P1 SIIVOUKSESSA. Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna. Toimitusjohtaja Tarja Andersson. TPA Andersson Oy

Transkriptio

1 P1 SIIVOUKSESSA Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna Toimitusjohtaja Tarja Andersson TPA Andersson Oy

2 SISÄILMASTOLUOKAT S1 S3 S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet sekä hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus S2: Hyvä sisäilmasto (ns. perustaso) Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä Lämpöolot ovat hyvät Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet S3: Tyydyttävä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset Noudatetaan puhtausluokan P2 rakennustöitä, ns. hyvän rakentamistavan mukainen toiminta TPA Andersson Oy (Sisäilmastoluokitus 2008)

3 P1-RAKENTAMINEN JA SEN OLOSUHDEVAIKUTUKSET Pölynhallinta Käyttäjä- turvallisuus Rakennusmateriaalien suojaus P1- Rakennus- siivous Puhdas ilmanvaihto rakentaminen Kosteuden- Jätehuolto Tupakoimattomuus hallinta TPA Andersson Oy Ulkoalueiden kunto Työ- turvallisuus

4 PÖLYN OMINAISUUKSISTA (1) Pölyiksi lasketaan kiinteät partikkelit, joiden koko vaihtelee 1 μm:stä vähintään 100 μm:iin Pölyn jaottelu hiukkaskoon * mukaan hengittyvä jae (hiukkaset, jotka kertyvät minne tahansa hengityselimiin), halkaisija 100 μm keuhkojae (hiukkaset, jotka kertyvät kurkunpään alapuolelle ja keuhkoihin), halkaisija 10 μm alveolijae (hiukkaset, jotka kertyvät värekarvattomalle alueelle eli alveolialueelle), halkaisija 4 μm * = aerodynaaminen halkaisija TPA Andersson Oy

5 PÖLYN OMINAISUUKSISTA (2) Hiukkaskoko vaikuttaa pölyn laskeutumisaikaan Silmin havaittavat (yli 10 µm) hiukkaset laskeutuvat 5 minuutissa Näkymättömät hiukkaset laskeutuvat 8 tunnissa Alle 1 µm kokoiset hiukkaset leijuvat ilmassa jatkuvasti Pinnoille jäävä pöly sitoo mikrobeja Mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aikana mikrobien määrä ilmassa kasvaa kertaiseksi Sisäilman pölypitoisuus korreloi pintojen pölypitoisuuden kanssa Yli puolet rakennustyöntekijöistä kokee kärsivänsä pölystä Pölyaltistuminen runsasta mm. purku- ja hiontatyössä, ruiskumaalauksessa sekä tasoite-, eristys- ja siivoustyössä Rakennuspöly on pääosin kvartsipölyä sisältävää betonipölyä TPA Andersson Oy

6 RAKENNUSPÖLYN TERVEYS- VAIKUTUKSET JA HTP-ARVOT BETONI-, TIILI- JA KIVIPÖLY PUUPÖLY ERISTE- KUITUPÖLY Terveysvaikutukset - Hengitystie- ja ihoärsytys - Kvartsipöly: silikoosi, syöpävaara - Sementin nikkeli, kromi ja koboltti: allergia - Hengitystie- ja ihoärsytys - Herkistyminen - Kovapuupöly: syöpävaara - Hengitystie-, iho- ja silmä-ärsytys - Nenän tukkoisuus - Limakalvoärsytys HTP-arvo (STM, 2009) Epäorgaaninen pöly 10 mg/m³ Kvartsi 0,05 mg/m³ Puupöly 2 mg/m³ Kovapuupöly 5 mg/m³ (sitova arvo) 1 kuitu / cm³ TPA Andersson Oy (Asikainen et.al. 2009)

7 RAKENNUSTYÖMAAN PÖLYN- TORJUNNAN PERIAATTEET KORJAUSRAKENTAMINEN Pölyämättömien työmenetelmien valinta Osastointi ja alipaineistus Sulkutila Kohdepoisto Märkämenetelmät Riittävä yleisilmanvaihto Työmaan siivous Kynnysmatot kulkureiteillä Opastaminen / koulutus Töiden vaiheistus Altistuvien työntekijöiden minimointi Oikeanlaisen suojaimen valinta altisteen mukaan PÖLYNTORJUNNAN VAIHEET PÖLYN SYNTYMISEN ESTÄMINEN PÖLYN LEVIÄMISEN ESTÄMINEN ALTISTUMISEN VÄLTTÄMINEN HENKILÖKOHTAINEN SUOJAUTUMINEN UUDISRAKENTAMINEN Pölyämättömien raaka-aineiden, materiaalien ja työmenetelmien valinta Kohdepoisto Riittävä yleisilmanvaihto Tehostettu tuuletus Paikallinen osastointi ja alipaineistus Työmaan siivous Työkohteiden erottaminen eri työvaiheissa Opastaminen / koulutus Töiden vaiheistus Altistuvien työntekijöiden minimointi Oikeanlaisen suojaimen valinta altisteen mukaan TPA Andersson Oy (Kokkonen e.al. 2013)

8 PÖLYÄ PURKUTYÖMAALLA TPA Andersson Oy

9 TYÖMAAN PUHTAUDEN- HALLINNAN VAIHEET Rakennussuunnittelu Hyvän sisäilman vaatimukset P1-rakentamisen suunnittelunohjaus Urakka-asiakirjojen laatiminen P1-rakentamisen määrittely Purkutyöt / Sisävalmistusvaihe TP - arviointi P1 puhtausluokan rakennus ja ilmanvaihto Koulutus ja tiedottaminen Pinnat ja kiintokalusteet asennettu Loppusiivouksen 1. vaihe Toimintakoevaiheen puhtauden todentaminen Puhtauden todentaminen IV:n puhtauden todentaminen Ilmanvaihdon toimintakokeet, mittaukset ja säädöt TP-arviointi Loppusiivouksen 2. vaihe Toimintakoevaiheen työvaiheet / -tavat Rakennuksen vastaanotto Puhtauden todentaminen Rakennuksen muutto ja käyttöönotto TPA Andersson Oy Muutonohjaus

10 RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS P1-RAKENTAMISESSA Tehtävät Poistaa työtä haittaava irtolika Luoda puhtaat olosuhteet poistamalla irtolika ja estämällä lian leviäminen Estää säilytettävien ja uusien pintojen likaantuminen ja vaurioituminen Puhtaustasovaatimus kasvaa rakennushankkeen edetessä Säännöllistä, pölyämättömin menetelmin toteutettua Lattiankuivain karkean irtolian poistossa M- tai H-luokiteltu teollisuusimuri / keskuspölynimuri hienon irtolian poistossa Harjasiivous kielletty TPA Andersson Oy

11 RAKENNUSSIIVOUS- TUTKIMUKSEN TOTEUTUS (1) Ilman hiukkaspitoisuuden mittaukset suoritettiin toimistotilan peruskorjausrakennushankkeessa Imuri- ja harjasiivouksen mittaukset suoritettiin samoissa tiloissa peräkkäisinä päivinä tasoitetyövaiheessa ennen siivousta, siivouksen aikana ja sen jälkeen Tutkimuksessa vertaillaan menetelmien vaikutusta työskentelytilan ilman hiukkaspitoisuuteen TPA Andersson Oy (Oinonen 2013)

12 RAKENNUSSIIVOUS- TUTKIMUKSEN TOTEUTUS (2) Hiukkaspitoisuuden mittauksessa käytettiin TSI DustTrak 8533 hiukkasmittaria Erottelee hiukkaset kokonsa mukaan TOTAL (PM15), PM10, RESP (PM4), PM2.5 ja PM1 luokkiin Imurisiivouksessa käytettiin Pullman Ermator S1300 teollisuusimuria HEPA H13-suodatus (yli 99,95 %) ja hienosuodatin Harjasiivouksessa käytettiin betonilattian puhdistukseen sopivaa harjaa puhdis TPA Andersson Oy

13 Ilman hiukkaspitoisuuksien keskiarvo mg/m³ ILMAN HIUKKASPITOISUUDET IMUROINNISSA HTP-arvo 10 mg/m³ Hengittyvälle pölylle (=TOTAL) 5 * * Valmistajan suositus tasoitepölyn hengittyvän jakeen pitoisuudelle ilmassa TPA Andersson Oy (Oinonen 2013)

14 ILMAN HIUKKASPITOISUUDET HARJASIIVOUKSESSA (ka) 5 * HTP-arvo 10 mg/m³ Hengittyvälle pölylle (=TOTAL) * Valmistajan suositus tasoitepölyn hengittyvän jakeen pitoisuudelle ilmassa TPA Andersson Oy (Oinonen 2013)

15 TULOKSIA Imurisiivouksessa ilman hiukkaspitoisuus oli keskiarvoltaan pienempi siivouksen aikana kuin ennen siivousta Harjasiivouksen käynnistyessä epäorgaanisen pölyn HTP-arvo ylittyi heti ja oli visuaalisesti havaittavissa Harjasiivouksessa jokaisessa 4 kokoluokassa ilman hiukkaspitoisuus nousi siivouksen aikana n. 16-kertaiseksi ja kokonaispölyn määrä jopa 24,9-kertaiseksi Kokonaispölyn määrä harjasiivouksen aikana keskimäärin 73,97 mg/m³ Imurisiivouksessa ilman hiukkaspitoisuus oli siivouksen aikana ja siivouksen jälkeen harjasiivousta huomattavasti pienempi, vaikka imurisiivouksessa ilman hiukkaspitoisuus oli suurempi lähtötilanteessa TPA Andersson Oy (Oinonen 2013)

16 Tehtävät Varmistaa ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen edellyttämä puhtaustaso (vaihe 1) Varmistaa vastaanottoa edeltävä puhtaustaso (vaihe 2) Olosuhdevaatimukset Pölyävät työvaiheet päätetty / hallittu Sähkö, vesi ja valaistus työskentelyalueella Siivouskoneiden kuljettaminen rakennuksen eri osiin / kerroksiin mahdollista Välineiden ja koneiden huolto ja varastointi järjestetty TPA Andersson Oy KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS (1)

17 Pintapölyn määrä (%) KAKSIVAIHEISEN LOPPUSIIVOUKSEN AJOITUS Pölyävät työvaiheet päätetty Ilmanvaihdon toimintakoe, mittaus ja säätö Vastaanotto 50 Loppusiivouksen 1. vaihe Puhtauden todentaminen Loppusiivouksen 2. vaihe Puhtauden todentaminen Suojausten poisto Ikkunoiden pesu Alakaton yläpuolisten pintojen puhdistus Katto-, seinä-, kalusteja lattiapintojen puhdistus Visuaalinen arviointi Pintapölymittaus Pinnoille laskeutuneen pölyn poisto Tahrojen poisto Ikkunoiden pesun päättäminen Lattiapintojen käyttöönottopuhdistus Visuaalinen arviointi Pintapölymittaus 5 1 Poikkeamien korjaus Poikkeamien korjaus TPA Andersson Oy

18 KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS (2) Puhdistusmenetelmien sovelluttava loppusiivoukseen Oikea työjärjestys aseptiikka huomioon ottaen Lattiapintojen käyttöönottopuhdistus koneellisin menetelmin Irtolian poisto imuroimalla (HEPA13) Mikrokuituiset siivouspyyhkeet nihkeä- ja kosteapyyhinnässä Puhdistusaineet valitaan pintojen valmistajien suositusten mukaan TPA Andersson Oy

19 LOPPUSIIVOUKSEN VAATIMUSTEN MÄÄRITTELY Kaksivaiheisen loppusiivouksen sisältö ja laatuvaatimukset liitettävä urakka-asiakirjoihin Laatuvaatimukset kuvataan visuaalisesti ja pintapölyn osalta Lattiapintamateriaalien käyttöönottopuhdistus sekä hoito- ja suojaustoimenpiteet kuvataan Määritellään puhtauden todentamisen menetelmät ja vastuut Määritellään päätoteuttajalta edellytettävä dokumentaatio TPA Andersson Oy

20 PINTAPÖLYN RAJA-ARVOT Luotu TPA Anderssonin P1-hankkeista kerättyjen pintapölynäytteiden perusteella Mittaavat pintojen pölypitoisuutta (%) Mitataan pintapölymittarilla (BM - Dustdetector) Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita Ennen vastaanottoa Arvioitava pinta Alakaton yläpuoli, pinnat yli 180 cm korkeudella, pinnat alle 180 cm korkeudella pl. lattiapinnat Pinnat yli 180 cm korkeudella, pinnat alle 180 cm korkeudella Lattiapinnat Tarkastus- ajankohta Pintapölykertymä (%) 5 % 1 % 3 % TPA Andersson Oy (Sisäilmastoluokitus 2008)

21 PUHTAUDEN TODENTAMINEN ENNEN TOIMINTAKOETTA Arvioidaan kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat Silmämääräinen arviointi ensisijainen menetelmä Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat pinnat Pinnoilla ei saa olla hienoa irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana Pintapölyn määrä max. 5,0 % kaikilla pinnoilla (BM- Dustdedector-mittalaite) pl. lattiapinnat Mittaus vähintään 2 tuntia siivouksen jälkeen Puhtaustason saavuttamisen jälkeen ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa TPA Andersson Oy (Sisäilmastoluokitus 2008)

22 VISUAALINEN ARVIOINTI ENNEN TOIMINTAKOKEITA Alakaton yläpuolella olevien pintojen puhtauden arviointi TPA Andersson Oy

23 PUHTAUDEN TODENTAMINEN ENNEN VASTAANOTTOA Arvioidaan kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat Silmämääräinen arviointi ensisijainen menetelmä Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat pl. alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat pinnat Pinnoilla ei ole näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai tahroja Pintapölyn max. 1,0 %, lattiapinnat 3,0 % (BM-Dustdedectormittalaite) Mittaus väh. 2 tuntia siivouksen jälkeen Rakennuksen tilat ovat puhtaat kun ne luovutetaan käyttäjälle Rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia TPA Andersson Oy (Sisäilmastoluokitus 2008)

24 PINTAPÖLYMITTAUSTEN TOTEUTUS Mitattavat pinnat Alakaton yläpuoliset pinnat Helposti luoksepäästävät pinnat (< 180 cm) Vaikeasti luoksepäästävät pinnat (> 180 cm) Lattiat (vain ennen vastaanottoa) Mittaus suoritetaan väh. 2 tuntia loppusiivouksen päätyttyä Mittaus suoritetaan vain kovilta pinnoilta Puhdistusaineliuosjäämät, rasvalika yms. vaikuttavat mittaustuloksiin BM Dustdetector - mittalaite TPA Andersson Oy

25 VISUAALINEN ARVIOINTI ENNEN VASTAANOTTOA Näkyvien pintojen puhtauden arviointi ennen vastaanottoa TPA Andersson Oy

26 LÄHTEITÄ Asikainen, V. (et. al.) Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa. Kuopion yliopisto. Andersson, T., Takkunen, J Puhtausluokan P1 pintapölyn raja-arvojen toteutuminen ennen toimintakoetta ja ennen vastaanottoa. Sisäilmastoseminaarin julkaisu Andersson, T., Jansson, K. Puhtausluokan P1 ilmanvaihdon asennusolosuhteiden ja toimintakoevaiheen ilman pölypitoisuuden raja-arvojen määrittely Sisäilmastoseminaarin julkaisu Andersson, T Puhtauden todentaminen rakennushankkeissa ennen toimintakoetta ja vastaanottoa. Sisäilmastoseminaarin julkaisu Andersson, T Rakennussiivous. Työn aikainen siivous ja loppusiivous osana rakentamisen puhtauden hallintaa. Suomen siivousteknisen liiton julkaisuja 2:10. Mikkeli HTP-arvot vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Kokkonen, A. (et. al.) Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Itä-Suomen yliopisto. Oinonen R-M Sisäilman laatu rakennussiivouksen aikana. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. RT Sisäilmastoluokitus 2008, Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. RT Terveen talon toteutuksen kriteerit, kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. TPA Andersson Oy

27 tj Tarja Andersson TPA Andersson Oy Kirrinpolku Palokka gsm tarja.andersson@tpapalvelut.fi TPA Andersson Oy