Toimialatunnus 35113 ja 35301 Y-tunnus 0804847-1 Toiminta sijoittuu kiinteistölle 398-032-0290-0002

Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2012/1 Dnro ESAVI/58/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2012 ASIA Päätös Lahti Energia Oy:n Teivaanmäen voimalaitoksen toiminnan muutosta koskevasta ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee toiminnan olennaista muuttamista. LUVAN HAKIJA Lahti Energia Oy PL 93 15141 Lahti TOIMINNAN SIJAINTI Lahti Energia Oy, Teivaanmäen voimalaitos Jalkarannantie 22 15110 Lahti Toimialatunnus 35113 ja 35301 Y-tunnus 0804847-1 Toiminta sijoittuu kiinteistölle 398-032-0290-0002 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti, ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentti kohta 3 b. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 1 ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 3 b. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 11.3.2011. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskuksen 25.10.2007 myöntämä ympäristölupa (nro YSO/116/2007, dnro HAM-2004-Y-426-111), joka koskee Lahti Energia Oy:n Teivaanmäen huippu- ja varavoimalaitoksen toimintaa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut voimalaitosta koskevia kemikaali- ja painelaitelainsäädännön mukaisia lupia ja päätöksiä. Voimalaitosalue on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Korttelin 32290 asemakaavan A-2066 on vahvistanut Lahden kaupunginvaltuusto 25.2.2002 ja lainvoiman se on saanut 18.4.2002. Laitoksella on ympäristövahinkovakuutus nro 40-01180-0, Pohjola Vakuutus Oy. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Teivaanmäen voimalaitos sijaitsee Lahden kaupungissa Salpausselän kaupunginosassa vajaan kilometrin päässä Lahden ydinkeskustasta. Voimalaitos sijoittuu harjun päälle. Lähin rajanaapuri on laitosalueen pohjoispuolella sijaitseva kartanohuvila Villa Rauhala. Laitoksen itä- ja kaakkoispuolella Ståhlberginkadulla ja Svinhufvudinkadulla on oppilaitosaluetta. Lahden suurhalli ja messuhalli ovat voimalaitoksen lounais-eteläpuolella noin 50 100 metrin etäisyydellä. Urheilukeskus sijaitsee laitoksen lounaispuolella noin 0,4 km:n etäisyydellä, Lahden urheilutalo itäpuolella noin 0,3 km:n etäisyydellä ja Kisapuisto itäpuolella noin 0,5 km:n etäisyydellä. Mytäjärven uimaranta on laitoksen eteläpuolella noin 0,8 km:n päässä. Teivaan vesisatamaan ja Vesijärveen on matkaa noin 200 metriä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 430 metrin etäisyydellä voimalaitoksen kaakkoispuolella. Voimalaitokselta kaakkoon noin 0,6 km:n etäisyydellä sijaitsee päiväkoti Pääskynpesä (Vuorikatu 7) ja päiväkoti Kastehelmi (Vuorikatu 5). Humpulan päiväkoti (Humpulankatu 15) sijaitsee laitoksesta noin 0,8 km:n etäisyydellä kaakkoon ja Lahden Montessorileikkikoulu (Aleksanterinkatu 1) noin 0,7 km:n etäisyydellä kaakkoon. Salpausselän koulu (Hämeenlinnantie 3) sijaitsee laitokselta etelään noin 0,6 km:n etäisyydellä. Lahden Lyseon lukio (Lahdenkatu 6) ja Lahden yhteiskoulun lukio (Kirkkokatu 2) sijaitsevat laitoksen itäpuolella noin 0,8 km:n päässä. Päijät-Hämeen keskussairaala sijaitsee laitokselta länteen noin 4 km:n päässä. Lahden kaupunginsairaala sijaitsee laitokselta kaakkoon 1,4 km:n päässä. Luonnonsuojelualue Häränsilmä sijaitsee voimalaitoksen länsipuolella 280 metrin etäisyydellä. Voimalaitokselta koilliseen noin 1 km:n etäisyydel-

3 lä on Kariniemenpuisto ja 1,5 km:n etäisyydellä luonnonsuojelualue Ritamäki. Seuraavasta kuvasta ilmenee voimalaitoksen sijainti. Maa- ja kallioperä Pohjavesiolosuhteet Kallion pinta on seismisten luotausten tulkintojen perusteella tasolla +37,0 +40,0 metriä merenpinnasta eli 52 55 metriä maan pinnan alapuolella. Teivaanmäen voimalaitos sijoittuu ns. Launeen ruhjeen reunaalueelle. Varsinainen ruhjeen ydinosa kulkee voimalaitoksen länsipuolella jatkuen Vesijärvestä etelään kohti Launetta. Ruhjeen ydinosassa, noin 300 metriä voimalaitoksen länsipuolella, kallioperä laskee vielä noin 20 metriä alemmaksi tasolle +20,0. Teivaanmäen voimalaitoksen kohdalla on maan pinta tasolla +88,2. Voimalaitosalueen maaperä on vettä johtavaa. Maaperän pintakerros on soraista hiekkaa 0 2,7 metrin syvyydellä ja silttistä hiekkaa 2,7 4,0 metrin syvyydellä. Maaperä on keskikarkeaa hiekkaa syvyydellä 4,0 10,0 metriä ja tästä eteenpäin hienoa hiekkaa 10,0 13,0 metrissä. Launeen ruhjeen karkeammat maalajit sijoittuvat voimalaitoksen länsipuoliselle alueelle. Pintamaalaji muuttuu nopeasti tiiviiksi saveksi voimalaitoksen itäpuolella. Viereiselle Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymän kiinteistölle (entinen Nelon kiinteistö) tehdyn kairauksen perusteella pintamaalaji on savea ja silttistä savea 12,3 metrin syvyydelle maan pinnasta. Vettä johtavat hiekkakerrokset jatkuvat myös koulutuskonsernin kiinteistölle, jossa ne alkavat 14 metrin syvyydeltä maan pinnasta. Messuhallin pysäköintialueen havaintoputken kairauksessa havaitut maalajit ovat hienoa hiekkaa ja silttiä kuten Teivaanmäen voimalaitoksen maaperässä. Teivaanmäen voimalaitos sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Lahti, nro 0439801), joka on myös pohjaveden muodostumisaluetta. Lahti Energia Oy on teettänyt Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy:llä selvityksen voimalai-

4 tosalueen pohjavesiolosuhteista. Selvityksen lähtötietoina on käytetty vuonna 2004 tehtyä Lahden ja Hollolan pohjaveden virtausmallia sekä sen yhteydessä koottua laajaa maaperätutkimusaineistoa. Virtausmalli sisältää tiedossa olevat pohjaveden havaintoputket, syvät kairaukset sekä syvälle ulotetut luotaukset tarkasteltavalla alueella. Päällystämättömillä alueilla sadannasta noin 50 % imeytyy pohjavedeksi. Laitosalueen päällystetyillä ja sadevesiviemäröidyillä alueilla pohjavettä ei muodostu. Pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on yli 40 metriä. Rambollin tekemän selvityksen YSA 13 mukainen selvitys pohjavesiolosuhteista (päivätty 27.5.2011) mukaan voimalaitoksen tontilla olevassa pohjaveden havaintoputkessa HP 124 pohjaveden pinta vaihtelee pääosin välillä +80,5 +81,5, eli vesi on noin 6,5 7,5 metrin syvyydessä maan pinnasta. Rambollin selvityksen mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on voimalaitokselta luonnostaan etelään Launeen vedenottamon suuntaan, jossa pohjavesi ennen vedenottoa purkautuu lähteestä. Nykyisessä vedenottotilanteessa pohjaveden virtaus suuntautunee laitokselta Urheilukeskuksen vedenottamolle. Teivaanmäen voimalaitos sijoittuu Urheilukeskuksen vedenottamon valuma-alueelle. Alue on Urheilukeskuksen vedenottamon suojavyöhykkeellä, mutta suoja-aluemääräyksiä ei ole vahvistettu vesilain 264/1961 nojalla. Tällä hetkellä Urheilukeskuksen ja Launeen vedenottamot ovat suljettuina, koska veden on todettu pilaantuneen kasvintorjunta-aineella. Vedenottamoilla on käynnissä suojapumppaus. Pohjaveden keskimääräinen virtaus Teivaanmän voimalaitosalueelta Urheilukeskuksen vedenottamolle etenee pohjaveden virtausmallin tulosten perusteella seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Virtausreitti Voimalaitosalueen keskeltä kaakkoiskulmaan Voimalaitosalueen kaakkoiskulmasta Suurhallin pohjoiskulmaan Suurhallin pohjoiskulmasta urheilukeskukseen Urheilukeskuksesta vedenottamolle Yhteensä: Laitosalueen keskeltä vedenottamolle Laitosalueen reunalta vedenottamolle Virtaussuunta Virtausmatka (metriä) Virtausaika (vuotta) Virtausnopeus (metriä/vuosi) Lounas 50 5 10 Lounas 140 8 18 Etelä 400 1 400 Länsi 200 1 200 790 740 15 10

5 Alueen ilmanlaatu Pohjaveden laatua on seurattu pohjavesiputkista HP 124 ja HP 128 otetuin näyttein. Öljyhiilivetyjakeiden (C10-C40) pitoisuus oli 4.11.2008 otetuissa näytteissä alle määritysrajan (<0,05 mg/l). Putkessa HP124 on löydetty pieniä pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä vuosina 2009 2011 otetuista näytteistä. Yksittäisistä aineista 1,1-dikloorietaani on ylittänyt määritysrajan. Myös putkesta HP128 otetuista näytteistä on löytynyt jälkiä haihtuvista hiilivedyistä. Yksittäiset aineet eivät kuitenkaan ole ylittäneet määritysrajaa. Lahden alueella suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Lahti Energia Oy osallistuu Lahden kaupungin järjestämään ilman laadun yhteisseurantaan. Ilmanlaadun raportin julkaisee Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Lahden ilmanlaatu on ollut ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 2009 hyvä 64,9 % (5 681 tuntia), tyydyttävä 30,5 % (2 674 tuntia), välttävä 4 % (350 tuntia), huono 0,4 % (39 tuntia) ja erittäin huono 0,2 % (15 tuntia) ajasta. Viime vuosina on ollut typenoksidien ohjearvon ylityksiä 1-2 kertaa vuodessa. Raja-arvon ylityksiä ei kuitenkaan ole ollut. Ohjearvon ylitykset johtuvat liikenteestä ja niihin liittyy yleensä inversiotilanne. Energian tuotannon ilmapäästöjä ovat typenoksidit (NO x ), hiilidioksidi (CO 2 ), hiukkaset ja käytettävästä polttoaineesta riippuen rikkidioksidi (SO 2 ). Ilmanlaatu Lahdessa vuonna 2009 raportin mukaan suurin osa typenoksidipäästöistä on peräisin Lahti Energia Oy:n laitoksilta. Kymijärven voimalaitos aiheuttaa 68 % päästöstä; Teivaanmäen voimalaitoksen osuus on 0,6 %. Hiukkaspäästöstä 48 % on peräisin Kymijärven voimalaitokselta; Teivaanmäen osuus on 0,6 %. Teivaanmäen voimalaitoksen osuus Lahden hiilidioksidipäästöstä oli 0,6 %. VOIMALAITOKSEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Lahti Energia Oy hakee ympäristölupaa kahdelle uudelle polttoaineteholtaan 49,9 MW:n kattilalle (K8 ja K9). Polttoaineena kattiloissa K8 ja K9 käytetään maakaasua ja varapolttoaineena raskasta polttoöljyä. Voimalaitokselle haetaan lupaa uudelle 2 800 m 3 öljysäiliölle. Lisäksi rakennetaan uusi piippu, johon johdetaan kattiloiden K3, K4 ja K5 savukaasut. Kattiloiden K1 ja K2, polttomoottorin K7, 5 000 m 3 :n öljysäiliön ja 8,5 m 3 :n sytytyssäiliön toiminnat on ilmoitettu lopetettavaksi uusien kattiloiden K8 ja K9 valmistuttua. Toiminnanharjoittajan esittämän alustavan arvion mukaan purkutoimet toteutetaan vuosina 2012 2013; purkutyöt kuitenkin jatkuvat pienemmässä mittakaavassa vuoteen 2015 saakka. Uusien laitteiden asennustyöt suunnitellaan aloitettavan vuonna 2013.

6 Toiminnan yleiskuvaus Lahti Energia Oy:n voimalaitosalue muodostuu tällä hetkellä voimalaitosrakennuksesta, toimistorakennuksesta, huoltokorjaamosta, 5 000 m 3 :n öljysäiliöstä, 250 m 3 :n öljysäiliöstä, 8,5 m 3 :n sytytyssäiliöstä, sekä 10 000 m 3 :n lämpöakusta, 200 m 3 :n kaukokylmäakusta ja 110 kv:n kytkinkentästä. Lisäksi voimalaitosalueelle on sijoitettu kylmäkone. Alueella olevan toisen 5 000 m 3 :n öljysäiliön käyttö on lopetettu. Voimalaitoksella tuotetaan lämpöä, sähköä ja kylmää. Voimalaitoksella on uudistuksien jälkeen käytössä 4 kattilaa, kaasuturbiini ja höyrynkehitin. Laitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on 127,9 MW. Lisäksi käytössä on 10 000 m 3 :n lämpöakku, joka sisältää kaukolämpövettä. Lämpöakulla tasataan lämmönkulutushuippuja. Sibeliustalolle tuottavan kaukokylmän kulutushuippujen tasaamista varten voimalaitoksella on kaukokylmäakku, joka sisältää 200 m 3 :ta kylmää vettä. Jatkossa peruskuormakattiloina tulevat toimimaan kattilat K8 ja K9. Kattilaa K6 (höyrynkehitin) käytetään kaukolämmön lisäveden käsittelyssä. Kattilat K4 ja K5 sekä kaasuturbiini K3 ovat vara- ja huippukäytössä. Tällä hetkellä käytössä on 4 piippua. Kattiloiden K1, K3, K4 ja K5 savukaasut johdetaan 75 metriä korkean piipun kautta, kattilan K2 savukaasut 35 metriä korkean savupiipun kautta, kattilan K7 23 metriä korkean savupiipun kautta ja höyrynkehittimen K6 savukaasut 14 metriä korkean piipun kautta. Uudessa tilanteessa laitoksella on käytössä 3 piippua: Uusi 55 metriä korkea piippu (omat hormit joka kattilalle) o K3, K4 ja K5 14 metriä korkea piippu o K6 75 metriä korkea piippu (oma hormi kummallekin kattilalle) o K8 ja K9 Voimalaitoksen toimintaa ohjataan ja valvotaan 24 h/d Kymijärven voimalaitoksen valvomosta. Laitoksella käydään kierroksella vähintään 84 tunnin välein. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttöön jäävien kattiloiden, kaasuturbiinin ja höyrynkehittimen perustiedot.

7 K3 K4 K5 K6 K8 K9 Kaasuturbiinkehitin Höyryn- Kattila Kattila Kattila Kattila Polttoaineteho (MW) 14,2 4,3 8,5 0,5 49,9 49,9 Nimellisteho (MW) 13,2 4 8 0,4 47 47 Käyttötehoalue (MW) 6,5 13,2 1 4 2 8 0,1 0,4 6 47 6 47 Tuotanto (lämpö + sähkö, GWh/a) 41 7 14 3 165 165 Maksimi käyttöaika (h/a) 3 000 1 500 1 500 8 760 5 000 5 000 Pääpolttoaine Maakaaskaaskaassssu Maa- Maa- Maakaa- Maakaa- Maakaa- Varapolttoaine - - - - Raskas Raskas polttoöljy polttoöljy Hyötysuhde (%) 93 94 94 88 94 94 Käyttöönottovuosi 1991 1991 1991 1988 (uusittu 2010) 201x 201x Lopetettavista toiminnoista kattilan K1 polttoaineteho on 56,5 MW ja käyttöönottovuosi 1965, kattilan K2 polttoaineteho 29 MW ja käyttöottovuosi 1964 sekä polttomoottorin K7 polttoaineteho 2,2 MW ja käyttöönottovuosi 1970. Laitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Lämmön ja sähkön maksimituotanto on 410 GWh/a. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotanto ja käyttöajat kattiloittain vuosina 2008 2010. K1 K2 K3 K4 K5 K6 2008 2009 2010 Käyttöaika (h/a) 0 17 0 Sähkö (GWh/a) - - - Lämpö (GWh/a) 0 0,4 0 Käyttöaika (h/a) 177 418 366 Sähkö (GWh/a) - - - Lämpö (GWh/a) 2,7 6,7 3,7 Käyttöaika (h/a) 2 678 631 1 694 Sähkö (GWh/a) 8,4 1,9 6,1 Lämpö (GWh/a) 21,7 5,68 16,9 Käyttöaika (h/a) 3 262 2 326 2 773 Sähkö (GWh/a) - - - Lämpö (GWh/a) 6,5 3,9 3,3 Käyttöaika (h/a) 3 024 781 1 709 Sähkö (GWh/a) - - - Lämpö (GWh/a) 12,1 3,6 6,9 Käyttöaika (h/a) 7 735 4 388 846 Sähkö (GWh/a) - - -

8 K7 Yhteensä Lämpö (GWh/a) - - - Käyttöaika (h/a) 0 0 0 Sähkö (GWh/a) - - - Lämpö (GWh/a) 0 0 0 Sähkö (GWh/a) 8,4 1,9 6,1 Lämpö (GWh/a) 43,0 20,2 30,8 Polttoaineet ja niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksella vuosina 2008 2010 käytetyt polttoaineet sekä arvio tulevasta suurimmasta käyttömäärästä. 2008 2009 2010 Arvioitu käyttömäärä vuodessa Arvioitu suurin käyttömäärä vuodessa Maakaasu (1000 m 3 ) 0 43 0 - - K1 Raskas polttoöljy (t) 0 0 0 - - Kevyt polttoöljy (t) 0 0 0 - - Maakaasu (1000 m 3 ) 306 721 425 - - K2 Raskas polttoöljy (t) 0 38 0 - - Kevyt polttoöljy (t) 0 0 0 - - K3 Maakaasu (1000 m 3 ) 3 236 856 2 460 2 500 4 452 K4 Maakaasu (1000 m 3 ) 732 515 523 300 745 K5 Maakaasu (1000 m 3 ) 1 349 429 989 300 1 489 K6 Maakaasu (1000 m 3 ) 245 138 27 300 340 K7 Kevyt polttoöljy (t) 0 0 0 - - Maakaasu (1000 m 3 ) 3 500 17 500 K8 Raskas polttoöljy (varapolttoaine, t) 0 16 560 Maakaasu (1000 m 3 ) 3 500 17 500 K9 Raskas polttoöljy (varapolttoaine, t) 0 16 560 Kaikilla yksiköillä käytetään pääpolttoaineena maakaasua. Kattiloilla K8 ja K9 varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä; muilla yksiköillä ei käytetä varapolttoainetta. Raskasta polttoöljyä käytetään vain tilanteissa, joissa maakaasua ei ole saatavilla. Laitoksella on tällä hetkellä käytössä voimalaitoksen puolella 5 000 m 3 :n öljysäiliö, 250 m 3 :n päiväöljysäiliö sekä laitoksen sisätiloissa oleva 8,5 m 3 :n sytytyssäiliö. Toiminnanharjoittaja on lopettanut Urheilukeskuksen puoleisen 5 000 m 3 :n säiliön käytön. Hakemuksen tekohetkellä laitoksella ei ole varastoituna polttoöljyä. Sytytyssäiliöstä ja nykyisestä 5 000 m 3 :n säiliön käytöstä luovutaan kattiloiden K8 ja K9 käyttöönoton jälkeen. Päiväöljysäiliössä varastoidaan jatkossa mahdollisesti bioöljyä. Bioöljyn varastoinnista ja käytöstä ei ole esitetty tarkempia tietoja. Voimalaitoksenpuoleisen 5 000 m 3 :n säiliön sisälle rakennetaan uusi 2 800 m 3 :n kaksoisvaippasäiliö. Säiliö sijoitetaan standardin SFS 3350

9 (Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan nesteen käsittelypaikat) ja Tukesin ohjeen Vaarallisten kemikaalien varastointi 2011 mukaisesti. Suoja-altaaksi jäävä 5 000 m 3 :n säiliö puhdistetaan, pohjan tiiveys varmistetaan betonipohjalla ja seinät käsitellään korroosiosuojauksella. Öljysäiliöstä muodostuvan varoaltaan tiiveys testataan ennen sen käyttöönottoa. Varoaltaan tilavuus tulee täyttämään vaaditun 110 % tilavuuden. Nykyinen betoninen varoallas jätetään paikoilleen lisäsuojaukseksi. Urheilukeskuksen puoleinen 5 000 m 3 :n öljysäiliö ja nykyinen öljyn purkupaikka (vaunuhalli) puretaan. Kuitenkin öljysäiliön varoallas saatetaan joutua jättämään paikoilleen sortumavaaran vuoksi. Kemikaalit ja niiden varastointi Toiminnassa käytetään kaukolämpövesikemikaalina Hydratsiini Levoxin 35 -kemikaalia, jota käytetään ympärivuotisesti kaukolämpöveden hapenpoistokemikaalina. Lisäksi vedenkäsittelyssä käytetään elvytyssuolaa, joka vastaa ruokasuolaa. Hydratsiini varastoidaan suoja-altaaseen sijoitetuissa astioissa. Suoja-altaaseen mahtuu mahdollisessa vuototilanteessa koko säiliön tilavuus. Hydratsiinin varastointi tapahtuu erillisessä tilassa, joka on suljettu palo-ovella. Vedenkäsittelykemikaalin käyttömäärä pienenee kattilan K1 käytöstä poistamisen myötä. Rikkihapon ja lipeän käyttö on lopetettu. Seuraavassa taulukossa on esitetty varastoitavien kemikaalien enimmäismäärät sekä käyttö vuodessa. Kemikaali Hydratsiini Levoxin 35 Käyttömäärä (kg/a) 1 000 Elvytyssuola 8 000 Varastointi Vedenkäsittelylaitoksella suljettu suojaaltaallinen säiliö Vedenkäsittelyalueella kuljetusastioissa Suurin varastoitava määrä 400 kg 2 000 kg Raakaveden otto ja käyttö Käyttövesi hankitaan voimalaitokselle Lahti Aqua Oy:ltä. Voimalaitos käyttää puhdasta vesijohtovettä vuodessa noin 30 000 m 3 :ta, josta suurin osa kuluu kaukolämpöverkon lisävedeksi. Kuuman veden myynti sulatustarkoituksiin on lopetettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä Kattiloiden uusimisessa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Voimalaitoksen uudistamisen myötä voimalaitos vastaa tämän päivän energiatehokkuudelle asetettua vaatimustasoa. Lahti Energia Oy:llä on voimassa oleva ympäristöjärjestelmä (ISO 14001), joka päivitettiin ajantasaiseksi vuoden 2011 aikana. Ympäristöjärjestelmä on uudelleensertifioitu 18.12.2011. Myös toimintajärjestelmän päivitys on

10 käynnissä. Energiatehokkuus on huomioitu kummankin järjestelmän päivityksessä. Voimalaitos ei ole liittynyt Työ- ja elinkeinoministeriön energiansäästösopimukseen. Laitoksella ei ole tehty energiakatselmuksia. Liikenne Raskaan liikenteen määrä alueelle on vähäistä. Raskasta liikennettä kulkee alueelle polttoöljyn tuonnin yhteydessä. Öljykuormia arvioidaan tulevan voimalaitokselle satunnaisesti vuoden aikana. Lisäksi alueelle tulee Lahti Energia Oy:n henkilöliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Kaikki voimalaitoksella syntyvät jätevedet johdetaan viemäriverkostoon. Kokonaisjätevesimäärä vuodessa on noin 4 500 m 3 :ta. Vuonna 2010 viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 3 019 m 3 :ta. Jätevesi koostuu saniteettijätevesistä ja vedenpehmentimien elvytysvesistä. Prosessi- ja jäähdytysvesien määrä on vähäinen. Voimalaitoksen takapihan sadevesikaivojen sekä lämpöakun salaojien vedet johdetaan laitosrakennuksen autotallissa olevan öljynerotusjärjestelmän kautta sadevesiviemäriin. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä. Mahdolliset hälytykset tulevat Kymijärven voimalaitoksen valvomoon. Öljynerotuskaivo kuuluu säännöllisen tarkastuksen piiriin. Myös öljysäiliön bunkkerin vesitysvedet johdetaan ko. öljynerotusjärjestelmän kautta jätevesiviemäriin. Yläpihan autonpesupaikalla on lisäksi erillinen öljynerotuskaivo, josta vedet johdetaan viemäriin. Lahti Energia Oy on ilmoittanut uusivansa kaikki öljynerotuskaivot nykymääräyksiä vastaaviksi. Rakennuksen höyrykattilaosan, turbiinin ja vesikattilaosan pohjakerroksien lattiakaivot sekä kerroksissa olevat lattiakaivot johtavat suoraan jätevesiviemäriin. Kaasuturbiinin lattiakaivot johtavat öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Kattojen sadevedet ja kaksi umpikannella varustettua prosessin tyhjennyskaivoa johtavat suoraan sadevesiviemäriin. Kattiloiden vesitilan pesuvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta jätevesiviemäriin. Voimalaitoksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa typenoksideja ja hiilidioksidia. Päästömäärät ovat riippuvaisia käyttömääristä sekä käytettävistä polttoaineista. Laitoksen käyttö riippuu ulkoilman lämpötilasta ja Kymijärven voimalaitoksen toiminnasta. Jos Kymijärven voimalaitosta ei voida käyttää, osa tarvittavasta kaukolämmöstä tuotetaan Teivaanmäen voimalaitoksella. Teivaanmäen voimalaitoksella käytetään pääpolttoaineena maakaasua, jolloin päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienemmät kuin polttoöljyä käytettäessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen ilmapäästöt (tonnia vuodessa) vuosina 2008 2010.

11 Hiukkaset (t) Hiilidioksidi (CO 2, foss, t) Typen oksidit (NO x, t) Rikin oksidit (SO x, t) 2008 K1 0 0 0 0 K2 0,01 604 1,1 0 K3 0,12 6 374 17,5 K4 0,03 1 442 2,6 K5 0,05 2 658 4,9 K6 0,01 482 0,9 K7 0 0 0 Yhteensä 2008 0,22 11 560 27,0 0 2009 K1 0 84 0,2 0 K2 0,04 1 546 2,9 0,8 K3 0,03 1 686 4,6 K4 0,02 1 016 1,9 K5 0,02 846 1,6 K6 0 273 0,5 K7 0 0 0 0 Yhteensä 2009 0,11 5 450 11,7 0,8 2010 K1 0 0 0 0 K2 0,02 838 1,5 K3 0,09 4 850 13,3 K4 0,02 1 031 1,9 K5 0,04 1949 3,6 K6 0 53 0,1 K7 0 0 0 0 Yhteensä 2010 0,17 8 720 20,4 0 Seuraavassa taulukossa on esitetty yksiköiden ominaispäästöt (mg/mj). Hiukkaset (mg/mj) Hiilidioksidi, foss (g/mj) Typen oksidit (mg/mj) Rikin oksidit (mg/mj) K3 K4 K5 K6 K8 K9 1 1 1 1 Mk 1 Mk 1 POR 40 POR 40 55 55 55 55 Mk 55,04 Mk 55,04 POR 78,8 POR 78,8 150 100 100 100 Mk 100 Mk 100 POR 150 POR 150 Mk = maakaasu, POR = raskas polttoöljy POR 438 POR 438 Seuraavassa taulukossa on esitetty tulokset vuonna 2008 tehdystä päästömittauksesta. Kattiloiden K2, K4 ja K5 savukaasun NO x -pitoisuus on esitetty kuivassa savukaasussa, redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Kaasuturbiinin K3 savukaasun NOx-pitoisuus on esitetty kuivassa savukaasussa, redusoituna 15 %:n happipitoisuuteen. Höyrynkehittimen K6 päästöjä ei ole mitattu.

12 K2 17.7.2008 K3 16.7.2008 K4 17.7.2008 K5 16.7.2008 Näytteenottoaika 12:15 14:40 10:05 15:50 13:15 15:40 11:05 16:50 Ajotilanne MW 20,3 9 2,5 5,3 Lämpötila C 185 ± 1 54,9 185 ± 1 113 ± 1 O 2 -pitoisuus % 5,3 ± 0,6 16,3 ± 0,6 2,3 ± 0,6 2,9 ± 0,6 CO-pitoisuus ppm 1 ± 3 1,7 ± 3 1 ± 3 1,0 ± 3 Tilavuusvirta m 3 n/s 9,0 ± 1,0 14,2 ± 1,5 0,65 ± 0,1 1,1 ± 0,2 NO x -pitoisuus mg/m 3 n 168 ± 28 89,7 ± 21,5 103 ± 25 94 ± 24 NO x -päästö kg/h 5,4 ± 1,1 5,6 ± 1,2 0,2 ± 0,07 0,4 ± 0,1 Päästöt maaperään Seuraavassa taulukossa on esitetty arviot kattiloiden K8 ja K9 päästöistä poltettaessa maakaasua tai raskasta polttoöljyä. Arviot on esitetty kuivassa savukaasussa, redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Maakaasu Raskas polttoöljy Hiukkaset (mg/m 3 n) 50 Rikkidioksidi (mg/m 3 n) 850 Typenoksidit (mg/m 3 n) 150 400 Voimalaitoksen lämpöakun ja 5 000 m 3 :n öljysäiliöiden välisellä alueella on tehty maaperän kunnostus lokakuussa 2009. Öljysäiliöiden suojabunkkereiden alapuolelle on jäänyt öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Ympäristöja terveysriskien arvioinnin perusteella pilaantuneesta maa-aineksesta ei katsota aiheutuvan ympäristö- tai terveyshaittaa. Lahti Energia Oy esittää, että kun Messuhallinpuoleinen säiliö poistetaan, betoniset suojarakenteet kunnostetaan tarvittavin osin, jätetään paikoilleen ja hyödynnetään lisäsuojarakenteena uudelle säiliölle. Voimalaitoksen pohjavedelle aiheuttamasta lämpökuormasta on laadittu selvitys vuonna 2008. Selvityksen mukaan voimalaitoksen lämpöakku aiheuttaa pohjaveden lämpenemistä muutaman asteen verran 10 15 metrin etäisyydellä olevissa havaintopisteissä. Lämmittävä vaikutus jää paikalliseksi, eikä aiheuta haittaa alueen pohjaveden nykyiselle käytölle. Melu Toiminnasta aiheutuu melua jatkuvatoimisista puhaltimista, polttimista ja pumpuista. Uudistusten myötä toiminnan kokonaisvaikutus melun osalta alueella ei muutu. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan Teivaanmäen voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä 22-7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Toiminnasta ei ole tullut valituksia melun suhteen. Lahti Energia Oy esittää, että melutaso mitataan kattilauudistusten ja käyttöönoton valmistuttua.

13 Jätteet Toiminnassa syntyy vähäisessä määrin kaatopaikka- ja energiajätettä sekä huoltotoimenpiteissä syntyviä metalli- ja öljyjätteitä. Syntyvät jätteet ja niiden määrät ilmoitetaan vuosittain Vahti-järjestelmään. Ongelmajätteitä tulee toiminnassa hyvin vähän. Ongelmajätteet varastoidaan tilapäisesti laitoksella. Asianmukaiset luvat omaava yritys noutaa ongelmajätteet tarvittaessa. Toiminnan vaikutus ilmanlaatuun Symo Oy on tehnyt leviämismallilaskelman Teivaanmäen voimalaitoksen typenoksidipäästöjen ilmanlaatuvaikutuksen selvittämiseksi maanpinnan tasolla (päivätty 9.1.2012). Tarkastelu on tehty tilanteessa, jossa voimalaitoksen kaikki kattilat ovat toiminnassa nimellisteholla. Tulokset on mallinnettu kolmen eri vuoden säätiedoilla. Leviämismallilaskelmien perusteella suurimmat pitoisuudet muodostuvat laitoksen länsi- ja itäpuolelle noin 1 2 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Suurin typenoksidien pitoisuus tuntikeskiarvona vaihtelee välillä 46 103 g/m 3 ja vuorokausikeskiarvona välillä 10 31 g/m 3. Kattiloilla K8 ja K9 raskasta polttoöljyä käytettäessä maksimipitoisuus vaihtelee välillä 57 163 g/m 3 kuukausikeskiarvona ja välillä 11 55 g/m 3 vuorokausikeskiarvona. Symo Oy on tehnyt herkkyystarkastelun uuden savupiipun korkeudelle (päivätty 26.4.2011). Tarkastelun perusteella kattiloiden K4 ja K5 sekä kaasuturbiinin K3 savupiipun korkeudeksi ehdotetaan 55 metriä. Tällöin kattiloiden K4 ja K5 sekä kaasuturbiinin K3 toiminnasta aiheutuva korkein typpidioksidipitoisuus vuorokausikeskiarvona on 32 g/m 3 ja 10. korkein 18 g/m3. Samassa selvityksessä on mallinnettu kaasuturbiinin K3 toiminnasta aiheutuvia typenoksidin pitoisuuksia. Kun piipun korkeus on 55 metriä, niin korkein vuorokausipitoisuus on 21 g/m 3 ja 10. korkein 12 g/m 3. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) typpidioksidin (NO 2 ) raja-arvoksi tuntikeskiarvona on säädetty 200 g/m 3, kun vuodessa sallitaan 18 ylitystä. Valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) typpidioksidin (NO 2 ) vuorokausiohjearvoksi on säädetty 70 g/m 3 (kuukauden toiseksi suurin keskiarvo). Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Toiminnanharjoittajan mukaan uusien kattiloiden rakentaminen ei tuo muutoksia siihen, miten poikkeustilanteisiin varaudutaan. Rakentamisen yhteydessä tehdään tarvittavat riskien arvioinnit ja ne päivitetään ympäristöriskianalyysiin. Uusista kattiloista ei aiheudu lisäriskiä ympäristölle, koska uudella tekniikalla korvataan osin vanhentunutta kattilakapasiteettia. Toiminnan riskejä ovat maakaasun ja raskaan polttoöljyn mahdolliset vuodot sekä voimalaitoksen polttoprosessin poikkeukselliset tilanteet.

14 Riskien vähentämiseksi voimalaitosalue on aidattu ja vartioitu sekä laitosalue on asfaltoitu. Lahti Energia Oy:llä on työohjeet: Kattilalaitoksen vaaranarviointi, Öljyvahinkojen torjuntaohje voimalaitokselle, Öljynerotuskaivojen tarkastusohje sekä Kemikaalivaarantilanteet. Näissä työohjeissa on ohjeet tarkastettavista kohteista voimalaitoksella sekä ohjeet toiminnasta, jolla ennaltaehkäistään öljy- ja kemikaalivahinkojen syntymistä. Maakaasun käytöstä on turvaohje, joka sisältää ohjeet toiminnasta maakaasuvuodon yhteydessä. Voimalaitoksella on vuotokaasujen ilmaisimet maakaasulle ja hiilimonoksidille. Jos voimalaitoksella syttyy tulipalo, niin toiminnanharjoittajan mukaan sammutusvesiin ei ole mahdollista liueta ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, jotka voisivat olla haitaksi ympäristölle. Voimalaitoksen kellarikerroksessa on betoninen 250 m 3 :n allas, johon tulipalon sattuessa osa sammutusvesistä kerääntyy. Altaasta vedet on mahdollista imeä säiliöautoon ja toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Laitoksella tehtävien muutoksien yhteydessä tehdään muutoksia myös sammutusvesien keräilyyn. Laitoksen toiminnan, päästöjen ja päästöjen vaikutusten tarkkailu Toimintaa ja sen vaikutuksia esitetään tarkkailtaviksi nykyisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti päivitettynä uusia kattiloita koskevilla tiedoilla. Kuukausittain käytetyn maakaasun määrä mitataan maakaasulaskurilla. Jos laitoksella käytetään raskasta polttoöljyä, sen määrä mitataan määrämittarilla. Kaasuturbiinin K3 sekä kattiloiden K4, K5 ja K6 käyttöä tarkkaillaan jatkuvatoimisella savukaasun lämpötilan mittauksella. Kattiloiden K4 ja K5 sekä höyrynkehittimen K6 kohdalla jäännöshapen, hiilimonoksidin ja hiilidioksidin mittaukset tehdään kattiloille vuosittain. Mittaukset suoritetaan Lahti Energia Oy:n kenttämittaussavukaasuanalysaattorilla. Kattiloihin K8 ja K9 tulee jatkuvatoimiset savukaasun mittarit, joilla analysoidaan lämpötilaa ja jäännöshappea. Lisäksi tarvittaessa mitataan Lahti Energia Oy:n kenttämittaussavukaasuanalysaattorilla hiilimonoksidia, hiilidioksidia sekä tummuus/ nokikuva. Savukaasuista mitataan NO x - ja CO-pitoisuudet ympäristöluvan mukaisesti vähintään 5 vuoden välein ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Kattiloiden käytöstä aiheutuvia päästöjä seurataan laskennallisesti kuukausitasolla polttoainekulutuksia ja hyväksyttyjä päästökertoimia käyttäen. Laitoksen toiminnasta pidetään kirjaa ja raportoidaan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Lahti Energia Oy osallistuu Lahden kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Teivaanmäen voimalaitosta lähimmät ilmanlaadun mittausasemat si-

15 jaitsevat kisapuistossa (etäisyys noin 550 metriä itäkoilliseen) ja torilla (etäisyys noin 900 metriä itäkaakkoon). Toiminnan melutaso mitataan laiteuudistusten käyttöönoton jälkeen. Mittaustulokset ja mittausraportti toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle. Pohjaveden laatua on seurattu voimalaitosalueella kaksi kertaa vuodessa pohjavesiputkista HP 124 ja HP 128 otettavin näyttein. Pohjavesiputki HP 128 ei ole jatkossa käytössä johtuen Messuhallin laajenemisesta. Tulokset toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 31.5.2011, 10.1.2012 ja 21.2.2012. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla 5.7. 4.8.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Etelä- Suomen Sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lahden kaupungilta, Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes). Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa 15.9.2011 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että voimalaitoksella on tällä hetkellä neljä piippua (75, 35, 23 ja 14 metriä), joihin kattiloiden K1-K7 savukaasut johdetaan. Kattilauudistuksen yhteydessä rakennetaan uusi noin 60 metriä korkea piippu, johon tullaan johtamaan nykyisin 75 metriä korkeaan piippuun johdettavien kattiloiden K3, K4 ja K5 savukaasut. 75 metriä korkeaa tiilipiippuun johdetaan uusien kattiloiden savukaasut. 28,5 MW:n kuumavesikattilan K2 savukaasut johdetaan 35 metriä korkeaan piippuun. Uuden piipun leviämismallinnus on tekeillä. Lahden kaupungin alueella ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisesti. Talvella pakkasjaksoilla typpioksidipitoisuudet nousevat Lahden keskustassa tyypillisesti yli vuorokausiohjearvojen. Kattilauudistuksen jälkeen keskustan tuntumassa sijaitsevan Teivaanmäen voimalaitoksen kokonaispolttoaine-

16 teho nousee yli 40 MW:lla. Typenoksidien leviämismallinnuksessa tulisi selvittää, miten kattilauudistuksen mukanaan tuoma polttoainetehon nosto ja kattiloiden K3, K4 ja K5 päästökorkeuden lasku vaikuttavat typenoksidien pitoisuuteen hengitysilmassa pakkaskaudella, kun laitosta käytetään maksimikapasiteetilla ja kuumavesikattilaa K2:ta raskaalla polttoöljyllä. Tulisi selvittää, voidaanko kattilan K2 savukaasut johtaa 35 metrin piipun sijasta 75 metriä korkeaan piippuun. Teivaanmäen voimalaitoksen läheisyyteen rakennettavan Teivaanmäen hotellin asemakaava on valmisteilla. Niin ikään voimalaitoksen pohjoispuolella sijaitsevan Ranta-Kartanon asemakaava on valmistunut ja on valitusasiana parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ranta-Kartanon alueelle ollaan rakentamassa noin 10 kpl asumiskäyttöön tarkoitettuja tornitaloja. Piipun korkeuden määrittelyssä tulee huomioida suunnitellut rakentamishankkeet. Liian matala ilmapäästöjen päästökorkeudella ei pidä rajoittaa ympäristön rakentamista. Voimalaitosalueella on kaksi 5 000 m 3 :n ja yksi 250 m 3 :n öljysäiliö. Säiliöistä on tällä hetkellä käytössä ainoastaan 250 m 3 :n päiväöljysäiliö. Säiliö on maanpäällinen ja sijoitettu betoniseen altaaseen (100 % säiliön tilavuudesta). Alueella olevat vanhat säiliöt on tarkoitus poistaa käytöstä. Lupaa haetaan uudelle 2 800 m 3 :n kaksoisvaippasäiliölle 2 500 tonnin POR:n varastointiin. Uuden öljysäiliön suojarakenteista ei ole lupahakemuksessa esitetty selvitystä. Tämän vuoksi Hämeen ELY-keskus ei voi ottaa kantaa öljysäiliön sijoittamiselle alueelle. Riittävien suojausrakenteiden toteuttaminen näin suurelle säiliölle pohjavesialueella ja vedenottamon suojavyöhykkeellä on haastava tehtävä. Käytössä olevan päiväöljysäiliön betoninen suoja-allas ei ole riittävän tiivis öljylle, ei myöskään raskaalle polttoöljylle. Hämeen ELY-keskuksen käsityksen mukaan tiiveyttä on parannettava esim. altaan pinnoituksella, jos sen käyttöä jatketaan. Hämeen ELY-keskus toteaa 28.9.2011 toimitetussa lausunnon täydennyksessä seuraavaa: Hakemukseen on liitetty voimalaitoksen uuden savupiipun herkkyystarkastelu. Uuden piipun mitoituksessa on käytetty kattiloiden K3, K4 ja K5 lähtötietoja. Näiden kattiloiden savukaasut johdetaan uuteen piippuun. Piipun korkeudeksi on päädytty esittämään 55 metriä. Typen oksidien leviämismalliselvityksessä on selvitettävä erityisesti Lahden kaupungin keskustassa ja läheisellä Salpausselän ja Jalkarannan virkistysalueella tilanne, jossa laitosta käytetään maksimikapasiteetilla ja kuumavesikattilaa K2 raskaalla polttoöljyllä. Kattilauudistuksen ja uuden piipun vaikutus typenoksidien pitoisuuteen on selvitettävä erityisesti Lahden kaupungin keskustassa ja läheisellä Salpausselän ja Jalkarannan virkistysalueella.

17 Uuden 2 800 m 3 :n öljysäiliön periaatekuva on liitetty hakemukseen. Kaksoisvaippaiselle öljysäiliölle ei ole esitetty lisäsuojausta. Hämeen ELYkeskus katsoo, että öljysäiliön suojaus ei ole riittävä. Pohjavesialueelle ja vedenottamon suojavyöhykkeelle ei tulisi sijoittaa näin suurta öljysäiliötä. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa ympäristönsuojeluviranomaisena 23.9.2011 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Voimalaitosalue sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle ja pohjaveden muodostumisalueelle. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa, että koska voimalaitosalue sijaitsee pohjaveden suojelun kannalta erittäin kriittisessä paikassa, pohjavesiä vaarantavien polttonesteiden varastoinnin lisäämistä ei tule sallia. Riski maaperälle ja pohjavedelle lisääntyisi uuden 2 800 m 3 :n säiliön myötä huomattavasti. Uudesta 2 800 m 3 :n säiliöstä ja suojarakenteista ei ole hakemuksessa tarkkoja piirustuksia eikä suunnitelmia, joten suojauksen riittävyyttä ei voida arvioida. Edellisessä ympäristölupakäsittelyssä (Hämeen ympäristökeskuksen päätös 25.10.2007) on ilmoitettu, että toinen 5000 m 3 :n säiliöistä on poistettu käytöstä ja toinen säilytetään tyhjänä. Öljyä varastoidaan vain 250 m 3 säiliössä ja 7 m 3 sisäsäiliössä. Teivaanmäen voimalaitoksen öljyvaraston ja tarvittaessa koko voimalan siirtämistä pois pohjaveden muodostumisalueelta on esitetty Lahden pohjavesien suojelusuunnitelmassa (1996) ensimmäisenä toimenpideehdotuksena pohjavesien suojelun tehostamiseksi. Vuonna 1993 alueella tapahtui öljyvahinko, jonka seurauksena polttonesteitä pääsi vuotamaan maaperään. Tapahtuman jälkeen maaperä kunnostettiin ja polttonesteiden varastoinnin ympäristönsuojeluohjeistusta parannettiin. Tuolloin maaperästä ei saatu puhdistettua kaikkea pilaantunutta maata. Pilaantuneiden maiden puhdistusta jouduttiin jatkamaan vuonna 2009. Öljyisiä maita on kuitenkin lämmönvaraajaan liittyvien rakenteiden alla. Pohjaveden tarkkailua alueella jatketaan. Teivaanmäen voimalaitoksen nykyisessä käytössä kattiloiden käyttötuntimäärät ovat olleet vähäiset. Muutoksen yhteydessä laitosta varaudutaan käyttämään enemmän, jolloin myös mahdollisuus, että joudutaan turvautumaan varapolttoaineen käyttöön, suurenee. Tämä suuntaus on pohjavesien ja maaperän suojelemisen kannalta huono. Nykyinen toiminta, jossa polttonesteiden varastointimääriä on pienennetty, on vähentänyt maaperälle ja pohjavesille aiheutuvaa riskiä. Teivaanmäen voimalaitoksien käyttötuntimäärien ollessa vähäiset voimalaitoksen vaikutus Lahden ilmanlaatuun ei ole ollut erityisen merkittävä. On kuitenkin huomioitava, että Teivaanmäen voimalaitoksen toimiessa huippuja varavoimakäytössä, sen käyttötunnit ajoittuvat juuri pitkiin pakkasjaksoihin, jolloin Lahden kaupungin ilmanlaatu typenoksidien takia on huonoimmillaan. Lahden keskusta sijaitsee ilman epäpuhtauksien sekoittumisen kannalta maastollisesti epäedullisesti harjujen muodostumassa painanteessa, joka lisää alueella inversioiden esiintymisherkkyyttä. Lahden kes-

18 kustassa ylittyvät valtioneuvoston ilmanlaadulle antamat ohjearvot vuosittain leijuvan pölyn suhteen ja ajoittain typenoksidien suhteen. Teivaanmäen voimalaitoksen käytön rajoittamista tilanteissa, joissa ilmanlaatu on todettu huonoksi tai välttäväksi, on harkittava. Ilmanlaatuongelmien takia Lahden seudun ympäristöpalvelut suhtautuu päästökorkeuden pienentämiseen kriittisesti ja pitäisikin parempana, että kaikki savukaasut johdettaisiin korkeampaan vanhaan piippuun. Päästökorkeuden määrittämisestä tulee ennen päätöstä tehdä leviämismalliselvitys. Teivaanmäen voimalaitos tulee velvoittaa osallistumaan ilmanlaadun ja myös muuhun mahdolliseen ympäristöntilan yhteistarkkailuun. Teivaanmäen voimalaitoksen läheisyydessä on suunnitteilla suuria maankäytöllisiä muutoksia mm. Rantakartanon kaava, Teivaanmäen hotellihanke ja muutokset Suurhallin toiminnassa. Nämä tulevat lisäämään Teivaanmäen voimalaitoksen vaikutusalueella asuvien ja työskentelevien määrää. Lahden seudun ympäristöpalvelut katsoo, että haetun mukaiselle toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Alueelle voidaan sijoittaa voimalaitos, joka käyttää polttoaineena maakaasua. Polttoöljyn varastointia ei tule alueella sallia tai ainakaan sen varastointi ei saa nykyisestä lisääntyä. Laitoksen sijaintipaikka on pohjaveden kannalta riskialtis. Alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja alueen ali kulkee Vesijärvi-Laune-ruhje. Ruhjeen vedenjohtavuus on erittäin suuri ja pohjaveden virtaussuunta on ruhjeesta kohti Launeen vedenottamoa. Launeen vedenottamolta ei tällä hetkellä johdeta vettä vesijohtoverkkoon, mutta tulevaisuudessa ottamo on tarkoitus palauttaa talousvesikäyttöön. Jos voimalaitosta ei voi käyttää ilman, että alueella varastoidaan varapolttoaineena öljyä, toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa terveydensuojeluviranomaisena 21.7.2011 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Viranomaisen tiedossa ei ole terveydensuojelun kannalta seikkoja, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Poistuvien öljysäiliöiden osalta tulee selvittää mahdolliset päästöt maaperään. Lahden kaupunginhallitus toteaa 22.9.2011 toimitetussa lausunnossa seuraavaa: Lahti Energia Oy:n Teivaanmäen voimalaitoksen ympäristöluvassa on otettava huomioon Urheilukeskuksen, Suurhallin, Lahti Hallin ja Teivaan voimalaitoksen alueen asemakaavassa Teivaankadun rakentamisen voimalan toiminnalle aiheuttamat rajoitukset ja voimalaitoksen ympäristössä vireillä olevat asemakaavamuutokset. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toteaa 19.8.2011 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Teivaanmäen voimalaitos on Tukesin valvoma kohde siellä varastoitavien vaarallisten kemikaalien määrän perusteella. Toiminnan laajuus on ns. lu-

19 palaitos. Yrityksellä on lupa varastoida toisessa suuressa varastosäiliössä 5 000 m 3 raskasta polttoöljyä ehdolla, että viereinen Lahti Halli ei ole käytössä. Käytännössä varastosäiliö on ollut tyhjä kyseisestä syystä. Ympäristölupahakemuksesta ilmenee, että yritys kaavailee polttoöljysäiliön korvaamista pienemmällä säiliöllä, tilavuus 2 800 m 3. Kyseinen säiliö olisi ns. kaksoisvaippa ja -pohjasäiliö. Kyseiselle säiliötyypille ei ole olemassa voimassa olevaa standardia, joten sille tulee hakea rakenteen hyväksyntää tarkastuslaitokselta. Säiliötä koskevat säädökset ovat muutoksen alla. Kansallinen lainsäädäntö perustuu lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Sen soveltavat säädökset ovat edellisen lain ajalta ja uudet säännökset ovat valmistumassa. Jatkossakin säiliön rakenteen tulee olla joko kansallisen tai EN-standardin mukainen tai muussa tapauksessa tarkastuslaitoksen hyväksymä. Edellä mainitussa kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 18 :n mukaan vaarallista kemikaalia varastoivaa laitosta ei ilman erillistä, perusteltua syytä saa sijoittaa pohjavesialueelle. Olemassa olevien laitosten osalta asia käsitellään vastaavalla tavalla toimintaa laajennettaessa. Teivaanmäen voimalaitoksen kohdalla kyse on varastoinnin vähentämisestä ja uudesta kaksoisvaipallisesta säiliöstä, joka tultaneen sijoittamaan nykyiseen betoniseen vallitilaan. Vallitilan tiiveys on todettava muutoksen yhteydessä. Tukes ei näe estettä säiliömuutokselle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut mahdollisuuden Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle antaa lausunto tehdyistä lupatäydennyksistä. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa 28.3.2012 toimitetussa lausunnossa seuraavaa: Voimalaitosalue sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle ja pohjaveden muodostumisalueelle. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa, että koska voimalaitosalue sijaitsee pohjaveden suojelun kannalta erittäin kriittisessä paikassa, pohjavesiä vaarantavien polttonesteiden varastoinnin lisäämistä ei tule sallia. Lupahakemuksen täydennyksessä on tehty typenoksidienleviämismalliselvitys. Selvityksen mukaan ohjearvoon verrattava tuntipitoisuus on 46 103 g/m 3, ja voi olla jopa melkein 70 % tuntiohjearvosta. Valtioneuvosto on antanut pienien energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista asetuksen, jonka mukaan energiatuotantoyksikkö ei yksinään saa aiheuttaa yli 20 prosenttia ilmanlaadun ohjearvoista. Vaikka Teivaanmäen voimalaitos kuuluukin suuriin energiatuotantolaitoksiin, ei ole perusteltua, että sen heikentäisi ilmanlaatua noin suuresti. Jos lupa ylipäätään myönnetään, laitoksen päästökorkeus pitäisi minimissään pitää nykyisellä tasolla.

20 Lahden seudun ympäristöpalvelut katsoo, että haetun mukaiselle toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta aluehallintovirastoon ei ole tullut muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta. Lahti Energia Oy:n 1.11.2011 toimitetussa vastineessa todetaan seuraava: Lahden teknisen ja ympäristötoimialan rakennusvalvonta/ terveydensuojelu Lahti Energia Oy toteaa, että Teivaanmäen öljysäiliöiden alueella on tehty maaperän kunnostusta vuonna 2009. Valtaosa öljyisestä maa-aineksesta saatiin tuolloin poistettua, mutta pilaantunutta maa-ainesta jäi vielä öljysäiliöiden bunkkerin alapuolelle sekä lämmönvaraajan anturan alle. Kunnostamatta jätetystä alueesta tehtiin ympäristö- ja terveysriskienarviointi, jonka perusteella alueelle jääneestä aineksesta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kahdesta havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailutulosten perusteella öljyä ei ole kulkeutunut pohjaveteen. Öljyisen maan puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli rakenteita puretaan niin, että pilaantuneen maa-aineksen puhdistaminen on mahdollista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Lahti Energia Oy ilmoittaa hankkivansa öljysäiliölle tarkastuslaitoksen hyväksynnän, mikäli kyseiselle säiliötyypille ei ole olemassa standardia. Öljysäiliö rakennetaan tiiviiseen, katettuun varo-altaaseen. Mikäli vanhaa betonirakenteista vallitilaa hyödynnetään, sen tiiveys varmistetaan. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lahti Energia Oy toteaa, että se aikoo teettää uuden leviämismalliselvityksen, jossa huomioidaan Teivaanmäen voimalaitoksen toiminta kokonaisuudessaan. Selvityksessä huomioidaan vaikutukset Lahden keskustassa sekä Salpausselän ja Jalkarannan virkistysaluilla sekä laitoksen lähialueilla. ELY-keskus on lausunnossaan vaatinut selvityksessä huomioitavaksi käyttötilanteen, jossa kuumavesikattilaa K2 ajetaan raskaalla polttoöljyllä. Lahti Energia on ilmoittanut ympäristölupahakemuksessaan, että raskasta polttoöljyä varaudutaan käyttämään varapolttoaineena uusilla kattiloilla K8 ja K9, muilla kattiloilla polttoaineena on maakaasu. Kattilalla K2 ei siis ole tarkoitus käyttää raskasta polttoöljyä. Lisäksi kattila K2 ja 35 metrin piippu on päätetty purkaa siinä vaiheessa, kun uudet kattilat ovat käyttökunnossa. Lahti Energia toimittaa leviämismalliselvityksen lupaviranomaiselle sen valmistuttua.

21 Kaksoisvaippasäiliön lisäsuojaukseen on otettu kantaa Tukesin lausuntoon annetussa vastineessa. Lisäksi todetaan, että raskaan öljyn varastotilavuus on mitoitettu tuotantotehon mukaan ja sitä on jo vähennetty aiemmasta. Teivaanmäen voimalaitoksella on ollut aiemmin 2 x 5000 m 3 säiliöt tuotantotehon ollessa pienempi kuin nyt suunnitellussa. Raskasta polttoöljyä on tarpeen käyttää varmistamaan laitoksen toiminta silloin, kun maakaasua ei jostakin syystä ole käytettävissä. Lahden kaupunginhallitus Lahti Energia Oy toteaa, että Teivaanmäen voimalaitoksella on jo nykytilanteessa useita piippuja. Hakemuksessa esitetty piippu on uusi. Uudella piipulla varmistetaan kaasuturbiinin K3 kaukokäyttö. Hakemuksen jättämisen jälkeen on kuitenkin päätetty olemassa olevan 35 m piipun purkamisesta, kun uudet kattilat ovat käyttökunnossa. Tällöin piippujen kokonaismäärä pysyy samana nykytilanteeseen verrattuna. Lahti Energia toimittaa esityksen piipun sijoittumisesta maankäytölle, kun asia on ajankohtainen. Lahti Energia osallistuu aktiivisesti Lahden kaupungin kaavatyöskentelyyn ja pyrkii siten omalla toiminnallaan huomioimaan tulevien kaavojen mahdolliset vaikutukset toimintaansa. Teivaankadun rakentamisen osalta on tehty yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa ja vaikutukset on jo huomioitu. Lahden seudun ympäristöpalvelut Lahti Energia Oy toteaa, että uusi öljysäiliö toteutetaan kaksoisvaippasäiliönä, jolle hankitaan Tukesin vaatimuksen mukainen tarkastuslaitoksen hyväksyntä. Lisäksi öljysäiliö sijoitetaan tiiviiseen katettuun varoaltaaseen. Vanhat säiliöt olivat yksivaippasäiliöitä ja rakenteet peräisin 1960-luvulta. Uusi säiliö ja sen suojaukset toteutetaan nykyisten määräysten mukaisesti. Öljyjärjestelmä liitetään kaukovalvottavaan hälytysjärjestelmään ja öljynpurkupaikka rakennetaan siten, että mahdollisessa vahinkotapauksessa öljyä ei pääse maaperään tai pohjavesiin. Rakenteiden alle jääneen öljyisen maa-aineksen osalta on tehty ympäristöja terveysriskien kartoitus, jonka perusteella alue on voitu jättää kunnostamatta. Pohjaveden laatua seurataan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla pohjavesiseurannalla. Uusien kattiloiden rakentaminen, vanhojen 5 000 m 3 :n säiliöiden poistaminen ja uuden pienemmän säiliön rakentaminen ovat osa Teivaanmäen voimalaitoksen kehittämistä, jolla varmistetaan Lahden kaupungin energiahuoltoa tulevaisuudessa. Kymijärven uuden voimalaitoksen valmistuttua ja nykyisen, vanhan voimalaitoksen käytön vähennyttyä EU-säädösten vuoksi kaukolämmön tuotantoteho putoaa nykyisestä tasostaan ja alueella tarvitaan väistämättä lisää kaukolämmön varakapasiteettia vuoden kylmimmille kuukausille. Valtaosa Lahden alueen asunnoista lämpiää nimenomaan kaukolämmöllä.

22 Energiahuollon turvaamiseksi Teivaanmäen voimalaitoksella on oltava mahdollisuus varapolttoaineen käyttöönottamiseksi tilanteissa, joissa maakaasun saanti estyy. Öljysäiliön koko on mitoitettu laitoksen tuotantotehon mukaiseksi. Haetulla varastointitilavuudella laitosta on mahdollista käyttää noin 10 vuorokautta. Tässä yhteydessä Lahti Energia haluaa korostaa, että Teivaanmäen voimalaitos sijaitsee kaukolämpöverkoston kannalta keskeisellä paikalla ja putkitusten ja sähköaseman siirtäminen pois alueelta aiheuttaa haasteita niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Tilanteissa, joissa Kymijärven voimalaitoksilla ei pystytä tuottamaan kaukolämpöä, voidaan Lahden kaupungin kaukolämmön saanti varmistaa ainoastaan mahdollistamalla Teivaanmäen voimalaitoksen käyttö myös polttoöljyllä. Varapolttoaineeksi on valittu raskas polttoöljy, koska sitä pidetään kevyttä polttoöljyä turvallisempana pohjaveden suojelun kannalta. Lahti Energia on teettänyt uuden piipun korkeuden määrittämiseksi leviämismalliselvityksen. Selvityksessä piipun korkeudeksi on määritetty 55 metriä. Lahti Energia teettää lisäksi uuden leviämismalliselvityksen, jossa huomioidaan Teivaanmäen voimalaitoksen vaikutukset kokonaisuudessaan. Selvitys toimitetaan lupaviranomaiselle sen valmistuttua. Lahden seudun ympäristöpalvelut esittää lausunnossaan, että Teivaanmäen kaikki savukaasut tulisi johtaa korkeimpaan savupiippuun. Savukaasujen johtaminen samaan savupiippuun ei ole teknisesti mahdollista. Uusi piippu on suunniteltu rakennettavaksi juuri siitä syystä, että laitoksen kaasuturbiinia ei ole mahdollista kaukokäyttää, mikäli savukaasut johdettaisiin 75 metrin piippuun. Lahti Energia Oy:lle on varattu mahdollisuus antaa vastine 28.3.2012 annetusta lausunnosta. Lahti Energia Oy toteaa 11.4.2011 saapuneessa vastineessa seuraavaa: Lahti Energia on esittänyt käytettäväksi varapolttoaineena raskasta polttoöljyä juuri sen takia, että laitos sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Lisäksi Lahti Energia pienentää säiliökokoa ja on esittänyt varmistukseksi kaksivaippaista säiliötä, nykyisten säiliöiden ollessa yksivaippaisia. Suojausjärjestelmiä on esitetty kaiken kaikkiaan parannettaviksi. Leviämismalliselvityksessä on mallinnettu päästöt pahimman päästötilanteen mukaan, jolloin kaikki kattilat ovat päällä ja kattiloilla K8 ja K9 poltetaan raskasta polttoöljyä. Tällainen tilanne on hyvin epätodennäköinen ja tapahtuessaankin lyhytaikainen. Tehty mallinnus osoittaa, ettei tässäkään tilanteessa ylitetä säädettyä raja-arvoa, vaan päästö jää huomattavasti raja-arvon alapuolelle. Lisäksi tulee huomioida, että ohjearvot ovat tavoitteita, joihin ilmanlaadun parantamisessa pyritään. Raja-arvot ovat luonteeltaan tiukempia kuin ohje-arvot. Raja-arvoihin verrattaessa toiminnan aiheuttamat typenoksidien pitoisuuslisät ovat noin 45 48 % tunnin raja-arvosta, kun polttoaineena käytetään maakaasua ja noin 60 % kun osalla kattiloista käytetään raskasta polttoöljyä.