Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka

KOTKAN KAUPUNKI Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.4.2015 P25187P001

Tutkimusraportti 1 (19) 23.4.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Kohteen kuvaus... 3 2.1 Sijainti... 3 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet... 3 2.3 Rajaukset ja koko... 3 2.4 Naapurusto... 3 2.5 Käyttöhistoria... 3 2.6 Maankäyttö... 4 3 Maaperä- ja pohjavesitiedot... 4 3.1 Maa- ja kallioperä... 4 3.2 Pohja- ja orsivesi... 4 3.3 Pintavedet... 4 4 Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset... 4 4.1 Aikaisemmat tutkimukset... 4 4.2 Näytteenotto... 5 4.3 Näytteiden analysointi... 5 4.4 Tulokset... 5 4.5 Epävarmuustekijät... 7 4.6 Laadunvarmistus... 7 5 Haitta-ainepitoisuudet... 7 5.1 Lähtökohdat... 7 5.1 Havaittujen pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin... 8 5.2 Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä... 9 6 Vertailu muihin viitearvoihin... 10 6.1 Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot... 10 7 Riskinarvio... 11 7.1 Alueen herkkyys... 11 7.2 Kriittiset haitta-aineet... 11 7.2.1 Kriittisten haitta-aineiden valinta... 11 7.2.2 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet... 12 7.3 Käsitteellinen riskireittien tarkastelu... 13 7.3.1 Yleistä riskien muodostumisesta... 13 7.3.2 Kulkeutuminen... 15 7.3.3 Terveysriski... 16 7.3.4 Ekologiset riskit... 17 7.4 Riskien yhteenveto... 17 7.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus... 17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kauppalanaukio 3 A II krs., 45700 Kuusankoski Antintie 4, 48600 Kotka Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Tutkimusraportti 2 (19) 23.4.2015 8 Muut haitat... 18 9 Johtopäätökset... 18 9.1 Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta... 18 9.2 Kunnostustarve... 18 9.3 Yhteenveto... 19 LIITTEET Liite 1: Sijanti- ja pohjavesialuekartta Liite 2: Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 3: Laboratorion analyysitodistukset Liite 4: Valokuvia kohteesta PIIRUSTUKSET YMP.P25187P001_1 Tutkimuspistekartta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kauppalanaukio 3 A II krs., 45700 Kuusankoski Antintie 4, 48600 Kotka Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (19) P25187P001 23.4.2015 Vanha kaatopaikka-alue, Runeberginkatu 13, Kotka 1 Johdanto 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:lle tuli toimeksianto Kotkan kaupungilta 13.8.2014 selvittää alueelle kaivettavan kaivannon (kunnallistekniikka) haitta-ainepitoisuuksia. Kohdealue sijaitsee Kotkan Hovinsaarella, osoitteessa Runeberginkatu 13. Alueella toteutettiin katselmoiva näytteenottokäynti 13.8.2014 yhdessä Kotkan kaupungin edustajan (Heli Kiviranta) kanssa. Tilanteesta pidettiin palaveri 28.8.2014, jonka jälkeen 18.11.2014 Kotkan kaupungilta tuli toimeksianto selvittää maaperän pilaantuneisuutta sekä kunnostustarvetta kohdekiinteistön alueella (yksi rajaava piste kohdekiinteistön ulkopuolelle). Ympäristötekninen maaperätutkimus (kairatutkimus) toteutettiin kohdealueella 4.-5.12.2014. Tilaajan (Kotkan kaupunki) yhteyshenkilönä oli maankäyttöinsinööri Tom Masalin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ltä projektipäällikkönä tutkimuksessa toimi tiimipäällikkö Jussi Virtanen ja kenttätyön suorittivat ympäristöasiantuntija Lauri Marttinen (näytteenotto ja näytteiden kenttämittaukset) sekä kairaustyönjohtaja Jussi Koukila (kairakoneen käyttö). Kohde sijaitsee Kotkan Hovinsaarella katuosoitteessa Runeberginkatu 13, 48200 Kotka. Tutkittu alue sijoittuu kiinteistöjen 285-7-712-5 ja 285-420-3-0 alueille. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä 1. 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet Kohdealueen kiinteistöt ovat Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n (285-7-712-5) ja Kotkan kaupungin (285-420-3-0) omistuksessa. 2.3 Rajaukset ja koko 2.4 Naapurusto 2.5 Käyttöhistoria Tutkimusalue rajautuu lännessä kohdekiinteistön 285-7-712-5 alueella oleviin liikerakennuksiin ja lounaassa päällystämättömään alueeseen, josta on aiemmin purettu teollisuusrakennuksia. Pohjoisessa kohde rajautuu Yrjönkatuun, idässä Runeberginkatuun ja kaakossa sekä etelässä puistoalueeseen (Kalevanpuisto). Kohteen pohjoispuolella on liike- ja pienteollisuusrakennuksia, idässä Runeberginkadun itäpuolella asuinrakennuksia ja kaakossa sekä etelässä puistoalue. Kohdekiinteistön 285-7-712-5 länsipuolella sijaitsee rautatie ja rautatien länsipuolella Hyväntuulentie. Alueella on harjoitettu elintarviketeollisuutta, pääasiassa lihanjalostusta (Wahlroosit Oy) 1920-luvulta 1980-luvun alkuun. Tehdasalueen eteläosan rakennukset on purettu. Tutkitun alueen länsipuolella on edelleen kaksi käytössä olevaa rakennusta ja näiden väliin on valmistumassa kolmas rakennus. Kiinteistön nykyinen omistaja Oy Shipstores Nyman & Co Ltd harjoittaa kohteessa elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppaa. Kohdealueella, sekä mahdollisesti sen pohjois- ja itäpuolella, on saatujen historiatietojen mukaan sijainnut yleinen kaatopaikka ainakin vuodesta 1946 vuoteen 1952, mahdollisesti pidempäänkin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (19) P25187P001 23.4.2015 2.6 Maankäyttö Kohdekiinteistöt sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Kiinteistön 285-7-712-5 kaavamerkintä on T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) ja kiinteistön 285-420-3-0 VP (puisto). 3 Maaperä- ja pohjavesitiedot 3.1 Maa- ja kallioperä 3.2 Pohja- ja orsivesi 3.3 Pintavedet Tutkimuspisteiden alueella maanpinnan taso vaihtelee välillä +2,70 +6,02 m mpy viettäen koilliseen. Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on savea, osin myös silttiä. Tutkitun alueen maanpinta on asfaltoitu lukuun ottamatta eteläosaa. Täyttökerros (Hk, Ki, Hm, tiili, betoni, jätetäyttö) ulottuu asfaltoidulla alueella n. 2 m:n syvyydelle maan pinnasta ja tutkimusalueen eteläosassa n. 4 m:n syvyyteen. Kallion pinta on mahdollisesti alueen eteläosassa noin neljän metrin syvyydellä; pisteessä FCG2 kairaus päätettiin 3,84 m:n syvyyteen ja pisteessä FCG19 3,76 m:n syvyyteen kovan kerroksen (kallio tai kivi) tullessa vastaan. Kalliovarmistuksia ei katsottu tarpeelliseksi. Tutkimuksen yhteydessä tehdyt maalajihavainnot on esitetty tutkimustulosten yhteenvetotaulukossa liitteessä 2. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Suulisniemen IIluokkaan kuuluva pohjavesialue (528503), joka sijaitsee noin 4 km kohteen koillispuolella. Sijainti pohjavesialueeseen nähden on esitetty liitteessä 1. Tehdyissä tutkimuspisteissä todettiin märkyyttä tutkimusalueen keski- ja pohjoisosassa n. 2-3 m:n syvyydellä ja eteläosassa n. 3-4 m:n syvyydellä eli tasolla n. 0 +1 m mpy. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan alueen topografian perusteella olevan lounaasta koilliseen. Tutkimuksessa ei otettu vesinäytteitä eikä asennettu pohjavesiputkia. Lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivojen sijainnista ei ole tietoa. Lähin pintavesistö on Suomenlahti, joka sijaitsee kohteen länsi-, etelä- ja itäpuolella n. 500 600 m:n etäisyydellä. Tutkimusalueen keski- ja pohjoisosassa (asfaltoitu alue) on sadevesiviemäröinti. Eteläosassa sade- ja sulamisvedet imeytyvät maastoon. 4 Tehdyt ympäristötekniset tutkimukset 4.1 Aikaisemmat tutkimukset Kohteessa on toteutettu vuonna 2010 2011 pysäköintialueen laajennustöitä, joiden yhteydessä alueella on todettu rikkoutuneita tynnyreitä. Tynnyrien sisällöstä on toteutettu analyysi, jonka perusteella aine on luokiteltu lähinnä puutervaksi. Tutkimuksen analyysitodistus on liitteenä 3. Tynnyrit on toimitettu tuolloin asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Työn toteutuksesta ei ole tarkempia tietoja (esim. näytteenottopaikasta, kaivannon jäännöspitoisuuksista, tmv.). Elokuussa 2014 kunnallisteknisestä kaivannosta kaivetuista maista otettiin näytteitä, joissa todettiin korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia sekä kohonneita PAH-yhdisteiden ja metallien pitoisuuksia. Tutkimuksen analyysitodistukset ovat liitteenä 3. Kasalle kaivetut massat ovat varastoituna kohdealueen eteläosaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (19) P25187P001 23.4.2015 4.2 Näytteenotto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Kotkan kaupungin toimeksiannosta kohteessa maaperän pilaantuneisuuden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt 4.-5.12.2014. Maanäytteenotto suoritettiin keskiraskaalla porakonekalustolla 19 tutkimuspisteestä, joista maanäytteitä otettiin yhteensä 74 kpl. Näytteet otettiin putkinäytteenottimella 0,54-1 m:n paksuisina kerroksina erityisvalmisteisiin Rilsan-näytteenottopusseihin, joiden läpi hiilivedyt eivät pääse haihtumaan. Näytteitä otettiin enimmillään 4,0 m:n syvyydeltä maanpinnasta. Kairareiät täytettiin näytteenoton jälkeen. Näytepisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa YMP. P25187P001_1. 4.3 Näytteiden analysointi Kenttämittaukset Kaikista näytteistä (74 kpl) tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot sekä mitattiin haihtuvien yhdisteiden esiintyminen PID-mittarilla ja raskasmetallien esiintyminen XRF-mittarilla. Lisäksi kymmenestä maanäytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttäanalyysein. PetroFlag-kenttäanalyysissä näytteen sisältämät hiilivedyt uutetaan liuottimeen (metanoli) ja saatu liuos suodatetaan diglyymi-nesteeseen. Liuos laitetaan mittalaitteeseen, joka mittaa valon absorptiota nesteessä ja ilmaisee kokonaishiilivetypitoisuuden numeroarvona (mg/kg). PetroFlag-kenttäanalyysi reagoi öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin, maa-aineksessa normaalisti esiintyviin hiilivetyihin (mm. humus). Laboratorioanalyysit Kenttätestitulosten ja aistihavaintojen perusteella valituista maanäytteistä tehtiin laboratoriossa analyysejä seuraavasti: 7 kpl metallipitoisuudet (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn, V, Sb) 1 kpl haihtuvat orgaaniset yhdisteet 4.4 Tulokset 8 kpl öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 21 ja C 22 -C 40 1 kpl PAH-yhdisteet 1 kpl TOC 1 kpl hiilivetyfraktiointi Analyysit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa käyttäen akkreditoituja menetelmiä. Laboratoriossa tutkituissa näytteissä havaittiin metalleja ja puolimetalleja, öljyhiilivetyjä C 5 -C 40 sekä PAH-yhdisteitä. Näytteestä FCG13/1-2 m tehtiin myös TOCmääritys (TOC 3,4 % ka). Laboratoriossa todetut metalli- ja puolimetallipitoisuudet on koottu taulukkoon 1. Taulukossa 2 on esitetty laboratoriossa havaitut C 5 -C 10 -, C 10 -C 21 -, C 22 -C 40 -, C 10 -C 40 - ja PAH-summapitoisuudet. Kaikki tutkimustulokset on koottu yhteenvetotaulukoon, joka on liitteenä 2. Laboratorion tutkimustulokset ovat liitteenä 3.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (19) P25187P001 23.4.2015 Taulukko 1. Laboratoriossa todetut epäorgaaniset haitta-aineet, mg/kg. Näyte Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V FCG5/1-2 15 5,9 <0,2 <0,3 4,7 67,8 34,4 488,7 8 113,2 12,7 FCG7/1,4-2 36 10,5 <0,2 <0,3 4,5 165,6 19 2119 7 63,5 5,5 FCG10/1-2 26 9 <0,2 0,3 5,4 12,5 34,9 128,8 11,7 311,4 10,7 FCG11/1-2 2 3,9 <0,2 <0,3 2,7 12,3 77,9 132,8 4,5 350 11,7 FCG12/0-1 5 10,4 <0,2 0,7 6,8 18,7 2157 165,4 17,2 1269 14,3 FCG14/1-2 <1 3,9 <0,2 0,4 8,6 20,4 46,4 27,3 10,8 272 15,5 FCG15/1-2 6 14,5 <0,2 3,5 11,2 30,7 561,4 152,3 30,3 1962 26,2 Taulukko 2. Laboratoriossa todetut orgaaniset haitta-aineet, mg/kg. Näyte C 5 -C 10 C 10 -C 21 C 22 -C 40 C 10 -C 40 - summa PAHsumma FCG1/0-1 59 480 540 FCG3/1-2 87 3100 760 3900 FCG3/3-4 31 47 78 FCG5/1-2 240 380 620 FCG8/0-1 35 480 520 FCG13/1-2 26 160 186 9,5 FCG14/1-2 25 110 140 FCG19/1-2 110 470 580 Näytteestä FCG3/1-2 m tehtiin hiilivetyfraktiointi. Taulukossa 3 on esitetty fraktiointianalyysin tulokset sekä eri fraktioiden ominaisuudet. Taulukko 3. Näytteen FCG3/1-2 m öljyhiilivetyfraktiot ja niiden ominaisuudet. FCG3/1-2 m, Fraktio % Ominaisuudet mg/kg Alifaattiset C 5 -C 6 <2,0 0 >C 6 -C 8 4,9 0 >C 8 -C 10 51 1 >C 10 -C 12 260 7 >C 12 -C 16 1000 26 >C 16 -C 35 1600 41 Aromaattiset <C 8 0,61 0 >C 8 -C 10 30 1 >C 10 -C 12 51 1 >C 12 -C 16 200 5 >C 16 -C 21 680 17 >C 21 -C 35 330 8 Kokonaispitoisuus 3900 liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman kertyvä niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä liukeneva, haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman kertyvä niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä hyvin niukkaliukoinen, hyvin heikosti haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (19) P25187P001 23.4.2015 4.5 Epävarmuustekijät 4.6 Laadunvarmistus Tutkimuspisteiden sijoitteluun vaikuttivat hieman kiinteistöillä olleet rakenteet ja putkistot sekä kaapelit. Tutkimuspisteiden paikat saatiin kuitenkin kohdennettua historiatietojen ja kenttähavaintojen perusteella riskikohteisiin. Tutkimuspisteiden sijainnit määritettiin paikalleen yhdessä Tilaajan edustajan kanssa. Laboratorioanalyysit suoritettiin akkreditoidussa laboratoriossa. Laboratorioanalyysien virhemarginaalit on esitetty laboratorion analyysitodistuksessa. Näytteenotto tehtiin huolellisesti tutkimussuunnitelmaa (Tilaajan hyväksymä) ja laboratorioiden antamia ohjeita noudattaen. Näytteenottimet valittiin niin, ettei niistä aiheudu virhettä aiheuttavaa kontaminaatiota näytteisiin. Näytteet otettiin tiiviisti suljettaviin, hiilivetyjä läpäisemättömiin Rilsan-pusseihin. Näytteet homogenisoitiin sekoittamalla ennen aistinvaraista tarkastelua ja kenttäanalyysien tekemistä. Laboratorioanalyysiin lähetetyt näytteet säilytettiin ja toimitettiin laboratorioon viileässä. Näytteenoton suoritti kokenut ja sertifioitu näytteenottaja. 5 Haitta-ainepitoisuudet 5.1 Lähtökohdat Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoihin. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Öljyhiilivedyistä kynnysarvo on annettu MTBE:n ja TAME:n summalle (0,1 mg/kg), C 10 - C 40 -summalle (300 mg/kg), bentseenille (0,02 mg/kg) sekä tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin summapitoisuudelle (1 mg/kg). Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään lähtökohtaisesti pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskien arvioinnin perusteella voidaan päätyä muihinkin haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. Lisäksi kohteessa havaittuja pitoisuuksia on verrattu ohjeellisiin ongelmajätteen rajaarvoihin (Dahlbo 2002). Uuden jätelain (JL 17.6.2011/646) ja jäteasetuksen (Vna 179/2012) mukainen vaarallisen jätteen määritys koskee kaivettua maa-ainesta. Maaperässä olevia haitta-ainepitoisuuksia em. vaarallisen jätteen määritys ei koske, mistä syystä maaperän haitta-ainepitoisuuksien vertailussa on käytetty vuonna 2002

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (19) P25187P001 23.4.2015 (Dahlbo, Helena, 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi -arvioinnin perusteet ja menetelmät, YO98) määritettyjä ohjeellisia raja-arvoja ja termiä ongelmajäte. 5.1 Havaittujen pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Tutkittujen haitta-aineiden laboratoriossa todetut maksimipitoisuudet (MAX), PIMAasetuksen (Vna 214/2007) kynnysarvot (KA), alemmat ohjearvot (AOA), ylemmät ohjearvot (YOA) ja ohjeelliset ongelmajätteen raja-arvot (ONG) on esitetty taulukossa 4. Taulukossa on esitetty myös kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (A) määrä, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (B) määrä, ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen raja-arvon välissä olevien analyysitulosten (C) määrä sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylitykset (O). Taulukko 4. Kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä maksimipitoisuudet. Haitta-aine KA mg/kg A kpl AOA mg/kg B kpl YOA mg/kg C kpl ONG mg/kg O kpl MAX mg/kg Epäorgaaniset haitta-aineet Antimoni (Sb) 2 2 10 3 50 0 2500 0 36 Arseeni (As) 5 5 50 0 100 0 1000 0 14,5 Elohopea (Hg) 0,5 0 2 0 5 0 1000 0 <0,2 Kadmium (Cd) 1 1 10 0 20 0 100 0 3,5 Koboltti (Co) 20 0 100 0 250 0 1000 0 11,2 Kromi (Cr) 100 1 200 0 300 0 1000 0 165,6 Kupari (Cu) 100 0 150 0 200 2 2500 0 2157 Lyijy (Pb) 60 4 200 1 750 1 2500 0 2119 Nikkeli (Ni) 50 0 100 0 150 0 1000 0 30,3 Sinkki (Zn) 200 0 250 3 400 2 2500 0 1962 Vanadiini (V) 100 0 150 0 250 0 10000 0 26,2 Orgaaniset haitta-aineet Hiilivetyjakeet C 5 -C 10 0 100 0 500 0 87 Hiilivetyjakeet 300 0 1000 2 58000 C 10 -C 21 300 5 10000 1 Hiilivetyjakeet 600 1 2000 1 26000 C 21 -C 40 MTBE-TAME 0,1 0 5 0 50 0 <0,1 Bentseeni 0,02 0 0,2 0 1 0 1000 0 <0,02 Tolueeni 5 0 25 0 10000 0 <0,02 Etyylibentseeni 1 0 10 0 50 0 0,39 Ksyleenit 10 0 50 0 125000 0 0,2 Antraseeni 1 1 5 0 15 0 1000 0 3,4 B(a)antraseeni 1 1 5 0 15 0 1000 0 3,4 B(a)pyreeni 0,2 1 2 0 15 0 100 0 0,7 B(k)fluoranteeni 1 0 5 0 15 0 1000 0 0,54 Fenantreeni 1 1 5 1 15 0 1000 0 12 Fluoranteeni 1 2 5 0 15 0 1000 0 1,9 Naftaleeni 1 2 5 0 15 0 2500 0 3,4 PAH-summa 15 0 30 0 100 0 1000 0 43

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (19) P25187P001 23.4.2015 Kohteessa todettiin: Ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylittävä öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuus 84 000 mg/kg (T1). Ylemmän ohjearvon ja ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon välisinä pitoisuuksina kuparia (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), lyijyä (FCG7/1,4-2 m), sinkkiä (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m). Alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia (FCG5/1-2 m, FCG7/1,4-2 m, FCG10/1-2 m), lyijyä (FCG5/1-2 m), sinkkiä (FCG10/1-2 m, FCG11/1-2 m, FCG14/1-2 m). Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina antimonia (FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), arseenia (FCG5/1-2 m, FCG7/1,4-2 m, FCG10/1-2 m, FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), kadmiumia (FCG15/1-2 m), kromia (FCG7/1,4-2 m), lyijyä (FCG10/1-2 m, FCG11/1-2 m, FCG12/0-1 m, FCG15/1-2 m), bentso(a)pyreeniä (FCG13/1-2 m), fenantreenia (FCG13/1-2 m), fluoranteenia (FCG13/1-2 m) sekä öljyhiilivetyjä C 10 -C 40 (FCG1/0-1 m, FCG3/1-2 m, FCG5/1-2 m, FCG8/0-1 m, FCG19/1-2 m). Laboratoriossa analysoitujen näytteiden lisäksi XRF kenttämittarilla mitattuja kynnysarvotason ylittäviä metallipitoisuuksia 15 näytteessä, joista yhdessä (FCG12/1-2 m) kuparipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvotason ja sinkkipitoisuus alemman ohjearvotason. 5.2 Haitta-ainepitoisen maan esiintyminen ja määrä Haitta-ainepitoisia massoja esiintyy 12 tutkimuspisteessä pääosin syvyydellä 0-2 m. Maaperässä havaittiin jätetäyttöä lähes kaikissa tutkimuspisteissä. Runsaimmin jätettä todettiin olevan tutkimusalueen keski- ja pohjoisosassa syvyydellä 0-2 m. Pilaantuneisuutta ei saatu pisteen FCG3 öljyhiilivetyesiintymää lukuun ottamatta rajattua. Suurimmat havaitut metallipitoisuudet ovat tutkimusalueen keski- ja pohjoisosan reunoille tehdyissä pisteissä FCG5, FCG10, FCG14, FCG12, FCG11, FCG7 ja FCG15. Jotta metalleilla pilaantuneen maa-aineksen laajuus ja massamäärä saataisiin luotettavasti arvioiduksi, tulisi nyt tutkitun alueen ulkopuolelle tehdä lisäpisteitä. Alla esitetyt pilaantuneisuuden pinta-ala- ja massamääräarviot on tehty koskien vain tutkimusaluetta. Pitoisuuksiltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevia massoja arvioidaan esiintyvän kohteessa n. 1000 m 2 :n suuruisella alueella. Kynnysarvopitoisuuden ylittävät maa-ainekset sijaitsevat eri puolilla tutkimusaluetta: pisteiden FCG1 ja FCG19 alueella etelässä (öljyhiilivetyjä) sekä pisteiden FCG8 ja FCG13 alueella tutkimusalueen pohjoispuoliskon keskiosassa (öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä sekä metalleja). Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä pitoisuuksiltaan olevan maa-aineksen arvioitu määrä on n. 1000 m 3 ktr. Haitta-ainepitoisuuksiltaan (metallit) alemman ja ylemmän ohjearvotason välillä olevia massoja arvioidaan kohteessa olevan n. 1600 m 2 :n pinta-alalla tutkimusalueen keskija pohjoisosan reuna-alueilla (pisteiden FCG5, FCG10, FCG11 ja FCG14 alue). Arvioitu massamäärä on n. 1600 m 3 ktr.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (19) P25187P001 23.4.2015 Ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä haittaainepitoisuuksiltaan olevia massoja arvioidaan kohteessa esiintyvän n. 1200 m 2 :n alueella. Metallipitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvotason ylittävää maa-ainesta esiintyy tutkimusalueen itäreunassa (pisteet FCG7, FCG12 ja FCG15) ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta ylemmän ohjearvon ylittävää maata pisteen FCG3 alueella tutkimusalueen eteläosassa. Ylemmän ohjearvotason ylittävän maan arvioitu massamäärä on n. 1200 m 3 ktr. Kohteessa elokuussa 2014 todettiin ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon (öljyhiilivedyt) ylittäviä maita, mutta tutkimuksen perusteella ei arvioida, että alueella olisi ainakaan laajoja / yhtenäisiä alueita, joissa kyseisen raja-arvotason ylittäviä pitoisuuksia esiintyisi. Ongelmajätteelle asetetun ohjeellisen raja-arvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan esiintyvän alueella pieniä määriä arviolta maksimissaan noin 150 m 3 ktr. 6 Vertailu muihin viitearvoihin 6.1 Kynnysarvon ylittäneiden haitta-aineiden SHP-arvot Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot perustuvat joko ekologisiin tai terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin sekä aineiden ominaisuuksiin (Suomen ympäristö 23/2007). Taulukossa 5 on esitetty ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus tavanomaisen maankäytön alueella (SHP eko ), ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella (SHPT eko ), suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus tavanomaisen maankäytön alueella (SHP ter ) sekä suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella (SHPT ter ) niille haitta-aineille, joiden pitoisuus ylitti tutkimuksessa kynnysarvon. Öljyhiilivedyille vastaavia arvoja ei ole voitu luotettavasti määrittää. Taulukko 5. SHP- ja SHPT -arvoja haitta-aineille sekä suurimmat kohteessa todetut pitoisuudet. Haitta-aine SHP eko mg/kg SHPT eko mg/kg SHP ter mg/kg SHPT ter mg/kg Suurimmat pitoisuudet (mg/kg) Antimoni 26 52 8,8 1170 36 Arseeni 56 250 424 2920 14,5 Kadmium 12 150 25 1460 3,5 Kromi 120 210 3190 >10 000 165,6 Kupari 125 192 >10 000 >10 000 2157 Lyijy 490 750 212 5260 2119 Sinkki 210 340 >10 000 >10 000 1962 Bentso(a)pyreeni 7 14 2,6 125 0,7 Fenantreeni 31 62 3300 >10 000 12 Fluoranteeni 260 520 450 >10 000 1,9 Antraseeni 1,6 3,2 7160 >10 000 3,4 Bentso(a)antraseeni 2,5 5 30 1230 3,4 Bentso(k)fluoranteeni 38 76 340 1250 0,54 Naftaleeni 17 34 66 1370 3,4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (19) P25187P001 23.4.2015 7 Riskinarvio 7.1 Alueen herkkyys Kohde sijaitsee kaupungissa teollisuusalueella. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita erityisen herkän maankäytön alueita. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen itäpuolella, Runeberginkadun toisella puolella on pientaloasutusta. Etäisyys haitta-ainepitoiseksi todetulta alueelta lähimpään asuintaloon on n. 20 m (metallit) ja n. 55 m (öljyhiilivedyt). Lähimpien talousvesikäytössä olevien kaivojen sijainnista ei ole tietoa. Alueelle rakennetaan työpaikkakäyttöön tuleva uusi rakennus. Kohdealueelle on asennettu kunnallistekniikkaa, mm. talousvesijohto, elokuussa 2014. Talousvesijohdon likimääräinen sijainti ilmenee liitepiirustuksesta YMP.P25187P001_1. 7.2 Kriittiset haitta-aineet 7.2.1 Kriittisten haitta-aineiden valinta Kohteessa todettiin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina antimonia, arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia, fluoranteenia, antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia, naftaleenia ja öljyhiilivetyjä C 10 -C 21 ja C 21 -C 40. Lisäksi todettiin kevyitä öljyhiilivetyjakeita C 5 -C 10, joille ei ole määritetty kynnysarvoa. Kynnysarvon ylittäneiden metallien tai PAH-yhdisteiden pitoisuuksista yksikään ei ylittänyt SHPT ter -arvoja (SHP-arvot, kts. taulukko 5). Antimonin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät asuinalueelle määritetyt SHP ter -arvot. Kohde on ja tulee olemaan epäherkässä teollisuus- ja työpaikkakäytössä, joten asuinalueen SHP ter -arvot ylittävistä, mutta teollisuusalueen SHPT ter -arvot alittavista pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä kohteessa. SHP-arvoissa ei ole huomioitu haitta-aineiden kulkeutumista kohteen ulkopuolelle. Todetut metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet sijaitsevat 0-2 m syvyydellä ja niitä peittävät puhtaat maakerrokset, asfaltti tai kasvillisuus. Haitta-aineet eivät siten kulkeudu pölyävän maan tai pintavalunnan mukana. Metallit ja PAH-yhdisteet kiinnittyvät tehokkaasti maapartikkeleihin, joten niiden kulkeutuminen orsiveden mukana syvemmälle maaperään ja kohteen ulkopuolelle on hyvin epätodennäköistä. Ainoastaan naftaleeni on luokiteltu hieman kulkeutuvaksi. Sitä on kuitenkin todettu kohteessa vain kahdessa tutkimuspisteessä kynnysarvotasolla olevina pitoisuuksina, joten kulkeutumista ei arvioida merkittäväksi. Todettujen haitta-aineiden K d -arvot ja kulkeutumisen luokittelu niiden perusteella on esitetty taulukossa 6. Em. haittaaineiden kulkeutuminen kohteen ulkopuolelle arvioidaan aineiden ominaisuuksien ja kohdekohtaisten tekijöiden perusteella merkityksettömäksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (19) P25187P001 23.4.2015 Taulukko 6. Kohteessa todettujen kynnysarvot ylittäneiden haitta-aineiden K d -arvot. Kulkeutumisen luokittelu julkaisusta Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014. Haitta-aine K d -arvo, l/kg Luokittelu Antimoni 85 Kulkeutumaton (K d >75) Arseeni 100 Kulkeutumaton (K d >75) Kadmium 100 Kulkeutumaton (K d >75) Kromi 2000 Kulkeutumaton (K d >75) Kupari 500 Kulkeutumaton (K d >75) Lyijy 1000 Kulkeutumaton (K d >75) Sinkki 200 Kulkeutumaton (K d >75) Bentso(a)pyreeni 6600 Kulkeutumaton (K d >75) Fenantreeni 170 Kulkeutumaton (K d >75) Fluoranteeni 1510 Kulkeutumaton (K d >75) Antraseeni 199 Kulkeutumaton (K d >75) Bentso(a)antraseeni 6170 Kulkeutumaton (K d >75) Bentso(k)fluoranteeni 17400 Kulkeutumaton (K d >75) Naftaleeni 9,6 Hieman kulkeutuva (K d 7,5-30) Todetuista aineista kuparin, sinkin, lyijyn ja antraseenin pitoisuudet ylittivät SHPT eko - arvot. Kohteessa ei esiinny merkittäviä luontoarvoja tai suojeltuja lajeja. Aineiden kulkeutuminen kohteesta on edellä arvioitu merkityksettömäksi. Näin ollen SHPT eko - arvot ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan ekologisia riskejä kohteessa tai sen ulkopuolella. Kohteessa esiintyvät metallit ja PAH-yhdisteet rajataan SHPT-arvojen ja haittaaineiden merkityksettömäksi arvioidun kulkeutumisen takia pois riskitarkastelusta. Öljyhiilivedyille ei ole määritetty SHP-arvoja ja niiden pitoisuudet ovat paikoin korkeat. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan öljyhiilivetyjä C 5 -C 40. 7.2.2 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet PIMA-asetuksen ohjearvot öljyhiilivedyille on jaoteltu hiililuvun (C n ) perusteella kolmeen jakeeseen: kevyet bensiinijakeet (C 5 -C 10 ), keskitisleet (>C 10 -C 21 ) ja raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ). Lisaksi asetuksessa on annettu kynnysarvo öljyjakeiden summapitoisuudelle (>C 10 -C 40 ). Kohteen maaperässä todettiin eniten keskitisleitä ja raskaita jakeita. Kevyitä jakeita todettiin vähän. Bensiinihiilivetyjakeet C 5 -C 10 sisältävät liukenevia ja haihtuvia alifaattisia sekä aromaattisia yhdisteitä. Alifaattisissa hiilivetyjakeissa hiiliatomit muodostavat suoran ketjun. Aromaattiset yhdisteet ovat rengasrakenteisia. Aromaattisiin yhdisteisiin kuuluvat ns. monoaromaattiset, yhdestä bentseenirenkaasta ja siihen liittyvistä ryhmistä muodostuvat BTEX-yhdisteet bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni. Kevyt polttoöljy/dieselöljy eli keskitisleet C 10 -C 20 sisältävät sekä alifaattisia että aromaattisia hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä on 10 20. Aromaattisten yhdisteiden osuus tuoreessa öljyssä on n. 30 %. Ne voidaan jakaa monoaromaattisiin yhdisteisiin ja polyaromaattisiin, useammasta bentseenirenkaasta muodostuviin PAHyhdisteisiin. Raskas polttoöljy/voiteluöljy eli raskaat öljyhiilivetyjakeet C 21 -C 40 sisältävät heikosti haihtuvia ja niukkaliukoisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia vain ihokosketuksessa tai nieltynä. Käytetty öljy voi sisältää haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (19) P25187P001 23.4.2015 Eri jakeet käyttäytyvät maaperässä eri tavoin. Bensiinihiilivetyjakeet ovat veteen liukenevia ja erittäin haihtuvia, joten ne voivat kulkeutua pohjaveteen tai hengitysilmaan. Keskitisleet ovat niukkaliukoisempia ja haihtuvia. Raskaat jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia. Yleisesti öljyhiilivetyjen vesiliukoisuus ja haihtuvuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa. Molekyylikooltaan toisiaan vastaavista hiilivedyistä aromaattiset yhdisteet ovat rakenteensa vuoksi alifaattisia yhdisteitä vesiliukoisempia, mutta heikommin haihtuvia. Savikerrokset pidättävät hiilivetyjä, mutta hiekka- ja soramaissa kulkeutuminen voi olla huomattavaa. Orgaanista ainesta sisältävä maaperä sitoo erityisesti keskitisleitä ja raskaita jakeita, mutta voi myös estää niiden hajoamista. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Alifaattisten hiilivetyjen vaikutukset kohdistuvat hermostoon, maksaan ja vereen, mutta ne eivät ole yhtä haitallisia terveydelle kuin aromaattiset jakeet. Elimistössä aromaattiset jakeet vaikuttavat hermostoon, maksaan ja munuaisiin. Osa aromaattisista yhdisteistä (bentseeni, tietyt PAH-yhdisteet) on myös syöpävaarallisia. Useat aromaattiset yhdisteet voivat höyrystyä ilmaan mahdollistaen hengitysteiden kautta altistumisen. Bentseenin, tolueenin ja ksyleenin on myös todettu imeytyvän elimistöön ihon kautta. Öljyhiilivetyjen vaikutuksista maaperä- ja vesieliöille on saatavilla kirjallisuudessa suhteellisen vähän tietoa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että eliöille helpommin saatavilla olevat vesiliukoiset ja kevyet hiilivedyt ovat maaperässä haitallisempia kuin niukkaliukoiset, raskaat öljyhiilivedyt. 7.3 Käsitteellinen riskireittien tarkastelu 7.3.1 Yleistä riskien muodostumisesta Terveys- tai ympäristöriskin esiintyminen edellyttää kolmen tekijän yhtäaikaista olemassaoloa: haitta-aine haitallisina pitoisuuksina; vastaanottaja: ihmiset ja/tai ympäristö; kulkeutumis- ja altistumisreitti, jonka kautta vastaanottaja voi altistua haittaaineelle. Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine joutuu haitallisena pitoisuutena tiettyjen kulkeutumis- ja altistumisreittien kautta vastaanottajalle. Altistujana voi olla ihminen (terveysriskit) tai eliö (ympäristöriskit). Mikäli joku em. osatekijöistä puuttuu, ei riskiä ole. Joissakin tapauksissa pelkkä haitta-aineen kulkeutuminen voidaan kuitenkin käsittää riskiksi. Kulkeutumis- altistumisreitit on esitetty taulukossa 7. Arviointikohteessa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit on korostettu taulukossa vihreällä ja esitetty myös periaatteellisena leikkauskuvana kuvassa 1. Mahdollisia kulkeutumis- ja altistumisreittejä tarkastellaan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (19) P25187P001 23.4.2015 Taulukko 7. Kulkeutumis- ja altistumisreitit. Kohteessa mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit on korostettu vihreällä värillä. Kulkeutuminen Ekologinen altistuminen Ihmisten altistuminen Maanpinta Vedellä kyllästymättömät kerrokset Pohjavesivyöhyke Pintavesistö A Suora altistuminen: maan nieleminen ja ihokosketus 1 Pölyäminen B Pölyn hengittäminen / nieleminen C Kasvien altistuminen D Kasvien ja eläinten syöminen 2 Pintavalunnan mukana pintavesistöön kulkeutuminen 3 Kulkeutuminen kasveihin juurien kautta 4 Vajoveden mukana pohja/orsiveteen kulkeutuminen (kts. pohjavesivyöhyke) 5 Vesijohtomateriaalin läpäisy 6 Kaasufaasina ulkoilmaan kulkeutuminen 7 Kaasufaasina sisäilmaan kulkeutuminen 8 Pohja/orsiveden mukana leviäminen 9 Pohja/orsiveden mukana pintaveteen kulkeutuminen 10 Veteen liuenneena ja hiukkasina leviäminen 11 Sedimenttiin kulkeutuminen C Kasvien altistuminen D Kasvien ja eläinten syöminen F Ulkoilman hengittäminen H Eliöstön altistuminen suoraan veden kautta J Eliöstön altistuminen sedimentin kautta A Suora altistuminen: maan nieleminen ja ihokosketus B Pölyn hengittäminen/ nieleminen D Kasvien ja eläinten syöminen D Kasvien ja eläinten syöminen E Talousveden kautta altistuminen F Ulkoilman hengittäminen G Sisäilman hengittäminen E Talousveden kautta altistuminen H Veden kautta suora altistuminen I Kalojen syöminen J Sedimentin kautta suora altistuminen Kuva 1. Leikkauskuva kohteessa mahdollisista kulkeutumis- ja altistumisreiteistä. Kuvan numerot ja kirjaimet viittaavat taulukkoon 6.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (19) P25187P001 23.4.2015 7.3.2 Kulkeutuminen Haitta-aineiden kulkeutuminen vajoveden mukana syvemmälle maaperään ja kulkeutuminen orsivedessä on mahdollista, sillä sadevedet pääsevät imeytymään päällystämättömään maaperään pienellä alueella kohteen eteläosassa. Veden imeytymistä vähentää jossain määrin maata peittävä ja vettä ottava kasvillisuus. Pohjois- ja keskiosassa on asfaltointi, mikä estää vajoveden mukana kulkeutumisen. Haitta-ainepitoinen maaperä koostuu vettä hyvin läpäisevästä hiekasta, jonka alapuolella on todettu savea n. 2-4 m syvyydellä. Orgaanisen aineen määrä on 3,4 %. Kohteen öljyhiilivedyille tehdyn fraktioinnin mukaan suurin osa öljyhiilivedyistä oli hyvin niukkaliukoisiksi ja kulkeutumattomiksi luokiteltuja raskaita jakeita (taulukko 3, näyte FCG3). Kevyemmät jakeet voivat kulkeutua hieman, mutta niiden vähäisemmän määrän takia kulkeutumista ei arvioida merkittäväksi. Liukenevia jakeita esiintyi fraktiojaon mukaan noin 2 % näytteen kokonaispitoisuudesta 3900 mg/kg eli noin 80 mg/kg. Kohteeseen kaivetun kunnallistekniikan kaivannon seinämästä otetussa näytteessä T1 todettiin korkeat pitoisuudet öljyhiilivetyjä C 10 -C 21 (58000 mg/kg) ja C 21 -C 40 (26000 mg/kg). Kaivannon seinämässä oli havaittavissa myös öljymäistä nestettä. Näytteelle ei ole tehty fraktiointia. Näytteen T1 kohdalla maa-aines poikkesi aistinvaraisesti huomattavasti näytteen FCG3 maasta. Aistinvaraisesti arvioituna näytteen FCG3 fraktiojakoa ei voida soveltaa näytteeseen T1. Kohteessa on otettu aiemmin näyte öljymäisestä aineesta, jota esiintyi alueelta löydetyissä tynnyreissä. On mahdollista, että kunnallistekniikkakaivannossa esiintyi samaa ainetta. Laboratorion lausunnon (liite 3, laboratorion analyysitodistus 14.11.2011) mukaan aine sisälsi pääasiassa terpeenejä, mikä lausunnon mukaan viittaa puutervaan. Terpeenit koostuvat hiilestä ja vedystä ((C 5 H 8 ) n ) ja ne ovat niukkaliukoisia veteen. Aineet eivät ole erityisen toksisia. Kunnallistekniikan kaivantoon asennettiin talousvesijohto, joka johtaa työpaikka- /lounasravintolakäyttöön rakennettavaan rakennukseen. Talousvesijohto asennettiin puurakenteen päälle. Haitta-aineiden kulkeutuminen talousvesijohtomateriaalin läpi juomaveteen arvioidaan haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen STM 74/1994 talousveden laatuvaatimus öljyhiilivedyille C 10 -C 40 on max. 0,05 mg/l. Em. pitoisuuden muodostuminen juomaveteen siten, että niukkaliukoiset ja liukenemattomat keskiraskaat ja raskaat hiilivedyt läpäisevät vesijohtomateriaalin, on hyvin epätodennäköistä. Kohteessa ei esiinny merkittävinä pitoisuuksina vesiliukoisia ja erityisen toksisia öljyhiilivetyjä, kuten bentseeniä. Pohjaveteen kulkeutumista ei tapahdu, sillä lähistöllä ei ole todettu pohjavettä. Kohteessa todetut öljyhiilivetyjakeet C 10 -C 21 ovat kohtalaisen haihtuvia ja hyvin heikosti haihtuvia. Öljyhiilivetyjakeet C 21 -C 40 ovat kohtalaisen haihtuvia tai hyvin heikosti haihtuvia. Aineet sijaitsevat 0-2 m syvyydellä maanpinnasta, jota peittää asfaltti tai kasvillisuus. Ulkoilmaan haihtumista tai kaasufaasina kulkeutumista ei näin ollen arvioida tapahtuvan. Ulkoilmassa pitoisuudet myös laimenevat nopeasti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (19) P25187P001 23.4.2015 7.3.3 Terveysriski Alueella on kaksi työpaikkakäytössä olevaa rakennusta. Lisäksi alueelle tullaan rakentamaan työpaikkakäytössä oleva rakennus, joten sisäilmaan haihtumista voi tapahtua mikäli haitta-aineita esiintyy rakennuksien alapuolisessa maaperässä tai niitä kulkeutuu rakennusten alapuoliseen maaperään. Edellä haitta-aineiden kulkeutuminen on arvioitu vähäiseksi. Tulevan rakennuksen/alueella jo olevien rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Rakenteilla olevan rakennuksen maanrakennustöiden aikana silmämääräisesti tehtyjen havaintojen perusteella alapuolisessa maaperässä ei havaittu viitteitä jätejakeita sisältävästä maasta. Rakennuksia lähinnä olevien pisteiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet eivät ole sisäilmariskin kannalta merkittäviä. Pisteet sijaitsivat lähimmillään noin 10 m etäisyydellä rakennuksista. Lähistöllä (noin 55 m öljyhiilivetypitoisuuksista) sijaitseviin asuintaloihin ei aineiden ominaisuuksien takia arvioida kulkeutuvan sellaisia pitoisuuksia, että niistä voisi muodostua merkittäviä pitoisuuksia sisäilmaan. Pintavalunnan ei arvioida olevan merkittävä kulkeutumisreitti, koska osa sadevesistä kulkeutuu viemäriin ja osa imeytyy maaperään. Kasvillisuus myös pidättää vettä. Lähin pintavesistö sijaitsee noin 500 600 m etäisyydellä kohteesta. Kohteessa todetut haittaaineet eivät kulkeudu tälle etäisyydelle, joten pintaveteen tai sedimenttiin kulkeutumista ei tapahdu. Haitta-ainepitoinen maa-aines on haitta-aineettoman maaperän, asfaltin tai kasvillisuuden peitossa, joten maan pölyäminen ei ole merkittävä kulkeutumisreitti. Tiedossa olevien haitta-aineiden kulkeutuminen ei ole merkittävää. Rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta rakennusten lähellä olevissa pisteissä pitoisuudet eivät ole sisäilmaan haihtumisen kannalta merkittäviä. Altistumista ei voi tapahtua suoran ihokosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä, sillä haitta-ainepitoiset maakerrokset ovat haitta-aineettoman maaperän, asfaltin tai kasvillisuuden alla. Altistumista hengitysilman välityksellä voi tapahtua, mikäli rakennusten alapuolisessa maaperässä esiintyy öljyhiilivetyjä merkittävinä pitoisuuksina. Pitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta lähellä olevien pisteiden pitoisuudet eivät ole sisäilmariskin kannalta merkittävästi koholla. Ulkoilman välityksellä hengitysteitse altistuminen ei ole merkittävää. Alueella ei kasvateta ravintokasveja, eikä siellä esiinny luonnonmarjoja. Altistuminen ravinnon välityksellä ei näin ollen ole merkittävää. Kulkeutumisen arvioinnissa arvioitiin haitta-aineiden talousvesijohdon läpäisy merkityksettömäksi, joten altistumista talousveden välityksellä ei myöskään arvioida merkittäväksi. Tiedossa olevista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (19) P25187P001 23.4.2015 7.3.4 Ekologiset riskit Kohde on tavanomaista kaupunkimaista aluetta. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä siellä tiettävästi esiinny suojeltuja lajeja. Haitta-aineita esiintyy syvyydellä 0-2 m, mutta niitä peittää haitta-aineeton maaperän, asfaltti tai kasvillisuus. Näin ollen eläinten altistumista ei voi tapahtua suoran kosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä. Maaperäeläimet ja mikrobit voivat sen sijaan altistua haitta-aineille elinympäristössään. Altistumisesta ei arvioida aiheutuvan kokonaisuuden kannalta merkittävää riskiä, koska mahdolliset vaikutukset ovat paikallisia ja rajattuja. Maaperäeliöt voivat myös vältellä haittaainepitoisia maaperän osia ja bakteerit voivat elää mikrohabitaateissa, joissa haittaaineita ei esiinny. Bakteerit voivat myös olla adaptoituneita öljyhiilivetyjen hajottamiseen, sillä öljyhiilivedyt ovat olleet maaperässä vuosikymmeniä. Kasvit voivat altistua haitta-aineille juuriensa välityksellä, mutta tästäkään ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä, koska kohteessa ei esiinny suojeltavia lajeja tai elinympäristöjä. Kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää ekologista riskiä. 7.4 Riskien yhteenveto Kohteessa todettujen kriittisten haitta-aineiden kulkeutumista merkittävinä pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Kohteeseen asennettiin talousvesijohto, joka johtaa työpaikka-/lounasravintolakäyttöön rakennettavaan rakennukseen. Haitta-aineiden kulkeutuminen talousvesijohtomateriaalin läpi juomaveteen arvioitiin kuitenkin haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi. Kohteeseen rakennettavan, työpaikka-/lounasravintolakäyttöön tulevan rakennuksen tai siellä jo olevien rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia öljyhiilivetyfraktioita, sisäilmaan haihtumisen riski on mahdollinen. Lähinnä rakennuksia todetut pitoisuudet eivät ole sisäilmaan kulkeutumisen kannalta merkittäviä. Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja. Tiedossa olevista haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä ekologisia, kulkeutumis- tai terveysriskejä. 7.5 Arviointiin liittyvä epävarmuus Arvioon liittyviä epävarmuustekijöitä on esitetty taulukossa 8. Suurin epävarmuus riskitarkastelussa liittyy kohteen rakennusten alapuoliseen maaperään, jonka haittaainepitoisuudet eivät ole tiedossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (19) P25187P001 23.4.2015 Taulukko 8. Tunnistetut epävarmuustekijät sekä niiden todennäköiset vaikutukset riskiin, (+) = yliarvioi riskiä, (-) = aliarvioi riskiä, (?) = vaikutusta vaikea arvioida. Epävarmuustekijä Epävarmuustekijän luonnehdinta Vaikutus Haitta-aineiden määrä Kaatopaikkakäyttö Rakennusten alapuolisen maaperän pitoisuudet Haitta-aineiden määrässä on epävarmuutta, koska tutkimuspisteitä, joissa kohonneita pitoisuuksia esiintyy, ei ole saatu kaikilta osin rajattua. Haittaainepitoiset massat voivat esiintyä oletettua suuremmalla alueella. Kohteessa ja sen lähiympäristössä on toiminut kaatopaikka ja kohteen ulkopuolelta on löytynyt maankaivujen yhteydessä jätteitä. Aiemman käytön takia haitta-aineita voi esiintyä kohteessa tutkimattomissa paikoissa ja myös kohteen ulkopuolella. Rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia, sisäilmaan haihtumisen riski on mahdollinen. Rakennusta lähinnä olevien tutkimuspisteiden perusteella pitoisuudet eivät ole merkittäviä. Rakennettavan rakennuksen alapuolisessa maaperässä ei suoritettujen maanrakennustöiden yhteydessä todettu silmämääräisesti jätejakeita/haitta-ainepitoista maata. - - - 8 Muut haitat 9 Johtopäätökset Kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista jää kiinteistöille rasite. Haitta-ainepitoisella alueella tehtävät mahdolliset kaivut on tehtävä viranomaisen luvalla ja ympäristöteknisen valvojan läsnä ollessa. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee alueen riskit arvioida uudelleen muuttuneet olosuhteet huomioiden. 9.1 Arvio pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta 9.2 Kunnostustarve Maaperätutkimusten perusteella kohteessa esiintyy kynnysarvojen ja ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon välillä olevia haitta-ainepitoisuuksia noin 3900 m 2 :n alueella noin 4000 m 3 ktr. Jätejakeita havaittiin noin 3600 m 2 :n alalla. Haitta-aineista ei kuitenkaan riskinarvioinnin perusteella aiheudu ekologisia, kulkeutumis- tai terveysriskejä, joten riskinarvioperusteista kunnostustarvetta tiedossa olevien haitta-aineiden osalta ei ole. Rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa. Tutkimus rajattiin kohdekiinteistöjen alueelle jätepitoisen alueen rajausta ei toteutettu kohdealueen ulkopuoliselle alueelle. Kohdetutkimuksen perusteella laaditun riskinarvion mukaan kohteessa ei ole riskinarvioperusteista kunnostustarvetta tai tarvetta jatkotoimenpiteille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (19) P25187P001 23.4.2015 9.3 Yhteenveto Kohteessa todettujen kriittisten haitta-aineiden kulkeutumista merkittävinä pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Haitta-aineiden kulkeutuminen kohteeseen asennetun talousvesijohdon läpi juomaveteen arvioitiin haitta-aineiden heikon vesiliukoisuuden takia merkityksettömäksi. Kohteen rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Mikäli maaperässä esiintyy merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia öljyhiilivetyfraktioita, sisäilmaan haihtumisen riski on mahdollinen. Lähinnä rakennusta todetut pitoisuudet eivät ole sisäilmaan kulkeutumisen kannalta merkittäviä. Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja. Kohteessa ei arvioida olevan kunnostustarvetta nykyisessä maankäytössä. Mikäli maankäyttö muuttuu herkemmäksi, on riskit arvioitava uudelleen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Jussi Virtanen Tiimipäällikkö, insinööri (AMK) Laatineet: Lauri Marttinen Ympäristöasiantuntija, FM Minna Vesterinen Ympäristöasiantuntija, FM

LIITE 1 Sijainti- ja pohjavesialuekartta

N N MERKKIEN SELITYS Kohdealue Kohde: Runeberginkatu 13, Kotka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Antintie 4, 48600 Kotka PROJEKTI Maaperän pilaantuneisuustutkimus SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ LMA TARKASTAJA JVI LMA PVM 15.12.2014 PROJEKTI NUMERO ASIAKKAAN PRO.NRO LIITE P25187P001 SISÄLTÖ Sijaintikartta ASIAKIRJA Tutkimusraportti 1 SUHDE ARKKIKOKO A4

18-helmi-2015 1: 50 000 2,5 0 1,25 2,5 km ETRS-TM35FIN Pohjavesialuerajat Tyyppi Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjavesialue

LIITE 2 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko

Asiakas: Kohde: Kotkan kaupunki Runeberginkatu 13, Kotka Projektinumero: P25187P001 pvm. 4-5.12.2014 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pistetunnus Syvyys (m) Maalaji Lisätietoja Kosteus 14 Aistihav. 15 Viitearvot As Cu Pb Zn hiilivedyt VOC Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Bentseen Tolueeni Etyylibent Ksyleenit TEX 4 Antraseeni Bentso(a) Bentso(a) Bentso(k)fluo Fenant Fluora Naftaleeni PAH 5 Dikloori Dikloori Trikloor Tetrakloor Triklooribentsee MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 arvio havainnot luontainen pit. 1 1 22 5 31 aine 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 i seeni 3 antraseeni pyreeni ranteeni reeni nteeni sum. metaan eteenit ieteenit ieteeni nit 3 TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. i 3 kynnysarvo 5 100 60 200 - - 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 0,02 - - - 1 1 1 0,2 1 1 1 1 15 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 - - 0,1 - - - 300 alempi ohjearvo 50 150 200 250 - - 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 0,2 5 10 10-5 5 2 5 5 5 5 30 1 0,05 1 0,5 5 - - 5 100 300 600 - ylempi ohjearvo 100 200 750 400 - - 50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 1 25 50 50-15 15 15 15 15 15 15 100 5 0,2 5 2 20 - - 50 500 1 000 2 000 - ongelmajäte raja-arvo 1 000 2 500 2 500 2 500 - - 2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 1 000 10 000-125 000-1 000 1 000 100 1 000 1 000 1 000 2 500 1 000 10 000 10 000 1 000 10 000 2 500 - - - - - - 10 000 0 3 0 3 ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ppm % ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) Kerrospaksuus (m) T1 Näyte otettu 13.8.2104 57,70 % <1 8 <0,2 0,6 13,4 15,7 83,2 44,7 29,4 585,2 1,5 3,4 3,4 <0,20 <0,20 12 1,1 3,4 43 58 000 26 000 84 000 T2 Näyte otettu 13.8.2014 <1 3,6 <0,2 <0,3 4,7 8,8 23,1 23,1 4,5 150,8 9,7 59 480 540 FCG 1 0,00-1,00 1,00 srhk, tiili 1 1 8 < 43 98 349 0 90,2 % 59 480 540 1,00-2,00 1,00 srhk, Hm, Sa 1 0-1 < < 45 92 113 0 2,00-3,00 1,00 sihk, Ki 1 0 < < < 29 0 3,00-4,00 1,00 srhk, Hm 1 0 < < 58 34 0 FCG 2 0,00-1,00 1,00 srhk, betoni, tiili 1 0 < < 51 66 0 1,00-1,54 0,54 srhk, Ki 1 0 23 < 41 76 0 1,54-2,00 0,46 Ki ei näytettä 2,00-3,00 1,00 srhk, Ki, Si 1 0 < < 34 48 0 3,00-3,84 0,84 srhk, Ki, Si kova 3,84 m, eks. 1 0 < < 28 68 0 FCG 3 0,00-1,00 1,00 srhk, Hm, tiili PF keltainen 1 1 8 24 79 174 2075 2 1,00-2,00 1,00 srhk, Hm, Ki, tiili 1 2 8 29 51 107 >2500 10 84,6 % <0,02 <0,02 0,39 0,2 0,59 <0,07 <0,04 <0,02 <0,02 <0,02 <0,05 <0,05 <0,1 87 3100 760 3900 2,00-3,00 1,00 Hk, Sa, betoni PF kellertävä 1 1 < < 52 71 837 0 3,00-4,00 1,00 Si 2 0 < < 27 35 0 87,6 % 31 47 78 FCG 4 0,00-1,00 1,00 srhk, Hm pinnalla asfaltti 0 0 < < 42 78 0 1,00-2,00 1,00 Hm, Sa, srhk 1 0 < 54 44 151 0 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 9 < 12 66 0 3,00-3,90 0,90 srhk, Sa kova 3,90 m, eks. 3 0 < < 30 35 0 FCG 5 0,00-1,00 1,00 Hk, Hm, tiili, puu pinnalla asfaltti 0 0 < 24 99 45 0 1,00-2,00 1,00 Hk, Hm, tiili, Ki 1 0 < < 353 93 0 84,0 % 15 5,9 <0,2 <0,3 4,7 67,8 34,4 488,7 8 113,2 12,7 240 380 620 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < 23 70 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < 17 45 0 FCG 6 0,00-1,00 1,00 hmhk, tiili pinnalla asfaltti 0 0 < 45 45 77 0 1,00-2,00 1,00 srhk 0 0 < < 50 47 0 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < 23 68 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < 23 53 0 FCG 7 0,00-1,00 1,00 Hk, Hm, betoni 0 0 < < 48 83 0 1,00-1,40 0,40 Ki porattu läpi, ei näytettä 1,40-2,00 0,60 Hm, Hk 1 0 < 28 1306 52 0 36 10,5 <0,2 <0,3 4,5 166 19 2119 7 63,5 5,5 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < 18 62 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < 24 < 54 0 FCG 8 0,00-1,00 1,00 srhk, tiili, betoni, Hm pinnalla asfaltti 0 0 < 66 72 108 0 89,9 % 35 480 520 1,00-2,00 1,00 Hk, Hm 0 0 < 53 73 64 0 2,00-3,00 1,00 Sa, Hm 2 0 < < 33 102 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < 53 21 77 0 FCG 9 0,00-1,00 1,00 srhk, hmsa 0 0 < 47 56 60 0 1,00-2,00 1,00 hmhk, Sa, tiili, puu 1 0 < < 39 45 0 2,00-3,00 1,00 srhk, Hm, puu 1 0 < < < 27 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < 20 65 0 FCG 10 0,00-1,00 1,00 Hk 0 0 < 51 35 32 0 1,00-2,00 1,00 Hm, Hk, Ki 1 0 < 69 146 298 0 26 9 <0,2 0,3 5,4 12,5 34,9 129 11,7 311,4 10,7 2,00-3,00 1,00 Hm, Sa 1 0 6 < 78 88 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < 19 68 0 FCG 11 0,00-1,00 1,00 Hk, Hm, Sa 1 0 8 23 71 55 0 1,00-2,00 1,00 hmhk 1 0 < 81 163 171 0 2 3,9 <0,2 <0,3 2,7 12,3 77,9 133 4,5 350 11,7 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < < 27 69 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < 21 57 0 FCG 12 0,00-1,00 1,00 hkhm 1 0 < 2 203 248 1 481 0 5 10,4 <0,2 0,7 6,8 18,7 2157 165 17,2 1269 14,3 1,00-2,00 1,00 Hm, Sa, Ki 3 0 < 323 104 259 0 2,00-3,00 1,00 hmsa 1 0 < < < 49 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < < 61 0 FCG 13 0,00-1,00 1,00 srhk, Hm, tiili, betoni, puu pinnalla asfaltti 0 0 < < 100 147 0 1,00-2,00 1,00 hmhk, tiili, betoni, puu, kangas 1 0 < 53 82 172 975 0 75,9 % 0,21 0,76 0,7 0,54 1,2 1,9 <0,2 9,5 26 160 186 2,00-3,00 1,00 Sa 1 0 < 34 < 68 0 3,00-4,00 1,00 Sa 3 0 < < < 72 0 FCG 14 0,00-1,00 1,00 Hk, murske pinnalla asfaltti 0 0 < 49 37 49 0 1,00-2,00 1,00 Hm, tiili, puu, Si 1 0 < 25 75 381 898 0 80,8 % <1 3,9 <0,2 0,4 8,6 20,4 46,4 27,3 10,8 272 15,5 25 110 140 2,00-3,00 1,00 Sa, Hm 1 0 12 < < 54 0 3,00-4,00 1,00 Sa, Hm 2 0 < < 23 58 0 FCG 15 0,00-1,00 1,00 Hm, sihk 1 0 < 36 44 114 0 1,00-2,00 1,00 Sa, Hm, Si 1 0 < 196 168 569 0 6 14,5 <0,2 3,5 11,2 30,7 561,4 152 30,3 1962 26,2 2,00-3,00 1,00 Sa 2 0 < 41 21 69 0 3,00-4,00 1,00 Sa 2 0 < < 18 52 0 FCG 16 0,00-1,00 1,00 näytteenotin tyhjä ei näytettä 1,00-2,00 1,00 hmsi, Sa 1 0 < < 35 44 0 2,00-3,00 1,00 näytteenotin tyhjä ei näytettä 3,00-4,00 1,00 srhk, Ki 2 0 < < 45 78 89 0 FCG 17 0,00-1,00 1,00 Hk pinnalla asfaltti 0 0 < < 43 51 0 1,00-2,00 1,00 srhk 1 0 < < 32 32 91 0 2,00-2,92 0,92 Si kivi 2,92-3 m 2 0 < < 29 31 0 2,92-4,00 1,08 sihk, Ki 3 0 < 47 30 32 0 FCG 18 0,00-1,00 1,00 hmhk, Ki, tiili 1 0 < < 45 108 0 1,00-2,00 1,00 Si, srhk 1 0 < < 48 58 0 2,00-3,00 1,00 srhk, Ki 2 0 < < 36 65 0 3,00-4,00 1,00 srhk, Ki 3 0 < < 27 58 0 FCG 19 0,00-1,00 1,00 srhk 1 0 < 55 86 113 0 1,00-2,00 1,00 srhk, asfaltti 1 0-1 < < 38 56 671 0 92,8 % 110 470 580 2,00-3,00 1,00 srhk, tiili 1 0 < 45 40 47 0 3,00-3,76 0,76 srhk kova 3,76 m, eks. 3 0 < < 44 57 0 tulosten lukumäärä 62 tulosten lukumäärä [n] 74 74 74 74 10 74 8 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 8 8 8 Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajätteen raja-arvon. Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas L = Luonnonmaa T = Täyttömaa Huomautukset: 1.-12. = kts. VNa 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus