Tampere suunnittelee ja rakentaa

JULKINEN TIEDOTE Tampere suunnittelee ja rakentaa 2018 SISÄLTÄÄ KAAVOITUSKATSAUKSEN 1

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Johtaja Mikko Nurminen mikko.nurminen@tampere.fi PALVELURYHMÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU Suunnittelujohtaja Taru Hurme taru.hurme@tampere.fi JOUKKOLIIKENNE Mika Periviita Joukkoliikennejohtaja mika.periviita@tampere.fi RAITIOTIE Projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen ville-mikael.tuominen@tampere.fi HIEDANRANTA Hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju reijo.valiharju@tampere.fi ASIAKASPALVELU KAUPUNKIYMPÄRISTÖN RAKENNUTTAMINEN JA YLLÄPITO Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen milko.tietavainen@tampere.fi KESTÄVÄ KAUPUNKI Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja kaisu.anttonen@tampere.fi ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE KEHITYSOHJELMAT KESKUSTA Hankejohtaja Tero Tenhunen tero.tenhunen@tampere.fi YHTEYSTIEDOT VERKOSSA: tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/ kaupunkiympariston-palvelualue.html Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B 03 5656 4400 palvelupiste.frenckell@tampere.fi Avoinna: ma-pe klo 8.30-15.45 LISÄTIETOA VERKOSTA Tampereen kaupungin omasta karttapalvelusta löytyy runsaasti kaupunkiympäristöä koskevaa aineistoa paikkatietomuodossa. Oskari-karttapalvelu: kartat.tampere.fi/ oskari i Sinulle parasta kaupunkia! Tampere kasvaa nyt kovemmin kuin koskaan. Raitiotie, Kansi ja Areena, Ranta-Tampella, Hiedanranta, Hervannan pohjoisosa sekä lukuisat muut täydennysrakentamisen kohteet eri puolilla kaupunkia lista kehittämisen kohteena olevista alueista on pitkä. Kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen tehtävänä on luoda edellytyksiä Tampereen elinvoimalle ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Valtuuston syksyllä 2017 hyväksymässä strategiassa tavoitteena on, että Tampere kasvaa 300 000 asukkaan älykkääksi kaupungiksi, jolloin Tampere ympäristöineen muodostaa toisen kansainvälisen ja vetovoimaisen metropolialueen Suomessa. Tätä tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä, joka on tavoitevuosi myös kaupungin hiilineutraaliuden osalta. Tampere suunnittelee ja rakentaa" -lehdessä kerrotaan, miten kaupunki tulee lähivuosina muuttumaan näiden tavoitteiden suuntaan. Suunnittelu- ja rakentamiskohteet esitellään alueittain, jotta jokainen voi helpommin tutustua juuri itseä kiinnostavien paikkojen tilanteeseen. Kaavoituskatsauksessa esitellään lähivuosien merkittävimpiä tiedossa olevia kaavoitushankkeita. Katsaus on samalla myös kutsu kaikille tamperelaisille osallistua yhteisen kaupunkiympäristön suunnitteluun. Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja TAMPERE SUUNNITTELEE JA RAKENTAA 2018 Jakelu: Palautteet jakelusta: Julkaisu noudettavissa: Julkaisija: Toimitussihteeri: Kuvat ja kartat: Kannen kuva: Oikoluku: Paino: Painos: Tampereen Ykkösjakelut Oy palvelupiste.frenckell@tampere.fi Palvelupiste Frenckellistä, Frenckellinaukio 2 B Tampereen kaupunki Lotta Kauppila, lotta.kauppila@tampere.fi Tampereen kaupunki, ellei toisin mainita Mandaworks AB, Schauman & Nordgren Architects Oy Ab Translatinki Oy Grano Oy 134 000 kpl 2

Kuva: Raitiotieallianssi 32 Kuva: UKI Arkkitehdit Oy Sisältö Kuva: BST-Arkkitehdit Oy Tavoitteena elävä keskusta Kuva: BST-Arkkitehdit Oy Kuva: Raitiotieallianssi / Susanna Lyly 2 4 5 6 10 14 18 22 Alkusanat & yhteystiedot Tampereen strategia 2030 Tampere osana kaupunkiseutua KOHTEET ALUEITTAIN Läntinen alue Keskustan alue Koillinen alue Kaakkoinen alue Eteläinen alue 28 Raitiotie rakentuu 26 28 30 32 34 Yleiskaava & kestävä liikkuminen Raitiotie & linjastouudistus Hiedanrannan kaupunginosa Viiden tähden keskusta 2030 Lyhyet artikkelit eri teemoista Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmä ASEMAKAAVOITUS Asemakaavojen laatiminen Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueen käyttötarkoitus, toimintojen sijoittuminen ja tarvittavat kaupunkikuvalliset seikat KAUPUNKIMITTAUS Tontinmuodostaminen (tonttijaon laatiminen, lohkominen) ja muut kiinteistötoimitukset (rasitetoimitukset, rajankäynnit yms.) Tampereen aineistopalvelut, kiinteistöjen omistajaselvitykset, julkinen kaupanvahvistus LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU Liikennejärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen Liikennejärjestelmä koostuu väylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä ohjaavista järjestelmistä Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen elina.karppinen@tampere.fi Kaupungingeodeetti Anna Mustajoki anna.mustajoki@tampere.fi Suunnittelupäällikkö Ari Vandell ari.vandell@tampere.fi RAKENNUSVALVONTA Rakentamisen valvonta, kaupunkikuvasta ja -ympäristöstä huolehtiminen Rakentamiseen liittyvien lupien käsittely, tarkastukset ja rakentajien neuvonta VIHERALUEET JA HULEVEDET Puistojen, aukioiden ja katuympäristön toteutuksen ja hoidon suunnittelu, viherpalvelujen kehittäminen Hulevesien hallinnan kehittäminen ja suunnittelu sekä vesihuoltolain kunnalle määrittämät tehtävät YLEISKAAVOITUS Yleiskaavojen laatiminen Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet kunnan alueella ja ohjataan yhdyskuntarakenteen kehitystä Rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila eija.muttonen-mattila@tampere.fi Suunnittelupäällikkö Mirjam Larinkari mirjam.larinkari@tampere.fi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio pia.hastio@tampere.fi 3

Kaupunki kasvaa kestävästi SINULLE PARAS - TAMPEREEN STRATEGIA 2030 Tampereen uusi strategia ulottuu vuoteen 2030. Strategia perustuu tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin ja sisältää kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin tahtotilan. Valtuusto hyväksyi strategian 13. marraskuuta 2017. Strategiassa kaupunkiympäristön kehitystä koskevat tavoitteet on koottu "Urbaani ja kestävä kasvu" -otsikon alle. Strategiassa asetettu tavoite kaupungin vuosittaiselle kasvulle (keskimäärin 3 000 uutta asukasta) heijastuu kaupunkiympäristön suunnittelussa maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen, talouden ja investointien kokonaisuuteen. Kaikkia osa-alueita yhdistävänä lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kasvun suuntaaminen ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle sekä aluekeskuksiin. Tavoiteltua tulevaisuutta tukeva päätös raitiotien kehittämisestä kaupungin liikennejärjestelmän runkona on jo tehty. Strategiassa korostuvat myös kaupunkiympäristön laatutavoitteet; elävyys ja omaleimaisuus, jota edustavat esimerkiksi rakennetut kulttuuriympäristöt ja teollisuushistoria. Vetovoimaisen ydinkeskustan lisäksi omaleimaisia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina asumisen, vapaa-ajan, palvelujen ja yrittämisen paikkoina. Toiminnallisesti vilkkailla keskusta-alueilla korostuu saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla kävelystä yksityis autoiluun. Keskustojen viihtyisyyttä voidaan lisätä laajentamalla kävely-ympäristöjä samalla kun varataan parkkitilaa uusiin pysäköintilaitoksiin. Asuin- ja elinympäristöjen suunnittelussa korostuvat omaleimaisuuden ohella viihtyisyys ja turvallisuus. Asumiseen liittyy myös vapaa-ajan toimintojen turvaaminen. Säilyttämällä laadukkaat ja monipuoliset viheralueet ja -verkostot sekä lisäämällä vesistöjen kestävää hyödyntämistä vahvistetaan kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kestävän kaupunkiympäristön kehittäminen edistää myös hiilineutraaliutta, jota on Tampereen strategiassa tavoiteltu vuoteen 2030 mennessä. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Yksi merkittävä osa-alue on kehittää älyliikennettä sekä liikkumisen uusia palveluja ja toimivia matkaketjuja. Strategian toteuttamiseen voi osallistua laajasti. Koko kaupunkiyhteisö voi olla yhdessä luomassa sujuvan arjen ja kestävän asumisen ratkaisuja. Alueita voidaan käyttää uusien ratkaisujen kokeilu- ja kehitysalustoina. Lisäksi yrityksille on mahdollista luoda edellytyksiä uusien palvelujen kehittämiseen. Kuvitus: Pirita Tolvanen 4

Tampere osana kaupunkiseutua Tampere on ympäröivän kaupunkiseudun keskus ja Pirkanmaan maakunnan sydän. Tampereen kaupunkiseutu on kahdeksan kunnan (Tampere, Kangasala, Orivesi, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti) muodostama yhtenäinen talousalue ja pääkaupunkiseudun jälkeen maan suurin kasvava kakkoskeskus. Kaupunkiseudun asukasmäärä oli vuoden 2016 lopussa noin 382 000. Vuoteen 2040 mennessä asukasmäärän ennustetaan kasvavan yli 100 000 asukkaalla. Kaupunkiseudun noin 160 000 työpaikasta reilut 100 000 sijoittuu Tampereelle. Kaupunkiseudun pinta-ala on noin 4 550 km 2. Tampere on 228 000 asukkaallaan Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupungin maa pinta-ala on 525 km 2 ja lisäksi kaupunkiin kuuluu vesialueita 165 km 2. Tampereen yhdyskuntarakenne ja kautuu selkeästi kahteen osaan: maaseutumaiseen pohjoiseen sekä kaupunkimaiseen etelään. Pohjoinen Tampere on pinta-alaltaan laaja: lähes 400 km 2 eli 75 % kaupungin pinta-alasta on maaseutua. Sen sijaan suurin osa asukkaista (yli 98 %) asuu eteläisellä kantakaupungin alueella. Tästä syystä pääosa kaupungin kasvusta ja siten myös ajankohtaisista suunnittelu- ja rakentamishankkeista sijoittuu kantakaupungin alueelle. Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala Kangasala Lempäälä Vesilahti Pohjoinen alue Seuraavilla aukeamilla on esitelty Tampereen kantakaupungin asemakaavoitukseen ja muuhun kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyviä hankkeita noudatellen kaupungin palvelualueiden rajoja. Pohjoista maaseutualuetta koskevasta strategisesta yleiskaavatyöstä voi puolestaan lukea lisää sivulta 27. Läntinen alue Keskustan Koillinen alue alue Eteläinen alue Kaakkoinen alue 5

Läntinen alue ASEMAKAAVOITUSKOHTEET Läntisen palvelualueen asemakaavatöiden painopisteet ovat Lie lahti- Hiedanrannan ja Tesoman aluekeskukset lähiympäristöineen. Näille laaditaan asemakaavamuutoksia, joilla mahdollistetaan asumista, palveluja ja työpaikkoja joukkoliikenneyhteyksien varteen. Yleissuunnitelman valmistuttua aloitetaan Hiedanrannan alueen asemakaavoitus. Raitiotien toisen vaiheen edellyttämiä asemakaavoja laaditaan Santalahdessa, Hiedanrannassa ja Lentävänniemessä. Länsi-Tampereen entisille teollisuusalueille kaavoitetaan asuinkerrostalokortteleita rautatien varteen Tohlopissa ja Raholassa sekä Vaasantien varteen Lamminpäässä. 42 500 asukasta 10 000 työpaikkaa 19 % osuus koko kaupungista 9 % osuus koko kaupungista 6

Kuva: Mandaworks AB, Schauman & Nordgren Architects Oy Ab 1. TOHLOPPI Käräjätörmän alue; asuin- ja palvelurakentamista Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan vuonna 2016 järjestetyn suunnittelukilpailun pohjalta. Asemakaava 2018. (8678) Mikkola 2. TESOMAJÄRVI Tesomajärven koulun alue; asuinrakentamista Koulun alueen käyttötarkoitus muutetaan asumiseen Tesoman EHYT-yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaava 2019. Mikkola 3. RAHOLA Radanvarsikortteli; asumista, palveluita ja työpaikkoja Teollisuusalueen muuttamista sekoittuneeksi asumisen, palvelujen ja työpaikkojen alueeksi tutkitaan yleissuunnitelmalla vuoden 2018 aikana. Asemakaavamuutos 2019. (8540) Kiviluoto 4. EPILÄNHARJU Tohlopinranta; asuinrakentamista Tohloppijärven etelärannan teollisuusaluetta rautatien varressa suunnitellaan muutettavaksi laadukkaaksi asuinkerrostaloalueeksi huomioiden alueen viher- ja virkistysyhteydet. Asemakaavaehdotus 2018. (8525) Seppänen 5. LAMMINPÄÄ Nauhatehtaan alue ja Suonsivunkatu 23-25; asuinrakentamista Teollisuusalue Vaasantien varressa suunnitellaan muutettavaksi asuinkerrostaloalueeksi. VTS:n tontin käytön tehostamista tutkitaan. Asemakaava 2018. (8585) Seppänen, Kiviluoto 6. POHTOLA Miesmäenpuisto ja Backmanninpuisto Alueelle laadittavassa asemakaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuudet täydentää pientaloaluetta säilyttäen yleistä puistoaluetta rannassa sekä Ryydynkadun ja Pohtolankadun välissä Miesmäenpuiston pohjoisosassa. Asemakaava 2018. (8498) Pietilä 7. HIEDANRANTA I-vaihe; asuin-, liike- ja työpaikkarakentamista Hiedanrannan uuden kaupunginosan suunnittelu jatkuu arkkitehtikilpailun ja vuonna 2018 valmistuvan yleissuunnitelman pohjalta. I-vaiheen asemakaavoitus koskee Hiedanrannan keskustaa ja raitiotien linjausta. Raitiotien asemakaava 2019. Rahkonen, Laakkonen 8. NIEMENRANTA III-vaihe; asuinrakentamista Niemenrannan keskustan alueelle valmistellaan asemakaava Niemenrannan osayleiskaavan ja vuonna 2010 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaehdotus 2018. (8496) Rahkonen 9. LENTÄVÄNNIEMI Männistönkujan ympäristön täydentäminen; asuin- ja liikerakentamista Vanhaa liiketonttia ja pysäköintialueita täydennetään asuinrakentamisella raitiotien päätepysäkin tuntumassa. Asemakaava 2019. (8556) Seppänen, Kiviluoto 10. LENTÄVÄNNIEMI Pyhällönpuisto Laaditaan asemakaava raitiotien päätepysäkille. Asemakaavamuutos 2019. Hiedanrannassa vesielementti tulee olemaan vahvasti läsnä. Kuva ideakilpailun (2016) jaetun 2. palkinnon voittaneesta ehdotuksesta "Hiedanrannan Innovaatiolahti"; tekijöinä Mandaworks AB ja Schauman & Nordgren Architects Oy Ab. 7

Läntinen alue RAKENTAMISKOHTEET 1. MYLLYPURO uusi Kolmenkulmantie (Pikkuluomankadusta länteen) 2. HAUKILUOMA uusi/saneeraus Myllypuronreitin jalkakäytävä ja pyörätie, Myllypuronkadun alikulut ja melueste, Runkohaara 3. HAUKILUOMA uusi Tyvipuisto, Tyviraitti ja Tyvipuistikon hulevesiallas 4. TESOMAJÄRVI uusi Raadinlammin hulevesiallas 5. TESOMAJÄRVI saneeraus Tesoman liikekeskuksen katurakentaminen 6. RISTIMÄKI uusi Tesoman rautatiekorttelin katurakentaminen 7. RAHOLA saneeraus Nokiantien seudullisen pääpyöräreitin parantaminen (välillä Kirkkosannan kuja- Winterinraitti) 8. TOHLOPPI - RISTIMÄKI - EPILÄN- HARJU saneeraus Tohloppijärven ympäristön hoito- ja kunnostussuunnitelma 9. LAMMINPÄÄ saneeraus Lamminpään katusaneeraukset 10. HIEDANRANTA uusi Hiedanrannan Kartanon puisto 11. NIEMENRANTA uusi Niemenrannan puistoalueet 12. HIEDANRANTA uusi Jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen (Lielahdenkadulta Kartanon puistoon) 13. NIEMENRANTA uusi Niemenrannan katurakentaminen 14. LENTÄVÄNNIEMI uusi/saneeraus Lentävänniemen keskustan eteläosan katurakentaminen 15. LENTÄVÄNNIEMI uusi Halkoniemen puistoalueet ja sataman pysäköintialue = pyöräilyolosuhteiden parantaminen Hulevedet Kadut ja väylät Ali- ja ylikulut, erikoisrakenteet Valaistus Viheralueet Satamat 8

Liikennejärjestelmän kehittäminen Läntisellä alueella kehitetään Paasikiventietä Onkiniemestä länteen sijoittuvalla osuudella. Pirkanmaan ELY-keskus aloittaa osuuden yleissuunnittelun, jossa ratkaistaan lisäkaistojen tarve ja sijoittuminen sekä Vaitinaron eritasoliittymän ratkaisu. Suunnittelussa ratkaistaan myös uuden Hiedanrannan keskustan kytkeytyminen Paasikiventiehen. Hiedanrannan alue alkaa rakentumaan 2021, jolloin Vaitinaron eritasoliittymää ei vielä ole rakennettu. Alueella tullaankin lähitulevaisuudessa käyttämään väliaikaisia järjestelyjä liikenteen sujuvoittamiseksi. Kaupunginhallitus linjasi loppuvuodesta 2017 raitiotien toisen vaiheen linjauksen keskustasta Lentävänniemeen Hiedanrannan keskustan ja tehtaan kautta sekä erillisen pistoraiteen Lielahteen. Tampereen kaupunkiseutu suunnittelee raitiotien tulevaa jatkolinjaa Lielahdesta Ylöjärvelle. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua tehdään etenkin koulumatkojen ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusten suunnittelua jatketaan. Katusaneerauksia suunnitellaan Raholassa ja Lamminpäässä. Pyöräilyn seudullisten pääreittien laatutasoa parannetaan leventämällä Nokiantien eroteltua jalkakäytävää ja pyörätietä. Uudis- ja täydennysrakentamiseen liittyen rakennetaan uusia pyöräteitä tai parannetaan nykyisiä pyöräilyn pääreittejä Tesomalla, Hiedanrannassa, Niemenrannassa ja Lentävänniemessä. Myllypuronkadun ja Paasikiventien varteen rakennetaan uusia pyöräilyn pääreittejä. Viheralueiden kehittäminen Haukiluoman Tyvipuistossa ja Tyvipuistikossa rakennetaan puistossa olevia kulkuyhteyksiä, oleskelualueita sekä hulevesirakenteita. Suunnitelmat sisältävät myös uusia puuistutuksia, jotka toteutetaan myöhemmin, kun alueen rakennustyöt ovat valmistuneet. Tohloppijärven ympäristön hoitoja kehittämissuunnitelma asetetaan nähtäville kevään 2018 aikana, ja alueen kehittämistoimenpiteitä aloitetaan kuluvan vuoden aikana. Vuodelle 2018 suunniteltuja töitä ovat Tohlopinsuon reittien kunnostukset. Uusia reittejä rakennetaan polkumaisina yhteyksinä, ja paikoittain uusia reittejä toteutetaan ja vanhoja parannetaan pitkospuita rakentamalla. Niittyjen kunnostusta tehdään Kohmanpuiston alueella, jossa umpeenkasvaneita vanhoja peltoalueita raivataan avoimemmiksi. Muita suunnitelman mukaisia töitä tehdään tulevina vuosina määrärahojen puitteissa. Niemenrannan alueella rakennetaan Sellupuiston suojaviheraluetta, jossa toteutetaan käytäviä ja maisemointitoimenpiteitä. Tavoitteena on tuoda alueelle myös uusia palveluita, kuten frisbeegolfrata. Lentävänniemessä rakennetaan Halkoniemen alueen puistoja. Kuluvan vuoden aikana on tavoitteena tehdä maastonmuotoiluja Halkoniemenpuiston ja Pyhällönrannan alueilla. Edellä mainituille sekä Nokelanpuiston alueelle on tarkoitus tehdä myös uusia puuistutuksia. Kuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Kuva: Visit Tampere / Meri Lampinen Kuva: Lapti Oy Tesoman keskustassa tehdään radan varteen nousevaan rautatiekortteliin ja uuteen liikekeskukseen liittyvää katurakentamista. Hiedanrannan Kartanon puisto on jo toiminut tapahtumapaikkana ja muodostaa jatkossa kaupunginosan vehreän sydämen. Asuntorakentaminen sekä puisto- ja satama-alueiden toteutus etenevät rinnakkain Lentävänniemessä Halkoniemen alueella. 9

Keskustan alue ASEMAKAAVOITUSKOHTEET Keskustan maankäyttö kehittyy sekä asumisen että toimistojen, mutta myös liikenteen tarpeita varten. Korttelisuunnitelmilla synnytetään uusia asuinkerrostaloja sekä niiden lomaan jääviä kaupunki- ja pihatiloja. Autot voivat siirtyä yhä enemmän maan alle, kun kaavoitetaan lisää pysäköintilaitostilaa ja liittymiä Rantaväylälle. Rautatieaseman ympäristö kehittyy uuteen aikaan ja raitiotie tehostaa sen vaikutuspiirissä olevaa maankäyttöä eri hankkein. Pienimuotoiselle asumiselle Käpylän arvoympäristössä laaditaan suojeluasemakaava. Kulttuuriympäristöön liittyviä kysymyksiä käsitellään myös Pispalan, Hippostalon ja Hipposkylän kaavahankkeissa. 66 600 asukasta 53 000 työpaikkaa 30 % osuus koko kaupungista 49 % osuus koko kaupungista 11. ALA- JA YLÄ-PISPALA Pispala II; kulttuuriympäristön suojelu ja palvelut Asemakaavojen muutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310) laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaavamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Asemakaava 2018. Kiviluoto, Pietilä 12. AMURI Kortteli 35, Amurinlinna Suunnittelussa tarkastellaan muun muassa korttelin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, rakennusperinnön vaalimista ja korttelipihan laadullista parantamista. Asemakaava 2018. (8614) Ahponen 13. AMURI Näsikallio-Amuritunneli Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Rantaväylän tunneliin liittyvän maanalaisen eritasoliittymän ja keskustan katuverkkoon johtavan maanalaisen kadun rakentaminen. Hankkeessa varaudutaan myös ajoyhteyden toteuttamiseen eritasoliittymästä suunnitteilla olevaan Kunkun parkin pysäköintilaitokseen. Yleissuunnitelma ja asemakaava 2018. (8676) Vänskä, Ahponen 10

Kuva: SRV / Studio Libeskind 14. KAUPUNGINOSAT I-VI Kunkun parkki Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan sekä ydinkeskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaava maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien porrasyhteyksien ja sisäänajojen sijoittamiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Asemakaava 2018. (8437) Vänskä, Ahponen 15. LAPPI Käpylän alueen suojeluasemakaava Lapin kaupunginosassa Käpylän valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella laaditaan suojeluasemakaava, jonka tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueen ominaispiirteet. Asemakaava 2018. (8182) Korte, Kinttula 16. TAMMELA Kullervonkatu 19, Tammelan Puistokatu 20 ja 21, Kullervonkatu 5, Itsenäisyydenkatu 7-9, Tammelan puistokatu 31-33 Asemakaavoilla tutkitaan Tammelan kortteleiden täydennysrakentamista yleis- ja korttelisuunnitelmien pohjalta. Asemakaavat 2018. (8119, 8583, 8622, 8664, 8565, 8690) Ahponen, Hyyppä Tampereen Kansi ja Areena uudistavat keskustan kaupunkikuvaa. 17. TAMMELA Morkun aukio ja Ratapihankatu Ratapihakadun asemakaavaa muutetaan Morkun aukion ympäristössä tavara-aseman siirron osoittauduttua toteuttamiskelvottomaksi. Suunnittelussa tutkitaan liikenteen järjestämisen ohella muun muassa säilyvistä rakennuksista muodostuvaa toiminnallista kokonaisuutta ja alueelle sijoitettavissa olevaa uudisrakentamista. Asemakaava 2018. (8653) Vänskä, Ahponen 18. KYTTÄLÄ - TAMMELA - TULLI Rautatieasema ympäristöineen, Asemakeskus Asemakaavamuutoksen ja maanalaisen asemakaavan tavoitteena on muodostaa edellytykset Asemakeskukselle, joka palvelee kaikkia liikennemuotoja ja uudistaa aluetta. Alueelle suunnitellaan monipuolisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaasti työn, kaupan, palvelujen, vapaa-ajan ja asumisen toimintoja sekä korkealaatuisia julkisia kaupunkitiloja. Ensimmäiset asemakaavat 2018. (8640, 8670) Vänskä, Ahponen 19. TULLI Tullikamarin aukio Asemakaava laaditaan Tullin alueen yleissuunnitelman (2016) sekä Tullikamarin aukion suunnittelu- ja toteutuskilpailun pohjalta. Tavoitteena on uudistaa Tullikamarin aukio viihtyisäksi kaupunkitilaksi ja monikäyttöiseksi tapahtumapaikaksi, mahdollistaa aukion pohjoislaidan täydennysrakentaminen sekä uudistaa Pinninkatu ja Tullikatu jalankulku- ja pyöräilypainotteisiksi. Kilpailu keväällä 2018, asemakaava 2018. (8662) Hyyppä 11 20. KALEVA Hippostalo (TOAS) Entinen valtion virastotalo sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla Kalevassa, Teiskontien ja Hervannan valtaväylän tuntumassa. Nykyinen rakennus on tarkoitus korvata uusilla, jotka tarjoavat puitteet monipuoliselle asumiselle ja asumista tukeville palveluille. Asemakaava 2018. (8704) Surakka 21. KALEVANRINNE Takojankatu 2-4 Takojankadun pohjoispuolen yritysaluetta muutetaan asumistarkoitukseen raitiotien vaikutusalueella Takojankatu 2-10 tonteilla. Asemakaavatyön yhteydessä alueesta laaditaan laajempi kokonaissuunnitelma. Asemakaava 2018. (8656) Kinttula 22. KISSANMAA Hipposkylä Hipposkylän alueen täydennysrakentamista ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja yhteensovittavan asemakaavan valmistelu jatkuu. Alue liittyy Hakametsän yleissuunnitelma-alueeseen. Asemakaavoitus jatkuu 2018. (8549) Korte, Mikkola 23. KALEVANRINNE - KALEVA Iskun ja Tampere Areenan tonttien asemakaavamuutos Asemakaavatyössä mahdollistetaan uusien asuin- ja liikerakennusten toteuttaminen sekä Rieväkadun pohjoisen jatkeen linjaaminen alueelle. Kaavatyön pohjaksi on laadittu vuonna 2013 Kalevanrinteen maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelmat. Alue liittyy myös käynnissä olevaan Hakametsän yleissuunnitelmaan. Asemakaavoitus jatkuu 2018. (8489) Kaila 24. KALEVANRINNE Sarvijaakonaukion-Sammonkadun eteläpuolen suunnittelukilpailu Tulevan raitiotielinjan keskeisen Sarvijaakonaukion vaihtopysäkin lähiympäristössä (Sarvijaakonaukion, Prisman pohjoispään ja Sammonkadun välisellä alueella) järjestetään suunnittelukilpailu vuonna 2018 maankäytön kehittämiseksi ja viihtyisän kaupunkitilan luomiseksi. Asemakaavaa tullaan laatimaan suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Asemakaava 2019. Kaila

Keskustan alue RAKENTAMISKOHTEET 16. SANTALAHTI uusi Santalahden alueen katurakentaminen, ratamelusuojaus ja maakaasujohdon siirto 17. SANTALAHTI uusi Santalahden rantapuisto ja tapahtumapuisto, Simppoonkadun pysäköintialue 18. TAMMERKOSKI II saneeraus Satakunnankadun/Hämeenpuiston liittymämuutokset 19. FINLAYSON saneeraus Näsinpuiston peruskorjaus 20. AMURI - TAMMERKOSKI II saneeraus Katurakentaminen ja valaistuksen uusiminen Hämeenkadulla, Hämeenpuistossa ja Pirkankadulla 21. RANTA-TAMPELLA uusi Ranta-Tampellan alueen katuja ympäristörakentaminen (kanavat, valaistus, sillat, rantarakenteet) 22. TAMPELLA uusi Vapriikinraitin 2. vaihe 23. KYTTÄLÄ saneeraus Hämeensillan korjaus, Tammerkosken valaistus 24. KALEVANHARJU - TULLI uusi/saneeraus Kansi ja Areena -hankkeeseen liittyvä infrarakentaminen, Sorinsillan muutokset 25. RATINA uusi Ratinan kauppakeskukseen liittyvä katurakentaminen, Ratinanraitin kevyen liikenteen tunneli 26. LAPINNIEMI saneeraus Lapinniemenpuiston valaistuksen saneeraus 27. NAISTENLAHTI saneeraus Naistenlahden sataman laiturit, jätehuolto ja valaistus 28. JUSSINKYLÄ saneeraus Lapintien jalkakäytävän ja pyörätien parantaminen (välillä Masuunikuja- Soukanlahdenkatu), Rautatienkadun katuvalaistuksen saneeraukset 29. TAMMELA - KYTTÄLÄ saneeraus Pinninkadun katuvalaistuksen saneeraukset, Tuomiokirkonkadun kävelykatu, Murtokatu 30. KYTTÄLÄ uusi/saneeraus Katurakentaminen Hämeenkadun ympäristössä, Posteljooninpuiston hulevesiratkaisut 31. TAMMELA saneeraus Itsenäisyydenkadun katurakentaminen ja valaistuksen uusiminen 32. KALEVA saneeraus Teiskontien valaistuksen uusiminen 33. KALEVA saneeraus Kalevan keskuspuiston valaistuksen saneeraus, Liikennepuiston peruskorjaus 34. KALEVA saneeraus Sammonkadun ja Rieväkadun katurakentaminen 35. KALEVANRINNE uusi Kalevanrinteen alueen katurakentaminen, Tiilikylänpuisto 36. KAUPPI uusi Kuntokadun ja Vieritien katurakentaminen 37. KISSANMAA uusi Jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen (välillä Teiskontie- Hippoksenkatu) 38. HAKAMETSÄ saneeraus Hakametsän lumenvastaanottopaikan rakenteet 39. VUOHENOJA saneeraus Jalkakäytävän ja pyörätien parantaminen (välillä Rieväkatu- Vuo hensillankatu) = liittyy raitiotien rakentamiseen = pyöräilyolosuhteiden parantaminen Hulevedet Kadut ja väylät Ali- ja ylikulut, erikoisrakenteet Valaistus Viheralueet Satamat 12

Liikennejärjestelmän kehittäminen Keskustan alueella kehitetään Paasikiventietä Onkiniemestä länteen sijoittuvalla osuudella. Pirkanmaan ELY-keskus aloittaa osuuden yleissuunnittelun, jossa ratkaistaan lisäkaistojen tarve ja Vaitinaron eritasoliittymän ratkaisu. Kalevassa Sammonkadun itäpään liikenneympäristöä kehitetään samaan aikaan asemakaavoituksen kanssa. Alueella ratkaistaan Rieväkadun jatkon linjaus ja seudullisen pyöräilyreitin sijainti. Asemakaavan pohjaksi järjestetään suunnittelukilpailu raitiotiepysäkin ympäristöstä aukioineen. Katusuunnittelua jatketaan laatimalla kokonaisvaltainen katujen yleissuunnitelma keskustakehän sisäpuoliselle alueelle. Pyöräilyinfran kehittämisen suunnittelua tehdään keskustan ja Hervannan välisen korkeatasoisen pyöräväylän osalta sekä jatkamalla keskustan pääpyöräreittien kehittämistä. Tammelan liikenneverkkosuunnitelman laadinta jatkuu, ja se valmistuu keväällä. Katusaneerauksia suunnitellaan Tullin alueelle. Merkittävimpinä rakennuttamiskohteina ovat useat raitiotien rinnakkaishankkeet, joista suurimpana Hämeenkatua reunustavien jalkakäytävien ja pyöräteiden uudistaminen sekä Hämeensillan uusiminen, joka on suurin siltakohde. Muita merkittäviä kohteita ovat Ranta-Tampellan rakentaminen ja Viinikan liittymän muutostyöt. Uudis- ja täydennysrakentamiseen liittyen rakennetaan uusia pyöräteitä tai parannetaan vanhoja pyöräilyn pääreittejä Ratinassa ja Kaupissa. Raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutettavilla rinnakkaishankkeilla parannetaan pyöräilyn pääreittien laatutasoa Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla, Sammonkadulla ja Rieväkadulla. Pyöräilyn pääreittien laatutasoa parannetaan Viinikan liittymässä, Hatanpään valtatiellä, Lapintiellä ja Kissanmaankadulla. Viheralueiden kehittäminen Santalahden rantapuiston rakentaminen jatkuu vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on rakentaa rantareitti, matonpesupaikka sekä laaja avoin nurmialue. Puistoalueen rakentaminen jatkuu vuonna 2019. Puiston kaakkoisreunalla oleva pysäköintialue ja sinne johtava kulkuyhteys Sahansaarenkadulta rakennetaan myös vuoden 2018 aikana. Näsinpuistossa peruskorjataan käytävä- ja muurirakenteita hyväksytyn hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Ranta-Tampellassa rakennetaan Kiiskisaarenpuiston ranta-alueita. Tavoitteena on rakentaa käytäväverkostoa, istutus- ja oleskelualueita sekä kuntoilupaikka. Puistorakentaminen jatkuu tulevina vuosina asuinrakentamisen edetessä. Kalevan keskuspuiston liikennepuistosta ja sen ympäristöstä pidetään suunnittelukilpailu vuonna 2018. Tavoitteena on uudistaa puiston rakenteet ja lisätä liikuntaa palvelevia rakenteita. Kohteen rakentamista esitetään vuodelle 2019. Kalevanrinteen asuinalueelle rakennetaan uusi korttelipuisto, Tiilikylänpuisto. Puistoon rakennetaan monipuolinen leikkipaikka kiipeilyverkkoineen ja keinuineen sekä pieni peliareena. Lisäksi alueelle tulee tasaista kivituhkapintaista aluetta esimerkiksi petankin ja mölkyn pelaamiseen sekä puutarhakeinu ja divaaneita oleskeluun. Lisäksi istutetaan uusia puistopuita, vaahteroita ja tammia. Käytäväpinnoitteet ovat asfaltti- ja kivituhkapintaisia. Rakentaminen Ranta-Tampellan uudella asuntoalueella jatkuvat katu- ja muiden infrarakenteiden rakentaminen. Suurimpana yksittäisenä kohteena on Ranta-Tampellan kanava. Hämeensilta puretaan ja rakennetaan uudelleen alkuperäisen näköiseksi. Samalla rakennetaan myös uusi alikulkukäytävä Tammerkosken rantaan sillan länsipuolelle. Työt jatkuvat vuonna 2019 ja valmistuvat siltatöiden osalta loppuvuodesta. Tämän jälkeen työt sillalla jatkuvat raitiotie- ja pintarakennetöillä. Kuva: YIT Ranta-Tampellan kanavamaisema rakentuu vähitellen. Kanava siltoineen luo alueelle omaleimaisen kaupunkimaisen ilmeen. Kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo Vuonna 1929 valmistunut Hämeensilta puretaan ja rakennetaan uudelleen alkuperäiseen loistoonsa. 13

Koillinen alue ASEMAKAAVOITUSKOHTEET Koillisella palvelualueella kaupunkirakennetta täydennetään asemakaavoittamalla asumista sekä teollisuus- ja työpaikka-alueita. Jankaan suunnitellaan lisää asuinrakentamista, ja aivan uutta kaupunkia muodostetaan Kangasalan rajan tuntumaan Ojalan-Lamminrahkan asuinalueen kaavoituksen edetessä. Aitovuoren pohjoispuolelle suunnitellaan uutta työpaikka-aluetta. 39 500 asukasta* 8 200 työpaikkaa * Tilastoluvut sisältävät palvelualueeseen kuuluvan Pohjoisen maaseutualueen. 18 % osuus koko kaupungista 8 % osuus koko kaupungista 14

25. MESSUKYLÄ Kyläojankatu 2-6; uusi päiväkoti Messukylän koulun tontin yhteyteen suunnitellaan uutta päiväkotia noin 160 lapselle. Uusi päiväkoti tulee korvaamaan Messukylän vanhan päiväkodin. Koulun rakennuksista teetetään rakennushistoriaselvitys ja arvioidaan suojelutarve. Uusi päiväkoti sijoittuu Messukylänkadun varteen huomioiden arvomiljöön asettamat laatuvaatimukset. Asemakaavaa aletaan valmistelemaan, kun alueen maanomistus on siirtynyt kaupungille. Asemakaava 2018. (8689) Ohtola 26. RISTINARKKU - PAPPILA Jankan tilan alue Asemakaavatyössä tarkastellaan korttelin muuttamista laajemmin asuinkäyttöön kulttuuri- ja ympäristöarvot huomioiden. Asemakaava 2018. (8646) Kaila 27. ATALA - RISSO Rissonkadun jatkaminen Risson alueen ja Kan gasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan välinen tieyhteys osoitetaan asemakaavalla. Asemakaava 2018. (8591) Graf 28. OJALA OJALA II; uusi asuinalue Ojalan alue muodostaa Kangasalan Lamminrahkan kanssa kuntarajan ylittävän uuden asuinaluekokonaisuuden Kumpulan ja Atalan läheisyyteen. Asemakaava 2019. (8638) Surakka, Ohtola 29. AITOVUORI Aitovuoren teollisuus- ja työpaikka-alue Olkahisten kaupunginosan koillispäässä Aitovuoren pohjoispuolelle suunnitellaan teollisuus- ja työpaikka-aluetta kantakaupungin yleiskaavan ja Ojalan osayleiskaavan pohjalta. Asemakaava 2018. (8508) Graf, Kinttula Ojalan uudelle alueelle suunnitellaan luonnonläheistä ja monipuolista asumista kerrostaloista pientaloihin. Kuva alueelle laaditusta kaavarungosta (2015). 15 Kuva: Ramboll Finland Oy / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy

Koillinen alue RAKENTAMISKOHTEET 40. AAKKULA saneeraus Kivikirkontien katusaneeraus 41. MESSUKYLÄ saneeraus Hautalammin purkuojan ruoppaus 42. TAKAHUHTI - PAPPILA - RUOTULA - HUIKAS saneeraus Alueen puistovalaistuksen saneeraukset 43. PAPPILA saneeraus Tanhuanpuiston peruskorjaus 44. RISTINARKKU saneeraus Sammon valtatien seudullisen pääpyöräreitin parantaminen (välillä Pirttikatu- VT9) 45. LINNAINMAA uusi/saneeraus Leinolankadun katusaneeraus (välillä Linnainmaankatu-Yli-Nikkilänkatu), hulevesialtaat ja -ojat 46. VEHMAINEN saneeraus Vehmaisten urheilupuiston katuosuuden valaistuksen saneeraus 47. VEHMAINEN saneeraus Kaukaniemen alueen puiden uusiminen ja raivaus 48. VEHMAINEN saneeraus Santaradan jalkakäytävä ja pyörätie 49. TASANNE uusi Olkahisenlahdenkatu, Kumustonkuja = pyöräilyolosuhteiden parantaminen Hulevedet Kadut ja väylät Ali- ja ylikulut, erikoisrakenteet Valaistus Viheralueet Satamat 16

Liikennejärjestelmän kehittäminen Koillisella alueella aloitetaan valtatie 9:n yleissuunnitelman laatiminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Yleissuunnitelmassa osoitetaan lisäkaistat valtatielle sekä Aitovuoren ja Tasanteen eritasoliittymien ratkaisut. Tampereen kaupunkiseutu suunnittelee raitiotien tulevaa jatkolinjaa Koilliskeskuksesta Lamminrahkan kautta Kangasalle. Tampereen Ojala ja Kangasalan Lamminrahka muodostavat uuden asuinaluekokonaisuuden kuntien rajalle. Alueella on jo asemakaavat vireillä ja uuden eritasoliittymän rakentaminen alkaa Kangasalan puolella valtatie 12:lla. Alueella on myös merkittäviä kuntatekniikan suunnittelukohteita. Aluetta suunnitellaan yhdessä Kangasalan kanssa. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua tehdään etenkin koulumatkojen ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusten suunnittelua jatketaan. Katusaneerauksia suunnitellaan Takahuhdissa. Pyöräilyn seudullisten pääreittien laatutason parantamista jatketaan Sammon valtatiellä välillä Pirttikatu-VT9 ja Santaradalla Vehmaisissa. Viheralueiden kehittäminen Tanhuanpuiston yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville kevään 2018 aikana. Tavoitteena on peruskorjata leikkipaikka ja pelikenttä. Leikkipaikan alue hieman laajenee, nykyinen kiipeilyteline säilytään ja muuta välineistöä uusitaan osittain. Myös pelikentän päätyaidat uusitaan. Valaistusta parannetaan puiston ja pelikentän osalta. Puiston läpi kulkevan hulevesiojan luiskia muokataan loivemmiksi ja painanteeseen sekä luiskaan istutetaan kasvillisuutta. Kaukaniemen alueella aloitetaan vuoden 2018 aikana hoito- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Suunnitelman tavoitteena on laatia pitkän tähtäimen suositukset alueen kehittämiseen ja kestävään hoitoon huomioiden ihmisten virkistäytymisen edellytykset ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Suunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville aikaisintaan vuoden 2018 lopulla. Alueella tehdään vuoden 2018 aikana kasvillisuuden hoitotoimenpiteitä, kuten uusitaan huonokuntoinen koivukujanne vanhan kartanon pääsisäänkäynnin varrelta. Hoito- ja kehittämissuunnitelman investointeja ja hoitotoimenpiteitä on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2019 eteenpäin. Kuva: Ramboll Finland Oy Kuva: Ramboll Finland Oy Ojalan Lamminkorvenpuisto. Asemakaavan havaintoaineistoa. Ojalan keskeinen aukio, Sokean Paavon Pannu. Asemakaavan havaintoaineistoa. 17

Kaakkoinen alue ASEMAKAAVOITUSKOHTEET Uusia asuinalueita suunnitellaan Vuorekseen sekä Särkijärven pohjois- ja eteläpuolelle. Raitiotien varteen asemakaavoitetaan täydentävää asuntorakentamista Hervannan pohjoisosaan maamerkkirakennusten läheisyyteen. Kaukajärven keskustaan kaavoitetaan asumiselle tilaa palveluiden viereen. Etelä-Hervannassa puolestaan kehitetään koulupalveluita ja tutkitaan asemakaavan yhteydessä koulurakennuksen uudisrakentamis- ja laajentamismahdollisuuksia. 45 900 asukasta 13 300 työpaikkaa 20 % osuus koko kaupungista 12 % osuus koko kaupungista 18

Kuva: BST-Arkkitehdit Oy 30. KAUKAJÄRVI Keskisenkatu 20 Asemakaavalla tutkitaan olemassa olevan seurakuntatalon purkamisen ja sen tilalle osoitettavan asumisen täydennysrakentamisen mahdollisuutta. Asemakaava 2018-2019. (8671) Graf 31. HERVANTA Kanjoninkatu 2-4 Tutkitaan Hervannan pohjoisosassa olevan työpaikkakorttelin käyttötarkoituksen muutosta ja täydennysrakentamista asumiseen. Aloitteen on tehnyt tontin haltija. Asemakaava 2019. (8688) Kotilainen 32. HERVANTA Hervannan pääakselin pohjoisosa Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan Hervannan pohjoisosassa Insinöörinkadun itäpuoleisella alueella. Suunnittelu käynnistetään vuonna 2017 järjestetyn ideakilpailun sekä selvityksien pohjalta. Alueelle tavoitellaan raideliikenteeseen tukeutuvaa ja toiminnoiltaan sekoittunutta keskustamaista korttelirakennetta, joka muodostaa kaupunkikuvallisesti, kaupunkitilallisesti ja toiminnallisesti laadukkaan kokonaisuuden. Kortteleihin tavoitellaan monipuolista asumista kaikkiin elämänvaiheisiin sekä liike- ja toimitiloja. Suunnitteluratkaisuilla tuetaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä. Alueelle sijoittuu useiden lähikortteleiden pysäköintiä. Asemakaava 2018. (8603) Kotilainen 33. HERVANTA Etelä-Hervannan koulu Tavoitteena on tutkia koulurakennuksen laajentamista tai kokonaan uuden koulun rakentamista Etelä-Hervannan koulun tontille. Muutoksella varaudutaan palveluverkon tulevaisuuden tarpeisiin. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan kaava-alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä mahdollisuudet liikenneturvallisuuden parantamiseen. Asemakaava 2018. (8687) Veijola 34. VUORES Isokuusi IV Särkijärven eteläpuolelle sijoittuvan Isokuusen alueelle laaditaan keskusta-aluetta täydentävä asemakaava Isokuusen yleissuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on sovittaa kerrostaloja, kaupunkipientaloja ja korttelileikkipaikka saumattomasti alueelle jo kaavoitettuun rakennuskantaan sekä monimuotoiseen maastoon. Asemakaava 2018. (8717) Toivonen Tulevina vuosina kaupunkimainen rakenne laajenee Hervannan keskustasta pohjoiseen. Kuva ideakilpailun (2017) voittaneesta ehdotuksesta "Keinutaan"; tekijänä BST-Arkkitehdit Oy. 19

Kaakkoinen alue RAKENTAMISKOHTEET 50. HAIHARA saneeraus Kirsikadun ja Kangasalantien/Yrittäjänkadun liittymän katusaneeraukset 51. KAUKAJÄRVI saneeraus Kaukajärven imeytysaltaan ja hulevesiverkoston muutostyöt 52. KAUKAJÄRVI uusi Suoniitynkuja 53. LUKONMÄKI uusi Siikin alikulku ja melueste sekä alikulkuun liittyvät jalkakäytävät ja pyörätiet 54. HALLILA saneeraus Karikepuiston peruskorjaus 55. HALLILA - HERVANTA uusi Jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen (välillä Kanjoninkatu - VT9), Kanjonin sillan leventäminen 56. HERVANTA uusi Laskettelukeskuksen pysäköintialue, Tietoraitti 57. HERVANTA saneeraus Keltanokanpuiston peruskorjaus 58. HERVANTA saneeraus Insinöörinkadun katurakentaminen ja valaistuksen uusiminen 59. HERVANTA saneeraus Ahvenisjärventien jalkakäytävän ja pyörätien katuvalaistuksen saneeraus 60. HERVANTA uusi Hervannantien vihertyöt (raitiotien varikko) 61. HERVANTA uusi Kytömaankadun jatke 62. RUSKO saneeraus Ruskonperän lumenvastaanottopaikan viimeistelyt ja istutukset 63. HERVANTAJÄRVI uusi Hytinaukion katurakentaminen, Lintuhytinpuisto ja hulevesiallas 64. VUORES uusi Virolaistenpuiston käytävät 65. VUORES uusi Mäyränmäen alueen katurakentaminen 66. VUORES uusi Ruskonkehän alikulku 67. VUORES uusi Vuoreksen keskuspuisto, Vuoreskeskuksen ja Koukkurannan alueiden katurakentaminen 68. VUORES uusi Frans Emilin katu (välillä Sartrenkuja-Kirjailijanpuisto) 69. VUORES uusi Isokuusen alueen katu-, viher- ja hulevesirakentaminen = liittyy raitiotien rakentamiseen = pyöräilyolosuhteiden parantaminen Hulevedet Kadut ja väylät Ali- ja ylikulut, erikoisrakenteet Valaistus Viheralueet Satamat 20

Liikennejärjestelmän kehittäminen Rakentaminen Pyöräilyinfran kehittämisen suunnittelua tehdään keskustan ja Hervannan välisen korkeatasoisen pyöräväylän osalta. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua tehdään etenkin koulumatkojen ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusten suunnittelua jatketaan. Merkittäviä kuntatekniikan suunnittelukohteita on Vuoreksessa. Lisäksi alueella on paljon raitiotiehankkeeseen liittyviä kuntatekniikan kohteita Makkarajärvenkadun osuudella. Katusaneerauksia suunnitellaan Hervannassa. Uudis- ja täydennysrakentamiseen liittyen rakennetaan uusia pyöräteitä tai parannetaan vanhoja pyöräilyn pääreittejä Hervannassa, Hervantajärvellä ja Vuoreksessa. Raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutettavilla rinnakkaishankkeilla parannetaan pyöräilyn pääreittien laatutasoa Hervannan valtaväylällä Vuohenojalla, Hallilassa ja Lukonmäessä. Hervannan valtaväylän alitse rakennetaan uusi alikulkukäytävä Hallilan ja Lukonmäen välille. Lisäksi rakennetaan uusi noin 280 metriä pitkä meluseinä Hervannan valtaväylän itäpuolelle. Viheralueiden kehittäminen Hallilan Karikepuistossa peruskorjataan kaksikymmentä vuotta vanhaa leikkipaikkaa. Leikkipaikalta puretaan puu- ja hirsirakenteita ja huonokuntoiset leikkivälineet sekä poistetaan pensaita. Leikkivälineistöä uusitaan nähtävilläoloaikana saadun palautteen pohjalta. Leikkipaikalle asennetaan uusi kiipeilyteline, penkkejä ja rekkitangot. Puiston ja pelikentän kuivatusta parannetaan ja valaistus uusitaan. Lepikönpuistossa parannetaan käytävien pinnoitteita ja poistetaan vanhoja puurakenteita. Nurmipinnat ja pensasalueet poistetaan metsäiseltä puistoalueelta ja tilalle laitetaan kuorihaketta. Hervannassa peruskorjataan Keltanokanpuisto. Puistossa on leikkivälineitä kahdessa eri paikassa, metsässä useita polkuja ja penkkejä sekä Kanjonin koulun vieressä pelikenttä. Kunnostuksen tavoitteena on keskittää leikkitoimintoja yhteen paikkaan ja parantaa pelikentän turvallisuutta sekä lisätä ulkoliikuntavälineitä. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville kevään aikana, ja rakentamistoimenpiteet ajoittuvat loppukesään ja syksyyn 2018. Lintuhytinpuisto rakennetaan uudelle Hervantajärven asuinalueelle vuoden 2018 aikana. Lintuhytinpuistoon on tulossa monipuolinen leikkipaikka, käytäväverkostoja sekä hulevesirakenne. Puiston toiminnalliset alueet sekä käytäväverkostot valaistaan. Vuoreksessa tehdään viheralueiden esirakentamista Isokuusen alueella sekä jatketaan Keskuspuiston rakentamista. Tavoitteena on laajentaa myös Vuoreksen käytäväverkostoa vuoden 2018 aikana. Tarkoituksena on rakentaa uusi käytäväyhteys Virolaistenpuistosta Mäyränmäen asuinalueelle Hupakankorvenpuistoon. Kuva: Raitiotieallianssi / Susanna Lyly Kuva: Raitiotieallianssi / Sito Oy Kuva: Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Raitiotielinjan rakennustyöt Hervannan ja keskustan välillä näkyvät edelleen selkeästi katukuvassa myös kuluvana vuonna. Raitiotien rakentaminen uudistaa kaupunkikuvaa ja luo kestävän liikkumisen ympäristöä Hervannan keskustaan. Katu-, viher- ja hulevesirakentamista tehdään Vuoreksen Isokuusessa, jonne nousee moderni puurakentamisen kaupunginosa. 21

Eteläinen alue ASEMAKAAVOITUSKOHTEET Multisillassa suunnitellaan täydennysrakentamista asuinkerrostaloille ja päivähoidon palveluille kaavoitetaan lisää tilaa niiden läheisyyteen. Lahdesjärveä kehitetään työpaikka-alueena asemakaavoittamalla teollisuustontteja. Kulttuuriympäristön suojelua käsitellään Nekalaan tehtävillä asemakaavoilla. Härmälänranta on merkittävä Etelä-Tampereen rakenteilla oleva asuinalue Pyhäjärven rannalla. 30 600 asukasta 23 000 työpaikkaa 14 % osuus koko kaupungista 21 % osuus koko kaupungista 22

35. VUORES Västinginmäki Särkijärven pohjoispuolelle sijoittuvalle Västinginmäen alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jonka pohjalta käynnistetään asemakaavoitus. Tavoitteena on sovittaa asuminen, lähipalvelut ja työtilat alueella jo olevaan rakentamiseen, monimuotoiseen maastoon ja luontoarvoihin. Asemakaava 2019. (8587) Toivonen 36. NEKALA Suojelukaava Nekalan rakennetulta kulttuuriympäristöltään arvokkaalla pientaloalueella on aloitettu vuonna 2017 korttelien 573-577 miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta ja valmistelemalla luonnosmateriaali nähtäville. Asemakaava 2018. (8644) Toivonen 37. LAHDESJÄRVI Automiehenkadun pohjoispuoli Tietohallinnonkatu on rakennettu asemakaavasta poikkeavalla tavalla. Asemakaavatilanne päivitetään katujärjestelyiden osalta toteutuksen mukaiseksi ja uudistetaan ympäröiviä teollisuustontteja toteuttamiskelpoisiksi. Asemakaava 2018. (8686) Graf 38. MULTISILTA Lempääläntien itäpuoli; asuntoja ja uusi päiväkoti Multisiltaan suunnitellaan Lempääläntien itäpuolelle uutta asuntorakentamista sekä tonttia uudelle päiväkodille. Alueella oleva koulurakennus on tarkoitus purkaa ja myös siirtokelpoinen päiväkotirakennus poistuu lähivuosina. Ennen asemakaavan laatimista Multisillan alueelle tehtiin täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelma, joka valmis tui vuonna 2016. Asemakaava 2018. (8647) Veijola Tampereesta tavoitellaan 300 000 asukkaan viihtyisää ja elävää kaupunkia vuonna 2030. Yksi mahdollinen tuleva kasvusuunta on keskustasta etelään suuntautuvalla vyöhykkeellä. Kuva kantakaupungin yleiskaavaa varten tehdystä selvityksestä Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelu (2016). 23 Kuva: Arkkitehdit MY Oy

Eteläinen alue RAKENTAMISKOHTEET 70. VIINIKKA uusi/saneeraus Viinikan liittymän saneeraukset, Viinikan silta 71. VIINIKKA saneeraus Lempääläntien länsipuolen saneeraus (välillä Tampereen valtatie- Kuokkamaantie) 72. HATANPÄÄ - RANTA PERKIÖ saneeraus Hatanpään valtatien jalkakäytävän ja pyörätien parantaminen (välillä Hatanpäänkatu-Nuolialantie) 73. HATANPÄÄ saneeraus Arboretumin alueen hoito- ja kunnostussuunnitelma 74. VUOHENOJA - MUOTIALA saneeraus Hervannan valtaväylän katurakentaminen (välillä Vuohensillankatu- Nekalantie) 75. KORKINMÄKI - HALLILA uusi Korkinmäen ratasilta ja Vackerin silta 76. HÄRMÄLÄ uusi Härmälänrannan katurakentaminen, Härmälänojanpuisto 77. KOIVISTONKYLÄ uusi Nirvankadun jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen (välillä Koivistontie-Piilinkatu) 78. NIRVA saneeraus Nirvanpellonpuiston peruskorjaus 79. SARANKULMA saneeraus Nuutisarankadun jalkakäytävän ja pyörätien parantaminen (välillä Pöytäsarankatu-Patamäenkatu) 80. LAHDESJÄRVI uusi Akulatinkatu 81. PELTOLAMMI - MULTISILTA saneeraus Lempääläntien katuvalaistuksen saneeraus (välillä Automiehen katukaupungin raja) 82. MULTISILTA saneeraus Multisillan katu- ja puistovalaistuksen saneeraukset = liittyy raitiotien rakentamiseen = pyöräilyolosuhteiden parantaminen Hulevedet Kadut ja väylät Ali- ja ylikulut, erikoisrakenteet Valaistus Viheralueet Satamat 24

Liikennejärjestelmän kehittäminen Eteläisellä alueella suunnitellaan valtatie 3:lle kolmansia kaistoja Lakalaivan eritasoliittymän ja Partolan välille Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Tampereen kaupunkiseutu suunnittelee raitiotien tulevaa jatkolinjaa Hatanpäältä Pirkkalaan. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua tehdään etenkin koulumatkojen ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusten suunnittelua jatketaan. Uudisrakentamiseen liittyen rakennetaan uusia pyöräteitä Härmälänrannassa. Raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutettavilla rinnakkaishankkeilla parannetaan pyöräilyn pääreittien laatutasoa Hervannan valtaväylällä Vuohenojalla. Pyöräilyn seudullisten pääreittien laatutason parantamista jatketaan Hatanpään valtatiellä. Pyöräilyn pääreittien laatutasoa parannetaan Nirvankadulla ja Nuutisarankadulla. Viheralueiden kehittäminen Hatanpään Arboretumin hoito- ja kehittämissuunnitelma valmistuu vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on tehdä alueella kasvillisuuden hoitotoimenpiteitä, jotta sillä olisi mahdollisuus kehittyä pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville vuoden 2018 alkupuoliskon aikana. Härmälässä rakennetaan uutta puistoaluetta, Härmälänojanpuistoa, vanhan lentokonetehtaan alueelle. Puistoon rakentuu käytäväverkostot Nuolialantieltä Konttilukinkadulle ja Niilo Härmälän kadulle. Käytävä valaistaan, ja sen varrelle tulee puu- ja pensasistutuksia sekä oleskelualueita. Aaretti Niemisen puistossa tehdään maa-ainesten siirtotöitä ja alueen esirakentamista. Nirvassa uuden ilmeen saa Nirvanpellonpuiston leikkipaikka ja pelikenttä. Tavoitteena on parantaa pelikentän turvallisuutta sekä monipuolistaa ja uudistaa leikkipaikan osittain kulunutta välineistöä. Rakentaminen toteutetaan kesän 2018 aikana. Kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo Hatanpään Arboretumille laaditaan hoitoja kehittämissuunnitelma, joka ohjaa alueen kehittämistä pitkällä aikavälillä. Rakentaminen Viinikan liittymän peruskorjaus jatkuu vuonna 2018. Lempääläntielle rakennetaan lisäkaista Helsingin suuntaan sekä uusi Viinikansilta. Sillan alle tulee uusi kevyen liikenteen yhteys Viinikankadun alitse. Samassa yhteydessä uusitaan myös liikennevaloja ja -portaaleja. Uudet järjestelyt parantavat liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta. Raitiotiehankkeen pisimmän Korkinmäen ratasillan (158 m) työt käynnistyvät keväällä 2018 ja valmistuvat syksyllä 2019. Valtatie 9:n ylittävän Vackerin sillan (156 m) työt käynnistyivät loppuvuonna 2017 ja valmistuvat syksyllä 2018. Vackerin siltatyömaa. Kuva: Revi Nordic 25

Kuvitus: Pirita Tolvanen Yleiskaavatyöt 2017-2021 Tampereen uusi strategia, Tampere - Sinulle paras, ulottuu vuoteen 2030. Se perustuu tunnistettuihin tulevaisuuden muutostekijöihin ja sisältää kaupungin kehittämisen pitkän aikavälin tahtotilan. Valtuusto hyväksyi Tampereen uuden stra- 2017 tegian 13. marraskuuta 2017. Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa konkretisoidaan valtuustokausittain päivitettävässä kantakaupungin yleiskaavassa sekä "Kestävä Tampere 2030" -tiekartassa. Yleiskaavan osalta etenkin linjaukset urbaanista ja kestävästi kasvavasta kaupungista ovat keskeisiä. Vuonna 2030 Tampereen tulisi olla 300 000 asukkaan viihtyisä, elävä ja hiilineutraali kaupunki sekä älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä. KAAVATÖIDEN ETENEMINEN 2017 2018 2019 2020 2021 Kaupunkistrategia ja työohjelma hyväksytty Alueelliset asukastilaisuudet Valmisteluaineistot ja luonnokset Kaavaehdotukset Hyväksyminen Kantakaupungin yleiskaava Valtuustokauden aikana päivitettävässä yleiskaavassa pyritään ohjaamaan tavoiteltu kasvu kestävällä tavalla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Yleiskaavatyö tuottaa erilaisia tulevaisuuskuvia ja tarkasteluja pitkän aikavälin suunnittelu- ja ohjelmointityöhön muun muassa siihen, miten strategiassa tavoiteltu runsaan 3 000 asukkaan kasvu voisi vuositasolla toteutua. Maankäyttövaihtoehtojen arvioimiseksi tarvitaan myös monipuolista vaikutusten arviointia. Yksi strategian painopiste ja yleiskaavaankin tiiviisti kytkeytyvä tavoite liittyy kestävän liikkumisen kehittämiseen. Yleiskaavatyön rinnalla laaditaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan). Suunnitelmassa nousevat esiin ympäristöllinen, taloudellinen sekä sosiaalinen kestävyys, kuten liikkumisen tasa-arvo. Suunnitelmaa valmistellaan osallistavalla prosessilla. Strategian mukaan Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Yleiskaavatyöhön liittyvän yhdyskuntarakenteen seuranta-aineiston sekä erilaisten arviointityökalujen avulla voidaan tarkastella yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen vaikutuksia muun muassa päästöihin. Voimakas kasvu luo mahdollisuuksia panostaa kestäviin ratkaisuihin myös ilmaston näkökulmasta. 26

Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos astui voimaan 1.5.2017. Lakimuutoksessa hajarakentamista koskevia pykäliä on muutettu. Haja-asutusalueille voidaan osoittaa alueellisia suunnittelutarveratkaisuja ja lisäksi loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseen asumiseen on jonkin verran helpotettu. Pohjoiselle alueelle hyväksyttiin maankäyttöperiaatteet viimeksi vuonna 2002 MRL:n voimaantulon jälkeen. Lakimuutoksen johdosta alueen maankäyttöperiaatteiden tarkistaminen on ajankohtaista ja laadittava strateginen yleiskaava on tarkoituksenmukainen tapa niiden muodostamiselle. Kaavatyö kytkeytyy laajasti kaupungin kaikkien palvelualueiden (Kaupunkiympäristö, Hyvinvointi, Elinvoima) toimintaan. Tärkein voimavara suunnittelussa on kuitenkin alueella asuvien ja toimivien osallistuminen kaavan valmisteluun. Yleiskaavoitus on paljolti yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yksityiskohtaisen ja rakennuspaikkakohtaisen aluevarauskaavan laatiminen Pohjois-Tampereen maaseudulle ei ole tarkoituksenmukaista, koska alueen tulevaa kehitystä ja rakentamistarpeita on vaikea ennakoida vuosia eteenpäin. Ennakoinnin vaikeus on nähtävissä alueelle aiemmin laadituissa kylien osayleiskaavoissa, joissa osoitetuista rakennuspaikoista suurin osa on edelleen rakentamatta. Rakentamista onkin ohjattu pääosin tapauskohtaisesti suunnittelutarveratkaisuilla ja poikkeamismenettelyillä. Strategisen yleiskaavan yksi keskeinen osa-alue on rakentamisen ohjaus kaavatyön aikana määriteltävien yhteisten tavoitteiden ja toisaalta MRL:n antamien edellytysten puitteissa. Yhteisten pelisääntöjen määritteleminen eri toimintojen yhteensovittamiseksi ja toisaalta maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen ovat edelleen tärkeitä lähtökohtia. Rantarakentamisen osalta lähtökohtana on noudattaa Aitolahti-Teiskon rantayleiskaavan 1989 ratkaisuja. Myös muut alueelle laaditut osayleiskaavat säilytettäneen voimassa. Kaavatyön aikana ratkaistaan, miten maankäytön ohjaus ratkaistaan keskeneräisten osayleiskaavojen alueilla Terälahdessa ja Viitapohjassa. Kaupunkistrategian yhtenä teemana nostettiin esille Teiskon matkailun kehittäminen. Alueella on jo nyt varsin monipuolisesti erilaisia vapaa-ajan palveluja ja virkistykseen varattuja alueita. Pohjoisen alueen laajuus ja hienot ympäristön tarjoamat olosuhteet yhdessä hyvän sijainnin kanssa tarjoavat mahdollisuuksia kehittää edelleen aluetta matkailun ja virkistyksen kohteena. Kämmenniemen taajama on merkittävä asumisen ja palvelujen keskittymä Pohjoisella alueella. Alue poikkeaa muusta Pohjoisesta alueesta siten, että alueella rakentaminen pohjautuu asemakaavaan. Strategisen yleiskaavan rinnalla laaditaan Kämmenniemen yleissuunnitelma, jossa tutkitaan muuta kaava-aluetta tarkemmin taajaman (= asemakaavoitettu alue) mahdollisia laajenemissuuntia. SUMP - kohti kestävää kaupunkiliikkumista Kantakaupungin yleiskaavan kanssa samaan aikaan valmistellaan kaavatyöhön olennaisesti liittyvää kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa. Kyseessä on strateginen suunnitelma, jossa tarkastellaan ihmisten liikkumistarpeita paremman elämänlaadun näkökulmasta. Perinteisessä kaupunkiliikenteen suunnitelmassa keskiössä ovat liikenne ja sen kasvun aiheuttamat tulevaisuuden kehittämistarpeet. Tampereen väkiluku kasvaa, jolloin tehtyjä matkojakin on tulevaisuudessa enemmän. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa nousevat esiin ympäristöllinen, taloudellinen sekä sosiaalinen kestävyys, kuten liikkumisen tasa-arvo. Miten liikennejärjestelmämme voi edistää ihmisten tasa-arvoa? Miten se palvelee lapsia, vanhuksia, vammaisia, pienituloisia tai vähemmistöjä? Liikkumistavoista painottuvat etenkin kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Kestävän liikkumisen suunnitelma on lähtökohtaisesti osallistava prosessi. Suunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä kaupungin eri sektoreiden, järjestötoimijoiden, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa tulevien vuosien aikana. Tampereen kaupunki osallistuu Euroopan Unionin SUMPs-Up -projektiin sadan muun eurooppalaisen kaupungin kanssa. Projektilla EU haluaa kannustaa kaupunkeja kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman (SUMP) laatimiseen. Civitas SUMPs-Up -projektiin osallistuvat kaupungit ottavat osaa Euroopan-laajuisen asiantuntijaverkoston toimintaan, kuten verkkokursseille ja -seminaareihin. Kestävän kaupunkiliikkumisen tiimoilta Tampereella pidetään kaksi kansainvälistä työpajaa maaliskuussa. 27

Raitiotie etenee kahdella rintamalla Raitiotie rakennetaan sujuvoittamaan arkea sekä mahdollistamaan kaupungin kasvua ja kehitystä. Raitiotie tulee palvelemaan joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia ja kaupungin voimakkaita kasvusuuntia. Raitiotie on turvallinen, luotettava ja helppokäyttöinen järjestelmä kaikille ikäryhmille, ja sillä matkustaminen on esteetöntä. Tavoitteena on, että tamperelaiset voivat olla ylpeitä näyttävistä raitiovaunuista ja nykyaikaisesta raitiotieradasta. Toimiva joukkoliikenne houkuttelee myös uusia käyttäjiä ja matkailijoita luoden lisää elinvoimaa alueelle. Raitiotiehanke etenee parhaillaan sekä rakentamisen että suunnittelun saralla. RAITIOTIEN ENSIMMÄISEN OSAN VILKKAIN RAKENTAMISVUOSI Raitiotien ensimmäinen osa, eli linjat Pyynikintorilta Taysin alueelle sekä Hervantaan, rakennetaan vuosina 2017-2021. Vuosi 2018 on rakentamisen määrällä mitattuna ensimmäisen osan vilkkain vuosi, joten työmaat näkyvät entistä enemmän katukuvassa. Töissä ollaan käytännössä kaikkialla muualla paitsi Hervannan valtaväylän pohjoisosalla sekä raitiolinjojen päissä Taysin alueen Vieritiellä ja Hervantajärven uudisalueella. Rakentaminen käsittää johto- ja putkisiirtoja, maa- ja katurakentamista, siltoja ja tukimuureja, teknisiä järjestelmiä sekä päällysrakennetta eli varsinaisia raiteita perustuksineen. Näkyvimpiä uusia rakenteita ovat yhteensä noin 5 kilometrin osuus uutta kaksoisraidetta sekä pitkät raitiotiesillat Hervannan valtaväylän rinnalle. LÄNTINEN LINJAUS PÄÄTETTY, NYT SUUNNITELLAAN TARKEMMIN Raitiotien toinen toteutusosa ulottuu Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Tämän osuuden raitiotielinjaus on päätetty ja sen suunnittelu- eli kehitysvaihe on aloitettu. Yksityiskohtaiset katusuunnitelmat on tavoitteena tehdä vuoden 2018 aikana. Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-kadun rinnalla ja sen jälkeen sillalla Paasikiventien yli tulevaan Hiedanrannan järvikaupunkiin. Sieltä raitiotie jatkuu Hiedanrannan tehtaan läpi Niemenrantaan ja edelleen Lentävänniemeen. Suunnitteluvaiheessa laaditaan myös toteutussuunnitelma raitiotien rakentamisesta pistoraiteena Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun läheisyyteen. Toisen osan rakentaminen on tavoitteena ajoittaa vuosille 2021-2024. Kuva: Raitiotieallianssi / Susanna Lyly Raitiotie rakentuu Teiskontiellä elokuussa 2017. Kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo VAUNUJEN MUOTOILUN VUOSI Ensimmäiselle osalle on tilattu 19 raitiovaunua. Vaunut ovat 37 metriä pitkiä ja kahteen suuntaan ajettavia. Raitiovaunussa on kauttaaltaan matala lattia, jolloin vaunuun on esteetön pääsy myös pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Raitiovaunujen ulkomuoto sekä sisätilat muotoillaan yksityiskohtaisesti vuoden 2018 aikana. Muotoilun pääratkaisut, kuten vaunujen ulkopintojen väritys, suunnitellaan vuoden alkupuoliskolla ja loppuvuoden aikana muotoilun toimivuutta hiotaan valmistamalla todellisen kokoinen malliraitiovaunu eli maketti, joka kuvaa raitiovaunun tärkeimmät osa-alueet. Ensimmäisen raitiovaunun arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 alussa, jolloin aloitetaan testiajot osalla raitiotiereittiä. 28

Nysse Ratikka Raitioliikenne alkaa vuonna 2021, ja myös bussiliikenteeseen tulee silloin muutoksia. Tampereen seudun joukkoliikenne on aloittanut suunnittelun, jossa bussiliikenne ja raitioliikenne sovitetaan yhteen. Suunnittelutyössä myös osallistetaan kuntalaisia. Muutoksia on luvassa ainakin Tampereen keskustan, Hervannan ja Koillis-Tampereen bussilinjoihin. Linjastomuutoksen tavoitteena on laajentaa raitiotien hyötyjä tarjoamalla parempia yhteyksiä ja tiheämmin liikkuvia nyssejä. Muutosten suunnittelu on käynnistynyt, ja jo kevään aikana kuntalaisia kutsutaan kommentoimaan linjastoluonnoksia. Lopullinen nysselinjasto vuodelle 2021 päätetään vuoden 2019 aikana. Kuva: Ramboll Finland Oy Raitiovaunu Hervannan valtaväylällä. 29

Kuva: Arkkitehtitoimisto NOAN Tehtaan raitiotiepysäkki, Hiedanrannan rakennesuunnitelma (2017). Hiedanranta - älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Hiedanrantaan suunnitellaan koteja 25 000 asukkaalle sekä työpaikkoja 10 000 tekijälle. Yhdessä Lielahden kanssa se muodostaa tulevaisuudessa läntisen Tampereen vetovoimaisen keskuksen, jossa on hyvä asua, työskennellä, tehdä ostoksia ja viettää vapaa-aikaa. Hiedanrannassa kukoistavat uudet ideat, kokeilut ja kaupunkikulttuuri. Kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja kehitetään helpottamaan alueen asukkaiden arkea. Tulevaisuuden rantakaupunginosa on sujuvan raitiotiematkan ja hyvien yhteyksien päässä keskustasta. HIEDANRANNAN PERSOONALLISET OSAT Tuleva kaupunginosa koostuu kolmesta osa-alueesta, joilla jokaisella on oma identiteettinsä. Yhdessä ne mahdollistavat monipuolisen ja elämyksiä täynnä olevan uuden Hiedanrannan. Mistä osasta tulee sinun suosikkisi? 25 000 asukasta 10 000 työpaikkaa 246 hehtaaria 3-4 km keskustaan TEHDASKAUPUNKI Hiedanrannan keskusta on alueen liikenteellinen solmukohta ja kaupallinen ydin, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja ostosmahdollisuudet lähellä raitiotiepysäkkiä. Keskustan kaupunkikortteleissa vallitsee uudenlainen tiiviin kaupungin tunnelma. Historiallinen tehdas muodostaa alueen sydämen. Keskuspuiston ja Näsijärven rannan virkistysmahdollisuudet ovat keskustaa lähellä. Lielahden kartano ja sen puisto tarjoavat puitteet kiinnostavalle kaupunkikulttuurille. UUSI LIELAHTI Uusi Lielahti kehittyy vaiheittain. Alueelle tulee lisää asumista, ja vahva kaupallinen vetovoima säilyy. Uudessa kaupunkimaisessa ja vehreässä ympäristössä on viihtyisää asua ja käydä ostoksilla. Monikäyttöiset pysäköintirakennukset palvelevat kaupan ja asumisen tarpeita. Uudet viheralueet ja puistot elävöittävät ympäristöä. JÄRVIKAUPUNKI Järven päälle rakennettava osa Hiedanrantaa tarjoaa elämyksellistä ja urbaania asumista veden äärellä. Kanavan varrelle sijoittuu monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja. Alueen pääsatama yhdistää tehdaskaupungin ja kanavakaupungin toisiinsa. Saarten rannat ovat kaikille avoimia ja kytkeytyvät puistoalueisiin. Saarilla yhdistyvät erilaiset asumisen muodot, kuten kelluvat asunnot saarien välissä. 30

Kuva: Meri Lampinen Tehdasalueesta kaupunginosaksi 2017 Yleissuunnittelun vaihe käynnistyi kaikille avoimissa työpajoissa, joissa kehitettiin yhdessä kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittajatöitä eteenpäin. Yleissuunnittelu käynnistettiin kaikille avoimilla työpajoilla keväällä 2017. Yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe, rakennesuunnitelma, hyväksyttiin loppuvuodesta jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmassa vanhan tehtaan viereen syntyy Hiedanrannan uusi keskusta. Raitiotie kulkee tehdasalueen läpi kohti Lentävänniemeä. Toinen raitiotien reitti haarautuu Lielahteen. TUTUSTU HIEDANRANTAAN tampere.fi/hiedanranta Tuoreimmat suunnittelumateriaalit, hankkeiden esittely, lisätietoa osallistumisesta ja yhteystiedot valiaikainenhiedanranta.fi Hiedanrannan tapahtumat ja alueen nykyiset palvelut TULE MUKAAN Kevään aikana yleissuunnitelman luonnosta esitellään yleisötilaisuuksissa ja verkossa. Ajankohtaiset tiedot osallistumisen mahdollisuuksista ja vaikuttamisen paikoista voit lukea verkkosivuilta: tampere.fi/hiedanranta/suunnittelu SEURAA JA OSALLISTU SOSIAALISESSA MEDIASSA @Hiedanranta @Hiedanranta 2018 Yleissuunnitelma valmistuu syksyllä. Sitä ennen suunnitelmaa avataan yleisölle ja siihen pääsee vaikuttamaan yleisötilaisuuksissa ja verkossa. Asemakaavoitus alkaa raitiotien linjalta ja Hiedanrannan keskustasta. 2019 Ensimmäinen asemakaava valmistuu. 2020-2022 Hiedanrannan rakentaminen alkaa, ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Keskusaukio, Hiedanrannan rakennesuunnitelma (2017). 2021-2024 Raitiotietä rakennetaan. 2040-luku Hiedanranta valmistuu nykyisen arvion mukaan. 31 Kuva: Arkkitehtitoimisto NOAN, Jolma Arkkitehdit, Mandaworks, Schauman & Nordgren Architects, Tupa architecture

9 15 8 13 12 14 17 4 Viiden tähden keskusta 2030 1 3 5 KEHITYSOHJELMA LYHYESTI "Viiden tähden keskusta" -kehitysohjelma toteuttaa kaupunkistrategian päämääriä keskustan alueella. Se visioi, innostaa, selvittää, käynnistää, suunnitteluttaa ja rakennuttaa. Toiminnan runkona on Tampereen keskustan kehittämisohjelma, jonka seuraava päivitys tehdään keväällä 2018. Kehittämistyötä tehdään aktiivisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Katso video, tutustu Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan 2017-2030 ja lue lisää kehittämishankkeista. LISÄTIETOA VERKOSSA: tampere.fi/keskustahanke Kuva: SRV / Studio Libeskind KANSI JA AREENA KÄRKIHANKKEENA 2018 Tampereen rautatieaseman eteläpuolelle radan päälle rakennetaan uusi kansikaupunginosa. Studio Daniel Libeskindin suunnitelman mukaisesti sinne tulee urheilua ja suurtapahtumia palveleva monitoimiareena, liike- ja toimistotilaa sekä asuntoja. Hankkeen laajuus on yli 0,5 miljardia euroa ja 120 000 kerrosneliömetriä. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosina 2017-2025. Vuonna 2017 alkaneet mittavat porapaalutus- ja muut pohjarakennustyöt jatkuvat vuonna 2018 rautatiealueella. Monitoimiareena valmistuu 2021. Se on jääkiekon MM-kisojen näyttämönä 2022. LISÄTIETOA VERKOSSA: tampere.fi/keskustahanke Kansi ja Areena 32

Kuva: Arkkitehdit MY Oy 2 7 16 11 10 6 UUDET ALUEET JA RAKENNUKSET TÄYDENTÄVÄ RAKENTAMINEN LIIKKUMINEN JA LIIKENNE KAUPUNKITILAT 1. Kauppakeskus Ratina 2. Ranta-Tampella 3. Kansi ja Areena 4. Eteläpuisto 5. Viinikanlahti 6. Tulli+ 7. Tammela 8. Amuri 9. Särkänniemi 10. Raitiotie 11. Asemakeskus 12. Kunkun parkki 13. Maanalainen eritaso liittymä (vt 12) ja Amuri tunneli 14. Keskustori 15. Pyynikintori ja taidemuseo 16. Tammelantori 17. Tammerkosken rannat SUUNNITTELUA 2018 Asemakeskus: asemakaava ja yleissuunnitelma Kunkun parkki ja Näsinkallion liittymä: asemakaava ja yleissuunnittelu Amuri: yleissuunnitelma ja täydennysrakentamista Tampereen taidemuseo ja Pyynikintorin ympäristö: jatkosuunnittelu kilpailun pohjalta Särkänniemi: huvipuiston alueen kehittäminen, asemakaava ja tontinluovutuskilpailu (Onkiniemi) Keskustorin visiotyö: tavoitevaihe ja jatkosuunnittelun ohjelmointi, selvityksiä Läntisen keskustan katuverkko: yleissuunnittelu Tammela: tori, toriparkki ja torikorttelit alkaen syksystä sekä täydennysrakentamista Viinikanlahti: jätevedenpuhdistamon poistuessa alueen suunnittelu osaksi keskustan kehittämistä RAKENTAMISTA 2018 Kauppakeskus Ratina: valmistuminen Raitiotien rakentaminen: Pirkankatu, Hämeenkatu, Itsenäisyydenkatu Hämeensilta: peruskorjaus Kansi ja Areena: pohjarakennustyöt sekä ratatekniset muutostyöt Ranta-Tampella: kadut, kanavat, rannat ja puistot sekä asumista Vapriikinraitti: uusi jännittävä kävelysilta Tammerkosken yllä kansallismaisemassa Kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo MUUTA JA UUTTA 2018 Seuranta- ja ennakointijärjestelmä, paikka- ja tilastotietoa: tampere.fi/keskustahanke Galleria Nottbeck Finlaysonilla: 3D-tulostettu pienoismalli, uusia virtuaalisia vuoropuhelualustoja ja 3D-luola "Tampere = Ostoskeskusta" -kampanja: kaupunkilaiset ja vierailijat asioille keskustaan! Tärkeitä kumppaneita: Tampere Tunnetuksi ry, Tulli Team, Tammela 2.0 yhteistyöryhmä, uutena Amurin yhteistyöryhmä 33

Seutu- ja maakuntasuunnittelu Tampereen kaupungin aluetta koskevia yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon ratkaisuja suunnitellaan myös osana laajempaa ympäröivän kaupunkiseudun ja koko maakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Maakuntakaavan laatii Pirkanmaalla Pirkanmaan liitto. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen kaava, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet maakuntatasolla. Seudun yhteistyötä edistää ja koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, joka seuraa jäsenkuntiensa ja valtion välisen MAL-sopimuksen 2016-2019 (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toteutumista sekä laatii pitkän tähtäimen kehitystä ohjaavia seudullisia rakennesuunnitelmia. LISÄTIETOA VERKOSSA: pirkanmaa.fi/maankaytto-liikenne tampereenseutu.fi Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. PIRKANMAAN LIITON KESKEISET TYÖKOHTEET 2018 Vaihemaakuntakaavoitukseen varautuminen elinvoimakaavan käynnistämiseksi Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen: kärkiteemoina mm. digitalisaatio ja matkaketjut Aluetietopalvelun kehittäminen: tieto.pirkanmaa.fi Raideliikenteen avaaminen kilpailulle: toteuttamiskelpoisten markkinaehtoisten raideliikenteen mallien löytäminen TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KESKEISET TYÖKOHTEET 2018 Seudullisen viherrakenteen yleissuunnitelman laatiminen Raitiotien laajentamista koskevan suunnitelman viimeistely Elinkeinoalueiden seudullisten vetovoimaprofiilien työstäminen Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskevan kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamallin laatiminen Pysäköinnin seudullisten periaatteiden muodostaminen Hulevesimaksu käyttöön Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Hulevesiä syntyy erityisesti lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina pintavaluntana kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy. Hulevesien syntymistä voidaan estää ja niiden valumista hallita maankäytön, kaavoituksen ja huleveden hallinnan suunnittelulla sekä hulevedet huomioivalla rakentamisella. Alueiden kuivattamisen lisäksi tavoitteena on ehkäistä tulvimista ja suojella vesistöjä. Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2014 siten, että kuntia velvoitettiin päättämään, vastaako kunta vai vesihuoltolaitos huleveden viemäröinnin järjestämisestä. Samalla mahdollistettiin kunnallisen hulevesimaksun käyttöönotto, jolla kunta voi kattaa huleveden hallinnasta aiheutuvat kustannukset. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2017 siirtää hulevesien hallinnan kokonaisvastuun Kaupunkiympäristön palvelualueelle 1.1.2018 alkaen ja ottaa vuotuisen julkisoikeudellisen hulevesimaksun käyttöön. Hulevesimaksu peritään huleveden hallintajärjestelmän vaikutusalueelta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet ja taksan sekä Tampereen kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueen, jonka esitetään käsittävän asemakaava-alueen. Ensimmäinen hulevesimaksu laskutetaan vuoden 2018 loppupuolella. HULEVESIASIAT VERKOSSA: tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/ vesihuolto-ja-hulevedet.html 34

EU-hankkeessa kehitetään hulevesijärjestelmiä "Urban Nature Labs" -hankkeessa kehitetään hulevesien luontoperustaista hallintaa. Tampere on yksi EU-hankkeen kolmesta edelläkävijäkaupungista erityisesti Vuoreksen keskuspuiston kautta virtaavan hulevesijärjestelmän ansiosta. Muita edelläkävijäkaupunkeja ovat Eindhoven ja Genova. Lisäksi hankkeessa on seuraajakaupunkeja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä hankekumppaneita on yhteensä 28. Hanketta koordinoi VTT. Tampereen tavoitteena on edelleen kehittää Vuoreksen hulevesijärjestelmää ja seurata järjestelmän toimivuutta eli sitä, miten hyvin viivyttävät ja suodattavat rakenteet sekä kosteikko puhdistavat alueen hulevesiä ennen kuin ne johdetaan alueen karuihin järviin. Tavoitteena on erityisesti saada tietoa eri rakenteiden toimivuudesta talviaikana sekä niiden tehokkuudesta rakennustyömaiden vesien puhdistamisessa. Vuoreksen kokemuksia siirretään Hiedanrantaan, missä hulevesijärjestelmien ja viheralueiden suunnittelu on vasta aluillaan. SUUNNITELLAAN PILOTTI- KOHTEET YHDESSÄ UnaLabissa luontoperustaisia järjestelmiä kehitetään osallistavasti. Vuoreksen ja Hiedanrannan asukkaita ja muita sidosryhmiä kutsutaan työpajoihin keväällä 2018. Työpajoissa tarkentuvien suunnitelmien mukaisesti kohdealueilla testataan erilaisia ratkaisuja, kuten viherkattoja tai -seiniä, biosuodatusta, veden laadun jatkuvatoimista mittausta ja tiiviiseen urbaaniin pihaan soveltuvia ratkaisuja. Kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa Vuoreksessa. LISÄTIETOA VERKOSSA: unalab.eu tampere.fi/unalab UNaLAB_EU UNaLab.EU Projekti saa rahoitusta Euroopan Unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020; rahoitussopimus nro 730052. Hankkeen kesto on 2017-2020 + kaksi vuotta seuranta-aikaa. Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen 20.2.2017 ja päätti etenemisestä kohti statuksen hakuvaihetta. Kaupunkipuisto on lisäksi kirjattu pormestariohjelman 2017-2021 tavoitteisiin. Valmistelu etenee vuoden 2018 aikana lisäselvityksillä. Työn kuluessa alustavaa aluerajausta tarkennetaan ja asetettujen kriteerien täyttymistä selvitetään erityisesti maankäytön muutosalueiden osalta. Tarveselvityksen perusteella Tampereen teollisuushistoria sekä sijainti harjujen ja järvien solmukohdassa luovat hyvät lähtökohdat perustaa kaupunkipuisto. Sen ytimen muodostavat Tammerkoski ja Hämeenpuisto osana laajempaa Näsijärven ja Pyhäjärven rajaamaa aluekokonaisuutta. Lisäksi Iidesjärvi on esitetty liittyväksi alueeseen Viinikanojan välityksellä. Kansalliselle kaupunkipuistolle asetetuista kriteereistä sisältö, laajuus ja kaupunkikeskeisyys täyttyvät Tampereella hyvin. Suurimpana haasteena on tarveselvityksen mukaan puistokokonaisuuden eheys: osa-alueiden liittyminen toisiinsa vaatii lisäselvityksiä etenkin Eteläpuiston ja Viinikanlahden alueilla. Selvitysvaiheen jälkeen kaupunki aloittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Valmistelu tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuurimaisemia ja luontoalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kokonaisuus, jota statuksen Ympäristöministeriöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään. Suomessa on tällä hetkellä 9 kansallista kaupunkipuistoa. LISÄTIETOA VERKOSSA: tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ ymparisto-ja-luonto/puistot-ja-viheralueet kansallinen-kaupunkipuisto.html 35