Potilashoidon vuosikertomus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka
TAULUKKO 6.3.3.1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA. Erikoisalan koodi ja nimi Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Päivystyskirurgia 159 445 1 375 2 100 3 401 5 702 2,5 2,7 Vatsaelinkirurgia 20 808 21 086 2 349 1 951 10 162 8 520 4,3 4,4 Urologia 9 494 10 733 1 669 1 751 4 618 4 463 2,8 2,5 Yhteensä 30 461 32 264 5 393 5 802 18 181 18 685 3,4 3,2 6.3.3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka käsittää gastroenterologisen kirurgian ja urologian kokonaisuudessaan sekä sisätautigastroenterologian avohoidon. Toiminta keskittyy paljolti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon sekä päivystysluonteiseen toimintaan. Vuosi oli toiminnallisesti vaihteleva vuosi monien tilamuutosten ja niiden vaatimien toimintamuutosten takia sekä T-sairaalassa että A-sairaalassa. Kasvavan avohoitokysynnän vuoksi toimintoja tehostettiin sekä gastrokirurgian että urologian poliklinikoilla, mutta hoitoon pääsyn ongelmat lisääntyivät molemmilla aloilla avohoidossa. Toimintaa muutettiin ja lisättiin ongelman ratkaisemiseksi. Syksyn aikana suunniteltiin tulevan vuodenvaihteen hallinnollisia muutoksia Yksi sairaalamuutokseen, Kirurgian poliklinikan hallinnointiin, Verisuonikirurgian vastuualueen siirtymistä toimialueelle ja uuden päivystysasetuksen tuomiin toiminnan muutoksiin liittyen sekä Gastroenterologian poliklinikan uusiin tiloihin siirtymistä. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä saapui vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle yhteensä 6 259 kappaletta. Lisäksi päivystyksellisiä lähetteitä EPLL:n kautta tuli 2 731, joista otettiin klinikan osastoille keskimäärin 200-230 potilasta kuukaudessa (taulukko 6.3.2.2). TAULUKKO 6.3.3.2. LÄHETTEET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLE VUONNA. EPLL:n kautta Elektiiviset lähetteet Erikoisalan nimi Päivystyskirurgia 1 697 2 450 4 10 Vatsaelinkirurgia 625 129 3 565 3 889 Urologia 197 152 2 363 2 360 Yhteensä 2 519 2 731 5 932 6 259 Toimenpiteet ja leikkaukset Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla tehtiin vuonna leikkaustoimenpiteitä 4 644, joka oli 14,7 % enemmän kuin. Päiväkirurgian osuus oli 18 %. Toimenpiteiden kasvu liittyi pääasiassa T-sairaalan leikkausosaston toiminnan tehostumiseen ja A-sairaalan päiväkirurgisen ja LEIKO-toiminnan tehostumiseen syksyllä. TAULUKKO 6.3.3.3. LEIKKAUSTOIMENPITEET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA -. Avohoitokäynnit lisääntyivät 5,9 %, hoitojaksojen määrä lisääntyi 7,6 % ja hoitopäivät lisääntyivät 9,3 %. Keskimääräinen hoitoaika laski edellisestä vuodesta edelleen ollen 3,2. Toiminnan tunnusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska klinikan vastuualueiden toiminta nykytiloissa alkoi huhtikuussa (taulukko 6.3.3.1). Erikoisalan koodi ja nimi Leikkaukset Päivystyskirurgia 580 983 Vatsaelinkirurgia 1 716 1 670 Urologia 1 820 1 991 Yhteensä 4 116 4 644 77
Taulukossa 6.3.3.4 on esitetty yleisimmät leikkaussalitoimenpiteet Tyksin Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla vuonna. TAULUKKO 6.3.3.4. YLEISIMMÄT LEIKKAUSSALITOIMENPITEET TYKSIN VATSAELIN- KIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA. Suoritekoodi Leikkaussalissa tehdyt toimenpiteet JEA Umpilisäkkeen poisto 337 JFB Ohut- ja paksusuolen osapoisto 254 KED Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet 240 JKA Sappirakon poisto 194 KEC Eturauhasen poisto 187 UKC Virtsarakon tähystys 181 KCD Virtsarakon osien tai muutoksen poisto 174 KBV Virtsanjohtimien toimenpide 155 KCV Virtsarakon botuliinitoksiinihoito 153 KAT Munuaiskivien kehonulkoinen murskaus 118 UJD Mahalaukun tähystys 99 KGH Esinahan ahtauden korjausleikkaus 93 JHD Peräaukon fistelin leikkaus 92 JDF Lihavuuskirurgian leikkaukset 76 JAB Nivustyrän leikkaus 75 KAAVIO 6.3.3.1. ETURAUHASSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIAN ROBOTTI- JA AVOLEIK- KAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA -. Avokirurgia Robottikirurgia 0 50 100 150 200 KAAVIO 6.3.3.2. UMPILISÄKKEEN POISTOT TYKSISSÄ -. LAP -kirurgia Avokirurgia 0 100 200 300 Toimialueella tähystyskirurgian osuus on merkittävä eturauhasen, umpilisäkkeen ja munuaisen poistoissa, lihavuuskirurgiassa ja suolistosyövän hoidossa. Näiden toimenpiteiden määrien kehittyminen viimeisten neljän vuoden aikana on esitetty kaavioissa 6.3.3.1-6.3.3.5 Lisäksi on kuvattu tähystyksenä tehtyjen leikkausten (LAP) määrä ja osuus. Urologiassa eturauhassyövän radikaalileikkaukset tehdään leikkausrobotin avulla. 78
KAAVIO 6.3.3.3. MUNUAISKASVAINTEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA. KAAVIO 6.3.3.5. SUOLISTOSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA : PÄIVYSTYSLEIKKAUSTEN SEKÄ SUUNNITELTUJEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKA- USTEN MÄÄRÄT. Avokirurgia LAP -kirurgia Päivystyskirurgia Elekt.avokirurgia LAP -kirurgia 0 20 40 60 80 100 0 50 100 150 200 KAAVIO 6.3.3.4. LIHAVUUSKIRURGIAN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA. Avokirurgia 0 50 100 150 79
Tutkimukset Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ovat taulukossa 6.3.3.5. TAULUKKO 6.3.3.5. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISTEN TUTKI- MUSTEN RYHMÄT VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA. Koodi Diagnostinen tutkimus- tai toimenpideryhmä UJF Suoliston tähystys 2 124 UJD Mahalaukun tähystys 1 791 UKC Virtsarakon tähystys 1 489 KE1 Eturauhasen ultraäänitutkimukset tai kudosnäytteet 521 UJK Sappi- ja haimatähystykset 424 Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.3.6 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kahden seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana vain 12 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. TAULUKKO 6.3.3.6. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA URO- LOGIAN KLINIKALLA. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA. Poikkileikkaustilanne vuoden lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli neljästä kuuteen viikkoon (taulukko 6.3.3.7). Leikkaukseen pääsyn odotusaika on kuvattu taulukossa 6.3.3.8. Hoitotakuun varmistamiseksi hoidon tarpeen arvioinnissa toimintaa tehostettiin varsinkin urologian poliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla. TAULUKKO 6.3.3.7. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA HOIDON TAR- PEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.. Erikoisalat Käyntiä 1-60 joista odottaneet 61-90 yli 90 yli 90 % Odotus-aika mediaani Vatsaelinkirurgia 101 76 12 13 12,9 37 Sis.gastroenterologia 22 16 6 0 0 44,5 Urologia 179 132 43 4 2,2 35 Yhteensä 302 224 61 17 5,6 TAULUKKO 6.3.3.8. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLE HOITOON ODOTTANEET 31.12.. Erikoisalat Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 4-21 yli 21 yli 21 % Vatsaelinkirurgia 2 465 1816 646 3 0,1 2 Sis.gastroenterologia 882 492 383 7 0,8 3 Urologia 1 897 1324 571 2 0,1 2 Yhteensä 5 244 3632 1600 12 0,2 2 Erikoisalat Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 90-150 150-180 yli 180 yli 180 % Odotusaika mediaani Odotusaika mediaani Sis.gastroenterologia 119 113 6 0 0 0 26 Vatsaelinkirurgia 413 371 42 0 0 0 28 Urologia 336 284 34 6 12 3,6 39,5 Yhteensä 868 768 82 6 12 1,4 80
2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteiden keskiarvo vuonna oli 4,7 (asteikko 1-5). Avoimista palautteista (n=210) oli kiitoksia 31 % (66), moitteita 16 % (33), ehdotuksia 6 % (13) ja muuta palautetta 47 % (98). Tiedon välittämisen haasteet korostuivat kiireellistä päätöksentekoa vaativissa tilanteissa ja päivystyspotilaiden osalta. TAULUKKO 6.3.3.8. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPII- RIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUONNA VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA. VUOSI VUOSI n ka 4&5 n ka 4&5 Kysymys (%) (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 60 4,6 90 229 4,8 96 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 60 4,6 88 230 4,9 97 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta 57 4,5 88 232 4,7 95 54 4,1 80 224 4,6 92 56 4,5 84 232 4,7 95 Strategisena tavoitteena on kehittynyt infrastruktuuri ja toimintakäytäntöjen uudistaminen. Vuoden aikana ohjeistettiin toimintaympäristön muutokseen liittyen monia päivystyksen ja konsultaatiotoimintaan kuuluvia käytännön toimintoja. T-sairaalan leikkausosaston toiminta tehostui elektiivisessä gastrokirurgisen potilaan hoidossa. Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti yhtenäisti koko toimialueen kirjaamista vähentäen 25 % työvuorossa kuluvaa aikaa. Kirjaamiskäytäntöjen uudistaminen on parantanut potilasturvallisuutta ja nopeuttanut kirjaamista. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen on kuvattu taulukossa 6.3.3.9. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia asioita, HaiPro-ilmoituksia ja potilaspalautteita. Työryhmän tavoitteena on ongelmista oppiminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen, jolla saadaan potilasturvallisuutta lisättyä (mm. lääkehoidon, raportoinnin, kirjaamisen, potilasohjeiden osalta). Työryhmään kuuluvat toimialueen johtaja, ylihoitaja, kliinisen hoitotyön asiantuntija, yhdyshenkilöt joka osastolta, hygieniahoitaja, osastofarmaseutti, laitoshuollon edustus ja Totek leikkausosaston edustus. Läsnäolo-oikeus kokouksiin on osastonhoitajilla, ylilääkäreillä ja VSSHP potilasturvallisuuspäälliköllä. TAULUKKO 6.3.3.9.. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLE- VIEN MENETTELYJEN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINI- KASSA. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 7 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat GTT Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilöstöstä 71 4 Kyllä Kyllä Kyllä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 57,3 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 1,59 Ei 81
Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa tehtiin vuoden aikana 281 HaiProilmoitusta. Vaaratapahtumien raportointiaktiivisuus nousi huomattavasti edellisestä vuodesta (141 vuonna ). Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (39 %) ja tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (35 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Kehittämistoimenpiteinä lääkehoidon kirjaamista on kehitetty ja sovittu yhteisistä lääkehoitokäytänteistä koko toimialueella. ISBARin käyttöönottoa on jatkettu ja tiedonkulkua tehostettu eri yksiköiden välillä ISBAR- raportointilistan avulla. 4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Tieteellisten tutkimusten aiheita olivat haavan paraneminen, vatsaelinkirurginen ja urologinen syöpä- ja lääketutkimus, endoskooppinen kirurgia, lihavuuskirurgia, appendisiittitutkimus ja potilaan tiedonsaanti. Vatsa- ja urologian klinikalta valmistui kaikkiaan 29 julkaisua. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla oli 1,59 sataa hoitojaksoa kohti vuonna. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutusten selvitys- ja vastinepyynnöt: 33 kappaletta T-ryhmän komplikaatiot vatsaelinkirurgiassa ja urologiassa 3 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 0,9 % (vakioimaton) 82
VSSHP:n Potilashoidon vuosikertomus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Toimialuejohtaja Arto Rantala puh. 02-313 9551 Ylihoitaja Hanna Vuorio puh.02-313 1201 Sähköposti:etunimi.sukunimi@tyks.fi Postiosoite Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka PL 52, 20521, TURKU 83