkilöille ja muille asianosaisille - jäisi riittävästi aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin. Pahinta koko perusopetuksen palveluverkon kehittämisen kannalta olisi lykätä - vääjäämätöntä ratkaisua. Se olisi epäreilua kaikkia, mutta erityisesti henkilöstöä ja palveluiden käyttäjiä, koululaisia, kohtaan. Lopuksi on muistettava, että tämän kaltainen selvitystyö edellyttää laajan joukon asiantuntemuksen yhdistämistä. Kiitos ensinnäkin kaikille sparraajilleni ja erityisesti yleisötilaisuuksissa topakoita mielipiteitään esittäneille sekä henkilökohtaista palautetta lähettäneille. Kiitos myös kaupungin asiantuntevalle henkilökunnalle taustaselvitystyöstä ja osuvista huomioista. Kiitos erityisesti konsultti Antti Pieviläiselle laajasta ja ansiokkaasta taustatyöstä. Teillä jokaisella oli oma tärkeä roolinne selvityksen toteuttamisessa. Kokemäellä 5.5.2014 Jarno Moisala Kouluverkkoselvittäjä - - 7.5.2014/Täsmennyksiä selvityksen versioon 1.1. 7.5.2014 julkaistuun selvityksen versioon 1.1. on täsmennetty jotain lukuja ja tietoja, joita on tarkkasilmäisten kaupunkilaisten palautteen ja kaupungin oman seurannan pohjalta korjattu. Jarno Moisala 7

1. Johdanto Verotulojen ja valtionosuuksien väheneminen vaikuttaa voimakkaasti Kokemäen kaupungin talouteen jo lähivuosina. Tuoreen arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä kaupungin menot ylittävät tulot 7,2 miljoonaa eurolla vuodessa ellei palvelurakenteisiin puututa 1. Kokemäen kaupunginvaltuusto on 9.12.2013 75 osana vuoden 2014 talousarviokäsittelyä päättänyt, että vuoden 2014 aikana Kokemäellä toteutetaan kouluverkkoselvitys. Kouluverkkoselvityksessä, myöhemmin perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan ja kuvataan perusopetuksen palveluverkon nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Tarkastelukulmana on laadukkaiden perusopetuksen palvelujen turvaaminen taloudellisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Selvityksessä tarkastellaan lisäksi varhaiskasvatuksen palveluverkkoa siltä osin kuin se toimii samoissa tai rinnakkaisissa tiloissa perusopetuksen kanssa. Selvityksen tarkoituksena on esittää päätöksentekoa varten kokonaiskuva perusopetuksen palveluverkon nykytilanteesta sekä realistiset kehittämisvaihtoehdot laadukkaan perusopetuksen palvelujen turvaamiseksi Kokemäellä myös tulevaisuudessa. Erilaiset taustatiedot on pyritty avaamaan niin, että kiinnostuneet voivat halutessaan muodostaa ja vertailla myös muita palveluverkon kehittämisvaihtoehtoja. Selvitys toteutettiin helmi-huhtikuussa 2014. 1.1. Selvityksen rajaus ja käytettävä aineisto Selvityksen rajauksesta sovittiin aloituskokouksessa 15.1. sekä kaupunginhallituksen iltakoulussa 17.2. Sovittu rajaus vastaa tämän selvityksen otsikoinnin pääpiirteistä jakoa. Myöhemmin selvitykseen lisättiin myös varhaiskasvatuksen palveluverkon tarkastelu siltä osin kuin se toimii samoissa tai rinnakkaisissa tiloissa perusopetuksen kanssa. Aloituskokouksessa sovittiin myös niistä tilastoista ja tietoja koskevista periaatteista, joihin selvitystyö perustuu. Periaatteiden sopiminen on tärkeää, koska väestö-, lapsija oppilasmäärätiedot muuttuvat jatkuvasti. Tietoja on käytetty seuraavien periaatteiden mukaan: Väestötarkastelussa käytetään väestörekisterikeskuksen virallisia väestötietoja vuoden viimeisen päivän mukaan. Oppilasmäärätarkastelu perustuu pääosin tilastointipäivän 20.9.2013 oppilastietoihin. Oppilasennusteet perustuvat tarkastelupäivän 30.1.2014 tietoihin. 1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys: Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti 15.1.2014. 8

Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kaupungin sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kaupunkiin tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kaupungista tapahtuvaa poismuuttoa. Tarkastelussa huomioidaan kiinteistöjen kunto. Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet, palvelutarveanalyysit ja kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot. Oppilasmääriä tarkastellaan vuoteen 2020 saakka. Taloustietojen vertailuissa käytetään vuoden 2012 tilinpäätöksen vahvistettuja tietoja (kuntien väliset vertailut). Kaupungin oman palvelutuotannon taloudellisia tietoja esitettäessä käytetään vuoden 2013 tilinpäätöksen tietoja (mikäli kyse ei ole kuntien välisestä vertailusta). 1.2. Valmisteluprosessi ja osalliset Perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta vastasi kouluverkkoselvittäjä Jarno Moisala. Selvityksen tausta-analyysin laati konsultti Antti Pieviläinen. Kiinteistöjä koskevat arviot laati rakennusinsinööri Jari Ruponen. Erilaisia suppeampia alaselvityksiä ja tietoja toimittivat lisäksi useat kaupungin viranhaltijat ja työntekijät. Selvityksen etenemistä seurasivat kaupunginhallitus, kasvatus- ja opetuslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, sivistysjohtaja ja kaupunginjohtaja. Selvittäjän työtä ohjasi sivistysjohtaja. Selvitystyön etenemistä on esitelty sekä palautetta kerätty seuraavien tilaisuuksien yhteydessä: Kaupunginhallituksen kokous, iltakoulu / kaupunginvirasto, 17.2. Henkilöstöinfo palveluverkkoselvityksestä / Kokemäen yhteiskoulu, 27.2. Kuntalaisinfo palveluverkkoselvityksestä / Kokemäen yhteiskoulu, 27.2. Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous, iltakoulu / kaupunginvirasto, 18.3. Palveluverkkoselvityksen kuntalaistilaisuus / Kokemäen yhteiskoulu, 3.4. Palveluverkkoselvityksen kuntalaistilaisuus / Korkeaojan koulu, 4.4. 9

Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous, iltakoulu / Risten koulu, 15.4. 1.3. Katsaus perusopetuksen palveluverkon kehitykseen Kokemäellä vuosina 1979-2013 Tässä alaluvussa esitetyt tiedot perustuvat kaupunginarkistosta löytyneisiin asiakirjoihin. Tiedoissa voi esiintyä puutteita. Kokemäen edellinen perusopetuksen palveluverkkoa tarkastellut kouluverkkoselvitys on valmistunut vuosituhannen vaihteessa 2. Selvityksen lähtökohta oli pääasiassa taloudellinen. Palveluverkon kehittämisen vaihtoehdoiksi selvityksessä esitettiin kolmen koulun lakkauttamista: Kuurolan koulun lakkauttaminen (lakkautettu 2006) Kankaantaustan koulun lakkauttaminen (lakkautettu 2005) Jalonojan koulun lakkauttaminen (lakkautettu 2009) Tätä ennen tehtiin Kokemäellä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun lopun välisenä aikana useita peruskoulujen saneeraussuunnitelmia sekä koulunrakentamisohjelmia, joissa paneuduttiin kouluverkon kehittämisen ja investointien lisäksi myös verkon supistamiseen. Esimerkiksi kaupungin peruskoulujen saneeraustoimikunnan vuonna 1979 laatimassa peruskoulujen saneeraussuunnitelmassa vuosille 1979 1986 ehdotettiin kouluja suljettavaksi seuraavasti: Kulkkilan ala-aste, lakkautusehdotus vuonna 1981 (lakkautettu vuonna 1982) Kuurolan ala-aste, lakkautusehdotus vuonna 1982 (lakkautettu vuonna 2006), Kakkulaisen ala-aste, lakkautusehdotus vuonna 1983 (lakkautettu vuonna 1998) Raition ala-aste, lakkautusehdotus vuonna 1984 (lakkautettu vuonna 1998) Tuomaalan ala-aste, lakkautusehdotus vuonna 1984 Korkeaojan ala-aste, lakkautusehdotus vuonna 1986 Vuoden 1979 saneerausohjelmassa viitattiin mm. Kouluhallituksen toiveisiin supistaa kaupungin kouluverkkoa runsaana pidetyn pienten koulujen määrän osalta, joiden oppilasennusteet eivät näyttäneet lupaavilta tuolloin. Jo tuolloisten määräysten ja oppilasennusteiden valossa pidettiin tärkeänä sitä, että kaupunki investoi varoja tule- 2 Kokemäen koulutoimen kouluverkkoselvitys 30.11.1999. 10

vaisuutta ajatellen oikeisiin, oppilasmääriltään elinvoimaisiin tai pysyvästi säilyviin koulukiinteistöihin. 3 Kaiken kaikkiaan kaupungin perusopetuksen palveluverkkoa on karsittu Kokemäellä varsin runsaasti vuosien 1979 2010 välillä. Tänä aikana kaupunki on luopunut seuraavista kouluista: Jalonojan koulu (lakkauttamisvuosi 2009) Kuurolan koulu (2006) Ala-Haapion koulu (2005) Kankaantaustan koulu (2005) Kakkulaisten koulu (1998) Raition koulu (1998) Piilijoen koulu (1996) Järilän koulu (1996) Rajaojan koulu (1992) Kulkkilan koulu (1982). 3 Kokemäen kaupungin peruskoulujen saneeraustoimikunnan ehdotus 1979 peruskoulujen saneeraussuunnitelmaksi vuosille 1979-1986, s. 2-3 11

2. Kokemäen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila 2.1. Väestörakenteen muutokset vuosina 2011-2030 Kokemäki Koko maa Satakunta Asukkaita yhteensä 2011 2015e 2020e 2025e 2030e Asukkaita 7 922 7 711 7 535 7 416 7 318 2011=100 100 97 95 94 92 Asukkaita 5 401 267 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 102 104 106 108 Asukkaita 226 567 224 786 223 393 222 455 221 419 2011=100 100 99 99 98 98 Kuva 1. Kokemäen, Satakunnan maakunnan ja koko maan väestöennusteet 2011 2030. 4 Kokemäen kaupungin asukkaiden määrä 31.12.2013 oli 7 769 asukasta. Vuoden 2012 lopussa asukasmäärä oli 7 864 ja vuotta aikaisemmin 7 922. Kahdessa vuodessa asukasmäärä väheni kaikkiaan 153 henkilöä. Tämä vähennys on samansuuntainen Tilastokeskuksen Kokemäkeä koskevan väestöennusteen kanssa. Ennusteen mukaan Kokemäen asukasluku laskisi vuoden 2011 tasosta noin 8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin asukasluku olisi 7 318. Ko- 4 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 12

kemäen väestökehitys on samansuuntainen Satakunnan väestökehityksen kanssa, joskin asukasmäärän lasku on Kokemäellä suhteellisesti voimakkaampaa. Koko maan tasolla väestönkehityksen odotetaan olevan samaan aikaan positiivinen. 5 Viiden vuoden sykli Ennustettu väestömäärä 2011 7922 Ennustettu muutos edelliseen sykliin 2015e 7711-211 2020e 7535-176 2025e 7416-119 2030e 7318-98 Yhteensä: -604 Taulukko 1. Kokemäen ennustettu väestökehitys viiden vuoden sykleinä. 6 Tarkasteltaessa ennustettua asukasmäärän kehitystä viiden vuoden sykleissä huomataan, että vähennys kohdistuu ennen kaikkea tarkastelujakson alkupuoliskolle ja loivenee lähestyttäessä vuotta 2030. Kokemäen kaupungin keskimääräinen laskennallinen väkiluvun lasku olisi ennusteen mukaan noin 32 henkeä vuodessa. Nuorissa ikäluokissa ei tapahdu ennustekaudella merkittäviä muutoksia. 0 6 vuotiaiden määrä nousee ennustekauden alkupuolella hyvin maltillisesti, mutta laskee lievästi vuoden 2011 lukumäärän (484 asukasta) alapuolelle vuoteen 2030 tultaessa (478 asukasta vuonna 2030). 7 15 -vuotiaiden määrä pysyy ennustekaudella jokseenkin muuttumattomana. Vuonna 2011 7 15 vuotiaiden määrä oli 728 ja ennustekauden lopussa vuonna 2030 luku olisi 729. Ikäihmisten ohella merkittävä muutos tapahtuu työikäisten (16 64 vuotiaat) määrässä. Tarkastelujakson alussa vuonna 2011 16 64 vuotiaiden määrä oli 4 728, kun ikäluokan koko ennusteen mukaan vuonna 2030 on vain 3 739. Erityisen huomattavaa ikäluokan koon pieneneminen on ennusteen mukaan vuosina 2015 2020, jolloin työikäisten määrä vähenee 293 henkeä. Työikäisten määrän lasku kohdistuu ennen kaikkea 45 64 vuotiaisiin (2447 asukasta vuonna 2011, 1 742 asukasta vuonna 2030). Työikäisten osuus Kokemäen kaupungin kaikista asukkaista oli vuonna 2011 59,7 prosenttia, kun vuonna 2030 osuus on väestöennusteen mukaan vain 51,1 prosenttia. Ikäihmisten määrän samanaikainen voimakas kasvu tulee heikentämään kaupungin ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta voimakkaasti. Kokemäen väestörakenteen muutoksesta erityisen haastavan tekee ikäihmisten määrän huomattava lisäys. Kun vuonna 2011 yli 74-vuotiaita oli 952, vuonna 2030 määrä on ennusteen mukaan 1 356. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna yli 74-vuotiaiden määrä on lähes puolitoistakertainen vuonna 2030 ja heidän osuutensa koko väestöstä on noussut 18,5 prosenttiin (12,0 prosenttia vuonna 2011). 5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 6 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 13

Kokemäen väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 saakka. 2011 2015e 2020e 2025e 2030e 0-6 -vuotiaat 484 490 498 489 478 7-15 -vuotiaat 728 720 722 731 729 16-64 -vuotiaat 4728 4344 4051 3856 3739 65-74 -vuotiaat 1030 1168 1212 1081 1016 Yli 74-vuotiaat 952 989 1052 1259 1356 Yhteensä: 7922 7711 7535 7416 7318 Kuva 2. Kokemäen kaupungin ennustettu väestökehitys ikäluokittain. 7 2.2. Palvelutarpeen kehitys Tulevien vuosien palvelutarpeisiin vaikuttavat ennen kaikkea muutokset väestörakenteessa ja eri ikäryhmien kehitys. Ennusteet palvelutarpeiden kehittymisestä on laadittu Tilastokeskuksen väestöennusteisiin tukeutuen. On huomioitava myös, että esimerkiksi mahdollisilla uusilla velvoitteilla on oma vaikutuksensa tulevien vuosien palvelutarpeisiin, mutta näiden velvoitteiden määrää tai kohdentumista on mahdotonta ennakoida. Olennaisinta palvelutarpeiden kehitystä tarkastellessa on huomioida ikäihmisten määrän kasvu, johon liittyy kiinteästi keskimääräisten elinikien nousu. Tämä kehitys aiheuttaa tulevina vuosina yhä suuremman vanhuspalveluiden, perusterveydenhuollon palveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarpeen ja kysynnän. 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 14

Kaiken kaikkiaan Kokemäen kaupungin väestökehitys ja palvelutarvekehitys tulevat tarkastelujaksolla vuoteen 2030 saakka kehittymään hyvin samansuuntaisesti. Kuva 3. Kokemäen palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2012 2029. 8 Huomion arvoista palvelutarpeiden kehitystä ennustavassa kuvassa (kuva 3) on vanhusten hoidon palvelutarpeiden kehitystä kuvaava keltainen viiva. Kuvasta näkyy, että Kokemäellä vanhustenhoidon palvelutarpeet kasvavat koko ennustekautena, erityisesti vuoden 2017 jälkeen. Ennustekauden lopussa vuonna 2029 vanhustenhoidon palvelutarve on kasvanut 43 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. 8 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys: Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti 15.1.2014. 15

Muilta osin palvelutarpeissa ei tapahdu ennustekaudella suuria muutoksia. Vanhusten hoidon lisäksi palvelutarve kasvaa hienoisesti vain perusopetuksessa ja erikoissairaanhoidossa. Eniten laskua palvelutarve-ennusteen mukaan tapahtuisi lukiokoulutuksen tarpeessa. Verrattaessa vuoden 2012 tasoon lukiokoulutuksen tarve laskisi alimmilleen vuonna 2017, jolloin tarve olisi 14 prosenttia vuotta 2012 vähemmän. Vuoteen 2021 tultaessa lukiokoulutuksen tarve nousee hiukan ollen tällöin 10 prosenttia vuoden 2012 tarvetta alempana. Kutakuinkin tällä tasolla pysytellään ennustekauden loppuun vuoteen 2029 saakka. 2.2.1. Päivähoitoikäisten palvelutarpeiden kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kokemäen 1 6 -vuotiaiden määrä säilyy ennustekautena lähes muuttumattomana. Vuonna 2030 1 6 -vuotiaita olisi kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Mikäli kaupungin varhaiskasvatuspalveluja käytettäisiin vuonna 2030 samassa suhteessa kuin vuonna 2011, tämä tarkoittaisi kahdeksan lapsen vähennystä päivähoidossa olevien lukumäärässä. 9 Kuva 4. Kokemäen kaupungin päivähoidossa vuonna 2011 olleiden osuus suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. 10 Kokemäellä kaupungin järjestämässä päivähoidossa olleiden 1-6-vuotiaiden osuus vuonna 2011 oli 60,5 %, mikä on hivenen enemmän kuin kunnallisen päivähoidon piirissä olevien lasten määrän keskiarvo 57,2 % valtakunnallisella tasolla on. 9 Alle 1-vuotiaat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska heistä vain noin 1 % on päivähoidossa. Lähde: THL 10 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 16

2011 2015e 2020e 2025e 2030e Koko maa 1-6 -vuotiaat 361 989 368 892 373 075 373 733 367 830 2011=100 100 102 103 103 102 Satakunta 1-6 -vuotiaat 13 620 13 690 13 485 13 199 12 805 2011=100 100 101 99 97 94 Kokemäki 1-6 -vuotiaat 430 424 432 425 416 2011=100 100 99 100 99 97 Kaupungin päivähoidossa olevien lkm* 260 256 261 257 252 Taulukko 2. Päivähoitoikäisten määrän kehitys ja kaupungin kustantamassa päivähoidossa olevien lukumäärä vuoden 2011 tietojen pohjalta. 11 2.2.2. Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeiden kehitys Peruskouluikäisten määrässä tapahtuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan hyvin vähäisiä muutoksia. 7 15 vuotiaiden määrää sykleittäin tarkasteltaessa ilmenee, että vuosina 2015 2025 peruskouluikäisten määrä kasvaa noin yhdellä oppilaalla vuotta kohti, mutta laskee viimeisessä syklissä kahdella oppilaalla. Peruskouluikäisten kokonaismäärään suhteutettuna ennusteen mukaisilla muutoksilla itsessään ei ole vaikutusta perusopetuspalvelujen järjestämisen tarpeeseen. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7-15 - vuotiaiden lukumäärä 2011 728 Muutos edelliseen sykliin 2015e 720-8 2020e 722 +2 2025e 731 +9 2030e 729-2 Yhteensä +1 Taulukko 3. Ennuste 7 15 vuotiaiden määrän kehityksestä viiden vuoden sykleissä vuosina 2011 2030. 12 2.3. Huoltosuhde Kuvassa 5 tarkastellaan väestöllisen huoltosuhteen ennustettua muutosta Kokemäen osalta ja verrataan sitä sekä maakunnan että koko maan ennustettuun kehitykseen. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten välistä suhdetta. Esimerkiksi luku 0,5 tarkoittaa väestöllisen huoltosuhteen kohdalla sitä, että jokaista 15 64 vuotiasta kohti on 0,5 alle 15- tai yli 65-vuotiasta. Jo lähtötilanteessa vuonna 2011 Kokemäen väestöllinen huoltosuhde on koko maata ja maakuntaa heikompi. Huoltosuhde tulee myös heikkenemään ennustekaudella koko maata ja maakuntaa enemmän. Kun vuonna 2011 kokemäkeläistä työikäistä kohti oli 0,64, tulee suhdeluku ennusteen mukaan olemaan 0,91 vuonna 2030. Tämä 11 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 12 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 17

tarkoittaa käytännössä sitä, että vuonna 2030 Kokemäellä on jokaista työikäistä kohti lähes yksi ei-työikäinen lapsi tai vanhus. 13 Huoltosuhteen heikentyminen johtuu Kokemäellä ennen kaikkea ikäihmisten määrän huomattavasta kasvusta tulevina vuosina ja toisaalta siitä, että lasten määrä näyttäisi säilyvän kutakuinkin ennallaan. Kuva 5. Väestöllinen huoltosuhde-ennuste 2011 2030. 14 13 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Huoltosuhde-ennuste perustuu Tilastokeskuksen havaintoihin ennen kaikkea syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Ennusteessa ei huomioida taloudellisten, sosiaalisten tai muiden yhteiskunta-/aluepoliittisten päätösten vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Ennuste ilmaisee lähinnä sen, mihin nykyisenkaltainen väestökehitys johtaa. 14 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste. Tilastokeskus. Helsinki. 18

3. Maankäytön suunnittelun vaikutukset Kokemäen kaupunkirakenteeseen ja perusopetuksen palvelutarpeen kehittymiseen 3.1. Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan väestöstä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. Kokemäen kaupungin taajama-aste 31.12.2012 Tilastokeskuksen mukaan oli 59,1 prosenttia (koko maa 84,7 prosenttia) 15. Tämä tarkoittaa sitä, että Kokemäellä noin 40 prosenttia asukkaista asuu taajaman ulkopuolella. 3.2. Tonttivaranto Kokemäen kaupungilla oli huhtikuussa 2014 vapaita asuinpientalotontteja noin 70 kappaletta ja rivitalotontteja 21 kappaletta. Vapaita kerrostalotontteja ei ole tarjolla. Eniten tontteja on vapaana Vuolteen alueella. Tonttitarjontaa on varsin hyvin eri puolilla kaupunkia, eikä tonttien puute ole ollut esteenä väestönkehitykselle. Vapaita tontteja on tarjolla seuraavasti: Alue Omakotitalotontit Rivitalotontit Järvimutkala 4 2 Teljänportti 2 4 Rantavuoltee 11 4 Vuoltee 24 2 Penttilänniemi 9 2 Kaupunginmustala 10 1 Matomäki 1+(6) (1) Riste 1 Kolipirtti 2 Peipohja (2) (4) Sulkumerkillä ( ) merkityt luvut kuvaavat sellaisia tontteja, joille ei ole rakennettu toistaiseksi kunnallistekniikkaa. 16 3.3. Maankäytön suunnittelu Kokemäen kaupungin kaavoituksen tehtävänä on tuottaa riittävä tonttitarjonta niin asumisen kuin liike- ja julkisen rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on kaupungin asukasluvun ja elinkeinoelämän kehittäminen. 15 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. Tilastokeskus. Helsinki 16 Kokemäen kaupunki, yhdyskuntaosasto, yhdyskuntatoimisto 19

Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Täysin uuden alueen avaamisia ei Kokemäen kaavoitussuunnitelmiin tällä hetkellä kuulu. Vireillä olevista kaavahankkeista keskeisin on keskustaajaman oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka valmistuttuaan ohjaa keskustaajaman maankäyttöä. Muilta osin Kokemäellä ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja muualla kuin Pitkäjärven alueella. Osayleiskaavan tavoitteet asetetaan tyypillisesti seuraavan 15 20 vuoden aikana tapahtuvalle kehitykselle. Uusia pientaloasumisen alueita on osayleiskaavassa varattu siten, että alueiden toteutuessa voidaan muodostaa noin 70 100 uutta pientalotonttia. Kaavalla osoitetaan uusia asuinalueita pääasiassa Risten, Peipohjan ja Tulkkilan alueille, jotka jatkavat luontevasti nykyistä taajamarakennetta. Palveluverkkoselvityksen näkökulmasta huomioitavaa on, että Tulkkilan palvelut sijaitsevat kevyen liikenteen kulkuetäisyydellä myös uudessa osayleiskaavassa osoitetuista uusista ja täydennettävistä asuntoalueista. Keskustan yhdyskuntarakenteen täydentämisellä ja laajentamisella pyritään vastaamaan tonttitarjontaan keskustan palveluiden läheisyydessä. Uudet asuinaluevaraukset on pääsääntöisesti tarkoitettu perinteisiksi erillispientalovaltaisiksi asuinalueiksi, joiden kaavoittamisella vastataan pientalotonttien kysyntään ja houkutellaan erityisesti lapsiperheitä Kokemäelle hyvien yhteyksien varrelle ja paikallisten palveluiden lähietäisyydelle. Osayleiskaavoituksen lisäksi kaupungin asemakaavoituksessa on vireillä useita kaavahankkeita keväällä 2014. Näitä ovat seuraavat kaavahankkeet: Peipohjan eritasoliittymäalueen asemakaavan muutos Lehtosen konepajan asemakaavan muutos Lämpöyhtiön asemakaavan muutos Kirkkohaan asemakaavan muutos Kokemäen keskustan Tulkkilanmäellä Kilkunkadun ja Lepolankadun korttelialueiden asemakaavan muutos Hallintokeskuksen asemakaavan muuttaminen Ristepakin asemakaavan muuttaminen Vireillä olevilla uusilla asemakaavoilla ja asemakaavojen muutoksilla on tarkoitus muodostaa keskustan alueelle tai välittömään läheisyyteen yleiskaavan mukaisesti uusia rivi- ja kerrostaloalueita (mahdollisesti noin 5-10 uutta rakennuspaikkaa). Näissä kaavahankkeissa merkittävin uusi pientaloasuinalue on suunnitteilla Risten Pälpälänkujan alueelle. Uuden asuinalueen kaavoitustyö on tarkoitus käynnistyä vuonna 2015 ja toteutuessaan alueelle voidaan muodostaa noin 20 pientalotonttia. Asuinrakentaminen yleiskaavojen ja asemakaavojen ulkopuolisille alueille on Kokemäellä vähäistä. Näille alueille on viime vuosina valmistunut keskimäärin 5 asuintaloa vuodessa. 20

4. Kokemäen kaupungin perusopetuspalveluiden nykytila 4.1. Nykyinen palveluverkko 4.1.1. Perusopetuksen palveluverkko Kuva 6. Perusopetuksen palveluverkko 1.1.2014. Kaupunki on perusopetuslain mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Kaupungin tulee järjestää opetus siten, että oppilaiden matkat ovat asutus, koulujen ja muiden järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteyden huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Oppivelvolliselle lähikoulun osoittaa Kokemäellä kasvatus- ja opetuslautakunnan määräämien perusteiden mukaisesti kunkin koulun rehtori. Perustellusta, opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä kaupunki voi vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Kokemäellä perusopetuksen kouluja on tällä hetkellä seuraavasti: 1 6 vuosiluokkien kouluja (sis. esiopetus) 6 kpl 21

Korkeaojan koulu Lähteenmäen koulu Peipohjan koulu Risten koulu Tulkkilan koulu Tuomaalan koulu 7 9 vuosiluokkien kouluja 1 kpl Kokemäen yhteiskoulu Lisäksi 0 9 vuosiluokille järjestää perusopetusta Forsbyn koulu, joka on hallinnollisesti oma koulunsa, vaikkei koululla ole omaa koulukiinteistöä. Koulu tarjoaa erityisopetusta varhaiskasvatuksessa sekä kaikilla Kokemäen kouluilla. Koulun pienluokat toimivat Tulkkilan koululla ja Kokemäen yhteiskoululla ja niitä koskevat hallinnolliset päätökset tekee Forsbyn koulun rehtori. Esi- ja perusopetuksen oppilaita Kokemäellä oli tilastointipäivänä 20.9.2013 seuraavasti: Esioppilaita 76 Vuosiluokkien 1 6 oppilaita 478 Vuosiluokkien 7 9 oppilaita 236 Yhteensä 790 oppilasta. Oppilasmäärät jakaantuivat koulujen kesken seuraavasti: Esi 1 2 3 4 5 6 0-6 lk 7 8 9 7-9 lk Kaikki Tyttöjä Poikia Korkeaoja 5 3 3 5 2 5 3 26 26 17 9 Lähteenmäki 8 11 7 11 6 8 11 62 62 36 26 Peipohja 14 19 17 18 10 12 18 108 108 68 40 Riste 6 7 3 7 10 10 7 50 50 36 14 Tulkkila 40 35 34 32 28 36 39 244 244 112 132 Tuomaala 3 5 6 10 8 4 8 44 44 21 23 Yhteiskoulu 70 68 78 216 216 107 109 Forsby 3 4 5 3 2 3 20 5 8 7 20 40 13 27 Yhteensä 76 83 74 88 67 77 89 554 75 76 85 236 790 410 380 Taulukko 4. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain tilastointipäivänä 20.9.2013. 17 17 Kokemäen kaupunki, sivistysosasto, sivistystoimisto 22

Peruskouluilla työskentelevän henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli 1.1.2014 kaikkiaan 96,97 henkilötyövuotta. Työpanokset jakaantuivat seuraavasti: Nimike Henkilötyövuosia Rehtori/koulunjohtaja 7 Luokanopettaja 23 Erityisopettaja/erityisluokanopett. 8 Esiopetuksen tuntiopettaja 4 Tuntiopettaja 6 Lehtori 18 - - Koulunkäyntiavustaja 18,52 Koulusihteeri 0,5 Ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstö 9,43 Kiinteistöpalveluiden henkilöstö 2,52 Opetushenkilöstö yhteensä Kaikki yhteensä 66 henkilötyövuotta 96,97 henkilötyövuotta. 4.1.2. Varhaiskasvatuksen palveluverkko Kuva 7. Varhaiskasvatuksen palveluverkko 1.1.2014. Päivähoitolain mukaan kaupungin on huolehdittava lasten päivähoidon järjestämisestä asukkailleen. Lasten päivähoitoa voivat saada lähinnä lapset, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä. Lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä 23

vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Kokemäen kaupungin varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat seuraavista palveluista: Kaupungin päiväkoteja 3 (Kauvatsan, Peipohjan ja Tulkkilan päiväkodit) Kunnallisia perhepäivähoitajia 19 Ryhmäperhepäiväkoteja 1 (Korkeaojan ryhmäperhepäiväkoti) Koulujen yhteydessä tapahtuva esiopetus Kunnallisia päivähoitopaikkoja on Kokemäellä noin 260. Luku sisältää päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäivähoidon paikat. Paikat jakautuvat toimintayksiköiden kesken seuraavasti: Toimintayksikkö Paikkaluku Henkilöstöä Tulkkilan päiväkoti 50 8 Peipohjan päiväkoti 90 < 20 Kauvatsan päiväkoti 25 4 Korkeaojan ryhmäperhepäiväkoti 12 3 Kunnalliset perhepäivähoitajat 68 19 Esiopetuksen päivähoito Tarpeen mukaan 3,5 18 Kokemäellä ei toimi tällä hetkellä yksityisiä päivähoidon palveluntuottajia. Varhaiskasvatuspalveluissa työskentelevän henkilöstön henkilötyövuosien määrä oli 1.1.2014 kaikkiaan 58,37 henkilötyövuotta. Työpanokset jakaantuivat seuraavasti: Nimike Henkilötyövuosia Päiväkodin johtaja 3 Lastentarhanopettaja 7,49 Lastenhoitaja 18,88 Ryhmäavustaja 2 Perhepäivähoitaja 27 Yhteensä 58,37 henkilötyövuotta 19 Päivähoidossa olevien lasten määrässä ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Sen sijaan kotihoidon tuen saajien määrä on vähentynyt voimakkaasti. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Päivähoidossa olevien lasten 264 255 260 määrä Kotihoidon tuen saajien määrä 93 107 126 Tilastot perustuvat vuoden viimeisen päivän tietoihin. 20 18 Kokemäen kaupunki, sivistysosasto, varhaiskasvatuksen tulosalue 19 Kokemäen kaupunki, sivistysosasto, varhaiskasvatuksen tulosalue 20 Kokemäen kaupunki, sivistysosasto, varhaiskasvatuksen tulosalue 24

4.2. Oppilaskehitys Tarkastelupäivän 30.1.2014 oppilastietojen mukaan Kokemäen kaupungin perusopetuksen oppilaita oli 792, joista esiopetuksen oppilaita 75. Ikäluokkien kokoja tarkasteltaessa huomataan, ettei niiden välillä ole havaittavissa selkeää trendiä, mutta vaihteluväli on kohtuullisen suuri (pienimmän ja suurimman ikäluokan välillä 23 oppilasta). Tämä luo haasteita perusopetuksen kokonaisuuden suunnitteluun. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90 87 83 85 75 77 77 75 76 67 Esiop. 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Kuva 8. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain 30.1.2014. 21 4.3. Oppilaskehitys lähikouluittain Seuraavaksi esitettävät koulukohtaiset oppilasennusteet on laadittu Väestörekisteritietojen perusteella siten, että niissä on huomioitu kaupungissa asuvat alle kouluikäiset lapset laskentapäivän mukaisen kotiosoitteen sijainnin perusteella. Ennuste on laadittu vuoteen 2020 saakka. Ennusteet on laadittu Kokemäen kaupungin oppilaaksiottoperiaatteiden mukaisesti siten, että oppilas sijoitetaan sekä fyysisen etäisyyden että matka-ajan perusteella lähimpänä sijaitsevaan kouluun. Kokemäen kaupungilla ei ole enää käytössään niin sanottuja oppilaaksiottoalueita (koulupiirejä). Oppilasennusteissa ei ole huomioitu eri syistä toissijaiseen kouluun sijoittuvia lapsia. Kaupungin esi- ja perusopetus on integroitu tiiviisti yhdeksi kokonaisuudeksi ja tästä syystä on perusteltua ottaa esiopetus mukaan koulukohtaiseen tarkasteluun. Lukuvuoden 2013 2014 tiedot samoin kuin seuraavassa esitetyt ennusteet perustuvat 30.1.2014 tarkastelupäivän tilanteeseen. 21 Kokemäen kaupunki, sivistysosasto, sivistystoimisto 25

4.3.1. Korkeaojan koulu Korkeaojan koulun oppilasmäärässä ei tapahdu ennustekautena suuria muutoksia. Huomion arvoista kuitenkin on, että oppilaiden lukumäärä on laskeva. Korkeaojan koulun kaltaisen pienen koulun tulevan oppilasmäärän ennustamisen tekee erityisen hankalaksi se, että jo yhden perheen kylälle tai kylältä muutolla voi olla koulun oppilasmäärään suuri vaikutus. Korkeaojan koulun luokkakohtainen tarkastelu osoittaa, ettei ikäluokissa näyttäisi lähivuosina tapahtuvan suuria muutoksia. Kuva 9. Korkeaojan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. ESI 1 LK 2 LK 3 LK 4 LK 5 LK 6 LK YHT. 2013-2014 4 3 3 4 2 5 3 24 2014-2015 5 4 3 3 4 2 5 26 2015-2016 1 5 4 3 3 4 2 22 2016-2017 4 1 5 4 3 3 4 24 2017-2018 2 4 1 5 4 3 3 22 2018-2019 1 2 4 1 5 4 3 20 2019-2020 3 1 2 4 1 5 4 20 Taulukko 5. Korkeaojan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 4.3.2. Lähteenmäen koulu Lähteenmäen koulun oppilasmäärässä ei tapahdu ennusteen mukaan merkittäviä muutoksia. Oppilasmäärä laskee hieman vuosina 2016 2018, mutta palaa tämän jälkeen jokseenkin tämän hetkiselle tasolle. 26

Kuva 10. Lähteenmäen koulun oppilasennuste vuoteen 2020. ESI 1 LK 2 LK 3 LK 4 LK 5 LK 6 LK YHT. 2013-2014 8 10 9 11 6 7 8 59 2014-2015 8 8 10 9 11 6 7 59 2015-2016 4 8 8 10 9 11 6 56 2016-2017 5 4 8 8 10 9 11 55 2017-2018 10 5 4 8 8 10 9 54 2018-2019 13 10 5 4 8 8 10 58 2019-2020 10 13 10 5 4 8 8 58 Taulukko 6. Lähteenmäen koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 4.3.3. Peipohjan koulu Peipohjan koulun oppilasmäärä nousee ennustekauden alkupuolella, mutta kääntyy laskuun lukuvuoden 2016 2017 jälkeen. Tarkastelu osoittaa, että ikäluokissa on koulun kokoon suhteutettuna huomattaviakin vaihteluja ennustekauden aikana. ESI 1 LK 2 LK 3 LK 4 LK 5 LK 6 LK YHT. 2013-2014 14 19 17 18 10 12 18 108 2014-2015 16 14 19 17 18 10 12 106 2015-2016 16 16 14 19 17 18 10 110 2016-2017 23 16 16 14 19 17 18 123 2017-2018 10 23 16 16 14 19 17 115 2018-2019 18 10 23 16 16 14 19 116 2019-2020 14 18 10 23 16 16 14 111 Taulukko 7. Peipohjan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 27

Kuva 11. Peipohjan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 4.3.4. Risten koulu Risten koulun oppilasmäärä laskee ennustekaudella koulun koko huomioon ottaen huomattavasti. Kun lukuvuonna 2013 2014 oppilaita on vielä yli viisikymmentä, on oppilasmäärä pudonnut lukuvuoteen 2019 2020 tultaessa kolmeenkymmeneen. Ennusteen mukaan Risten koulun oppilasmäärä laskee melko tasaista vauhtia koko tarkastelujakson ajan. Ennusteessa mukana olevat ikäluokat Risten alueella näyttävät pienenevän koko ennustekauden ajan. Tämä johtaisi myös siihen, että koulun opetusryhmien määrä tulisi vähenemään. ESI 1 LK 2 LK 3 LK 4 LK 5 LK 6 LK YHT. 2013-2014 6 7 3 7 10 10 8 51 2014-2015 4 6 7 3 7 10 10 47 2015-2016 5 4 6 7 3 7 10 42 2016-2017 6 5 4 6 7 3 7 38 2017-2018 4 6 5 4 6 7 3 35 2018-2019 1 4 6 5 4 6 7 33 2019-2020 4 1 4 6 5 4 6 30 Taulukko 8. Risten koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 28

Kuva 12. Risten koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 4.3.5. Tulkkilan koulu Kuva 13. Tulkkilan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. Tulkkilan koulun oppilasmäärä laskee koko ennustekauden ajan. Lasku on voimakkainta viimeisinä kahtena lukuvuotena, jolloin oppilasmäärä laskee kumpanakin vuonna yli kymmenellä oppilaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Oppilasennuste luokka-asteittain osoittaa, että Tulkkilan koulun oppilasmäärät eri luokka-asteilla tulevat kauttaaltaan pienentymään. Lukuvuonna 2019 2020 ensim- 29

mäisen luokan aloittaa koulun muihin ikäluokkiin nähden erityisen pieni joukko uusia oppilaita (19 1-luokkalaista). Yhtäältä kuudennen luokan päättää kevääseen 2020 verraten suuri ikäluokka (40 oppilasta), joten on ennusteen valossa on oletettavaa, että koulun oppilasmäärä vähenisi edelleen 2020-luvulle tultaessa. Tulkkilan koulun ennusteita tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että kuntakeskuksen koulun oppilasmäärät ovat historiallisesti toteutuneet hieman kaupungin omia oppilasmääräennusteita korkeammalla tasolla. ESI 1 LK 2 LK 3 LK 4 LK 5 LK 6 LK YHT. 2013-2014 40 35 34 32 28 36 41 246 2014-2015 34 40 35 34 32 28 36 239 2015-2016 29 34 40 35 34 32 28 232 2016-2017 27 29 34 40 35 34 32 231 2017-2018 28 27 29 34 40 35 34 227 2018-2019 19 28 27 29 34 40 35 212 2019-2020 25 19 28 27 29 34 40 202 Taulukko 9. Tulkkilan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 4.3.6. Tuomaalan koulu Tuomaalan koulun oppilasmäärä laskee oppilasennusteen mukaan tasaisesti koko ennustekauden ajan. Kokonaisvähennys ennustekautena on 11 oppilasta. Kuva 14. Tuomaalan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. ESI 1 LK 2 LK 3 LK 4 LK 5 LK 6 LK YHT. 2013-2014 3 6 6 10 8 5 9 47 2014-2015 6 3 6 6 10 8 5 44 2015-2016 5 6 3 6 6 10 8 44 2016-2017 7 5 6 3 6 6 10 43 2017-2018 3 7 5 6 3 6 6 36 2018-2019 8 3 7 5 6 3 6 38 2019-2020 4 8 3 7 5 6 3 36 Taulukko 10. Tuomaalan koulun oppilasennuste vuoteen 2020. 30

4.3.7. Kokemäen yhteiskoulu Kokemäen ainoan yläkoulun, Kokemäen yhteiskoulun oppilasmäärässä ei tapahdu ennustekaudella merkittäviä muutoksia. Oppilasmäärä kasvaa lukuvuoteen 2015 2016 saakka, mutta kääntyy sen jälkeen lievään laskuun. Ennustekauden suurin oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna 2019 2020. Kuva 15. Kokemäen yhteiskoulun oppilasennuste vuoteen 2020. Ikäluokittainen tarkastelu osoittaa, ettei ikäluokkien koon kehityksessä ennustekauden aikana ole havaittavissa selkeää trendiä. Syksyllä 2017 seitsemännen luokan aloittaa 64 oppilasta, mikä on yhteiskoulun ennustekauden pienin ikäluokka. Kuitenkin jo seuraavana syksynä seitsemännen luokan aloittaa 82 oppilasta, joka taas on ennustekauden toiseksi suurin ikäluokka. 7 LK 8 LK 9 LK YHT 2013-2014 70 68 78 216 2014-2015 87 70 68 225 2015-2016 75 87 70 232 2016-2017 64 75 87 226 2017-2018 82 64 75 221 2018-2019 72 82 64 218 2019-2020 80 72 82 234 Taulukko 11. Kokemäen yhteiskoulun oppilasennuste vuoteen 2020. 4.4. Koulukuljetukset Perusopetuslain 32 mukaan perus- ja esiopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Lisäksi perus- ja esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. 31

Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos oppilas otetaan muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Perusopetuslain lisäksi Kokemäen kaupunki noudattaa koulukuljetuksissa koulutuslautakunnan 7.8.2007 128 ja kasvatus- ja opetuslautakunnan 12.8.2008 130 hyväksymiä koulukuljetusperiaatteita. Koulukuljetus tapahtuu Kokemäellä joko reittibussilla, tilausbussilla tai taksilla. Koulukuljetusta ei myönnetä pääsääntöisesti kotipihasta alkaen, vaan oppilaan koulumatkaan sisältyy usein myös itse kuljettavaa osuutta (korkeintaan 3 kilometriä). Lisäksi kaupunki on lain minimitasosta poiketen oikeuttanut 0 2 luokkien oppilaat ns. talviaikaiseen koulukuljetukseen (aikavälillä 1.11.-31.3.). Oppilas on oikeutettu talviaikaiseen koulukuljetukseen, mikäli hänen koulumatkansa on vähintään 3 kilometriä. Koulukuljetukseen oikeutettuja ns. kuljetusoppilaita Kokemäen alakouluissa on tällä hetkellä 88 (tilanne 1.4.2014). Koulukuljetuksen piirissä on kaikkiaan 16,1 prosenttia 0 6 luokkalaisista. Verrattuna valtakunnalliseen kuljetusoppilaiden määrän keskiarvoon on Kokemäellä hivenen vähemmän kuljetusoppilaita. Opetushallituksen tilaston mukaan perusopetuksen kuljetusoppilaita oli vuonna 2012 kaikkiaan 22,7 prosenttia kaikista oppilaista. Opetushallituksen tilaston mukaan kuljetusoppilaan vuosikustannukset olivat vuonna 2012 valtakunnallisesti keskimäärin 1 421 euroa oppilasta kohden. Kokemäellä vastaava kustannus oli vuonna 2013 keskimäärin 2 728,23 euroa. Kustannukset ja kuljetusoppilaat jakautuivat 31.12.2013 tilanteen mukaan alakoulujen välillä seuraavasti: Koulu Kuljetusoppilaiden määrä Keskimääräiset kuljetuskustannukset/euroa/ oppilas/vuosi Korkeaojan koulu 8 5 560,97 Lähteenmäen koulu 31 3 068,41 Peipohjan koulu 12 2 125,53 Risten koulu 9 2 884,38 Tulkkilan koulu 23 1 450,53 Tuomaalan koulu 5 3 129,64 Yhteensä 88 2 728,23 22 22 Kokemäen kaupunki, sivistysosasto, sivistystoimisto 32

5. Talous 5.1. Kaupungin taloudellinen toimintaympäristö vuosina 2014-2025 Kaupungin taloudellinen tilanne on nykytiedon valossa jo lähivuosina hyvin vaikea. Kokemäki on mukana kaikkiaan kolmessa kuntajakoselvityksessä. Tapahtuipa näiden selvitysten johdosta kuntien yhdistymisiä tai ei, tulee Kokemäen/uuden kunnan taloudellinen tilanne olemaan joka tapauksessa vaikea. Talouden tasapainottamistoimiin on ryhdyttävä monin eri keinoin. Kaupungin taloudellisen toimintaympäristön kehittymiseen merkittävimmän haasteen palvelutuotannon näkökulmasta tuo vanhuspalveluiden tarpeen huomattava ennakoitu kasvu. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu, taulukossa 12 esitetty painelaskelma osoittaa, että mikäli toimintatapoja ja palveluverkkoa ei kehitetä, paine tuloveroprosentin nostoon kohoaa 7,4 %-yksikköön vuoteen 2025 mennessä (verrattuna vuoteen 2012). Samojen painelaskelmien perusteella näyttäisi siltä, että kaupungin tulot ovat jo vuonna 2021 runsaat 4,1 miljoonaa menoja pienemmät ja vuoteen 2025 mennessä kaikkiaan 7,2 miljoonaa euroa menoja pienemmät. Oletuksella ettei tuloveroprosenttia korotettaisi. Kokemäki näyttää myös menettävän uusimpien valtionosuuslaskelmien perusteella 0,7 0,8 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna vuoteen 2013. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, vaikuttaa se talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla ja edellyttää myös osaltaan palvelurakenteen ja prosessien uudistamista sen lisäksi mitä nykyinen taloustilanne edellyttää. 23 Edellä esitettyjen laskelmien lisäksi kaupungin lainakanta tulee kasvamaan lähivuosina, koska investointitaso jo nykyisellä suunnitelmakaudella on vuosittain noin kolme miljoona euroa suurempi kuin käyttötaloudesta saatava vuosikate. Erityisenä, huomionarvoisena riskinä kaupungin talouden kannalta on pidettävä nykyisen erittäin alhaisen korkotason nousua, joka tullee tapahtumaan tulevaisuudessa. Korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä tietäisi käytännössä noin 170 000 190000 euron lisäystä vuosittaisiin korkomenoihin. Mahdollisen korkotason nousun lisäksi lainamäärän kasvaminen nykyisestä 17,1 miljoonasta vuoden 2016 suunniteltuun 28,4 milj. euroon tulee, vaikka korkotaso pysyisi nykyisellään, kasvattamaan korkomenoja noin 100 000 eurolla vuodessa. Yleisesti talouteen vaikuttaa myös se, että verotettavat tulot asukasta kohden ovat Kokemäellä alhaiset. Kokemäen investointiruuhkaa kasvattaa myös korkea rakennusten korjausvelan määrä. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on vuosien varrella tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Kokemäen kaupungin omistamissa kiinteistöissä on kertynyttä korjausvelkaa vuoden 2012 lopun arvion perusteella 4,16 miljoonaa euroa. 24 23 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys: Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti 15.1.2014 24 Trellum: Karhukuntien omistamien rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen määritys v. 2012 sekä omaisuuden tunnuslukujen vertailu. 33

Taulukko 12. Painelaskelma Kokemäen kaupungin talouden kehityksestä vuosina 2012-2025. 25 5.2. Tavoitekustannukset Tavoitekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon ideaalinettokustannuksia, mikäli kustannustaso olisi vertailuryhmän tehokkaimpien kuntien tasolla. Kustannuksia ei ole tarvevakioitu eikä palvelutuotannon laadullisia eroja ole voitu huomioida, koska tilastot eivät tähän tarkoitukseen ole riittävän kattavia. Kokemäen palveluverkkoselvityksen tavoitekustannustarkasteluun on valittu Kokemäkeä asukasluvultaan, väestörakenteeltaan ja taajama-asteeltaan 26 eniten muistut- 25 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys: Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti. Liite 2 15.1.2014 26 Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta väestöstä, jonka sijainti tunnetaan. Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Tiedot taajama-asteesta perustuvat vuoden 2005 taajamarajaukseen. 34

tavat yksikieliset kunnat 27. Tavoitekustannukset muodostuvat, kun kunnan kustannustasoksi asetetaan neljänneksi taloudellisimman/tehokkaimman vertailukunnan taso asukasta, oppilasta tms. kohti. Tavoitekustannustarkastelussa on huomioitava, että tarkastelu on puhtaasti laskennallinen ja tarkoituksena on ennen kaikkea herättää vertailutietoon perustuvaa keskustelua resurssien kohdentumisesta ja oman kunnan mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Vaikka tarkemmat johtopäätökset laaditaan muiden seikkojen perusteella, auttaa tavoitekustannusten tarkastelumenetelmä hahmottamaan toiminnan taloudellisen tehokkuuden kokonaiskuvaa etenkin kun vertailussa on mukana kattava otos muita kuntia. Tavoitekustannusten laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoa 28 sekä oppilasmäärä- ja ikäluokkatietoja vuodelta 2012 29. Tavoitekustannusten vertailu suoritetaan laskemalla kunkin kunnan tietyn tehtäväluokan 30 nettokustannukset 31 ja vertaamalla niitä sovittujen kriteerien mukaisesti valittuihin verrokkikuntiin. 5.2.1. Päivähoidon ja esiopetuksen tavoitekustannukset Kuva 16. Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset vuonna 2012. 27 Kriteerit, joilla tavoitekustannusvertailuun mukaan otettavat kunnat on valittu: kunnan asukasluku 6 000 10 000; 0-14 - vuotiaiden osuus väestöstä 0 19 %; 15 64 -vuotiaiden osuus väestöstä alle 65 %; 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 20 28 %; kaksikieliset kunnat on jätetty pois, sillä kaksikielisyys tuo koulutuspalvelujen järjestämiseen omat lisähaasteensa; taajama-aste 45 75 %. 28 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta. Tilastokeskus. Helsinki. 29 Suomen virallinen tilasto (SVT): Esi- ja peruskouluopetus. Tilastokeskus. Helsinki. 30 Tilastokeskus jakaa kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastossa kuntien ja kuntayhtymien tehtävät eri tehtäväluokkiin. Tehtäväluokitus perustuu Tilastokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton antamaan ohjeeseen. Esimerkiksi perusopetuksen tehtäväluokka vuonna 2012 oli 305. 31 Nettokustannuksilla tarkoitetaan tehtäväluokan (esimerkiksi perusopetus) käyttökustannuksia, jotka muodostuvat mm. tehtäväluokan henkilöstökuluista, tiloista, ostoista ja poistoista, joista on vähennetty tehtäväluokan tuotot (mm. myynti ja maksut). 35

Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston mukaan Kokemäen päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä 2,85 miljoonaa euroa. Tavoitekustannustarkastelun perusteella säästöpotentiaalia on 0,24 miljoonaa euroa, jolloin tavoitenettokustannusten määräksi muodostuu 2,61 miljoonaa euroa. Kokemäen sijoittuminen tarkastelussa verrattain hyvin (kahdeksas) antaa viitteitä siitä, että päivähoito ja esiopetus on kaiken kaikkiaan onnistuttu järjestämään tehokkaalla tavalla. Samalla on kuitenkin huomioitava myös se, että esimerkiksi esiopetuksen järjestämisratkaisut vaihtelevat kunnittain huomattavastikin, mikä voi aiheuttaa kuntien välille epäyhtenäisyyttä esimerkiksi kustannusten kirjaamiskäytännöissä. Esimerkiksi Kokemäen sinänsä ansiokas esi- ja perusopetuksen tiivis integraatio ja siitä seuraavat tulojen ja menojen kirjaamiskäytännöt asettavat haasteita esi- ja perusopetuksen toimintamenojen ja tulojen erottelulle ja vertailulle. 5.2.2. Perusopetuksen tavoitekustannukset Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston mukaan Kokemäen perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2012 olivat 6,45 miljoonaa euroa. Tavoitekustannustarkastelun perusteella potentiaalia on 0,61 miljoonaa euroa, jolloin perusopetuksen tavoitenettokustannukset ovat 5,84 miljoonaa euroa. Potentiaalia, joka on noin 9,5 prosenttia perusopetuksen nettokustannuksista, voidaan pitää verraten suurena. Kuva 17. Perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2012. 36

5.3. Kustannukset naapurikuntiin verrattuna Naapurikuntiin tehtävässä vertailussa on käytetty samoja menetelmiä kuin edellä esitetyssä tavoitekustannustarkastelussa. Ensiksi vertaillaan Kokemäkeä ja naapurikuntia päivähoidon ja esiopetuksen osalta. Tämän jälkeen vastaava tarkastelu tehdään perusopetuksen nettokustannusten perusteella. 5.3.1. Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset naapurikuntiin verrattuna Vertailu naapurikuntiin osoittaa, että Kokemäki kuuluu tässä katsauksessa keskiluokkaan. Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset jokaista 0 6 vuotiasta kohti (5938 euroa) ovat noin tuhat euroa kalleimpaan (Harjavalta) ja noin 1200 euroa edullisimpaan (Lavia) naapurikuntaan verrattuna. Kuva 18. Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset vuonna 2012. 5.3.2. Perusopetuksen nettokustannukset naapurikuntiin verrattuna Perusopetuksen nettokustannuksia naapurikuntiin verrattaessa huomataan, että Kokemäki kuuluu tässä joukossa palvelutuotantonsa korkeimmilla kustannuksilla järjestävien kuntien joukkoon ollen toiseksi kallein. Nettokustannukset ovat kalleimpaan kuntaan (Köyliö) verrattuna noin 2000 euroa edullisemmat oppilasta kohden, mutta toisaalta yli 1000 euroa korkeammat kuin esimerkiksi Ulvilassa tai Huittisissa. Otetta- 37

essa tästä kahdeksan kunnan joukosta neljänneksi edullisin (Lavia) huomataan, että Kokemäen nettokustannukset oppilasta kohden ovat noin 1000 euroa korkeammat. Kuva 19. Perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2012. 5.4. Koulukohtaiset kustannukset Koulukohtaisissa kustannuksissa tarkastellaan esi- ja perusopetusta yhtenä kokonaisuutena. Tämä on perusteltua erityisesti siksi, että kaupungin esi- ja perusopetus ovat vahvasti kytkeytyneet toisiinsa 32. Kokemäen kaupungin esi- ja perusopetusta järjestävien koulujen toimintamenot vuonna 2013 olivat yhteensä 6 511 970 euroa 33. Kustannukset on jaoteltu kuuteen eri luokkaan, jotka ovat henkilöstömenot 34 ; kiinteistöjen ylläpito 35 ; koulukuljetukset 36 ; kouluruokailu; aineet, tarvikkeet ja tavarat 37 sekä 32 Esiopetus järjestetään samoissa tiloissa perusopetuksen kanssa. Kouluissa on myös ryhmiä, joissa on sekä esi- että perusopetuksen oppilaita. 33 Tähän sisältyvät koulujen toiminnalle ominaiset toimintamenot. Myös koulunkäyntiavustajat sekä esi- ja perusopetuksen osuudet sivistysjohtajan ja toimistosihteerien palkoista sisältyvät tähän. Aamuja iltapäivätoiminta on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle. 34 Henkilöstömenoihin sisältyy: opettajien, rehtoreiden, koulunkäyntiavustajien sekä perusopetuksen osuus sivistysosaston hallinnon henkilöstömenoista. 35 Kiinteistöjen ylläpitoon sisältyy: kiinteistönhoitajan palkka, lämmitys, sähkö ja siivous. 36 Koulukuljetuksiin sisältyy: kunnan järjestämä lakisääteinen koulukuljetus. 37 Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin sisältyy: Toimistotarvikkeet, koulutarvikkeet, kirjallisuus, vaatteisto, poltto- ja voiteluaineet, vesi, kalusto, rakennusmateriaali, muut aineet ja tarvikkeet. 38

palvelujen ostot 38. Suurin yksittäinen menoerä esi- ja perusopetuksen kustannuksissa oli henkilöstömenot 4 304 275 euroa 39. Koulukiinteistöjen ylläpitoon kului lähes 700 000 euroa ja kolmanneksi merkittävin menoerä oli perusopetuslakiin perustuvat koulukuljetukset 479 120 euroa. Kuva 20. Esi- ja perusopetuksen kustannusten jakautuminen vuonna 2013. Mukana ei ole aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kuva 21. Koulujen kustannusten jakautuminen vuonna 2013. 38 Palvelujen ostoihin sisältyy muun muassa: jätehuolto, koulukuljetukset esimerkiksi uimahalliin ja luokkaretkille, posti- ja telepalvelut, vakuutukset, alueiden kunnossapitopalvelut. 39 66 % kokonaismenoista. 39

Kuvassa 21 on esitelty koulujen kustannusten jakautumista vuonna 2013. Forsbyn koululle ei ole kohdistettu koulujen ylläpitokustannuksia. 40

6. Arvio Kokemäen kaupungin koulukiinteistöistä Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden säännösten mukaan koulun tehtävänä on välittää tietoa tasa-arvoisesti niin että kaikille oppilaille annetaan samat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita. Kokemäellä koulukiinteistöt ovat pääosin säästyneet sisäilman laatuun liittyviltä ongelmilta. Tavanomaisia ongelmia kuitenkin riittää. Osa koulukiinteistöistä on vanhoja ja ne soveltuvat tämän vuoksi huonosti tämän hetkisen käsitykseen oppimisympäristöille asetetuista vaatimuksista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi joustavien opetustilojen ja erityistilojen puuttumista useimmista kouluista. Toisaalta opettajien mahdollisuudet tarjota monipuolista opetusta ja käyttää työssään erilaisia opetusmenetelmiä ovat hyvin vaihtelevat koulujen välillä. Liki kaikilla Kokemäen kouluilla on paljon korjausvelkaa ja toiminnallisia puutteita. Kiinteistöjen kunnon lisäksi luokkatiloissa ja erikoisaineiden opetustiloissa on puutteita. Vanhojen kiinteistöjen luokkatilojen valaistuksessa on myös usein puutteita. Vanhoissa koulukiinteistöissä täytetään harvoin nykyisiä luokkatiloille asetettuja akustisia vaatimuksia. Tämä on kuitenkin korjattavissa jälkikäteen, eikä akustiikan parantaminen itsessään edellytä rakennuksen peruskorjaamista. Monista luokkatiloista puuttuu tekniikkaa, jonka 2000-luvulla katsotaan kuuluvan nykyaikaiseen luokkahuoneeseen. Tällaista tekniikkaa edustavat videotykki, dokumenttikamera ja joissain tapauksissa smartboard. Alaluvussa 6.1. luodaan katsaus niihin seikkoihin, mitä oppimisympäristölle nykykäsityksen mukaan asetetaan. 6.1. Oppimisympäristölle asetettavat vaatimukset 6.1.1. Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Fyysisessä oppimisympäristössä merkityksellisiä ovat oppimista edistävät tilaratkaisut. Perusopetuslaissa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön antamissa Perusopetuksen laatukriteereissä kuvataan seikkoja jotka on perusopetuksen oppilaan toimintaympäristön kehittämisessä tärkeää ottaa huomioon. Tällaisia seikkoja ovat: Koulun tilat mahdollistavat erilaisten työskentelytapojen ja opetusvälineiden käytön. Erikokoiset tilat, niiden yhdistely sekä kaluste- ja välineratkaisut tukevat tilojen muunneltavuutta ja joustavuutta mahdollistaen erikokoisten ryhmien työskentelyn ja vuorovaikutustilanteiden käytön. Koulutilat ovat muunneltavissa sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä varten. Tämä edistää oppilaan aktiivista toimintaa, tutkimista ja kokeilua sekä oppilaskeskeisten työmuotojen ja tiedonhankintatapojen käyttöä. 41

Opetuksen järjestäjä huolehtii tilojen tarpeellisesta ajanmukaisuudesta, kunnossapidosta ja korjauksista. Toimiva ja motivoiva fyysinen ympäristö edistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Terveellinen oppimisympäristö vaikuttaa merkittävästi myös koulussa viihtymiseen. Fyysinen oppimisympäristö suunnitellaan niin, että se on ergonominen ja tukee oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista kasvua ja oppimista. Koulurakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien, kuten liikuntaesteisten henkilöiden, pääsy kaikkiin tiloihin. Suunnittelussa otetaan huomioon myös tilojen viihtyvyys, järjestys ja esteettisyys. Koulukiinteistö on tehokkaassa käytössä. Koulupäivän aikana koulutiloissa voidaan järjestää perusopetuksen ohella kerhotoimintaa ja aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muina aikoina tiloja voidaan käyttää koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaan. Tieto ja viestintätekninen laitteisto tukee oppilaan monipuolista oppimista ja edistää oppilaan työelämälähtöisyyttä. 40 6.1.2. Asumisterveyden vaatimukset Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveyshaittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti: Välttävä taso ºC Hyvä taso ºC Huoneilman lämpötila 20 21 Seinän lämpötila 16 18 Lattian lämpötila 19 20 40 Perusopetuksen laatukriteerit, s. 52-55 42

Nämä arvot koskevat mm. lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. 41 Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotinainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. 6.2. Kiinteistöjen tiedot 6.2.1. Kiinteistöjen perustiedot Kiinteistöjen perustiedot ovat seuraavat: Pinta-ala (m2) Tilavuus (m3) Rakentamisv. Peruskorjausv. Korkeaojan koulu 634 2670 1907 Ei Lähteenmäen koulu 1309 (+348) 5395 1951 2010 Peipohjan koulu 2018 (+365) 6860 (+1680) 1950 Ei Risten koulu 930 (+386) 5000 (+1338) 1951, 1988 Ei Tulkkilan koulu (ml. Forsbyn 2318 (+331) 8800 (+1396) 1897, 1952 Ei koulu) Tuomaalan koulu 673 (+141) 2800 (+550) 1950 1991 Kokemäen yhteiskoulu 7003 27285 1955, 1967, 1977 2005 Suluissa olevat tiedot ovat koulukiinteistöön liittyvän muiden rakennusten pinta-ala- ja tilavuustietoja. Edellä mainitun lisäksi Peipohjan koulukiinteistössä toteutettu kattoremontti vuonna 2005, keittiö saneerattu vuonna 1990. Risten koulun keittiö saneerattu vuonna 1992. Tulkkilan koulun punaisen koulun esiopetustilat saneerattu 2001. Tuomaalan koulun esiopetustilat saneerattu vuonna 2001. Kokemäen yhteiskoulun keittiö saneerattu vuonna 2011. Lisäksi yhteiskoululla ja Tulkkilan koululla on toteutettu kattoremontti viime vuosien aikana. 42 6.2.2. Kiinteistöjen kulutustiedot ja ylläpitokustannukset Kokemäen koulukiinteistöistä kolmen lämmitysmuoto on öljylämmitys, kolmen kaukolämmitys ja yhden hake. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella koulukiinteistöjen lämmittäminen ja sähkönkulutus neliöitä kohti muodostuu seuraavaksi: 41 Asumisterveysohje 2003, s. 17 42 Kokemäen kaupunki, yhdyskuntaosasto, tilahallinnon tulosalue 43

Lämmitysmuoto Toteutunut lämpökustann. euroa/m2/kk Toteutunut sähkökustannus euroa/m2/kk Korkeaojan koulu Öljy 1,20 0,49 Lähteenmäen koulu Hake 0,76 0,48 Peipohjan koulu Kaukolämpö 0,76 0,26 Risten koulu Öljy 1,16 0,33 Tulkkilan koulu (ml. Forsbyn Kaukolämpö 0,77 0,25 koulu) Tuomaalan koulu Öljy 1,41 0,66 Kokemäen yhteiskoulu Kaukolämpö 0,62 0,41 43 Lämmön ominaiskulutus on yleissivistävien oppilaitosten rakennuksissa on valtakunnallisesti keskimäärin 41,8 kwh/rm3 ja päiväkodeissa 56,0 kwh/rm3. Sähkön ominaiskulutus vastaavasti koulurakennuksissa on 11,8 kwh/rm3 ja päiväkodeissa 19,7 kwh/rm3. Kokemäen koulukiinteistöissä lämmön ja sähkön ominaiskulutukset toteutuivat vuonna 2013 seuraavasti: Lämpö (kwh/rm3) Sähkö (kwh/rm3) Korkeaojan koulu Tieto puuttuu 13,48 Lähteenmäen koulu 56,72 15,04 Peipohjan koulu 37,70 7,18 Risten koulu Tieto puuttuu 9,15 Tulkkilan koulu (ml. Forsbyn 36,39 6,58 koulu) Tuomaalan koulu Tieto puuttuu 16,73 Kokemäen yhteiskoulu 29,65 Tieto puuttuu 44 Lähteenmäen koulun lämmönkulutus vaikuttaa olevan huomattavan korkealla nähden valtakunnalliseen keskiarvoon. Kulutusarvoja selittänee osaksi se, että myös päiväkodin kulutus on mukana ko. lukemassa. Lähteenmäen ja Tuomaalan koulujen sähkönkulutus on myös keskimääräistä suurempaa, jota selittänee myös päiväkodin kulutuksen sisältyminen lukemiin. Pääasiassa lämmön- ja sähkönkulutus näyttää olevan varsin hyvin hallinnassa. Kiinteistön ylläpidon kustannukset vaihtelevat huomattavasti kouluittain. Seuraavassa ylläpitokustannukset on kuvattu vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella: Kiinteistön hoito Siivous Kiinteistön ylläpito euroa/m2/kk euroa/m2/kk euroa/m2/kk Korkeaojan koulu 1,58 0,90 2,48 Lähteenmäen koulu 1,17 1,99 3,16 Peipohjan koulu 0,87 1,42 2,29 Risten koulu 0,76 1,44 2,20 Tulkkilan koulu (ml. Forsbyn 0,93 2,22 3,15 koulu) Tuomaalan koulu 1,32 0,66 1,98 Kokemäen yhteiskoulu 0,51 1,25 1,76 45 Erityisesti Tulkkilan ja Lähteenmäen koulujen siivouskustannukset ovat korkealla. Syy voi olla esimerkiksi ylimitoituksessa. Kiinteistön hoidon kustannukset ovat myös korkealla Korkeaojan, Tuomaalan ja Lähteenmäen kouluilla. 43 Kokemäen kaupunki, yhdyskuntaosasto, tilahallinnon tulosalue 44 Kokemäen kaupunki, yhdyskuntaosasto, tilahallinnon tulosalue 45 Kokemäen kaupunki, yhdyskuntaosasto, tilahallinnon tulosalue 44

6.2.3. Koulukiinteistöjen kuntokartoitukset Kuntokartoituksella tarkoitetaan tilahallinnon ammattilaisen silmämääräistä arviota, jota täydennetään tilahallintoon vuosien varrella kertyneellä tiedolla ja kokemuksella kiinteistöstä. Kuntokartoitusta huomattavasti yksityiskohtaisempi kuntoarvio tehdään vasta silloin, kun kiinteistölle suunnitellut toimenpiteet ovat konkretisoitumassa esimerkiksi talousarvioon suunniteltujen määrärahavarausten esitysten yhteydessä. Alla olevassa taulukossa esitetyt kuntokartoitukset perustuvat kaupungin tilahallinnon laatimiin arvioihin maaliskuussa 2014: Taulukko 13. Kokemäen koulukiinteistöjen kuntoluokitus. Kuntokartoituksen kuntoluokitus 1 Hyväkuntoinen, uutta vastaava, ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa 2 Tyydyttävässä kunnossa, korjaustarve 4..10 vuoden kuluessa 3 Välttävässä kunnossa, korjaustarve 1..4 vuoden kuluessa 4 Huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, korjaustarve 0..1 vuoden kuluessa. 6.3. Kiinteistöjen peruskorjaus- ja perusparannustarpeet vuosina 2014-2030 Peruskorjaus- ja perusparannustarve perustuu kuntokartoitukseen ja tilahallinnon asiantuntemukseen. Investointien allokointi perustuu alustavaan arvioon niiden kiireellisyydestä. Investointitarve perustuu oletukseen, ettei nykyiseen palveluverkkoon tehtäisi muutoksia. Hinnat on arvioitu vuoden 2014 tasossa. Tilahallinnon arvion mukaan koulukiinteistöissä täytyy toteuttaa vuosina 2014-2030 seuraavat välttämättömät peruskorjaus- ja perusparannustoimenpiteet: 45

Taulukko 14. Kokemäen koulukiinteistöjen investointitarve vuosina 2014-2030. Kustannusarviot tarkentuvat siinä vaiheessa kun kuntokartoitusta huomattavasti yksityiskohtaisempi kuntoarvio tehdään. Tämä tapahtuu silloin kun kiinteistölle suunnitellut toimenpiteet ovat konkretisoitumassa esimerkiksi talousarvioon suunniteltujen määrärahavarausten esitysten yhteydessä. Edellä esitetyistä toimenpiteistä on olemassa päätös Tulkkilan koulun 7,6 miljoonan euron peruskorjaushankkeesta (kaupunginvaltuusto 10.3.2014 18). Kuva 22. Risten koulurakennus. Kuva 23. Tuomaalan koulurakennus. 46