32009 Finnboat Small Boats Floating Show Journalistit Vanajavedellä Puheenaiheena kansainvälistymistuki Suomi elää viennistä
P E R Ä A A L L O T City-legendat värittävät veneilykeskustelua Veneily vaikuttaa suhteellisen suhdanneriippumattomalta harrastukselta. Veneiden hankinnoissa talouden taantuma varmasti näkyy, mutta vesillä liikkuessa ei eroa aikaisempiin vuosiin huomaa. Käyttäjän näkökulmasta olosuhteet vaikuttavat oikeastaan aika positiivisilta. Meri voi paremmin kuin vuosiin ja palvelut saaristossa kehittyvät jatkuvasti. Veneiden varustus ja laatu paranee niin ikää jatkuvasti. Talouden taantuma ei ole ainakaan veneiden tarjontaa vähentänyt. Veneilijöiden pitäisikin olla nyt tosi tyytyväisiä. Veneilyliiton toiminnanjohtajan ominaisuudessa hämmästyttää joissakin yhteyksissä tapahtuva veneilijöiden ja veneilyn mustamaalaaminen. Tämä on varmasti tarkoitushakuista, vaikka onkin vaikea keksiä minkä tarkoituksen. Eräässä lehdessä väitettiin vakavasti, että veneilijät ajaisivat puhelinluettelon kartalla ja että Helsingin rannoilla kyseltäisiin tietä Turkuun kun itsellä ei ole hajuakaan reiteistä. Suomen olosuhteissa osaaminen on luonnostaan välttämätöntä, ei missään mitassa vapaaehtoista. Ilman osaamista voi selvitä muutamia kymmeniä minuutteja. Hyvin varustettujen veneiden kuljettajat leimataankin ääliöiksi vain siksi, etteivät he veneile tieteislaskin ja sekuntikello kädessä. Oma kokemukseni ja näkemykseni on päinvastainen. Veneilyliiton venepäällikkökursseilla on pätevöitynyt suuri joukko suurten veneiden omistajia. Yhtään ääliötä ei ole osunut kohdalle. Päinvastoin, sekä väylä- että satamakäyttäytyminen on ollut huippuluokkaa. Tietenkin joitakin poikkeuksia löytyy, niin kuin kaikissa asioissa. Varmaa on kuitenkin, että muutamien tapausten pohjalta ei suomalaista hyvää veneilykulttuuria pidä aliarvioida eikä veneilylle pidä asettaa perusteettomia esteitä. Kesäinen yhteentörmäys suuren moottoriveneen ja purjeveneen kanssa herätti paljon keskustelua. Paras oppi tapauksessa oli, että ajokortit ja muut luvat eivät onnettomuutta olisi estäneet. Kyseessä ei ollut huvialusrekisterissä oleva vene ja kippari oli ammattikuljettaja. Lähes varmana tietona laitureilla kerrottiin, että kuljettaja oli ajanut autopilotilla ja lähtenyt kajuuttaan hakemaan lisää viinaa. Sen sijaan kukaan ei osaa sanoa, mistä tällainen tieto oli peräisin. Olisiko sittenkin ollut niin, että kuljettaja oli keskittynyt vierailla vesillä kartan lukemiseen saaristoa lähestyttäessä? Tai jokin muu luonnollinen selitys? Nyt olisi aika alkaa puhumaan suvaitsevaisuuden puolesta. Venealan ja veneilyjärjestöjen olisi varmasti hyvä valottaa yhteiskunnalle, missä veneilyssä nyt mennään. Se, että veneet ja niiden varustukset paranevat, ei tee veneilijöitä tyhmiksi, päinvastoin. Veneet ja veneilytavat ovat turvallisempia kuin ennen. Tietenkin on niin, että taidot karttuvat vain kokemuksen kautta. Me kaikki tiedämme, että veneitä ja olosuhteita on monenlaisia, vuodesta toiseen. Aina oppii uutta. Meillä kaikilla vesillä liikkujilla pitäisi olla sietokykyä hyväksyä muut vesilläliikkujat. Vaarallisiksi väitetyistä tilanteista suurin osa osoittautuukin vain harmittaviksi tilanteiksi. Harmittaviksi siksi, että joku toinen tekee toisin kuin minä itse. Veneily on hieno harrastus ja se tuottaa mielihyvää ja hyvää elämänlaatua laajalle osalle kansaa. Mieli pysyy vielä parempana, kun antaa muidenkin nauttia veneilyn suomasta vapaudesta. Lopuksi voidaan tietenkin todeta, että kukaan ei osaa kaikkea ja jotkut osaavat enemmän kuin toiset. Tässä on pakko korostaa yhteisöllisyyden merkitystä. Veneilyseurojen jäsenet tarinoivat kokemuksistaan laitureilla ja huomaamattaan jakavat tietoa kokemattomammille. Siitä syntyy veneilykulttuuri, yhteinen hyvä tapa veneillä. Voisi vain toivoa, että mahdollisimman moni veneilijä löytäisi tiensä aktiiviseen veneilyseuraan ja omaksuisi sitä kautta helpon tavan sekä jakaa tietoa että saada sitä. Veneilyliitto auttaa veneilijöitä saamaan ansaitsemiaan pätevyystodistuksia. Ei siksi, että niillä olisi merkitystä käytännön veneilylle vaan siksi, että joissakin maissa, jopa Venäjällä, niitä kysellään. Hyvä ystäväni tapaa liiallista toisten arvostelua kuullessaan kertoa viisaan tarinan: Selkävikainen sanoi sokealle, että mennään asemalle katsomaan junia. Sokea vastasi, että mennään vain, mutta kävellään selkä suorana. Hannu Laine Suomen Veneilyliitto toiminnanjohtaja 2 Finnboat News
P Ä Ä K I R J O I T U S Jouko Huju Eräät pankit ovat jo julistaneet taantuman päättyneeksi ja samalla arvioineet, että talouden nousu voi jo tulevana syksynä olla melko nopeaa. Venerekisteriin oli saatu elokuun loppuun mennessä 4240 venettä ja siinä on pudotusta yli 40 % viime vuoteen tekemistä siis riittää. Heikot signaalit eri puolilta Eurooppaa kuitenkin myötäilevät suomalaispankkien sanomaa. Huonot kuukaudet ovat toki kurjistaneet yritystemme taloutta, mutta kun suuret venealan kuluttajatapahtumat lähtevät keväällä liikkeelle, tulee meidän käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan näyttää parasta osaamistamme. Uudelleen kuluttamiseen heräävä kansalainen miettii myös tarkkaan, mitä hän oikeastaan haluaisi tehdä. Ilman, että olemme riittävästi esillä, ei veneily saa osaansa kuluttajan vapaaajan investoinneista. Helsingin Kauppakorkeakoulun vuonna 2008 tekemässä laajassa tutkimuksessa selviää, että venemessut ovat kuluttajalle ainoa todellinen tapa tehdä riippumatonta vertailua eri tuotteiden välillä ja tarkistaa trendejä jne. Vaikka netistä löytyy tuotteista periaatteessa kaikki tarvittava tieto, on kuitenkin aivan eri asia saada fyysinen tuntuma tuotteeseen. Heikompina aikoina keskustellaan paljon siitä, mitä mikäkin markkinointikeino maksaa. Jos venemessuille saadaan 80.000 90.000 kävijää niin voidaan todeta, että kontaktihinta on kohdallaan. Täytyy myös muistaa, että niillä, jotka tulevat sisään messuille ja ostavat pääsylipun, on jo tietty kiinnostus veneilyyn ja veneisiin olemassa. Noiden kymmenien tuhansien näyttelyvieraiden paikan päälle saanti ei kuitenkaan ole ilmaista, eikä edes yksinkertaista. Siinä on kuitenkin onnistuttu. Tiukemmankaan talouden aika ei kestä ikuisesti, se voi päättyä samaan tahtiin kuin alkoikin. On tärkeää, että olemme valmiit tähänkin muutokseen. Ledaren på svenska, se sid. 22 32009 Uiva 2009 Flytande 6 Suomi elää viennistä 10 Hallituksen jäsenen vastuusta 12 Small Boats Floating Show 14 14 Vakavuusstandardi päivitetty 17 PALSTAT Peräaallot 2 Järjestöasiaa 4 Kansainvälinen lehdistöseuranta 16 Uutiset 20 Nimitysuutiset 21 Svensk resumé 22 Julkaisija/Utgivare Venealan Keskusliitto Finnboat ry Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf Käenkuja 8 A 47 FIN-00500 Helsinki Puh./Tel. (09) 696 2160 Telefax (09) 6962 1611 www.fi nnboat.fi Toimitus/Redaktion Toimitussihteeri Lena Mickelsson-Ouru (Finnboat), lena@fi nnboat.fi Puh./Tel. (09) 6962 1620 Kari Wilén, kari.wilen@seakari.fi Katja Simola, katja@fi nnboat.fi Toimituksen osoite kuten edellä Redaktionens adress som ovan Paino/Tryckeri Painoyhtymä Oy, Porvoo Painos/Upplaga 2500 kpl/st Ilmestymis- ja aineistopäivät/ Utgivningsdagar och deadline nro/nr 4/2009, vko/v. 50, aineisto/material 23.11. Päätoimittaja/Chefredaktör Jouko Huju (Finnboat), jouko@fi nnboat.fi Puh./Tel. (09) 6962 1610 Toteutus/Utformning Oy Sea-Kari Ab, Kari Wilén Sinikalliontie 5 B, 02630 Espoo Puh./Tel. (09) 502 3490, 0500 459 836 SSN 0789-7332 Aikakauslehtien liiton jäsen Kansikuva/Pärmbild Kari Wilén Finnboat News 3
JÄRJESTÖASIAA Koonnut: Lena Mickelsson-Ouru Veneiden talvi- ja kesäsäilytyspaikkojen luovutus on alv:n alaista toimintaa 1.1.2010 alkaen. JÄSENKUNNASSA TAPAHTUNUTTA Suomen Veneteollisuusyhdistykseen on liittynyt jäseneksi Tampereella sijaitseva Mesitek Kaluste Oy. Venealan Kauppiaat ry:n täysjäseneksi on liittynyt Astrum Vene Oy. Astrum-konserniin kuuluvat Oy Kone Wuorio Ab ja Puotilan Venekeskus Oy ovat Finnboatin jäseniä jo ennestään. Niinikään uusia jäseniä Venealan Kauppiaissa ovat Tage Gustafsonin luotsaama uusi yritys, Rival-veneitä valmistava Sans Rival Ab, helsinkiläiset venevuokrausta harjoittava Conect Charter ja mm. Rinker-veneitä maahantuova Amendela Oy sekä turkulainen Beneteau-veneiden myyjä Beneboats Oy. Uusin jäsenyritys Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistyksessä on Kuitunikkaritnimellä paremmin tunnettu torniolainen KN Composite. Esmarin Oy:n, Korsö Marin Oy:n, Tammer-Vene Oy:n sekä Vator Oy:n jäsenyys Finnboatissa on päättynyt. TRS Consulting Group Oy on muuttanut Lauttasaareen osoitteeseen Lauttasaarentie 16 A 5, 00200 Hki. Muut yhteystiedot ennallaan. VUODEN VENEILYTEKO Veneilykauden päätteeksi etsitään jälleen veneilyssä esimerkillistä tekoa, toimintaa tai henkilöä, joka omalla toiminnallaan kannustaa kaikkia muita vesilläliikkujia parempaan veneilykulttuuriin ja sujuvaan yhteispeliin vesillä. Vuoden Veneilyteko -tunnustuksen on perustanut Veneilytoimittajat ry Båtjournalisterna rf, johon kuuluu noin 90 veneilystä ja merenkulusta ammatikseen kirjoittavaa journalistia. Tunnustuksella voidaan palkita yksityinen henkilö, yritys, asia tai tapahtuma, joka saattaa olla jopa paikallinenkin ilmiö. Tärkein valintaperuste on kuitenkin se, että asialla voi olla myös laajempaa valtakunnallista merkitystä veneilyharrastuksen edistämisessä ja veneilyturvallisuuden parantamisessa. Ehdotuksen Vuoden veneilyteoksi voi lähettää Veneilytoimittajien verkkosivujen kautta osoitteessa www.veneilytoimittajat.fi jouluun mennessä. Tunnustuksen saajan valitsee yhdistyksen johtokunta. Tunnustus luovutetaan Helsingin Vene 10 Båt -messujen yhteydessä lehdistötilaisuudessa. MESSUKUULUMISIA Veneteollisuuden tiukka taloudellinen tilanne kiusaa myös messujärjestäjiä. Lontoossa joulukuussa järjestettyä Earls Courtin venenäyttelyä on siirretty vuodella eteenpäin joulukuuhun 2010. Samoin Toronton uiva venenäyttely on seuraavan kerran vasta ensi vuonna, kun taas Wienin venenäyttely on nostettu telakalle toistaiseksi. Ateenan venemessut on puolestaan siirretty uuteen messukeskukseen ja tapahtumaa on aikaistettu joulukuusta lokakuuhun. Tukholman uiva venenäyttely, jonka paikka jo useamman vuoden ajan on ollut Vasahamnen, sai kilpailijakseen toisen uivan venenäyttelyn. Tämä STHLM Boat Show järjestettiin täysin samanaikaisesti (3.-6.9.) vanhan näyttelyn kanssa ja jopa samalla Djurgårdenin saarella! Tapahtuman takana on MPC Ab -niminen yritys, joka järjestää mm. Golf-tapahtumia. LÄHDE SYYSKOKOUS- RISTEILYLLE TUKHOLMAAN! Sääntömääräiset syyskokoukset oheisohjelmineen järjestetään tänä vuonna Silja Linen risteilynä Helsingistä Tukholman venemessuille tiistaista torstaihin 3.-5.11. Aloitamme vuosikokousluennolla laivalla jo puolen päivän aikaan ja lounaan jälkeen pidämme kaikkien yhdistysten sekä liiton syyskokoukset. Olemme saaneet myös alustavan vahvistuksen siitä, että ryhmämme saisi vierailla laivan komentosillalla ennen lähtöä. Menomatkalla Tukholmaan nautimme vuosikokousillallisen laivan Bistro Maxime à la carte -ravintolassa. Laivan saavuttua Tukholmaan keskiviikkoaamuna meillä on bussikuljetus Älvsjön messukeskukseen, josta palaamme niinikään yhteiskuljetuksella takaisin laivalle iltapäivällä. Paluumatkalla Helsinkiin ei alustavasti ole järjestetty varsinaista kokous- tai muuta ohjelmaa, mutta tämä vahvistetaan vielä lähiaikoina. Yhteisen illallisen nautimme laivan Buffet Symphony -ravintolassa. Takaisin Helsingissä ollaan torstaina aamulla. Risteilyn lopullista hintaa ei ole vielä saatu, mutta se on noin 260 euroa/hlö, jos majoittuu Promenade-luokan hyttiin ja noin 270 euroa/hlö, jos valitsee A-luokan hytin. Hinta sisältää matkan ja majoituksen lisäksi aamiaiset mennen tullen sekä ohjelman mukaiset illalliset ja kokouskahvit. Tarkempi tiedote risteilystä aikatauluineen jne. lähetetään kaikille lähiaikoina. Kaikki ilmoittautumiset risteilylle kerätään internetin kautta, joten älkää lähettäkö ilmoittautumisia sähköpostitse. VENESÄILYTYKSEN ALV Arvonlisäverodirektiivin mukaan kiinteän omaisuuden vuokraus on vapautettu arvonlisäverosta. Saman direktiivin mukaan vapautusta ei kuitenkaan sovelleta alueiden vuokraukseen kulkuneuvojen paikoitusta varten. Korkein hallinto-oikeus on tämän mukaisesti antanut ratkaisun, jossa yrityksen harjoittama veneiden talvisäilytys/-telakointitoiminta oli alvlaissa tarkoitettua, pysäköintitoiminnassa tapahtuvaa pysäköintipaikkojen verollista 4 Finnboat News
VENENÄYTTELYJÄ 2009 luovuttamista. KHO:n päätös merkitsee, että veneiden (ja muiden kuljetusvälineiden esim. moottorikelkkojen ja pyörien) talvija kesäsäilytyspaikkojen luovutus on alv:n alaista toimintaa 1.1.2010 alkaen. Ennen 1.1.2010 maksetuista ennakkomaksuista ei ole suoritettava veroa. Lisätietoja antaa Finnboatissa Jouko Huju, jouko@finnboat.fi VENEOHJELMASSA YRITYSRAHAA KÄYTTÄMÄTTÄ Tekesin Vene-ohjelmassa uusiin yritysprojekteihin tarkoitettua vuoden 2009 avustusrahaa on vielä käyttämättä noin miljoona euroa. Mikäli tälle avustusrahalle ei lähiaikana löydy käyttöä, siirretään rahat muiden alojen hankkeisiin. Jos teillä on siis hautumassa kehityssuunnitelmia joiden toteuttamiseen haluaisitte Tekesin apua, ottakaa välittömästi yhteyttä Vene-ohjelman koordinaattoriin Markku Hentiseen, puh. 040-552 6212, markku.hentinen@vtt.fi Ajankohta Kaupunki Maa Nimi 19.-27.9.2009 Friedrichshafen Saksa Interboot-International Watersports Exhibition 23.-28.9.2009 La Rochelle Ranska Grand Pavois de la Rochelle 23.-26.9.2009 Monaco Ranska Monaco Yacht Show 24.-27.9.2009 Norwalk USA Norwalk International In-Water Boat Show 24.-27.9.2009 Kapkaupunki Etelä-Afrikka Cape Town International Boat Show 26.-27.9.2009 Kokkola Suomi Kokkolan Kalamarkkinat, venemyyntinäyttely 3.-11.10.2009 Genova Italia Genova International Boat Show 8.-12.10.2009 Annapolis USA United States Sailboat Show 9.-11.10.2009 Mandurah Australia Club Marine Mandurah Boat Show 12.-14.10.2009 Miami USA IBEX 14.-17.10.2009 Jeddah Arabiemiirikuntien Liitto Saudi International Boat Show 15.-18.10.2009 Annapolis USA United States Powerboat Show 16.-18.10.2009 Turku Suomi Turun venemessut 17.-25.10.2009 Ateena Kreikka Athens International Boat Show 21.-26.10.2009 Istanbul Turkki Istanbul Boat Show 24.10-1.11.2009 Hampuri Saksa Hanseboot 29.10-2.11.2009 Fort Lauderdale USA Fort Lauderdale International Boat Show 4.-8.11.2009 Tukholma Ruotsi Scandinavian Boat Show 5.-8.11.2009 Brno Tsekki Boat Brno 7.-15.11.2009 Barcelona Espanja Barcelona International Boat Show 17.-19.11.2009 Amsterdam Alankomaat Marine Equipment Trade Show METS 25.-29.11.2009 Berliini Saksa Boot Berlin 3.-6.12.2009 St.Petersburg, Florida USA St. Petersburg Power & Sailboat Show 4.-13.12.2009 Pariisi Ranska Paris International Boat Show 10.-14.12.2009 Goa Intia Goa International Marine & Boat Expo 2009 FINNBOAT-YRITTÄJÄ Finnboat on käynnistänyt yhdessä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa venealalle suunnatun Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Tutkinto on tarkoitettu pk-yritysten omistajayrittäjille tai palkatuille johtajille, jotka johtavat kokonaisvaltaisesti ja itsenäisesti koko yritystä, sen yksikköä tai tytäryhtiötä. Koulutuksessa keskitytään kehittämään omaa yritystä ja kasvattamaan omaa henkilökohtaista johtamisosaamista. Koulutus alkaa syyskuussa ja sen on arvioitu päättyvän vuoden 2011 alussa. Koulutus tapahtuu Tampereella. Job W A N T E D Erittäin kokenut MYYNTITYKKI vapaalla jalalla! Tuntomerkit: yli 30 vuoden myyntialan kokemus (vähittäiskauppa/tukkukauppa/ teollisuus) yli 20 vuoden vientimyyntialan kokemus erittäin merkittävien suomalaisten tuotebrandien parissa (myynti/ markkinointi/jälkimarkkinointi) valmiiksi hiotut venelehdistökontaktit Euroopassa saattaa puhua kohdattaessa myös ruotsia, norjaa, englantia tai saksaa erittäin paljon virtaa kintaissa Tarkemmat tiedot: 0400-264072, email tapio.ekola@gmail.com Finnboat News 5
Uiva 2009 Flytande Kävijämäärä kohdallaan Helsingin Uiva Venenäyttely järjestettiin elokuun lopulla 12. kerran HSK:lla Lauttasaaressa. Taloudellisen taantuman varjossa kärsivän veneteollisuuden piirissä odotukset olivat epävarmat. Mutta useimmille näytteilleasettajille Uivasta jäi myönteinen tuntuma. Yleisölle oli mielenkintoista esiteltävää ja se löysikin kiitettävän hyvin paikalle. Teksti ja kuvat: Kari Wilén Tällä kertaa Uiva venenäyttely saatiin järjestää hyvin suosiollisessa loppukesän säässä, joka houkutteli pursiseuran kotisatamaan Vattuniemeen suuren kävijämäärän. Tarkistettujen tietojen mukaan kävijämäärä nousi 14 116 näyttelyvieraaseen, mikä on 2,76 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Harva, jos mikään venenäyttely Uivan ohella on lisännyt kävijämääräänsä viime vuoteen verrattuna. Varsinkin torstai ja perjantai olivat aurikoisia päivä ja jo kahden päivän jälkeen oltiin edellä viimevuotisia kävijämääriä. Kun myös viikonloppu oli ennustettua kauniimpi, viihtyi yleisö erinomaisesti maan suurimmassa venealan ulkoilmatapahtumassa. Siitä huolimatta, että keihäsmiehemme olivat heittovuorossa juuri tänä viikonloppuna yleisurheilun MM-kisojen merkeissä. Tämän vuoden näyttelyssä oli esillä yhteensä 285 venettä, joista purjeveneitä nelisenkymmentä. Tarvike- ja maaosastoja oli kaikkiaan 2391 neliötä. Näytteilleasettajia oli 142, joista 87 esitteli tuotteitaan maaosastoilla. Venekauppa hiipunut Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju on näyttelyä edeltävässä lehdistötilaisuudessa 14 vuoden ajan kertonut median edustajille venealan myönteisesti kehittyvästä myynnistä. Viime vuonna hän ounasteli jo kasvun taittumista ja tällä kertaa viesti oli odotetun tyly: venekauppa on vuoden ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana pudonnut 42 prosenttia. Jouko Huju lohdutti kuitenkin kuulijoita sillä, että käänne parempaan oli tapahtunut kesän aikana. Veneiden rekisteröinnin lasku oli heinäkuun aikana taittunut, vaikka se olikin edellisvuoteen verrattuna vielä 42 prosenttia pienempi. Kaikkiaan tammi-heinäkuussa rekisteröitiin 6 Finnboat News
3802 venettä, joista uusia purjeveneitä oli 148 kappaletta. Rekisteröintivelvoitteen ulkopuolelle jäävät jollat, soutuveneet ja muut alle 4,5-metriset veneet. Finnboatin tukkutoimitustilaston mukaan näitä veneitä toimitettiin tammi-heinäkuussa kaikkiaan 3712 kappaletta, eli noin 31 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Mikäli myyntiluvut pysyvät tällaisina loppuvuodenkin osalta päädymme suunnilleen samoihin lukuihin kuin vuonna 2004, Jouko Huju totesi. Silloin katsottiin, että venealalla menee lujaa. Uivassa oli silloin esillä 286 venettä ja kävijämäärä oli 15 212 henkilöä. Tämä vertailu kuvaa lähinnä sitä, miten vahvaa viime vuosien kasvu on venealalla ollut. Kyselimme Uivan jälkeen muutamalta venealan yrittäjältä näky- Finnboat News 7
miä ja tunnelmia näyttelyn jälkeen. Ensi vuonna Uiva järjestetään 19. 22.8.2010. Peter Häggström Vähittäismyyntiliike ProSailor oli nyt ensi kertaa mukana Uivassa myyntiosastolla ja liikkeen johtaja Peter Häggström kuvaa kokemuksiaan näyttelystä erittäin myönteisiksi. Hän on ollut ProSailorin palveluksessa puolitoista vuotta ja aikaisemmin kaupan tuotteita on nähty Uivassa lähinnä maahantuojien osastoilla. Nyt myynti kävi kuumana omalla näyttelyosastolla, jossa esillä oli pääosin liikkeen vaatetustuotteita. Purjehdusasusteet menevät hyvin kaupaksi syksyllä ja erilaisten helojen ja tarvikkeiden tuominen näyttelyyn olisi hankalampaa, Peter Hägström toteaa. Meillä oli esillä varsin kattava asustevalikoima ja vahvoista brandeistä myymme hyvin Muston ja Henry Lloydin asusteita. Varustepuolella puolella myymme niinikään vahvoja merkkejä kuten Harken-heloja, mutta sillä puolella tuotevalikoima on niin laaja, että tarvikkeiden esilletuominen jätettiin näyttelyn lähistöllä olevan kauppamme tehtäväksi. Myyntimme ylitti kaikki odotuksemme ja pidän myös näytteilleasettajien määrää myönteisenä kokemuksena, Häggström jatkaa. Myös näyttelyvieraiden lukumäärä yllätti. Hienot ilmat olivat varmasti yksi syy, mutta näen myös psykologisia vaikutteita. Vaikka kaikilla ei ole varaa ostaa uutta venettä, käydään näyttelyssä uneksimasta siitä. Lama on ehkä myös vahvistanut tarvikemyyjien asemaa siten, että kun uuden veneen ostopäätöstä lykätään, niin olemassa olevaa venettä ehostetaan ja varustellaan parempaan kuntoon. Peter Häggströmin mielestä pitkät varusteteltat olisivat voineet olla lähempänä toisiaan. Nyt niiden väliin muodostui turhan leveä käytävä, joka näytti tyhjältä. Tiiviimpi asettelu olisi ehkä luonut houkuttelevamman, basaarimaisen tunnelman. Tony Wuorio KoneWuorio on pitkään ollut mukana Uivassa ja toimitusjohtaja Tony Wuorio esitteli näyttelyssä Minor-, NordStar- ja Arronet-veneitä. Yksi vene oli Kippari-lehden koeajo-ohjelmassa ja 11 muuta laiturissa. Yritys on Minor- ja NordStar-veneiden yksinmyyjä Suomessa ja hiljattain alkanut alumiinisten ruotsalaisten Arronet-veneiden maahantuonnin. 8 Finnboat News
Kiinnostus näyttelyssä oli mielestäni erittäin hyvä, Tony Wuorio kertoo pari viikkoa messujen jälkeen. Ainakin jos sitä arvioi tarjouspyyntöjen lukumäärän perusteella. Totesin juuri myyjiemme kanssa, että tarjouspyyntöjä on ehkä ennätysmäärä käsiteltävinä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki johtaisivat kauppaan. Mutta ainakin veneilijöiden kiinnostus on aito ja kaupat voivat syntyä myös joskus myöhemmin. Tony Wuorio toistaa myös sen näkemyksen, mikä venealalla yleisesti nyt on vallallaan. Päätöksiä ei tehdä ollenkaan yhtä nopeasti kuin menneinä vuosina. Silloin näyttelyssä saatettiin antaa suullinen tarjous ja samassa yhteydessä lyötiin kättä päälle. Nyt asiakkaan kanssa neuvotellaan pitempään eri moottorivalinnoista, sisustusvaihtoehdoista ja rahoitusmuodoista sekä toimitusehdoista. Mutta mielenkiinto vaikuttaa aidolta ja meillä on paljon asioita käynnissä. Syksy on hyvää kaupankäynnin aikaa ja Uiva näyttely tulee siksi ihan oikeaan väliin, Wuorio jatkaa. Syksyllä on helppo vaihtaa venettä, koska vanhan jättäminen vaihtoon houkuttelee. Ei tarvitse huolehtia talvitelakoinnista, huollosta eikä edes veneen ehostuksesta kun seuraavana kesänä voi astua uuteen veneeseen. Tämänkertaista Uivaa Tony Wuorio kehuu yhtä hyvin järjestetyksi kuin ennenkin. Hyvää oli myös se, että nyt saimme tuoda sinne niin monta venettä kuin halusimme. Tarjontaahan on ja nyt saimme kaikki veneet esille. Mats Lindgren Mats Lindgren esitteli ruotsalaisia Arcona-pursia Uivassa ja L-Marin oli kolmatta kertaa mukana näyttelyssä. Tänä vuonna maahantuojalla oli esillä Arcona 400 ja upouusi Arcona 340. Etenkin pienempi veneemme herätti suurta kiinnostusta messuyleisössä, Mats Lindgren kertoo. Se on sopivan kokoinen perheveneeksi, laatutyötä ja suorituskykyinen. Havaitsimme selvästi, että Arcona alkaa olla tuttu brandi purjeveneistä kiinnostuneiden kävijöiden keskuudessa. Purjehtijat ovat nähneet niitä sekä Ruotsissa että omassa saaristossamme. Tämä helpottaa myyntityötä ja meillä onkin näyttelyn jälkeen useita kauppoja vireillä. Lindgren oli myös iloinen siitä, että laiturissa oli tänä vuonna vähän väljempää. Meillä oli hyvät paikat aallonmurtajalla ja silläkin on mielestäni merkitystä Uivan antia arvioidessa. Näyttelyn jälkeinen aika menee tarjousten tekemiseen ja vaihtoveneiden edelleen myymiseen. Olemme suhtautuneet varovasti vaihtoveneisiin emmekä ole ottaneet niitä varastoon. Mutta autamme asiakkaitamme löytämään ostaja niille, sekä omatoimisesti että muutaman välittäjän kautta. Finnboat News 9
Suomi elää viennistä! Maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset Suomessa näkyvät voimakkaimmin viennin romahtamisena. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti supistui kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Suomen veneteollisuuden vienti on kasvanut 14 vuotta peräkkäin, mutta 2009 ensimmäinen puolivuotiskausi on melko synkkää luettavaa, pudotus on yli 50 %. Teksti: KV-Foorumi Kuvat: Kari Wilén Kansainvälistymisen avustuksia leikataan?! Myös veneala on kärsinyt kansainvälistymistuen leikkauksista. Yrityksille maksettavien kansainvälistymisavustusten määrärahoja leikattiin alkuvuonna 30 prosenttia. Myös käyttökohteita supistettiin merkittävästi. Syksyn osalta tilanne on jo parempi: avustusten leikkaukset ja supistukset on peruttu ja lisätalousarvioon on esitetty määrärahan korottamista. Finnboat on saanut tätä tukea keskitetysti ja edelleen jäsenyrityksille jaettavaksi merkittäviä summia vuosien mittaan. Venealan yritysten yhteiset kansainvälistymisprojektit ovat olleet merkittävässä asemassa kun alan vientiä on kehitetty. Vuodesta 1995 viennin arvo on lähes viisinkertaistunut ja näiltä osin se työllistää lähes 3000 veneentekijää. Talousarvio 2010 pettymys Vuoden 2010 talousarvioesitys on kansainvälistymismäärärahojen osalta pettymys. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus ensi vuoden määrärahojen kasvattamisesta kutistui valtiovarainministeriön esityksessä lähes olemattomiin. Samalla kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden määrärahoja ehdotetaan leikattavaksi. Julkisia panostuksia yritysten kansainvälisten toimintojen aktivoimiseksi pitäisi nyt päinvastoin lisätä merkittävästi. Nämä panostukset ovat investointi, joka maksaa itsensä takaisin suomalaisyritysten lisääntyneenä vientinä, säilytettyinä tai uusina työpaikkoina ja kasvaneina verotuloina. Määrärahat kansainvälistymisen edistämiseen ovat pysyneet lähes muuttumattomina tällä vuosikymmenellä. Yritysten yhteishankkeille on myönnetty vuosittain 17 19 miljoonaa euroa ja kansainvälistymistä edistäville organisaatioille noin 25 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan valtion tuki yritysten kansainvälistymiseen on varsin vaatimatonta, kun sitä verrataan muihin yritystoiminnan kehittämiseen kohdistettuihin panostuksiin. Vaikka määrärahat ovat valtion budjetissa varsin pieniä summia, niillä saadaan paljon aikaan. Yhteishankkeiden 19 miljoonalla eurolla toteutettiin viime vuonna 510 kansainvälistymishanketta, joihin osallistui yhteensä 2 756 yritystä. Organisaatiorahoituksen 25 miljoonalla eurolla ylläpidetään Finpron vientikeskusverkostoa ja palveluja, muiden organisaatioiden koulutustarjontaa sekä muita yrityksille hyödyllisiä toimintoja. Arviointien palaute on ollut erittäin positiivista, ja erityisesti yhteishankkeiden rahoitus on todettu varsin tulokselliseksi. Moni yritys on muutaman tuhannen euron tuen avulla käynnistänyt useiden miljoonien arvoisia kansainvälistymishankkeita. Lisätalousarviossa esitetään loppuvuodelle määrärahojen lisäystä yritysten yhteishankkeisiin. Tämä lisäys on erittäin tarpeellinen, jotta alkuvuoden aikana leikatut tuet saadaan palautettua loppuvuodeksi normaalitasolle. Työ- ja elinkeinoministeriö esitti vuoden 2010 talousarvioon yritysten yhteishankkeisiin 5,6 miljoonan euron lisäystä. Valtionvarainministeriö leikkasi summan 0,6 miljoonaan euroon. Runsas puoli miljoonaa euroa vastaa 2 3 vientihenkilön vuotuisia kustannuksia yritykselle. Summa on täysin 10 Finnboat News
mitätön verrattuna 90-luvun laman aikana tähän toimintaan kohdistettuun 20 miljoonan euron elvytyslisään. Suomen vienti on romahtanut huomattavasti enemmän suhteessa kysynnän heikkenemiseen maailmanmarkkinoilla. Suomalaiselle osaamiselle ja suomalaisten yritysten tuotteille on kuitenkin runsaasti vientipotentiaalia. Siksi tuotteita ja palveluja pitää markkinoida aktiivisesti. Monet pk-yritykset ovat kansainvälistyneet välillisesti suuret veturiyritykset vievät maailmalle satojen pk-yritysten tuotantoa. Nyt isojen yritysten ahdinko näkyy pk-yritysten kapasiteetin tyhjäkäyntinä. Näiden yritysten aktivoiminen suoraan kansainväliseen toimintaan tarjoaa merkittävän kasvualustan viennille ja kansainväliselle toiminnalle. Riskejä voitava jakaa Taantuma on pakottanut kaikki yritykset etsimään uusia markkinoita ja asiakkaita huvenneen viennin korvaamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi. Se, että yritys voi taantuman tiukassa kassatilanteessa jakaa riskiä julkisen rahoituksen avulla ja hyödyntää yhteishankkeiden tarjoamaa kansainvälistä liiketoimintaosaamista, riittää monissa tapauksissa sysäämään liikkeelle uusia toimintoja pk-yrityksessä. Juuri tähän yritysten yhteishankkeiden rahoitus ja kansainvälistymistä edistävien organisaatioiden toiminta tähtää. Taantuma on jo aiheuttanut protektionismin ensimmäisiä ilmenemiä elvytyspakettien kylkiäisenä. Protektionismin laajempi esiinmarssi vaikeuttaa entisestään perinteistä vientiä. Kansainvälistymisen edistämisessä resurssien lisäämisen ohella laadullinen kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on panostettava varsinkin pk-yritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kohentamiseen, kehitettävä uusia ansaintamalleja sekä luotava asiakaslähtöisiä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Käsillä olevasta taantumasta ei Suomi eikä muukaan maailma nouse entisenlaisena. Kansainvälisen kaupan rakenteet muuttuvat. Suomalaisten yritysten on taisteltava markkinaosuutensa nyt uudelleen. Epävarmana aikana julkisen vallan tuki palveluina ja rahoituksena on entistä tärkeämpää sekä jo kansainvälistyneiden yritysten kannustamiseksi uusille markkinoille että uusien pkyritysten kansainvälistämiseksi. Työ-ja elinkeinoministeriön kvtukea ovat saaneet kymmenet eri organisaatiot. Nämä organisaatiot ovat Finnboatin aloitteesta yhdistäneet rivinsä. Tarkoituksena on muodostaa oikeantyyppinen ja riittävän vahva ryhmä, jotta voimme ylläpitää keskustelua ja vaikuttaa kokonaisuuden positiiviseen kehittymiseen. Finnboat News 11
Hallituksen jäsenen vastuusta osakeyhtiölain mukaan Osakeyhtiön hallituksen tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiön hallinto ja toiminta on asianmukaisesti järjestetty, että tehtävät, joita ei laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole osoitettu muulle toimielimelle tulevat hoidetuiksi ja että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti hoidettu. Keskeiset hallituksen jäsenen vastuuta koskevat säännökset löytyvät osakeyhtiölaista. Kun puhutaan hallituksen jäsenen vastuusta, voidaan yhtäältä puhua hallituksen jäsenen vastuusta yhtiötä kohtaan ja toisaalta vastuusta osakkeenomistajaa tai muuta tahoa kohtaan. Käytännössä vastuulla tarkoitetaan korvausvastuuta. Johdon vastuuseen liittyvät kysymykset konkretisoituvat usein maksukyvyttömyystilanteissa, erityisesti yhtiön ajautuessa konkurssiin, kun tulee aiheelliseksi selvittää konkurssia edeltäneitä toimenpiteitä yrityksessä. Tällöin hallituksen on enää mahdotonta puuttua tapahtuneeseen, minkä vuoksi hallitustyöskentelylle onkin leimallista jatkuva vastuulli- Osakeyhtiön hallituksen jäsenyys on monelle arvostettu asema. Hallituksen jäsenenä toimiminen onkin parhaimmillaan haastavaa ja mielenkiintoista päätöksentekoa ajankohtaisista asioista. Osakeyhtiön hallinnointiin ja päätöksentekoon liittyy kuitenkin vahvasti myös vastuupuoli. Hallituksen jäsenenä toimivan henkilön on syytä olla perillä erityisesti osakeyhtiölain säännöksistä, mutta myös muusta yritystoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä sekä erityisesti hallinnoimansa yhtiön yhtiöjärjestyksestä. nen toiminta, huolellisuusvelvoitteen jatkuva noudattaminen. Huolellisuusvelvoite vastuun perusta Osakeyhtiölaissa asetettu osakeyhtiön johdon yleinen huolellisuusvelvoite muodostaa hallituksen jäsenen vastuun perustan. Lain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Tällä tarkoitetaan käytännössä toimimista yhtiön tarkoituksen mukaan, eli toimimista voiton tuottamiseksi. Vastaavasti hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan yhtiölle huolellisuusvelvoitteen vastaisesti toimimalla aiheuttamansa vahingon. Korvausvastuun vähimmäisedellytyksenä on hallituksen jäsenen tuottamus, eli vahingot tulevat korvattaviksi vain kun ne on aiheutettu tahallaan tai tuottamuksesta. Lähtökohtana on, että osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestyksen määräystä rikkomalla aiheutettu vahinko on aiheutettu tuottamuksellisesti, ellei menettelystä vastuussa oleva henkilö erityisesti osoita menetelleensä huolellisesti. Toki on otettava huomioon, että kaikkeen liiketoimintaan liittyy riskien ottaminen, eikä pelkkä riskin ottaminen liiketoiminnassa tai otetun riskin realisoituminen näin ollen voi suoraan tarkoittaa huolelli- MIISA KARJALAINEN Miisa Karjalainen toimii neuvonantajana transaktioihin, sopimusoikeuteen sekä immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Helsingin yliopistossa suorittamaansa oikeustieteen kandidaatin tutkintoa hän on täydentänyt oikeustieteen opinnoilla Sevillan yliopistossa, Espanjassa. Hän suorittaa parhaillaan oikeustieteen lisensiaatin tutkintoa Helsingin yliopistossa ja filosofian maisterin tutkintoa Tampereen yliopistossa. Karjalainen aloitti uransa B&K:lla helmikuussa 2008. ANDREAS DOEPEL Andreas Doepel toimii neuvonantajana yrityskauppoihin ja sopimusoikeuteen liittyvissä kysymyksissä keskittyen erityisesti yhtiöoikeuteen. Lisäksi Doepel toimii neuvonantajana markkinointioikeudellisissa kysymyksissä. Doepel on opiskellut Helsingin yliopistolla suorittamansa tutkinnon lisäksi Göteborgin yliopiston oikeustieteen laitoksella ja hankkinut kansainvälistä kokemusta työskennellessään lakialalla Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Andreas Doepel on ollut B&K:n specialist partneri vuodesta 2008 lähtien. 12 Finnboat News
CONSIDER IT SOLVED. Attorneys at law Finland +358 9 615 333 www.borenius.com suusvelvoitteen rikkomista. Vastuuta rajoittamaan onkin muodostunut nk. business judgement rule; vastuuta liiketoimintapäätöksestä ei ole, jos johdon liiketoimintapäätös perustuu olosuhteisiin nähden asianmukaiseen harkintaan ja selvitykseen, vaikka päätös itsessään osoittautuisi jälkikäteen liiketoimintanäkökulmasta epäedulliseksi. Vastuu on luonteeltaan solidaarista ja on pantava merkille, että vastuusta vapautuminen edellyttää aktiivista toimintaa. Näin ollen pelkästään esimerkiksi se, ettei osallistu päätöksentekoon tai muuten on passiivinen vastuun perustavassa asiassa, ei vapauta yksittäistä hallituksen jäsentä vastuusta. Hallituksen jäsenelle onkin suositeltavaa toimia aktiivisesti, kysyä ja kyseenalaistaa, tarvittaessa konsultoida asiantuntijoita ja hankkia itselleen tiedot kokouksista, joihin itse ei ole päässyt osallistumaan, jotta pystyy tarvittaessa itse osoittamaan toimineensa huolellisesti ja aktiivisesti. Yllä mainitun huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta aiheutuva vastuu koskee vain hallituksen jäsenen vastuuta suhteessa yhtiöön. Osakkeenomistajaan tai kolmanteen nähden hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen ainoastaan rikkoessaan osakeyhtiölakia tai yhtiön yhtiöjärjestystä. On kuitenkin huomattava, että osakeyhtiölain rikkomisella tarkoitetaan myös sellaisten muiden lakien säännösten rikkomista, joita osakeyhtiölain nojalla on noudatettava. Vastuukysymysten kannalta näistä säännöksistä merkittävin on kirjanpitolaki, jonka noudattamista hallituksen jäsenen tulee niin ikään tehtävässään valvoa. Erityisesti maksukyvyttömyystilanteisiin liittyy lisäksi pääomaan pysyvyyteen liittyvä hallituksen toimintavelvollisuus. Yksityisessä osakeyhtiössä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin, mikäli yhtiön oma pääoma on kokonaan menetetty. Tämän ilmoituksen laiminlyömisestä voi aiheutua hallitukselle korvausvastuu edellyttäen, että aiheutuneen vahingon ja hallituksen lainvastaisen menettelyn välillä voidaan osoittaa olevan syy-yhteys. Yllä esitettyjen pääperiaatteiden mielessä pitäminen auttaa pitämään hallitustyöskentelyn antoisana ja mielekkäänä ja hoitamaan hallituksen jäsenen tehtävät jatkuvasti vastuullisesti. Valitse venerahoitus, josta voit saada OP-bonusta. Kysy lisää venekauppiaaltasi. Ja tiesithän, että OP-bonuksilla voit maksaa myös veneesi vakuutusmaksuja. Lisätietoa OP-bonuksista saat osoitteesta op.fi/bonus. Rahoituksen myöntää Pohjola Pankki Oyj. Finnboat News 13
Finnboat Small Boats Teksti: Lena Mickelsson-Ouru Kuvat: Kari Wilén Finnboatin parillisina vuosina järjestämä Floating Show -tapahtuma on kansainvälisen lehdistön keskuudessa erittäin arvostettu tilaisuus, jonka kutsua odotetaan innolla. Legendaarisen ison Floating show n ohella olemme järjestäneet vuonna 2001 ja 2005 pikkufloating shown, eli alle 6,5 metrisille perämoottori- ja soutuveneille tarkoitetun testaustapahtuman. Kolmas pikkufloating järjestettiin tänä kesänä 9.-12.6. Hattulassa Vanajavedellä. Tapahtuman tukikohtana oli Hotelli Petäys Tyrvännössä Hämeenlinnan pohjoispuolella. Samassa majoitus-, muonitus- ja satamapalveluiltaan hyväksi havaitussa paikassa oltiin jo edellisellä kerralla vuonna 2005. Järjestelyjä helpotti myös huomattavasti se, että veneiden testilegeillä voitiin käyttää samoja reittejä ja jopa aikataulujakin kuin viimeksi. Koko tapahtuman kestoa oli tosin lyhennetty aikaisemmasta yhdellä päivällä, joten vastaavasti päivittäisten legien määriä oli taas lisätty. Järjestäjien kannalta ongelmallisin seikka tapahtuman järjestelyissä oli koeajettavien veneiden polttoainejakelu. Petäyksen lähistöllä ei missään ole jakeluasemaa ja Hämeenlinnassakin niitä on vain yksi, joka sijaitsee todella syrjässä. Tämä seikka kummastuttaa - onhan Hämeenlinna to- della monen veneilijän matkakohde ja Vanajavedellä liikutaan lähes sataprosenttisesti moottoriveneillä! Pitääköhän paikallisten ajaa aina Valkeakoskelle asti polttoainetta hakemaan? Finnboat ratkaisi polttoainejakelun perustamalla oman asemansa Petäyksen rantaan. Vuokraamassamme säiliössä oli kerralla 5000 litraa polttoainetta ja Porvoosta (!) saatiin paikalle yrittäjä, joka oli valmis päivystämään paikalla ja täyttämään säiliötä tarpeen tullen. Kiinnostusta riittää Floating Show -maineen erinomaisuutta ja lehdistön kiinnostusta pienempiinkin veneuutuuksiin todistanee se, että osallistuvia lehtimiehiä oli tällä kertaa yhteensä 31 edustaen 12 eri maata ja 27 eri julkaisua. Tilaisuuteen kutsuttiin toimittajia ainoastaan Pohjoismaista ja Pohjois-Euroopasta. Mukana pikkufloatingissa oli yhteensä 11 Finnboatin jäsenyritystä, jotka toivat testattaviksi 33 perämoottorivenettä ja 5 soutuvenettä. Toimittajat saapuivat Petäykseen tiistaina iltapäivällä ja heti saapumisen jälkeen pidettiin vieraille tapahtumaa selostava kipparikokous. Tämän jälkeen lähdettiinkin jo ensimmäisille koeajoille Lepaan puutarhaopiston sekä Sääksmäen sillan suuntaan. Aikaisemminhan tulopäivä on toimittajilla mennyt tehdessä varauksia koeajolistoihin ja vastaavasti me toimistossa olemme tehneet näitä miehistölistoja valmiiksi läpi yön sillä aikaa, kun muut ovat nauttimassa tervetuliaisillallista. Nyt kaikki toimittajat olivat tehneet koeajovarauksensa jo etukäteen internetin kautta. Niinpä ensimmäisen päivän koeajojen jälkeen 14 Finnboat News
Floating Show 2009 pääsimme me järjestäjätkin nauttimaan tervetuliaisillallisella tarjotun perinteisen hämäläisen pitopöydän antimista. Koeajot alkavat Tapahtuman toisena päivänä koeajolegeille lähdettiin heti aamiaisen jälkeen ja ajoja oli lounas- ja kahvitaukoja lukuun ottamatta aamiaisesta aina iltaseitsemään asti. Kiinnostus kaikkiin veneisiin oli varsin kiitettävää ja lähes kaikki veneet olivat ajossa koko päivän ajan. Rankan työpäivän päätteeksi tietysti suomalaiseen tapaan saunottiin; vaihtoehtoina olivat perinteinen sauna, savusauna ja liikkuva löylyhuone Zetor. Järvivesi oli vielä todella kylmää, mutta vaihtoehtona oli myös lämmitettävä ihmisenkeittopata. Saunomisen ja grilli-illallisen jälkeen pidettiin vielä kuuden joukkueen voimin Mölkky-turnaus, jossa palkintona oli tietysti Mölkkypeli. Pikkufloatingin kolmantena päivänä eli torstaina ajettiin vielä yhteensä yhdeksän koeajolegiä, joten työntäyteinen oli sekin päivä. Torstain aamupäivän aikana oli myös mahdollisuus testata paikalla olevia soutuveneitä. Kaikki kalusto oli jälleen ahkerassa käytössä ja melko kovasta tuulesta ja aallokosta huolimatta kaikki sujui hyvin. Tapahtuman turvallisuutta valvomassa oli Hämeenlinnan Järvipelastusyhdistyksen p/v Esteri kipparinaan Pekka Johansson, joka kehuikin isäntien eli veistämöedustajien veneilytaitoja ja huomaavaisuutta vesillä. Sen sijaan muutamat ulkomaiset vieraamme käsittelivät veneitä välillä melko rajustikin. Suomalaisten veneiden kunniaksi voi kyllä todeta, että ne ovat kestäneet ihan moitteettomasti aina. Torstaina tarjottiin tapahtuman päättäjäisillallinen ja toimittajat lähtivät Petäyksestä aikaisin perjantaiaamuna. Sen sijaan osa venevalmistajista jäi vielä perjantaiksi Petäykseen, jossa järjestettiin perjantai-iltapäivän ja illan kestänyt venenäyttely paikallisille asukkaille. Näyttelyä mainostettiin lehti-ilmoituksella Hämeen Sanomissa sekä paikallisradiossa. Syyskuun puoliväliin mennessä on tapahtumassa tehdyistä vene-esittelyistä, koeajoista ja -testeistä ilmestynyt jo yli sata sivua kirjoitettua tekstiä noin kymmenessä ulkomaisessa venelehdessä. Lisäksi useita artikkeleita on internetissä. Lisää tapahtumasta poikineita lehtijuttuja ilmestyy varmasti runsaasti ensi keväänä, kun pienten moottoriveneiden sesonki taas käynnistyy. Finnboat Floating Show eli iso Floating järjestetään seuraavan kerran ensi vuonna, ajankohta on 16.-20.6. ja paikkana Nauvo. Seuraava pikkufloating on vuorossa jälleen vuonna 2013. Finnboat News 15
16 Finnboat News KANSAINVÄLINEN LEHDISTÖSEURANTA TOUKOKUU ELOKUU 2009 JÄSENISTÖSTÄ KIRJOITETTUJA ARTIKKELEITA Kaikkia artikkelikopioita voit tilata Finnboatin toimistosta. Liiton toimistoon tulee noin sata venelehteä ympäri maailmaa ja niiden kirjoittelua suomalaisista tuotteista seurataan jatkuvasti. Oheisena on lueteltu vain laajemmat tuote-esittelyt sekä testit. Pienempiä uutisia on kotimaisista tuotteista kansainvälisessä lehdistössä huomattavasti runsaammin. Täydellinen luettelo on saatavissa liitosta. Lehti/Maa Nro Artikkeli Sivu Barcos a Vela & Yachting/Espanja 5 Finngulf 43, esittely 11 Kazi/Japani 4 Aquador 28 HT, esittely 90-91 Båtmagasinet/Norja 7 DC-vertailutestissä Yamarin 64 DC 10-11, 17-19 Båtmagasinet/Norja 9 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/vertailutesti: Finnmaster 61 CA ja AMT 200C 10-13, 15-17 Båtmagasinet/Norja 9 Johan Carpelan, haastattelu 36-38 Vi Menn Båt/Norja 3 Bowrider-testissä Yamarin 53 BR 110-112, 116-117 Vi Menn Båt/Norja 4 Silver Eagle 650, koeajo 28 Vi Menn Båt/Norja 4 Buster XXL ja Yamarin 61 CC, testit 106, 112 Przeglad Motorowodny/Puola 5 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/moottorit: Honda BF 60 ja Yamaha Y-COP 14 Przeglad Motorowodny/Puola 6 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/matka-ja koeajopäiväkirja: Silver Fox SC 485, Silver Eagle CC 630, Silver Eagle 650, AMT 170 BR ja 200 C, Buster XXL ja XXL AWC, Meri-Palta, Suvi 4900 RS, Rönnqvist Pro 590, Yamarin 61 CC, Aquador 21 Wae, Bella 530 Excel, 500 Twin ja 580 C, Flipper 520 HT, Kaisla 510 MX, Finnmaster 59 SC ja 61 CA, Castello 533 HT, MV-Marin 5700 BR 19-23 Pêche en Mer/Ranska 8 Tarfish 10.40 (Targa), testi 68-73 Båtbranschen/Ruotsi 5 Finnboat Small Boats Floating Show 2009, maininta 23 Båtbranschen/Ruotsi 5 Vatorin konkurssi 9 Båtnytt/Ruotsi 6 Finnboat Floating Show 2008/testi: Degerö 28 MS 28-32 Båtnytt/Ruotsi 6 Flipper 625 DC, testi 34-38 Båtnytt/Ruotsi 10 Grandezza 26 CA, testi 50-52 På Kryss till Rors/Ruotsi 7 Finn Flyer 36 CR, esittely 58 Vi Båtägare/Ruotsi 7 Yamarin 61 CC, testi 18-19 Vi Båtägare/Ruotsi 8 Finnmaster 61 CA ja Yamarin 59 C, vertailutesti 24-31 Vi Båtägare/Ruotsi 9 Yamarin 80 DC, testi 16-20 Vi Båtägare/Ruotsi 9 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/lyhyt esittely: Silver 580 DC 57 Boots Börse/Saksa 6 Buster-merkin lyhyt yleisesittely 10 Boots Börse/Saksa 6 Terhi 475 Twin C, lyhyt esittely 11 Bootshandel/Saksa 6 Buster X, testi 24-29 BootsWirtschaft/Saksa 3 Baltic 112, esittely 49 IBN/Saksa 5 Finnboat Floating Show 2008/testi: Minor 27 32-33, 40 IBN/Saksa 8 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/esittelyt: Aquador 21 Wae, Buster XXL, Flipper 520 HT, Silver Eagle CC 630, Finnmaster 57 DC, Bella 530 Excel 42-45 Meer & Yachten/Saksa 3 Swan 82 Custom Polytropon II, testi 62-66 Skipper/Saksa 5 Yamarin 68 DC, testi 24-27 Skipper/Saksa 5 Minor Offshore 25, testi 28-31 Skipper/Saksa 7 Bella Falcon 26 Fantino, testi 34-37 Skipper/Saksa 8 Silver Dorado 540, testi 28-31 WasserSport/Saksa 6 Pohjoismaisia uutuuksia ja innovaatioita, lyhyet esittelyt: Grandezza 29 WA, Terhi 475 Twin C, Buster-mallisto 24-25, 27, 29, 33 WasserSport/Saksa 6 Minor 25 Offshore, testi 34-37 WasserSport/Saksa 8 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/esittelyt: Aquador 21 Wae, Bella 580 C, Flipper 520 HT, Yamarin 61 CC, Finnmaster 59 SC, Terhi 475 Twin C ja Open FC, AMT 200 C, Castello 533 HT, Silver Eagle 650 ja CC 630, MV-Marin 5700 BR, Bella 530 Excel, Finnmaster 61 CA, Buster XXL 20-25 WasserSport/Saksa 8 Buster XXL AWC, testi 26-27 Yacht/Saksa 17 Finn Flyer 36, testi 64-69 marina.ch/sveitsi 22 Grandezza 29 WA, testi 38-42 BådNyt/Tanska 9 AMT 200 DC, testi 62-65 IBI/UK 4-5 maakatsaus: Suomi 23-24, 26-28 Motorboating/USA 6 Minor Offshore 31, koeajo 25 Paat/Viro 14 Finnboat Small Boats Floating Show 2009/testit: Yamarin 61 CC, Silver Eagle CC 630, Finnmaster 59 SC, Buster XXL AWC, Kaisla 525 Erä, Suvi 495 ja 420, Soutu Palta 37-44
Vakavuusstandardi päivitetty, revisio meneillään Teksti: Karl-Johan Furustam Standardin korjaus koskee ainoastaan veneen ns. laitakuormakoetta. Korjattu standardi on tätä kirjoitettaessa julkaistu nimellä ISO 12217-3/AMD1:2009 alle 6 m veneille ja ISO 12217-6/AMD1:2009 6 m ja sitä suuremmille veneille. Meneillään olevassa tarkistuksessa käsiteltäviä asioita ovat mm. rajoitukset kannellisten veneiden avotilalle (kaukaloille) sekä veneen kallistus sivutuulessa. Veneiden vakavuusstandardiin ISO 12217 on tullut muutos. Muutos on käsitelty ns. amendment -prosessin puitteissa, joka mahdollistaa asian nopeamman käsittelyn kuin normaali revisio. Välitön syy standardimuutokseen oli Englannissa sattunut onnettomuus, jossa menehtyi useita ihmisiä. Prosessi on kuitenkin kestänyt sen verran kauan, että sen aikana on myös aloitettu standardin määräaikainen revisio. Laitakuormakoe Laitakuormakoe on käytännössä ollut suunnittelukategoriassa C ja D moottori- ja soutuveneille ainoa veneen vakavuuskriteeri. Tämä johtuu siitä, että toinen vakavuuskriteeri näille veneille, eli kallistus sivutuulessa, on hyvin harvoin merkitsevä. Laitakuormakoe simuloi tilannetta, jossa henkilöt siirtyvät kohti veneen laitaa aiheuttaen kallistusta ja vähentäen varalaitaa. Alkuperäisen laitakuormakokeen ongelma oli se, että sekä käytetyt henkilöpainot että siirtomatkat olivat alakanttiin mitoitettuja. Lopputuloksena saattoi tästä syystä olla se, että vakavuudessa ei välttämättä ollut mitään reserviä, vaikka vene läpäisi kokeen. Näihin epäkohtiin on pyritty vaikuttamaan korjatussa standardissa. Suurimmat muutokset uudistetussa laitakuormakokeessa ovat: Henkilön paino nostettu 75 kg:sta 85 kg:aan Suurinta kallistuskulmaa nostettu pienille veneille, mutta rajoitus koskee myös veneitä suunnittelukategoriassa D Tarkennuksia henkilöiden sijoitukselle veneessä Polttoaine- ym. tankkien vapaan nestepinnan vakavuutta huonontava merkitys huomioidaan Jos laitakuormakokeessa ensimmäisenä vuotaa vettä hyvin näkyvillä olevasta kohdasta (esim. laidan yli), sallitaan suurempi henkilöluku kun jos vuoto tapahtuu piilossa olevan aukon kautta (esim. laidassa oleva konetilan ilmanottoaukko). Nyt on osoittautunut, että uudistettu laitakuormakoe on liian ankara Suomessa tyypillisille, suhteellisen kiikkerille pienille D-kategorian soutu- ja ulkolaitamoottoriveneille. VTT:llä tehdyissä kokeissa (esim. kts kuva 1) sallittu henkilöluku on tyypillisesti pudonnut 25 %. Pääasialliset syyt tähän ovat: Suomalaisissa soutuveneissä laajasti käytetyt sivukellukkeet, hyllyt (kuva 1) ovat standardin mukaan pintoja, joille tulee sijoittaa henkilöitä laitakuormakokeessa. Tämä johtaa epärealistiseen painojakaumaan ja Tyypillinen vene, jolle uusi laitakuormakoe on ongelmallinen yleensä suureen kallistuskulmaan ja/ tai pieneen varalaitaan. Joissakin testatuissa veneissä suurin sallittu kallistuskulma ylitetään, vaikka laitaa olisikin vielä jäljellä. Koska standardiuudistuksen tarkoituksena ei erityisesti ollut rankaista edellämainitun tyyppisiä veneitä, on Suomi revision puitteissa esittänyt laitakuormakokeeseen muutoksia, jotka lieventäisivät sen vaikutusta. Nämä muutokset sisältävät mm. sen, ettei edellä mainituille hyllyille tarvitse sijoittaa kallistuspainoja, mikäli hyllyt ovat riittävän kapeita tai siten muotoiltuja, ettei niillä istuminen ole luontevaa. Ennen revision voimaantuloa esitetään vastaavaa tulkintaa Finnboat News 17
Kaukalo, jolle vakavuusstandardi asettaa rajoituksia RSG:n kautta. On kuitenkin odotettavissa, että laitakuormakoe jatkossa tulee olemaan tiukempi kuin ennen. Tämä kannattaa siis ottaa huomioon uusia venemalleja suunniteltaessa. Vakavuuskäyrät eri olettamuksilla veden käyttäytymisestä kaukalossa Kaukaloiden kokorajoitukset Kuten tiedämme, vaikuttaa veneen kaukalossa vellova vesi huonontavasti veneen vakavuuteen ns. vapaan nestepinnan momentin vaikutuksesta. Vesi pitää mielummin saada ulos mahdollisimman nopeasti. Kaukalon tyhjenemisaika käsitellään standardissa ISO 11812 (vesitiiviit ja nopeasti tyhjentyvät kaukalot), johon vakavuusstandardissa viitataan. Mutta standardissa ei rajoiteta kaukalon kokoa suhteessa veneeseen. Tästä syystä on voimassa olevassa vakavuusstandardissa kokorajoituksia veneen istuin- ja muille kaukaloille suunnittelukategoriassa A ja B. Rajoitukset koskevat sekä kokonaispinta-alaa että pinta-alaa veneen keulaosassa. Esimerkiksi meillä tyypilliset walk-around -veneet kuuluvat tähän ryhmään. Nykyisen standardin mukaan mikäli määritetyt pinta-alarajoitukset ylittyvät, ko. venettä ei voida sertifioida suunnittelukategoriaan A tai B ellei laskelmin pystytä osoittamaan, että vakavuus täyttää vaatimukset kun kaukalossa on tietty määrä vettä. Tämä laskelma on useimmilla venesuunnittelussa käytössä olevilla tietokoneohjelmilla hankala, mutta mahdollinen. Laskelma kannattaa tehdä sellaisissa tapauksissa, joissa kaukalo on matala suhteessa sen leveyteen. Idea on, että vesi valuu ulos reunan yli, jolloin vakavuus paranee. Koska kaukalon pinta-ala ei ole fysikaalisesti erityisen hyvä mittari, on tähän standardin tarkistuksen yhteydessä esitetty parannusta. Uusi konsepti on määritellä välittömästi tyhjentyvä kaukalo (instantly draining cockpit), joka ominaisuuksiensa vuoksi ei pidättele vettä kannella niin kauan, että se ehtisi olla haitaksi vakavuudelle eikä sille näin ollen ole tarpeen asettaa vaatimuksia. Välittömästi tyhjentyvä kaukalo olisi tämänhetkisen ehdotuksen mukaan sellainen jossa: Peräpää on täysin auki (putki- tms. kaiteet sallittuja), tai/ja Jossa kaukalon syväys on enintään 3 % sen leveydestä (reunoilla lähinnä korkeat varvaslistat tms.), tai/ja Jossa on erityisen suuret valumaaukot (käytännössä moninkertaiset ISO 11812 vaatimuksiin verrattuna). Jos kaukaloa ei voida luokitella välittömästi tyhjentyväksi, sille asetetaan rajoituksia. Esitetyt kaavat pyrkivät mallintamaan kaukalon ja veneen vesilinjatason ns. pintahitausmomenttien suhdetta. Vaatimus esitettäisiin suhteellisena sallittuna vakavuuden menetyksenä (vaihtokeskuskorkeuden suhteellisena muutoksena). Jos varalaita kaukalon reunaan on suuri, sallittu suhteellinen vakavuuden menetys on suurempi. Tämä kuvastaa vedellä täyttymisen todennäköisyyttä, koska korkealaitaiseen veneeseen tulee harvemmin isoja määriä vettä kuin matalalaitaiseen. Prosessin aikana on standardikomitean tietoon tullut Ruotsissa tapahtunut onnettomuus, jossa 7,5 m moottorivene ajettuaan aaltoon kaatui kaukalon täytyttyä osittain vedellä. Tämä vene oli suunnittelukategoriaa C, jonka johdosta työryhmän puheenjohtaja 18 Finnboat News
on katsonut aiheelliseksi laajentaa kaukalon kokorajoituksen koskemaan myös suunnittelukategoriaa C. VTT:n käsityksen mukaan ei ole riittävää näyttöä, että olisi syytä lisätä kaukalorajoitusta myös C-kategoriaan. Ruotsin onnettomuusvene on varsin äärimmäinen hyvin kapeine keuloineen ja on mahdollista, että keulan huono kantavuus olikin suurin syy onnettomuuteen. Jos käy niin, että kokorajoitus laajennetaan koskemaan myös C-kategorian veneitä, se saattaa pahimmillaan koskettaa montaa Suomessa yleistä venemallia. On nimittäin mahdollista, että vaikka vaatimus koskisi vain kannellisia veneitä (kuten on kaavailtu), samalla nostetaan avoimien veneiden varalaitoja tasolle, joka on liikaa monelle suomalaiselle C- kategorian venemalleille. VENEENLÄMMITIN Sivutuulen aiheuttama kallistus Sivutuulen aiheuttama kallistus tulee voimassa olevan standardin mukaan arvioida kaikille veneille kategoriassa C ja D. Sen tarkoituksena on estää rakentamasta kiikkeriä veneitä, joissa on iso tuulipinta-ala. Syy siihen, ettei tämä kriteeri ole käytännössä merkitsevä useimmille Suomessa käytetyille venetyypeille on se, että jos veneen tuulipinta on alle sille määritetyn minimiarvon, ei arviointia tarvitse tehdä. Tämä minimiarvo on niin suuri (LH x BH), etteivät suomalaisten veneiden tuulipinta-alat käytännössä ylitä sitä. Nyt tätä standardissa määritettyä tuulipinta-alarajaa tullaan laskemaan (peräti puolittamaan) ja lisäksi tuulimomentin laskentakaavaan tehdään muutos, joka nostaa sitä jonkin verran. Minimiarvon muutos tulee mitä luultavammin aiheuttamaan sen, että veistämöt joutuvat tekemään sivutuulen aiheuttaman kallistuksen arviointia nykyistä paljon useammin. Standardiin vaikuttamisen strategia ja aikataulu Standardityöryhmä kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa METS-messujen aikana. Siihen mennessä on VTT:llä tarkoitus kerätä asian käsittelyä varten runsaasti tausta-aineistoa. Pyrkimyksemme on vaikuttaa Suomen veneteollisuudelle tärkeisiin päätöksiin ja veneteollisuuden ääni on erittäin oleellinen tässä työssä. Onkin tärkeää, että kommunikaatio standardiasioissa toimii molempiin suuntiin. Jatkossakin tullaan järjestämään tilaisuuksia (esim. Kansallinen Tekninen Komitea, KTK), joissa annetaan informaatiota tulossa olevista standardimuutoksista ja niiden vaikutuksesta suomalaisiin veneisiin. Osallistukaa näihin tilaisuuksiin ja esittäkää muutenkin kokemuksianne ja mielipiteitänne esimerkiksi allekirjoittaneelle karl-johan.furustam@vtt.fi! Aikataulun mukaan vakavuusstandardin DIS-versioiden on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen seuraa äänestys jäsenmaiden kesken. Aikataulusta sen jälkeen on vielä ennenaikaista puhua, joten palaamme asiaan. Webasto tuo lämpöä veneilyyn. Kevät vesillä on kylmää talven jäljiltä ja syksyn tulo viilentää ilman. Webasto veneenlämmitin mahdollistaa aikaisemman vesille lähdön ja myöhemmän rantautumisen. Webasto veneenlämmittimessä on automaattinen portaaton säätö, tasainen lämpö ja hiljainen käyntiääni. Webaston tekniikka takaa puhtaan palamisen ja luotettavan toiminnan. Webasto Air Top venelämmittimet tuovat laatua elämään lämpöä veneilyyn. Mallit Air Top 2000 S Air Top 3500 Air Top 5000 Lämmitysteho Kw 0,9-2,0 1,5-3,5 1,5-5,0 Käyttösuositus alle 9,0 m veneet 9-13 m veneet 11,5-15 m veneet Sähkönkulutus W 9-22 12-36 12-80 Ulkomitat PxLxK mm 322x120x121 425x148x148 425x148x148 Myynti: Lisätietoa: Valtuutetut Webasto-palvelupisteet. www.kaha.fi Finnboat News 19
UUTISIA 100. KULKURI 34 LUOVU- TETTIIN ASIAKKAALLE Kulkuri-Veneet Oy juhli viime toukokuussa järjestysnumeroltaan sadannen Kulkuri 34 työveneen valmistumista. Venemallia on valmistettu vuodesta 1984 lähtien moniin eri käyttötarkoituksiin ja se on saavuttanut hyvän maineen työvenemarkkinoilla. Samalla sadas Kulkuri 34 oli ensimmäinen tämän kokoluokan vene, joka valmistui yrityksen uudessa kokoonpanohallissa. UUSI VENEILY- JÄRJESTÖJEN JÄSENLEHTI Veneilyjärjestöjen yhteinen jäsenjulkaisu ilmestyy lokakuusta alkaen nimellä Nautic. Liitot tekevät Nautic-lehteä yhteistyössä Alma Media Lehdentekijöiden kanssa. Yhteistyösopimus solmittiin kesällä. Nautic ilmestyy ensimmäisen kerran lokakuussa. Lehden päätoimittajana aloittaa Risto Pynnönen ja toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Marianne Pentti. Tavoitteena on kehittää jäsenlehdestä aidosti luettava ja laajaa kohderyhmää puhutteleva media. Sisällön painotus on tuotteiden sijasta henkilöissä ja veneilyssä elämäntapana, Pynnönen kuvailee. Veneilyjärjestöt ovat julkaisseet yhteistä lehteä viimeiset kolme ja puoli vuotta. Tarkoitus on jatkaa uuden lehden kanssa samalla, yhteisellä linjalla, toteavat järjestöjen puheenjohtajat Hannu Salo ja Seppo Seljavaara. Nauticia kustantavalle Alma Media Lehdentekijöille veneilyn maailma on uusi toiminta-alue. Lehdentekijöillä on entuudestaan vahva panos urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin alueella, jota veneily nyt täydentää. Nautic-lehti on jäsenetu veneilyjärjestöjen jäsenille. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja sen levikki on yli 50 000 kappaletta. MARINO SWING RUN 2009 Aurinkoinen ja helteinen sää helli Marino Swing Run -tapahtuman osallistujia, kun he pakkailivat veneitään Gumbostrandin satamassa. Osanottajamäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Idea kyseisen tapahtuman järjestämisestä ei ole tehtaan oma, vaan syntyi muutama vuosi sitten venekuskien mielessä. Nämä pitävät Marinon Swingiä Sipoon kansallisveneenä. Ajot ovat suuntautuneet vuorovuosin Porvooseen ja Helsinkiin. Tänä vuonna puolentoista tunnin ajon päämäärä oli Helsingissä presidentinlinnan edustalla, jonne ajettiin uutta reittiä, Laajasalon kanavan kautta. Mukana tänä vuonna oli kaikkiaan 44 venettä. Söderkullassa toimiva Marinon tehdas valmisti Swing-veneitä vuosina 1972-98. Venemalli palautettiin valmistukseen 2006, mutta sitä tehdään ainoastaan tilauksesta. POLIISILLE UUDET YAMAHA-VESIJETIT Liikkuva poliisi hankki käyttöönsä kolme uutta Yamaha-vesijettiä. Uudet jetit tulevat partioimaan Jyväskylässä, Lahdessa ja Turussa. Vesijetit luovutettiin poliisin käyttöön kesäkuun alussa venepoliisikurssin vesijettikoulutuksen yhteydessä. Liikkuva poliisi hankki tälle kaudelle kolme uutta Yamaha-vesijettiä: VX Deluxen, FX HO Cruiserin ja FX SHO:n. Tällä hankinnalla poliisin käytössä jettikalusto kasvoi kaikkiaan seitsemään vesijettiin. Tarvittaessa vesijettejä liikutellaan niinikään uusilla Muuli F55JET-jettitrailereilla. Esimerkiksi Lahden F1-venekisassa olivat partiotehtävissä sekä Lahden että Jyväskylän jetti. MARINETEK TOIMITTAA VENESATAMAN KARIBIALLE Suomalainen Marinetek on saanut suurtilauksen Karibialle. Tilaus käsittää Port Luis Marinan toisen rakennusvaiheen toimittamisen Grenadaan. Uusia venepaikkoja valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä 105 kpl ja ne on tarkoitettu jopa 150-jalkaisille jahdeille. Laiturien varustetaso tulee olemaan huippuluokkaa tarjoten kaikki nykypäivän palvelut. Sataman ensimmäiseen rakennusvaiheeseen Marinetek toimitti viime vuonna raskasponttonilaiturit 300-jalkaisille megajahdeille. Sataman tilaaja on Camper & Nicholson Marinas, jonka kanssa Marinetek on tehnyt menestyksekästä yhteistyötä jo vuodesta 2002, jolloin suomalaisyritys urakoi Grand Harbor Marinan Maltan upeimmalle paikalle. Suunnittelu aloitettiin helmikuussa oman suunnittelutiimin voimin. Myös Grenadan tilaus valmistetaan kokonaisuudes- 20 Finnboat News