Tekesin tukiohjelmat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan



Samankaltaiset tiedostot
Tekesin tukiohjelma tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

Tekesin tukiohjelma pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan

Rahoituksen myöntämistä säätelee valtioneuvoston asetus (1444/2014) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

Tekesin tukiohjelma tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja uudistamiseen

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta

Valtioneuvoston asetus

Ideasta Liiketoimintaan

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 04.XII.2007 K(2007)6169. Arvoisa Herra ulkoministeri

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

VNa 382/ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ritva Rintapukka, päivitys Päivi Mäntymäki

OSA III Kattaako tuki investoinnit kiinteään pääomaan jonkin seuraavista osalta?

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Asiakirjayhdistelmä 2014

DM Copyright Tekes

EUROOPAN KOMISSIO. Ulkoministeri Ilkka Kanerva Merikasarmi PL 176 FIN Helsinki. Bryssel, 31.I.2008 K(2008)436

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Jakeluosoite PL Postinumero Postitoimipaikka

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

SISÄLLYS. N:o 294. Laki. sijoitusrahastolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2008

Muutos Finnvera Oyj:n lainaohjelmaan maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin

OSA III.6.B. Tutkimus- ja kehitysvaiheet, joille tukea myönnetään. kilpailua edeltävä kehittämistoiminta

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma

Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 552/ Finnveran lainaohjelma maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin

Asiakirjayhdistelmä 2015

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

KOMISSION TIEDONANTO

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Teemaklinikka - Miten suomalaiset ideat myydään hyvän tarinankerronnan, esiintymisen ja selkeän myyntipuheen avulla? Riihimäki 8.12.

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Mitä kehittämistoimintaa Tekes voi rahoittaa? Hankevalmistelukoulutus

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA (2015/N) Suomi Muutos vuosien aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

Valtioneuvoston asetus

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA (2012/N) Suomi Suomen laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukiohjelma

Tekes on innovaatiorahoittaja

Innovaatioseteli / Tempo INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI NOPEASTI MARKKINOILLE.

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Valtioneuvoston asetus

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen

ODINE Open data Incubator for Europe

SISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

KOMISSION TIEDONANTO. viitekorkojen tarkistuksesta

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

De minimis ryhmäpoikkeusasetuksen muutos

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, Kaj von Hertzen

1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, C(2014) 2241 final. Asia: Valtiontuki SA (2014/N) Suomi Aluetukikartta

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tempo! De minimis -rahoitus

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Erityisavustushankkeet. Erityisasiantuntija Artsi Alanne

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Laivanrakennuksen innovaatioedellytysten turvaamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta laivanrakennuksen innovaatioihin.

Valtioneuvoston asetus

Tempo-projektin raportointi

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus Anne Turula Palvelupäällikkö

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tuija Ypyä Neuvotteleva virkamies, varatuomari

Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

EY:n valtiontukisäännöt

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Tekesin innovaatiorahoitus

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

Transkriptio:

1 (8) Tekesin tukiohjelmat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 1 Tukiohjelmien tavoitteet 1.1 Tuki tutkimus- ja kehittämisprojekteihin 1.2 Avustus innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan 1.3 Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille 2 Tukiohjelmien kesto ja koko 3 Ehdot 3.1 Tuensaajat 3.2 Tutkimus- ja kehittämistyön vaiheet t&k-projekteissa 3.3 Tukikelpoiset kustannukset 3.4 Tuki-intensiteetit ja tukimuodot 3.5 Tutkimus- ja kehittämisprojektien tulosten hyödyntäminen 4 Tuen muut edellytykset 4.1 Yksittäisten t&k-projektien valtiontuki-ilmoitukset 4.2 Tuen kannustava vaikutus 4.3 Raportointi ja seuranta 5 De minimis -ehtoiset tuet Liitteet Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tässä tarkoituksessa Tekes rahoittaa ja aktivoi yritysten ja julkisten tutkimuslaitosten haastavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojekteja kaikilla toimialoilla. Rahoituksellaan ja muilla toimenpiteillään Tekes myös edistää uusien innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen syntymistä ja kiihdyttää niiden liikkeellelähtöä. Lisäksi Tekes hoitaa useita muita suomalaisen teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamistehtäviä. Tekesin toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta. Tekesin tukiohjelmat perustuvat tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettäviä valtiontukia koskeviin Euroopan yhteisön puitteisiin (2006/C 323/01). EU-komission Tekesille valtuuttamat viralliset tukiohjelmat ovat: Tuki tutkimus- ja kehitysprojekteihin N 356/2007 Avustus innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan (Tuki innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksille) N 308/2007 Tuki nuorille innovatiivisille yrityksille N 309/2007. Tukien myöntämistä säätelee valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (298/2008). 1 Tukiohjelmien tavoitteet 1.1 Tuki tutkimus- ja kehittämisprojekteihin (t&k-projekteihin) Tekes tukee sellaisia yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön Tekesille asettamien elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Tuettavien hankkeiden tulee edistää rahoituksen saajien osaamista, yritysten verkottumista kansallisesti tai kansainvälisesti taikka rahoituksen saajan liiketoiminnan kehittymistä erityisesti Euroopan yhteismarkkinoiden alueella työpaikkojen, liikevaihdon tai viennin kasvuna. 1.2 Avustus innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan Avustuksella innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan kannustetaan pk-yrityksiä hyödyntämään enemmän innovaatiopalveluja sekä kehittämään yksityisten innovaatiopalveluiden tarjontaa.

2 (8) 1.3 Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille Rahoitusta myönnetään nuorten innovatiivisten yritysten liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen kohdistuvaan toimintaan yleisrahoituksena. Rahoitus paikkaa markkinapuutetta, joka aiheutuu yksityisen riskirahoituksen heikosta saatavuudesta innovatiivisten yritysten liikkeellelähtövaiheessa. 2 Tukiohjelmien kesto ja koko Tukiohjelmat ovat voimassa aikavälin 7.5.2008-31.12.2013. T&k-projekteihin Tekes myöntää rahoitusta ohjelman aikana arviolta enintään 1,6 miljardia euroa. Rahoituksesta on avustusta noin 70 prosenttia ja tuotekehityslainoja 30 prosenttia. Avustusta asiantuntijapalveluihin Tekes myöntää ohjelman aikana arviolta enintään 60 miljoonaa euroa. Rahoitusta nuorille innovatiivisille yrityksille Tekes myöntää ohjelma aikana arviolta enintään 120 miljoonaa euroa. Osa rahoituksesta voi olla lainaa. Todellinen tukiohjelmiin käytettävissä oleva rahoituksen suuruus määräytyy valtion vuosittaisten talousarvioiden perusteella. 3 Ehdot 3.1 Tuensaajat Tekesin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin ja innovaatiotoimintaan myöntämä tuki on tarkoitettu Suomessa rekisteröidyille ja toimiville yrityksille. Yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä. Tukea ei myönnetä vaikeuksissa oleville yrityksille niin kuin ne on määritelty yhteisön suuntaviivoista valtiontuelle vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (2004/C 244/02) annetussa komission tiedonannossa. 3.1.1. Tuki t&k-projekteihin Tukea t&k-projekteihin myönnetään kaiken kokoisille yrityksille. 3.1.2. Avustus innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan Avustusta innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) niin kuin ne on määritelty mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY. 3.1.3. Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille Tukea nuorille innovatiiviselle yritykselle voidaan myöntää yritykselle, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle kuusi vuotta tuen myöntämishetkellä. Lisäksi edellytetään, että yritys on kokoluokaltaan pieni komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti ja että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 15 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei ole vielä taloudellista historiaa, vastaava 15 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä. Tekes edellyttää, että yrityksen liiketoiminnan kokonaiskulut ja t&k-kustannusten määrä ovat yrityksen ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan vahvistamia. 3.2 Tutkimus- ja kehittämistyön vaiheet t&k-projekteissa Tekes tukee kolmen eri tutkimusvaiheen t&k-projekteja. Tutkimusvaiheet ovat perustutkimus, teollinen tutkimus ja kokeellinen kehittäminen. Perustutkimusprojektiin ei voi kuulua muita tutkimusvaiheita. Sen sijaan samaan hankkeeseen voi kuulua sekä teollista tutkimusta että kokeellista kehittämistä. Tällöin tuen myöntämisvaiheessa määritellään, mikä osuus projektista on teollista tutkimusta ja kokeellista kehittämistä.

3 (8) Perustutkimuksella tarkoitetaan kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden ja havainnoitavissa olevien tosiseikkojen perusteista ilman, että tavoitteena on tietty sovellus tai käyttötarkoitus. Teollisella tutkimuksella tarkoitetaan suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon saamiseen pyrkiviä kriittisiä selvityksiä, joiden tavoitteena on, että näitä uusia tietoja ja taitoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, menetelmät tai palvelut paranevat huomattavasti. Kyseeseen tulee myös teollisen tutkimuksen harjoittamiseen, erityisesti geneerisen teknologian validointiin, tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luominen kokeelliseen kehittämiseen kuuluvia prototyyppejä lukuun ottamatta. Kokeellisella kehittämisellä tarkoitetaan olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun asiaa koskevan tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä suunnitelmien ja järjestelyiden tai mallien laatimiseksi uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille. Tämä voi kattaa myös esimerkiksi muuta sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi. Toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön. Kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, kun prototyyppi on välttämättä lopullinen kaupallinen tuote ja kun sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja validointia varten olisi liian kallista. Jos esittely- tai pilotti-hankkeita käytetään myöhemmin kaupallisiin tarkoituksiin, tällaisesta käytöstä saatava tulo on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista. Tuotteiden, prosessien ja palveluiden koetuotanto ja testaus on myös tukikelpoista edellyttäen, että kyseisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita ei voida käyttää tai muuttaa käytettäviksi teollisissa sovelluksissa tai kaupallisiin tarkoituksiin. Kokeellinen kehittäminen ei kata tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehtyjä rutiiniluonteisia tai säännöllisesti tehtäviä muutoksia, vaikka nämä muutokset merkitsisivät parannuksia. 3.3 Tukikelpoiset kustannukset Alla luetellut kustannukset voidaan ottaa huomioon projektille myönnettävän ja maksettavan tuen määrittelyssä. T&k-projekteissa seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia: a. henkilöstömenot (t&k-projektiin suoraan osallistuvat ja siinä avustavat henkilöt) b. välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimushankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset; c. rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty tutkimushankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimushankkeen kestoa osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset; d. ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity minkäänlaista kilpailunvastaista yhteistyötä, sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan tutkimustoimintaa varten; e. tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;

4 (8) f. muut suoraan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvat kustannukset, esimerkiksi matkakustannukset sekä materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset Avustuksessa innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan pk-yrityksille tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat innovaatioihin kohdistuvat neuvonta- ja tukipalvelut: liikkeenjohdon konsultointi; tekninen apu; teknologiansiirtopalvelut; strategian muutokseen liittyvä ja innovaatiotoimintaa tukeva valmennus; konsultointipalvelut teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimista, suojelua ja kauppaa sekä lisenssisopimuksia varten; standardien käyttöä koskevat konsultointipalvelut, tietopankit; tekniset kirjastot; markkinatutkimukset; laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalvelut; innovaation jalostamisen vaatiman uuden infrastruktuurin tai uusien menetelmien käyttö Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksessa tukikelpoisia ovat kaikki kustannukset, jotka liittyvät toimintoihin, jotka ovat välttämättömiä rahoituksen myöntämispäätöksessä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei-välttämättömiä ja siksi ei-tukikelpoisia kustannuksia ovat esimerkiksi rahoituksensaajan vapaaehtoiset vakuutukset, rahoituskulut, lahjoista ja stipendeistä aiheutuvat menot sekä laskennalliset kulut. 3.4 Tuki-intensiteetit ja tukimuodot 3.4.1. Tuki t&k-projekteihin tuki-intensiteetit Tuki perustutkimusprojektiin voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Perustutkimusprojekti ei voi sisältää muita tutkimusvaiheita. Ilman korotuksia tuki teolliseen tutkimukseen voi olla enintään 50 prosenttia ja kokeelliseen kehittämiseen enintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Muiden kuin perustutkimushankkeiden osalta jokaiselle projektille määritellään myöntämisvaiheessa, kuinka suuri osuus projektista on teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä. Projektin enimmäistuki-intensiteetti määräytyy eri tutkimusvaiheiden painotetun keskiarvon perusteella. Taulukko 1 kuvaa hankekohtaisen maksimituki-intensiteetin määräytymistä. Taulukossa esitettyjen enimmäistukitasojen päälle voi tulla korotuksia niin kuin ne on määritelty alla. Taulukko 1 Teollisen tutkimuksen osuus Kokeellisen kehittämisen osuus Maksimituki-intensiteetti (brutto) 100 % 0 % 50 % 80 % 20 % 45 % 60 % 40 % 50 % 40 % 60 % 35 % 20 % 80 % 30 % 0 % 100 % 25 % Enimmäistuen korotukset t&k projekteissa Jos tuensaaja on pieni, yritystukea voidaan korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä. Keskisuurten yritysten osalta tukea voidaan korottaa enintään 10 prosenttiyksikköä. Lisäksi tukea voidaan korottaa enintään 15 prosenttiyksikköä, jos a. hankkeeseen liittyy vähintään kahden toisistaan riippumattoman yrityksen välistä todellista yhteistyötä ja seuraavat edellytykset täyttyvät: yhden yrityksen osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista kustannuksista on enintään 70 pro-senttia, hankkeeseen liittyy yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa tai yhteistyö on rajat ylittävää eli tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitetaan vähintään kahdessa EU-jäsenvaltiossa b. hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä yrityksen ja tutkimusorganisaation välillä erityisesti kansallisen tutkimus- ja kehityspolitiikan yhteensovittamiseksi ja seuraavat edellytykset täyttyvät: tutkimusorganisaation osuus tukikelpoisista hankekustannuksista on vähintään 10 prosenttia; tutkimusorganisaatiolla on oikeus julkistaa tutkimushankkeiden tulokset siltä osin kuin ne ovat peräisin kyseisen organisaation toteuttamasta tutkimuksesta

5 (8) c. ainoastaan teollisen tutkimuksen osalta: jos hankkeen tulokset levitetään laajasti teknisissä ja tieteellisissä konferensseissa tai ne julkaistaan tieteellisissä tai teknisissä aikakauslehdissä tai avoimissa tietoarkistoissa (tietokannoissa, joissa käsittelemättömät tutkimustiedot ovat kaikkien saatavilla) tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta. Edellä kohdissa a. ja b. todelliseksi yhteistyöksi katsotaan yhteisprojekti, jolla on yhteinen tutkimussuunnitelma, sama aikataulu sekä jaettu riski. Alihankintaa ei katsota todelliseksi yhteistyöksi. Kohtien a.- c. mukaisen 15 prosenttiyksikön korotuksen saa vain kerran, vaikka useampi kohta täyttyisi. Korotusten ja tuki-intensiteettien kasautuessa tuki perustutkimukseen voi olla enintään 100 % hyväksyttävistä kustannuksista teolliseen tutkimukseen voi olla enintään 75 % pienille ja keskisuurille yrityksille ja enintään 65 % suurille yrityksille kokeelliseen kehittämiseen voi olla enintään 60 % pienille yrityksille, enintään 50 % keskisuurille yrityksille ja enintään 40 % suurille yrityksille. Tekes noudattaa kulloinkin voimassa olevaa EU-komission suositusta mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä. 3.4.2. T&k-projektien toteutettavuustutkimukset tuki-intensiteetit Teknisten toteutettavuustutkimusten osalta tuen perusintensiteetit ovat tutkimuskustannusten perusteella laskettuna seuraavat: pk-yritysten osalta enintään 75 prosenttia teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja enintään 50 prosenttia kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin suurten yritysten osalta enintään 65 prosenttia teollista tutkimusta edeltäviin tutkimuksiin ja enintään 40 prosenttia kokeellista kehittämistä edeltäviin tutkimuksiin. Perustutkimusta ei voi edeltää toteutettavuustutkimus. 3.4.3. T&k-projektien tukimuodot Tuki t&k-projekteihin voidaan myöntää avustuksena ja edullisena lainana. Lainan tukivaikutus lasketaan diskonttaamalla lainan sisältämä korkotuki myöntöhetken mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa tukivaikutusta käytetään lainan myöntöhetkellä voimassa olleen todellisen koron ja myöntöhetkellä voimassa olleen Euroopan yhteisöjen komission määrittelemän ja julkaiseman viitekoron erotusta koko laina-ajalta. Jos laina ei sisällä turvaavia vakuuksia, viitekorkoa korotetaan riskipreemiolla noudattaen mitä viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (97/C 273/03) annetussa komission tiedonannossa tai sen korvaavassa tiedonannossa määrätään. Rahoitusmuodosta riippumatta tuki t&k-projektille ei saa ylittää kohdissa 3.4.1. 3.4.2. määriteltyjä enimmäistukitasoja. Jos projekti ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, Tekes voi jättää lainan osittain tai kokonaan takaisinperimättä kohdassa 3.4.1. määriteltyjen enimmäistuki-intensiteettien sallimissa rajoissa. Perimättäjättökäsittelyssä kertynyt korkotuki lasketaan ainoastaan lainan sille osuudelle, joka ylittää tuen enimmäismäärät. Tämä johtuu siitä, että tuensaaja olisi periaatteessa voinut saada tuen alun perin enimmäismääräisenä avustuksena. Esimerkit Tekesin tavasta laskea edullisen lainan tuki-intensiteetti ja enimmäisperimättäjättö on annettu liitteessä 1. 3.4.4. Avustus innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan tuki-intensiteetit ja -muodot Avustusta innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan voidaan myöntää pk-yritykselle enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Rahoitus voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos palveluntarjoajalla on kansallinen tai eurooppalainen sertifiointi ja jos osa tuesta hankkeeseen tulee Euroopan Unionin varoista. Muussa tapauksessa rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Rahoitus voidaan myöntää avustuksena tai palveluseteleinä. Jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon organisaatio, rahoitus voidaan myöntää maksetun hinnan ja markkinahinnan erotuksena. Markkinahinnan

6 (8) sijaan hinnanalennuksen laskemisessa voidaan käyttää myös palvelun kokonaiskustannuksia, joihin on lisätty kohtuullinen marginaali. Tällöin innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluiden kokonaiskustannukset on voitava eriyttää. 3.4.5. Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille tuki-intensiteetit ja -muodot Rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista. Rahoitus voidaan myöntää avustuksena, lainana tai näiden yhdistelmänä. Kehittämiskeskus voi myös hyväksyä julkisen pääomasijoitusyhtiön tekemän riskipääomasijoituksen osaksi nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta. Riskipääoma ei ole kustannussidonnaista. Lainaa ei voida jättää takaisinperimättä. Nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta voidaan myöntää enintään 1 000 000 euroa. Rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 1 250 000 euroa alueilla, jotka Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan. Tuensaaja voi saada tukea tukiohjelmassa ainoastaan kerran sinä aikana, jona se katsotaan nuoreksi innovatiiviseksi yritykseksi. Jos tuki myönnetään vaiheittain, uuteen vaiheeseen pääseminen edellyttää, että yritys on saavuttanut edelliselle vaiheelle asetetut tavoitteet. 3.4.6. Tuen kasautuminen Tuki t&k-projekteihin Jos tutkimus- ja kehittämistoimintaan on myönnetty valtion, kunnan tai muun julkisen rahoittajan taikka Euroopan yhteisöjen komission varoista muita lainoja tai avustuksia taikka luottolaitosten lainoja, joihin kohdistuu valtion tai muun julkisen rahoittajan myöntämää korkotukea, näiden sekä Tekesin myöntämän avustuksen ja lainan yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää kohdissa 3.4.1. 3.4.2. määriteltyjä tukiintensiteettien enimmäismääriä. Avustus innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan Rahoitus ei saa kasautua muun tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta. Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille Projektin kustannuksiin ei saa kohdistua muuta julkista eli valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön myöntämä tukea. Myöskään Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävä tuki ei ole sallittua. Rahoituksensaaja ei voi vastaanottaa muuhun toimintaansa valtiontukea kolmen vuoden aikana Tekesin rahoituspäätöksestä. Mikäli rahoitus myönnetään vaiheittain, lasketaan määräaika alkavaksi ensimmäisestä rahoituspäätöksestä. Sallittua valtiontukea on kuitenkin rahoitus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä julkisrahoitteinen riskipääoma edellyttäen, että rahoitusta ei ole myönnetty perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (de minimis) annetun komission asetuksen (EY 1998/2006) nojalla. Sallittua t&k&i tukea voivat myöntää erityisesti Tekes, Euroopan Unioni sekä TE-keskukset. Sallittua on myös sellainen julkinen rahoitus, johon ei sisälly tukielementtiä. Rahoituksensaajan on toimitettava Tekesille vähintään kerran vuodessa yrityksen ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan määrämuotoinen lausunto julkista tukea koskevien sääntöjen toteutumisesta. Lausunnot vaaditaan rahoituksen myöntämistä seuraavalta kolmen vuoden ajanjaksolta. Julkisen hankintalainsäädännön noudattaminen Edellä mainituista enimmäistukitasoista ja tuen kasautumissäännöistä poiketen sellaiseen hankintaan, jossa ei ole noudatettu lakia julkisista hankinnoista (348/2007), voi maksettava julkinen tuki yhteensä olla enintään 50 prosenttia hankinnan arvosta. 3.5 Tutkimus- ja kehittämisprojektien tulosten hyödyntäminen Yrityksen on saatava Tekesiltä etukäteen kirjallinen lupa, mikäli se;

7 (8) myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai osan siitä; myy, panttaa tai muulla tavoin luovuttaa hankkeen tuloksena syntyneitä immateriaali- tai muita oikeuksia; siirtää liiketoimintaansa ulkomaille tai toteuttaa muita liiketoimintamuutoksia tai yritysjärjestelyjä (kuten sulautuminen, jakautuminen ja merkittävä omistusjärjestely), jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen. Jos käyttö- tai hyödyntämisoikeuksien lisensointi on ollut oleellinen osa hankkeen alun perin tavoittelemaa liiketoimintaa, ei edellä tarkoitettua Tekesin lupaa tarvita. Jos luvanvarainen toimi toteutetaan myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua rahoituksen viimeisen erän maksamisesta tai jos siirto taikka luovutus tapahtuu Euroopan yhteismarkkina-alueen sisällä, menettelylle ei tarvita Tekesin suostumusta. Mikäli rahoitus on myönnetty lainana, menettely edellyttää Euroopan yhteismarkkinoiden sisälläkin toteutettuna Tekesin suostumusta, kunnes laina korkoineen on kokonaisuudessaan maksettu takaisin. 4 Tuen muut edellytykset 4.1 Yksittäisten t&k-projektien valtiontuki-ilmoitukset Tekes ilmoittaa EU-komissiolle erikseen t&k-projekteille myönnettävät yksittäiset tuet, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: Tukimäärä ylittää t&k-tuen ja toteutettavuustutkimusten osalta jos hanke on ensi sijassa perustutkimusta: 20 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta/ toteutettavuustutkimusta kohden; jos hanke on ensi sijassa teollista tutkimusta: 10 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta/ toteutettavuustutkimusta kohden; kaikki muut hankkeet: 7,5 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta/toteutettavuustutkimusta kohden. Näissä tapauksissa tukea ei myönnetä ennen kuin komissio on ilmoittanut, että se ei vastusta suunniteltua tukea. 4.2 Tuen kannustava vaikutus Tuen myöntämisen edellytys on, että tuella on kannustava vaikutus yrityksen toimintaan. Tämän vuoksi rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Kannustavan vaikutuksen varmistamiseksi Tekes edellyttää lisäksi, että vähintään yksi seuraavista tekijöistä toteutuu tavalla, jolla on merkittävä vaikutus verrattuna yrityksen tavanomaiseen käyttäytymiseen kyseisellä alalla: hankkeen koko kasvaa hankkeen soveltamisala laajenee hankkeen toteutus nopeutuu tukea saava yritys lisää t&k&i-toimintansa kokonaismenoja Rahoituksessa nuorille innovatiivisille yrityksille ja avustuksessa innovaatiopalveluiden hankkimiseen pkyrityksille Tekes katsoo vähintään yhden edellä mainitun tekijän toteutuvan automaattisesti. Pk-yritysten t&k projekteissa, joissa tuen määrä on alle 7,5 miljoonaa euroa tuen saajaa kohden, Tekes arvioi kunkin päätöksen valmistelussa erikseen tuen kannustavan vaikutuksen. Suurten yritysten t&k-projekteissa ja niissä pk-yritysten hankkeissa, joihin myönnetään tukea vähintään 7,5 miljoonaa euroa yritystä kohden, Tekes edellyttää rahoituksen hakijalta määrällisiin ja/tai laadullisiin tekijöihin perustuvaa analyysia, jossa verrataan yrityksen käyttäytymistä tuen kanssa tilanteeseen, jossa tukea ei myönnettäisi. Analyysin perusteella Tekes arvioi, toteutuuko tuen kannustava vaikutus.

8 (8) 4.3 Raportointi ja seuranta Tekes raportoi tukijärjestelmän toteuttamisesta vuosittain EU-komissiolle. Vuosiraporteissa kerrotaan seuraavat tiedot, jotka julkaistaan sekä komission että Tekesin verkkosivuilla (www.tekes.fi): tuensaajan nimi; tuen määrä tuensaajaa kohti; tuen intensiteetti; toimialat, joilla tukea saavat hankkeet toteutetaan. Tiedot julkistetaan myönnetyn tuen perusteella tukiohjelmittain eli erikseen t&k-projektien tuesta, rahoituksesta nuorille innovatiivisille yrityksille ja avustuksesta innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan. Edellä mainitun lisäksi Tekes julkaisee omilla verkkosivuillaan kerran vuodessa kokonaissumman, jonka se on maksanut rahoitusta kullekin yritykselle edellisen kalenterivuoden aikana. Komissiolle toimitettavassa vuosikertomuksessa Tekes myös ilmoittaa, kuinka se on arvioinut tuen kannustavaa vaikutusta ennen t&k-tuen myöntämistä suurille yrityksille sekä ennen vähintään 7,5 miljoonan euron t&k-tuen myöntämistä pk-yritykselle yhteen hankkeeseen. 4.3.1. Tukiohjelmien teksti kokonaisuudessaan Tämä dokumentti sisältää Tekesin voimassaolevien muiden kuin de minimis -ehtoisten tukiohjelmien tekstit kokonaisuudessaan. 4.3.2. Tietolomakkeet Jos tukiohjelmien osana myönnetään yhdelle yritykselle yhteen projektiin t&k-tukea, josta ei tarvitse ilmoittaa erikseen kohdan 4.1. mukaisesti ja jonka määrä on yli 3 miljoonaa euroa, Tekes toimittaa komissiolle 20 työpäivän kuluessa myöntämisestä tiedot, jotka vaaditaan tämän tekstin liitteessä 2 olevassa vakiolomakkeessa. Komissio julkaisee tiedoista yhteenvedon verkkosivuillaan. 5 De minimis -ehtoiset tuet Tekes täydentää edellä kuvattuja t&k&i-puitteisiin perustuvia tukiohjelmia myöntämällä yrityksille avustusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 nojalla. Tätä de minimis - ehtoista tukea Tekes myöntää erityisesti: pk-yritysten pienimuotoisiin kehittämis- ja kaupallistamishankkeisiin ja nuoren innovatiivisen yrityksen rahoituksen esivaiheeseen Liitteet Liite 1 Liite 2 Esimerkit Tekesin tavasta laskea tuotekehityslainan tuki-intensiteetti (doc) Tietolomake (doc)

ESIMERKIT TEKESIN TAVASTA LASKEA TUOTEKEHITYSLAINAN TUKI-INTENSITEETTI LIITE 1 Esimerkeissä lainaa on myönnetty 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Projektin kohdan 3.4.1. mukainen enimmäistuki on 35 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. 1. Tekesin tuki-intensiteettilaskelma lainalle, jonka takaisinmaksun ehdot eivät muutu jäljellä oleva korkotukien diskonttausvaihdettavat arvot lainapääoma lyhennys pvm lainan korko korkotuki nykyarvo korkokanta lainan summa 120 000,00 120 000,00 0,00 1.1.2007 0,00 0,00 lainan korko 1,00 % 120 000,00 0,00 1.1.2008 1 200,00 13 032,00 11 650,28 1 1,1186 marginaali 7,50 % 120 000,00 0,00 1.1.2009 1 200,00 13 032,00 10 415,05 2 1,1186 komission viitekorko 4,36 % 120 000,00 0,00 1.1.2010 1 200,00 13 032,00 9 310,79 3 1,1186 korkotuki 10,86 % 120 000,00 0,00 1.1.2011 1 200,00 13 032,00 8 323,61 4 1,1186 markkinakorko 11,86 % 120 000,00 0,00 1.1.2012 1 200,00 13 032,00 7 441,10 5 1,1186 tukikelpoiset kustannukset 200 000,00 120 000,00 24 000,00 1.1.2013 1 200,00 13 032,00 6 652,15 6 1,1186 96 000,00 24 000,00 1.1.2014 960,00 10 425,60 4 757,48 7 1,1186 72 000,00 24 000,00 1.1.2015 720,00 7 819,20 3 189,80 8 1,1186 48 000,00 24 000,00 1.1.2016 480,00 5 212,80 1 901,07 9 1,1186 24 000,00 24 000,00 1.1.2017 240,00 2 606,40 849,75 10 1,1186 64 491,09 Tuki lainan nostohetkellä 64 491,09 Tuki projektin tukikelpoisista kustannuksista 32,25 %

2. Tekesin tuki-intensiteettilaskelma epäonnistuneen projektin lainan perimättäjättökäsittelyn yhteydessä korkotuen laskennan perustana korkotukien diskonttausvaihdettavat arvot oleva lainapääoma lyhennys pvm lainan korko korkotuki nykyarvo korkokanta enimmäisavustuksen ylittävä osuus lainapääomasta 50 000,00 50 000,00 0,00 1.1.2007 0,00 0,00 lainan korko 1,00 % 50 000,00 0,00 1.1.2008 500,00 5 430,00 4 854,28 1 1,1186 marginaali 7,50 % 50 000,00 0,00 1.1.2009 500,00 5 430,00 4 339,60 2 1,1186 komission viitekorko 4,36 % 50 000,00 0,00 1.1.2010 500,00 5 430,00 3 879,50 3 1,1186 korkotuki 10,86 % 50 000,00 0,00 1.1.2011 500,00 5 430,00 3 468,17 4 1,1186 markkinakorko 11,86 % 50 000,00 0,00 1.1.2012 500,00 5 430,00 3 100,46 5 1,1186 tukikelpoiset kustannukset 200 000,00 81 413,18 16 282,64 1.1.2013 814,13 8 841,47 4 513,11 6 1,1186 65 130,54 16 282,64 1.1.2014 651,31 7 073,18 3 227,68 7 1,1186 48 847,91 16 282,64 1.1.2015 488,48 5 304,88 2 164,10 8 1,1186 32 565,27 16 282,64 1.1.2016 325,65 3 536,59 1 289,77 9 1,1186 16 282,64 16 282,64 1.1.2017 162,83 1 768,29 576,51 10 1,1186 31 413,18 Enimmäisperimättäjätön määrittely 19 642,01 korkotuki ennen perimättäjättöä Projektin enimmäistuki 70 000,00 Huomioon otettava korkotuki 31 413,18 11 771,17 korkotuki perimättäjätön jälkeen Enimmäisperimättäjättö 38 586,82 Maksettavaksi jäävä lainapääoma 81 413,18

LIITE 2 Tietolomake, jota käytetään annettaessa tiivistetyt tiedot tuesta kohdan 4.3.2 mukaisesti 1) Tuensaaja (tukea saavan yrityksen / saavien yritysten nimi ja maininta siitä, onko kyseessä pk-yritys):................................................................................................................................ 2) Tukiohjelman viitenumero (komission käyttämä viitenumero voimassa olevasta ohjelmasta/ohjelmista, jonka/joiden nojalla tukea myönnetään):....................................................................................... 3) Tuen myöntävä viranomainen tai viranomaiset (nimi ja yhteystiedot):............................................................................................................................................................... 4) Jäsenvaltio, jonka alueella tukea saava hanke tai toimenpide toteutetaan:.......................................... 5) Hankkeen tai toimenpiteen tyyppi:............................................................................... 6) Lyhyt kuvaus hankkeesta tai toimenpiteestä:.......................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 7) Mahdollisten tukikelpoisten kustannusten määrä euroina:......................................................... 8) Diskontattu tukimäärä (brutto) euroina:.......................................................................... 9) Tuki-intensiteetti ( % bruttoavustusekvivalenttina):................................................................. 10) Ehdotetun tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset:.................................................................................................................................................................... 11) Hankkeen tai toimenpiteen suunniteltu aloitus- ja lopetusaika:.................................................... 12) Tuen myöntämispäivämäärä:.....................................................................................