Satakirjastojen kokoelmaselvitys

Satakirjastojen kokoelmaselvitys Porin kaupunginkirjasto- Satakunnan maakuntakirjasto Gallen-Kallelankatu 12 28100 Pori Selvitys kokoelmien nykytilasta sekä hankinta-, varastointi- ja poistopolitiikkojen yhteistyömahdollisuuksista Joulukuu 2012

2 Sisällys Taulukot..3 Kuvat..3 1 Johdanto 4 2 Kokoelmanhallinta ja kokoelmayhteistyö.....5 2.1. Kokoelmanhallinta....5 2.2. Kokoelmayhteistyö 7 3 Satakirjastot...8 3.1. Satakirjastot ja kunnat..8 3.2. Satakirjastojen henkilökunta ja toimipisteet...9 4 Satakirjastojen kokoelmaselvityksen toteutus.12 5 Satakirjastojen kokoelmien nykytila....14 5.1. Kokoelmat ja hankinnat 2011...14 5.2. Aineiston hankintapolitiikka.19 5.3. Erikoiskokoelmat ja valinnan painopisteet...21 5.4. Varastot.21 5.5. Poistot 23 5.6. Seutukuljetukset ja varaukset..25 5.7. Aineistonhankinnan työvaiheet ja ongelmat.26 6 Kyselyn tulokset...30 6.1. Kilpailutus..30 6.2. Aineistonvalinta, tilaukset ja reklamaatiot.30 6.3. Luettelointi, tarroitus ja muovitus..31 6.4. Aineistonvalinnan periaatteet ja priorisointi..32 6.5. Kokoelmayhteistyö 33 6.6. Muita yhteistyötapoja 34 7 Johtopäätökset..35 8 Ehdotukset kokoelmayhteistyön toteuttamiseksi..36 8.1. Ehdotus Satakirjastojen kirjastoaineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteiksi 38 8.2. Ehdotus varastoinnin ja poistojen työohjeeksi...39 8.3. Ehdotus huoneentauluksi...40 9 Lähteet..42

3 Liitteet..44 Liite 1: Ensimmäisen kyselyn saate ja kysymykset 44 Liite 2: Toisen kyselyn saate ja kysymykset..46 Liite 3: Kolmannen kyselyn saate ja kysymykset..48 Liite 4: Varastoaineistot, varastojen lukumäärät ja hyllymetrit.49 Liite 5: Aineistonhankintaan käytetty aika viikossa...50 Taulukot Taulukko I. Satakirjasto-kuntien asukasluku vuoden 2011 lopussa (Yleisten kirjastojen tilastot) 9 Taulukko II. Satakirjastojen henkilötyövuodet 2011 10 Taulukko III. Satakirjastojen toimipisteet 2011 11 Taulukko IV. Kirjastoaineistokulut Satakirjastoissa 2011 13 Taulukko V. Satakirjastojen aineistonhankinta 2011 14 Taulukko VI. Satakirjastojen kirjan keskihinta 2011 15 Taulukko VII. Lehtien hankinnat Satakirjastoissa 2011 16 Taulukko VIII. Satakirjastojen kokoelmat 2011 17 Taulukko IX. Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011 19 Taulukko X. Varastolainaus Satakirjastoissa 2011 22 Taulukko XI. Satakirjastojen poistot 2011 25 Taulukko XII. Seutuvaraukset 2011 26 Taulukko XIII. Aineistonhankintaan kuluva aika suhteessa henkilötyövuosiin 2011 29 Taulukko XIV. Satakirjastojen aineistonhankinnan painopistealueet 37 Kuvat Kuva 1. Satakirjastot-yhteisjärjestelmään kuuluvat kunnat. Satakuntaliitto, 2012. 8

4 1 Johdanto Kirjastolaki velvoittaa kunnat kirjastopalvelujen arviointiin, jonka tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä (KirjastoL nro 904/1998). Tähän erityistä haastetta tuovat nykyinen taloudellinen tilanne, jossa kuntien kyky tarjota tietoyhteiskunnan kirjastopalveluita on heikentynyt. Kansalaisten koulutustason nousu ja toisaalta kirjastohenkilöstön korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen haastavat myös kirjastot, niiden roolin samaan aikaan moninaistuessa, erityisesti sähköisen asioinnin ja digitaalisen aineiston osalta. Tarve hybridikirjastoille, joissa perinteinen palvelukirjasto ja yksinomaan digitaalista aineistoa välittävä kirjasto yhdistyvät, on ilmeinen. Hybridikirjasto yhdistää laajan pääsyn verkkoaineistoon, mutta myös avun sen käytössä (Kirjastostrategia 2010, 7-12). Kirjaston roolin moninaistuessa on erittäin tärkeää, että myös fyysisen kokoelman kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Miten taataan asiakkaalle kattava ja ajantasainen kokoelma tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa rahallisten resurssien vähyys vaikuttaa jo kirjaston perustoimintaan, saati sitten kehittymiseen tämän hetken ja tulevaisuuden tiedonhakutarpeet huomioon ottaen? Opetusministeriö suosittelee kuntien välisen yhteistyön lisäämistä sekä kuntien yhteisen kirjastolaitoksen perustamista esimerkiksi seutukirjastoperiaatteella. Näin varmistettaisiin laadukas palvelu ja aineistoresurssien optimaalinen käyttö (Kirjastostrategia 2010, 24). Yhteistyöllä säästetään sekä kustannuksissa että itse työssä, kun päällekkäiset työtehtävät vähenevät. Yhteistyön ansiosta vältytään myös päällekkäisiltä aineistohankinnoilta, kun lainaaminen seudun muista kirjastoista onnistuu helposti ja nopeasti (Kirjastostrategia 2010, 26). Satakirjastot-yhteisjärjestelmä aloitti toimintansa joulukuussa 2009 ja laajeni helmikuussa 2011 koko Satakunnan kattavaksi 21 jäsenkirjastollaan, ensimmäisenä koko maakunnan kattavana yhteisjärjestelmänä. Yhteistyön perustana on ollut yhteinen Origo-kirjastojärjestelmä. Yhteistyö on ollut eritasoista, esimerkiksi kaikki kirjastot, yhtä lukuun ottamatta, ovat osallistuneet kirjaaineistojen hankinnan kilpailutukseen ja tehneet yhteisen hankintasopimukset. Satakirjastoihin kuuluminen ei ole velvoittanut yhteisiin hankintoihin, vaan osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Satakirjastoilla on jo tiivis yhteistyö kilpailutusten, maksukäytäntöjen ja laina-aikojen osalta, mutta tarvetta ja halua yhteistyön syventämiseen muilta osin on vielä. Erityisesti kokoelmayhteistyön, varastointi- ja poistokäytäntöjen tämänhetkisten toimintojen selvitys ja

5 selvityksen perusteella yhteisten ohjeiden laatiminen olisi nyt ajankohtaista tehostamaan toimintaa, karsimaan päällekkäisiä töitä ja parantamaan asiakaspalvelua. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet tiiviiseen yhteistyöhön ja löytää keinot Satakirjastojen palveluiden parantamiseen Satakunnan kirjastojen aineisto-, henkilöstö- ja logistiikkaresursseja hyväksi käyttäen. 2 Kokoelmanhallinta ja kokoelmayhteistyö 2.1. Kokoelmanhallinta Kokoelmanhallinta on käsite, jota käytetään usein synonyyminä kokoelman kehittämiselle. Se on kuitenkin yläkäsite, johon nähdään kuuluvan, kokoelman kehittämisen lisäksi, myös varastoinnin, poistojen ja esimerkiksi aineistonhankinnan (Wilén & Kortelainen 2007, 26-27). Mitä suurempi, sen parempi ajattelutapa on jo antiikin ajoista ohjannut kirjastokokoelmien muodostumista. Täältä on peräisin ajatus kirjastosta jonkinlaisena museaalisena kirjavarastona ja kirjastonhoitajasta kirjallisuuden keräilijänä, vartijana ja säilyttäjänä (Wilén & Kortelainen 2007, 38). Kuitenkin esimerkiksi Carrigan toteaa, että kirjaston kokoelman kasvaessa sen tuottamat lainat suhteessa sen kokoon jatkuvasti pienenevät ja jossakin saturaatiopisteessä mikään lisäys kokoelman kokoon ei tuota enää yhtään uutta lainaa (1988, 25). Selkeä ristiriita on siis havaittavissa. Mitä suurempi ei olekaan enää sen parempi. Pelkkä kokoelman kerääminen ei enää riitä, vaan tarvitaan kokoelmanhallintaa. Kehitystyötä ja evaluointia on tehtävä, jotta saadaan asiakkaalle toimiva ja laadukas kokoelma. Kuten Johnson toteaa, kirjaston tehtävä on varmistaa ja huolehtia siitä, että muistiinmerkitty ja kaikessa muodossa oleva tieto hankitaan, organisoidaan, tarjotaan saatavaksi, säilytetään ja samanaikaisesti pyritään säästämään käyttäjän aikaa ja vaivaa sekä maksimoimaan toiminta kirjaston kannalta mahdollisimman kustannus-tulokselliseksi (2004, 27). Kokoelmanhallinnan pitää olla jatkuvaa, sen arvioinnin selkeä osa päivittäistä työtä kokoelmien alati muuttuvan luonteen vuoksi. Evaluoimalla saadaan ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, missä fyysisessä kunnossa kokoelman osat ovat ja siitä, miten usein niitä lainataan. Kokoelmien evaluoinnissa voidaan käyttää eri menetelmiä ja mittareita. Slote (1997, 84-86) toteaakin, että menetelmien tulisi olla mahdollisimman objektiivisia ja suunnitelmallisia.

6 Esimerkiksi aineistonkarsinta tehdään usein kiireessä ja subjektiivisin perustein, jolloin karsintaa tekevän henkilön omat mielipiteet saattavat vaikuttaa työhön. Sloten mukaan aineiston aiempi käyttö on ainoa luotettava ennuste siitä, käytetäänkö teosta vai voidaanko se poistaa. Käyttöfrekvenssin lisäksi muita poistotarpeen mittareita ovat esimerkiksi aineiston kunto, kappalemäärä, sisällön ajantasaisuus, poistojen ja hankintojen suhde sekä korvaavan tallenteen olemassa olo (esimerkiksi toisessa yhteisjärjestelmän kirjastossa). Zipfin ja Pareton lakien mukaan 20 % kirjaston kokoelmasta tyydyttää 80 % käyttäjien tarpeista. Toisin sanoen, 20 % kokoelmasta muodostaa kirjaston ydinkokoelman. Loput 80 % kokoelmasta on aineistoa, jota lainataan huomattavasti vähemmän (Bang 2011, 5). Ydinkokoelma ja ajanjakso, jonka kirja viipyy hyllyssä, nähdäänkin aineistonkarsinnan keskeisiksi käsitteiksi (Slote 1997, 83-85). Ydinkokoelma muuttuu jatkuvasti: alussa lainaaminen on runsasta, osa kirjoista jää klassikoiksi, osa ei koskaan kuulukaan ydinkokoelmaan. Tunnetusti kirjan varastoiminen vähentää lainausta entisestään. Karsintaa suorittavan tehtävä on tunnistaa ydinkokoelmaan kuulumattomat kirjat ja poistaa ne tarvittaessa kokoelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yleisten kirjastojen laatusuosituksessa, että tuoreen, alle viiden vuoden ikäisen aineiston osuuden avokokoelmasta tulisi olla 40 % (Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi, 43-44). Lisäksi vuosittaisten poistojen tulisi olla vähintään 8 % kokoelmasta kansainvälisten suositusten mukaan. Poistoprosentti harvoin yltää toivotulle tasolle, mikä kieliikin yhteisten poistoperiaatteiden ja selkeiden ohjeiden tarpeesta. Tutkimusten mukaan säännöllisten poistojen tekeminen edistää kokoelman käyttöä, koska pienempi kokoelma näyttäytyy asiakkaalle parempana (Slote 1997). Tilaa saadaan laajemmin ydinkokoelman käyttöön ja mahdollistetaan esimerkiksi väljempi asettelu hyllyihin. Tutkimusten mukaan kirjojen sijainnilla on merkitystä niiden lainaustiheyteen: keski- tai silmäntasolla olevia kirjoja lainataan enemmän (Banks 2001, 115), myös kirjoissa, joiden etukansi on käännetty ulospäin, on suuremmat lainausluvut. Omat haasteensa kokoelmien hallintaan tuo se tosiasia, että kirjastoilla on rajalliset resurssit esimerkiksi säilytystilojen suhteen. Kaikkea ei ole mahdollista säilyttää, vaikka haluttaisiinkin. Kokoelmien kehittämisen tarkoituksena on tehostaa kirjaston toimintaa ja prosesseja niin, että sekä asiakas että kirjasto hyötyvät. Tässä suhteessa kirjastojen välinen kokoelmayhteistyö nousee erityisasemaan.

7 2.2. Kokoelmayhteistyö Eriasteista kirjastoyhteistyötä on Suomessa tehty 1990-luvulta lähtien. Toisiaan maantieteellisesti lähellä olevat kirjastot muodostivat kirjastokimppoja, joissa otettiin käyttöön yhteiset kirjastojärjestelmät. Kunta- ja hallintorajat ylittänyt yhteistyö oli vapaaehtoista ja ylitti joskus myös maakuntakirjasto- ja läänirajat. Niiden syntyyn vaikutti yhteisten kirjastojärjestelmien lisäksi myös 1990-luvun lama ja kirjastomäärärahojen supistuminen (Kekki 2003, 13). Kirjastokimppoja tiiviimpi yhteistyö on seutukirjasto, jossa hallinto ja talous on kirjastoilla yhteinen. Eri puolilla Suomea on viime vuosina aloitettu useita seutukirjastoselvityksiä seudullisen yhteistyön lisäämiseksi (Lehtovirta 2008, 6). Ensimmäiset seutukirjastot on perustettu Mikkelin ja Joensuun alueelle. Kirjastokimpan ja seutukirjaston erona on, että seutukirjastossa tavoiteltu toimintojen tehostuminen ja kustannussäästöt suuntautuvat myös kirjaston hallintoon. Kirjastojen välinen kokoelmayhteistyö voi olla hyvinkin eriasteista. Tyypillisimpiä yhteistyömuotoja ovat aineistohankintojen yhteinen kilpailutus, verkkoaineistojen yhteinen hankinta, yhteinen aineistopolitiikka, aineistojen priorisointi, keskitetty aineiston tilaaminen ja lainauskuntoon saattaminen sekä yhteinen varastointi. Erityisesti pienet kunnat hyötyvät yhteisten kilpailutusten ansiosta saatavista suuremmista alennusprosenteista ja paremmista verkkoaineistojen hankinta mahdollisuuksista (Seutukirjastoselvitys 2006, 9). Yhteisen aineistopolitiikan ansiosta kaikkea ei välttämättä tarvitse hankkia kaikkiin kirjastoihin, vaan aineistoa voidaan tarvittaessa siirtää toimipisteestä toiseen tehokkaiden seutukuljetusten avulla. Näin vältytään tarpeettoman aineiston hankinnalta, koska myöhemmin voi olla, että ko. aineisto on jokaisessa yksikössä poistolistalla. Kirjastot voivat myös erikoistua tiettyyn aineistoon tai kirjastoille voidaan miettiä eri vastuualueita. Yhteistä varastoinnista on etua erityisesti pienille kunnille, joilla varastotilasta on useasti pulaa. Varastoinnin keskittämisessä voidaan mennä jopa niin pitkälle, että muodostetaan yksi yhteinen varasto, jossa säilytetään kaikkien seutukirjastojen varastoitu aineisto. Tällöin pienistä varastoista voidaan luopua. Kaiken kaikkiaan seudullisella yhteistyöllä saadaan sekä kustannuksellisia etua että toiminnallista hyötyä töiden keskittämisellä ja jakamisella (Lehtovirta 2008, 7).

8 3 Satakirjastot 3.1. Satakirjastot ja kunnat Satakirjastot-yhteisjärjestelmä on koko Satakunnan kattava yhteinen kirjastojärjestelmä, johon kuuluu 21 kuntaa. Yhteisjärjestelmä aloitti toimintansa marraskuussa 2009 ja täydentyi koko Satakunnan kattavaksi tammikuussa 2011. Satakirjastoihin kuuluvat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kiikoinen liittyy kuntaliitoksen myötä Sastamalaan 2013 vuoden alusta siirtyen osaksi Pirkanmaata ja eroten samalla myös Satakirjastoista. Kuva 1. Satakirjastoihin kuuluvat kunnat 2011 Vuoden 2011 lopussa Satakirjastojen alueella asui 227 031 asukasta. Suurimmissa kaupungeissa, Porissa ja Raumalla asui n. 54 % koko alueen asukkaista. Muita yli 10 000 asukkaan kuntia on neljä, Eura, Huittinen, Kankaanpää ja Ulvila. Pienin kunta Satakunnan alueella on Kiikoinen

9 (1269 asukasta). Sen siirtyessä osaksi Pirkanmaan maakuntaa, Satakunnan pienimmäksi kunnaksi jää Siikainen 1654 asukkaalla. Taulukko I. Satakirjastot-kuntien asukasluku vuoden 2011 lopussa. % kaikista Asukasluku asukkaista Euran kunnankirjasto 12507 5,50 % Eurajoen kunnankirjasto 5923 2,60 % Harjavallan kaupunginkirjasto 7540 3,30 % Honkajoen kunnankirjasto 1878 0,80 % Huittisten kaupunginkirjasto 10663 4,70 % Jämijärven kunnankirjasto 2041 0,90 % Kankaanpään kaupunginkirjasto 12135 5,30 % Karvian kunnankirjasto 2643 1,10 % Kiikoisten kunnankirjasto 1269 0,50 % Kokemäen kaupunginkirjasto 7987 3,50 % Köyliön kunnankirjasto 2824 1,20 % Lavian kunnankirjasto 1994 0,90 % Luvian kunnankirjasto 3322 1,40 % Merikarvian kunnankirjasto 3347 1,50 % Nakkilan kunnankirjasto 5788 2,50 % Pomarkun kunnankirjasto 2460 1,10 % Porin kaupunginkirjasto 83032 37,00 % Rauman kaupunginkirjasto 39715 17,50 % Siikaisten kunnankirjasto 1654 0,70 % Säkylän kunnankirjasto 4703 2,00 % Ulvilan kaupunginkirjasto 13606 6,00 % YHTEENSÄ 227031 100,00 % 3.2. Satakirjastojen henkilökunta ja toimipisteet Taulukoissa on käytetty lähteenä Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastoja vuodelta 2011. Satakirjastojen henkilökunnan määrä vaihtelee yhdestä henkilötyövuodesta vajaaseen 80:een. Suurin kirjastoista on Porin kaupunginkirjasto, jossa koko henkilökunnan määrä on 78,72 henkilötyövuotta. Tästä kirjastoammatillisia on 67,65 henkilötyövuotta. Toiseksi suurin on Rauman kaupunginkirjasto 38,54 työvuodella. Yli 8 henkilötyövuoteen yltävät myös Eura, Kankaanpää ja Ulvila. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan taulukosta II.

10 Taulukko II. Satakirjastojen henkilötyövuodet 2011 Henkilötyövuodet yhteensä Kirjaston palkkaamat Kirjastoammatilliset Muut Euran kunnankirjasto 9,33 9,33 7,2 0 Eurajoen kunnankirjasto 5,38 3,88 3,76 1,5 Harjavallan kaupunginkirjasto 5,67 5,42 5,42 0,25 Honkajoen kunnankirjasto 1 1 1 0 Huittisten kaupunginkirjasto 7,04 6,09 4,69 0,95 Jämijärven kunnankirjasto 1,8 1 1 0,8 Kankaanpään kaupunginkirjasto 9,38 8,92 8,92 0,46 Karvian kunnankirjasto 2,34 1,43 1 0,91 Kiikoisten kunnankirjasto 0,98 0,98 0,98 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 4,4 4,2 3 0,2 Köyliön kunnankirjasto 2,42 2,12 1,8 0,3 Lavian kunnankirjasto 2,05 1,38 1,38 0,67 Luvian kunnankirjasto 3 3 2 0 Merikarvian kunnankirjasto 3,6 3 2 0,6 Nakkilan kunnankirjasto 4,21 3,21 3,21 1 Pomarkun kunnankirjasto 1,8 1,4 1 0,4 Porin kaupunginkirjasto 78,72 71,65 67,65 7,07 Rauman kaupunginkirjasto 38,54 35,88 30,79 2,66 Siikaisten kunnankirjasto 1,17 1,17 1 0 Säkylän kunnankirjasto 3,82 2,82 2,7 1 Ulvilan kaupunginkirjasto 8,5 8,5 6 0 YHTEENSÄ 195,15 176,38 156,5 18,77 Satakirjastoihin kuuluvista kirjastoista 15:llä on ainoastaan pääkirjasto. Eurajoella on pääkirjaston lisäksi kirjastoauto ja Harjavallassa laitoskirjasto. Honkajoella, Luvialla, Pomarkulla ja Siikaisilla on pääkirjaston lisäksi myös muita palvelupaikkoja. Satakirjastojen alueella toimii 4 kirjastoautoa, 2 laitoskirjastoa ja yhteensä 42 pää- ja lähikirjastoa. Muita palvelupaikkoja on 19. Suurin kirjastoyksikkö on Porin kaupunginkirjasto, johon kuuluu pääkirjaston lisäksi 7 lähikirjastoa. Rauman kaupunginkirjastolla lähikirjastoja on 5. Lisäksi myös Euralla ja Ulvilalla on pääkirjaston lisäksi useampi lähikirjasto. Tiedot Satakirjastojen toimipisteistä on esitetty taulukossa III.

11 Taulukko III. Satakirjastojen toimipisteet 2001 pää- ja lähikirjastoja kirjastoautoja laitoskirjastoja muita palvelupaikkoja Euran kunnankirjasto 5 0 0 0 Eurajoen kunnankirjasto 1 1 0 0 Harjavallan kaupunginkirjasto 1 0 1 0 Honkajoen kunnankirjasto 1 0 0 1 Huittisten kaupunginkirjasto 2 1 0 0 Jämijärven kunnankirjasto 1 0 0 0 Kankaanpään kaupunginkirjasto 1 0 0 0 Karvian kunnankirjasto 1 0 0 0 Kiikoisten kunnankirjasto 1 0 0 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 2 0 0 0 Köyliön kunnankirjasto 1 0 0 0 Lavian kunnankirjasto 1 0 0 0 Luvian kunnankirjasto 1 0 0 1 Merikarvian kunnankirjasto 1 0 0 0 Nakkilan kunnankirjasto 1 0 0 0 Pomarkun kunnankirjasto 1 0 0 2 Porin kaupunginkirjasto 8 1 1 8 Rauman kaupunginkirjasto 6 1 0 6 Siikaisten kunnankirjasto 1 0 0 1 Säkylän kunnankirjasto 1 0 0 0 Ulvilan kaupunginkirjasto 4 0 0 0 YHTEENSÄ 42 4 2 19

12 4 Satakirjastojen kokoelmaselvityksen toteutus Satakirjastojen kokoelmaselvitys aloitettiin 1.4.2012. Selvityksen tekeminen rahoitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: osastonjohtaja Maisa Hyytinen / Rauman kaupunginkirjasto osastonjohtaja Tea Aula / Kankaanpään kaupunginkirjasto kirjastonhoitaja Minna Hautaluoma / Honkajoen kunnankirjasto kirjastotoimenjohtaja Satu Soppela / Harjavallan kaupunginkirjasto osastonjohtaja Merja Kalliomäki / Porin kaupunginkirjasto kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti / Porin kaupunginkirjasto projektityöntekijä Johanna Jyrkinen / Porin kaupunginkirjasto Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, selvityksen laatijana ja kokousten sihteerinä projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuussa, tästä poikkeuksena kesäloma-ajat. Kokoukset järjestettiin 4.5.2012, 5.6.2012, 23.8.2012, 26.9.2012, 2.11.2012, 23.11.2012 ja 19.12.2012. Selvitys toteutettiin kolmena kyselynä Satakirjastojen kirjastonjohtajille tai aineistonhankinnasta vastaaville henkilöille sekä pää- että lähikirjastoissa Webropol -kysely- ja tilastointityökalua käyttäen. Ensimmäinen kysely lähetettiin toukokuussa viikolla 20. Kyselyn saate ja kysymykset ovat liitteessä 1. Vastausaikaa oli 2 viikkoa ja vastausten tuli olla perillä 25.5.2012 mennessä. Ensimmäinen kysely koski kirjastojen aineistoja, varastointia ja poistoja. Toinen kysely lähetettiin kesäkuussa viikolla 24. Vastausaikaa oli jälleen 2 viikkoa ja vastausten tuli olla perillä 21.6.2012 mennessä. Toinen kysely koski aineistonhankintaa, painopisteitä ja erikoiskokoelmia. Kyselyn saate ja kysymykset ovat liitteessä 2. Kolmas kysely lähetettiin myös viikolla 24 ja vastausaikaa oli elokuun 10. päivään asti. Kyselyn aiheena oli kokoelmayhteistyö ja sekä kyselyn saate että kysymykset löytyvät liitteestä 3. Käytännössä kyselyjen vastausten saamiseen ja mahdollisten muistutusten lähettämiseen oli kesälomien vuoksi varattu aikaa 31.8.2012 asti.

13 Vastausten analysointiin varattiin aikaan 30.9.2012 asti. Itse raportin kirjoittamiseen oli aikaa marraskuun 2012 loppuun. Joulukuulle 2012 varattiin aikaa tulosten esittämiselle Satakirjastojen johtoryhmälle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Ensimmäiseen kyselyyn tuli 29 vastausta määräaikaan mennessä. Jäljelle jäävistä yhdeksästä kirjastosta oli yhdestä tullut ilmoitus, että vastaus viivästyy hieman. Loppuja kahdeksaa vastausta karhuttiin vastausajan jälkeen. Itse vastausaikana lähetettiin kaksi viestiä muistuttamaan vastaamisesta ja määräajasta. Kokonaisuudessaan kyselyyn tuli 35 vastausta, vastaamatta jättivät 3 lähikirjastoa. Toiseen kyselyyn tuli myös 35 vastausta. Näistä 30 tuli määräaikaan mennessä. Ensimmäisen kyselyn perusteella kaksi lähikirjasto jätettiin kahdesta jälkimmäisestä kyselystä pois. Vastausmuistutuksia lähetettiin 1-4 niille kirjastoille, jotka eivät määräaikaan mennessä vastanneet. Ainoastaan yksi kirjasto jätti kokonaan vastaamatta, mutta tämän ollessa lähikirjasto, ei vastauksen saamista pidetty yhtä tärkeänä kuin, jos kyseessä olisi ollut pääkirjasto. Viimeinen vastaus kyselyyn 2 saatiin 30.8.2012. Kolmannen kyselyn aihe, kokoelmayhteistyö, vähensi vastauksien määrää. Moni lähikirjasto jätti vastaamatta varmasti, koska aihealue ei kuulunut heidän omimpaan osaamiseensa. Vastauksissa olivat kuitenkin edustettuina kaikki kunnan- ja kaupunginkirjastot, joten lähikirjastojen vastauksia ei pidetty välttämättöminä. Vastausmuistutuksia kuitenkin lähetettiin kirjastoille 1-4 kappaletta. Kokonaisuudessaan vastauksia tuli 29. Näistä 21 tuli määräaikaan mennessä. Muistutusten jälkeen saatiin loput 8 vastausta 30.8.2012 mennessä. Lähikirjastoja, jotka jättivät vastaamatta, oli kaiken kaikkiaan 7 kappaletta. Kaikki tarvittavat vastaukset saatiin määräaikaan, 31.8.2012. mennessä. Projektityöntekijä Johanna Jyrkinen kokosi vastaukset yhteen ja vastauskoonteja käsiteltiin ohjausryhmän kolmessa perättäisessä kokouksessa. Vastaukset herättivät paljon keskustelua ja niiden perusteella pohdittiin uusia yhteistyötapoja, joita oli jo mietittykin. Keskustelu poiki myös kokonaan uusia ehdotuksia, kuten esimerkiksi Satakirjastoille yhteisen lehtien varastointiluettelon. Vastaustenkäsittelyn yhteydessä mietittiin myös tulosten esittämistä, mikä on merkityksellistä ja mistä on hyötyä, kun ajatellaan Satakirjastoja kokonaisuutena. Kokoelmien nykytilannetta käsitellään seuraavaksi.

14 5 Satakirjastojen kokoelmien nykytila 5.1. Kokoelmat ja hankinnat Seuraavat tilastot ovat Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastoista vuodelta 2011. Tästä poikkeuksena ovat Honkajoen kunnankirjaston kokoelmamäärät. Yleisten kirjastojen tilastoista on poistettu Jyllin leirikeskuksessa sijaitsevan kokoelman (7600 kpl) tiedot, koska kokoelmaa ei kirjaston toimesta hoideta, vaikka aineistot tietokannassa ovatkin. Tämän lisäksi vuosittaiset poistot on otettu kirjastojärjestelmästä. Taulukossa IV on Satakirjastojen kirjastoaineistokulut vuodelta 2011. Kulut vaihtelevat 4,77 eurosta 16,59 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kulut olivat 8,98 / asukas. Kirjojen hankintakuluissa vaihtelua oli 3,21 eurosta 9,70 euroon. Hankintakulut olivat keskimäärin 5,86 / asukas. Taulukko IV. Kirjastoaineistokulut Satakirjastoissa 2011 Kirjastoaineistokulut Kirjastoaineistokulut / asukas Kirjojen hankintakulut Kirjojen hankintakulut / asukas Euran kunnankirjasto 135169 10,81 82248 6,58 Eurajoen kunnankirjasto 88035 14,86 36984 6,24 Harjavallan kaupunginkirjasto 73631 9,77 44867 5,95 Honkajoen kunnankirjasto 16227 8,64 10947 5,83 Huittisten kaupunginkirjasto 100385 9,41 69850 6,55 Jämijärven kunnankirjasto 22692 11,12 15445 7,57 Kankaanpään kaupunginkirjasto 57826 4,77 45085 3,72 Karvian kunnankirjasto 33967 12,85 22379 8,47 Kiikoisten kunnankirjasto 21050 16,59 12312 9,70 Kokemäen kaupunginkirjasto 69933 8,76 42841 5,36 Köyliön kunnankirjasto 20660 7,32 11873 4,20 Lavian kunnankirjasto 25968 13,02 14973 7,51 Luvian kunnankirjasto 36130 10,88 26940 8,11 Merikarvian kunnankirjasto 38726 11,57 20792 6,21 Nakkilan kunnankirjasto 69737 12,05 47011 8,12 Pomarkun kunnankirjasto 19550 7,95 13421 5,46 Porin kaupunginkirjasto 700452 8,44 476813 5,74 Rauman kaupunginkirjasto 358763 9,03 225121 5,67 Siikaisten kunnankirjasto 14204 8,59 8502 5,14 Säkylän kunnankirjasto 33674 7,16 15103 3,21 Ulvilan kaupunginkirjasto 101235 7,44 86472 6,36 YHTEENSÄ 2038014 8,98 1329979 5,86 ka 10,05 ka 6,27

15 Vuonna 2011 aineiston kokonaishankintamäärä oli 110 081 kappaletta. Tästä kirja-aineistoa oli 93 646 kappaletta eli 85,07 % aineistosta. Yleisten kirjastojen laatusuorituksen mukaan kirjaaineistoa tulisi hankkia 300-400 kirjaa / 1000 asukasta kohden (Yleisten kirjastojen laatusuositus, 44). Satakirjastoista tähän ylsivät muut paitsi Kankaanpää ja Säkylä. Eniten kirjoja / 1000 asukasta hankittiin Karviassa, 580,78 kirjaa / 1000 asukasta. Vähiten kirjoja hankittiin Säkylässä, 237,51 kirjaa / 1000 asukasta. Kokonaisuudessa Satakirjastot ylsivät suositeltuun 300-400 kirjan / 1000 asukasta, sillä keskimäärin hankintoja oli 412,48 kirjaa / 1000 asukasta. Kirjastopoliittisen työryhmän suosituksen mukaan muun kuin kirja-aineiston hankintaosuuden tulisi olla vähintään viidesosa hankintamäärästä eli 100 tallennetta 1000:tta asukasta kohden (Kirjastopoliittinen työryhmä 2001, 133). Taulukossa V on nähtävillä Satakirjastojen vuoden 2011 kokonaishankinnat. Taulukko V. Satakirjastojen aineistonhankinta 2011 Hankinnat Hankinnat / (asukasluku / 1000) Hankinnat, kirjaaineistot % hankinnoista Kirjahankinnat / (asukasluku / 1000) Muut hankinnat Muut hankinnat / (asukasluku / 1000) Hankinnat, musiikki Hankinnat, kuvatallenteet Euran kunnankirjasto 7658 612,30 6791 88,67 % 536,66 867 69,32 379 273 Eurajoen kunnankirjasto 5420 915,08 2590 47,78 % 434,41 2830 477,80 249 1112 Harjavallan kaupunginkirjasto 3359 445,49 2952 87,88 % 387,27 407 53,98 77 226 Honkajoen kunnankirjasto 1104 587,86 998 90,39 % 529,29 106 56,44 30 48 Huittisten kaupunginkirjasto 5561 521,52 5097 91,65 % 471,63 464 43,51 50 220 Jämijärven kunnankirjasto 1063 520,82 976 91,81 % 471,83 87 42,63 27 57 Kankaanpään kaupunginkirjasto 3377 278,29 3078 91,33 % 250,35 299 24,64 83 113 Karvian kunnankirjasto 1731 654,94 1548 89,43 % 580,78 183 69,24 33 121 Kiikoisten kunnankirjasto 980 772,26 618 63,06 % 479,12 362 285,26 4 39 Kokemäen kaupunginkirjasto 3185 398,77 2920 91,68 % 360,09 265 33,18 69 133 Köyliön kunnankirjasto 1553 549,93 1392 89,63 % 489,73 161 57,01 16 89 Lavian kunnankirjasto 1204 603,81 981 81,47 % 487,46 223 111,84 4 164 Luvian kunnankirjasto 2128 640,58 1933 90,83 % 575,86 195 58,70 58 78 Merikarvian kunnankirjasto 2423 723,93 1880 77,59 % 552,73 543 162,23 136 356 Nakkilan kunnankirjasto 3649 630,44 3213 88,05 % 548,03 436 75,33 61 260 Pomarkun kunnankirjasto 1335 542,68 1153 86,37 % 464,63 182 73,98 9 123 Porin kaupunginkirjasto 37149 447,41 33024 88,89 % 388,60 4125 49,68 1476 1346 Rauman kaupunginkirjasto 18754 472,21 15703 83,73 % 387,64 3051 76,82 1166 1293 Siikaisten kunnankirjasto 736 444,98 615 83,56 % 366,99 121 73,16 24 68 Säkylän kunnankirjasto 2143 455,67 1126 52,54 % 237,51 1017 216,24 33 73 Ulvilan kaupunginkirjasto 5569 409,30 5058 90,82 % 366,90 511 37,56 135 196 YHTEENSÄ 110081 484,87 93646 85,07 % 412,48 16435 72,39 4119 6388 ka 553,73 ka 446,07 ka 102,31 Vuonna 2011 muun kuin kirja-aineiston kokonaishankintamäärä oli 16 435 tallennetta. Suosituksen mukaiseen 100 tallenteeseen / 1000 asukasta ylsivät Satakirjastoista Eurajoki,

16 Kiikoinen, Lavia, Merikarvia ja Säkylä. Eurajoki jättää muut selkeästi taakseen 478 tallenteella 1000 asukasta kohden, perää pitää Kankaanpää 25 tallenteella / 1000 asukasta. Keskimäärin Satakirjastot eivät yltäneet kirjastopoliittisen työryhmän suositukseen 72 tallenteella / 1000 asukasta. Satakirjastoihin hankittiin yhteensä 93 646 kirjaa vuonna 2011. Kirjahankintojen kustannukset olivat 1 329 979. Kirjan keskihinnaksi vuonna 2011 muodostui 14,45. Kirjan keskihinta vaihteli kirjastoittain Köyliön 8,58 eurosta Kiikoisten 20,25 euroon. Taulukossa VI on yksityiskohtaisempi selvitys Satakirjastojen kirjojen keskihinnasta. Taulukko VI. Satakirjastojen kirjan keskihinta 2011 Aineistomääräraha kirjoihin Hankitut kirjat (kpl) Kirjan keskihinta ( ) Euran kunnankirjasto 82248 6712 12,25 Eurajoen kunnankirjasto 36984 2573 14,37 Harjavallan kaupunginkirjasto 44867 2920 15,36 Honkajoen kunnankirjasto 10947 994 11,01 Huittisten kaupunginkirjasto 69850 5029 13,89 Jämijärven kunnankirjasto 15445 963 16,04 Kankaanpään kaupunginkirjasto 45085 3038 14,84 Karvian kunnankirjasto 22379 1535 14,58 Kiikoisten kunnankirjasto 12312 608 20,25 Kokemäen kaupunginkirjasto 42841 2876 14,89 Köyliön kunnankirjasto 11873 1383 8,58 Lavian kunnankirjasto 14973 972 15,40 Luvian kunnankirjasto 26940 1913 14,08 Merikarvian kunnankirjasto 20792 1850 11,24 Nakkilan kunnankirjasto 47011 3172 14,82 Pomarkun kunnankirjasto 13421 1143 11,74 Porin kaupunginkirjasto 476813 32266 14,78 Rauman kaupunginkirjasto 225121 15395 14,62 Siikaisten kunnankirjasto 8502 607 14,01 Säkylän kunnankirjasto 15103 1117 13,52 Ulvilan kaupunginkirjasto 86472 4992 17,32 YHTEENSÄ 1329979 92058 14,45 Laatusuosituksen mukaan sanoma- ja aikakauslehtien vuosikertoja tulisi hankkia kirjastoon 15-20 vuosikertaa tuhatta asukasta kohden, mutta kuitenkin vähintään 50 vuosikertaa (Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi, 44). Taulukossa VII on Satakirjastojen lehtihankinnat vuodelta 2011.

17 Taulukko VII. Lehtien hankinnat Satakirjastoissa 2011 Lehdet / (asukasluku Sanomalehdet Aikakauslehdet Yhteensä / 1000) Euran kunnankirjasto 13 74 87 6,956 Eurajoen kunnankirjasto 10 102 112 18,909 Harjavallan kaupunginkirjasto 25 257 282 37,401 Honkajoen kunnankirjasto 3 38 41 21,832 Huittisten kaupunginkirjasto 27 318 345 32,355 Jämijärven kunnankirjasto 7 37 44 21,558 Kankaanpään kaupunginkirjasto 18 147 165 13,597 Karvian kunnankirjasto 12 75 87 32,917 Kiikoisten kunnankirjasto 6 30 36 28,369 Kokemäen kaupunginkirjasto 24 268 292 36,559 Köyliön kunnankirjasto 15 35 50 17,705 Lavian kunnankirjasto 13 56 69 34,604 Luvian kunnankirjasto 10 127 137 41,240 Merikarvian kunnankirjasto 9 67 76 22,707 Nakkilan kunnankirjasto 14 185 199 34,381 Pomarkun kunnankirjasto 6 70 76 30,894 Porin kaupunginkirjasto 129 1098 1227 14,777 Rauman kaupunginkirjasto 71 624 695 17,500 Siikaisten kunnankirjasto 15 91 106 64,087 Säkylän kunnankirjasto 28 75 103 21,901 Ulvilan kaupunginkirjasto 26 145 171 12,568 YHTEENSÄ 481 3919 4400 19,381 Satakirjastot yltävät suositukseen keskimäärin 19,4 vuosikerralla 1000:tta asukasta kohden. Suosituksen alle jäävät Eura, Kankaanpää, Pori ja Ulvila. Honkajoki, Jämijärvi ja Kiikoinen ylsivät kyllä 15 vuosikertaan / 1000 asukasta, mutta niihin hankitaan yhteensä alle 50 vuosikertaa. Vuonna 2011 Satakirjastojen kokoelmat koostuivat 2 136 996 kappaleesta aineistoa. Kirjaaineistoa tästä oli suurin osa, 91,89 % eli 1 963 750 kappaletta. Keskimäärin aineistoa oli 9,4 kappaletta / asukas. Aineistomäärä asukasta kohden vaihteli kirjastoissa 7,1 kappaleesta 18,2 kappaleeseen. Eniten aineistoa oli Karviassa, vähiten Porissa. Koko maassa luku oli 7,35 kappaletta / asukas.

18 Kirja-aineiston osalta keskimääräinen aineistomäärä oli 8,6 kappaletta / asukas. Vaihtelua oli 6,6 kappaleesta 17,1 kappaleeseen. Jälleen eniten kirja-aineistoa oli Karviassa, vähiten Porissa. Koko maassa luku oli 6,42 kappaletta / asukas. Muun kuin kirja-aineiston osuu Satakirjastojen kokoelmista vuonna 2011 oli 173 246 kappaletta. Keskimäärin aineistoa oli 0,7 kappaletta asukasta kohden. Luku vaihteli kirjastoittain 0,5 kappaleesta 2,7 kappaleeseen. Eniten aineistoa oli Eurajoella, vähiten Harjavallassa, Pomarkussa ja Porissa. Koko maassa muuta kuin kirja-aineistoa oli 0,77 asukasta kohden. Taulukossa VIII on esitetty Satakirjastojen kokoelmat vuodelta 2011. Taulukko VIII. Satakirjastojen kokoelmat 2011 Kokoelmat Kokoelma / asukasluku Kirjaaineistot % aineistosta Kirjaaineistot / asukasluku Muu aineisto Muu aineisto / asukasluku Musiikkiäänitteet Videot DVD:t Euran kunnankirjasto 128886 10,3 118044 91,59 % 9,4 10842 0,9 5908 1062 2317 0 Eurajoen kunnankirjasto 86631 14,6 70889 81,83 % 12,0 15742 2,7 5822 1486 6546 0 Harjavallan kaupunginkirjasto 88174 11,7 84530 95,87 % 11,2 3644 0,5 1015 394 965 0 Honkajoen kunnankirjasto 23950 12,8 22130 92,38 % 11,8 1826 1,0 765 362 295 0 Huittisten kaupunginkirjasto 125201 11,7 118094 94,32 % 11,1 7107 0,7 1503 1534 1532 0 Jämijärven kunnankirjasto 26183 12,8 24630 94,07 % 12,1 1553 0,8 513 439 351 0 Kankaanpään kaupunginkirjasto 94437 7,8 82442 87,30 % 6,8 11995 1,0 7856 992 1118 0 Karvian kunnankirjasto 48125 18,2 45084 93,68 % 17,1 3041 1,2 1352 612 427 0 Kiikoisten kunnankirjasto 19104 15,1 17783 93,09 % 14,0 1321 1,0 241 351 306 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 89154 11,2 83145 93,26 % 10,4 6009 0,8 2318 1408 762 0 Köyliön kunnankirjasto 29976 10,6 26907 89,76 % 9,5 3069 1,1 1320 541 647 0 Lavian kunnankirjasto 23949 12,0 22213 92,75 % 11,1 1736 0,9 446 162 762 0 Luvian kunnankirjasto 39892 12,0 37127 93,07 % 11,2 2765 0,8 1367 337 262 0 Merikarvian kunnankirjasto 41979 12,5 37533 89,41 % 11,2 4446 1,3 1622 401 1663 0 Nakkilan kunnankirjasto 70614 12,2 65796 93,18 % 11,4 4818 0,8 1747 648 1296 0 Pomarkun kunnankirjasto 26118 10,6 24945 95,51 % 10,1 1173 0,5 265 227 313 0 Porin kaupunginkirjasto 590355 7,1 546081 92,50 % 6,6 44274 0,5 22010 1982 7038 327 Rauman kaupunginkirjasto 382082 9,6 348650 91,25 % 8,8 33432 0,8 15734 2224 6983 0 Siikaisten kunnankirjasto 27130 16,4 25439 93,77 % 15,4 1691 1,0 652 459 238 0 Säkylän kunnankirjasto 46232 9,8 42029 90,91 % 8,9 4203 0,9 1362 965 810 0 Ulvilan kaupunginkirjasto 128818 9,5 120259 93,36 % 8,8 8559 0,6 2726 1088 2539 0 YHTEENSÄ 2136996 9,4 1963750 91,89 % 8,6 173246 0,7 76544 17674 37170 327 E- aineisto Satakirjastojen kokoelmista 27,6 % oli Porissa. Raumalla oli kokoelmista toiseksi suurin osuus, 17,9 %. Pienin osuus kokoelmista oli Kiikoisissa, 0,9 %. Satakirjastoissa hankinnat vuodelle 2011 ylittivät vuoden poistot ja kokoelmat kasvoivat yhteensä 11 752 kappaleella. Poistojen suhde kokoelmiin kaikissa kirjastoissa oli 4,60 %. Vaihtelua kirjastojen välillä oli 0,87 prosentista 9,21 prosenttiin. Suurin poistoprosentti oli Eurassa, vähiten poistettiin Kiikoisissa. Koko maan

19 poistoprosentti oli 6,67 %. Satakirjastoista vain Eura ylsi kansainväliseen suositukseen eli 8 %:n vuosittaisiin poistoihin. Loput kirjastot jäivät alle 8 %, jotkut paljonkin. Satakirjastoissa kokoelmien uudistuminen on siis verraten hidasta. Taulukossa IX on esitetty Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot vuodelta 2011. Taulukko IX. Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011 Kokoelmat % Satakirjastoista Hankinnat (kpl) % Satakirjastoista Hankinnat / Kokoelmat (%) Poistot (kpl) Poistot / Kokoelmat (%) Euran kunnankirjasto 128886 6,0 % 7658 7,0 % 5,94 % 11865 9,21 % Eurajoen kunnankirjasto 86631 4,1 % 5420 4,9 % 6,26 % 2663 3,07 % Harjavallan kaupunginkirjasto 88174 4,1 % 3359 3,0 % 3,81 % 4849 5,50 % Honkajoen kunnankirjasto 23950 1,1 % 1104 1,0 % 4,61 % 652 2,72 % Huittisten kaupunginkirjasto 125201 5,8 % 5561 5,0 % 4,44 % 3552 2,84 % Jämijärven kunnankirjasto 26183 1,2 % 1063 1,0 % 4,06 % 1085 4,14 % Kankaanpään kaupunginkirjasto 94437 4,4 % 3377 3,0 % 3,58 % 2399 2,54 % Karvian kunnankirjasto 48125 2,3 % 1731 1,5 % 3,60 % 784 1,63 % Kiikoisten kunnankirjasto 19104 0,9 % 980 0,9 % 5,13 % 167 0,87 % Kokemäen kaupunginkirjasto 89154 4,2 % 3185 2,9 % 3,57 % 3169 3,55 % Köyliön kunnankirjasto 29976 1,4 % 1553 1,4 % 5,18 % 415 1,38 % Lavian kunnankirjasto 23949 1,1 % 1204 1,1 % 5,03 % 1452 6,06 % Luvian kunnankirjasto 39892 1,9 % 2128 2,0 % 5,33 % 387 0,97 % Merikarvian kunnankirjasto 41979 2,0 % 2423 2,2 % 5,77 % 1998 4,76 % Nakkilan kunnankirjasto 70614 3,3 % 3649 3,3 % 5,17 % 3736 5,29 % Pomarkun kunnankirjasto 26118 1,2 % 1335 1,2 % 5,11 % 298 1,14 % Porin kaupunginkirjasto 590355 27,6 % 37149 34,0 % 6,29 % 35327 5,98 % Rauman kaupunginkirjasto 382082 17,9 % 18754 17,0 % 4,91 % 18315 4,79 % Siikaisten kunnankirjasto 27130 1,3 % 736 0,7 % 2,71 % 416 1,53 % Säkylän kunnankirjasto 46232 2,2 % 2143 1,9 % 4,64 % 1181 2,55 % Ulvilan kaupunginkirjasto 128818 6,0 % 5569 5,0 % 4,32 % 3619 2,81 % YHTEENSÄ 2136996 100,0 % 110081 100,00 % 5,15 % 98329 4,60 % ka 4,74 % ka 3,49 % 5.2. Aineiston hankintapolitiikka Satakirjastot ovat, Eurajokea lukuun ottamatta, mukana yhteisessä aineistonhankintasopimuksessa Kirjavälitys Oy:n kanssa ajalla 1.3.2010-29.2.2012 + 2 optiovuotta 1.3.2012-28.2.2014. Sopimus käsittää kirjojen, nuottien ja niihin liittyvän av-aineiston sekä äänikirjojen hankinnan. Myös molemmat optiovuodet on päätetty käyttää. Kirja-aineiston lisäksi suurin osa Satakirjastoista on mukana sanoma- ja aikakauslehtien yhteisessä hankintasopimuksessa LM Tietopalvelu Oy:n kanssa vuosille 2011 ja 2012. Tämän

20 lisäksi on päätetty käyttää sopimuksen optiovuodet 2013 ja 2014. Yhteiseen hankintasopimukseen eivät osallistu Eura, Eurajoki, Karvia, Köyliö ja Säkylä. Kyselyssä 2 kartoitettiin Satakirjastojen aineistonhankintaa ja sitä, kuinka paljon aineistoa hankitaan muilta kuin sopimustoimittajilta. Kirja-aineistojen osalta Kirjavälitys Oy:n lisäksi sopimustoimittajia ovat BTJ Finland Oy ja Akateeminen Kirjakauppa. Yli puolet vastaajista, 54 %, ilmoitti, että alle 5 % kirja-aineistoista tulee muilta kuin sopimustoimittajilta. Kokonaisuudessaan 92 % kirjastoista hankkii muilta kuin sopimustoimittajilta kirja-aineistoa 10 % tai vähemmän. Kyselyssä pyydettiin myös mainitsemaan mistä muualta kirja-aineistoja hankitaan. Yleisimpiä hankintapaikkoja olivat: Europublications Oy, Readme.fi, Amazon, Perhemedia, PS, Atena, Minerva, Schildts, paikalliset kirjakaupat, kauppojen alennusmyynnit sekä suoraan kustantajilta. Lehtien osalta Lehtimarket Oy on ainut sopimustoimittaja. 45 % vastanneista hankkii alle 5 % lehdistä muilta kuin sopimustoimittajalta. 44 % hankkii 5-10 % ja 11 % vastanneista ilmoitti hankkivansa yli 10 % lehdistä muualta. Lehtiaineistoissakin suurin osa hankinnoista tehdään sopimustoimittajalta. Lehtiä hankitaan suoraan kustantajilta, järjestöiltä sekä kirjakaupoista ja marketeista. Lehtiä saadaan myös lahjoituksena. Sähköistä aineistoa hankitaan tällä hetkellä ainoastaan Porin kaupunginkirjastoon. Toimittajana E- aineistolle on Ellibs. Musiikkiäänitteiden osalta varsinaista Satakirjastojen yhteistä sopimustoimittajaa ei ole. Yksittäisillä kirjastoilla on tiettyjä hankintapaikkoja, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, esimerkiksi Musiikki Belisa Oy, joka toimittaa Porin kaupunginkirjastolle hankintalistoja. 45 % kirjastoista vastasi hankkivansa 80-100 % musiikkiaineistoista muilta kuin sopimustoimittajilta, mikä tietysti viittaa siihen, että varsinaista sopimustoimittajaa ei ole. Kyselyssä mainittiin mm. seuraavat musiikkiäänitteiden hankintapaikat: Musiikki Belisa, Homeenter, Fazerin musiikkikerho ja Levykauppa X. Lisäksi musiikkia hankitaan suoraan tekijöiltä. Myöskään DVD-aineistolle ei ole varsinaista sopimustoimittajaa. Tästä syystä 82 % kirjastoista vastasi hankkivansa 80-100 % aineistosta muilta kuin sopimustoimittajilta. Hankintapaikkoina Satakirjastoille ovat esimerkiksi Kielipalvelu, Kirjastomedia, Kaleva Telemarketing, Future Film, Mistar, Elokuvakirjasto, Yle sekä AV-palvelut.

21 5.3. Erikoiskokoelmat ja valinnan painopisteet Kyselyssä 2 kartoitettiin Satakirjastojen kokoelmien mahdollisia painopisteitä ja erikoiskokoelmia. Varsinaisia erikoiskokoelmia Satakirjastoissa on kotiseutukokoelmien lisäksi Unkari-kokoelma Porin kaupunginkirjastossa. Aineistonvalinnan virallisia painopisteitä kirjastoissa ei ole, mutta paikallisista oppilaitoksista ja harrastuneisuudesta johtuen moniin kirjastoihin hankitaan paljon tiettyjen alojen aineistoa. Esimerkkeinä tästä voisi mainita Rauman kaupunginkirjaston ilmoittamat kasvatustieteet, pitsit, merenkulku ja puurakentaminen sekä esimerkiksi Kokemäen kaupunginkirjaston maatalous- ja puutarha-alan. Eurajoen kirjasto mainitsi omaksi painopisteekseen elokuvat ei-kirjallisesta aineistosta. Kyselyssä 3 tiedusteltiin kirjastojen halukkuutta tiettyyn aineistoon keskittymiseen eli priorisointiin. Vastauksista kävi ilmi, että halukkuuttakin on, mutta enimmäkseen priorisointiin suhtauduttiin varauksella. Monet pitivät priorisointia mahdottomana pienille kirjastoille, joilla määrärahat menevät jo peruskokoelman hankkimiseen. Lisäksi negatiivisena pidettiin ajatusta, että kuljetukset lisääntyisivät priorisoinnin seurauksena. Priorisoinnin toimivuutta myös epäiltiin, koska asiakas yleensä haluaa aineiston heti. Toisaalta ajateltiin, että ehdottomasti, jos kunnasta löytyisi jokin osa-alue, siihen kannattaisi keskittyä. Priorisoinnin ajateltiin säästävän rahaa, koska kaikkien ei tarvitsisi hankkia kaikkea. Maakuntatasolla kirjastojen kokoelma myös kasvaisi. Kuitenkaan ei haluttu, että priorisoinnin perusteella kirjastoja voitaisiin kieltää hankkimasta tiettyä aineistoa. Priorisointi ei saisi haitata muun aineiston saatavuutta kirjastossa. Mikäli kirjasto alkaa kerätä jotain erikoisaineistoa, toivottiin, että siitä ilmoitettaisiin myös muille Satakirjastoille. 5.4. Varastot Kyselyssä 1 kysyttiin Satakirjastojen tämän hetkisten varastojen tilannetta, varastoneliöitä sekä vapaita ja varattuja varastohyllymetrejä. Saadusta 35 vastauksesta kaikki kirjastot eivät ilmoittaneet kaikkia tietoja eli sekä varastoneliöitä että vapaita ja varattuja hyllymetrejä. Kaikki vastanneet kuitenkin vastasivat johonkin edellä mainituista kohdista. 3 lähikirjastoa ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan varastotiloja. Suurimmat varastot neliömäärältään löytyvät Porista (790 m²) ja Raumalta (310 m²). Pienimmät varastot puolestaan ovat Honkajoelta (9 m²) ja Jämijärveltä (9,5 m²). Kokonaistiedot varastotilojen lukumääristä ja suuruudesta ovat liitteessä 4.

22 Vaikka varastojen koko vaihteleekin kirjastojen välillä suuresti, oli valtaosalla sama tilanahtauden ongelma. Myös ajanpuute koettiin ongelmaksi, ei ole aikaa paneutua varastointiin riittävästi. Muiksi ongelmiksi mainittiin aineiston arvonmäärittäminen, varastointipäätöksen tekeminen ja asiakkaiden tietämättömyys varaston käyttömahdollisuudesta. Pelätään, että aineisto unohtuu varaston kätköihin, koska tiedetään, että varastointi yleensä vähentää aineiston lainaustiheyttä entisestään. Seuraavassa taulukossa on Satakirjastojen varastolainat vuoden 2011 aikana. Taulukko X. Varastolainaus Satakirjastoista 2011 Aineistoa varastossa (kpl) % Satakirjastoista Varastosta lainattu kpl nidettä % aineistosta ollut lainassa vuonna 2011 Euran kunnankirjasto 12009 4,7 544 4,53 Kiukaisten kirjasto 176 0,0 44 25,00 Panelian kirjasto 382 0,2 6 1,57 Eurajoen kunnankirjasto 24688 9,7 2522 10,22 Harjavallan kaupunginkirjasto 6902 2,7 758 10,98 Honkajoen kunnankirjasto 2707 1,1 110 4,06 Huittisten kaupunginkirjasto 7827 3,1 224 2,86 Vampulan kirjasto 8461 3,3 133 1,57 Jämijärven kunnankirjasto 476 0,2 2 0,42 Kankaanpään kaupunginkirjasto 5615 2,2 138 2,46 Karvian kunnankirjasto 7881 3,1 119 1,51 Kokemäen kaupunginkirjasto 10994 4,3 344 3,13 Köyliön kunnankirjasto 2794 1,1 24 0,86 Lavian kunnankirjasto 1644 0,7 13 0,79 Luvian kunnankirjasto 7308 2,9 430 5,88 Merikarvian kunnankirjasto 7869 3,1 392 4,98 Nakkilan kunnankirjasto 2546 1,0 109 4,28 Pomarkun kunnankirjasto 3964 1,6 80 2,02 Porin kaupunginkirjasto 76133 30,0 7601 9,98 Noormarkun kirjasto 182 0,0 27 14,83 Pihlavan kirjasto 1899 0,8 191 10,06 Ruosniemen kirjasto 4213 1,7 541 12,84 Sampolan kirjasto 49 0,0 17 34,69 Rauman kaupunginkirjasto 33218 13,1 1936 5,83 Kodisjoen kirjasto 94 0,0 5 5,32 Lapin kirjasto 1847 0,7 48 2,60 Uotilan kirjasto 1787 0,7 33 1,85 Siikaisten kunnankirjasto 4711 1,9 184 3,91 Säkylän kunnankirjasto 1011 0,4 25 2,47 Ulvilan kaupunginkirjasto 11532 4,6 749 6,49 Harjunpään ja Kaasmarkun kirjastot 14 0,0 0 0,00 Kullaan kirjasto 2867 1,1 47 1,64 YHTEENSÄ 253800 99,9 17396 6,85 Hyvin yleisesti on havaittavissa, että varastoaineiston lainausprosentit eivät ole kovin suuria. Aineistoa on joissakin kirjastoissa hyvinkin paljon, mutta lainausprosentit jäävät alle 10 %:iin. Omia varastoja pidettiin Satakirjastoissa välttämättöminä. Vain 2 kirjastoa vastasi, että voisi luopua omista varastoistaan kokonaan. Välttämättöminä pidettiin erityisesti pieniä lähivarastoja,

23 joihin voitaisiin varastoida tuplakappaleita, klassikoita, käsityölehtiä, kausiaineistoja, koululaisten lukemia kirjoja sekä tietokirjoja, jotka eivät mahdu hyllyyn. Mikäli varastointivastuu olisi esimerkiksi Porissa ja/tai Raumalla, olisi kolmannes vastanneista valmiita luopumaan omista varastoistaan. puolestaan haluaisi edelleen säilyttää omat varastonsa. Kyselyssä 1 kysyttiin myös kirjastojen varastointiperusteita sekä varastoinnin vastuuhenkilöitä. Vastaukset olivat hyvin moninaisia, mutta perusperiaatteiltaan yleensä varastoon siirretään tuplaja triplakappaleita, klassikoita, kurssikirjoja, kausiaineistoa, vanhempaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä muuten relevanttia, erikoista ja säilyttämisen arvoista aineistoa. Suurin syy varastoimiseen on tilantarve avokokoelman puolella. Varastoinnista vastuussa olevien ammattinimikkeet vaihtelivat myös paljon. Tähän syynä on varmasti se, että Satakirjastojen joukossa on sekä hyvin isoja että hyvin pieniä kirjastoja. Yhden hengen kirjastoissa ainut työntekijä vastaa kaikesta, ammattinimikkeestä riippumatta. Yleisin vastuuhenkilön tehtävänimike oli kirjastonhoitaja (11 vastausta). Toiseksi yleisimmät olivat sekä kirjastonjohtaja että kirjastovirkailija (molemmat 6 vastausta). Muita vastauksia olivat kirjastosihteeri, osastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja ja tietopalveluvirkailija. Yksi kirjasto ilmoitti, että heillä ei ole erikseen nimettyä vastuuhenkilöä varastoinnille. Varastoinnista kysyttäessä tiedusteltiin myös sitä, onko kaikki varastoaineisto myös siirretty varastorekisteriin. 31 kirjastoa vastasi tähän kysymykseen. Näistä 18 vastasi, että kaikki varastoaineisto on myös varastorekisterissä. 13 kirjastoa puolestaan vastasi, ettei näin ole. Syitä tähän oli, että kirjastossa on aineistoa, jota tilanahtaussyistä säilytetään varastossa, vaikka se ei varastoaineistoa olekaan. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi lehdet, kausiaineistot, kurssikirjat, erikoiskokoelmat sekä erittäin vanha aineisto, joka ei välttämättä ole rekisterissä ollenkaan. Varastointipäätöstä tehtäessä 31 kirjastoa ilmoitti tarkistavansa aineiston saatavuuden joko muista Satakirjastoista, Varastokirjastosta tai molemmista. 6 kirjastoa ilmoitti, ettei tarkista saatavuustietoja muista kirjastoista. Varastoinnin yhteydessä 17 kirjastoa ilmoitti täydentävänsä luettelointitietoja, esimerkiksi lisäämällä tietoihin genre-luokituksen. 11 kirjastoa vastasi, ettei täydennä tietoja.

24 5.5. Poistot Kokoelmaselvityksen kyselyssä 1 kartoitettiin myös kirjastojen poistoperiaatteita, vastuuhenkilöitä ja ongelmia. Aineiston huono kunto, lainaamattomuus, vanhentunut tieto tai formaatti, tilanpuute sekä tupla- ja triplakappaleet olivat tyypillisimmät poistoperusteet. Ainoastaan yksi kirjasto ilmoitti selkeän lainaamattomuusrajan, jonka täyttyessä aineisto poistetaan; alle kaksi kertaa viimeisen viiden vuoden aikana lainassa ollut aineisto poistetaan kokoelmasta. Samoin kuin varastoinnin kanssa, yksi suurimmista ongelmista poistojen tekemisessä on ajanpuute. Poistot ovat usein niitä töitä, joita tehdään, jos jää aikaa. Tosin useimmiten kirjojen kuntoa ja muita kriteerejä tarkistetaan jo palautuksen yhteydessä, joten seulontaa tehdään näin päivittäin. Mutta aineistoja, jotka eivät liiku, pitää käydä muuten läpi, ja tähän harvoin on kunnolla aikaa. Ongelmaksi poistojen tekemisessä koettiin myös asiantuntijuuden puute, kirjan arvonmääritys, luopumisen vaikeus sekä tulevaisuuden ennustaminen, pitäisi tietää, millä on kysyntää tulevaisuudessakin. Joskus poistaminen tarvitsisi myös aihepiirin mukaista asiantuntemusta ja jos sitä ei ole, koetaan poistaminen vaikeaksi. Viimeisen kappaleen poistamiseen koko Satakirjaston alueelta toivottiin myös ohjeistusta. Poistoista vastaavien henkilöiden ammattinimikkeet vaihtelivat myös suuresti kirjastojen kokoerojen vuoksi. Vastuuhenkilöiden tehtävänimikkeet seurasivat aika tarkalleen varastointiosiossa esitettyä tilannetta: yleisin nimike oli kirjastonhoitaja (13 vastausta), toiseksi yleisimmät olivat kirjastonjohtaja ja kirjastovirkailija (molemmat 9 vastausta). Yksi kirjasto ilmoitti, ettei heillä ole erikseen nimettyä vastuuhenkilöä. Kyselyssä 1 tiedusteltiin myös sitä, mitä kirjoille tapahtuu, kun ne on poistettu. 17 kirjastossa on jatkuva kirjojen poistomyynti, 16 kirjastossa myyntiä on kampanjaluonteisesti, esimerkiksi paikallisten markkinoiden yhteydessä. Lähikirjastoista, joissa ei ole poistomyyntiä, lähetetään poistokirjat pääkirjastolle myytäväksi. Myös ne lähikirjastot, joissa poistomyyntiä on, lähettävät myymättä jääneet kirjat pääkirjastolle. 21 kirjastolla myyntiin menee yli 50 % poistokirjoista. Puolestaan 9 kirjastolla yli 50 % menee paperikeräykseen. Lahjoitukseen menee keskimäärin 10-20 % poistokirjoista.

25 Seuraavassa vielä uudestaan 2011 vuoden poistot Satakirjastoista. Kuten sanottu, vain yksi kirjasto ylsi vuosittaiseen poistosuositukseen, 8 %:iin. Korrelaatiota kirjaston koon ja poistoprosentin välillä ei ole nähtävissä; sekä korkealla että alhaisella poistoprosentilla on sekä isoja että pieniä kirjastoja. Oletusta, että esimerkiksi pienissä, vain muutaman työntekijän kirjastoissa ei olisi niin paljon aikaa paneutua poistoihin, ei voi vuosittaisten poistoprosenttien perusteella tehdä. Taulukko XI. Satakirjastojen poistot 2011 Kokoelmat Poistot (kpl) Poistot / Kokoelmat (%) Euran kunnankirjasto 128886 11865 9,21 % Eurajoen kunnankirjasto 86631 2663 3,07 % Harjavallan kaupunginkirjasto 88174 4849 5,50 % Honkajoen kunnankirjasto 23956 652 2,72 % Huittisten kaupunginkirjasto 125201 3552 2,84 % Jämijärven kunnankirjasto 26183 1085 4,14 % Kankaanpään kaupunginkirjasto 94437 2399 2,54 % Karvian kunnankirjasto 48125 784 1,63 % Kiikoisten kunnankirjasto 19104 167 0,87 % Kokemäen kaupunginkirjasto 89154 3169 3,55 % Köyliön kunnankirjasto 29976 415 1,38 % Lavian kunnankirjasto 23949 1452 6,06 % Luvian kunnankirjasto 39892 387 0,97 % Merikarvian kunnankirjasto 41979 1998 4,76 % Nakkilan kunnankirjasto 70614 3736 5,29 % Pomarkun kunnankirjasto 26118 298 1,14 % Porin kaupunginkirjasto 590355 35327 5,98 % Rauman kaupunginkirjasto 382082 18315 4,79 % Siikaisten kunnankirjasto 27130 416 1,53 % Säkylän kunnankirjasto 46232 1181 2,55 % Ulvilan kaupunginkirjasto 128818 3619 2,81 % YHTEENSÄ 2136996 98329 4,60 % ka 3,49 % 5.6. Seutukuljetukset ja varaukset Satakirjastojen toimintaperiaatteen mukaan asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa Satakirjastosta ja merkitä noutopaikaksi jonkin toisen Satakirjaston. Aineiston voi myös palauttaa mihin tahansa Satakirjastoon riippumatta siitä, mistä se on lainattu. Seutukuljetukset ja varaukset aloitettiin loppuvuodesta 2009. Tällöin yhteistyöhön kuuluivat Köyliötä lukuun ottamatta muut Satakunnan yleiset kirjastot. Kuljetuksia oli kerran viikossa. Vuonna 2010, kun Satakirjastot