Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2011

Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2011

Boliden Kokkola perustiedot Boliden Kokkola Oy on 310 000 tonnin tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjois- ja Keski-Eurooppa. Tehtaan päätuote on puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Pienin tuotekoko on 25 kilon sinkkiharkko ja suurin 4 000 kiloa painava jättijumbo. Kokkolassa tuotettu sinkki menee pääasiassa suurten terästehtaiden käyttöön. Toiminnan sivutuotteena syntyy rikkidioksidia ja höyryä. Rikkidioksidi jalostetaan rikkihapoksi ja höyry myydään samalla teollisuusalueella toimivalle voimalaitokselle. Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuoden 2011 lopussa tehdas työllisti 537 henkeä. Tuotannon arvo oli noin 484 miljoonaa euroa. Osa kansainvälistä metallikonsernia Boliden Kokkolan emoyhtiö on ruotsalainen Boliden AB. Bolidenilla on tehtaita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kaivoksia yhtiöllä on Ruotsissa ja Irlannissa. Konsernin päätuotteet ovat sinkki ja kupari. Yhtiö tuottaa myös kultaa, hopeaa ja lyijyä. Bolidenilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa. Markkinointiyksiköllä on toimintoja Ruotsin lisäksi Isossa-Britanniassa ja Saksassa. 2 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

Sinkin tuotanto aloitettiin Kokkolassa vuonna 1969. Nykyisin Boliden Kokkolan tuotantokapasiteetti on 310 000 tonnia, ja se on Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. 1969 Sinkin tuotanto Kokkolassa aloitetaan. Tehdas on osa Outokumpu-konsernia. 1974 Ensimmäinen laajennus valmistuu. Tuotantokapasiteetti 150 000 tonnia vuodessa. 1988 Sinkkitehdasta modernisoidaan. Vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee 170 000 tonniin. 1990 Outokumpu-konsernin toimintoja yhtiöitetään. Sinkkitehtaasta muodostetaan Outokumpu Zinc Oy. Boliden Kokkola sijaitsee Kokkolan Suurteollisuusalueella meren äärellä. Boliden AB:n liikevaihto vuonna 2011 oli 40 323 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 4 464 miljoonaa euroa. Konserni työllisti vuoden lopussa 4 400 henkilöä. Boliden AB:n osake noteerataan Tukholman ja Toronton pörsseissä. Sinkkitehtaan yhteiskuntavastuu Boliden Kokkolalle vastuullisuus on perusarvo, jonka mukaan tehdas on toiminut vuosikymmenten ajan. Vastuullinen toimintatapa on luonut sinkkitehtaalle hyvät toimintaedellytykset, joiden avulla yhtiötä on pystytty jatkuvasti kehittämään. Tämän raportin avulla kerromme sidosryhmillemme siitä, miten kannamme vastuuta ihmisten hyvinvoinnista, ympäristöstä ja taloudesta. Kerromme myös, millainen tuote sinkki on yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Boliden-konsernin julkaisema GRI-ohjeiston mukainen yhteiskuntavastuuraportti on luettavissa osoitteessa www.boliden.com. Kokkolan paikallinen raportti on tehty GRI:n hengessä, mutta siinä keskitytään asioihin, jotka ovat kiinnostavimpia lähimpien sidosryhmiemme näkökulmasta. 1998 Sinkkitehdasta laajennetaan. Tuotantokapasiteetti nousee 225 000 tonniin. 2001 Neljäs laajennus nostaa tuotantokapasiteetin 260 000 tonniin. Kokkolan tehtaasta tulee yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. 2004 Sinkkitehdas siirtyy Boliden AB:n omistukseen. Vuotuinen tuotantokapasiteetti 275 000 tonnia. 2004 2008 Useita teknisiä muutoksia, jotka parantavat tehtaan suorituskykyä ja nostavat tuotantokapasiteettia. 2009 Tuotantokapasiteetti 306 000 tonnia. Tehtaan kehittäminen jatkuu. 2010 Rikkihappotehdas siirtyy Kemiralta Bolidenin omistukseen. 2011 Uusi tuotantoennätys 307 352 tonnia. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 3

Sinkki hivenaine ja käyttömetalli Sinkki vaikuttaa keskeisesti sekä elollisten olioiden terveyteen että modernin yhteiskunnan toimintaan. Ihminen löysi sinkin ja sen ainutlaatuiset ominaisuudet satoja vuosia sitten. Alkuaineena sinkki on ollut luonnollinen osa elämän kehitystä satoja miljoonia vuosia. Sinkkiä esiintyy luontaisesti maaperässä ja vedessä. Sinkki on yksi luonnon yleisimmistä alkuaineista, ja se on välttämätön kaikkien elollisten olioiden kasvulle ja fyysiselle kehitykselle. Ihmisen elimistössä sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin ja hormonin toimintaan. Nämä säätelevät muun muassa kasvutekijöitä, munuaisten toimintaa, vastustuskykyä, näkökykyä, makuaistia, sokeritasapainoa ja lisääntymiskykyä. Suurin osa korroosiosuojaukseen Helpon muokattavuuden ja suojaavien ominaisuuksiensa ansiosta sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Maailmalla tuotetaan sinkkiä yli 11 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin puolet tästä määrästä käytetään terästuotteiden sinkitykseen. Sinkityksessä sinkki muodostaa teräksen pinnalle suojaavan kerroksen, joka pidentää tuotteiden elinkaarta ja siten parantaa niiden ekotehokkuutta. Sinkki on ympäristön kannalta hyvä valinta myös sen vuoksi, että sinkkiä voidaan kierrättää loputtomasti. Kokkolan tehtaan tuotannosta suurin osa menee suurille terästehtaille, jotka valmistavat sinkittyä terästä esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön. CASE Kampanja, joka voi pelastaa ihmishenkiä Sinkki on olennainen hivenaine ihmisen terveydelle. Se aktivoi solujen jakautumista, kasvua sekä fyysistä kehitystä. Sinkki vaikuttaa aivojen kehitykseen ja suojaa elimistöä sairauksilta. Se vahvistaa myös immuunijärjestelmää ja auttaa taistelemaan tulehduksia vastaan. Suomessa sinkkiä saadaan monipuolisesta ruokavaliosta, mutta maailmanlaajuisesti sinkin puute on vakava terveysriski. Unicefin arvion mukaan sinkinpuute koskettaa noin kahta miljardia ihmistä ja vuosittain 450 000 lasta on vaarassa menehtyä ripulitauteihin ja muihin sinkin puutoksesta aiheutuviin sairauksiin. Vuonna 2011 Boliden lähti tukemaan Zinc Saves Kids kampanjaa, jonka avulla lisätään tietämystä sinkin puutteen aiheuttamista vakavista ongelmista ja parannetaan aliravitsemuksesta kärsivien lasten mahdolli- suuksia jäädä eloon ja kehittyä normaalisti. Aloitteen kampanjaan on tehnyt International Zinc Association (IZA), joka on esittänyt yhteistyökumppaninsa Unicefin kanssa vetoomuksen sinkkialalla toimiville yrityksille. Tavoitteena on kerätä vähintään kolme miljoonaa dollaria kolmen vuoden aikana Unicefin ravinto-ohjelman tueksi Nepalissa ja Perussa, joissa ravintopuutostilat ovat hyvin vakava ongelma. 4 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

SINKIN KÄYTTÖTAVAT SINKITYT TUOTTEET: Sinkitseminen pidentää terästuotteiden elinkaarta useita kymmeniä vuosia. Moniin pintakäsittelymenetelmiin verrattuna sinkitys on paitsi kestävä myös edullinen ratkaisu. Edullisuutta lisää se, että sinkitty pinta ei tarvitse lainkaan huoltoa elinkaarensa aikana. Sinkittyjä tuotteita ovat mm. tie- ja katurakenteet, siltarakenteet, voimalinjat, naulat, kattopellit ja autojen korit. SINKKIKEMIKAALIT: Sinkkikemikaaleja käytetään monien tuotteiden raaka-aineina. Sinkkioksidia käytetään kumi- ja rengasteollisuudessa, lannoiteteollisuudessa sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Sinkkipulveria käytetään korroosiolta suojaavien erikoismaalien valmistuksessa. MESSINKI: Messinki on sinkin ja kuparin seos. Messingin väri on hyvin lämmin, minkä vuoksi sitä käytetään paljon arkkitehtuurissa ja sisustuksessa. Messinki on myös hygieeninen ja helposti muokattava materiaali. Messingistä valmistetaan mm. soittimia, ovenkahvoja, vetimiä, venttiileitä ja kiinnitystarvikkeita. VALSSATTU SINKKI: Valssattu sinkki on puhdasta sinkkiä, johon mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan tarvittaessa seostaa kuparia tai titaania. Valssatun sinkin käyttöikä esimerkiksi kattopelleissä on useita satoja vuosia. Valssattu sinkki soveltuu erinomaisesti rakennuksiin, sillä se on koko käyttöikänsä ajan täysin huoltovapaa ja sen ulkonäkö on muuttumaton. Kattojen lisäksi valssattua sinkkiä käytetään julkisivuverhoiluissa ja vedenpoistojärjestelmissä. PAINEVALUSINKKI: Painevalusinkki on erinomainen valumetalli. Sen etuja vaihtoehtoisiin materiaaleihin verrattuna ovat myös kestävyys, edullisuus ja hyvä valettavuus. Painevalusinkkiä käytetään mm. ovenkahvoissa, lukoissa, vetoketjujen lukkomekanismeissa sekä erilaisissa työkaluissa ja koneissa. AKUT: sinkin käyttö akuissa ja paristoissa perustuu suureen energiatiheyteen, kierrätettävyyteen ja käyttöturvallisuuteen. Sinkki-ilmaparistot ja akut edustavat alan uusinta teknologiaa. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 5

TALOUDELLINEN VASTUU 2011 Vakaata tuotantoa Boliden Kokkolalle vuosi 2011 oli tuotannollisesti erittäin hyvä. Sinkkiä tuotettiin 307 352 tonnia. Sinkkitehtaan määrätietoinen kehittäminen on jatkunut koko 2000-luvun ajan, minkä myötä tehtaan tuotantokapasiteetti on kasvanut runsaassa vuosikymmenessä 250 000 tonnista 310 000 tonniin vuodessa. Kasvu on saatu aikaan lukuisilla pienillä prosessimuutoksilla ilman merkittäviä laajennuksia. Vuonna 2011 tehdas saavutti uudet tuotantoennätykset jokaisessa prosessivaiheessa eli rikastesyötössä, katodituotannossa ja valutuotannossa. Tuotantoennätysten syntyminen perustui ensisijaisesti tuotantoprosessin vakauteen, jonka taustalla on tehtaan hyvä kunto sekä prosessin hyvän hallinnan kautta saavutettu korkea käyttöaste. Vuoden aikana valmista lopputuotetta eli metallista sinkkiä tuotettiin 307 352 tonnia. Määrä on samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin saavutettu edellinen tuotantoennätys, 307 144 tonnia. Hyvästä tuotantovauhdista huolimatta yhtiön liikevoitto laski 52 miljoonasta eurosta 24 miljoonaan euroon. Laskun pääasial- 6 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

Liuotusvaiheeseen kohdistuvaan investointiin sisältyy muun muassa kuuden liuotusreaktorin uusiminen. Ensimmäisten uusien reaktoreiden asennus aloitettiin helmikuussa 2011. Vuonna 2011 Kokkolassa tuotettiin sinkkiä runsaat 307 000 tonnia. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin. Investoinneilla eteenpäin Vuonna 2011 Boliden Kokkola jatkoi toimintansa määrätietoista kehittämistä. Mittavimmat investointihankkeet kohdistuivat tuotantoprosessin alkuvaiheessa olevan liuotusprosessin kehittämiseen sekä vuonna 2010 ostettuun rikkihappotehtaaseen, jossa toteutettiin useita laiteparannuksia. Liuosprosessiin tehtävät muutokset parantavat sinkin tuotantoprosessin toimivuutta, minkä lisäksi ne mahdollistavat hopean talteenoton käynnistämisen. Tämä investointiprojekti alkaa keväällä 2012 ja valmistuu vuoden 2014 aikana. Investointien lisäksi tehtaan toimintaan vaikutettiin myös oman toiminnan kehittämisen kautta. Kehittämistyön perustana on konserninlaajuinen New Boliden Way ohjelma, jota Kokkolassa on toteutettu vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2011 paneuduttiin erityisesti tiimitoiminnan sekä 5S:n eli siisteyden ja järjestyksen kehittämiseen. Hankkeiden odotetaan tuovan konkreettisia parannuksia työn sisältöön ja henkilöstön viihtyvyyteen sekä niiden myötä työn tuottavuuteen. lisena syynä oli kysynnän heikkenemisestä johtunut sinkin hinnan aleneminen. Yhtiön liikevaihto oli 195,8 miljoonaa euroa. Boliden-konsernin sisällä käytetään ns. tollausperiaatetta, jonka vuoksi liikevaihto ja liikevoitto eivät välitä kokonaiskuvaa sinkkitehtaan toiminnan taloudellisesta mittakaavasta. Kuvaavampi luku on tuotannon arvo, joka vuonna 2011 oli 484 miljoonaa euroa. Suurimmat kustannuserät Boliden Kokkolan suurimmat kustannuserät ovat energia ja henkilöstökulut. Vuonna 2011 näiden osuus kokonaiskustannuksista oli 41 ja 19 prosenttia. Sinkkitehtaan energiankäyttöä pyritään tehostamaan jatkuvasti kustannusten ja ympäristön säästämiseksi. Tällä hetkellä Boliden Kokkola on yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista. Sinkkitehdas on mukana Fennovoimassa, jolle eduskunta antoi kesällä 2010 periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamiseksi. Osakkuuden avulla halutaan varmistaa energian saanti kilpailukykyä tukevalla tavalla. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 7

CASE Paikallinen vaikutus 2011 Sinkkitehtaan taloudellinen merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle ja Kokkolan kaupungin taloudelle on erittäin suuri: Suurin yksityinen työnantaja Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuonna 2011 tehdas työllisti 537 henkilöä, joille maksettiin palkkoja yhteensä noin 25,5 miljoonaa euroa. Huomattava nuorten työllistäjä Sinkkitehdas tarjoaa kesätyötä vuosittain noin 120 nuorelle. Suurin osa kesätyöntekijöistä on lähtöisin Kokkolan seudulta. Sinkkitehtaan oma laboratorio tuottaa päivittäin noin 1 000 analyysitulosta, joita hyödynnetään prosessinohjauksen lisäksi muun muassa lopputuotteen laadun ja toiminnan ympäristövaikutusten seurannassa. Kuvassa laborantit Marjo Mattila (vas.), Anne Vertanen ja Taija Väli-Tainio sekä laboratorion päällikkö Måns Jungar. Tärkeä veronmaksaja Sinkkitehdas on merkittävä veronmaksaja. Esimerkiksi vuonna 2011 sinkkitehdas maksoi tuloveroja 6,8 miljoonaa euroa. Merkittävä toiminnan tukija Boliden Kokkolan sponsoritoiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemista Kokkolan alueella. Boliden Kokkolan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on erittäin suuri, mikä hyödyttää paikallista elinkeinoelämää. Merkittävä välillinen työllisyysvaikutus Suuri osa sinkkitehtaan tarvitsemista palveluista ja tarveaineista ostetaan paikallisilta yrityksiltä. Vuonna 2011 investointien arvo oli 24,6 miljoonaa euroa ja muiden hankintojen arvo 80,9 miljoonaa euroa. Karkean arvion mukaan sinkkitehdas työllistää välillisesti noin 1 600 ihmistä. Vuonna 2011 sinkkitehdas antoi tukea muun muassa GBK-97 tyttöjoukkueen toimintaan. 8 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

Heikki Koivula (vas.) ja Pertti Santamaa ovat sinkkitehtaan pitkäaikaisia työntekijöitä. Vakaa työnantaja SOSIAALINEN VASTUU 2011 Ennakoivan henkilöstöpolitiikan ansiosta Boliden Kokkola on henkilöstölleen vakaa työnantaja. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan runsaasti uutta henkilöstöä. Boliden Kokkolan sosiaalisen vastuun lähtökohtana on suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka, joka perustuu muutosten ennakointiin useiden vuosien aikajänteellä. Tämän ansiosta yhtiö on pystynyt tarjoamaan henkilöstölleen pitkäkestoisia työsuhteita, kokopäivätyötä ja mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen. Suunnitelmallisuutta on tuettu työnantajan ja henkilöstön välisellä kehittämissopimuksella, joka on mahdollistanut henkilöstömäärän vähentämisen hallitusti ja luonnollisen poistuman kautta. Sopimukseen on rakennettu vuosittaiset tavoitteet, joiden saavuttamisesta henkilöstö on palkittu palkankorotuksilla. Henkilöstömäärän väheneminen perustuu tuotantoteknologian kehittymiseen, mutta se on edellyttänyt myös uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Henkilöstö saa hyödyn yhtiön kilpailukyvyn parantumisesta työpaikkojen vakauden ja tulokseen perustuvien palkitsemisjärjestelmien kautta. Uutta henkilöstöä palkataan Vuoden 2011 lopussa tehtaan palveluksessa oli 537 henki- löä ja henkilöstömäärä oli asettumassa lähelle tavoitetasoa. Ikärakenteesta johtuen henkilöstön vaihtuminen jatkuu vilkkaana. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan uutta henkilöstöä noin 20 henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2011 vakinaisessa työsuhteessa aloitti 31 henkilöä ja tehtaan palveluksesta poistui 35 henkilöä. Työnantajan ja henkilöstön välillä tehty kehittämissopimus luo perustaa vakaalle ja kumpaakin osapuolta hyödyttävälle henkilöstöpolitiikalle. Vuonna 2011 työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimi Juha Tuukkanen (vas.), ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä Markus Pohjonen ja toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Reijo Pahkamäki. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 9

Työhyvinvointia tuetaan monipuolisilla henkilöstöeduilla. Kuva henkilöstön lapsille järjestetystä joulujuhlasta. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi Henkilöstön näkökulmasta työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat näkyvimpiä osoituksia siitä, miten sinkkitehdas kantaa yhteiskuntavastuutaan. Boliden Kokkolassa työhyvinvoinnin perusta on työelämän lakien ja työehtosopimusten noudattaminen. Henkilöstölle tämä luo varmuuden siitä, että työehtoihin sisältyvät asiat hoidetaan kaikissa tilanteissa yleisten sopimusten mukaisesti ja työolosuhteille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Laissa ja sopimuksissa asetettua tasoa täydennetään tehtaan omilla käytännöillä, jotka on kehitetty vuosien mittaan tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa. Työhyvinvointia tuetaan muun muassa oman työterveyshuollon sekä toimivien palkitsemisjärjestelmien ja henkilöstöetujen kautta. Parin viime vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämisen painotusta on suunnattu rakenteellisista asioista kohti työelämän laadun kehittämistä. Työelämän laadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä arkiseen työhön liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi työpaikan siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, työn sisällön kehittäminen ja työkyvyn tukeminen. Viereisen sivun esimerkeissä kerrotaan tarkemmin vuonna 2011 toteutetuista toimenpiteistä ja niiden sisällöstä. Yksilön vastuu työhyvinvoinnista Työhyvinvoinnin edistäminen on työyhteisön yhteinen asia ja vastuu sen edistämisestä jakautuu työnantajan ja yksilöiden kesken. Jokainen yksilö vastaa oman työkykynsä ylläpidosta ja tavasta, jolla osallistuu työyhteisön toimintaan. Tämän vuoksi henkilöstöä kannustetaan pitämään huolta terveydestään ja fyysisestä kunnostaan sekä osallistumaan aktiivisesti työpaikan yhteisten asioiden suunnitteluun ja oman työympäristön kehittämiseen. 10 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

CASE Henkilöstökyselyn perusteella käynnistetyt kehityshankkeet Viihtyvyyden parantaminen Boliden-konsernissa tehdään kahden vuoden välein henkilöstötutkimus. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen tulosten perusteella Kokkolan tehtaalla käynnistettiin miesten pukuhuoneen ja osastoilla olevien taukotilojen remontit. Remontit valmistuivat vuoden 2011 aikana. Remonttien myötä yhteisten tilojen viihtyisyys ja tilojen käytettävyys paranivat huomattavasti. Esimerkiksi Remontin myötä huoltoloiden yleisilmeestä tuli raikas ja valoisa. miesten pukuhuoneissa tehtiin täydellinen pintaremontti ja niiden kalusteet vaihdettiin. Lisäksi tiloihin tehtiin useita toiminnallisia parannuksia, joihin sisältyy muun muassa henkilökohtaisten vaatekaappien ilmastointi. Puhdistamon huoltotiimi on yksi ensimmäisistä toimintansa aloittaneista tiimeistä. Tiimit kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa. Tiimitoiminnan kehittäminen Toisessa henkilöstötutkimuksen perusteella käynnistyneessä kehityshankkeessa keskitytään tiimitoiminnan kehittämiseen. Projekti alkoi maaliskuussa tuotannon ja kunnossapidon organisaatioista, joista se laajentui vuodenvaihteeseen mennessä tukitoimintoihin ja kattaa nykyisin koko henkilöstön. Sinkkitehtaalla on toteutettu tiimimäistä työtapaa aiemminkin, mutta nyt tavoitteellinen tiimityö viedään aikaisempaa syvemmälle työn suunnitteluun ja arkisiin toimintatapoihin. Tiimejä kannustetaan omatoimisuuteen, minkä myötä tiimien jäsenet pystyvät kehittämään itsenäisemmin omaa työtään ja sitä kautta koko yrityksen toimintaa. Kuntoliikunnan tukeminen Sinkkitehdas tukee henkilöstön liikuntaharrastuksia järjestämällä salivuoroja ja maksamalla osan esimerkiksi uimahallien ja kuntosalien käyttömaksuista. Vuonna 2011 henkilöstöä kannustettiin työmatkapyöräilyyn haastekampanjan avulla. Haastekampanja käynnistyi huhtikuussa 2011 ja se kestää heinäkuulle 2012 Lontoon olympialaisten alkuun saakka. Kampanjasta on tullut erittäin suosittu ja sen etenemistä seurataan päivittäin intranetissä. Mukaan on lähtenyt 150 työmatkapyöräilijää, joista innokkaimmat Lontoon olympialaisiin tähtäävä ammattilaispyöräilijä Pia Sundstedt avasi pyöräilykampanjan. Häntä jututti Janne Vanhala. tulevat pyörällä töihin päivittäin. Kampanjan avulla pyörän selkään on innostettu myös niitä, jotka eivät ole pyöräilleet työmatkojaan aiemmin. Vuorotyöaikamallia koskeva kokeilu Vuonna 2011 sinkkitehtaalla järjestettiin uutta vuorotyöaikamallia eli ns. lyhyttä kiertoa koskeva kokeilu. Kokeilun käynnistäminen perustui eri työaikamallien terveysvaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin, joiden perusteella lyhyt kierto on vuorotyötä tekevien terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin tehtaalla pitkään käytössä ollut ns. pitkä kierto. Vuoden 2011 lopulla vuorotyöntekijöille järjestettiin kysely, jonka perusteella päätettiin vuorotyöaikamallin jatkosta. Enemmistön kannan mukaan lyhyt kierto vakiinnutettiin tehtaan työaikamalliksi vuoden 2012 alusta lähtien. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 11

Työturvallisuutta parannetaan jatkuvasti Työturvallisuuden kehittämistä jatkettiin vuonna 2011. Tavoitteena on saavuttaa tapaturmaton työyhteisö. Boliden Kokkola haluaa suojella kaikin tavoin alueellaan toimivan oman henkilöstön ja alihankkijoiden terveyttä ja turvallisuutta. Käytännön tasolla tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa tiukkojen turvallisuusohjeiden ja säännöllisten turvallisuuskoulutusten avulla. Toteutamme jatkuvasti erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla parannamme turvallisuustasoamme. Tavoitteena tapaturmattomuus Vuonna 2011 tehtaalla sattui kahdeksan poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 8,9. Tapaturmien määrä kasvoi edellisvuodesta ja oli selvästi tavoitetasoa korkeampi. Pitkän aikavälin tarkastelussa tapaturmien määrä on ollut laskussa. Boliden Kokkolan turvallisuustaso on huomattavasti parempi kuin suomalaisessa metalliteollisuudessa keskimäärin. Sinkkitehtaan tavoitteena on saavuttaa täysin tapaturmaton työyhteisö, jossa jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Uskoa tavoitteen saavuttamiseen luo vuosien 2008 ja 2009 aikana saavutettu yli 420 päivää kestänyt yhtämittainen tapaturmaton jakso. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan Boliden Kokkola ei salli turvallisuuden vaarantamista missään olosuhteissa. Henkilöstöä kannustetaan raportoimaan vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista, jotta korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan ja tapaturmat estämään. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan perusteellisesti. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan pitämällä työturvallisuuteen liittyviä asioita koko ajan esillä. Hyvä esimerkki tästä on turvallisuusasioiden käsittely kaikissa säännöllisesti toistuvissa kokouksissa. Henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioissa jatkuvasti. Minimivaatimuksena on valtakunnallinen työturvallisuuskortti, joka vaaditaan koko henkilöstöltä. Työsuhteen alussa uudet työntekijät osallistuvat turvallisuusperehdytykseen ja tehtävän edellyttämää turvallisuusosaamista kasvatetaan työuran aikana erilaisten lisäkoulutusten kautta. Edellytämme valtakunnallista työturvallisuuskorttia ja turvallisuusperehdytyksiä oman henkilöstömme lisäksi myös kaikilta alihankkijoiltamme. Turvallisuutta parannetaan jatkuvasti erilaisten toimenpiteiden kautta. Alueen liikenneopasteet uusittiin kesällä 2011. 12 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

CASE Uusien työvaatteiden oranssipohjainen väritys on parantanut henkilöiden näkyvyyttä, mikä on iso parannus esimerkiksi liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Uusia työvaatteita esittelemässä työturvallisuuspäällikkö Sirpa Olaussen ja turvallisuuskoordinaattori Sami Alakotila. Uudet työvaatteet paransivat turvallisuutta Sinkkitehtaan työvaatteet uusittiin vuoden 2011 aikana. Vaatteiden suunnittelun lähtökohtana oli työturvallisuuden parantaminen, minkä lisäksi vaatemalliston uusimisella haluttiin vaikuttaa yleiseen yrityskuvaan. Tärkein turvallisuutta parantava asia oli näkyvyyden lisääminen värivalintojen avulla. Aikaisemmin käytössä olleet vaatteet olivat tummansinisiä eikä niiden näkyvyys esimerkiksi sadekelillä tai keskitalven pimeydessä ollut riittävä. Uusien vaatteiden valinnassa ongelma ratkaistiin kirkkaalla oranssipohjaisella värityksellä sekä heijastinpintojen määrän huomattavalla lisäämisellä. Työvaatteiden uusimista valmisteltiin työryhmässä, johon kuului edustajia tehtaan eri osastoilta. Henkilöstön toiveet pyrittiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon, minkä ansiosta vaatteisiin saatiin lisätaskuja ja muita toiminnallisia parannuksia. Käytettävyyttä on lisännyt muun muassa se, että uuden värityksen myötä koko henkilöstön vaatetus täyttää EU:n satamadirektiivin vaatimukset eikä satama-alueella tarvita enää erillisiä heijastinliivejä. Vaatteiden materiaalivalinnat olivat jo aiemmin turvallisuusmääräysten mukaisia eikä niihin tullut muutoksia. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 13

Ympäristösuorituskyky huippuluokkaa YMPÄRISTÖVASTUU 2011 Boliden Kokkolan ympäristösuorituskyky on maailman huippuluokkaa niin päästömäärien kuin energiatehokkuuden näkökulmasta. Vuonna 2011 suorituskyky pysyi edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Boliden Kokkola noudattaa toiminnassaan ympäristölainsäädäntöä ja viranomaisten antamia ympäristölupapäätöksiä, joissa on asetettu muun muassa päästörajat sekä ympäristön tarkkailua ja jätehuoltoa koskevat velvoitteet. Lisäksi tehdas asettaa vuosittain omia tavoitteitaan, joiden avulla se tähtää ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Sinkin ja rikkihapon tuotannon merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat päästöt ilmaan, päästöt veteen ja muodostuvat prosessisakat. Näiden lisäksi tehdas kiinnittää jatkuvasti huomiota energiatehokkuuden parantamiseen sekä prosessi- ja yhdyskuntajätteiden hyötykäytön tehostamiseen. Vaikutukset ympäristöön Ympäristön tilaa koskevien selvitysten perusteella ympäristön tila Kokkolan alueella on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Merialueella meriveden laatu on hyvällä tasolla alittaen epäpuhtauksille vesiympäristössä määritetyt haitattomat tasot. Myös sedimenttien osalta pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Vuonna 2011 merialueella aloitettiin riskinarviointi, jonka tavoitteena on selvittää kerättävien näytteiden avulla merialueen nykytilaa sekä löytää mahdollisia uhka- tai riskitekijöitä. Ilmanlaatu tehdasalueen läheisyydessä sijaitsevalla Ykspihlajan mittausasemalla oli suurimman osan vuodesta hyvällä tasolla. Voimassa olevien ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen ylityksiä kirjattiin hengitettävien hiukkasten osalta kaksi. Koko vuoden kattavassa tarkastelussa ilmanlaatu oli Ykspihlajassa 81 % vuodesta hyvällä tasolla, arvioituna ilmanlaatuindeksillä, joka ottaa huomioon kaikkien mitattavien epäpuhtauksien vaikutukset ilmanlaatuun. Ykspihlajassa hiukkasista tehdyt metallianalyysit (As, Cd ja Ni) olivat selvästi parempia kuin voimassa olevat tavoitearvot. Päästöt ilmaan Vuonna 2011 ilmapäästöt olivat edellisvuoden tasolla, joskin sinkkipäästöissä tapahtui lievää nousua. Tuotettua sinkkitonnia kohden päästö ilmaan vuonna 2011 oli 21,8 grammaa, kun edellisvuonna vastaava päästö oli 18,8 grammaa. Rikkidioksidipäästöissä saavutettiin selkeä 15 prosentin vähennys. Muutos on seurausta rikkihappotehtaalla vuonna 2011 toteutetusta mittavasta investointiohjelmasta, jossa tehtaan prosessilaitteistoja uusittiin merkittävästi. Päästöt vesistöön Päästöt vesistöön nousivat jonkin verran vuoden 2011 tasoon 14 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

tiin hyötykäyttöön 94,7 prosenttia eli ainoastaan 5,3 prosenttia kerätyistä yhdyskuntajätteistä loppusijoitettiin kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteisiin verrattavien jätteiden osalta hyötykäyttöaste on valtakunnallisessa vertailussa erittäin korkea. Boliden Kokkola kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta tehtaan toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Kuva Halkokarin venevajoilta. verrattuna eikä käsittelyssä onnistuttu edellisvuosien kaltaisella tavalla. Merkittävin yksittäinen päästömäärään vaikuttanut tekijä oli toukokuussa sattunut häiriötilanne, jossa sinkkisulfaattiliuosta pääsi jätevesiin. Tilanteen seurauksena sekä sinkin että muiden metallien päästö mereen nousi, mikä näkyy hetkellisen piikin lisäksi nousuna koko vuoden päästötilastossa. Vuonna 2011 sinkkipäästö mereen oli 2,5 grammaa tuotettua sinkkitonnia kohden, kun vastaava päästö edellisenä vuonna oli 0,9 grammaa. Energian käyttö ja energiatehokkuus Boliden Kokkola sitoutui vuonna 2007 vapaaehtoiseen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan. Sopimuksella sitouduttiin energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönottoon ja energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Energiatehokkuusjärjestelmä saatiin valmiiksi vuonna 2010. Tällä hetkellä Boliden Kokkolan sinkkitehdas on yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista. Vuonna 2011 energian kulutus tuotettua sinkkitonnia kohden oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Saavutus on hyvä, sillä vuoden 2011 luvuissa on ensimmäistä kertaa mukana rikkihappotehtaan kulutuslukemat koko kalenterivuoden ajalta. Happotehdas siirtyi Bolidenin omistukseen toukokuussa 2010. Energian ominaiskulutus vuonna 2011 tuotettua sinkkitonnia kohden oli 3 595 kilowattituntia, kun se vuotta aiemmin oli 3 586 kilowattituntia. Ympäristöohjelmat vuodelle 2012 Boliden Kokkolan tavoitteena on ympäristökuormituksen jatkuva vähentäminen ja ympäristöriskien minimoiminen. Vuoden 2012 ympäristöohjelmissa painotetaan prosessijätteiden varastointialueen kehittämistä sekä veteen ja ilmaan johdettavien metallipäästöjen vähentämistä. Erityisesti keskitytään prosessien toimintavarmuuteen ja häiriötilanteista aiheutuvien päästöjen minimointiin. Vuonna 2011 rikkihappotehtaalla toteutettiin laaja investointiohjelma, jonka myötä tehtaan toimintavarmuus ja siten myös ympäristösuorituskyky paranivat. Vuonna 2012 happotehtaalla keskitytään tehtaan jätevesikäsittelyn tehostamiseen ja metallipäästöjen vähentämiseen. Prosessisakat ja jätteet Sinkin ja rikkihapon tuotantoprosesseissa muodostuvat prosessisakat sijoitetaan voimassaolevan ympäristölainsäädännön ja ympäristölupien mukaisesti tehtaiden läheisyydessä oleville varastointialueille. Kattavan tarkkailuohjelman avulla varmistetaan, ettei varastoinnista ole haittaa ihmisille tai ympäristölle. Sinkin tuotannossa muodostuvien prosessisakkojen määrä on riippuvainen käytetyn sinkkirikasteen laadusta ja määrästä. Syntyvän sakan määrään tehdas ei voi juurikaan vaikuttaa, mikäli metallisen sinkin nykyinen tuotantomäärä halutaan säilyttää nykyisellä tasollaan. Tavanomaisiin yhdyskuntajätteisiin verrattavat jätteet esimerkiksi keräyspaperi ja biojäte ohjataan hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2011 yhdyskuntajätteistä saa- Kokkolan alueen teollisuuslaitokset ja ympäristöviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä ilmanlaadun, merialueen ja pohjavesien laadun tarkkailussa vuosikymmenten ajan. Risto Koljonen Kokkolan kaupungin ympäristöosastolta esittelee ilmanlaadun seurannassa käytettävää mittauslaitteistoa Ykspihlajassa. BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 15

CASE Kokkola edelläkävijä ympäristön tilan tarkkailussa Kokkolassa tietoa ympäristön tilasta ja kehityksestä on kerätty monipuolisesti jo 1980-luvulta alkaen, jolloin merialueen yhteistarkkailu käynnistettiin. Myöhemmin 1990-luvun alussa aloitettiin ilmanlaadun yhteistarkkailu ja vuonna 2008 pohjavesien Ympäristön tilan tarkkailu Kokkolassa: tilaa koskeva yhteistarkkailu. Ympäristön tilan tarkkailu on erittäin monipuolista ja sen avulla saadaan tietoa monissa eri ympäristöelementeissä tapahtuvista muutoksista. Tarkkailua koordinoi ulkopuolinen puolueeton asiantuntija ja sen kustannuksista vastaa alueen teollisuus. Tarkkailutuloksia ja tietoa löytyy pitkältä aikaväliltä samoissa tarkkailupisteissä. Kokkolassa toteutettava ympäristön tilan tarkkailu on yksi pitkäaikaisimpia ja monipuolisimpia tarkkailuohjelmia Suomessa. Ilmanlaadun tarkkailu Ilmanlaatu (SO2, hiukkaset, NOx) Bioindikaattoriselvitys Metalli- ja alkuainepitoisuudet hiukkasissa Maaperän epäpuhtauspitoisuudet Lumiselvitys (epäpuhtaudet ja leviäminen) Merialueen tarkkailu Meriveden ja sedimentin laatu Metallipitoisuudet kaloissa ja eliöstössä Biologiset tutkimukset Kalataloustarkkailu Pohjavesialueen tarkkailu Kemiallinen tila (alkuaineet, metallit ym.) Kattavuus ja mittaustaajuus Jatkuvatoimiset mittaukset 2 tarkkailupisteessä 100 tarkkailupistettä, 5 vuoden välein 26 alkuainetta, 5 vuoden välein noin 35 pistettä, 5 vuoden välein Lumianalyyseja noin 20 tarkkailupisteessä Kattavuus ja mittaustaajuus 20 tarkkailupistettä, 3-4 kertaa vuodessa 5 vuoden välein Säännöllisesti 1-5 vuoden välein Säännöllisesti 3-5 vuoden välein Kattavuus ja mittaustaajuus 2 kertaa vuodessa, 50 tarkkailuputkesta Hiukkasten metallipitoisuudet selvästi tavoitearvoja parempia ng/m 3 25 20 15 10 5 0 Hiukkasten metallipitoisuuksia vuonna 2010 Ykspihlaja Kokkola 25,7 nanogrammaa kuutiometrissä. Vertailukaupunki A Kokkolassa selvitetään säännöllisesti ilman hiukkasten sisältämiä metallipitoisuuksia. Viimeisin tutkimus on toteutettu vuonna 2010 kerätyistä näytteistä. Tulosten perusteella hiukkasten metallipitoisuudet Kokkolan Ykspihlajan mittausasemalla ovat selvästi voimassa olevia tavoitearvoja parempia. Nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat samalla tasolla kuin Vironlahden tausta-asemalla mitattu arvo. Myöskään arseenipitoisuus ei ole merkittävästi tämän tausta-aseman arvoa korkeampi. Pitoisuudet ovat alhaisia myös muiden vastaavien teollisuusalueiden välisessä vertailussa. Sinkille ei ole asetettu erillisiä tavoitearvoja. Hiukkasten sinkkipitoisuus Kokkolassa vuonna 2010 oli Vertailukaupunki B Cd As Ni Virolahden taustaasema Lähde: Metallipitoisuudet hiukkasissa. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Tavoitearvot 16 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011

CASE Hiilijalanjälki keskimääräistä pienempi Boliden Kokkola on teettänyt ulkopuolisella asiantuntijalla sinkin tuotantoa koskevan hiilijalanjälkilaskennan. Selvityksen mukaan Kokkolassa tuotetun sinkin ilmastovaikutus on keskimääräistä pienempi. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa ts. kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjäljen avulla voidaan siten arvioida erilaisten tekojen tai kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Kokkolan sinkkituotantoa koskevassa laskelmassa on huomioitu sinkin koko tuotantoketju malmien kaivamisesta sinkin jalostukseen metalliseksi lopputuotteeksi saakka. Kaivostuotannon osuus huomioitiin Garpenbergin tuotannon aiheuttaman hiilijalanjäljen mukaan. Keskimääräistä pienempi Laskennan perusteella yhden Kokkolassa tuotetun sinkkitonnin aiheuttama hiilijalanjälki on 1,91 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun se maailman sinkkitehtailla on keskimäärin 3,4 hiilidioksiditonnia*. Vertailuluvut tarkoittavat siten sitä, että Kokkolassa tuotetun sinkkitonnin ilmastovaikutus on huomattavasti keskimääräistä pienempi. Eron arvioidaan selittyvän energiantuotannon kansallisilla eroavuuksilla. Suomessa käytettävä energia tuotetaan pääasiassa hiilidioksivapailla tuotantomuodoilla. Lisäksi Boliden Kokkola on yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista. *Lähde: International Zinc Association IZA Kuljetus Kaivostoiminta sinkkirikasteen valmistus Rikasteet Kemikaalit Jäteraakaaineet Kuljetukset Jätteet BOLIDEN KOKKOLA OY Jätteiden kuljetukset Energia Polttoaineet Vedet Laskennassa otettiin huomioon sinkin koko tuotantoketju Bolidenin Garpenbergin kaivoksella ja Kokkolan sinkkitehtaalla. Infrastruktuuri ja laitosten rakentaminen Polttoaineet Tuotteet Tuotanto Ei sisälly laskentaan Sisältyy laskentaan Tuotteiden kuljetus ja käyttö Sinkin tuotannon hiilijalanjälki pää- ja sivutuotteiden osalta on esitetty taulukossa alla: Pää- tai sivutuote Osuus % t CO 2 ekv./ v Tuotanto t/a t CO 2 ekv./ t Sinkki (päätuote) 84,66 % 586 707 307 144 1,91 Rikkihappo (sivutuote) 9,18 % 63 636 299 900 0,21 Kuparisakka I (sivutuote) 2,83 % 19 580 2 634 7,43 Kuparisakka II (sivutuote) 2,93 % 20 280 1 887 10,75 Sinkkisulfaattiliuos (sivutuote) 0,40 % 2 797 1 989 1,41 BOLIDEN KOKKOLA YHTEISKUNTAVASTUUN RAPORTTI 2011 17

YKSIKKÖ 2011 2010 2009 TALOUDELLINEN VASTUU Tuotanto tonnia 307 352 307 144 295 049 Liikevaihto milj. euroa 195,8 211,1 181,5 Liikevoitto milj. euroa 24 52,2 33,4 Tuotannon arvo milj. euroa 484 499 348 Investoinnit milj. euroa 24,6 26,2 8,1 Hankinnat milj. euroa 80,9 72,6 47,9 Palkat milj. euroa 25,5 25,4 24 Verot milj. euroa 6,8 13,8 6,6 SOSIAALINEN VASTUU Henkilöstömäärä henkilöä 537 540 540 Henkilöstön keski-ikä 43 45 46 Palvelusvuodet keskimäärin 17,6 18,2 20 Henkilöstörakenne * työntekijöitä kappaletta 378 383 385 * toimihenkilöitä kappaletta 115 113 110 * ylempiä toimihenkilöitä kappaletta 44 44 45 Naisten osuus henkilöstöstä % 17,1 16,3 16,1 * naisia hallituksessa % 0 0 0 * naisia johtoryhmässä % 33 33 33 * naisia päällikkötasolla % 19 20 24 Koulutuspäivät kpl/hlö 3,1 2,6 2,3 Työturvallisuus Tapaturmataajuus kpl/milj. työtuntia 8,9 5,6 1,9 Tapaturmat kpl 8 5 2 Vakavuus sairauspäivää/tapaturma 20 18 27 Työterveys Sairaus- ja tapaturmapoissaolot % 4,7 5,5 5,7 YMPÄRISTÖVASTUU * Päästöt ilmaan (happotehdas + sinkkitehdas) Arseeni kiloa 31,2 41 44 Elohopea kiloa 2,9 2,4 6,5 Kadmium kiloa 63 54 46 Lyijy kiloa 23,5 23 84 Hiukkaset tonnia 19,1 16,4 13,1 Sinkki tonnia 6,7 5,8 6,1 Rikkidioksidi tonnia 550 642,8 - Rikkidioksidi tuotettua happotonnia kohden kg/t 1,7 1,9 - Päästöt mereen (sinkkitehdas) Arseeni kiloa 4,7 3,2 4,3 Elohopea kiloa 0,3 0,2 0,56 Kadmium kiloa 4,4 4,3 5,99 Koboltti kiloa 36,1 16,4 26,53 Typpi kiloa 40 512,0 47 614,6 53 743,3 Kupari kiloa 17,8 8,3 4,3 Nikkeli kiloa 34,1 37,7 50,1 Rauta kiloa 703,9 643,4 631,2 Sinkki kiloa 764,7 284,0 196,6 *Rikkihappotehtaan päästötiedot sisältyivät Boliden Kokkolan lukuihin ensimmäistä kertaa vuonna 2010.

Päästöt mereen/selkeytysaltaaseen (rikkihappotehdas) Elohopea (mereen) kiloa 1,6 3,9 Elohopea (selkeytysaltaaseen) kiloa 4,4 7,1 Arseeni (selkeytysaltaaseen) kiloa 113,4 39,5 Kadmium (selkeytysaltaaseen) kiloa 7,7 2,7 Sinkki (selkeytysaltaaseen) kiloa 213,4 107,5 Hiilidioksidipäästöt Suorat päästöt tonnia 2 726 2 525 2 679 Epäsuorat päästöt tonnia 270 986 262 535 212 364 Yhdyskuntajätteiden määrä Energiajae tonnia 104,6 114,4 97,2 Biojäte tonnia 17,7 18,9 20,3 Lajiteltu kaatopaikkajäte tonnia 11,9 14,1 11,5 Keräyspaperi tonnia 5,8 7,9 7,7 Keräyspahvi tonnia 7,7 7,7 4,7 Tietosuojamateriaali tonnia 0,0 0,1 0,7 Metalli tonnia 0,5 0,6 0,6 Lasi tonnia 0,2 0,1 0,0 Puujäte tonnia 75,8 88,6 109,2 Painekyllästetty puu tonnia 0,0 0,0 0,0 Hyötykäyttöaste tonnia 94,7 94,4 95,4 Ainetase 2011 Kemikaalit (merkittävimmät): rikkihappo 19 340 t suolahappo 581 t natriumhydroksidi 10 817 t hienokalkki 13 764 t happi (nestemäinen) 62 000 t natriumsulfidi (liuos+hiutale) 4 252 t arseenitrioksidi 549 t hyödynnettävät sivuvirrat 22 628 t Raaka-aineet: sinkkirikasteet pasutto suoraliuotus Tuotanto: sinkki rikkihappo höyry kaukolämpö 600 228 t 351 769 t 248 459 t 307 352 t 301 945 t 299 739 MWh 56 772 MWh Vesi: makea vesi Öjanjärvestä 2,0 milj.m 3 merivesi (jäähdytys) 12,3 milj.m 3 Boliden Kokkola Oy Jätteet ja sakat: prosessisakat**: yhteisjäte (rauta ja sinkki) 231 272 t kadmium 1 019 t muut jätteet: varastointialueelle sijoitettavat 286 t muualle loppusijoitettavat 12 t hyötykäyttöön 6 436 t Energia: sähkö 1 235 614 MWh höyry 160 957 MWh kaukolämpö 59 956 MWh **kuivapainona Päästöt ilmaan: arseeni elohopea hiilidioksidi hiukkaset kadmium lyijy rikkidioksidi sinkki 31,2 kg 2,9 kg 2 726 t 19,1 t 63 kg 23,5 kg 550 t 6,7 t Päästöt veteen: arseeni 4,7 kg elohopea 4,7 kg kadmium 4,4 kg typpi 40 512 kg kupari 18 kg rauta 704 kg sinkki 765 kg Tämä raportti on painettu kierrätetylle paperille, joka on valmistettu 100% uusiokuidusta. Paperin valmistus- ja valkaisuprosessissa ei ole käytetty lainkaan klooria.

Metals for modern life