6 7 Nettotaseen erät Tase milj. mk milj. mk 3.. 976 Nettosaamiset Liikepankkien Nettosaamiset Nettosaamiset ulkomailta... keskuspankkirahoitus... yrityksiltä... julkiselta sektorilta... = Nettosaamiset y h teen sä... Nettovelka muille rahoituslaitoksille... Liikkeessä olevat talletustodistukset... Liikkeessä oleva raha... Oma pääoma, arvonjärjestelytilit ja muut tase-erät, netto... 4 merkitty taseeseen sellaisenaan, vaan se on lii kepankkien huomattavan rahapoliittisen merki tyksen vuoksi jaettu kahtia 'liikepankkien kes kuspankkirahoitukseen ja "nettovelkaan muille rahoituslaitoksille. Muutos 880 437 84 09 686 557 5 03 74 63 6 7 6 86 699 753 806 00 3 67 53 700 8 885 == Nettovelat ja oma pääoma yh teen sä... 3.. 977 748 8 749 489 653 64 6 7 6 86 699 Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Suomen Pankin setelinanto-oikeus ja käyttö ilmenevät seuraavasta asetelmasta: sen milj. mk Yhteensä Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat s e t e li t.... Vaadittaessa maksettavat sitoumukset Shekkiluotoista n ostam atta... Setelinantovara...... Yhteensä Ensisijainen setelinkate, johon luetaan kulta ja pankin riidattomat ulkomaiset saamiset, kasvoi vuoden 977 aikana 384 milj. markkaa 69 milj. markkaan. Toissijainen setelinkate, johon luetaan katekelpoiset kotimaiset vekselit, pysyi ennallaan ja oli vuoden lopussa ohje säännön mukaisella ylärajallaan 500 milj. markkaa. Täten koko setelinanto-oikeus kasvoi ensisijaisen setelinkatteen kasvun takia 384 milj. markkaa. Kun setelinanto-oikeuden käyt tö, johon luetaan liikkeessä oleva setelistö, vaa dittaessa maksettavat sitoumukset sekä shekki- 3.. 976 3.. 977 307 500 69 500 384 3 807 4 9 384 Muutos 635 3 040 89 3 065 57 0 5 3 807 4 9 384 3.. 976 3.. 977 36 33 04 3.. 976 -- 004 440 65 537 Kulta valuuttasaamiset 80 39 Kansainvälisen Valuutta rahaston markkatilit... Osoitetut erityiset nosto- Ulkomaiset v e k s e lit... Ulkomaiset joukkovelkakir 436 488 Määräaikaiset velat... jat... Markkaosuus Kansainväli sessä Valuuttarahastossa 397 543 87 98 ulkomaiset saamiset 660 959 Liikkeessä oleva raha.... Liikepankkien shekkitilit.. Diskontatut v e k s e lit... Joukkovelkakirjat... 0 3 09 354 804 6 Liikkeessä Muut... 74 90 33 04 44 Saamiset rahoituslaitoksilta 4 674 5 40 Joukkovelkakirjat... Valtion metallirahavastuu Muut... 67 79 0 60 304 7 Velat rahoituslaitoksille.. Saamiset julkiselta sektorilta 447 39 Uusvientivekselit... Kotimaisten toimitusten ra- 65 94 Shekkitilit... Suhdannerahastotalletukset Pääomantuontitalletukset.. ja Joukkovelkakirjat... Muut... 554 98 483 74 4 94 Saamiset y rity k s iltä... 400 46 53 85 luotoista nostamatta oleva määrä, kasvoi yh teensä 359 milj. markkaa, kasvoi setelinanto vara vain 5 milj. markkaa ja oli vuoden lo pussa 065 milj. markkaa. V aluu ttavelat... Muut ulkomaiset velat... olevat Yhteensä 0 035 40 3.. 977 50 5 53 4 0 94 665 838 58 300 309 93 3 447 635 50 89 75 885 3 67 talletus Postipankin shekkitili.... Liikepankkien shekkitilit.. Päivätalletukset... Pääomantuontitalletukset.. 37 00 3 850 46 94 43 94 59 36 87 Muut... 973 99 Velat julkiselle sektorille.. 33 38 Investointitalletukset.... Pääomantuontitalletukset.. Tuontimaksutalletukset... 58 4 6 35 8 9 7 Velat yrityksille 308 4 3 3... 59 67 Tilivuoden tulos... 400 334 03 400 436 8 Arvonjärjestelytilit Tilinpäätös Suoritettua tiliaseman tarkastelua täydentää pankin tase kertomusvuoden ja sitä edeltäneen vuoden lopussa: Vastattavaa Erityiset nosto-oikeudet.. Kultaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa... Vaihdettavat valuutat.... Sidotut valuutat... Muut Setelinantotase Setelinanto-oikeus Ensisijainen kate Toissijainen kate Vastaavaa... 3 937 054 Yhteensä 0 035 40
8 9 Tuloslaskelma mk Pankin omat varat ilman tilivuoden voittoa olivat tilinpäätöksen mukaan 836 milj. markkaa, mikä oli 0 milj. markkaa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lisäys johtui siitä, että vuoden 976 voiton toinen puoli siirrettiin vararahastoon. Näiden varojen lisäksi pankilla on sellaisia omaisuuseriä, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Niihin kuuluvat pääkonttorin, haarakonttorien ja setelipainon toimitalot, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 967 rahaston (SITRA) peruspääoma sekä eräät muut pankin toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt ja osakkeet, lähinnä Mortgage Bank of Finland O y:n ja Tervakoski Oy:n osake-enemmistöt. Suomen Pankin tuloslaskelma kertomusvuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta esitetään seuraavassa asetelmassa: Korkotulot.. 9763.. 976.. 9773.. 977 Korot kotimaisista saamisista. Korot ulkomaisista saamisista Korot joukkovelkakirjoista... Korkokulut Korot kotimaisista v eloista... Korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista 497 850 49,64 40 3 796,60 93 74, 458 409 064,8 7 77 307,74 6 085 30, Yhteensä 63 83 950,35 656 69,4 43 88 45,53 6 60 004,8 68 830 38,4 03 05 437,7 Yhteensä 06 4940,34 7 88 755,58 Korkokate... 54 854 530,0 484 338 936,56 lisenä vuonna. Suurin osa poistoista oli setelipainon uudisrakennuskustannuksia. Arvonjärjestelytileille pankin tuotoista siirrettiin 30 milj. markkaa, joka oli 0 milj. markkaa vähemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Pankin voitto tilivuodelta oli 8 056 54,9 markkaa. Vuoden 978 avaustaseessa on vararahastoon siirretty puolet voitosta eli 09 08 6,46 markkaa. Toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, 09 08 6,45 markkaa, siirrettäisiin valtiovarastoon. Tilinpäätöksen yhteydessä on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 967 rahaston (SITRA) peruspääoma korotettu 00 milj. markasta 300 milj. markkaan siirtämällä Suomen Pankin omistamia joukkovelkakirjoja 00 milj. markan arvosta SITRAIle sekä veloittamalla vastaava summa Suomen Pankin arvonjärjestelytililtä. Kertomuksen jälkimmäisessä osassa esitetyn perustelun nojalla (ks. s. ) pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että eduskunta hyväksyisi edellä mainittujen 00 000 000 markan nimellisarvoisten joukkovelkakirjojen siirron Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 967 rahastoon. Muut tuotot Provisiot... Kurssierot... Muut t u o t o t... Muut kulut Palkat... Sosiaali turvamaksut Eläkkeet.... Setelien valmistus. Poistot.... Muut kulut... Siirto arvonjärjestelytileihin Tilivuoden tulos... Yhteensä Yhteensä 7 4 7,4 9 588 535,0 649 30,5 58 46 037,03 36 743 55,5 3 308 30,37 8 737 33,7 7 088 48,4 5 99 775,03 74 43, 9 98 830,45 50 000 000,00 03 334 736,59 6 3 974,6 65 530 644,4 6 003 09,37 87 757 647,94 40 8 77,07 3 543 757,37 0 86 950,77 0 70 748,0 34 803 4,43 3 90 75,93 4 040 059,59 30 000 000,00 8 056 54,9 Pankin kokonaistuotot kasvoivat 55 milj. markkaa ja olivat 844 milj. markkaa. Näistä korot kotimaisista saamisista supistuivat 40 milj. markkaa. Sen sijaan korot ulkomaisista saamisista kasvoivat 3 milj. markkaa ja korot joukkovelkakirjoista 33 milj. markkaa. Nettotuotot kurssieroista lisääntyivät 37 milj. markkaa. Pankin kokonaiskulut kasvoivat 60 milj. markkaa ja olivat 396 milj. markkaa. Näistä korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista lisääntyivät 4 milj. markkaa, korot kotimaisista veloista 5 milj. markkaa, setelien valmistuskulut 4 milj. markkaa ja palkat 3 milj. markkaa. Poistoja tehtiin 35 milj. markkaa, mikä oli 83 milj. markkaa enemmän kuin edel-
0 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 976 valtiopäivillä valitut tilintar kastajat, varatuomari Pekka Pesola, taloustie teiden maisteri Markus Aaltonen, järjestösih teeri Erkki Kivimäki, varatuomari Arto Lam pinen ja kunnallisneuvos Mikko Kaarna toimit tivat viime vuonna 5 helmikuuta pankin vuoden 976 tilien tarkastuksen. Tilintarkas tajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmie het myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta 976. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina ai koina: helmikuun 4, maaliskuun, touko kuun 3, elokuun 8, lokakuun ja marras kuun 8 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival tuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kas sojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muis tutuksiin. b ) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähin tään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pan kin johtosäännön :ssä säädetty tarkastus. Längmanin ja Rosenbergin rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Läng manin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 976 ja lähettäneet jäljennökset tileistä edus kunnan pankkivaliokunnalle. Maaliskuun päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät eduskun nan toukokuun 6 päivänä 969 vahvistamien ohjeiden mukaisesti E. J. Längmanin B-rahastosta vuonna 974 jaettujen apurahojen tilityk set. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan apuraho jen oltua haettavina pankkivaltuusmiehet päät tivät edellä mainitussa kokouksessaan, että E. J. Längmanin B-rahastosta kertomusvuonna jakoa varten käytettävissä olevat 49 900 mark kaa jaetaan apurahoja anoneille suppeamman pankkivaltuuston ehdotuksen mukaisesti. Kesäkuun 0 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehet oikeuttivat johtokunnan suorittamaan Suomen Pankin hoidossa olleen kamarineuvos Herman Rosenbergin rahaston noin 50 000 markan suuruisten varojen siirron museovirastolle lain 9 3 /7 6 perusteella. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 967 rahasto (Sitra) Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Sitran tilit vuodelta 976 ja lähettäneet jäljennökset toimintakertomuksesta, inventaarista ja taseista eduskunnan pankkivaliokunnalle. Sitran yliasiamies oli 7 päivänä joulukuuta allekirjoittamassaan muistiossa todennut, että inflaation johdosta on Sitran käyttövarojen reaaliarvo vuodesta 974 alkaen ollut pienempi kuin rahastoa perustettaessa 966, siitä huoli matta että rahaston peruspääoma oli vuonna 97 korotettu kaksinkertaiseksi eli 00 milj. markkaan. Sitra on tarpeen vaatiessa ja muiden rahoi tusvaihtoehtojen kehittyessä voinut suunnata toimintaansa uusiin rahoitusmuotoihin ja -aluei siin. Se on ollut jatkuvasti yhteydessä tutki muksen eri aloihin ja erisuuruiseen teollisuu teen sekä yleensäkin pyrkinyt toiminnallaan edistämään yritysten, laitosten ja kehitystyön eri alojen välistä yhteistyötä. Kansantaloudelli sesti tärkeiden toimintakohteiden määrä ei suinkaan ole vähenemässä vaan päinvastoin kasvamassa. Sitra on rahoittanut kasvua ja rakennemuutoksia edistävää tutkimus- ja kehi tystyötä myöntämällä yrityksille lainoja sekä tukemalla Keksintösäätiön toimintaa. Ensitoimitusten tekninen takuu, lisenssien ostoihin myönnettävät lainat ja teknisen suunnittelun vientituki ovat Sitran kehittämiä erityisrahoitusmuotoja. Sitra voisi sijoittaa kansantaloudellisesti mer kittäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä teknistä kehitystä edistävän toimintansa tehos tamiseen, nykyisten tulojensa lisäksi, 00 milj. markalla nostetun peruspääoman tuoton eli noin 8 milj. markkaa vuodessa. Rahaston kar tuttaminen peruspääomaa nostamalla ei mer kitse Suomen Pankin omaisuuden lahjoittamista pankin ulkopuolelle vaan sisäistä siirtoa. Tuot tojen käyttötahti taas on kokonaan pankin säädettävissä. Joulukuun 6 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityk sen mukaisesti päättivät korottaa Sitran perus pääomaa 00 milj. markkaa siirtämällä Suo men Pankin vuoden 977 tilinpäätöksen yhtey dessä pankin omistamia joukkovelkakirjoja Sit ralle ja veloittamalla vastaavalla summalla arvonjärjestelytiliä. Siirtoon on saatava eduskun nan hyväksyminen. Rahalain :n muuttaminen Vuonna 96 annetun rahalain ( 7 6 /6 ) alkuperäisessä :ssä oli säännös markan kan sainvälisestä perusarvosta, joka ilmaistiin kul tana ja josta päätti valtioneuvosto Suomen Pankin esityksestä. Esityksen tekemisestä päät tivät pankkivaltuusmiehet johtokunnan ehdo tuksen perusteella. Kansainvälistä Valuuttara hastoa koskevassa sopimuksessa ja sen muu toksissa oli myös säännöksiä valuuttojen perus arvosta ja sen tehtävistä valuuttakurssijärjestel mässä. Perusarvon tärkein tehtävä oli toimia noudatettavien päivittäisten valuuttakurssien sekä näiden vaihtelualueiden kiintopisteenä. Vaihtelualue oli enintään % perusarvon kum mallakin puolella. Tämän kansainvälisen ns. pariarvojärjestelmän perustana oli Yhdysvaltain dollarin rajaton ja kiinteähintainen vaihdetta vuus kultaan. Pariarvojärjestelmän toimintaa vaikeuttivat kuitenkin 960-luvun lopulta lähtien toistuvat häiriöt kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Yhdysvaltain hallituksen lopetettua 5 päivänä elokuuta 97 kullan myymisen keskuspankeille Valuuttarahaston johtavat jäsenmaat lakkasivat pysyttämästä valuuttakurssejansa aikaisemmin mainittujen vaihtelurajojen puitteissa. Tästä oli seurauksena, että muiden jäsenmaiden Suo mi ja muut pohjoismaat mukaan luettuina oli meneteltävä samoin kyetäkseen noteeraa maan kurssit näille valuutoille. Kun pariarvojärjestelmästä kansainvälisesti luovuttiin, mer kitsi se Suomen osalta sitä, että markan perus arvo menetti merkityksensä valuuttakurssien tason määrääjänä. Kansainvälinen Valuuttarahasto aloitti välit tömästi toiminnan valuuttatilanteen vakiinnut tamiseksi ja kehotti jäsenmaitaan ryhtymään toimenpiteisiin tyydyttävän valuuttakurssien ra kenteen aikaansaamiseksi ja kurssien vaihtelu välien määräämiseksi. Sen jälkeen kun tärkeim pien valuuttakurssien suhteista oli päästy vksimielisvvteen, otettiin rahaston toimesta käyt töön 8 päivänä joulukuuta 97 väliaikaiseksi tarkoitettu ns. keskuskurssijärjestelmä. Keskus kurssi oli ilmaistava joko kultana, erityisinä nosto-oikeuksina tai rahaston jonkin jäsenmaan valuutan suhteen. Päiväkurssien vaihtelualue oli la % keskuskurssin molemmin puolin. Kun epäselvän kansainvälisen tilanteen vuok si ei ollut edellytyksiä rahalain muuttamiseen, Suomen Pankin johtokunta päätti 0 päivänä joulukuuta 97, keskusteltuaan asiasta edus kunnan pankkivaltuusmiesten ja maan hallituk sen edustajien kanssa, määrätä markan keskus kurssiksi 4,0 markkaa dollarilta. Samaa menet telytapaa noudattaen muutettiin dollarin uuden
devalvoinnin yhteydessä 5 päivänä helmikuu ta 973 markan keskuskurssi 3,90 markaksi dollarilta. Keskuskurssijärjestelmään siirtymisen jälkeen odotettiin kansainvälisen valuuttatilanteen va kiintuvan ja Yhdysvaltain palauttavan dollarin vaihdettavuuden kultaan. Dollarin devalvointi vahvistettiin toukokuussa 97, mutta sen vaihdettavuutta ei palautettu ja häiriöt kansain välisillä valuuttamarkkinoilla jatkuivat. Kesä kuussa liukui Englannin punnan kurssi uusien vaihtelurajojen ulkopuolelle. Helmikuun 3 päivänä 973 Yhdysvallat ilmoitti dollarin uu desta devalvoinnista kullan suhteen ja seuraavan maaliskuun kuluessa liukuivat kaikkien tärkeimpien valuuttojen kurssit laajennettujen vaihtelualueidensa ulkopuolelle. Voidakseen säilyttää markan ulkoisen arvon keskimäärin vakaana Suomen Pankin oli halli tuksen suostumuksella 4 päivänä kesäkuuta 973 luovuttava noudattamasta dollarin kurs sille vahvistettua vaihtelualuetta. Suomen Pankki on seurannut kansainvälistä käytäntöä ja Kansainvälisen Valuuttarahaston ohjeita pyrkiessään maan edun mukaisesti var mistamaan valuuttakurssien noteeraamisen poik keuksellisissa ja epävakaissa oloissa. Pankin joh tokunta pyrki myös toimimaan rahalain :n hengen mukaisesti, vaikkakin joutui tarvitta via päätöksiä tehdessään joskus menettelemään muodollisesti sanotun lainkohdan säännöksistä poikkeavalla tavalla. Asiaa koskevat monimut kaiset selvitystyöt olivat jatkuvasti käynnissä samanaikaisesti kuin pohdittiin keinoja tilan teen saattamiseksi lainmukaiseen järjestykseen. Kun kävi ilmeiseksi, että uuden kansainväli sesti hyväksyttävän valuuttajärjestelmän luomi nen tulee viemään odotettua enemmän aikaa, pankkivaltuusmiehet johtokunnan ehdotuksen mukaisesti päättivät kokouksessaan maaliskuun 4 päivänä 975 tehdä valtioneuvostolle esi tyksen rahalain :n muuttamisesta. Esityk sessä oli luovuttu markan perusarvon käsittees tä, koska se ei sovellu liukuvien valuuttakurs sien järjestelmään. Tilalle ehdotettiin käsitettä "markan ulkoinen arvo, joka ilmaistaisiin nii den maiden valuuttojen keskimääräisenä kurs sina, joiden kanssa valtaosa Suomen ulkomaan kaupasta tapahtuu. Tämä keskimääräinen kurssi olisi painotettu niiden osuuksien suhteella, joka kullakin maalla on Suomen tavaroiden tuonnis ta ja viennistä. 3 Hallitus antoi keväällä 977 eduskunnalle suunnilleen pankkivaltuusmiesten ehdotuksen mukaisen esityksen laiksi rahalain :n muut tamisesta. Eduskunta hyväksyi lain syksyllä ja se vahvistettiin lokakuun 8 päivänä. Samana päivänä annettiin asetus markan ulkoista arvoa koskevien asioiden käsittelystä valtioneuvostos sa. Myös pankkivaltuusmiehet olivat koolla sa mana lokakuun 8 päivänä ja päättivät, edellä mainitun lain tultua vahvistetuksi, tehdä val tioneuvostolle johtokunnan ehdotuksen mukai sen esityksen valtioneuvoston päätökseksi, jolla tarkemmin määriteltäisiin markan ulkoisen ar von ilmaisussa käytettävä valuuttaindeksi. Esi tyksen mukainen valtioneuvoston päätös annet tiin vielä samana päivänä. Laki rahalain :n muuttamisesta, asetus markan ulkoista arvoa koskevien asioiden käsittelystä valtioneuvostos sa ja valtioneuvoston päätös markan ulkoisesta arvosta, jotka kaikki tulivat voimaan päivänä marraskuuta, on julkaistu asetuskokoelmassa numeroilla 759 7 6 /7 7. Niiden voimaan saat tamisella on vakinaistettu se menettelytapa, jota Suomen Pankki itse asiassa on jo useamman vuoden ajan noudattanut valuuttakurssien mää rittelyssä. Rahalain on nykyisessä muodossaan näin kuuluva:. Markan ulkoinen arvo ilmaistaan valuuttaindeksilukuna, joka osoittaa Suomen ulkomaan kaupan kannalta tärkeiden valuuttojen kurssien keskimääräisen muutoksen. Valtioneuvosto vahvistaa Suomen Vankin esi tyksestä valuuttaindeksin laskentaperusteet ja indeksiluvun vaihtelualueen rajat. Esityksen te kemisestä päättävät eduskunnan pankkivaltuus miehet Suomen Vankin johtokunnan ehdotuk sen perusteella. Suomen Vankki huolehtii siitä, että valuut taindeksi pysyy vaihtelualueen rajoissa. Vakavan häiriön sattuessa valuuttamarkkinoilla Suomen Pankilla on kuitenkin oikeus tilapäisesti olla noudattamatta valuuttaindeksiluvun vaihtelualueen rajoja. Tällainen asia on niin pian kuin mahdollista saatettava valtioneuvoston käsiteltä väksi siten kuin momentissa säädetään. Valtioneuvoston on käsiteltävä ja 3 mo mentissa tnainitut asiat kiireellisinä sen mu kaan kuin asetuksella säädetään. Suomen Van kin esitys on joko muuttamattomana hyväksyt tävä tai hylättävä. Asia on pidettävä salassa kunnes valtioneuvoston päätös on tehty. Markan ulkoisen arvon muutoksia Vuoden 977 aikana, ennen edellä kerrottua rahalain :n muuttamista, alennettiin markan keskimääräistä kansainvälistä arvoa valtioneu voston suostumuksella kaksi kertaa. Huhtikuun 4 päivänä pidetyssä pankkivaltuusmiesten ko kouksessa esiteltiin johtokunnan kirjelmä, jossa johtokunta totesi, että kansainvälinen valuuttatilanne on Suomen kannalta muuttunut huhti kuun päivänä Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmoitettua kruunujensa devalvoinnista. Jottei Suomen viennin kilpailukyky tämän vuoksi heikkenisi, johtokunta rahalain :ään viita ten ehdotti pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että pankkivaltuusmiehet tekisivät valtioneuvos tolle esityksen Suomen Pankin oikeuttamisesta nostamaan päivänä huhtikuuta soveltamaansa, Kansainvälisen Valuuttarahaston 8 päivänä joulukuuta 97 suosittelemaan keskuskurssijärjestelmään perustuvaa ulkomaankauppaosuuksilla painotettua valuuttakurssien keskimääräis tä tasoa 6 %, mikä merkitsee markan keski määräisen kansainvälisen arvon alenemista 5.7 %. Hyväksyen johtokunnan ehdotuksen pankkivaltuusmiehet tekivät asiasta esityksen valtioneuvostolle, joka samana huhtikuun 4 päi vänä antamassaan päätöksessä (3 0 /7 7 ) hy väksyi valuuttakurssien muutoksen. Päätös tuli voimaan huhtikuun 5 päivänä. Elokuun 9 päivänä Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat jälleen valuuttojensa devalvoinnista. Tämän johdosta pidettiin valuuttamarkkinat Suomessa suljettuina 9 3 elokuuta. Pank kivaltuusmiehet kokoontuivat kolmena perät täisenä päivänä pohtimaan muuttunutta valuuttatilannetta. Hallituksessa valuuttakurssikysymys kytkeytyi moniin muihin kysymyksiin, mikä viivästytti ratkaisun tekoa. Elokuun 3 päivänä pidetyssä kokouksessa voitiin pankkivaltuusmiehille esitellä johtokunnan kirjelmä, jossa todettiin muun muassa, että Ruotsin kruunu oli päätetty devalvoida 0 prosentilla 5 valuutan muodostaman korin suhteen, mikä merkitsi valuuttakurssien nousua. prosen tilla. Norjan ja Tanskan kruunut oli devalvoitu 5 prosentilla. Paine Suomen Pankin valuutta varantoa vastaan oli kesä elokuun aikana ollut varsin kova verrattain suotuisasta kauppataseen kehityksestä huolimatta. Vaihdettava varanto oli laskenut noin 700 milj. markkaan. Termiinivaluuttakaupat olivat olleet voimakkaasti myyntivoittoiset ja ilmensivät osaltaan koti maisten valuuttamarkkinoiden tasapainotto muutta. Teollisuuden kannattavuus ja kansain välinen kilpailukyky olivat useilla päätoimialoil la pysyneet alhaisina. Tämän vuoksi johtokunta ehdotti, että pankkivaltuusmiehet tekisivät jäl leen valtioneuvostolle esityksen valuuttakurs sien muuttamisesta siten, että Suomen Pankki oikeutettaisiin nostamaan huhtikuun 5 päivästä soveltamaansa valuuttakurssien keskimääräistä tasoa 3. %, mikä merkitsisi markan kansain välisen arvon alenemista 3 %. Pankkivaltuus miehet tekivät sanotunlaisen esityksen valtio neuvostolle, joka samana päivänä antamallaan päätöksellä (6 5 /7 7 ) hyväksyi esityksen. Pää tös tuli voimaan päivästä syyskuuta. Suomen Vankin soveltamien korkojen alentaminen Syyskuun 9 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta totesi, että elokuun 977 talouspoliittisten ratkaisujen yhteydessä hallitus esitti Suomen Pankille korkokannan alentamis ta yhdellä prosenttiyksiköllä. Toimenpiteellä py ritään vähentämään kustannuspainetta ja täten hillitsemään inflaatiota. Korkokannan alentami nen olisi toteutettavissa lokakuun päivästä lukien. Edellä olevan perusteella johtokunta esitti, että pankkivaltuusmiehet muuttaisivat ke säkuun 4 päivänä 973 tekemäänsä korkopäätöstä johtokunnan kirjelmässä mainitulla tavalla. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan esityksen syyskuun 0 päivänä pitämässään ko kouksessa ja päättivät, että kotimaisille rahalai toksille johtokunnan päättämien yleisten luo tonanto-ohjeiden puitteissa myönnettävästä dis kontto- ja rediskonttoluotosta veloitettava pe ruskorko alennetaan 9 la prosentista 8 la pro senttiin vuodessa ja että muita kotimaisia vekseleitä diskontattaessa ja muunlaista kotimaista luottoa myönnettäessä veloitettavat korot alennetaan 7 Vi 0 Vi prosentista 6 Vz 9 Vi prosenttiin vuodessa. Molemmat alennuk set tulivat voimaan päivästä lokakuuta. Päiväluottomarkkinoiden toiminnan jatkaminen ja korko Lokakuun 3 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta totesi, että päiväluottomark kinoiden toiminnan jatkamista koskeva pankki valtuusmiesten toukokuun 6 päivänä 976 tekemä päätös on voimassa vuoden 977 lop
4 5 puun. Kokemukset päiväluottomarkkinoiden toi minnasta ja niiden käytöstä muun rahapolitiikan välineistön täydennyksenä ovat edelleenkin ol leet myönteisiä. Päiväluottomarkkinoiden käyt tökelpoisuus pankkien välisten maksuvalmiuserojen ja erityisesti valtiontaloudesta aiheutu vien rahoitusmarkkinoiden lyhytaikaisten maksuvalmiusvaihtelujen tasoittamisessa sekä kiintiöpolitiikan hienosäädössä on jo varsin kiistat tomasti todettavissa. Näistä syistä johtokunta katsoi, että päiväluottomarkkinoiden toimintaa olisi syytä jatkaa vielä ainakin kolmen vuoden ajan entisin ehdoin, ja tämän mukaisesti esitti, että Suomen Pankki oikeutettaisiin vuoden 980 loppuun saakka maksamaan päiväluottotileille tehdyille talletuksille vuotuista korkoa enintään 5 % ja veloittamaan päiväluotosta vuotuista korkoa vähintään liikepankkien kes kuspankkiluoton peruskoron ja enintään 5 %. Kokouksessaan marraskuun 8 päivänä pank kivaltuusmiehet käsittelivät asiaa ja päättivät hyväksyä johtokunnan esityksen siten muutet tuna, että päiväluottotileille tehdyille talletuk sille maksettavan koron ja päiväluotosta veloi tettavan koron enimmäismäärä on vuoden 978 alusta lukien 4 %. Suomen Vankin talletustodistusten korko Helmikuun päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet päättivät oikeuttaa Suomen Pankin vuoden 978 loppuun asti maksamaan liikkeeseen laskemilleen, vähintään 7 päivän ja enintään kuukauden talletustodistuksille johtokunnan harkinnan mukaan enintään 9 prosentin vuotuisen koron. Latinalaisen Amerikan Kehityspankin talletusten korko Pankkivaltuusmiehet päättivät syyskuun 0 päivänä pitämässään kokouksessa, että Suomen Pankkiin tehtäville Latinalaisen Amerikan Ke hityspankin talletuksille saadaan maksaa 5 pro sentin vuotuinen korko. Osakemerkintöjä ja -ostoja Kokouksessaan helmikuun 4 päivänä pankki valtuusmiehet oikeuttivat johtokunnan merkit semään Saariselkä O y:n osakepääoman koro tuksen yhteydessä Suomen Pankille 5 kpl yh tiön uusia osakkeita hintaan 300 markkaa kappale. Maaliskuun päivän kokouksessa pankki valtuusmiehet oikeuttivat johtokunnan merkit semään Suomen Pankille Tervakoski Osakeyh tiön kuluvan vuoden osakeannissa pankin osa keomistusta vastaavan määrän eli 47 559 kap paletta Tervakoski Osakeyhtiön uusia osakkei ta nimellisarvon mukaiseen osakeantihintaan 00 markkaa kappaleelta samoin kuin merkitse mään mahdollisesti merkitsemättä jäävät uudet osakkeet Suomen Pankille. Elokuun 9 päivänä pitämässään kokoukses sa pankkivaltuusmiehet päättivät oikeuttaa joh tokunnan ostamaan Suomen Pankille Bostads Aktiebolaget Norra Kajen 4 -nimisen yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat 53 m:n suuruisen toimistohuoneiston hallintaan talossa Pohjois ranta 4, sekä Lahden kaupungista noin 00 0 m:n suuruisen, Lahden konttoriin perus tetun toimistopäällikön toimen haltijan käyt töön luovutettavan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Muutoksia Suomen Vankin eläke- ja perhe-eläkesääntöihin Helmikuun päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että pankin naispuolisten toimenhaltijain eläke ikä on 55 vuotta. Määräys on pysynyt muuttu mattomana vuodesta 96, jolloin pankin pal veluksessa olevien naisten eläkeikä ensi kerran määriteltiin. Valtion viran- ja toimenhaltijain eläkeikä on eräin poikkeuksin sukupuolesta riippumatta 63 vuotta. Liike-, säästö- ja osuus pankkien keskinäisen sopimuksen perusteella on näiden pankkien naisvirkailijain eläkeikä 60 vuotta, joka on sama kuin Suomen Pankin miespuolisten toimenhaltijain eläkeikä. Mies- ja naispuolisten toimenhaltijain eläke iän erilaisuus on saattanut eräissä tapauksissa aiheuttaa Suomen Pankissa eriarvoisuutta su kupuolten välillä karriäärikehitykseen nähden. Tämän johdosta ja suuremman yhdenmukaisuu den saavuttamiseksi johtokunta ilmoitti pitävän sä suotavana, että naispuolisten toimenhaltijain eläkeikä korotettaisiin 60 vuoteen, sekä esitti, että pankkivaltuusmiehet muuttaisivat vastaa vasti pankin eläkesäännön 3 :n moment tia. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan esitystä helmikuun päivänä ja toukokuun 3 päivänä pitämissään kokouksissa sekä päätti vät viimeksi mainittuna päivänä hyväksyä esi tyksen ja muuttaa joulukuun 3 päivänä 966 vahvistamansa Suomen Pankin eläkesäännön 3 :n momentin alkuosan näin kuuluvaksi: 3 S. Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että palvelus on päättynyt ja että edunsaaja on täyttänyt 65 vuotta taikka, jos edunsaaja on välittömästi ennen eläkkeellle siirtymistään ol lut Suomen Vankin tai setelipainon palveluk sessa vähintään kuukauden ajan, 60 vuotta.. Samalla pankkivaltuusmiehet määräsivät, että edellä mainittu eläkesäännön muutos tulee voi maan vahvistamispäivästä siten, että sitä sovel letaan edunsaajiin, joiden palvelussuhde pank kiin alkaa toukokuun 3 päivänä 977 tai sen jälkeen. Kesäkuun 3 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta viittasi valtion eläkelakiin ja valtion perhe-eläkelakiin heinäkuun 6 päivänä 976 tehtyihin muutoksiin, joiden tarkoituk sena on parantaa vähimmäis- eli peruseläketur vaa sekä toteuttaa eläkkeen ja perhe-eläkkeen indeksiturvaa koskevat, työntekijäin eläkelakiin samanaikaisesti tehdyt muutokset myös valtion eläkejärjestelmässä. Valtion eläkelaissa tarkoi tetut vapaakirjaeläkkeet määräytyvät muutok sen jälkeen prosentin vuotuisen karttumiskertoimen mukaan aikaisemman.5 prosentin sijasta. Vastaavasti on valtion perhe-eläkelain mukainen vapaakirjaperhe-eläke uusien säännös ten mukaan 30 vuoden eläkeajan perusteella 60 % edunjättäjän eläkkeen perusteena olevasta palkasta, jos edunsaajia on vähintään kolme, sekä 45 %, jos edunsaajia on kaksi, ja 30 %, jos on yksi edunsaaja. Eläkkeiden indeksisidon naisuutta koskeva muutos taas tarkoittaa sitä, että eläketurva sidotaan palkkatason muutosten asemesta yleisten palkka- ja hintatason muutos ten keskiarvoon, jonka avulla voidaan parem min turvata eläkkeensaajille kohtuullinen eläk keiden ostovoiman lisäys. Edellä olevaan viitaten ja koska Suomen Pan kin eläkejärjestelmä noudattaa soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevaa valtion eläkejärjes telmää, johtokunta esitti, että aikaisemmin mai nittuja valtion eläkelain ja valtion perhe-eläke lain muutoksia vastaavat muutokset tehtäisiin myös Suomen Pankin eläke- ja perhe-eläkesään töihin. Lisäksi johtokunta totesi kirjelmässään, että Suomen Pankilla oli vuosina 964 966 voi massa työntekijäin eläkelain mukainen TELvakuutus pankkiin työsuhteessa olevien henki löiden osalta. Kun pankin nykyinen eläkesään tö, jonka piiriin kuuluvat myös työsuhteessa olevat, tuli voimaan tammikuun päivänä 967, lakkautettiin TEL-vakuutus tarpeettoma na. Vakuutuksen piiriin kuuluneille henkilöille on kuitenkin karttunut sanotulta ajalta työn tekijäin eläkelain peruseläketurvan mukainen vapaakirjaeläke. Samaan palvelusaikaan perustu van kaksinkertaisen eläketurvan estämiseksi oli si aiheellista liittää erityinen suojasäännös pan kin eläke- ja perhe-eläkesääntöihin. Tätä koske van uuden momentin johtokunta esitti lisättä väksi eläkesäännön :ään ja perhe-eläkesään nön 6 :ään. Kokouksessaan kesäkuun 0 päivänä pankki valtuusmiehet päättivät muuttaa johtokunnan esittämällä tavalla Suomen Pankin eläkesään nön 4 :n momentin ja :n sekä lisätä :ään uuden 6 momentin samoin kuin muuttaa pankin perhe-eläkesäännön 5 :n momentin ) kohdan ja :n sekä lisätä 7 :ään uuden 3 momentin. Lisäksi pankkivaltuuusmiehet päättivät, että muutokset tule vat voimaan ja niitä sovelletaan siten kuin päätöksen täytäntöönpanosäännöksissä määrä tään. Muutos Suomen Vankin palkkaussääntöön Syyskuun 0 päivän kokouksessa pankkival tuusmiehet muuttivat johtokunnan esityksen mukaisesti Suomen Pankin palkkaussäännön 3 :ää perustamalla yhden uuden osastopääl likön toimen, jonka haltija on kansainvälisiä asioita käsittelevä lakimies. Toimenhaltijain palkkausten tarkistaminen Maaliskuun 5 päivänä 977 solmittiin tu lopoliittisen virkamiehen suosituksen mukainen valtion virkaehtosopimus, joka koski sopimus kautta. 3. 977 8.. 979. Sopimuksen mukaan palkkoja korotettiin sopimuskauden alusta lukien valtion V V 5-palkkausluokassa 76 markkaa, V 6 V -palkkausluokassa 66 markkaa ja %, kuitenkin vähintään 3 %, V V 6-palkkausluokassa 3.4 % ja kai kissa B-palkkausluokissa 3 % kuukaudessa.
6 Maaliskuun päivästä 978 palkkoja piti so pimuksen mukaan korottaa 60 markkaa kuu kaudessa ja lisäksi 0.5 %, kuitenkin vähin tään 3 %, sekä päivästä lokakuuta 978 alkaen.3 %. Viimeksi mainittuja sopimuk sen ehtoja on kuitenkin myöhemmin muutet tu. Sopimuksessa oli myös varattu alakohtais ten erityiskysymysten järjestelemiseen milj. markkaa lokakuun päivään 977 mennessä sekä virkamiespalkkauksessa yleisesti ja erityi sesti ilmenevien vääristymien oikaisemiseen erikseen neuvoteltavalla tavalla sopimuskauden ensimmäisellä ja toisella osalla yhteensä 40 milj. markkaa niin kutsuttuna ansiokehitysta kuuna. Lisäksi oli valtion virkamiesten palk kausta korotettu tammikuun päivästä 977 alkaen.8 %, mikä tarkistus pohjautui edel lisellä sopimuskaudella sovitun järjestelyvaran käyttämiseen vasta kertomusvuoden alusta. Maaliskuun päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta valtion virkaehtosopimukseen viitaten esitti, että Suomen Pankin vakinaisille toimenhal tijoille myönnettäisiin sekä ensimmäisellä että toisella sopimuskauden osalla samansuuruiset palkkauksen yleiskorotukset kuin valtion vir kamiehille; että valtion virkaehtosopimuksessa mainittua milj. markkaa vastaava summa Suomen Pankin palkkasummasta jaettaisiin tasan kaik kien palkkaryhmien kesken; että valtion virkamiesten osalta vuoden 977 alussa voimaan tullutta.8 prosentin suuruista palkkojen tarkistusta koskeva järjestely, joka Suomen Pankin osalta toteutettiin edellisen sopimuskauden alussa vain osittaisena, saatet taisiin täysimääräisenä voimaan myös Suomen Pankin osalta tässä yhteydessä; että johtokunta valtuutetaan sopimuskauden kummallakin jaksolla toteuttamaan tulopoliit tisen virkamiehen suosituksessa määritellyn an siokehitystakuun mukaiset tarkistukset mahdol lisesti yleisesti ja erityisesti ilmenevien vääris tymien oikaisemiseksi valtion virkaehtosopi muksessa varattuja eriä vastaavalla määrällä; että pankin ylimääräisten toimenhaltijain palkkausta tarkistetaan edellä esitettyä vastaa valla tavalla; sekä että vuonna 977 suoritettavat palkankoro tukset saadaan suorittaa takautuvasti maalis kuun päivästä lukien. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen kokouksessaan maaliskuun päivänä. 7 Vuoden 977 viidenkymmenen markan seteli Pankkivaltuusmiehille kesäkuun 0 päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että setelien valmistusmenetelmät ovat huomat tavasti kehittyneet, sen jälkeen kun pankki valtuusmiehet vahvistivat edelleen käytössä ole vien vuoden 963 setelien paperia, ulkonäköä ja tekotapaa koskevat määräykset, ja että pank kivaltuusmiehet jo vahvistivat viime vuoden tammikuussa Suomen Pankin vuoden 976 sadan markan setelin paperia, ulkonäköä ja tekotapaa koskevat määräykset. Johtokunta il moitti käsityksenään, että tässä vaiheessa olisi syytä nykyaikaistaa myös 50 markan setelin valmistustapa ja samalla jonkin verran muuttaa setelin väritystä, sekä esitti, että pankkivaltuus miehet hyväksyisivät kirjelmän liitteenä olleen vuoden 977 50 markan setelimallin. Yllä mainittuna päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esityksen ja päättivät tehdä valtioneu vostolle esityksen setelin selitelmän julkaisemi sesta asetuskokoelmassa. Julkaiseminen tapahtui joulukuun 4 päivänä (9 3 /7 7 ). Suomen Vankin setelipainon johtosääntö Pankkivaltuusmiehet merkitsivät kokoukses saan 0 päivänä kesäkuuta pöytäkirjaansa tie doksi, että Suomen Pankin johtokunta oli sa man kuun 4 päivänä vahvistanut pankin se telipainolle johtosäännön. Johtokunnan samassa kokouksessa antaman selonteon mukaan setelipainon hallinto on ol lut pankin johtokunnalle määrätynlainen pulma sen vuoksi, että setelipaino on myös liikelai tos, joka suorittaa painatustöitä muillekin kuin Suomen Pankille. Johtokunnalla ei ole ollut mahdollisuutta seurata riittävän yksityiskohtai sesti kaikkia setelipainon tapahtumia. Uuden johtosäännön mukaan setelipainolla on oma johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, vara puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsen tä. Puheenjohtajana toimii se pankin johto kunnan jäsen, jolle setelipainon valvonta pank kivaltuusmiesten vahvistaman johtokunnan teh täväjaon mukaan kuuluu. Johtosäännössä on py ritty määrittelemään, mitkä tehtävät voi massa olevissa lainsäädännöllisissä puitteissa edelleen kuuluvat pankin johtokunnalle ja mistä asioista huolehtii setelipainon johtokunta. Joh tosäännön avulla on haluttu selventää vaikutusja vastuusuhteita sekä keskittää asiallista rat kaisuvaltaa niille henkilöille, jotka setelipainoa koskevia asioita joutuvat käytännössäkin hoita maan. silloisen hallituksen jäsenenä toimimisensa ai kana. Haarakonttorien valvojat Ulkomaisia asiamiespankkeja Elokuun 8 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät, että Suomen Pankin ulkomaisiksi asiamiespankeiksi otetaan Pohjoismaiden investointipankki (Nordiska investeringsbanken), Helsinki, Bayerische Landesbank Girozentrale, Munchen, Deutsch-Skandinavische Bank A G, Frankfurt, Hungarian Inter national Bank Ltd, Lontoo, The Long-Term Credit Bank o f Japan Ltd, Tokio, Nordic American Banking Corporation, New Y ork, ja Union Bank o f Finland International S.A., Luxembourg. M yönnetyt avustukset ja eläkkeet Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuonna yhden avustuksen ja yhden ylimääräi sen eläkkeen. Johtokunta Johtokunnan varapuheenjohtaja, lakitieteen li sensiaatti Aarre Edvard Simonen kuoli helmi kuun 3 päivänä. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät maaliskuun päivänä pankinjohtaja Simosen jälkeen avoimeksi tulleen johtokunnan jäsenen viran täyttämistä ja päättivät tehdä valtioneuvostolle esityksen valtiotieteen tohtori Ele Allan A le niuksen nimittämisestä sanottuun virkaan. Tasavallan presidentti nimitti huhtikuun 7 päivänä avoimella kirjeellä edellä tarkoitet tuun johtokunnan jäsenen virkaan kansanedus taja, valtiotieteen tohtori Ele Allan Aleniuk sen päivästä toukokuuta 977. Maaliskuun päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan puheenjohtajalle ja jäse nille maksettujen palkkojen tarkistamisesta sa moin perustein kuin toimenhaltijain palkkauk sen tarkistamisesta samana päivänä oli päätetty. Kokouksessaan toukokuun 3 päivänä pankkivaltuuusmiehet päättivät muuttaa maaliskuun päivänä 97 vahvistamansa johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten tehtävänjaon :n sekä päättivät johtokunnan jäsen Karjalaisen tehtävien jakamisesta hänen virkavapautensa ja Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 978 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat hen kilöt: Joensuun konttori: valvojat opetusneuvos, filosofian maisteri Aulis Olavi Waldemar Koi vusalo ja lääninkamreeri, varatuomari Otto Alvar Gustaf Sorasalmi sekä varamiehet polii sitarkastaja, varatuomari Leo Ilkka Kalevi Hupli ja toimitusjohtaja, merkonomi Mauri Heimo Kalervo Vänskä; Jyväskylän konttori: valvojat kansliapäällik kö, lääninneuvos Uuno Osmo Volmari Aarnio ja oikeuspormestari Jaakko Wilhelm Krogerus sekä varamiehet lääninverojohtaja, varatuomari Martti Ilmari Lahtinen ja piirijohtaja Esa M i kael Riihimäki; Kotkan konttori: valvojat ent. poliisimestari Eero Johannes Kettunen ja varatuomari Leif Gunnar Thuresson Häggblom sekä varamiehet oikeusneuvosmies Heikki Pajari ja verojohtaja, varatuomari T oivo Verneri Rikkinen; Kuopion konttori: valvojat kansliapäällikkö, lääninneuvos T oivo Kalevi Kopponen ja poliisimestari Erkki Juhani Vahronen sekä varamie het hovioikeudenneuvos Esko Juhani Kilpeläi nen ja johtaja, agronomi Pauli Uolevi Ilva; Lahden konttori: valvojat ent. oikeusneuvos mies Timo Johannes Tuori ja ent. rehtori Il mari Johannes Vartiainen sekä varamiehet ent. kaupallinen johtaja T oivo V oitto Kullervo Ko ponen ja suunnittelujohtaja, ekonomi Pertti Juhani Lares; Mikkelin konttori: valvojat rehtori Pauli Veli Vainio ja lääninneuvos Viljo Uolevi Leh tolainen sekä varamiehet vanhempi oikeusneu vosmies Jorma Kalevi Pekonen ja markkinointi johtaja, merkonomi Erkki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja varatuomari Aulis Evert Virtanen sekä vara miehet kaupunginlakimies, varatuomari Erkki August Korhonen ja toimitusjohtaja Jorma Jal mari Sallamo;
8 Porin konttori: valvojat kunnallispormestari Olavi Einari Koivisto ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos Heimo Kalervo Kaitila sekä varamiehet toimitusjohtaja Eino Kivikoski ja apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Mikko Iisakki Sävelä; Rovaniemen konttori: valvojat konttoripäällikkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lääninneuvos Vilho Johannes Haataja sekä varamiehet lääninverojohtaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila ja kaupunginkamreeri, ekonomi Erkki Antero Vähälä; Tampereen konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja apulaistalousjohtaja, hallinto-opin kandidaatti Eero Einar Lindfors sekä varamiehet varatuomari Lasse Joutsiniemi ja apulaiskaupunginjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Seppo Ilmari Välisalo; Turun konttori: valvojat kanslianeuvos Tauno Ilmari Maijala ja toimitusjohtaja, ekonomi Heikki Alarik Löyttvniemi sekä varamiehet päätoimittaja, filosofian tohtori Keijo Kalevi Kulha ja professori Jaakko Ilmari Nousiainen; Vaasan konttori: valvojat lainopin kandidaatti Äke Johannes Helanko ja ent. tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars sekä varamiehet lääninneuvos Henrik Matias Palomäki ja toimitusjohtaja, lainopin kandidaatti, diplomiekonomi Hans-Erich Slotte. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuoden alusta toukokuun 6 päivään seuraavat henkilöt: Holkeri, Harri, valtiotieteen maisteri, Laine, Jermu, varatuomari, Maijala, Matti, toimitusjohtaja, Saarinen, Aarne, SKP:n puheenjohtaja, Sundqvist, Ulf, valtiotieteen maisteri, Alenius, Ele, valtiotieteen tohtori, Melin, Ingvar S., kauppatieteiden lisensiaatti, Pekkala, Ahti, osuuspankinjohtaja, Junnila, Tuure, filosofian tohtori. Sen jälkeen kun eduskunta oli toukokuun 6 päivänä pyynnöstä myöntänyt Aleniukselle Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi nimittämisen johdosta vapautuksen pankkivaltuusmiehen tehtävästä, eduskunnan valitsijamiehet valitsivat saman toukokuun 0 päivänä hänen sijaansa pankkivaltuusmieheksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi valtiotieteen kandidaatti Ilkka-Christian Björklundin. Edellä luetelluista kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Holkeri ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Laine. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 977 tilejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Turunen, Väinö, konttoripäällikkö, hänen varamiehensä Aaltonen, Markus, taloustieteiden maisteri; Kivimäki, Erkki, järjestösihteeri, hänen varamiehensä Aitamurto, Aarno, varatuomari; Mäki-Hakola, Pentti, maanmittausinsinööri, hänen varamiehensä Lampinen, Arto, varatuomari; Kaarna, Mikko, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Mattila, Kalevi, reviisori; Pesola, Pekka, varatuomari, hänen varamiehensä Malm, Hakan, agrologi. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 978 H ARRI HOLKERI Jermu Laine Aarne Saarinen Ilkka-Christian Björklund Ahti Pekkala Matti Maijala Ulf Sundqvist Ingvar S. Melin T. Junnila Eino Helenius