ZipIT hanke. Hankekokonaisuuden yhteinen tutkimusraportti ajalta 1.9.2004 31.8.2005

ZipIT hanke Hankekokonaisuuden yhteinen tutkimusraportti ajalta 1.9.2004 31.8.2005 ZipIT hanke (jatkossa hanke) koostuu kolmesta eri projektista: ZipIT (Tekes 40426/04), ZipIT ojo (Tekes 790/04) ja. Tässä dokumentissa on kuvattu hankkeen organisaatiota sekä ensimmäisen jakson vaiheita ja tuloksia. www.centek.fi/zipit

Sisällys 1 Hankkeen tavoite...1 2 Hankkeen organisaatio...1 2.1 Tutkimusryhmä...1 2.2 Osapuolet ja johtoryhmä...2 3 Jakson vaiheet...2 3.1 Käynnistys...3 3.1.1 Yhteistyö osapuolten kanssa...3 3.1.2 Yhteistyötahot ja sidosryhmät...3 3.2 Esiselvitys...4 3.3 Menetelmäkehitys...4 3.3.1 Suunnitelma toimintamallista...4 3.3.2 Pilottikohteet...5 4 Tiivistelmä aineistosta...6 4.1 Opinnäytteet...6 4.2 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset...7 4.3 Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit...7 4.4 Selvitykset...8 4.5 Hankkeen esittely...8 Versiohistoria Versio: Pvm: Laatijat: Jakelu: Muutokset: 1.0 Valmis 17.5.2005 ZipIT jory, ZipIT Esitellään johtoryhmässä, päätös julkisuudesta 1.1. Julkinen 30.5.2005 Johtoryhmä Julkinen Johtoryhmän päätöksellä julkinen, muutos 2.2 jäsenlista, 4.3 otsikko 1.2. Lopullinen 11.10.2005 ZipIT TEKES Lisäykset ajalta 31.5. 31.8.2005

Sivu 1 1 Hankkeen tavoite ZipIT hankkeen tutkimuksen tavoitteena on kaventaa kuilua terveydenhuollon työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Tutkimushankkeessa yhdistetään toiminnan teorian, tietojärjestelmätieteen, ohjelmistotuotannon ja tuotesuunnittelun menetelmiä uudella ja käytännönläheisellä tavalla. Hankkeen aikana kehitetään vaatimusmäärittelymenetelmä (toimintamalli), jonka avulla tunnistetaan toiminnan kehittämisen tarpeet ja tuotetaan niiden perusteella ohjelmistovaatimukset. Toimintamallin avulla voidaan yhdistää terveydenhuollon ammattilaisten ja tietojärjestelmien kehittäjien osaamista. 2 Hankkeen organisaatio Hallinnollisesti ja rahoituksellisesti ZipIT hanke jakautuu kolmeen projektiin, kahteen TEKES Finn Well ohjelman ja osapuolten rahoittamaan rinnakkaisprojektiin sekä Työsuojelurahaston rahoituksella toteutettavaan projektiin: ZipIT: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkaisen kehittämisen vetoketjumalli (Tekes 40426/04) ZipIT ojo: Toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkainen kehittäminen, prosessien organisointi ja johtaminen (Tekes 790/04) ActAD HIS: Toimintalähtöisen vaatimusmäärittelyn menetelmät: Työn, tietojärjestelmien ja ohjelmiston rinnakkainkehittäminen terveydenhuollossa (TSR 104151) Hanke toteutetaan Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja talouden laitoksen Shiftec yksikössä, tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja HIS yksikössä sekä Savonia ammattikorkeakoulun Savonia Business yksikössä. ZipIT ja ZipIT ojo projektit toteutetaan ajalla 1.9.2004 31.8.2007 kolmessa jaksossa, ActAD HIS projekti toteutetaan ajalla 1.9.2004 31.12.2005. ZipIT hankkeen vastuullisina johtajina toimivat tutkimusjohtaja TtT Anneli Ensio (Kuopion yliopisto, Shiftec), varajohtajana toimii yliassistentti, KTT Anja Mursu (Kuopion yliopisto, TKT laitos), joka toimii myös ActAD HIS hankkeen vastuuhenkilönä. ZipIT ojo hankkeen vastuullisena johtajana toimii yliopettaja, KL, FM, ekon. Maritta Korhonen Savonia ammattikorkeakoulu, Savonia Business, Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 2.1 Tutkimusryhmä Hankkeen ensimmäisellä jaksolla on työskennellyt kymmenen tutkijaa ja suunnittelijaa eri laitoksilta ja yksiköistä: HIS tutkimusyksikkö: käyttöliittymäsuunnittelija Pauliina Ikävalko (ZipIT), käyttöliittymäsuunnittelija Susanna Martikainen (ZipIT) ja projektipäällikkö Ritva Silvennoinen (ZipIT) Savonia Business: suunnittelijat Antti Komulainen (ZipIT ojo), Tuula Tuomainen (ZipIT ojo), Päivi Röppänen (ZipIT ojo), suunnittelija Merja Miettinen (ZipIT ojo) ja opinnäytetyön tekijä Juha Kononen (ZipIT ojo) Shiftec tutkimusyksikkö: suunnittelija Heidi Häkkinen (ActAD HIS) Tietojenkäsittelytieteen laitos: tutkijat Marika Toivanen (ZipIT) ja Irmeli Minkkinen (ActAD HIS)

2.2 Osapuolet ja johtoryhmä Hankkeeseen osallistuu kuusi ohjelmistoyritystä, kaksi sairaanhoitopiiriä ja yksi kuntajäsen. Hankkeen johtoryhmä muodostuu osapuolten, rahoittajien ja toteuttajien edustajista sekä kutsutuista asiantuntijajäsenistä. Yritys, kunta ja kuntayhtymäosapuolet: Tutkimusosapuolet: Muut jäsenet: Sivu 2 AtBusiness Communications Oyj: Hilkka Aitlahti (jäsen), Jukka Lehtonen (varajäsen) FD Systems Oy: Esa Kärkäs (jäsen), Sanna Huttunen (varajäsen) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Sinikka Ripatti (jäsen) Intensium Oy: Pekka Kola (jäsen), Pekka Oikari (varajäsen) Kuopion kaupunki, Sosiaali ja terveyskeskus: Juhani Ahola (jäsen), Pauli Kuosmanen (varajäsen) Kustannus Oy Duodecim: Jorma Komulainen (jäsen), Minna Kaila (varajäsen) Mawell Oy: Petri Morko (jäsen), Kimmo Alaniska (varajäsen) Oy ProWellness Ltd.: Mika Sipilä (jäsen), Tiina Lahdenperä (varajäsen) Pohjois Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: Pentti Sopanen (jäsen), Paula Mustonen (varajäsen) Kuopion yliopisto: Sari Rissanen (jäsen), Kaija Saranto (varajäsen) Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä: Pauli Seppänen (jäsen), Kaija Sääski (varajäsen) Tekes: Juhani Pietikäinen (jäsen), Eero Moisala (varajäsen) Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto Pentti Itkonen, Sosiaali ja terveysministeriö Mikko Korpela, Kuopion yliopisto Riitta Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto Pekka Ruotsalainen, Stakes Johtoryhmän esittelijöinä toimivat hankkeen vastuulliset johtajat Anneli Ensio ja Maritta Korhonen sekä tarvittaessa Anja Mursu. Sihteerinä toimi Maritta Korhonen. Johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa 9.12.2004 ja 30.5.2005 sekä käsitteli uuden osapuolen osallistumisen hankkeeseen sähköpostimenettelyllä. Ensimmäisessä johtoryhmässä päätettiin, että tutkimusryhmä raportoi kuukausittain hankkeen etenemisestä osapuolille ja johtoryhmän asiantuntijajäsenille. Osapuolet allekirjoittivat kevään 2005 aikana tutkimusyhteistyösopimuksen. 3 Jakson vaiheet Ensimmäisen jakson (1.9.2004 31.8.2005) suunnitellut työpaketit olivat hankkeen käynnistys, esiselvitys, menetelmien alustava suunnittelu, tiedon tarpeet vaihe, pilottikohteiden kartoitus ja neuvottelut sekä hankkeen hallinnointi. Ensimmäisen jakson aikana haettiin toisen vuoden jatkorahoitusta, jonka TEKES myönsi 7.7.2005. II ja III vuodelle ilmoittautuivat uusina osapuolina Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Medici Data Oy.

3.1 Käynnistys Käynnistyksen tärkeimmät tehtävät olivat projektien organisoituminen sekä neuvottelut osapuolten ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Yhtenä keskeisenä käynnistyksen tavoitteena oli organisoitua sisäisesti, suunnitella työskentelymuodot, käytännöt ja tiedotus. Käynnistysvaiheessa tutkimussuunnitelmaa ja työpaketteja täsmennettiin. 3.1.1 YHTEISTYÖ OSAPUOLTEN KANSSA Vuonna 2004 järjestettiin kuusi osapuolitapaamista, neuvotteluja käytiin yhteensä yhdeksän osapuolen kanssa. Vuoden 2005 aikana työ jatkui konkreettisen yhteistyön suunnittelulla sekä pilottikohteiden kartoittamisella. Hanke järjesti 28.1.2005 aloitusseminaarin, johon oli kutsuttu kaikkien osapuolten ja rahoittajien edustajat sekä (mahdollisten) tutkimusyhteistyökumppaneiden edustajia Kuopiosta, Turusta, Jyväskylästä ja Tampereelta. Seminaarissa esiteltiin hankkeen suunnitelmia, osapuolet esittäytyivät ja kertoivat odotuksensa hankkeelta ja mahdollisia kehittämiskohteita, joissa yhteistyötä tullaan tekemään. Seminaariin osallistui yhteensä 32 henkilöä. 3.1.2 YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT Kansallinen ja seudullinen yhteistyö Sivu 3 Kuopion informaatioteknologian koulutus ja tutkimuskeskus Centekin, Terveydenhuollon prosessien ja tietojärjestelmien tutkimusverkoston (hankeryppään) kesken tehtiin tiivistä yhteistyötä. Hankeryppäässä olivat mukana ActAD HIS, Avointa, Export HIS, SerAPI, ZipIT ja ZipIT ojo hankkeet. Yhteistyö toteutettiin kolmessa tasossa: hankeryppään ohjaajat (tutkimusjohtajat) ja projektipäälliköt kokoontuivat säännöllisesti suunnittelupalavereissa ja kokouksissa, hankeryppään työntekijät kokoontuivat yhteisiin seminaareihin koulutusta ja tiedotusta varten. Hankeryppään sisäisessä viestinnässä hyödynnettiin aktiivisesti myös yhteisiä postituslistoja. Hankkeen henkilöstö on lisäksi tiedottanut hankkeesta ja sen etenemisestä kansallisissa ja alueellisissa tilaisuuksissa. Ensimmäisen jakson aikana käytiin neuvotteluja käynnistyneiden ja mahdollisesti käynnistymässä olevien hankkeiden kanssa, joiden aihealueet olisivat lähellä ZipITin tutkimusaluetta. Jakson aikana kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia myös seudulla merkittävien vaikuttajien kanssa. Neuvotteluja käytiin seuraavien tahojen kanssa: Hankkeet Seudulliset yhteistyötahot Jononhallinta ja hoitotakuu hanke, Lappeenrannan tekninen yliopisto ja TKK Oulun omahoitohanke KunNet kuntoutuksen verkkopalvelu hanke erescue Ensihoidon palvelujärjestelmä hanke Mikkelin ammattikorkeakoulu, YTI tutkimuskeskus Terve Kuopio ohjelma Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, WellTeknia Itä Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Kansallinen yhteistyö Kansallinen terveyshanke Tekes hankkeiden välinen yhteistyö, pilotti ja standardointihankkeet Oulun omahoitohankkeen kanssa on suunniteltu tiiviimpää yhteistyötä hankkeen rahoituksen varmistuttua. Myös erescue hankkeen ja seudullisten yhteistyötahojen kanssa yhteistyösuunnitelmia täsmennetään ensimmäisen ja toisen jakson aikana. Savonia ammattikorkeakoulun Informaatioteknologia terveydenhuollossa erikoistumisopintoryhmän kolme opiskelijaa toteuttavat kehittämistehtävän yhteistyössä hankkeen kanssa. Tutkimusyhteistyötahoja on kartoitettu ja yhteydenotot käynnistetty (Turku Laboris, Helsinki, Jyväskylä, Oulu).

Kansainvälinen yhteistyö Hankesuunnitelmaa on esitelty IMIA:n Medinfo 2004 kongressissa San Franciscossa Best Practices workshopissa syksyllä 2004 sekä EFMI:n MIE 2005 kongressissa Genevessä elokuussa 2005. Tutkimusryhmä on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun mm. järjestämällä yhteistyössä San Franciscon, Aarhusin, Kööpenhaminan, Oulun ja Aberdeenin yliopistojen kanssa kansainvälisen toiminnan teoriaa ja tietojärjestelmiä käsittelevän paneelin WG8.2 konferenssissa Manchesterissa sekä Aarhusin yliopiston kanssa kansainvälisen ATIT työpajan, jossa pyrittiin selvittämään mahdollisuuksia soveltaa toiminnan teoriaa tietojärjestelmien kehittämistyöhön. Työpajan alulle panema työ jatkuu ATIT (Activity Theory in Information Tecnology) teeman ympärillä. Seuraavaa työpajaa on alustavasti kaavailtu vuodelle 2006. Jakson aikana on rakennettu alustavaa yhteistyötä USAhan, Berkeleyn yliopistoon yhteistyössä Tekesin kanssa. 3.2 Esiselvitys Esiselvitysvaiheessa käytiin läpi PlugIT projektissa saatuja kokemuksia ja niistä jaettiin tietoa hankkeen sisällä sekä osapuolille. Sivu 4 Hankkeen sisäisen tiedon jakaminen terveydenhuollon toiminnasta, järjestämistavasta ja tietohallinnosta osoittautui hyvin tarpeelliseksi. Tietoa hankittiin myös teemakohtaisilla tutustumiskäynneillä terveydenhuollon organisaatioihin (mm. tietojärjestelmät ja lääkehoidon prosessit) ja osallistumalla sopiviin luentokokonaisuuksiin Kuopion yliopistossa (terveyshallinnon ja talouden laitos, sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma). Vaiheen merkittävänä selvityksen kohteena olivat yrityksissä käytössä olevat esiselvitystiedon hankintaan ja vaatimusmäärittelyyn liittyvät toimintamallit ja menetelmät. Hankkeen työntekijät osallistuivat mm. yrityksen järjestämään työpajaan, jossa simuloitiin loppukäyttäjille järjestettävää työpajaa sekä käyttöönottokoulutuksiin. Osapuolilta saadun kokemustiedon avulla pyritään kartuttamaan kehitettävää toimintamallia ja varmistamaan, että tuloksena syntyvä menetelmäopas on käyttökelpoinen ja ettei se ole päällekkäin tai ristiriidassa vallalla olevien toimintatapojen ja välineiden kanssa. Kokemustiedon kerääminen osapuolilta jatkuu toisella jaksolla mm. pilottien yhteydessä. Esiselvitysvaiheessa perustettiin tietopankki, johon alettiin kerätä tietoa mm. seuraavista aiheista: toiminnan teoria, tieteelliset tutkimusmenetelmät, ohjelmistotuotanto (vaatimusmäärittely, vuorovaikutus ja käyttöliittymäsuunnittelu), työtoiminnan kehittäminen, yleistä tietoa sosiaali ja terveydenhuollosta sekä aihealueeltaan kiinnostavia hankkeita. Tietopankki on tarkoitettu ensisijaisesti hankkeen sisäiseen käyttöön ja sitä kartutetaan hankkeen aikana. 3.3 Menetelmäkehitys Alustavaa menetelmäkehitystä tehtiin pilottikohteiden suunnittelun yhteydessä, jonka jälkeen tutkimusryhmä jäsensi ja kuvasi toimintamallin (ns. menetelmäpolku) muotoon, joka on kuvattu seuraavassa (3.3.1) kappaleessa. Työn edetessä ja suunnitelmien täsmentyessä havaittiin, ettei menetelmäkehityksen vaiheita ole mielekästä jakaa kolmelle eri rahoitusjaksolle aiempien suunnitelmien mukaisesti. Toimintamallin vaiheet tullaan suunnittelemaan ja testaamaan eri pilottikohteissa ja näiden ajoitusta ei ole tarkoituksenmukaista rajata. 3.3.1 SUUNNITELMA TOIMINTAMALLISTA Esiselvityksen ja menetelmien alustavan suunnittelun kautta tutkimusryhmälle jäsentyi käsitys suunniteltavan toimintamallin rakenteesta, joka kuvaa polun työtoiminnan tarpeista ohjelmistovaatimuksiksi. Tässä kappaleessa kuvataan suunnitelma toimintamallin rakenteesta, sellaisena kuin se on muotoutunut ensimmäisen jakson aikana.

Sivu 5 Menetelmällisenä tuloksena hankkeesta tuotetaan vaiheistettu toimintamalliin perustuva menetelmäopas, joka on opas terveydenhuollon tietojärjestelmien toimintalähtöistä vaatimusmäärittelyä varten. Opas sisältää vaiheittaisia menetelmäkuvauksia sekä pilottien kautta saadut soveltamiskokemukset ja soveltamisohjeet. Toimintamallin jokaisella vaiheella on tietty kokonaistavoite, jonka saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia tiedonkeruu ja kuvaamismenetelmiä. Piloteissa kokeillaan erilaisia menetelmiä ja sovelletaan toimintamallin vaiheistettua rakennetta kohdekohtaisesti. Toimintamallin rakenne: Toimintamallin aluksi on yleinen käynnistys ja suunnitteluvaihe, jonka tavoitteena on määritellä kehittämiskohteen kokonaistavoite. Vaiheen aikana resursoidaan kehittämistyöhön osallistuvat henkilöt, suunnitellaan hankkeen aikataulu, toteutus ja tulokset, valitaan käytettävät tiedonkeruuja kuvaamismenetelmät. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on luoda yhteinen käsitys kuvattavan työtoiminnan nykytilasta ja kehitystarpeista. Vaiheen menetelmiä ovat esim. työtoiminnan malli, tutustumiskäynnit, haastattelut, työpajat, taustatiedon kerääminen, kirjallisuuskatsaus. Tuloksena vaiheesta saadaan nykytilan kuvaus, joka sisältää esim. prosessikuvaukset, toimintaan osallistuvat tahot ja sidosryhmät, toiminnan tavoitteet, tunnistetut toimintaan vaikuttavat tekijät ja kehityskohteet. Toisen vaiheen tavoitteena on saavuttaa yhteinen käsitys kehitettävästä tietojärjestelmätuetusta työtoiminnasta. Vaiheessa käytettäviä menetelmiä ovat erilaiset työpajat, esim. tulevaisuustyöpaja, haastattelu ja havainnointi. Vaiheen tuloksena on mm. tarkennettu kuvaus kehitystarpeista, tavoitetilan skenaarioita, tavoitetilan prosesseja, tavoitepohjaisia käyttötapauksia. Kolmannen vaiheen tavoitteena on suunnitella toimenpiteet nykytilasta kehitettävään työtoimintaan pääsemiseksi (toiminnan muutokset, laite ja ohjelmistohankinnat tai muutokset). Vaiheen tuloksena syntyvät ohjelmistovaatimukset, jotka voidaan kuvata esim. ohjelmiston käyttöliittymäsuunnitelmina ja käyttötapauskuvauksina. Toimintamalli on konkretisoitunut ensimmäisellä jaksolla pilottikohteiden työsuunnitelmiksi ja sitä muokataan pilottikokemusten myötä toisella ja kolmannella jaksolla. Toimintamalliin tulevat vaikuttamaan niin osapuolilta saamamme palautteet ja hankkeen aikainen yhteistyö kuin teoreettiset selvitykset ja kirjallisuus sekä kansainvälinen tieteellinen keskustelu. 3.3.2 PILOTTIKOHTEET Pilottikohteet ovat menetelmäkehityksen keskeisin elementti. Erityyppisillä pilottikohteilla pyritään kattamaan kaikki toimintamallin vaiheet lomittain, jolloin koko toimintamalli tulee katetuksi. Ensimmäisellä jaksolla organisaatio osapuolten kanssa sovittiin pilottikohteista. Pilottikohteiden hyödynnettävyyttä (paikkaa toimintamallissa) ja niissä sovellettavia menetelmiä pohdittiin tutkimusryhmässä yhteisesti. Seuraavassa on kuvattu suunnitteilla tai käynnissä olevat pilotit. Hoitopalaute (ActAD HIS) Jakson aikana ActAD HIS projektissa toteutettiin pilotti hoitopalautteen kehittämisestä. Tarkoituksena oli tuottaa tutkijoiden ja kohdealueen asiantuntijoiden yhteistyönä tietoa työtoiminnan ja välineiden kehittämistarpeista sekä kuvata itse työskentelyprosessia. Hoitopalaute pilotissa tarkasteltiin hoidossa tarvittavan tiedon tuottamista ja hyödyntämistä, kun yhteinen asiakas liikkuu perusterveydenhuollon (Kuopion kaupunki) ja erikoissairaanhoidon (Kuopion yliopistollinen sairaala) välillä. Pilotissa hyödynnettiin pääasiassa moniammatillista ryhmätyöskentelyä. Tuloksena syntyi kuvaus entistä sujuvamman ja tarkoituksenmukaisemman tiedonvälityksen edellyttämistä tietojärjestelmän kehityskohteista. Kehittämiskohteiden tunnistamisesta ja kuvaamisesta saatuja menetelmällisiä kokemuksia selkiytetään menetelmäoppaassa ja hyödynnetään muissa ZipIT piloteissa.

Sivu 6 Laboratorio ja kuvantamispalveluiden sekä arkistoinnin järjestäminen alueellisena yhteistyönä: Toiminnan muutos ja tietojärjestelmien käyttöönotto Ensimmäisen jakson aikana käynnistyi Röntgenkuvien digitaalisen kuvantamisen ja arkistoinnin kehittäminen pilottikohde. Yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa on pilottikohteessa kuvattu ja analysoitu Kuopion röntgentoiminnan nykytilaa ja sen kehittämistarpeita. Menetelmänä on käytetty Työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD mallia. Röntgentoiminnan kehittämistarpeista lähtevää tavoitetilan määrittelyä tehtiin röntgenosaston työntekijöille toukokuussa järjestetyssä työpajassa. Työpajassa kokeiltiin erilaisia menetelmiä (mm. tulevaisuuden skenaariot) toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn. Jatkossa vaatimuksia tarkennetaan mm. syyskuussa järjestettävässä toisessa työpajassa, jotta määriteltyä tavoitetilaa voidaan käyttää konkreettisten kehittämistoimenpiteiden (toiminnan muutokset, laite ja järjestelmähankinnat) suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Lääkehoidon prosessien kehittäminen ZipIT tutkimusryhmä osallistuu HUSin lääkehoidon kirjaamistyöryhmän toimintaan. Heinäkuussa 2005 toteutettiin MDMirandan lääkitysoion heuristinen käytettävyysarviointi ja elokuussa käytettävyyshuomioiden vakavuusluokitus kysely HUSin työryhmäläisille. Käytettävyysarvioinnista ja vakavuusluokituksesta aloitettiin kirjoittaa luottamuksellinen raportti. Kohde sijoittuu hankkeessa kehitettävän toimintamallin loppuun eli ohjelmistovaatimuksiin saakka. Tavoitteena on tuottaa kehitysehdotuksia potilaskertomusjärjestelmän versiopäivitykseen, ehdotuksia voidaan kuvata mm. tavoitepohjaisten käyttötapausten ja/tai käyttöliittymäsuunnitelman muodossa. Raportti viimeistellään ja jatkosuunnitelmia täsmennetään toisella jaksolla. Päätöksenteon tuki Päätöksenteon tuki pilottia on toteutettu yhteistyössä Duodecimin ja Prowellness Oy:n kanssa. Pilotin tavoitteena on ollut tuottaa protoversio ja testata skripteihin perustuvaa päätöksenteon tukipalvelua, joka käsittelee rakenteisen potilaskertomuksen potilastietoja ja tuottaa näiden perusteella huomautuksia tai muistutteita päätöksenteon tuki järjestelmän käyttäjälle. Protoversion tekninen toimivuus on testattu palvelukutsujen ja vastausten osalta. Jatkossa toteutetaan yhteistyössä Käypä hoidon kanssa toiminnallisesti laajempia skriptejä ja pyritään testaamaan niiden toimivuus todellisessa potilastietojärjestelmässä. Samalla arvioidaan ja kehitetään edelleen päätöksenteon tuen suunniteltua kokonaisprosessia. Toimintamallin edelleen kehittämiseksi ja kattavan pilotoinnin toteuttamiseksi on toiselle jaksolle ja kolmannen jakson alkuun suunniteltu edellä esitettyjen lisäksi uusia pilotteja, joita on jo kartoitettu ja joiden käynnistämiseksi on käyty neuvotteluja osapuolten kanssa. Alueelliset tietopalvelut pilottikokonaisuuden röntgentoiminnan kehittämisen jatkoksi on suunniteltu tutkimusta, joka kohdistuu silmänpohjakuvantamiseen ja alueelliseen laboratoriotoimintaan. Myös muista laajentamiskohteista on neuvoteltu kuntaosapuolen kanssa. ZipIT hanke osallistuu AtBusiness Communications Oyjn ja Kuopion kaupungin Kotihoidon mobiilisovellus pilottiin, josta on tehty alustavat suunnitelmat. Myös Kainuun maakunta kuntayhtymän kanssa on alustavasti neuvoteltu kehittämiskohteesta, jonka työskentelyyn ZipIT tutkimusryhmä osallistuu. Kohteiden kartoitusta ja suunnittelua jatketaan toisen jakson alussa. 4 Tiivistelmä aineistosta 4.1 Opinnäytteet Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat väitöskirjatyöt: Korhonen Maritta: Tietojärjestelmien ja toiminnan rinnakkainen kehittäminen toiminnan muutos ja organisaatioiden sitoutuminen (työn alla) Minkkinen Irmeli: Suunnittelumallien avulla toimintalähtöisestä vaatimusmäärittelystä arkkitehtuurija ohjelmistosuunnitteluun (työn alla)

Sivu 7 Toivanen Marika: Työtoimintaa tukevan ohjelmiston vaatimusten määrittely Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen (työn alla) Pauliina Ikävalko: Käyttöliittymäsuunnittelu vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjävaatimusten määrittelyssä (suunnitteilla) Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat pro gradu työt: Ikävalko Pauliina: Ohjelmistotuotteen käyttöliittymä, sen suunnittelija ja suunnittelu; esimerkkinä terveydenhuollon rakenteisten tietojen tallentaminen. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta (tarkastettavana). Projektin aineistoon osittain tai kokonaan perustuvat ammattikorkeakoulun opinnäytteet: Kononen, Juha. 2005. Kliininen päätöksentukijärjestelmä potilaiden hoidon parantamiseksi: Tietojärjestelmän määritys käyttötapausten avulla. Savonia ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 4.2 Kansainväliset artikkelit ja konferenssiesitykset Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT Design, Copenhagen, Denmark, 2 3 September 2004. Häkkinen H. Acquiring information about IS development needs from the viewpoint of an organizational unit. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT Design, Copenhagen, Denmark, 2 3 September 2004. Häkkinen H & the ActAD HIS and ZipIT project teams. Drawn together: combining the people and methodologies of software design and work development. Teoksessa: Bamidis P, Bath P, Eaglestone B & Sotiriadou A (toim.) Proceedings of the 10 th International Symposium on Health Information Management Research, Thessaloniki, Greece, 22 24 September 2005. Häkkinen H & Korpela M. 2005. A participatory assessment of IS integration needs in maternity clinics using activity theory. International Journal of Medical Informatics. (painossa) Korhonen M. 2005. Changing work practices with software. Innovations in organizational development. 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, 7 9 April 2005. Minkkinen I. 2005. AT based requirements engineering method as a starting point of software engineering. Proceedings of the ISCAR 2005 Conference, 20 24 September, Seville, Spain (painossa). Minkkinen I, Toivanen M & Eerola A. 2005. Importance of the approach to Requirements Engineering. Proceedings of IRIS 28: Information systems research seminar in Scandinavia, 6. 9.8. Kristiansand, Norja. Mursu A. 2005. Analysing technological sustainability in organization: an activity theoretical approach. Proceedings of the ISCAR 2005 Conference, 20 24 September, Seville, Spain (painossa). Mursu A. 2004. Analyzing the present state of an activity. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT Design, Copenhagen, Denmark, 2 3 September 2004. Toivanen M. 2004. IT needs exploration. Teoksessa: Bertelsen O, Korpela M & Mursu A (toim.) Proceedings of the First International Workshop on Activity Theory Based Practical Methods for IT Design, Copenhagen, Denmark, 2 3 September 2004. 4.3 Kansalliset tieteelliset ja ammatilliset artikkelit sekä konferenssiesitykset Häkkinen H. 2005. Tiedon ja viestinnän välineiden kehittäminen sosiaali ja terveydenhuoltotyössä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16 17.5. Espoo.

Sivu 8 Ikävalko P. 2005. Käyttöliittymäratkaisu rakenteisten tietojen syöttämiseksi sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Ikävalko P & Toivanen M. 2005. Toiminnan teoriaa käyttöliittymäsuunnittelijoille. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16 17.5. Espoo. Korhonen M & Tuomainen T. 2005. Aluetietojärjestelmä toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke. Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Minkkinen I. 2005. Toiminnan teoriaan pohjautuva vaatimusmäärittelymenetelmä ohjelmistotuotannon aloituspisteenä. Toiminnan teorian ja sosiokulttuurisen tutkimuksen päivät, 16 17.5. Espoo. Minkkinen I, Häkkinen H & Mursu A. 2005. Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen. Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. Toivanen M, Häkkinen H, Minkkinen I, Röppänen P, Ikävalko P & Riekkinen A. 2005. Toimintalähtöisyys terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisessä. Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivät. 4.4 Selvitykset Komulainen A. 2004. Päätöksenteon tuki: selvitys päätöksentukipalvelun toteuttamisesta. Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A. 2005. Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpide ehdotukset. Standardointiselvitystyön loppuraportti. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/2005, Helsinki. 4.5 Hankkeen esittely Pidetyt seminaarit 28.1.2005 ZipIT hankekokonaisuuden yhteinen aloitusseminaari, Kuopio Muut esitykset 10.9.2004 IMIA:n NI työryhmän kanssa yhteistyön suunnittelu kansainvälisen 'Best practices' teeman ympärille (toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen), Anneli Ensio 4. 5.11.2004 Health Kuopio seminar, Bryssel, esitys Maritta Korhonen 26.10.2004 Ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (Kever) tapaaminen, Helsinki, esitys Maritta Korhonen 1. 2.12.2004 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tutkimuspäivät, Jyväskylä, esitys Maritta Korhonen 3.2.2005 SerAPI ja Avointa hankkeiden yhteisseminaari, Kuopio, esitys standardointiselvityksestä Maritta Korhonen 17.2.2005 IT messut, Kuopio Microteknia, esittely Savonia ammattikorkeakoulun ständillä Tuula Tuomainen ja Päivi Röppänen 18.2.2005 Tekesin järjestämä Kuopion FinnWell tutkimushankkeiden esittäytyminen, Kuopio, esitykset Maritta Korhonen standardointiselvitys, Ritva Silvennoinen ZipIThankekokonaisuus 18.3.2005 FinnWell johtoryhmä, Helsinki, Standardointiselvityksen (STM/KTM) esittely, Maritta Korhonen 31.3.2005 Ammattikorkeakoulujen T&K seminaari, Kuopio, esitys "Yliopiston ja ammattikorkeakoulun T&K yhteistyö. Case: ZipIT ojo hanke", Päivi Röppänen

Sivu 9 7. 9.4.2005 5th European Conference of ACENDIO, Bled, Slovenia, esitys "Changing work practices with software innovations in organizational development ", Maritta Korhonen 31.5.2005 Terveydenhuollon atk päivät, Helsinki, esitys Aluetietojärjestelmä toiminnan muutos vai tietotekniikan käyttöönottohanke? Maritta Korhonen 31.5.2005 Terveydenhuollon atk päivät, Helsinki, esitys Yhteisen asiakkaan jatkohoidossa hyödynnettävän hoitopalautteen toimintalähtöinen kehittäminen Irmeli Minkkinen 19.8.2005 Hyvinvointi, Terve Kuopio lääketieteellisen teknologian mahdollisuuksia, Centek kesäkoulu 18. 19.8.2005, Kuopio, ZipIT ja SerAPI hankkeiden esittely, Päivi Röppänen 29.8.2005 Medical Infoematics Europe 2005 konferenssi, Geneve, Sveitsi. WorkShop IT Project Management. Hankkeen esittely, Anneli Ensio