Hyvinvointia työstä 1
Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2
Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä Lähtöaineina viljakasvit muut, kuten peruna ja maito sekä muita lisäaineita, esim. sokeri, suola, paranteet Hiukkaskoko melko suurta kokoluokassa 1 250µm suurin osa yli 10 µm kokoisia toisaalta paljon pienhiukkasia, alle 2,5 µm 3
Jauhopölyn terveysvaikutukset Bernardino Ramazzini, v. 1700, Baker's Asthma ikuisuusongelma leipureilla Suomessa vuosittain kymmenet työntekijät sairastuvat jauhopölystä Oireita: ärsytysoireita hengitysteissä, iholla nuha, tukkoisuus, kirvely, kutina, yskä Altistumisen jatkuessa: astma allergista ihottumaa keuhkotoiminnan muutoksia -> ammattitauti 4
Jauhopölyn terveysvaikutukset Hiukkasten yleiset terveysvaikutukset vaikutukset riippuvat hiukkaskoosta, ja hiukkasten sisältämistä haitallisista aineista Leipomon hiukkasten vaikutukset orgaanisten pölyjen vaikutukset perustuvat allergiseen pölyreaktioon hengitysteissä jauhopölyssä pääosin proteiini- tai tärkkelysosaan kuuluviin allergeenikomponentteihin entsyymien vaikutukset, erityisesti -amylaasi muut leipomon pölyt yleensä paistamisessa muodostuvat hiukkaset 5
Jauhopölyn HTP-arvo Työpaikan ilman epäpuhtauden Haitalliseksi Tunnettu Pitoisuus (HTP-arvo) Jauhopölylle vahvistettu HTP 8h -arvo on 2 mg/m 3 8h tarkoittaa, että arvo on annettu keskimääräisenä pitoisuutena koko 8 tunnin työpäivälle ollut voimassa vuodesta 2007, aiemmin 5 mg/m 3 HTP 8h -arvo on annettu jauhopölyn aiheuttamien haitallisten terveysvaikutusten vuoksi 6
Jauhopölyhanke 2009-2011 Hankkeen toteutti Työterveyslaitos Hanketta rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö, Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Hankkeessa mukana 10 leipomoa Pirkanmaan ja Etelä- Pohjanmaan alueilta mittauksia ja kehittämistilaisuuksia. Alueelliset koulutustilaisuudet seitsemällä paikkakunnalla kevät-kesä 2011 Jauhopölyopas: "PÖLYT POIS YHTEISTYÖLLÄ" leipomoiden käyttöön 2012 7 7
Mitä mittaukset kertovat Hankkeessa mittausten tavoitteena: tilannekatsaus missä mennään HTP-tavoitetason suhteen altistumisen syyt missä pölyää prosessin työvaiheet, työpisteet miksi pölyää työmenetelmät, -vaiheet, -tavat eri tuotteet: jauhojen määrä, laatu yksityiskohtaista tietoa: pitoisuuden aikavaihtelut keskimääräiset pitoisuudet huippualtistumiset 8
Hiukkasten mittaukset Keräävät menetelmät: näytteenkeräys + laboratorioanalyysi raja- ja ohjearvojen mukaisia tuloksia: hengittyvä pöly (<100 µm) pölyn alveolijae, hienopöly (<4 µm) Suoraan osoittavat menetelmät hiukkasten lukumäärä- tai massapitoisuus kokojakaumaluokittelijat hiukkasten pinta-ala reaaliaikaisia, seurantaan käytännöllisiä 9
Mittaustulokset Jauhopölyhankkeen tuloksia 2010-2011 Pölymittausten jakauma 90,00 % Osuus mittauksista (%) 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % Työntekijän hengitysvyöhyke Yleisilma 10,00 % 0,00 % 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-12 12-14 >14 Pölypitoisuus (mg/m3) 10
Mittaustulokset -työntekijä Hengitysvyöhykkeen mittauksissa (43 kpl) HTP 8h -ylityksiä 20 kpl (47%) taikinanteko, punnitus, ylöslyönti tyypillisiä korkeiden pitoisuuksien työvaiheita usein ruisjauhoa pölyävimmissä vaiheissa ruisjauho pölyää voimakkaammin kuin vehnäjauho alhaisimmat pitoisuudet pakkauksessa 11
Mittaustulokset -pölypitoisuuksien ajallinen vaihtelu Suoraan osoittava mittaus (Grimm 1.008, valon sironta, SFS-EN 481/1993) 2:07-4:46 taikinateko 4:46-5:18 palakone 5:18-6:20 pakkaus 6:20-7:21 palakone (siivousta) pitoisuus mg/m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hengittyvä jae Keuhkojae Alveolijae 0 2:07 2:22 2:37 2:52 3:07 3:22 3:37 3:52 4:07 4:22 4:37 4:52 5:07 5:22 5:37 5:52 6:07 6:22 6:37 6:52 7:07 mittausaika klo 12
Mittaustulokset -yleisilma Kiinteän pisteen mittauksissa (46 kpl) HTP 8h -ylityksiä 8 kpl (17%) punnitus, ylöslyönti, reikäleipäkoneen vieressä, uuneilla (vain satunnainen altistus työntekijällä) taikinanteossa melko alhaisia yleispitoisuuksia, huolimatta työntekijän hengitysvyöhykkeen korkeista pitoisuuksista. 13
Mittaustulokset Altistuminen tapahtuu varsin pienellä alueella "TAPAHTUMIEN KESKIÖSSÄ" Jauhopölyn hiukkaskoko on melko suurta (valtaosa halk. yli 10 m), jolloin yleisilmanvaihdolla ei saada ehkäistyä työntekijän altistumista riittävästi Altistuminen ei ole tasaista vaan koostuu pitoisuushuipuista 14
Jauhopöly leipomoissa Vuonna 1974...ja 36 vuotta myöhemmin 15
Pölyaltistumisen havainnollistaminen Miksi havainnollistamista Pölyille edelleen altistutaan, vaikka tietämystä on riskeistä ja niiden torjunnasta. tutkimusten mukaan riskejä tiedetään, mutta ymmärrys milloin ja missä altistutaan puuttuu erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (Walters 2001) tehdään vääriä ratkaisuja pölyhaittojen torjuntaan, koska johdon ja työntekijöiden välinen yhteistyö ei ole ollut toimivaa kommunikaation puute, näkemyserot jne. työntekijöille saatava tietoa perinteisin keinoin tulokset paikoin heikkoja: luennot, kirjallisuus, opaslehtiset jne. (Svensson 2004) torjuntamenetelmän käyttöönotto ja "hyväksyminen" oman työn osaksi vaatii osallistumista (Rosén 2004) pölyongelman tunnistaminen torjunnan suunnittelu mitä enemmän työntekijät ovat mukana, sen paremmat mahdollisuudet tämän yhteistyön tuloksena on saada hyviä tuloksia 16
Pölyaltistumisen havainnollistaminen Mitä on havainnollistaminen Tehdään näkymättömästä näkyvää Pölyn syntymisen havainnointi missä pölyää pölyn lähde pölyämisen vaikutusalue miksi pölyää työmenetelmä työn kohde työtapojen vaikutus pölyn syntyyn 17
Pölyaltistumisen havainnollistaminen Miksi havainnollistamista Torjuntatoimien/suojautumisen valinta Torjuntatoimien/suojautumisen tehokkuuden arviointi torjunnan/suojautumisen kohdistaminen oikein eri torjuntakeinojen tehokkuuden vertailu torjunnan/suojautumisen tärkeyden osoittaminen pölyaltistumisen vähentämiseksi koulutus, motivointi 18
Pölyaltistumisen havainnollistaminen Miksi havainnollistamista Työn kehittäminen ideointi katalysointi koulutus motivointi 19
Pimex-menetelmä Pimex = Picture Mix Exposure (= VEM, Video Exposure Monitoring) Yhdistetään työkohteen videointi ja työntekijän pölyaltistumisen mittaaminen reaaliajassa. Pimex-videot osoittavat selkeästi syyt altistumiseen. Niiden avulla on helppo hahmottaa torjuntaratkaisuja pölyongelmien poistamiseksi. Sopii erinomaisesti työtapojen ja työmenetelmien vertailuun kohteessa. Toimii myös muilla altisteilla, ei vain pölyllä 20
Pimex Menetelmässä yksi työntekijä varustetaan repulla, jossa on työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mittaava pölymittari sekä mittaussignaalin lähetin. Työntekijän suorittaessa ko. työvaiheen tehtäviä tapahtumia kuvataan videolle, ja videokuva ja pölymittauksen data yhdistetään reaaliajassa paikanpäällä PIMEX-videoksi. Työvaiheen jälkeen juuri tallennettu PIMEX-video käydään läpi työntekijän kanssa ja keskustellaan altistumista aiheuttavista tekijöistä ja voidaan pohtia vaihtoehtoisia työtapoja ja -menetelmiä altistumisen vähentämiseksi. Työmaan niin halutessa PIMEX-videoiden perusteella järjestetään kehittämistapaaminen, johon kutsutaan sekä työnjohtoa että työntekijöitä. Tapaamisen tarkoituksena on kuvattujen videoiden avulla ideoida pölyttömämpiä työtapoja ja menetelmiä. 21
Pimex Esimerkkejä Jauhopöly-hanke 22
Kiitos! 23