LUOVIEN VASTAKOHTAISUUKSIEN MAASEUTU seminaari 12.5.2011 Piirrokset: Haihatus, Merja Metsänen
Kulttuuriteemaryhmä Kulttuuriteemaryhmä on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama työryhmä. Kulttuuriteemaryhmän toiminnan tavoitteena on vahvistaa maaseudun kulttuuria tuomalla esiin kulttuurin monialaisia hyödyntämismahdollisuuksia sekä luoda uusia malleja maaseudun kulttuuripalvelujen tuottamiseksi. Kulttuuriteemaryhmän toiminta pohjautuu viidenteen maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan sekä kulttuuriteemaryhmän laatimaan Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, maaseudun kulttuuriohjelmaan 2010-2014. Kulttuurinen osaaminen ja toiminta luovat perustan niin maaseudun luovalle taloudelle kuin yhteisöllisyydelle ja elinvoimalle. Kulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja Kirsi Kaunisharju, OKM LUOVIEN VASTAKOHTAISUUKSIEN MAASEUTU SEMINAARIN PUHUJAT Antti Huntus koordinaattori, Luovien alojen verkosto Antti Huntus työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen verkoston koordinaattorina. Huntus on myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja ja mm. nykykansantaiteen kattojärjestön ITE ry:n hallituksen jäsen. Kulttuuriteemaryhmän sihteeri Heli Talvitie, OKM www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu, maaseudun kulttuuriohjelma 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän ohjelma vuosille 2010-2014. Ohjelma on tarkoitettu avuksi kehittämistoimintaan kulttuuri- ja maaseutupolitiikan sekä aluekehittämisen parissa kansallisella ja paikalliselle tasolla toimiville. Ohjelma tuo esiin maaseudun kannalta kulttuuripolitiikan ja kulttuurin kehittämisen keskeisiä kysymyksiä. Ohjelma niveltyy osaksi Viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa syventäen sen kulttuuriteemoja. Maaseudun kulttuuri saa voimaa ja uusia virikkeitä luovien vastakohtaisuuksien kohtaamisista; kiireettömän ja vilkkaan eloisuuden, perinteisen ja modernin sekä väljän asutuksen ja intensiivisen vuorovaikutuksen kohtaamisista. Kulttuuri on tärkeä osa hyvää ja turvallista elämää. Kulttuuriohjelma tunnistaa näitä luovien vastakohtaisuuksien tiloja ja tarjoaa ehdotuksia toimintamalleiksi. Ohjelmasta on myös ruotsin- ja englanninkielinen tiivistelmä sähköisenä De kreativa kontrasternas landsbygd. Kulturprogrammet för landsbygden 2010 2014 (Sammandrag) Countryside of creative contrasts. A cultural programme for rural areas 2010-2014 (Summary) Julkaisut on saatavissa sivulla www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri/luovien_vastakohtaisuuksien_maaseutu Tommi Laitio Tutkija, toimittaja VTM Tommi Laitio työskentelee tutkijana ajatushautomo Demos Helsingissä, jossa hän tutkii mm. vastuullista asumista, vähähiilistä taloutta sekä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Keväällä 2010 hän julkaisi yhdessä toimittaja Antti Järven kanssa Saa koskea -pamfletin kulttuurin rahoituksesta ja yhteiskunnallisesta hyödystä. Tällä hetkellä Laitio kirjoittaa seuraavaa tietokirjaansa peruskoulun tulevaisuudesta. Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Timo Kietäväinen on Kuntaliiton toinen varatoimitusjohtaja. Hänen erityisosaamisalueensa on kuntatalous. Aikaisemmin Kietäväinen on toiminut mm. kansanedustajana.
Jaana Shelby projektityöntekijä, Hymykuopat-hanke/ Kisko-seura, kielenkääntäjä, tulkki Jaana Shelby elättää itsensä yrittäjänä kääntämällä tekstejä englannista, italiasta ja ruotsista. Hän on paikalliskulttuuritoiminnan aktiivi Kiskon kaupunginosassa Salossa, toimii Kisko-seura ry:n puheenjohtajana, kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä. Hän työskentelee Hymykuopat-hankkeessa lähikulttuuripalveluiden koordinoijana sekä haja-asutusalueille suuntautuvan kulttuuri- ja kansalaistoiminnan kehittäjänä. Anu Taivainen projektipäällikkö Salon kaupunki/kulttuuripalvelut, POLKU ja Hymykuopat-hankkeet Anu Taivaisen työnkuvaan kuuluu kunnallisten kulttuuripalveluiden kehittäminen Saloon sekä kulttuurin ja taiteen ammattilaisten osaamisen vahvistaminen, jotta kolmas sektori sekä yksityiset luovan talouden toimijat kykenisivät tuottamaan kunnille niiden tarvitsemia ostopalveluita erityisesti ennaltaehkäisevän hyvinvointityön sekä kasvatustyön saroilla. Koulutukseltaan Hän on kansatieteilijä sekä kulttuurituottaja. Taide- ja kulttuurityö on hänelle ihmisyyden ja yhteisöille merkittävien asioiden puolustamista. Lisätietoja: http://www.salo.fi/kulttuurijakirjasto/kulttuuripalvelut/kulttuuriasiainyksikko/hymykuopathanke/ Hymykuopat-hanke Kesto: 1.10.2009 30.6.2012 Salon kaupunki hallinnoi valtakunnallista Euroopan Sosiaalirahaston / Lapin ELY rahoittamaa hanketta, jossa kehitetään kulttuurialan kolmannen sektorin sekä kuntien välistä palvelutuotantoa. Hanke kuuluu OKM:n ohjelmaan Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tuottajana. Lisätietoja muista ohjelman hankkeista: http://www. kolmaslahde.fi/index.php/kolmaslahde/pilotit Hymykuopissa on mukana 10 yhdistystä Turusta, Salosta, Kouvolasta, Forssasta ja Hankasalmelta. Hanke mallintaa kuntiin rakenteita, joilla lisätään asumisviihtyisyyttä, tuetaan omaehtoista kansalaistoimintaa ja lasten kasvua sekä ylläpidetään senioriväestön toimintakykyä. Hankkeessa yhdistyvät ammattitaide ja kansalaistoiminta. Taidetyöskentelyssä lähtökohtana on ihmisläheisyys, taiteen työkaluin tuettavat inhimilliset perustarpeet vuorovaikutukseen, kosketukseen, merkittävyyteen ja näkyvyyteen. Hymykuopat-hankkeen kehittämät tuotteet: LUOTO, luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät: Framil ry (Esittävän taiteen yhdistys), Salon taiteilijaseura ry (kuvataide) Hyvinvoinnin ketjureaktio, vanhainkoteihin suuntautuva soveltava taide: Framil ry (Esittävän taiteen yhdistys), ValoAurinko Lasten ja nuorten kulttuurin tuki ry (mediataide), Läntinen tanssin aluekeskus ry, Keski-Suomen Tanssin Keskus ry, Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Turun sanataideyhdistys Lähikulttuuripalvelut: Kisko-seura ry, Suomusjärvi-seura ry, Kouvolan kaupungin alueen kulttuuriyhdistykset, Salon 4H (lopettanut hankkeessa syksyllä 2010) Elämysmatkalaukku: Salon taiteilijaseura ry Yhdistykset kehittävät LUOTO, Hyvinvoinnin ketjureaktio sekä Elämysmatkalaukku -menetelmiä, jotka kohdistetaan kotona asuvien seniorien sekä laitosasukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen sekä oppimisvaikeuksien kautta reagoivien lasten vahvuuksien löytämiseen. Kotiseutuyhdistykset kehittävät hankkeessa Lähikulttuuripalvelut -konseptia, joissa yhdistyksillä on aktiivinen rooli paikallisen kansalaistoiminnan koordinaattoreina ja asumisviihtyisyyden lisääjinä. Kisko-seura on kehittänyt kyläkouluun kokonaiskoulupäivän idean, joka yhdistää niin iltapäiväkerhon, koulukerhon kuin harrastustoiminnan. Yhdistys on tuottanut toimintaa lasten kulttuurikasvatusohjelma POLKUUN sekä osallistunut Salon kaupungin senioriväestölle suunnatun kulttuuripalvelu VILTIN sisällön kehittämiseen. Lähikulttuuripalveluiden tuottamisessa on korostunut yhdistyksen koordinointitaitojen merkitys, ymmärrys kaupungin resursseista sekä kyky luovia niitä yhteen hyödyntämään haja-asutusalueita. Lisäksi yksi paikallinen vastuunkantajayhdistys toimii muu paikallisen vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan piristäjänä.
Virve Niiranen Kulttuurituottaja /yrittäjä, Kulttuuripalvelu Kaiku Ky Kulttuuripalvelu Kaiku Ky on eteläkarjalainen yritys, joka tuottaa monipuolisesti kulttuuri-, tapahtuma- ja ohjelmapalveluita eri tarpeisiin ja tilanteisiin. Yritys oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, joka tuotti kuntien yleisen kulttuuritoimen palveluja ns. ulkoistetusti. Kolmivuotinen kokeilukausi todettiin Ruokolahdella hyväksi sekä kunnan että yrityksen kannalta. Yritys tuottaa edelleenkin Ruokolahden kulttuuritoimen palveluja. Vuoden 2005 alusta yritys on tuottanut yleisen kulttuuritoimen palvelut myös Luumäelle. Tämän lisäksi yritys tuottaa myös yksittäisiä tapahtumia ja palveluja myös muille kunnille ja tekee mm. kulttuuriselvityksiä sekä toimenpide-ehdotuksia. Kulttuuripalvelut Kaiku Ky toimii etupäässä Etelä-Karjalassa, mutta myös muualla Suomessa. Kiertue- ja matkailun ohjelmapalvelutoiminta ulottuu Etelä-, Keski- ja Itä-Suomeen. Yrityksellä on laaja verkosto jossa on mukana paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita. Verkoston avulla pienikin yritys pystyy toteuttamaan monenlaista toimintaa. Yritys tuottaa kulttuuripalveluita myös yksityisille ja yrityksille. Kulttuuripalvelu Kaiku Ky toimii linkkinä kulttuurin tekijöiden ja tilaajien välillä. Yrittäjä Virve Niiranen on koulutukseltaan kulttuurintuottaja (AMK). Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän toimi kulttuurisihteerinä Lapinlahden, Valkealan ja Ruokolahden kunnissa. Vuonna 1999 hän perusti miehensä Jari Niirasen kanssa yrityksen Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n Lisätietoja: www.kulttuuripalvelukaiku.fi Kimmo Kainulainen Tutkijayliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Kimmo Kainulainen toimii tutkijayliopettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Hänen työtehtäviinsä kuuluu kulttuurituotannon ja matkailualan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä opetustyö. Kainulainen on työskennellyt myös useissa eri yliopistoyksiköissä, ja hänen väitöskirjansa kulttuuritapahtumien aluetaloudellisista merkityksistä valmistui vuonna 2005. Kainulainen on myös Kulttuuriteemaryhmän jäsen. Veli-Matti Karppinen Tuottaja, toiminnanjohtaja Kainuun Nuotta ry Veli-Matti Karppinen on Kajaanilainen kylätoiminnan monitoimimies. Hän on Kainuun Nuotta ry:n toiminnanjohtaja ja Nakertaja-Hetteenmäen kylätoimikunnan puheenjohtaja. Hänet valittiin vuoden 2007 kylähulluksi. Karppinen on myös kulttuuriyrittäjä sekä tuottaja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa sekä Kulttuuriteemaryhmän jäsen. Lisätietoja: http://www.nakertaja.net/index.php?id=12 ja http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=1&frame=nuotta Juha Ruuska Projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lutakko Living Lab -hanke Juha Ruuska toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Lutakko Living Labin projektipäällikkönä. Palveluinnovaatioihin keskittyvän Living Labin sydämenä on Jyväskylän keskustassa sijaitseva Lutakon kaupunginosa. Lutakko Living Labin erityisosaamisena ovat käyttäjälähtöiset menetelmät joiden avulla kansalaiset ja palveluiden käyttäjät otetaan mukaan palveluinnovaatioprosesseihin. Lutakko Living Labin projekteissa kehitetään sekä julkisia (Tulevaisuuden sataman palvelut, Kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut) että yksityisiä (case Kesko, Jyväskylän Messut, Sokos Hotel Paviljonki) palveluja. Lutakko Living Lab on kehittänyt myös uniikin ilutakko -konseptin, jonka tavoitteena on osallistaa pitkäjänteisesti Lutakon asukkaita palvelujen kehittämiseen ja aktivoida yhteistoimintaa Lutakon alueella. Ruuska on toiminut projektipäällikkönä ja asiantuntijana Lutakko Living Labin erilaisissa projekteissa. Hän toimii myös alueellisten Living Labien projektikoordinaattorina 13 Living Lab -partnerin muodostamassa Neloskierre- ESR -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää Living Lab -toimintaa ammattikorkeakouluissa. Juha on myös European Network of Living Labs -verkoston hallituksen jäsen. ENoLL -verkostooon kuuluu yli 200 eurooppalalaista Living Labia. Lisätietoja: http://www.jamk.fi/livinglab
Ari Hynynen Professori, Tampereen teknillinen yliopisto/ Epanet-verkosto Ari Hynynen toimii Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professorina, professuuri on osa Epanet-professoriverkostoa. Aikaisemmin Hynynen on toiminut TTY:n arkkitehtuurin laitoksen tutkimusjohtajana. Hynynen on tuonut tutkimuksissaan esiin yhdyskuntasuunnittelun ja aluekehittämisen yhdistämisen tärkeyttä jossa kulttuuri ja luovuus ovat osa hyvää maankäytön suunnittelua. Petra Karjalainen Toiminnanjohtaja, Taito ry Pohjois-Karjala Petra Karjalainen on alun perin kotoisin Blauenista, Sveitsistä. Hän suoritti Baselissa KfmA-tutkinnon ja työskenteli mm. mainostoimistossa ja markkinointipäällikköinä Sveitsissä ja Englannissa. Muutettuaan Suomeen Karjalainen opiskeli kudonta-artesaaniksi ja aloitti oman neulealan yrityksensä. Yritystoimintansa aikana hänet palkittiin sekä vuoden naisyrittäjänä että Joensuun vuoden yrittäjänä. Taito Pohjois-Karjala ry:n hallitukseen, hallituksen puheenjohtajaksi ja toiminnanjohtajaksi Karjalainen valittiin yhdistyksen ollessa syvässä taloudellisessa kriisissä. Hänen johdollaan yhdistys kääntyi kannattavaksi ja nopeaan kasvuun. Taitokorttelia, Joensuun keskustassa sijaitsevaa käsityö-, kulttuuri- ja matkailukeskusta voidaan pitää hänen luomuksena. Vanhoista toimisto- ja varastorakennuksista on muodostunut viihtyisä ja vetovoimainen kokonaisuus. Petra Karjalainen on palkittu tästä työstään mm. Joensuu-palkinnolla.