Energiapuukaupan tilastointi

Samankaltaiset tiedostot
METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

Puumarkkinatyöryhmä Martti Aarne & Co. Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Luken tilastojen ja tiedonkeruiden muutokset. Puumarkkinatyöryhmä Johanna Laiho-Kauranne Aarre Peltola

Puukauppa, toukokuu 2012

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Suomessa vuonna 2005

Puukauppa, joulukuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa Syyskuu Tukkipuun hinnat loivassa laskussa

Puukauppa, kesäkuu 2008

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Puukaupan sanastoa (1)

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

noin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Puukauppa, tammikuu 2009

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, kesäkuu 2010

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, maaliskuu 2011

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Puukauppa, helmikuu 2009

19 Energiapuumarkkinoiden hintatilastoinnin kehittäminen

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Puun energiakäyttö 2007

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Puukauppa, kesäkuu 2009

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Puukauppa, heinäkuu 2009

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Tuontipuu energiantuotannossa

Bioenergian metsä-seminaari Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Puukauppa, toukokuu 2008

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Puun energiakäyttö 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Puukauppa, toukokuu 2009

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Energiapuun korjuutuet

Puukauppa, helmikuu 2010

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Transkriptio:

Energiapuukaupan tilastointi Lämpöyrittäjäpäivä 5.4.2013, Tuupovaara Jukka Torvelainen & Antti Mutanen Metsätilastollinen tietopalvelu, Metla

Sisältö 1. Taustaa 2. Tiedon toimittajat ja tilaston kattavuus 3. Tilastointisuunnitelma 4. Tilaston julkaisukanavat 5. Tietosuoja ja luottamuksellisuus 5.4.2013 2

Taustaa

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin metsähaketta 6,8 milj. m 3 vuonna 2011. Siitä oli kotimaista 6,2 milj. m 3 (vuonna 2010 kotimaista 5,2 / 6,2 milj.m 3 ). Tavoitteena 12 13 milj. m 3 käyttö vuonna 2020. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2000 2005 2010 Järeä runkopuu Rankapuu Kokopuu Oksa- ja latvusmassa Kannot 5.4.2013 4

Esiselvitys ja tilaston pilotointi Kesällä 2011 Metlassa toteutettiin tutkimus energiapuumarkkinoista: Kurki, P., Mutanen, A. & Anttila, P. 2012. Energiapuumarkkinat - käytännön kokemukset ja tilastointimahdollisuudet. Metlan työraportteja 228. 64 s. Saatavilla: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp228.pdf Tutkimuksen perusteella saatiin käsitys muun muassa tarvittavan tilaston luokituksista, yksiköistä ja toteutusmahdollisuuksista. MMM:n rahoitus 2012 energiapuun markkinaseurannan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Tavoitteena tilaston julkaisemisen aloitus toukokuussa 2013.

Tiedon toimittajat ja tilaston kattavuus

Tiedon toimittajat ja tilaston kattavuus Tiedonkeruuseen alussa kaikki suuret ja keskisuuret toimijat: I Yksityismetsistä ostettu energiapuu Metsäteollisuus ry:n jäsenten ostama energiapuu. Suomen Sahat ry:n jäsenet, valtaosa ostetusta energiapuusta. Muita suuria ja keskisuuria ostajia (todennäköisesti 5 7 kpl). Metsähoitoyhdistysten toimitus-/korjuupalvelupuu (valtaosa yhdistyksistä/puusta). II Metsäteollisuusyhtiöiden omien ja valtion metsien energiapuu Laskennassa ei käytetä ostajaryhmittäisiä ym. suurennuskertoimia. Suurten ja keskisuurten toimijoiden tiedot voisivat kattaa noin 5,5 6,5 milj. m 3 /v. Pienemmät myöhemmin: tiedossa nyt noin 250 kpl; 0,7 milj. m 3 /v.

Tilastointisuunnitelma

Tilastointisuunnitelman päälinjaukset Kohteena metsähakkeen valmistukseen metsänomistajalta ostetun puun 1. kauppa. Välittäjiltä ostettu puu ja ns. vaihtopuu jää tilastoinnin ulkopuolelle. Tiedot kerätään ja tilastoidaan kauppakirjojen perusteella neljännesvuosittain. Kukin ostaja ilmoittaa sen puun, minkä maksaa/tilittää metsänomistajalle. Metlan aineistonkeruussa 4 energiapuulajia: 1 kannot, 2 oksa- ja latvusmassa, 3 kokopuu, 4 rankapuu. Metsäteollisuus ry:n tiedonkeruussa 3 ja 4 yhdessä. Pysty-/korjuuoikeuskaupat ja hankinta-/tienvarsikaupat tilastoidaan erikseen. Myyjinä yksityismetsät ym. lisäksi myös kunnat, srk, yhteisöt, valtio ym. Näistä kaupoista tilastoidaan yksikköhinnat ( /m 3 ) ja puumäärät (m 3 ). Metsänhoitoyhdistysten toimituspuun määrät ja siitä metsänomistajille tilitetyt kantohinnat pyritään keräämään yhdistyksiltä ja tilastoimaan pystykauppoihin. Metsäteollisuusyhtiöiden metsien puun ja Metsähallituksen toimituspuun määrät raportoidaan vuositilastossa yhteen summattuna ilman kauppatapajakoa. Puun ostajia pyydetään tekemään tarvittavat yksikkömuunnokset. Kvartaalitilasto puukaupan hinta-alueittain, vuositilasto metsäkeskuksittain.

Tilastoinnin omistajaryhmät 1/2 Varsinainen hinta- ja määrätilastointi yksityismetsien kaupoista Neljännesvuosittaiset, energiapuulajittaiset hinta- ja määrätiedot koostuvat pääosin yksityismetsien pysty- ja hankintakaupoista. Tärkein tiedontarve on tässä ryhmässä ja näistä yksikköhinnoista. Tilastoidaan kaikki hakattua/korjattua energiapuuta tai sen hakkuu- /korjuuoikeutta koskevat ensiasteen kaupat, joissa metsänomistaja myy puun/korjuuoikeuden ensimmäisen kerran. Ostajien järjestelmissä on juuri näitä puukauppoja koskevat tiedot. Varsinaisten yksityismetsien lisäksi aineistossa ovat mukana kunnat, seurakunnat, yhteisöt, ym. Ostajien järjestelmissä on yleensä myös Metsähallitukselta pysty-/tienvarsikaupoilla ostettu puu. Nämä puukaupat otetaan mukaan kvartaalitilastoon.

Tilastoinnin omistajaryhmät 2/2 Metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien energiapuu sekä Metsähallituksen toimituspuu terminaaleihin ja käyttöpaikoille Tämän puun toimitus- ja kaupantekotavat sekä hinnanmuodostus erilaista kuin yksityismetsissä. Kvartaalitilastoon kerättävä aineisto ei siis saa sisältää näitä kauppoja koskevia tietoja. Määrät kuitenkin merkittäviä (Metlan arvio: lähes 1 milj. m 3 /v). Määrätiedot vuositilastoon alueittain ja energiapuulajeittain. Ei kerätä hintatietoja, laskennallista kantohintaa tms. Määrätiedot kerätään erikseen yhtiöiltä ja Metsähallitukselta. Tilastointiperusteena toimitetut puumäärät. Tämä puu/omistajaryhmät esitetään yhdessä (kuten hakkuissakin).

Tilastoitavat kauppamuodot Energiapuun (tai sen korjuuoikeuden) kaupoissa erotellaan: I Pysty-/korjuuoikeuskaupat II Hankinta-/tienvarsikaupat Koostuvat valtaosin yksityismetsien ym. puusta. Yksityismetsien toimitus-/korjuupalvelu-puun tiedot kerätään metsänhoitoyhdistyksiltä ja tilastoidaan pysty-/korjuuoikeuskauppoihin. Myös Metsähallituksen pysty- ja tienvarsikaupat mukana aineistossa. Metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien puu ja Metsähallituksen toimituspuu esitetään yhdessä (julkaistaan vuositilastossa). Yhteenlaskulla varmistetaan ilmoittajien tietosuoja. Määrät tilastoidaan energiapuulajeittain. Kuitenkin ilman kauppatapajakoa, koska kauppa- ja toimitustavat vaihtelevat.

Energiapuun ja energiapuulajien rajaukset Tilastoon metsähakkeen valmistukseen metsänomistajilta ostettu puu. Ei välittäjiltä/yrityksiltä ostettua puuta eikä vaihtopuuta. Kukin ilmoittaa metsänomistajalle maksamansa/tilittämänsä puun. Metla kerää tiedot mahdollisimman kattavasti 4 energiapuulajilla: 1. Kannot 2. Oksa- ja latvusmassa (hakkuutähde) 3. Kokopuu (karsimaton puu) 4. Rankapuu (karsittu runkopuu) Puun ostajia pyydetään jakamaan näihin luokkiin kaikki energiapuu, myös yhdistettyä/integroitua puunkorjuuta varten ostettu puu ja läpi/kokorunkohinnoiteltu puu. Pientalojen polttopuu ja sen raaka-aineet rajataan pois aineistosta.

Energiapuun ja energiapuulajien rajaukset Tilastoinnissa käytettävät energiapuulajit: 1. Kannot sisältää puiden kannot, juurakot ja juuret. Mukana myös turpeennoston liekopuut. 2. Oksa- ja latvusmassa (hakkuutähde) koostuu ainespuun hakkuun oksista ja latvuksista, joissa on mukana lehtiä ja neulasia. Käytännössä se voi sisältää myös hakkuualueen pienikokoisia puita, yksittäisiä hylkypölkkyjä sekä avohakkuualan karsimatonta latvakuitupuuta. 3. Kokopuu on karsimatonta puuta (runkopuu, oksat, lehdet, neulaset). Korjataan taimikonhoidossa, nuoren metsän harvennuksessa tai kunnostuksessa, tienvarsien, pellonlaitojen, tielinjojen, rakennustonttien yms. raivauksessa. Tavallisesti pieniläpimittaista, mutta voi olla myös järeää. 4. Rankapuu on karsittua runkopuuta. Tavallisesti puut ovat pieniläpimittaisia ja ne kaadetaan kunnostettavista taimikoista ja nuorista metsistä, tai karsitaan hakkuutähteistä. Karsinta tehdään puukohtaisesti tai joukkokäsittelyn nippukarsintana. Tähän kuuluu myös metsänomistajalta energian tuotantoon ostettu järeämpi puu, mm. kuiva ja ylilaho puu sekä lumpit ja hylkypuu. Aineiston luovuttajia pyydetään lähettämään Metlaan luettelo eri energiapuulajeihin summatuista puutavaralajeista ja neuvottelemaan tarvittaessa tehtävistä rajauksista.

Tilastointiyksiköt ja tarvittavat muunnokset Tilastointi tehdään kaupassa/kauppakirjassa sovittujen tietojen perusteella. Määrät kiintokuutiometreinä (m 3 ) Hinnat euroina kiintokuutiometriltä ( /m 3 ): Puukauppasopimusten hinnat ilman arvonlisäveroa, lisiä tai kylkiäisiä. Ilman myyjälle tai hakettajalle tarkoitettuja tukia, vaikka olisi sovittu ostajalle. Hakkeen käyttäjän petua, syöttötariffeja ym. ei pystytä erottelemaan. Myös negatiiviset tuettomat yksikköhinnat mahdollisia (jopa todennäköisiä). Tarvittavat muunnokset kaupantekoyksiköistä tilastointiyksiköihin: Valtaosa kaupoista tehdään/muunnetaan tilastoinnissa käytettäviin yksiköihin. Puun ostajia pyydetään muuntamaan loputkin ennen aineiston toimitusta. Aineiston luovuttajia pyydetään lähettämään Metlaan tieto muunnoksissa käytetyistä kertoimista ja neuvottelemaan niistä tarvittaessa.

Aineistonkeruun ja tilastoinnin aluejaot Perustilastot esitetään neljännesvuosittain puukaupan hinta-aluejaolla (samat 7 aluetta kuin ainespuun puukauppatilastossa). Vuositilastossa esitetään lisäksi määrät metsäkeskusjaolla (mahdollisuuksien mukaan omistajaryhmittäin ja yksityismetsät myös kauppamuodoittain). Tiedot kerätään minimissään metsäkeskusten toimialueittain, mikä mahdollistaa tarvittavat vuositilaston laskennat. Tiedot pyritään kuitenkin keräämään mahdollisuuksien mukaan kaupan sijaintikunnan perusteella. Tämä mahdollistaa kaikki suuraluejaot ja takautuvat muutokset.

Tilastoinnin aloitus ja tilastointijaksot Tilastointi aloitetaan vuoden 2013 alusta. Aloitus voi lykkääntyä, jos aineistoa ei saada ajoissa tai riittävän kattavasti. Aineistonkeruun järjestelyt ja tietojärjestelmät rakennetaan ajanjaksojen suhteen mahdollisimman joustaviksi. Tietoa voidaan luovuttaa mm. kauppakohtaisesti, viikoittain, kuukausittain, ¼-vuosittain. Perustilasto lasketaan ja julkaistaan neljännesvuosittain. Lisäksi julkaistaan metsäkeskuskohtainen vuositilasto ostomääristä.

Tilaston julkaisukanavat

Metlassa tarvittavat tietojärjestelmät Metla rakentaa tilaston tuottamisessa tarvittavat tarkastus-, laskenta- ja raportointisysteemit: Tietojen vastaanottoa ja tietokantaan viemistä varten rakennetaan web service -rajapinta. Tarvittaessa myös Excel/XML -tiedosto voidaan lähettää salattuna tähän rajapintaan Metlan tekemän www-lomakkeen kautta. Tietojen lähettäjälle vastaussanoma lähetyksestä + sisällöstä. Datan tarkistamiseen automaattiset + manuaaliset rutiinit. Tarkastetut energiapuutiedot aggregoidaan metsätilastojen laskenta- ja julkaisujärjestelmiin.

Tilaston julkaisukanavat 1. Metinfo -tilastopalvelun julkaisujärjestelmä Energiapuutavaralajit lisätään nykyiseen tilastotietokantaan Puukauppa / Puun ostot ja hinnat (ehkä oma haku?) 2013 aikana tilastojen uudeksi jakelujärjestelmäksi saadaan mm. Tilastokeskuksen käyttämä Verti (PX-Web). Maksullinen vielä 2013. 2. Energiapuun kauppa metsätilastotiedote Kaikkien vapaasti luettavissa Metlan sivuilta. Myös tiedotusvälineet jatkojalostavat ja julkaisevat tietoja. 3. Metsätilastollinen vuosikirja

Tietosuoja ja luottamuksellisuus

Tietosuoja ja luottamuksellisuus Yleistä Metlaa sitovat mm. tilastolaki ja tilastotuotannon eettiset säännöt. Tietosuoja säilytetään tilastoinnin kaikissa vaiheissa. Yritystason tilastotietoja ei luovuteta ulkopuolisille tai julkaista tunnistettavassa muodossa. Tietoja ei luovuteta myöskään hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen. Aineistoa toimittavien yritysten tarkat lukumäärät ja nimet salataan.

Tietosuoja ja luottamuksellisuus Tiedonkeruun tietoturva Web service -rajapinnan tunnistuksessa käyttäjätunnus + salasana. Verkkoliikenne suojattua https-yhteyttä käyttäen. Tämä koskee myös tiedoston lataamista Metlan www-lomakkeella. Sähköpostin liitetiedostoille ei tietoturvaa pystytä takaamaan. Aineiston ja tulosten turvallinen käsittely ja säilytys Metlassa Tietokantojen ja laskentajärjestelmien käyttöoikeus on rajattu tilaston laatijoille ja järjestelmän ylläpitäjälle.

Kiitos