Satakirjastojen kokoelmaselvitys

Satakirjastojen kokoelmaselvitys Porin kaupunginkirjasto- Satakunnan maakuntakirjasto Gallen-Kallelankatu 12 28100 Pori Selvitys kokoelmien nykytilasta sekä hankinta-, varastointi- ja poistopolitiikkojen yhteistyömahdollisuuksista Joulukuu 2012

2 Sisällys Taulukot..3 Kuvat..3 1 Johdanto 4 2 Kokoelmanhallinta ja kokoelmayhteistyö.....5 2.1. Kokoelmanhallinta....5 2.2. Kokoelmayhteistyö 7 3 Satakirjastot...8 3.1. Satakirjastot ja kunnat..8 3.2. Satakirjastojen henkilökunta ja toimipisteet...9 4 Satakirjastojen kokoelmaselvityksen toteutus.12 5 Satakirjastojen kokoelmien nykytila....14 5.1. Kokoelmat ja hankinnat 2011...14 5.2. Aineiston hankintapolitiikka.19 5.3. Erikoiskokoelmat ja valinnan painopisteet...21 5.4. Varastot.21 5.5. Poistot 23 5.6. Seutukuljetukset ja varaukset..25 5.7. Aineistonhankinnan työvaiheet ja ongelmat.26 6 Kyselyn tulokset...30 6.1. Kilpailutus..30 6.2. Aineistonvalinta, tilaukset ja reklamaatiot.30 6.3. Luettelointi, tarroitus ja muovitus..31 6.4. Aineistonvalinnan periaatteet ja priorisointi..32 6.5. Kokoelmayhteistyö 33 6.6. Muita yhteistyötapoja 34 7 Johtopäätökset..35 8 Ehdotukset kokoelmayhteistyön toteuttamiseksi..36 8.1. Ehdotus Satakirjastojen kirjastoaineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteiksi 38 8.2. Ehdotus varastoinnin ja poistojen työohjeeksi...39 8.3. Ehdotus huoneentauluksi...40 9 Lähteet..42

3 Liitteet..44 Liite 1: Ensimmäisen kyselyn saate ja kysymykset 44 Liite 2: Toisen kyselyn saate ja kysymykset..46 Liite 3: Kolmannen kyselyn saate ja kysymykset..48 Liite 4: Varastoaineistot, varastojen lukumäärät ja hyllymetrit.49 Liite 5: Aineistonhankintaan käytetty aika viikossa...50 Taulukot Taulukko I. Satakirjasto-kuntien asukasluku vuoden 2011 lopussa (Yleisten kirjastojen tilastot) 9 Taulukko II. Satakirjastojen henkilötyövuodet 2011 10 Taulukko III. Satakirjastojen toimipisteet 2011 11 Taulukko IV. Kirjastoaineistokulut Satakirjastoissa 2011 13 Taulukko V. Satakirjastojen aineistonhankinta 2011 14 Taulukko VI. Satakirjastojen kirjan keskihinta 2011 15 Taulukko VII. Lehtien hankinnat Satakirjastoissa 2011 16 Taulukko VIII. Satakirjastojen kokoelmat 2011 17 Taulukko IX. Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011 19 Taulukko X. Varastolainaus Satakirjastoissa 2011 22 Taulukko XI. Satakirjastojen poistot 2011 25 Taulukko XII. Seutuvaraukset 2011 26 Taulukko XIII. Aineistonhankintaan kuluva aika suhteessa henkilötyövuosiin 2011 29 Taulukko XIV. Satakirjastojen aineistonhankinnan painopistealueet 37 Kuvat Kuva 1. Satakirjastot-yhteisjärjestelmään kuuluvat kunnat. Satakuntaliitto, 2012. 8

4 1 Johdanto Kirjastolaki velvoittaa kunnat kirjastopalvelujen arviointiin, jonka tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä (KirjastoL nro 904/1998). Tähän erityistä haastetta tuovat nykyinen taloudellinen tilanne, jossa kuntien kyky tarjota tietoyhteiskunnan kirjastopalveluita on heikentynyt. Kansalaisten koulutustason nousu ja toisaalta kirjastohenkilöstön korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen haastavat myös kirjastot, niiden roolin samaan aikaan moninaistuessa, erityisesti sähköisen asioinnin ja digitaalisen aineiston osalta. Tarve hybridikirjastoille, joissa perinteinen palvelukirjasto ja yksinomaan digitaalista aineistoa välittävä kirjasto yhdistyvät, on ilmeinen. Hybridikirjasto yhdistää laajan pääsyn verkkoaineistoon, mutta myös avun sen käytössä (Kirjastostrategia 2010, 7-12). Kirjaston roolin moninaistuessa on erittäin tärkeää, että myös fyysisen kokoelman kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Miten taataan asiakkaalle kattava ja ajantasainen kokoelma tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa rahallisten resurssien vähyys vaikuttaa jo kirjaston perustoimintaan, saati sitten kehittymiseen tämän hetken ja tulevaisuuden tiedonhakutarpeet huomioon ottaen? Opetusministeriö suosittelee kuntien välisen yhteistyön lisäämistä sekä kuntien yhteisen kirjastolaitoksen perustamista esimerkiksi seutukirjastoperiaatteella. Näin varmistettaisiin laadukas palvelu ja aineistoresurssien optimaalinen käyttö (Kirjastostrategia 2010, 24). Yhteistyöllä säästetään sekä kustannuksissa että itse työssä, kun päällekkäiset työtehtävät vähenevät. Yhteistyön ansiosta vältytään myös päällekkäisiltä aineistohankinnoilta, kun lainaaminen seudun muista kirjastoista onnistuu helposti ja nopeasti (Kirjastostrategia 2010, 26). Satakirjastot-yhteisjärjestelmä aloitti toimintansa joulukuussa 2009 ja laajeni helmikuussa 2011 koko Satakunnan kattavaksi 21 jäsenkirjastollaan, ensimmäisenä koko maakunnan kattavana yhteisjärjestelmänä. Yhteistyön perustana on ollut yhteinen Origo-kirjastojärjestelmä. Yhteistyö on ollut eritasoista, esimerkiksi kaikki kirjastot, yhtä lukuun ottamatta, ovat osallistuneet kirjaaineistojen hankinnan kilpailutukseen ja tehneet yhteisen hankintasopimukset. Satakirjastoihin kuuluminen ei ole velvoittanut yhteisiin hankintoihin, vaan osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Satakirjastoilla on jo tiivis yhteistyö kilpailutusten, maksukäytäntöjen ja laina-aikojen osalta, mutta tarvetta ja halua yhteistyön syventämiseen muilta osin on vielä. Erityisesti kokoelmayhteistyön, varastointi- ja poistokäytäntöjen tämänhetkisten toimintojen selvitys ja

5 selvityksen perusteella yhteisten ohjeiden laatiminen olisi nyt ajankohtaista tehostamaan toimintaa, karsimaan päällekkäisiä töitä ja parantamaan asiakaspalvelua. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet tiiviiseen yhteistyöhön ja löytää keinot Satakirjastojen palveluiden parantamiseen Satakunnan kirjastojen aineisto-, henkilöstö- ja logistiikkaresursseja hyväksi käyttäen. 2 Kokoelmanhallinta ja kokoelmayhteistyö 2.1. Kokoelmanhallinta Kokoelmanhallinta on käsite, jota käytetään usein synonyyminä kokoelman kehittämiselle. Se on kuitenkin yläkäsite, johon nähdään kuuluvan, kokoelman kehittämisen lisäksi, myös varastoinnin, poistojen ja esimerkiksi aineistonhankinnan (Wilén & Kortelainen 2007, 26-27). Mitä suurempi, sen parempi ajattelutapa on jo antiikin ajoista ohjannut kirjastokokoelmien muodostumista. Täältä on peräisin ajatus kirjastosta jonkinlaisena museaalisena kirjavarastona ja kirjastonhoitajasta kirjallisuuden keräilijänä, vartijana ja säilyttäjänä (Wilén & Kortelainen 2007, 38). Kuitenkin esimerkiksi Carrigan toteaa, että kirjaston kokoelman kasvaessa sen tuottamat lainat suhteessa sen kokoon jatkuvasti pienenevät ja jossakin saturaatiopisteessä mikään lisäys kokoelman kokoon ei tuota enää yhtään uutta lainaa (1988, 25). Selkeä ristiriita on siis havaittavissa. Mitä suurempi ei olekaan enää sen parempi. Pelkkä kokoelman kerääminen ei enää riitä, vaan tarvitaan kokoelmanhallintaa. Kehitystyötä ja evaluointia on tehtävä, jotta saadaan asiakkaalle toimiva ja laadukas kokoelma. Kuten Johnson toteaa, kirjaston tehtävä on varmistaa ja huolehtia siitä, että muistiinmerkitty ja kaikessa muodossa oleva tieto hankitaan, organisoidaan, tarjotaan saatavaksi, säilytetään ja samanaikaisesti pyritään säästämään käyttäjän aikaa ja vaivaa sekä maksimoimaan toiminta kirjaston kannalta mahdollisimman kustannus-tulokselliseksi (2004, 27). Kokoelmanhallinnan pitää olla jatkuvaa, sen arvioinnin selkeä osa päivittäistä työtä kokoelmien alati muuttuvan luonteen vuoksi. Evaluoimalla saadaan ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, missä fyysisessä kunnossa kokoelman osat ovat ja siitä, miten usein niitä lainataan. Kokoelmien evaluoinnissa voidaan käyttää eri menetelmiä ja mittareita. Slote (1997, 84-86) toteaakin, että menetelmien tulisi olla mahdollisimman objektiivisia ja suunnitelmallisia.

6 Esimerkiksi aineistonkarsinta tehdään usein kiireessä ja subjektiivisin perustein, jolloin karsintaa tekevän henkilön omat mielipiteet saattavat vaikuttaa työhön. Sloten mukaan aineiston aiempi käyttö on ainoa luotettava ennuste siitä, käytetäänkö teosta vai voidaanko se poistaa. Käyttöfrekvenssin lisäksi muita poistotarpeen mittareita ovat esimerkiksi aineiston kunto, kappalemäärä, sisällön ajantasaisuus, poistojen ja hankintojen suhde sekä korvaavan tallenteen olemassa olo (esimerkiksi toisessa yhteisjärjestelmän kirjastossa). Zipfin ja Pareton lakien mukaan 20 % kirjaston kokoelmasta tyydyttää 80 % käyttäjien tarpeista. Toisin sanoen, 20 % kokoelmasta muodostaa kirjaston ydinkokoelman. Loput 80 % kokoelmasta on aineistoa, jota lainataan huomattavasti vähemmän (Bang 2011, 5). Ydinkokoelma ja ajanjakso, jonka kirja viipyy hyllyssä, nähdäänkin aineistonkarsinnan keskeisiksi käsitteiksi (Slote 1997, 83-85). Ydinkokoelma muuttuu jatkuvasti: alussa lainaaminen on runsasta, osa kirjoista jää klassikoiksi, osa ei koskaan kuulukaan ydinkokoelmaan. Tunnetusti kirjan varastoiminen vähentää lainausta entisestään. Karsintaa suorittavan tehtävä on tunnistaa ydinkokoelmaan kuulumattomat kirjat ja poistaa ne tarvittaessa kokoelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yleisten kirjastojen laatusuosituksessa, että tuoreen, alle viiden vuoden ikäisen aineiston osuuden avokokoelmasta tulisi olla 40 % (Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi, 43-44). Lisäksi vuosittaisten poistojen tulisi olla vähintään 8 % kokoelmasta kansainvälisten suositusten mukaan. Poistoprosentti harvoin yltää toivotulle tasolle, mikä kieliikin yhteisten poistoperiaatteiden ja selkeiden ohjeiden tarpeesta. Tutkimusten mukaan säännöllisten poistojen tekeminen edistää kokoelman käyttöä, koska pienempi kokoelma näyttäytyy asiakkaalle parempana (Slote 1997). Tilaa saadaan laajemmin ydinkokoelman käyttöön ja mahdollistetaan esimerkiksi väljempi asettelu hyllyihin. Tutkimusten mukaan kirjojen sijainnilla on merkitystä niiden lainaustiheyteen: keski- tai silmäntasolla olevia kirjoja lainataan enemmän (Banks 2001, 115), myös kirjoissa, joiden etukansi on käännetty ulospäin, on suuremmat lainausluvut. Omat haasteensa kokoelmien hallintaan tuo se tosiasia, että kirjastoilla on rajalliset resurssit esimerkiksi säilytystilojen suhteen. Kaikkea ei ole mahdollista säilyttää, vaikka haluttaisiinkin. Kokoelmien kehittämisen tarkoituksena on tehostaa kirjaston toimintaa ja prosesseja niin, että sekä asiakas että kirjasto hyötyvät. Tässä suhteessa kirjastojen välinen kokoelmayhteistyö nousee erityisasemaan.

7 2.2. Kokoelmayhteistyö Eriasteista kirjastoyhteistyötä on Suomessa tehty 1990-luvulta lähtien. Toisiaan maantieteellisesti lähellä olevat kirjastot muodostivat kirjastokimppoja, joissa otettiin käyttöön yhteiset kirjastojärjestelmät. Kunta- ja hallintorajat ylittänyt yhteistyö oli vapaaehtoista ja ylitti joskus myös maakuntakirjasto- ja läänirajat. Niiden syntyyn vaikutti yhteisten kirjastojärjestelmien lisäksi myös 1990-luvun lama ja kirjastomäärärahojen supistuminen (Kekki 2003, 13). Kirjastokimppoja tiiviimpi yhteistyö on seutukirjasto, jossa hallinto ja talous on kirjastoilla yhteinen. Eri puolilla Suomea on viime vuosina aloitettu useita seutukirjastoselvityksiä seudullisen yhteistyön lisäämiseksi (Lehtovirta 2008, 6). Ensimmäiset seutukirjastot on perustettu Mikkelin ja Joensuun alueelle. Kirjastokimpan ja seutukirjaston erona on, että seutukirjastossa tavoiteltu toimintojen tehostuminen ja kustannussäästöt suuntautuvat myös kirjaston hallintoon. Kirjastojen välinen kokoelmayhteistyö voi olla hyvinkin eriasteista. Tyypillisimpiä yhteistyömuotoja ovat aineistohankintojen yhteinen kilpailutus, verkkoaineistojen yhteinen hankinta, yhteinen aineistopolitiikka, aineistojen priorisointi, keskitetty aineiston tilaaminen ja lainauskuntoon saattaminen sekä yhteinen varastointi. Erityisesti pienet kunnat hyötyvät yhteisten kilpailutusten ansiosta saatavista suuremmista alennusprosenteista ja paremmista verkkoaineistojen hankinta mahdollisuuksista (Seutukirjastoselvitys 2006, 9). Yhteisen aineistopolitiikan ansiosta kaikkea ei välttämättä tarvitse hankkia kaikkiin kirjastoihin, vaan aineistoa voidaan tarvittaessa siirtää toimipisteestä toiseen tehokkaiden seutukuljetusten avulla. Näin vältytään tarpeettoman aineiston hankinnalta, koska myöhemmin voi olla, että ko. aineisto on jokaisessa yksikössä poistolistalla. Kirjastot voivat myös erikoistua tiettyyn aineistoon tai kirjastoille voidaan miettiä eri vastuualueita. Yhteistä varastoinnista on etua erityisesti pienille kunnille, joilla varastotilasta on useasti pulaa. Varastoinnin keskittämisessä voidaan mennä jopa niin pitkälle, että muodostetaan yksi yhteinen varasto, jossa säilytetään kaikkien seutukirjastojen varastoitu aineisto. Tällöin pienistä varastoista voidaan luopua. Kaiken kaikkiaan seudullisella yhteistyöllä saadaan sekä kustannuksellisia etua että toiminnallista hyötyä töiden keskittämisellä ja jakamisella (Lehtovirta 2008, 7).

8 3 Satakirjastot 3.1. Satakirjastot ja kunnat Satakirjastot-yhteisjärjestelmä on koko Satakunnan kattava yhteinen kirjastojärjestelmä, johon kuuluu 21 kuntaa. Yhteisjärjestelmä aloitti toimintansa marraskuussa 2009 ja täydentyi koko Satakunnan kattavaksi tammikuussa 2011. Satakirjastoihin kuuluvat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kiikoinen liittyy kuntaliitoksen myötä Sastamalaan 2013 vuoden alusta siirtyen osaksi Pirkanmaata ja eroten samalla myös Satakirjastoista. Kuva 1. Satakirjastoihin kuuluvat kunnat 2011 Vuoden 2011 lopussa Satakirjastojen alueella asui 227 031 asukasta. Suurimmissa kaupungeissa, Porissa ja Raumalla asui n. 54 % koko alueen asukkaista. Muita yli 10 000 asukkaan kuntia on neljä, Eura, Huittinen, Kankaanpää ja Ulvila. Pienin kunta Satakunnan alueella on Kiikoinen

9 (1269 asukasta). Sen siirtyessä osaksi Pirkanmaan maakuntaa, Satakunnan pienimmäksi kunnaksi jää Siikainen 1654 asukkaalla. Taulukko I. Satakirjastot-kuntien asukasluku vuoden 2011 lopussa. % kaikista Asukasluku asukkaista Euran kunnankirjasto 12507 5,50 % Eurajoen kunnankirjasto 5923 2,60 % Harjavallan kaupunginkirjasto 7540 3,30 % Honkajoen kunnankirjasto 1878 0,80 % Huittisten kaupunginkirjasto 10663 4,70 % Jämijärven kunnankirjasto 2041 0,90 % Kankaanpään kaupunginkirjasto 12135 5,30 % Karvian kunnankirjasto 2643 1,10 % Kiikoisten kunnankirjasto 1269 0,50 % Kokemäen kaupunginkirjasto 7987 3,50 % Köyliön kunnankirjasto 2824 1,20 % Lavian kunnankirjasto 1994 0,90 % Luvian kunnankirjasto 3322 1,40 % Merikarvian kunnankirjasto 3347 1,50 % Nakkilan kunnankirjasto 5788 2,50 % Pomarkun kunnankirjasto 2460 1,10 % Porin kaupunginkirjasto 83032 37,00 % Rauman kaupunginkirjasto 39715 17,50 % Siikaisten kunnankirjasto 1654 0,70 % Säkylän kunnankirjasto 4703 2,00 % Ulvilan kaupunginkirjasto 13606 6,00 % YHTEENSÄ 227031 100,00 % 3.2. Satakirjastojen henkilökunta ja toimipisteet Taulukoissa on käytetty lähteenä Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastoja vuodelta 2011. Satakirjastojen henkilökunnan määrä vaihtelee yhdestä henkilötyövuodesta vajaaseen 80:een. Suurin kirjastoista on Porin kaupunginkirjasto, jossa koko henkilökunnan määrä on 78,72 henkilötyövuotta. Tästä kirjastoammatillisia on 67,65 henkilötyövuotta. Toiseksi suurin on Rauman kaupunginkirjasto 38,54 työvuodella. Yli 8 henkilötyövuoteen yltävät myös Eura, Kankaanpää ja Ulvila. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan taulukosta II.

10 Taulukko II. Satakirjastojen henkilötyövuodet 2011 Henkilötyövuodet yhteensä Kirjaston palkkaamat Kirjastoammatilliset Muut Euran kunnankirjasto 9,33 9,33 7,2 0 Eurajoen kunnankirjasto 5,38 3,88 3,76 1,5 Harjavallan kaupunginkirjasto 5,67 5,42 5,42 0,25 Honkajoen kunnankirjasto 1 1 1 0 Huittisten kaupunginkirjasto 7,04 6,09 4,69 0,95 Jämijärven kunnankirjasto 1,8 1 1 0,8 Kankaanpään kaupunginkirjasto 9,38 8,92 8,92 0,46 Karvian kunnankirjasto 2,34 1,43 1 0,91 Kiikoisten kunnankirjasto 0,98 0,98 0,98 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 4,4 4,2 3 0,2 Köyliön kunnankirjasto 2,42 2,12 1,8 0,3 Lavian kunnankirjasto 2,05 1,38 1,38 0,67 Luvian kunnankirjasto 3 3 2 0 Merikarvian kunnankirjasto 3,6 3 2 0,6 Nakkilan kunnankirjasto 4,21 3,21 3,21 1 Pomarkun kunnankirjasto 1,8 1,4 1 0,4 Porin kaupunginkirjasto 78,72 71,65 67,65 7,07 Rauman kaupunginkirjasto 38,54 35,88 30,79 2,66 Siikaisten kunnankirjasto 1,17 1,17 1 0 Säkylän kunnankirjasto 3,82 2,82 2,7 1 Ulvilan kaupunginkirjasto 8,5 8,5 6 0 YHTEENSÄ 195,15 176,38 156,5 18,77 Satakirjastoihin kuuluvista kirjastoista 15:llä on ainoastaan pääkirjasto. Eurajoella on pääkirjaston lisäksi kirjastoauto ja Harjavallassa laitoskirjasto. Honkajoella, Luvialla, Pomarkulla ja Siikaisilla on pääkirjaston lisäksi myös muita palvelupaikkoja. Satakirjastojen alueella toimii 4 kirjastoautoa, 2 laitoskirjastoa ja yhteensä 42 pää- ja lähikirjastoa. Muita palvelupaikkoja on 19. Suurin kirjastoyksikkö on Porin kaupunginkirjasto, johon kuuluu pääkirjaston lisäksi 7 lähikirjastoa. Rauman kaupunginkirjastolla lähikirjastoja on 5. Lisäksi myös Euralla ja Ulvilalla on pääkirjaston lisäksi useampi lähikirjasto. Tiedot Satakirjastojen toimipisteistä on esitetty taulukossa III.

11 Taulukko III. Satakirjastojen toimipisteet 2001 pää- ja lähikirjastoja kirjastoautoja laitoskirjastoja muita palvelupaikkoja Euran kunnankirjasto 5 0 0 0 Eurajoen kunnankirjasto 1 1 0 0 Harjavallan kaupunginkirjasto 1 0 1 0 Honkajoen kunnankirjasto 1 0 0 1 Huittisten kaupunginkirjasto 2 1 0 0 Jämijärven kunnankirjasto 1 0 0 0 Kankaanpään kaupunginkirjasto 1 0 0 0 Karvian kunnankirjasto 1 0 0 0 Kiikoisten kunnankirjasto 1 0 0 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 2 0 0 0 Köyliön kunnankirjasto 1 0 0 0 Lavian kunnankirjasto 1 0 0 0 Luvian kunnankirjasto 1 0 0 1 Merikarvian kunnankirjasto 1 0 0 0 Nakkilan kunnankirjasto 1 0 0 0 Pomarkun kunnankirjasto 1 0 0 2 Porin kaupunginkirjasto 8 1 1 8 Rauman kaupunginkirjasto 6 1 0 6 Siikaisten kunnankirjasto 1 0 0 1 Säkylän kunnankirjasto 1 0 0 0 Ulvilan kaupunginkirjasto 4 0 0 0 YHTEENSÄ 42 4 2 19

12 4 Satakirjastojen kokoelmaselvityksen toteutus Satakirjastojen kokoelmaselvitys aloitettiin 1.4.2012. Selvityksen tekeminen rahoitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: osastonjohtaja Maisa Hyytinen / Rauman kaupunginkirjasto osastonjohtaja Tea Aula / Kankaanpään kaupunginkirjasto kirjastonhoitaja Minna Hautaluoma / Honkajoen kunnankirjasto kirjastotoimenjohtaja Satu Soppela / Harjavallan kaupunginkirjasto osastonjohtaja Merja Kalliomäki / Porin kaupunginkirjasto kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti / Porin kaupunginkirjasto projektityöntekijä Johanna Jyrkinen / Porin kaupunginkirjasto Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, selvityksen laatijana ja kokousten sihteerinä projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuussa, tästä poikkeuksena kesäloma-ajat. Kokoukset järjestettiin 4.5.2012, 5.6.2012, 23.8.2012, 26.9.2012, 2.11.2012, 23.11.2012 ja 19.12.2012. Selvitys toteutettiin kolmena kyselynä Satakirjastojen kirjastonjohtajille tai aineistonhankinnasta vastaaville henkilöille sekä pää- että lähikirjastoissa Webropol -kysely- ja tilastointityökalua käyttäen. Ensimmäinen kysely lähetettiin toukokuussa viikolla 20. Kyselyn saate ja kysymykset ovat liitteessä 1. Vastausaikaa oli 2 viikkoa ja vastausten tuli olla perillä 25.5.2012 mennessä. Ensimmäinen kysely koski kirjastojen aineistoja, varastointia ja poistoja. Toinen kysely lähetettiin kesäkuussa viikolla 24. Vastausaikaa oli jälleen 2 viikkoa ja vastausten tuli olla perillä 21.6.2012 mennessä. Toinen kysely koski aineistonhankintaa, painopisteitä ja erikoiskokoelmia. Kyselyn saate ja kysymykset ovat liitteessä 2. Kolmas kysely lähetettiin myös viikolla 24 ja vastausaikaa oli elokuun 10. päivään asti. Kyselyn aiheena oli kokoelmayhteistyö ja sekä kyselyn saate että kysymykset löytyvät liitteestä 3. Käytännössä kyselyjen vastausten saamiseen ja mahdollisten muistutusten lähettämiseen oli kesälomien vuoksi varattu aikaa 31.8.2012 asti.

13 Vastausten analysointiin varattiin aikaan 30.9.2012 asti. Itse raportin kirjoittamiseen oli aikaa marraskuun 2012 loppuun. Joulukuulle 2012 varattiin aikaa tulosten esittämiselle Satakirjastojen johtoryhmälle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Ensimmäiseen kyselyyn tuli 29 vastausta määräaikaan mennessä. Jäljelle jäävistä yhdeksästä kirjastosta oli yhdestä tullut ilmoitus, että vastaus viivästyy hieman. Loppuja kahdeksaa vastausta karhuttiin vastausajan jälkeen. Itse vastausaikana lähetettiin kaksi viestiä muistuttamaan vastaamisesta ja määräajasta. Kokonaisuudessaan kyselyyn tuli 35 vastausta, vastaamatta jättivät 3 lähikirjastoa. Toiseen kyselyyn tuli myös 35 vastausta. Näistä 30 tuli määräaikaan mennessä. Ensimmäisen kyselyn perusteella kaksi lähikirjasto jätettiin kahdesta jälkimmäisestä kyselystä pois. Vastausmuistutuksia lähetettiin 1-4 niille kirjastoille, jotka eivät määräaikaan mennessä vastanneet. Ainoastaan yksi kirjasto jätti kokonaan vastaamatta, mutta tämän ollessa lähikirjasto, ei vastauksen saamista pidetty yhtä tärkeänä kuin, jos kyseessä olisi ollut pääkirjasto. Viimeinen vastaus kyselyyn 2 saatiin 30.8.2012. Kolmannen kyselyn aihe, kokoelmayhteistyö, vähensi vastauksien määrää. Moni lähikirjasto jätti vastaamatta varmasti, koska aihealue ei kuulunut heidän omimpaan osaamiseensa. Vastauksissa olivat kuitenkin edustettuina kaikki kunnan- ja kaupunginkirjastot, joten lähikirjastojen vastauksia ei pidetty välttämättöminä. Vastausmuistutuksia kuitenkin lähetettiin kirjastoille 1-4 kappaletta. Kokonaisuudessaan vastauksia tuli 29. Näistä 21 tuli määräaikaan mennessä. Muistutusten jälkeen saatiin loput 8 vastausta 30.8.2012 mennessä. Lähikirjastoja, jotka jättivät vastaamatta, oli kaiken kaikkiaan 7 kappaletta. Kaikki tarvittavat vastaukset saatiin määräaikaan, 31.8.2012. mennessä. Projektityöntekijä Johanna Jyrkinen kokosi vastaukset yhteen ja vastauskoonteja käsiteltiin ohjausryhmän kolmessa perättäisessä kokouksessa. Vastaukset herättivät paljon keskustelua ja niiden perusteella pohdittiin uusia yhteistyötapoja, joita oli jo mietittykin. Keskustelu poiki myös kokonaan uusia ehdotuksia, kuten esimerkiksi Satakirjastoille yhteisen lehtien varastointiluettelon. Vastaustenkäsittelyn yhteydessä mietittiin myös tulosten esittämistä, mikä on merkityksellistä ja mistä on hyötyä, kun ajatellaan Satakirjastoja kokonaisuutena. Kokoelmien nykytilannetta käsitellään seuraavaksi.

14 5 Satakirjastojen kokoelmien nykytila 5.1. Kokoelmat ja hankinnat Seuraavat tilastot ovat Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastoista vuodelta 2011. Tästä poikkeuksena ovat Honkajoen kunnankirjaston kokoelmamäärät. Yleisten kirjastojen tilastoista on poistettu Jyllin leirikeskuksessa sijaitsevan kokoelman (7600 kpl) tiedot, koska kokoelmaa ei kirjaston toimesta hoideta, vaikka aineistot tietokannassa ovatkin. Tämän lisäksi vuosittaiset poistot on otettu kirjastojärjestelmästä. Taulukossa IV on Satakirjastojen kirjastoaineistokulut vuodelta 2011. Kulut vaihtelevat 4,77 eurosta 16,59 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kulut olivat 8,98 / asukas. Kirjojen hankintakuluissa vaihtelua oli 3,21 eurosta 9,70 euroon. Hankintakulut olivat keskimäärin 5,86 / asukas. Taulukko IV. Kirjastoaineistokulut Satakirjastoissa 2011 Kirjastoaineistokulut Kirjastoaineistokulut / asukas Kirjojen hankintakulut Kirjojen hankintakulut / asukas Euran kunnankirjasto 135169 10,81 82248 6,58 Eurajoen kunnankirjasto 88035 14,86 36984 6,24 Harjavallan kaupunginkirjasto 73631 9,77 44867 5,95 Honkajoen kunnankirjasto 16227 8,64 10947 5,83 Huittisten kaupunginkirjasto 100385 9,41 69850 6,55 Jämijärven kunnankirjasto 22692 11,12 15445 7,57 Kankaanpään kaupunginkirjasto 57826 4,77 45085 3,72 Karvian kunnankirjasto 33967 12,85 22379 8,47 Kiikoisten kunnankirjasto 21050 16,59 12312 9,70 Kokemäen kaupunginkirjasto 69933 8,76 42841 5,36 Köyliön kunnankirjasto 20660 7,32 11873 4,20 Lavian kunnankirjasto 25968 13,02 14973 7,51 Luvian kunnankirjasto 36130 10,88 26940 8,11 Merikarvian kunnankirjasto 38726 11,57 20792 6,21 Nakkilan kunnankirjasto 69737 12,05 47011 8,12 Pomarkun kunnankirjasto 19550 7,95 13421 5,46 Porin kaupunginkirjasto 700452 8,44 476813 5,74 Rauman kaupunginkirjasto 358763 9,03 225121 5,67 Siikaisten kunnankirjasto 14204 8,59 8502 5,14 Säkylän kunnankirjasto 33674 7,16 15103 3,21 Ulvilan kaupunginkirjasto 101235 7,44 86472 6,36 YHTEENSÄ 2038014 8,98 1329979 5,86 ka 10,05 ka 6,27

15 Vuonna 2011 aineiston kokonaishankintamäärä oli 110 081 kappaletta. Tästä kirja-aineistoa oli 93 646 kappaletta eli 85,07 % aineistosta. Yleisten kirjastojen laatusuorituksen mukaan kirjaaineistoa tulisi hankkia 300-400 kirjaa / 1000 asukasta kohden (Yleisten kirjastojen laatusuositus, 44). Satakirjastoista tähän ylsivät muut paitsi Kankaanpää ja Säkylä. Eniten kirjoja / 1000 asukasta hankittiin Karviassa, 580,78 kirjaa / 1000 asukasta. Vähiten kirjoja hankittiin Säkylässä, 237,51 kirjaa / 1000 asukasta. Kokonaisuudessa Satakirjastot ylsivät suositeltuun 300-400 kirjan / 1000 asukasta, sillä keskimäärin hankintoja oli 412,48 kirjaa / 1000 asukasta. Kirjastopoliittisen työryhmän suosituksen mukaan muun kuin kirja-aineiston hankintaosuuden tulisi olla vähintään viidesosa hankintamäärästä eli 100 tallennetta 1000:tta asukasta kohden (Kirjastopoliittinen työryhmä 2001, 133). Taulukossa V on nähtävillä Satakirjastojen vuoden 2011 kokonaishankinnat. Taulukko V. Satakirjastojen aineistonhankinta 2011 Hankinnat Hankinnat / (asukasluku / 1000) Hankinnat, kirjaaineistot % hankinnoista Kirjahankinnat / (asukasluku / 1000) Muut hankinnat Muut hankinnat / (asukasluku / 1000) Hankinnat, musiikki Hankinnat, kuvatallenteet Euran kunnankirjasto 7658 612,30 6791 88,67 % 536,66 867 69,32 379 273 Eurajoen kunnankirjasto 5420 915,08 2590 47,78 % 434,41 2830 477,80 249 1112 Harjavallan kaupunginkirjasto 3359 445,49 2952 87,88 % 387,27 407 53,98 77 226 Honkajoen kunnankirjasto 1104 587,86 998 90,39 % 529,29 106 56,44 30 48 Huittisten kaupunginkirjasto 5561 521,52 5097 91,65 % 471,63 464 43,51 50 220 Jämijärven kunnankirjasto 1063 520,82 976 91,81 % 471,83 87 42,63 27 57 Kankaanpään kaupunginkirjasto 3377 278,29 3078 91,33 % 250,35 299 24,64 83 113 Karvian kunnankirjasto 1731 654,94 1548 89,43 % 580,78 183 69,24 33 121 Kiikoisten kunnankirjasto 980 772,26 618 63,06 % 479,12 362 285,26 4 39 Kokemäen kaupunginkirjasto 3185 398,77 2920 91,68 % 360,09 265 33,18 69 133 Köyliön kunnankirjasto 1553 549,93 1392 89,63 % 489,73 161 57,01 16 89 Lavian kunnankirjasto 1204 603,81 981 81,47 % 487,46 223 111,84 4 164 Luvian kunnankirjasto 2128 640,58 1933 90,83 % 575,86 195 58,70 58 78 Merikarvian kunnankirjasto 2423 723,93 1880 77,59 % 552,73 543 162,23 136 356 Nakkilan kunnankirjasto 3649 630,44 3213 88,05 % 548,03 436 75,33 61 260 Pomarkun kunnankirjasto 1335 542,68 1153 86,37 % 464,63 182 73,98 9 123 Porin kaupunginkirjasto 37149 447,41 33024 88,89 % 388,60 4125 49,68 1476 1346 Rauman kaupunginkirjasto 18754 472,21 15703 83,73 % 387,64 3051 76,82 1166 1293 Siikaisten kunnankirjasto 736 444,98 615 83,56 % 366,99 121 73,16 24 68 Säkylän kunnankirjasto 2143 455,67 1126 52,54 % 237,51 1017 216,24 33 73 Ulvilan kaupunginkirjasto 5569 409,30 5058 90,82 % 366,90 511 37,56 135 196 YHTEENSÄ 110081 484,87 93646 85,07 % 412,48 16435 72,39 4119 6388 ka 553,73 ka 446,07 ka 102,31 Vuonna 2011 muun kuin kirja-aineiston kokonaishankintamäärä oli 16 435 tallennetta. Suosituksen mukaiseen 100 tallenteeseen / 1000 asukasta ylsivät Satakirjastoista Eurajoki,

16 Kiikoinen, Lavia, Merikarvia ja Säkylä. Eurajoki jättää muut selkeästi taakseen 478 tallenteella 1000 asukasta kohden, perää pitää Kankaanpää 25 tallenteella / 1000 asukasta. Keskimäärin Satakirjastot eivät yltäneet kirjastopoliittisen työryhmän suositukseen 72 tallenteella / 1000 asukasta. Satakirjastoihin hankittiin yhteensä 93 646 kirjaa vuonna 2011. Kirjahankintojen kustannukset olivat 1 329 979. Kirjan keskihinnaksi vuonna 2011 muodostui 14,45. Kirjan keskihinta vaihteli kirjastoittain Köyliön 8,58 eurosta Kiikoisten 20,25 euroon. Taulukossa VI on yksityiskohtaisempi selvitys Satakirjastojen kirjojen keskihinnasta. Taulukko VI. Satakirjastojen kirjan keskihinta 2011 Aineistomääräraha kirjoihin Hankitut kirjat (kpl) Kirjan keskihinta ( ) Euran kunnankirjasto 82248 6712 12,25 Eurajoen kunnankirjasto 36984 2573 14,37 Harjavallan kaupunginkirjasto 44867 2920 15,36 Honkajoen kunnankirjasto 10947 994 11,01 Huittisten kaupunginkirjasto 69850 5029 13,89 Jämijärven kunnankirjasto 15445 963 16,04 Kankaanpään kaupunginkirjasto 45085 3038 14,84 Karvian kunnankirjasto 22379 1535 14,58 Kiikoisten kunnankirjasto 12312 608 20,25 Kokemäen kaupunginkirjasto 42841 2876 14,89 Köyliön kunnankirjasto 11873 1383 8,58 Lavian kunnankirjasto 14973 972 15,40 Luvian kunnankirjasto 26940 1913 14,08 Merikarvian kunnankirjasto 20792 1850 11,24 Nakkilan kunnankirjasto 47011 3172 14,82 Pomarkun kunnankirjasto 13421 1143 11,74 Porin kaupunginkirjasto 476813 32266 14,78 Rauman kaupunginkirjasto 225121 15395 14,62 Siikaisten kunnankirjasto 8502 607 14,01 Säkylän kunnankirjasto 15103 1117 13,52 Ulvilan kaupunginkirjasto 86472 4992 17,32 YHTEENSÄ 1329979 92058 14,45 Laatusuosituksen mukaan sanoma- ja aikakauslehtien vuosikertoja tulisi hankkia kirjastoon 15-20 vuosikertaa tuhatta asukasta kohden, mutta kuitenkin vähintään 50 vuosikertaa (Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi, 44). Taulukossa VII on Satakirjastojen lehtihankinnat vuodelta 2011.

17 Taulukko VII. Lehtien hankinnat Satakirjastoissa 2011 Lehdet / (asukasluku Sanomalehdet Aikakauslehdet Yhteensä / 1000) Euran kunnankirjasto 13 74 87 6,956 Eurajoen kunnankirjasto 10 102 112 18,909 Harjavallan kaupunginkirjasto 25 257 282 37,401 Honkajoen kunnankirjasto 3 38 41 21,832 Huittisten kaupunginkirjasto 27 318 345 32,355 Jämijärven kunnankirjasto 7 37 44 21,558 Kankaanpään kaupunginkirjasto 18 147 165 13,597 Karvian kunnankirjasto 12 75 87 32,917 Kiikoisten kunnankirjasto 6 30 36 28,369 Kokemäen kaupunginkirjasto 24 268 292 36,559 Köyliön kunnankirjasto 15 35 50 17,705 Lavian kunnankirjasto 13 56 69 34,604 Luvian kunnankirjasto 10 127 137 41,240 Merikarvian kunnankirjasto 9 67 76 22,707 Nakkilan kunnankirjasto 14 185 199 34,381 Pomarkun kunnankirjasto 6 70 76 30,894 Porin kaupunginkirjasto 129 1098 1227 14,777 Rauman kaupunginkirjasto 71 624 695 17,500 Siikaisten kunnankirjasto 15 91 106 64,087 Säkylän kunnankirjasto 28 75 103 21,901 Ulvilan kaupunginkirjasto 26 145 171 12,568 YHTEENSÄ 481 3919 4400 19,381 Satakirjastot yltävät suositukseen keskimäärin 19,4 vuosikerralla 1000:tta asukasta kohden. Suosituksen alle jäävät Eura, Kankaanpää, Pori ja Ulvila. Honkajoki, Jämijärvi ja Kiikoinen ylsivät kyllä 15 vuosikertaan / 1000 asukasta, mutta niihin hankitaan yhteensä alle 50 vuosikertaa. Vuonna 2011 Satakirjastojen kokoelmat koostuivat 2 136 996 kappaleesta aineistoa. Kirjaaineistoa tästä oli suurin osa, 91,89 % eli 1 963 750 kappaletta. Keskimäärin aineistoa oli 9,4 kappaletta / asukas. Aineistomäärä asukasta kohden vaihteli kirjastoissa 7,1 kappaleesta 18,2 kappaleeseen. Eniten aineistoa oli Karviassa, vähiten Porissa. Koko maassa luku oli 7,35 kappaletta / asukas.

18 Kirja-aineiston osalta keskimääräinen aineistomäärä oli 8,6 kappaletta / asukas. Vaihtelua oli 6,6 kappaleesta 17,1 kappaleeseen. Jälleen eniten kirja-aineistoa oli Karviassa, vähiten Porissa. Koko maassa luku oli 6,42 kappaletta / asukas. Muun kuin kirja-aineiston osuu Satakirjastojen kokoelmista vuonna 2011 oli 173 246 kappaletta. Keskimäärin aineistoa oli 0,7 kappaletta asukasta kohden. Luku vaihteli kirjastoittain 0,5 kappaleesta 2,7 kappaleeseen. Eniten aineistoa oli Eurajoella, vähiten Harjavallassa, Pomarkussa ja Porissa. Koko maassa muuta kuin kirja-aineistoa oli 0,77 asukasta kohden. Taulukossa VIII on esitetty Satakirjastojen kokoelmat vuodelta 2011. Taulukko VIII. Satakirjastojen kokoelmat 2011 Kokoelmat Kokoelma / asukasluku Kirjaaineistot % aineistosta Kirjaaineistot / asukasluku Muu aineisto Muu aineisto / asukasluku Musiikkiäänitteet Videot DVD:t Euran kunnankirjasto 128886 10,3 118044 91,59 % 9,4 10842 0,9 5908 1062 2317 0 Eurajoen kunnankirjasto 86631 14,6 70889 81,83 % 12,0 15742 2,7 5822 1486 6546 0 Harjavallan kaupunginkirjasto 88174 11,7 84530 95,87 % 11,2 3644 0,5 1015 394 965 0 Honkajoen kunnankirjasto 23950 12,8 22130 92,38 % 11,8 1826 1,0 765 362 295 0 Huittisten kaupunginkirjasto 125201 11,7 118094 94,32 % 11,1 7107 0,7 1503 1534 1532 0 Jämijärven kunnankirjasto 26183 12,8 24630 94,07 % 12,1 1553 0,8 513 439 351 0 Kankaanpään kaupunginkirjasto 94437 7,8 82442 87,30 % 6,8 11995 1,0 7856 992 1118 0 Karvian kunnankirjasto 48125 18,2 45084 93,68 % 17,1 3041 1,2 1352 612 427 0 Kiikoisten kunnankirjasto 19104 15,1 17783 93,09 % 14,0 1321 1,0 241 351 306 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 89154 11,2 83145 93,26 % 10,4 6009 0,8 2318 1408 762 0 Köyliön kunnankirjasto 29976 10,6 26907 89,76 % 9,5 3069 1,1 1320 541 647 0 Lavian kunnankirjasto 23949 12,0 22213 92,75 % 11,1 1736 0,9 446 162 762 0 Luvian kunnankirjasto 39892 12,0 37127 93,07 % 11,2 2765 0,8 1367 337 262 0 Merikarvian kunnankirjasto 41979 12,5 37533 89,41 % 11,2 4446 1,3 1622 401 1663 0 Nakkilan kunnankirjasto 70614 12,2 65796 93,18 % 11,4 4818 0,8 1747 648 1296 0 Pomarkun kunnankirjasto 26118 10,6 24945 95,51 % 10,1 1173 0,5 265 227 313 0 Porin kaupunginkirjasto 590355 7,1 546081 92,50 % 6,6 44274 0,5 22010 1982 7038 327 Rauman kaupunginkirjasto 382082 9,6 348650 91,25 % 8,8 33432 0,8 15734 2224 6983 0 Siikaisten kunnankirjasto 27130 16,4 25439 93,77 % 15,4 1691 1,0 652 459 238 0 Säkylän kunnankirjasto 46232 9,8 42029 90,91 % 8,9 4203 0,9 1362 965 810 0 Ulvilan kaupunginkirjasto 128818 9,5 120259 93,36 % 8,8 8559 0,6 2726 1088 2539 0 YHTEENSÄ 2136996 9,4 1963750 91,89 % 8,6 173246 0,7 76544 17674 37170 327 E- aineisto Satakirjastojen kokoelmista 27,6 % oli Porissa. Raumalla oli kokoelmista toiseksi suurin osuus, 17,9 %. Pienin osuus kokoelmista oli Kiikoisissa, 0,9 %. Satakirjastoissa hankinnat vuodelle 2011 ylittivät vuoden poistot ja kokoelmat kasvoivat yhteensä 11 752 kappaleella. Poistojen suhde kokoelmiin kaikissa kirjastoissa oli 4,60 %. Vaihtelua kirjastojen välillä oli 0,87 prosentista 9,21 prosenttiin. Suurin poistoprosentti oli Eurassa, vähiten poistettiin Kiikoisissa. Koko maan

19 poistoprosentti oli 6,67 %. Satakirjastoista vain Eura ylsi kansainväliseen suositukseen eli 8 %:n vuosittaisiin poistoihin. Loput kirjastot jäivät alle 8 %, jotkut paljonkin. Satakirjastoissa kokoelmien uudistuminen on siis verraten hidasta. Taulukossa IX on esitetty Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot vuodelta 2011. Taulukko IX. Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011 Kokoelmat % Satakirjastoista Hankinnat (kpl) % Satakirjastoista Hankinnat / Kokoelmat (%) Poistot (kpl) Poistot / Kokoelmat (%) Euran kunnankirjasto 128886 6,0 % 7658 7,0 % 5,94 % 11865 9,21 % Eurajoen kunnankirjasto 86631 4,1 % 5420 4,9 % 6,26 % 2663 3,07 % Harjavallan kaupunginkirjasto 88174 4,1 % 3359 3,0 % 3,81 % 4849 5,50 % Honkajoen kunnankirjasto 23950 1,1 % 1104 1,0 % 4,61 % 652 2,72 % Huittisten kaupunginkirjasto 125201 5,8 % 5561 5,0 % 4,44 % 3552 2,84 % Jämijärven kunnankirjasto 26183 1,2 % 1063 1,0 % 4,06 % 1085 4,14 % Kankaanpään kaupunginkirjasto 94437 4,4 % 3377 3,0 % 3,58 % 2399 2,54 % Karvian kunnankirjasto 48125 2,3 % 1731 1,5 % 3,60 % 784 1,63 % Kiikoisten kunnankirjasto 19104 0,9 % 980 0,9 % 5,13 % 167 0,87 % Kokemäen kaupunginkirjasto 89154 4,2 % 3185 2,9 % 3,57 % 3169 3,55 % Köyliön kunnankirjasto 29976 1,4 % 1553 1,4 % 5,18 % 415 1,38 % Lavian kunnankirjasto 23949 1,1 % 1204 1,1 % 5,03 % 1452 6,06 % Luvian kunnankirjasto 39892 1,9 % 2128 2,0 % 5,33 % 387 0,97 % Merikarvian kunnankirjasto 41979 2,0 % 2423 2,2 % 5,77 % 1998 4,76 % Nakkilan kunnankirjasto 70614 3,3 % 3649 3,3 % 5,17 % 3736 5,29 % Pomarkun kunnankirjasto 26118 1,2 % 1335 1,2 % 5,11 % 298 1,14 % Porin kaupunginkirjasto 590355 27,6 % 37149 34,0 % 6,29 % 35327 5,98 % Rauman kaupunginkirjasto 382082 17,9 % 18754 17,0 % 4,91 % 18315 4,79 % Siikaisten kunnankirjasto 27130 1,3 % 736 0,7 % 2,71 % 416 1,53 % Säkylän kunnankirjasto 46232 2,2 % 2143 1,9 % 4,64 % 1181 2,55 % Ulvilan kaupunginkirjasto 128818 6,0 % 5569 5,0 % 4,32 % 3619 2,81 % YHTEENSÄ 2136996 100,0 % 110081 100,00 % 5,15 % 98329 4,60 % ka 4,74 % ka 3,49 % 5.2. Aineiston hankintapolitiikka Satakirjastot ovat, Eurajokea lukuun ottamatta, mukana yhteisessä aineistonhankintasopimuksessa Kirjavälitys Oy:n kanssa ajalla 1.3.2010-29.2.2012 + 2 optiovuotta 1.3.2012-28.2.2014. Sopimus käsittää kirjojen, nuottien ja niihin liittyvän av-aineiston sekä äänikirjojen hankinnan. Myös molemmat optiovuodet on päätetty käyttää. Kirja-aineiston lisäksi suurin osa Satakirjastoista on mukana sanoma- ja aikakauslehtien yhteisessä hankintasopimuksessa LM Tietopalvelu Oy:n kanssa vuosille 2011 ja 2012. Tämän

20 lisäksi on päätetty käyttää sopimuksen optiovuodet 2013 ja 2014. Yhteiseen hankintasopimukseen eivät osallistu Eura, Eurajoki, Karvia, Köyliö ja Säkylä. Kyselyssä 2 kartoitettiin Satakirjastojen aineistonhankintaa ja sitä, kuinka paljon aineistoa hankitaan muilta kuin sopimustoimittajilta. Kirja-aineistojen osalta Kirjavälitys Oy:n lisäksi sopimustoimittajia ovat BTJ Finland Oy ja Akateeminen Kirjakauppa. Yli puolet vastaajista, 54 %, ilmoitti, että alle 5 % kirja-aineistoista tulee muilta kuin sopimustoimittajilta. Kokonaisuudessaan 92 % kirjastoista hankkii muilta kuin sopimustoimittajilta kirja-aineistoa 10 % tai vähemmän. Kyselyssä pyydettiin myös mainitsemaan mistä muualta kirja-aineistoja hankitaan. Yleisimpiä hankintapaikkoja olivat: Europublications Oy, Readme.fi, Amazon, Perhemedia, PS, Atena, Minerva, Schildts, paikalliset kirjakaupat, kauppojen alennusmyynnit sekä suoraan kustantajilta. Lehtien osalta Lehtimarket Oy on ainut sopimustoimittaja. 45 % vastanneista hankkii alle 5 % lehdistä muilta kuin sopimustoimittajalta. 44 % hankkii 5-10 % ja 11 % vastanneista ilmoitti hankkivansa yli 10 % lehdistä muualta. Lehtiaineistoissakin suurin osa hankinnoista tehdään sopimustoimittajalta. Lehtiä hankitaan suoraan kustantajilta, järjestöiltä sekä kirjakaupoista ja marketeista. Lehtiä saadaan myös lahjoituksena. Sähköistä aineistoa hankitaan tällä hetkellä ainoastaan Porin kaupunginkirjastoon. Toimittajana E- aineistolle on Ellibs. Musiikkiäänitteiden osalta varsinaista Satakirjastojen yhteistä sopimustoimittajaa ei ole. Yksittäisillä kirjastoilla on tiettyjä hankintapaikkoja, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, esimerkiksi Musiikki Belisa Oy, joka toimittaa Porin kaupunginkirjastolle hankintalistoja. 45 % kirjastoista vastasi hankkivansa 80-100 % musiikkiaineistoista muilta kuin sopimustoimittajilta, mikä tietysti viittaa siihen, että varsinaista sopimustoimittajaa ei ole. Kyselyssä mainittiin mm. seuraavat musiikkiäänitteiden hankintapaikat: Musiikki Belisa, Homeenter, Fazerin musiikkikerho ja Levykauppa X. Lisäksi musiikkia hankitaan suoraan tekijöiltä. Myöskään DVD-aineistolle ei ole varsinaista sopimustoimittajaa. Tästä syystä 82 % kirjastoista vastasi hankkivansa 80-100 % aineistosta muilta kuin sopimustoimittajilta. Hankintapaikkoina Satakirjastoille ovat esimerkiksi Kielipalvelu, Kirjastomedia, Kaleva Telemarketing, Future Film, Mistar, Elokuvakirjasto, Yle sekä AV-palvelut.

21 5.3. Erikoiskokoelmat ja valinnan painopisteet Kyselyssä 2 kartoitettiin Satakirjastojen kokoelmien mahdollisia painopisteitä ja erikoiskokoelmia. Varsinaisia erikoiskokoelmia Satakirjastoissa on kotiseutukokoelmien lisäksi Unkari-kokoelma Porin kaupunginkirjastossa. Aineistonvalinnan virallisia painopisteitä kirjastoissa ei ole, mutta paikallisista oppilaitoksista ja harrastuneisuudesta johtuen moniin kirjastoihin hankitaan paljon tiettyjen alojen aineistoa. Esimerkkeinä tästä voisi mainita Rauman kaupunginkirjaston ilmoittamat kasvatustieteet, pitsit, merenkulku ja puurakentaminen sekä esimerkiksi Kokemäen kaupunginkirjaston maatalous- ja puutarha-alan. Eurajoen kirjasto mainitsi omaksi painopisteekseen elokuvat ei-kirjallisesta aineistosta. Kyselyssä 3 tiedusteltiin kirjastojen halukkuutta tiettyyn aineistoon keskittymiseen eli priorisointiin. Vastauksista kävi ilmi, että halukkuuttakin on, mutta enimmäkseen priorisointiin suhtauduttiin varauksella. Monet pitivät priorisointia mahdottomana pienille kirjastoille, joilla määrärahat menevät jo peruskokoelman hankkimiseen. Lisäksi negatiivisena pidettiin ajatusta, että kuljetukset lisääntyisivät priorisoinnin seurauksena. Priorisoinnin toimivuutta myös epäiltiin, koska asiakas yleensä haluaa aineiston heti. Toisaalta ajateltiin, että ehdottomasti, jos kunnasta löytyisi jokin osa-alue, siihen kannattaisi keskittyä. Priorisoinnin ajateltiin säästävän rahaa, koska kaikkien ei tarvitsisi hankkia kaikkea. Maakuntatasolla kirjastojen kokoelma myös kasvaisi. Kuitenkaan ei haluttu, että priorisoinnin perusteella kirjastoja voitaisiin kieltää hankkimasta tiettyä aineistoa. Priorisointi ei saisi haitata muun aineiston saatavuutta kirjastossa. Mikäli kirjasto alkaa kerätä jotain erikoisaineistoa, toivottiin, että siitä ilmoitettaisiin myös muille Satakirjastoille. 5.4. Varastot Kyselyssä 1 kysyttiin Satakirjastojen tämän hetkisten varastojen tilannetta, varastoneliöitä sekä vapaita ja varattuja varastohyllymetrejä. Saadusta 35 vastauksesta kaikki kirjastot eivät ilmoittaneet kaikkia tietoja eli sekä varastoneliöitä että vapaita ja varattuja hyllymetrejä. Kaikki vastanneet kuitenkin vastasivat johonkin edellä mainituista kohdista. 3 lähikirjastoa ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan varastotiloja. Suurimmat varastot neliömäärältään löytyvät Porista (790 m²) ja Raumalta (310 m²). Pienimmät varastot puolestaan ovat Honkajoelta (9 m²) ja Jämijärveltä (9,5 m²). Kokonaistiedot varastotilojen lukumääristä ja suuruudesta ovat liitteessä 4.

22 Vaikka varastojen koko vaihteleekin kirjastojen välillä suuresti, oli valtaosalla sama tilanahtauden ongelma. Myös ajanpuute koettiin ongelmaksi, ei ole aikaa paneutua varastointiin riittävästi. Muiksi ongelmiksi mainittiin aineiston arvonmäärittäminen, varastointipäätöksen tekeminen ja asiakkaiden tietämättömyys varaston käyttömahdollisuudesta. Pelätään, että aineisto unohtuu varaston kätköihin, koska tiedetään, että varastointi yleensä vähentää aineiston lainaustiheyttä entisestään. Seuraavassa taulukossa on Satakirjastojen varastolainat vuoden 2011 aikana. Taulukko X. Varastolainaus Satakirjastoista 2011 Aineistoa varastossa (kpl) % Satakirjastoista Varastosta lainattu kpl nidettä % aineistosta ollut lainassa vuonna 2011 Euran kunnankirjasto 12009 4,7 544 4,53 Kiukaisten kirjasto 176 0,0 44 25,00 Panelian kirjasto 382 0,2 6 1,57 Eurajoen kunnankirjasto 24688 9,7 2522 10,22 Harjavallan kaupunginkirjasto 6902 2,7 758 10,98 Honkajoen kunnankirjasto 2707 1,1 110 4,06 Huittisten kaupunginkirjasto 7827 3,1 224 2,86 Vampulan kirjasto 8461 3,3 133 1,57 Jämijärven kunnankirjasto 476 0,2 2 0,42 Kankaanpään kaupunginkirjasto 5615 2,2 138 2,46 Karvian kunnankirjasto 7881 3,1 119 1,51 Kokemäen kaupunginkirjasto 10994 4,3 344 3,13 Köyliön kunnankirjasto 2794 1,1 24 0,86 Lavian kunnankirjasto 1644 0,7 13 0,79 Luvian kunnankirjasto 7308 2,9 430 5,88 Merikarvian kunnankirjasto 7869 3,1 392 4,98 Nakkilan kunnankirjasto 2546 1,0 109 4,28 Pomarkun kunnankirjasto 3964 1,6 80 2,02 Porin kaupunginkirjasto 76133 30,0 7601 9,98 Noormarkun kirjasto 182 0,0 27 14,83 Pihlavan kirjasto 1899 0,8 191 10,06 Ruosniemen kirjasto 4213 1,7 541 12,84 Sampolan kirjasto 49 0,0 17 34,69 Rauman kaupunginkirjasto 33218 13,1 1936 5,83 Kodisjoen kirjasto 94 0,0 5 5,32 Lapin kirjasto 1847 0,7 48 2,60 Uotilan kirjasto 1787 0,7 33 1,85 Siikaisten kunnankirjasto 4711 1,9 184 3,91 Säkylän kunnankirjasto 1011 0,4 25 2,47 Ulvilan kaupunginkirjasto 11532 4,6 749 6,49 Harjunpään ja Kaasmarkun kirjastot 14 0,0 0 0,00 Kullaan kirjasto 2867 1,1 47 1,64 YHTEENSÄ 253800 99,9 17396 6,85 Hyvin yleisesti on havaittavissa, että varastoaineiston lainausprosentit eivät ole kovin suuria. Aineistoa on joissakin kirjastoissa hyvinkin paljon, mutta lainausprosentit jäävät alle 10 %:iin. Omia varastoja pidettiin Satakirjastoissa välttämättöminä. Vain 2 kirjastoa vastasi, että voisi luopua omista varastoistaan kokonaan. Välttämättöminä pidettiin erityisesti pieniä lähivarastoja,

23 joihin voitaisiin varastoida tuplakappaleita, klassikoita, käsityölehtiä, kausiaineistoja, koululaisten lukemia kirjoja sekä tietokirjoja, jotka eivät mahdu hyllyyn. Mikäli varastointivastuu olisi esimerkiksi Porissa ja/tai Raumalla, olisi kolmannes vastanneista valmiita luopumaan omista varastoistaan. puolestaan haluaisi edelleen säilyttää omat varastonsa. Kyselyssä 1 kysyttiin myös kirjastojen varastointiperusteita sekä varastoinnin vastuuhenkilöitä. Vastaukset olivat hyvin moninaisia, mutta perusperiaatteiltaan yleensä varastoon siirretään tuplaja triplakappaleita, klassikoita, kurssikirjoja, kausiaineistoa, vanhempaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä muuten relevanttia, erikoista ja säilyttämisen arvoista aineistoa. Suurin syy varastoimiseen on tilantarve avokokoelman puolella. Varastoinnista vastuussa olevien ammattinimikkeet vaihtelivat myös paljon. Tähän syynä on varmasti se, että Satakirjastojen joukossa on sekä hyvin isoja että hyvin pieniä kirjastoja. Yhden hengen kirjastoissa ainut työntekijä vastaa kaikesta, ammattinimikkeestä riippumatta. Yleisin vastuuhenkilön tehtävänimike oli kirjastonhoitaja (11 vastausta). Toiseksi yleisimmät olivat sekä kirjastonjohtaja että kirjastovirkailija (molemmat 6 vastausta). Muita vastauksia olivat kirjastosihteeri, osastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja ja tietopalveluvirkailija. Yksi kirjasto ilmoitti, että heillä ei ole erikseen nimettyä vastuuhenkilöä varastoinnille. Varastoinnista kysyttäessä tiedusteltiin myös sitä, onko kaikki varastoaineisto myös siirretty varastorekisteriin. 31 kirjastoa vastasi tähän kysymykseen. Näistä 18 vastasi, että kaikki varastoaineisto on myös varastorekisterissä. 13 kirjastoa puolestaan vastasi, ettei näin ole. Syitä tähän oli, että kirjastossa on aineistoa, jota tilanahtaussyistä säilytetään varastossa, vaikka se ei varastoaineistoa olekaan. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi lehdet, kausiaineistot, kurssikirjat, erikoiskokoelmat sekä erittäin vanha aineisto, joka ei välttämättä ole rekisterissä ollenkaan. Varastointipäätöstä tehtäessä 31 kirjastoa ilmoitti tarkistavansa aineiston saatavuuden joko muista Satakirjastoista, Varastokirjastosta tai molemmista. 6 kirjastoa ilmoitti, ettei tarkista saatavuustietoja muista kirjastoista. Varastoinnin yhteydessä 17 kirjastoa ilmoitti täydentävänsä luettelointitietoja, esimerkiksi lisäämällä tietoihin genre-luokituksen. 11 kirjastoa vastasi, ettei täydennä tietoja.

24 5.5. Poistot Kokoelmaselvityksen kyselyssä 1 kartoitettiin myös kirjastojen poistoperiaatteita, vastuuhenkilöitä ja ongelmia. Aineiston huono kunto, lainaamattomuus, vanhentunut tieto tai formaatti, tilanpuute sekä tupla- ja triplakappaleet olivat tyypillisimmät poistoperusteet. Ainoastaan yksi kirjasto ilmoitti selkeän lainaamattomuusrajan, jonka täyttyessä aineisto poistetaan; alle kaksi kertaa viimeisen viiden vuoden aikana lainassa ollut aineisto poistetaan kokoelmasta. Samoin kuin varastoinnin kanssa, yksi suurimmista ongelmista poistojen tekemisessä on ajanpuute. Poistot ovat usein niitä töitä, joita tehdään, jos jää aikaa. Tosin useimmiten kirjojen kuntoa ja muita kriteerejä tarkistetaan jo palautuksen yhteydessä, joten seulontaa tehdään näin päivittäin. Mutta aineistoja, jotka eivät liiku, pitää käydä muuten läpi, ja tähän harvoin on kunnolla aikaa. Ongelmaksi poistojen tekemisessä koettiin myös asiantuntijuuden puute, kirjan arvonmääritys, luopumisen vaikeus sekä tulevaisuuden ennustaminen, pitäisi tietää, millä on kysyntää tulevaisuudessakin. Joskus poistaminen tarvitsisi myös aihepiirin mukaista asiantuntemusta ja jos sitä ei ole, koetaan poistaminen vaikeaksi. Viimeisen kappaleen poistamiseen koko Satakirjaston alueelta toivottiin myös ohjeistusta. Poistoista vastaavien henkilöiden ammattinimikkeet vaihtelivat myös suuresti kirjastojen kokoerojen vuoksi. Vastuuhenkilöiden tehtävänimikkeet seurasivat aika tarkalleen varastointiosiossa esitettyä tilannetta: yleisin nimike oli kirjastonhoitaja (13 vastausta), toiseksi yleisimmät olivat kirjastonjohtaja ja kirjastovirkailija (molemmat 9 vastausta). Yksi kirjasto ilmoitti, ettei heillä ole erikseen nimettyä vastuuhenkilöä. Kyselyssä 1 tiedusteltiin myös sitä, mitä kirjoille tapahtuu, kun ne on poistettu. 17 kirjastossa on jatkuva kirjojen poistomyynti, 16 kirjastossa myyntiä on kampanjaluonteisesti, esimerkiksi paikallisten markkinoiden yhteydessä. Lähikirjastoista, joissa ei ole poistomyyntiä, lähetetään poistokirjat pääkirjastolle myytäväksi. Myös ne lähikirjastot, joissa poistomyyntiä on, lähettävät myymättä jääneet kirjat pääkirjastolle. 21 kirjastolla myyntiin menee yli 50 % poistokirjoista. Puolestaan 9 kirjastolla yli 50 % menee paperikeräykseen. Lahjoitukseen menee keskimäärin 10-20 % poistokirjoista.

25 Seuraavassa vielä uudestaan 2011 vuoden poistot Satakirjastoista. Kuten sanottu, vain yksi kirjasto ylsi vuosittaiseen poistosuositukseen, 8 %:iin. Korrelaatiota kirjaston koon ja poistoprosentin välillä ei ole nähtävissä; sekä korkealla että alhaisella poistoprosentilla on sekä isoja että pieniä kirjastoja. Oletusta, että esimerkiksi pienissä, vain muutaman työntekijän kirjastoissa ei olisi niin paljon aikaa paneutua poistoihin, ei voi vuosittaisten poistoprosenttien perusteella tehdä. Taulukko XI. Satakirjastojen poistot 2011 Kokoelmat Poistot (kpl) Poistot / Kokoelmat (%) Euran kunnankirjasto 128886 11865 9,21 % Eurajoen kunnankirjasto 86631 2663 3,07 % Harjavallan kaupunginkirjasto 88174 4849 5,50 % Honkajoen kunnankirjasto 23956 652 2,72 % Huittisten kaupunginkirjasto 125201 3552 2,84 % Jämijärven kunnankirjasto 26183 1085 4,14 % Kankaanpään kaupunginkirjasto 94437 2399 2,54 % Karvian kunnankirjasto 48125 784 1,63 % Kiikoisten kunnankirjasto 19104 167 0,87 % Kokemäen kaupunginkirjasto 89154 3169 3,55 % Köyliön kunnankirjasto 29976 415 1,38 % Lavian kunnankirjasto 23949 1452 6,06 % Luvian kunnankirjasto 39892 387 0,97 % Merikarvian kunnankirjasto 41979 1998 4,76 % Nakkilan kunnankirjasto 70614 3736 5,29 % Pomarkun kunnankirjasto 26118 298 1,14 % Porin kaupunginkirjasto 590355 35327 5,98 % Rauman kaupunginkirjasto 382082 18315 4,79 % Siikaisten kunnankirjasto 27130 416 1,53 % Säkylän kunnankirjasto 46232 1181 2,55 % Ulvilan kaupunginkirjasto 128818 3619 2,81 % YHTEENSÄ 2136996 98329 4,60 % ka 3,49 % 5.6. Seutukuljetukset ja varaukset Satakirjastojen toimintaperiaatteen mukaan asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa Satakirjastosta ja merkitä noutopaikaksi jonkin toisen Satakirjaston. Aineiston voi myös palauttaa mihin tahansa Satakirjastoon riippumatta siitä, mistä se on lainattu. Seutukuljetukset ja varaukset aloitettiin loppuvuodesta 2009. Tällöin yhteistyöhön kuuluivat Köyliötä lukuun ottamatta muut Satakunnan yleiset kirjastot. Kuljetuksia oli kerran viikossa. Vuonna 2010, kun Satakirjastot

26 laajeni nykyiseen muotoonsa, lisättiin seutukuljetuksia 2 kertaan viikossa. Seutukuljetusten logistiikkakeskuksena toimii Porin kaupunginkirjaston pääkirjasto. Seutukuljetukset ovat lisänneet aineiston liikkuvuutta merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2010, joka oli ensimmäinen kokonainen seutukuljetusten toimintavuosi, seutulainoja oli yhteensä 80 665 kappaletta. Vuonna 2011 määrä oli kasvanut 106 518 kappaleeseen. Seutulainojen määrän kasvu edellisvuodesta oli n. 32 %. Taulukossa XIII on tarkemmin eritelty vuoden 2011 Satakirjastojen seutuvaraukset. Taulukko XII. Satakirjastojen seutuvaraukset 2011 Lähetetyt Saadut Euran kunnankirjasto 6549 5572 Eurajoen kunnankirjasto 2314 2000 Harjavallan kaupunginkirjasto 3224 5360 Honkajoen kunnankirjasto 780 1279 Huittisten kaupunginkirjasto 4154 6339 Jämijärven kunnankirjasto 721 1303 Kankaanpään kaupunginkirjasto 4119 12009 Karvian kunnankirjasto 1010 1430 Kiikoisten kunnankirjasto 300 1059 Kokemäen kaupunginkirjasto 4482 5002 Köyliön kunnankirjasto 541 673 Lavian kunnankirjasto 975 1377 Luvian kunnankirjasto 1643 3005 Merikarvian kunnankirjasto 1695 2158 Nakkilan kunnankirjasto 3994 3131 Pomarkun kunnankirjasto 873 2251 Porin kaupunginkirjasto 40843 27465 Rauman kaupunginkirjasto 19907 12820 Siikaisten kunnankirjasto 344 1663 Säkylän kunnankirjasto 1255 2208 Ulvilan kaupunginkirjasto 6795 8414 YHTEENSÄ 106518 106518 5.7. Aineistonhankinnan työvaiheet ja ongelmat Kyselyssä 2 kysyttiin aineistonhankintaprosessin vaiheista, vastuuhenkilöistä ja ongelmista. Tarkoituksena oli saada selkeä kuva siitä, miten aineistonhankintaprosessi kirjastoissa käytännössä hoidetaan, miten työt jakautuvat pää- ja lähikirjastojen välillä, miten paljon aikaa prosessiin kuluu, kuka sen hoitaa ja mikä on aikaa vievin työvaihe.

27 91 % Satakirjastoista ilmoitti, että heillä aineiston tilaaminen tehdään keskitetysti. Vastaavasti 6 % ilmoitti, että jokainen yksikkö hoitaa tilausten teon itse. 3 % ilmoitti, että heillä käytössä on edellä mainittujen välimalli: yksi kirjasto vastasi, että heillä jotkut yksiköt tilaavat itse ja joillekin tilataan pääkirjastosta; toinen kirjasto vastasi, että pää- ja lähikirjasto tilaavat aineistonsa itse, lisäksi pääkirjasto tilaa myös kirjastoauton aineistot. Ohjausryhmän kokouksissa huomasimme, että kysymyksen asettelu ei ollut täysin yksiselitteinen. Kirjasto, jossa on vain pääkirjasto, voidaan periaatteessa lukea sekä kohtaan aineiston tilaus on keskitettyä että kohtaan jokainen yksikkö tilaa itse (Liite 2). Kuitenkin yli 90 % vastasi, että tilaukset heillä hoidetaan keskitetysti, mikä tarkoittaa, että vastausvaihtoehdot on tulkinnanvaraisuudestaan huolimatta ymmärretty kirjastoissa hyvin samalla tavalla. Vastaava kysymys esitettiin myös aineistonvalinnasta. 62 % kirjastoista ilmoitti, että jokainen yksikkö valitsee itse omat aineistonsa. 29 % ilmoitti, että aineistonvalinta on keskitettyä ja 9 % kertoi, että valintatapa on jokin välimalli: pääkirjasto valitsee aineistot joillekin yksiköille ja jotkut valitsevat itse; lähikirjastot tekevät ehdotuksia, mutta pääkirjasto tekee lopullisen valinnan; sekä pää- ja lähikirjastot valitsevat itse, lisäksi pääkirjasto valitsee myös kirjastoauton aineistot. Myös tämän kysymyksen asettelu olisi jälkeenpäin tarkasteltuna voinut olla toisenlainen. Satakirjastoissa aineistonvalintaprosessi on vielä hyvin perinteinen, mutta esimerkiksi Hämeenlinnassa on käynnissä BTJ:n pilotti Ruotsin mallin mukaisesta profiilipalvelusta, jossa kirjasto määrittelee hankittavan aineiston tyypin ja hankintabudjetin ja BTJ tekee varsinaisen aineistovalinnan (Syvälä & Dammert, 26-31). Aineistonhankinnan hitaimpana ja aikaa vievimpänä työvaiheena 59 % kirjastoista piti aineistonvalintaa ja ilmestyvään aineistoon tutustumista. Toiseksi hitain vaihe oli Satakirjastojen mielestä aineiston lainauskuntoon saattaminen 32 prosentilla. Kysely 2 selvitti myös aineistonhankinnan eri työtehtävien jakautumista kirjastossa eri ammattinimikkeiden kesken. Kuten varastoinnissa ja poistoissakin, kirjastojen kokoerot vaikuttavat siihen, että samaa työtä tekevien ammattinimikkeissä on paljon vaihtelua kirjastojen välillä. Aineistonhankinnan osa-alueet olivat aineistonvalinta, tilattavan aineiston vienti tietokantaan, aineiston tilaaminen, aineiston vastaanotto, poimintaluettelointi, primaariluettelointi ja aineiston lainauskuntoon saattaminen (Liite 2). Aineistonvalintaa tekee Satakirjastoissa useampi ammattinimike, mutta yleisimpiä olivat kirjastonhoitaja 28 %, kirjastonjohtaja 23 % ja

28 kirjastovirkailija 19 %. Tilattavan aineiston tietokantaan vientiä hoitavat yleisimmin kirjastonhoitaja 35 %, kirjastovirkailija 31 % ja kirjastonjohtaja 18 %. Aineiston tilaamisesta vastaavat selkeästi yleisimmin kirjastonhoitajat 30 %:lla ja kirjastovirkailijat 32 %:lla. Kirjastoista yli puolet, 54 %, ilmoitti aineiston vastaanoton yleisimmin olevan kirjastovirkailijoiden vastuulla. Toiseksi yleisin vastaus oli kirjastonhoitaja 28 %:lla. Myös poimintaluettelointi on enimmäkseen kahden kauppa, kirjastovirkailija 41 % ja kirjastonhoitaja 31 %. Primaariluetteloinnin hoitaa 49 %:ssa kirjastoista kirjastonhoitaja ja 24 %:ssa kirjastovirkailija. Aineiston lainauskuntoon saattaminen eli tarroitus ja muovitus on 52 %:ssa kirjastoista kirjastovirkailijan tehtävänä. Toiseksi yleisimmin tarroitusta ja muovitusta hoitavat erilaiset harjoittelijat ja työllistetyt (molemmat 15 %). Lisäksi kyselyssä 2 pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon aikaa kirjastoilla kuluu edellä mainittuihin aineistonhankinnan tehtäviin viikossa. Monista kirjastoista vastattiinkin, että oli todella vaikea arvioida eri tehtäviin kuluvaan aikaa, koska asiaa ei töiden lomassa mieti. Lisäksi monet aineistonhankinnan tehtävistä tehdään samalla kertaa tai ne limittyvät, ja siksi on vaikea arvioida yksittäiseen tehtävä käytettyä aikaa. Ajan arviointiin vaikutti myös se, että kaikkia työtehtäviä ei välttämättä tehdä joka viikko. Esimerkiksi syksyn ja kevään ennakkotilaukset vievät paljon aikaa, mutta rajoittuvat vain tiettyyn aikaan vuodesta. Kaikkia aineistonhankinnan toimenpiteitä ei tehdä kaikissa lähikirjastoissa, vaan erityisesti osaalueet aineiston tietokantaan viennistä primaariluettelointiin tehdään pääkirjastoissa. Karkeasti sanottuna lähikirjastoissa tehtiin aineistonvalintaa ja aineiston lainauskuntoon saattamista, muut toimet hoidettiin pääkirjastossa. Enimmillään 10 lähikirjastoa ilmoitti, että suurin osa aineistonhankinnan toimenpiteistä kyseisen kunnan- tai kaupunginkirjastossa suoritetaan pääkirjastossa. Aineistonhankinta suhteessa henkilötyövuosiin on esitetty seuraavassa taulukossa. Alkuperäiset tilastot ovat nähtävillä liitteessä 5.

29 Taulukko XIII. Aineistonhankintaan kuluva aika suhteessa henkilötyövuosiin 2011 Aineistonhankintaan kuluva aika (h) / henkilötyövuodet 18,4 8,4 8,2 4,8 6 8,2 12,2 5,1 2,3 3,1 0 5 6,4 6,2 11,1 3,2 3,7 2,6 2 5,5 Eniten tunteja henkilötyövuosittain kuluu selkeästi niissä kirjastoissa, joissa on vain yksi työntekijä. Useamman henkilön kirjastoista korkeimmat tuntiluvut henkilötyövuosittain saivat Euran ja Eurajoen kunnankirjastot ja Huittisten kaupunginkirjasto. Kaksi aikaa vievintä aineistonhankinnan toimenpidettähän olivat aineistonvalinta ja aineiston lainauskuntoon saattamien. 52 % kirjastoista ilmoitti, että heillä menee aineistonvalintaan alle 5 tuntia viikossa. Loput 48 % ilmoittivat, että aikaa menee 5-20 tuntia. Aineiston lainauskuntoon saattamisen kirjastot puolestaan ilmoittivat kuluttavansa aikaa seuraavasti: 36 % käyttää aikaa alle 5 tuntia viikossa, 44 %:lla aikaa menee 5-20 tuntia ja 20 %:lla aikaa menee yli 20 tuntia viikossa. Jos ajatellaan kirjastojen omia ilmoituksia, joiden mukaan 59 %:n mielestä aineistonvalinta on hitain työvaihe, on mielenkiintoista, että ajan kulutusta arvioitaessa, aikaa kuluu kuitenkin enemmän tarroitukseen ja muovitukseen. Tämä voi toki selittyä myös sillä, että aineistonvalinnaksi saatetaan nähdä vain se prosessi, jossa päätetään mitä tilataan. Aineistoon tutustumista ei välttämättä mielletty aineistonvalinnaksi tai sitten ei osattu arvioida siihen kuluvaa aikaa, ehkä koska aineistoon tutustuminen saattaa olla esimerkiksi kausittaista.

30 6 Kyselyn tulokset Kokoelmaselvityksen kolmannessa kyselyssä kartoitettiin Satakirjastojen halukkuutta seudullisen yhteistyön lisäämiseen sekä ehdotuksia ja toiveita yhteistyön eri muodoiksi. Kyselyssä käytiin läpi eri aineistolajien kilpailutusta, aineistonhankinnan osa-alueiden keskittämistä, yhteisten ohjeiden laatimista sekä kokoelmayhteistyön hyötyjä ja haittoja kirjastopalvelujen laadulle ja asiakkaille. Kyselyn vastauksissa näkyi vahvana erityisesti pienten kirjastojen huoli asiakkaiden alueellisesta eriarvoisuudesta. 6.1. Kilpailutus Kilpailutuksesta koettiin olevan paljon hyötyä. Sen lisäksi, että se säästää aikaa ja vaivaa, tiedettiin, että kilpailuttamisesta hyödytään usein suuremmilla alennusprosenteilla siksikin, että isommalla asiakkaalla on paremmat neuvotteluedut. Kirjahankinnathan Satakirjastot on kilpailuttanut ja osalla Satakirjastoista on yhteinen lehtien hankintasopimuskin, joten siksi haluttiin tietää, mitä mieltä oltaisiin myös AV-hankintojen kilpailuttamisesta. Tämä herättikin paljon keskustelua. DVD-hankintojen osalta kilpailuttaminen koettiin hankalaksi toimittajakentän pirstaloituneisuuden vuoksi. Ongelmana ovat erityisesti toimittajien yksinoikeudet aineistoihin; mikään toimittaja ei pysty toimittamaan kaikkea. Musiikkiäänitteiden kilpailuttamiseen suhtauduttiin positiivisemmin. Pidettiin mahdollisena, että CD-levyjen osalta kilpailuttaminen onnistuisi. Kilpailuttamisen haittoina nähtiin toimitusaikojen hidastuminen ja hankintojen yksipuolistuminen sekä monopolisoituminen. AV-hankintojen kilpailuttamisesta ei nähty koituvan mitään hyötyä. Lisäksi oltiin sitä mieltä, ettei tarpeeksi laaja-alaista musiikintoimittajaa välttämättä löydy. 6.2. Aineistonvalinta, tilaukset ja reklamaatiot Aineistonvalinnan helpottamiseksi kysyttiin kirjastojen mielipiteitä yhteisistä valintalistoista, esim. musiikin ja vieraskielisen aineiston suhteen, tilausten ja reklamaatioiden keskittämisestä, luetteloinnin keskittämisestä sekä tarroituksen ja muovituksen keskittämisestä. Yhteisiä valintalistoja pidettiin hyvin mahdollisena yhteistyömuotona, vaikkakin niiden hyötyä kyseenalaistettiin, koska monet kirjastot ottavat hyvin vähän musiikki- ja vieraskielistä materiaalia. Nykykäytäntöä pidettiin hyvänä. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että vaikka hankinnat ko.

31 aineistojen suhteen ovatkin marginaalisia, niin aineistotarjonnasta pitäisi silti olla tietoa. Juuri yhteisten listojen avulla saataisi kokoelmaa laajennettua, jos nähtäisiin toisten hankinnat ja voitaisiin niiden perusteella miettiä omia hankintoja. Päällekkäisyyksien välttämistä pidettiin hyvänä ja toivottiin keskustelua valintaperusteista. Valintalistoja pidettiin hyvänä asiana myös siksi, ettei kaikissa kirjastoissa ole erillistä musiikkiosastoa eikä myöskään musiikkiäänitteisiin liittyvää erikoisosaamista. Ehdotettiin myös musiikkiaineistoihin erikoistuvan kirjastojen yhteisen hankintaryhmän perustamista. Tilausten ja reklamaatioiden teon keskittämisestä ei pidetty järkevänä yhteistyömuotoa. Kirjastot eivät pitäneet keskittämistä tarpeellisena, koska helpoimmin tilaukset ja tarvittava reklamointi hoituvat omasta kirjastosta. Kenellekään muulle ei tarvitse selittää tilannetta ja syytä reklamointiin, vaan työ on yksinkertaisinta tehdä itse. Keskittäminen hidastaisi ja sekoittaisi prosessia sekä voisi myös johtaa sekaannuksiin. Tilaaminen ja reklamointi ovat muutenkin niin helppoja toimenpiteitä, että niiden keskittäminen itse asiassa vain vaikeuttaisi tehtäviä. 6.3. Luettelointi, tarroitus ja muovitus Luettelointiyhteistyön koettiin olevan nyt jo hyvää. Primaariluettelointia on muutenkin vähän ja nykyistä periaatetta, jossa se primaariluetteloi, joka ehtii, pidettiin onnistuneena. Ainoastaan erikoisaineiston ja musiikin kohdalla koettiin, että apu voisi olla tarpeen tai että joku erikoistuisi juuri esimerkiksi musiikin luettelointiin. Myöskään tarroituksen ja muovituksen keskittäminen ei ottanut tuulta alleen. Erityisesti oltiin huolissaan siitä, että muovituksen keskittäminen hidastaisi aineiston saamista asiakkaalle lainattavaksi. Esiin nousi myös logistiikka eli se, että kirjoja pitäisi siirtää paikasta toiseen, mikä rasittaisi myös kuljetuksia. Laajamittaista muovittamista varten tarvittaisiin myös tilat, jossa sitä tehdään, sekä tietysti henkilökuntaa. Toki ehdotettiin myös, että muovittaminen olisi juuri sellainen työtehtävä, johon voisi työllistää tilapäistä työvoimaa. Toisaalta vastauksista kävi myös ilmi se, että koska tämä on ainoita tehtäviä, joihin pystytään helpoimmin työllistämään kirjaston ulkopuolinen työntekijä, halutaan erityisesti pienissä kirjastoissa pitää tämä työtehtävä itsellä. Lisäksi monet kirjastot ilmoittivat, että muovittamalla ja tarroittamalla henkilökunta pääsee tutustumaan uutuuksiin. He eivät välttämättä ole aineistonvalinnassa mukana, mutta kuitenkin pitäisi tietää, mitä uutta hyllyissä on. Henkilöresurssien puutteessa ehdotettiin myös

32 muovituspalvelun ostamista. Esimerkiksi Porin kaupunginkirjasto on ostanut Kirjavälitykseltä muovituspalvelun ja on ollut siihen tyytyväinen. 6.4. Aineistonvalinnan periaatteet ja priorisointi Kyselyssä ehdotettiin yhteisiksi toimintatavoiksi myös yhteisiä aineistonvalinnan periaatteita, priorisoitumista tiettyyn aineistoon sekä pyydettiin Satakirjastojen omia ehdotuksia. Yhteisiä aineistonvalinnan periaatteita pidettiinkin hyvänä ideana. Tosin, oltiin aika selkeitä sen suhteen, ettei haluttu kovin sitovia periaatteita. Toivottiin mieluummin yleisiä ohjeita aineistonvalinnan avuksi, jotka eivät kuitenkaan ole liian yksityiskohtaiset ja jotka jättävät viime kädessä valinnanvapauden kirjastoille. Liian sitovaa ohjeistusta pidettiin mahdottomana senkin vuoksi, että kirjastot ovat erikokoisia ja niillä on erilaiset asiakaskunnat ja tarpeet. Isot kirjastot voisivat keskittyä laajentamaan valikoimaa, kun taas pienet kirjastot keskittyisivät hankkimaan suosittua ja tarpeelliseksi katsottua materiaalia. Samoja aihepiirejä sivuttiin myös priorisointikeskustelussa. Periaatteessa priorisoitumista tiettyyn aineistoon pidettiin ihan mahdollisena, mutta senkään ei liiaksi haluttu rajoittavan hankintaa. Sen perusteella ei voisi kieltää muita hankkimasta saamaa aineistoa eikä sen myöskään haluta haittaavan muun aineiston saatavuutta ko. kirjastossa. Pienistä kirjastoista viesti oli selkeä: määrärahat ovat pienet ja ne menevät kokonaisuudessaan peruskokoelman hankintaa. Priorisointi ei ole mahdollista. Priorisoinnin toimivuudesta oltiin myös skeptisiä, sillä asiakas harvoin haluaa odottaa aineistoaan. Kaiken aineiston laskemista kuljetusten varaan ei myöskään pidetty järkevänä. Mikäli priorisointia joissain kirjastoissa olisi, oltiin sitä mieltä, että priorisointiosaalueiden tulisi olla sellaisia, jotka olisivat luonnollisia kunnalle tai kaupungille. Valittaisiin sellainen osa-alue, jota paikkakunnalle otetaan muutenkin enemmän esimerkiksi siellä sijaitsevan oppilaitoksen tai kunnan/kaupungin erityispiirteen vuoksi. Toivottiin myös, että mikäli tällaisia osa-alueita kirjastoilla on, niistä ilmoitettaisiin myös muille Satakirjastoille. Muuta ohjeistusta toivottiin erityisesti varastointiin ja poistojen tekemiseen. Lisäksi toivottiin, että kaikki Satakirjastot noudattaisivat yhteisesti sovittuja sääntöjä, jotta kaikki Satakirjastot olisivat samassa asemassa. Yhteisten toimintaohjeiden kehittämiseen toivottiin perustettavan myös työryhmän.

33 6.5. Kokoelmayhteistyö Yleisesti kokoelmayhteistyöstä koettiin olevan paljon hyötyä. Yhteistyön lisääntymistä ylipäätään pidettiin koko Satakirjastoille edullisena. Aineistotarjonta lisääntyy, asiakaspalvelu paranee ja aineisto on nopeasti saatavilla. Hyvällä kokoelmanhallinnalla saadaan asiakkaalle laadukkaampi ja houkuttelevampi tarjonta. Asiakkaille tulee myös tuntu isommasta kokoelmasta, kun Satakirjaston kokoelmat nähdään osana oman kirjaston kokoelmaa. Koska ollaan osa isompaa kokonaisuutta, pidettiin erittäin tärkeänä, että asioista tiedotetaan ja keskustellaan sekä asiantuntemusta jaetaan. Vastauksista kävi myös ilmi, että omaan hankintapolitiikkaan haluttiin kiinnittää huomiota, jotta saataisiin asiakkaalle samalla rahalla mahdollisimman laaja kokoelma sillä, etteivät kaikki hankkisi kaikkea. Haittaa kokoelmayhteistyöstä koettiin olevan esimerkiksi siinä, että keskittämisen pelättiin supistavan kokoelmia. Jääkö jokin materiaali pimentoon ja katoaako paikallistuntemus ja tieto? Oltiin myös huolissaan siitä, pystytäänkö enää huomioimaan oman asiakaskunnan erityispiirteet. Erikoistuminen voi myös asiakkaan suuntaan näyttää siltä, etteivät kokoelmat ole tarpeeksi laadukkaat. Jos asiakas joutuu priorisoinnin takia odottamaan aineistoaan, hän voi kokea, että kokoelman laatu on heikentynyt. Erikoistuminen aiheuttaisi myös lisää kuljetuksia ja näin lisäisi kuljetusten taakkaa. Haitaksi koettiin myös se, että priorisointi voi johtaa siihen, että pienten kirjastojen asiakkaat joutuvat entistä enemmän maksamaan varauksista, jos priorisointi vaikuttaa myös siihen, mitä peruskokoelmaan voidaan hankkia. Yksi kysymys käsitteli kunnan tai kaupungin byrokratiaa yhteishankinnassa. Tällä hetkellä osalla Satakirjastoista on Porin kanssa pysyvä sopimus yhteishankintoihin osallistumisesta. Tästä on etua siinä, ettei yhteishankintaan osallistumista tarvitse joka kerta erikseen hyväksyttää esimerkiksi kaupunginhallituksella. Kuntien byrokratia nähtiin prosessia vaikeuttavana ja hidastavana, koska kuntien säännöt saattavat olla erilaiset. Jotkut puolestaan kokivat, ettei byrokratialla ollut mitään vaikutusta. Etuna nähtiin ehdottomasti se, että maakuntakirjaston määräykset otettiin helpommin vastaan kuin, jos ne olisivat tulleet kunnankirjaston taholta. Kunnissa ei välttämättä haluta tehdä vapaaehtoisesti mitään, mikä maksaa, joten etua on siitä, että määräykset tulevat ylempää. Kuntien ja kaupunkien taloudet ovat monessa paikassa sillä tasolla, että määrärahoja supistetaan, joten yhteistyö on tarpeen.

34 6.5. Muita yhteistyötapoja Muitakin ehdotuksia kokoelmayhteistyölle tuli. Yhteinen CD- ja DVD-levyjen hiontalaite sai laajan kannatuksen. Sitä toivottiin Satakirjastojen yhteiseksi, mutta myös pienemmälle alueelle esimerkiksi Pyhäjärviseudulle. Tänne toivottiin myös yhteistä kirjastonhoitajaa pienempien kirjastojen kokoelmatyöhön. Lisäksi toiveissa oli kirjojen liimauslaite ja muovitusautomaatti. Poriin ehdotettiin myös VHS-kasetit DVD-muotoon muuttavaa digitointilaitetta, jota Satakirjastojen asiakkaat saisivat kuljetuspalvelua hyödyntäen käyttää ilmaiseksi. Kotiseutuaineiston luettelointiin toivottiin kiinnitettävän huomiota niissä aineistoissa, jotka koskevat useampaa kuntaa. Aineisto tulisi luetteloida kokonaan kerralla tai sitten vain oman kunnan osalta niin, että tiedotettaisiin niitä muita kuntia ja pyydettäisiin luetteloimaan oma osuutensa. Jos vain yksi luetteloi, mutta keskittyy vain oman kuntansa tietoihin, voi se vääristää teoksen sisällönkuvausta asiakkaalle päin. Harvinaisten aineistojen hankintaan toivottiin yhteistyötä esimerkiksi vieraskielisten aineistojen suhteen niin, että niitä hankkivat eivät hankkisi samaa aineistoa. Näistä voisi sitten muodostaa joko siirto- tai kelluvan kokoelman. Asiakaslehti mainittiin myös yhteistyömuotona. Sitä toivottiin edes verkkoon. Uuteen verkkokirjastoon toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Verkkokirjastolle toivottiin kunnon avajaisia, asiakkaille osallistavaa tekemistä esimerkiksi omien kirja-arvostelujen muodossa sekä kilpailuja ja arvontoja, jotka rohkaisisivat ja kannustaisivat verkkokirjaston käyttöön ja sisällöntuotantoon. Uutuuksien ja kaikkein suosituimpien aineistojen suhteen ehdotettiin asukaslukuun perustuvaa hankintaa. Aineistoa hankittaisi tietty kappalemäärä kunnan 1000:tta asukasta kohden ja näistä kaikista tai osasta näitä poistettaisi seutuvarausmahdollisuus. Aineisto jäisi siis aluksi lähikiertoon kiertämään oman kunnan lainaajat. Koska tällä hetkellä kaikki melkein kaikki aineisto on seutuvarattavissa, on mahdollista, että Porin kappale lähtee Jämijärvelle ja Jämijärven kappale tulee Poriin, eli periaatteessa kuljetetaan aineistoa turhaan. Seututoimintaa pitäisi kehittää niin, että kuljetukset valjastetaan palvelemaan todellista kuljetustarvetta. Kirjastoista tulikin kommenttia siitä, että oman kirjaston uutuudet ovat aina menossa muualle. Koettiin, että pienissä kirjastoissa asiakkaat eivät ole samassa asemassa kuin isommissa kirjastoissa myöskään sen takia, että pienen kirjaston asiakas joutuu herkemmin maksamaan varausmaksun kuin isomman

35 kirjaston asiakas, jolla on käytössä isommat kokoelmat. Lisäksi aukiolomahdollisuuksia on vähemmän. Pienet kirjastot pitivät tärkeänä muiden kirjastojen tukea ja tiedon jakamista. Korostettiin lähikirjastojen asiakastuntemusta, myös poistoja ja varastointia tehtäessä. Ihan kuka tahansa ei voi näitä tehdä, vaan asiakaskunta pitää tuntea. Toivottiin myös työrauhaa ja aikaa sopeutua Satakirjastot-yhteistyöhön. Ei liikaa uudistuksia kerralla, uusi verkkokirjasto ensiksi. Yleisesti Satakirjastojen kokoelmayhteistyöhön suhtauduttiin positiivisesti, mutta sen ei haluttu vaikeuttavan työskentelyä. Ohjeistusta tarvitaan, mutta ei mitään liian sitovaa, koska paikallista osaamista pidetään tärkeänä, kuten myös omaan ammattitaitoon perustuvaa harkintaa. Varastointija poisto-ohjeita pidettiin erittäin hyödyllisinä, niistäkään ei kuitenkaan haluttu liian yksityiskohtaisia. Negatiivisena pidettiin toimien liikaa keskittämistä. Ei haluttu luopua työtehtävistä, lisäksi keskittäminen koettiin ennemmin työtehtäviä vaikeuttavana ja sotkevana asiana kuin helpottavana yhteistyömuotona. Yhteistyön on myös pelätty johtavan henkilökunnan vähenemiseen, joten varmasti siksikin keskittämistä ei pidetty kovin hyvänä ideana. 7 Johtopäätökset Kyselyiden perusteella musiikki- ja DVD-aineistojen kilpailuttamiseen oltaisiin halukkaita. Ohjausryhmä päätti tiedustella muista kirjastoissa, onko heillä pystytty ko. aineistojen hankintaa kilpailuttamaan. Kirjastoiksi, joihin oltaisiin yhteydessä, valittiin Turun, Lahden, Tampereen ja Vaasan kaupunginkirjastot, jotka kaikki ovat myös maakuntakirjastoja. Yhteisiin valintalistoihin esimerkiksi musiikkiäänitteiden ja vieraskielisten aineistojen osalta suhtauduttiin myös positiivisesti. Ohjausryhmässä keskusteltiin yhteisten valintalistojen mahdollisuudesta ja päätettiin selvittää, miltä toimittajalta tällaiset olisi mahdollista hankkia. Luetteloinnin keskittämisestä ohjausryhmä oli sitä mieltä, että yhteistyö sujuu nyt jo hyvin ja siihen ollaan tyytyväisiä. Tarvetta luetteloinnin keskittämiselle ei ole. Tarroituksen ja muovituksen keskittämiseen suhtauduttiin erittäin negatiivisesti. Ohjausryhmässä ajateltiinkin, että tätäkään ei kannata keskittää, koska tämä palvelu voidaan ostaa aineistotoimittajalta. Porissa esimerkiksi osa kirjahankinnoista tulee valmiiksi muovitettuna, ja tähän ollaan oltu tyytyväisiä.

36 Tilausten ja reklamaatioiden keskittämiseen ei myöskään nähty tarvetta. Tilaaminen ja reklamaatioiden tekeminen on nytkin jo niin helppoa, että keskittäminen vain hankaloittaisi prosessia. Satakirjastoille yhteisiä aineistonvalintaperiaatteita pidettiin myös hyvänä yhteistyömuotona, mutta niiden ei haluttu olevan liian sitovia tai rajoittavia. Ohjausryhmä aloitti yhteisten aineistonvalintaperiaatteiden selvittämisen tutustumalla muiden kirjastojen vastaaviin periaatteisiin ja tarkastelemalla näitä, jotta olisi helpompi päättää, kuinka tarkat periaatteet Satakirjastoille halutaan laatia. Samalla tavalla aloitettiin myös varastointi- ja poisto-ohjeiden kartoitus, tarkastelemalla muiden kirjastojen vastaavia. Yhteinen CD- ja DVD-levyjen hiontalaite sai paljon kannatusta. Yhteisen laitteen hankinta on kuitenkin hieman ongelmallinen, sillä laite voi kuljetuksessa vaurioitua herkästi. Ohjausryhmä päätti vielä miettiä laitehankinnan mahdollisuutta. Lisäksi pohdittiin, että esimerkiksi kaupunkien viralliset aineistot, jotka ilmestyvät vain sähköisessä muodossa, pitäisi saada jotenkin luetteloitua meidän tietokantaamme. 8 Ehdotukset kokoelmayhteistyön toteuttamiseksi 1. Yhteisten valintalistojen tilaaminen toimittajilta musiikkiaineiston ja vieraskielisten aineistojen osalta 2. Musiikki- ja DVD-aineistojen hankinnan kilpailuttamismahdollisuuden kartoittaminen sen perusteella, että ko. aineistot on kilpailutettu esimerkiksi Tampereen, Turun ja Lahden kaupunginkirjastoissa ja kilpailutus on onnistunut hyvin 3. Yhteiset aineistonvalintaperiaatteet sekä varastointi- ja poisto-ohjeet Edellä mainittujen lisäksi ehdotetaan Satakirjastoille yhteisen lehtien varastointiluettelon laatimista. Luettelosta kävisi ilmi kirjastoihin tilatut lehdet sekä niiden varastointi- ja säilytysajat. Lehtiluettelon tarkoituksena olisi helpottaa kaikkien Satakirjastojen kokoelmanhallintaa lehtien osalta siinä, että siihen olisi merkitty esimerkiksi se, mitä lehtiä kirjastot säilyttävät pysyvästi. Kirjastot voisivat suunnitella lehtien säilytystä ja valita pysyväissäilytykseen vähän eri lehtiä kuin muut. Näin ollen myös lehtien varastointi jakautuisi Satakirjastojen kesken.

37 Satakirjastoissa on luonnollisesti, esimerkiksi paikallisten oppilaitosten tai paikallishistorian perusteella muotoutuneita painopistealueita. Kokoelmaselvityksessä toivottiin kaikille Satakirjastoille tietoa näistä alueista. Satakirjastojen osalta priorisointia ei ainakaan vielä tässä vaiheessa toteuteta, joten tiedot painopistealueista on koottu epäviralliseen listaan kaikkien Satakirjastojen käyttöön. Kirjastojen itsensä ilmoittamat painopistealueet eivät siis ole virallisia eivätkä sido kirjastoa ko. aihealueiden aineistojen suurempaan säilyttämiseen. Erikoistuminen johonkin aihealueeseen ei myöskään vaikuta merkittävästi muiden kirjastojen ko. aihealueen hankintaan. Painopistealueiden muodostuminen kuin myös aineistojen säilyttäminen tapahtuu luonnollisesti ja on kokonaan kirjastojen omassa harkinnassa. Seuraavassa taulukossa on lueteltuna Satakirjastojen painopistealueet, joiden lisäksi kunnan/kaupunginkirjastot ylläpitävät myös kotiseutukokoelmia. Taulukko XIV. Satakirjastojen aineistonhankinnan painopistealueet Kirjasto Painopistealueet Euran kunnankirjasto Esihistoria, arkeologia, geologia Eurajoen kunnankirjasto DVD-elokuvat Harjavallan kaupunginkirjasto Sosiaali- ja terveysala, lääketiede Honkajoen kunnankirjasto - Liiketalous, yritysjuridiikka, Huittisten kaupunginkirjasto julkishallinto, yrittäjyys Vampulan kirjasto Käsityöt, puutarha-ala Jämijärven kunnankirjasto - Kankaanpään kaupunginkirjasto Taide, käsityöt Karvian kunnankirjasto - Kokemäen kaupunginkirjasto Maatalous, puutarha-ala, käsityöt Köyliön kunnankirjasto - Lavian kunnankirjasto - Luvian kunnankirjasto - Merikarvian kunnankirjasto - Nakkilan kunnankirjasto Taide, elokuva-ala, graafinen suunnittelu, käsityöt Pomarkun kunnankirjasto - Porin kaupunginkirjasto Satakunta- ja Unkarikokoelmat Kasvatustiede, käsityöt, pitsit, Rauman kaupunginkirjasto merenkulku, veneily, laivanrakennus, puurakentaminen, konservointi, Selkämeren kansallispuisto Siikaisten kunnankirjasto - Säkylän kunnankirjasto - Ulvilan kaupunginkirjasto -

38 8.1. Ehdotus Satakirjastojen kirjastoaineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteiksi Seuraavassa on ohjausryhmän ehdotus kirjastoaineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteiksi. Nämä periaatteet ovat Satakirjastoille yhteiset ja ne on tarkoitettu ohjeeksi Satakirjastojen työntekijöille sekä tiedoksi asiakkaille ja kunnalliseen päätöksentekoon. Satakirjastojen kirjastoaineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteet Lähtökohdat Satakirjastot on Satakunnan kuntien kirjastojen yhteistietokanta. Satakirjastoihin kuuluvat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Satakirjastojen kokoelmat ovat kaikkien Satakirjastojen asiakkaiden käytettävissä riippumatta siitä, missä kirjastossa he asioivat. Valinta- ja poistoperiaatteet ovat Satakirjastojen yhteiset. Kirjojen ja muun aineiston valinta Satakirjastojen kokoelmiin perustuu tavoitteisiin, jotka on kirjastolaissa määritelty yleisille kirjastoille: Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjastojen kokoelmat antavat asiakkaille mahdollisuuden hahmottaa maailmaa erilaisista näkökulmista, rakentaa omaa identiteettiään, saada tietoa, kokea elämyksiä, viihtyä ja yllättyä. Satakirjastot suhtautuvat avoimesti asiakkaiden hankintatoiveisiin, mutta arvioivat itse, onko tarkoituksenmukaista hankkia kulloinkin toivottua aineistoa omaan kokoelmaan vai tilata se asiakkaan käyttöön muualta. Satakirjastot voivat ottaa vastaan lahjoituksia, mikäli aineisto täyttää sisältönsä ja kuntonsa puolesta kirjastoaineistolle asetettavat vaatimukset. Lahjoitettu aineisto siirtyy kirjaston omaisuudeksi ja vastaanottava kirjasto päättää sen jatkokäsittelystä. Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto ylläpitää Satakunta-kokoelmaa, jossa on Satakuntaa, sen asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä käsittelevää kirjastoaineistoa sekä satakuntalaisten tuottamaa tai Satakuntaa koskevaa taiteellista aineistoa. Muut Satakirjastot ylläpitävät omaa kuntaansa koskevaa kotiseutukokoelmaa. Valinta Kirjasto edistää aineistovalinnoillaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, kansalaisten vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien turvaamista ja lisäämistä sekä väestön elin- ja työolojen parantamista.

39 Satakirjastoihin hankitaan kirjoja, lehtiä, karttoja, nuotteja, äänitteitä, kuvatallenteita, mikrofilmejä ja elektronisia aineistoja. Saatavilla olevista uusista tallennemuodoista valitaan parhaiten kirjastokäyttöön sopivat. Kirjastot hankkivat vain sellaisia aineistoja, joiden tekijänoikeudet sallivat lainaamisen tai käytön kirjastossa. Kirjastoaineiston valinnassa kiinnitetään huomiota sisällön merkittävyyteen, ajankohtaisuuteen ja taiteelliseen arvoon. Kirjastot seuraavat toimintaympäristössä, yhteiskunnassa ja julkaisutoiminnassa tapahtuvia muutoksia. Satakirjastojen henkilökunta valitsee kokoelmaansa sellaisen aineiston, jonka katsoo parhaiten palvelevan kuntien ja alueen asukkaiden koulutukseen, opiskeluun sekä vapaa-aikaan liittyviä tiedon- ja virkistystarpeita. Kirjastoaineiston valinnassa pyritään tasapuolisuuteen ottamalla huomioon erilaiset näkökannat, mielipiteet sekä erityisryhmien tarpeet. Aineistovalinnassa huomioidaan myös kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Valinnassa pyritään välttämään aineistoa, joka sisältää vihamielisiä asenteita muita ihmisiä, kansoja, rotuja ja uskontoja kohtaan. Lapsille ja nuorille tarkoitetun aineiston valinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja lainsäädännön määräyksiä. Aineiston varastointi Satakirjastoissa aineisto varastoidaan asiakkaiden lainattavaksi ja käytettäväksi. Harvoin tai satunnaisesti käytettävää aineistoa ei säilytetä osastojen hyllyssä, vaan se siirretään varastoon tai poistetaan. Pääsääntö on, että kaikkea varastossa olevaa aineistoa lainataan. Varastointipäätöksissä otetaan huomioon kaikki Satakirjastot. Varastoinnin päävastuu on Porin ja Rauman kaupunginkirjastoilla. Mikäli aineistolla ei ole maakunnallista käyttöä, se lähetetään varastoitavaksi Varastokirjastoon. Aineiston poisto Kirjastolain mukaan asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto. Satakirjastojen kokoelmat pidetään ajantasaisena jatkuvalla kokoelmatyöllä, johon olennaisena osana kuuluu aineiston poistaminen. Huonokuntoista, tiedoiltaan vanhentunutta ja vähän kysyttyä aineistoa poistetaan kokoelmasta harkinnan mukaan. Satakirjastoista poistettua aineistoa käsitellään tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, esim. lähettämällä valtakunnalliseen Varastokirjastoon tai myymällä poistomyynneissä. Aineistoa ei poisteta myytäväksi asiakkaan pyynnöstä. Myytävästä aineistosta ei laadita luetteloita eikä siihen oteta varauksia. 8.2. Ehdotus varastoinnin ja poistojen työohjeeksi Satakirjastojen sisäiseen käyttöön ohjausryhmä ehdottaa seuraavaa varastoinnin ja poistojen työohjetta. Ohjeen tarkoitus on auttaa varastointi- ja poistotyötä tekeviä kirjaston työntekijöitä ja olla kokoelmanhallinnan tukena ja yhteisenä toimintamallina kaikissa Satakirjastoissa.

40 SATAKIRJASTOJEN KIRJOJEN VARASTOINTI- JA POISTO-OHJE 1. Vain sellainen aineisto varastoidaan, jota asiakkaat tarvitsevat. Tarkista aineiston lainahistoria ja tietuetiedot. 2. Ennen varastoon siirtämistä tarkistetaan kuvailu ja asiasanojen oikeellisuus. 3. Huonokuntoinen, vanhentunut tai tarpeeton aineisto poistetaan. 4. Saman teoksen varastointia useana kappaleena tulee välttää. 5. Päävastuu aineiston varastoinnista on Porin ja Rauman kaupunginkirjastoilla. 6. Kulttuuri- ja tieteenhistoriallisesti merkittävä aineisto varastoidaan pääsääntöisesti Porin ja Rauman kaupunginkirjastoissa. 7. Varastoidaan ensisijaisesti suomenkielistä aineistoa. 8. Jokainen kirjasto varastoi omat erikoisaineistonsa. Pääluokka 0 Porin ja Rauman kirjastoissa varastoidaan tietosanakirjoja näytteenomaisesti eri vuosikymmeniltä 1900-luvun alusta alkaen. Muiden kirjastojen on harkittava tarkasti, mitä sarjoja omassa kirjastossa kannattaa varastoida. Pääluokat 3 ja 5 Oikeus- ja lääketieteen kirjojen avokokoelman ajan tasalla pitäminen on kirjaston velvollisuus. Pääluokat 7-9 Taidekirjoista varastoidaan ne, joissa on hyvät kuvat taideteoksista ja elämäkertatietoja taiteilijoista jokaisen kirjaston oman tarpeen mukaan. Kaunokirjallisuuden avokokoelmien, erityisesti lasten- ja nuortenosastolla, tulisi olla hyväkuntoisia ja houkuttelevia eivätkä hyllyt saisi olla liian täynnä. Satakirjastojen kaunokirjallisuuden viimeisen kappaleen voi tarjota Poriin tai Raumalle varastoitavaksi. Elämäkertoja varastoidaan sekä kotimaisista että ulkomaisista merkittävistä henkilöistä. 8.3. Ehdotus huoneentauluksi Ohjausryhmä päätti laatia myös niin sanotun huoneentaulun rohkaisuksi poistotyötä tekeville. Tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä aktiiviseen kokoelmatyöhön sekä antaa vinkkejä poistojen tekoon.

41 KOKOELMANHOITAJAN HUONEENTAULU Kokoelmanhoito on kuin puutarhanhoitoa: harventaminen saa puutarhan kukoistamaan. Kokoelmamme ovat käyttöä varten. Tekemällä hyllyihin tilaa, kirjoja saadaan houkuttelevasti esille. Teemme poistoja aktiivisesti ja jatkuvasti siten, että hankintojen ja poistojen suhde pysyy samana. Rohkeus tehdä ratkaisuja kasvaa työtä tehdessä. Varastointi ei ole poistamisen välivaihe. Tavoitteena on monipuolinen, uudistuva ja hyväkuntoinen kokoelma. Päävastuu varastoinnista on Porin ja Rauman pääkirjastoilla. Poistovinkkejä alkuun pääsemiseksi: huonokuntoiset ja likaiset jo kertaalleen korjatut, ei korjata moneen kertaan 0-lainat aineisto, jota ei ole lainattu viimeisen viiden vuoden aikana

42 9 Lähteet Bang, Maria (2011) Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi, hankkeen loppuraportti. Kouvola: Kouvolan kaupunginkirjasto - Kymenlaakson maakuntakirjasto. Saatavilla osoitteesta http://www.kyyti.fi/sites/default/files/kyytikirjastojen_kokoelmat_elaviksi_loppuraportti.pdf [viitattu 11.4.2012]. Banks, Julie (2002) Weeding book collections in the age of the Internet. Collection Building 21 (3), 113-119. Carrigan Dennis (1988) Librarians and the Dismal Science. Library Journal 15, 22-25. Johnson Peggy (2004) Fundamentals of collection development & management. Chicago ALA. Kekki, K. (2003) Yleisten kirjastojen kimpat. Kansalliskirjasto-lehti (6), 13-15. Kirjastolaki 4.12.1998/904. Saatavan myös osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 [viitattu 25.4.2012]. Kirjastopoliittinen työryhmä (2001) Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004. Työryhmän muistio. Kulttuuri-, liikunta ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja nro 2/2001. Helsinki: Opetusministeriö. Kirjastostrategia 2010 (2003) Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2003: 1. Helsinki. Opetusministeriö. Lammela Maiju (2011) Internetissä oleva aineisto osaksi maakuntakokoelmaa aineiston löytyminen ja pitkäaikaissäilytys. Opinnäytetyö (AMK), Turun ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2011112315236 [viitattu 25.4.2012]. Lehtovirta, Maaret (2008) SEKO seudullinen kokoelma. Selvitys PIKI-kirjastojen aineiston hankinnan ja käsittely yhteistyön syventämisestä. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto. Saatavilla osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/piki/sekoraportti.pdf [viitattu 11.4.2012]. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatutyöryhmä. Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi. Saatavilla osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/kirjastot/tyoeryhmaet_ja_selvitykset/liitteet/ylei sten_kirjastojen_laatusuositus.pdf [viitattu 24.4.2012] Seutukirjastoselvitys (2006) Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman verkostokaupunkikunnat. Saatavilla osoitteesta http://www3.jkl.fi/kirjasto/julkaisut/seutukirjastoselvitys.pdf [viitattu 26.4.2012] Simolin Tiina (2012) Muutoksen hallinta yleisissä kirjastoissa yhteisjärjestelmän vaikutukset Satakirjastojen luettelointiin. Opinnäytetyö (AMK), Turun ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteesta https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38569/simolin_tiina.pdf?sequence=1 [viitattu 7.5.2012].

43 Slote, Stanley (1997) Weeding library collections. Englewood, Colo: Libraries Unlimited. Syvälä, Maria & Dammert, Lauri (2012) Kirjastot harrastavat portsaritoimintaa näitä ei tänne hankita! Suomen Kuvalehti 33/2012, 26-31. Wilén, Raine & Kortelainen, Terttu (2007) Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet: teoria, menetelmät, käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Yleisten kirjastojen strategia 2011-2016. Saatavilla osoitteesta http://www.kirjastot.fi/file/aca26e87-a1eb-4925-8c56-0491d5751bcf/ykn-strategiakirjastoversio-fin.pdf [viitattu 25.4.2012]. Yleiset kirjastojen tilastot. Saatavilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi [viitattu 20.4.2012].

44 Liitteet Liite 1: Ensimmäisen kyselyn saate ja kysymykset Satakirjastojen maakunnallinen kokoelmayhteistyöselvitys aloitettiin 1.4.2012. Selvitys toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön projektirahoituksella 1.4.-31.12.2012. Tarkoituksena on selvittää kokoelmayhteistyön mahdollisuudet ja parhaat toteutustavat yhteistä hankinta-, säilytys- ja karsintapolitiikkaa koskien. Selvitystä varten on palkattu projektityöntekijä sekä perustettu ohjausryhmä, johon kuuluvat: Maisa Hyytinen / Rauma Tea Aula / Kankaanpää Minna Hautaluoma / Honkajoki Satu Soppela / Harjavalta Asko Hursti / Pori Merja Kalliomäki / Pori Johanna Jyrkinen / projektityöntekijä Selvitys toteutetaan kyselyin sekä tarvittaessa käynneillä kirjastoissa. Nyt saamanne kysely kartoittaa tämänhetkistä aineistoanne sekä toimintatapojanne varastoinnin ja poistojen suhteen. Toivoisin, että kyselyyn vastaa kirjastonjohtaja tai aineiston hankinnasta vastaava henkilö. Vastausten palautus 25.5.2012 mennessä. Kysely 1 Aineistot, varastointi, poistot Vastaava kirjasto: 1. Mitkä ovat varasto-osastojenne Origo-tunnukset? 2. Paljonko varastossanne on neliömetrejä? Paljonko hyllymetrejä vapaana/käytössä? 3. Millä perustein siirrätte aineistoa aktiivikokoelmasta varastoon? 4. Miten varastointi hoidetaan käytännössä? Vastuuhenkilön tehtävänimike? 5. Täydennättekö luettelointitiedot aineiston siirtyessä varastoon, esim. asiasanat, genre? 6. Onko kaikki varastoaineisto siirretty varastoon myös rekisterissä? Jos ei, miksi? 7. Ennen varastointia, tarkistatteko aineiston saatavuuden muista Satakirjastoista ja/tai Varastokirjastosta? 8. Mitä ongelmia koette varastoinnissa olevan? 9. Mitä omia varastoja pidätte välttämättöminä?

45 10. Olisitteko valmiita luopumaan omista varastoistanne, niin että varastointivastuu olisi pääosin esimerkiksi Porilla ja Raumalla? 11. Millä perustein poistatte aineistoa? 12. Miten aineiston poisto toteutetaan? Vastuuhenkilön tehtävänimike? 13. Miten poistokirjoja jatkokäsitellään (myynti, lahjoitukset, paperikeräys, yms.)? Arvioi, kuinka monta prosenttia menee mihinkin? 14. Onko poistomyynti jatkuvaa vai kampanjaluonteista? 15. Mitä ongelmia koette poistojen tekemisessä olevan? 16. Muita ajatuksia tai kommentteja

46 Liite 2: Toisen kyselyn saate ja kysymykset Saamanne toinen kysely keskittyy aineiston hankintaan, siihen kuluvaan aikaan sekä kirjastonne mahdollisiin erikois- ja painopistealueisiin. Mikäli kaikki kohdat eivät koske kirjastoanne, jättäkää vastaamatta. Toivoisin, että kyselyyn vastaa kirjastonjohtaja tai aineiston hankinnasta vastaava henkilö. Vastausten palautus 21.6.2012 mennessä. Kysely 2 Hankinta, painopisteet, erikoiskokoelmat Vastaava kirjasto: 1. Arvioi, kuinka suuri prosentti aineistosta tulee muilta kuin sopimustoimittajilta (KV, BTJ, Akateeminen Kirjakauppa, Lehtimarket)? a) kirjat b) lehdet c) E-aineisto d) musiikkiäänitteet e) DVD:t 2. Mistä muualta aineistoa pääasiallisesti hankitaan ja mitä aineistoa se on? 3. Aineiston tilausten käsittely kirjaston sisällä (ei sisällä aineistonvalintaa) a) pääkirjasto hoitaa kaikki tilaukset (tilausten teko keskitetty) b) jokainen yksikkö tilaa itse c) jokin muu tapa mikä? 4. Aineistonvalinta a) aineistonvalinta on keskitetty yhteen pisteeseen, joka valitsee kaikkien yksiköiden aineiston esim. pääkirjasto b) jokainen yksikkö valitsee itse aineistonsa c) jokin muu mikä? 5. Kuka kirjastossanne hoitaa seuraavia tehtäviä? (kirjastonjohtaja / kirjastonhoitaja / kirjastovirkailija / joku muu kuka?) a) aineistonvalinta b) tilattavan aineiston vienti tietokantaan ja osaston / kirjaston tilattavat kappaleet c) aineiston tilaaminen toimittajilta d) aineiston vastaanotto toimittajilta e) aineiston luettelointi poimimalla olemassa olevia tietueita (esim. BTJ yms.) f) aineiston varsinainen luettelointi (primaariluettelointi) g) aineiston lainauskuntoon saattaminen (tarroitus ja muovitus) 6. Arvioi, kuinka paljon työaikaa kuluu seuraaviin aineistonhankinnan osa-alueisiin viikossa. a) aineistonvalinta b) tilattavan aineiston vienti tietokantaan ja osaston / kirjaston tilattavat kappaleet c) aineiston tilaaminen toimittajilta

47 d) aineiston vastaanotto toimittajilta e) aineiston luettelointi poimimalla jo olemassa olevia tietueita (esim. BTJ yms.) f) aineiston varsinainen luettelointi (primaariluettelointi) g) aineiston lainauskuntoon saattaminen (tarroitus ja muovitus) 7. Mikä on aineistonhankinnan työvaiheista hitain / aikaa vievin ja miksi? 8. Onko kirjastollanne aineistonvalinnan painopisteitä tai erikoistumisalueita? Kerätäänkö kirjastoonne jotain erikoiskokoelmaa? Mitä ne ovat? 9. Muita ajatuksia tai kommentteja

48 Liite 3: Kolmannen kyselyn saate ja tulokset Tällä kolmannella kyselyllä halutaan selvittää tarkemmin mielipiteitänne ja näkemyksiänne siitä, minkälaista yhteistyötä Satakirjastojen kesken voitaisiin tehdä. Toivoisin, että kyselyyn vastaa kirjastonjohtaja tai aineiston hankinnasta vastaava henkilö. Vastausten palautus 20.7.2012 mennessä. Kysely 3 Kokoelmayhteistyö Vastaava kirjasto: 1. Mitä hyötyä / haittaa on yhteisestä kilpailutuksesta a) kirjahankintojen b) lehtihankintojen c) AV-aineiston hankintojen osalta? 2. Voiko mielestäsi Satakirjastojen kokoelmayhteistyötä tehdä seuraavilla tavoilla? Miten se käytännössä hoidettaisiin? Perustele vastaustasi. a) yhteiset valintalistat, esim. musiikkiäänitteet ja vieraskieliset aineistot b) varsinaisten tilausten tekeminen toimittajille ja reklamaatiot c) luettelointi d) aineiston lainauskuntoon saattaminen (tarroitus ja muovitus) 3. Millaisia yhteisiä aineistonhankinnan ohjeita ja toimintatapoja Satakirjastoilla voisi olla? a) yhteiset aineistonvalinnan periaatteet b) tietyt kirjastot keskittyvät johonkin aineiston osa-alueeseen (priorisointi) c) muita ohjeita ja toimintatapoja mitä ne olisivat? 4. Mitä hyötyä /haittaa kokoelmayhteistyöstä olisi kirjastopalvelujen laadulle ja asiakkaille? Perustele. 5. Mitä vaikutusta kunnan tai kaupungin byrokratialla on yhteishankinnassa? 6. Miten muuten kokoelmayhteistyötä voisi kehittää? Esim. yhteinen CD- ja DVD-levyjen hiontalaite. 7. Muita ajatuksia tai kommentteja

49 Liite 4: Varastoaineistot, varastojen lukumäärät ja hyllymetrit Kirjaaineistoa varastossa (kpl) % Satakirjastoista Muu aineisto Musiikkiäänitteet Videot DVD:t Euran kunnankirjasto 12095 5,00 % 60 568 49 0 Hinnerjoen kirjasto Honkilahden kirjasto Käytössäolevat hyllymetrit Kiukaisten kirjasto 4,5 Panelian kirjasto muutamia hyllyjä Vapaat hyllymetrit Pääkirjasto 352,5 7,5 Varastoneliöt Eurajoen kunnankirjasto 19346 8,00 % 977 1733 1024 834 337,5 67,5 104 Harjavallan kaupunginkirjasto 6836 2,90 % 162 2 0 0 61,25 0 21 Honkajoen kunnankirjasto 2648 1,10 % 51 0 16 0 84,11 16,69 9 Huittisten kaupunginkirjasto 12861 5,30 % 2042 0 18 0 Pääkirjasto 455 170 98 Vampulan kirjasto 259 35 31,4 Jämijärven kunnankirjasto 476 0,20 % 0 0 0 0 24,3 9,5 Kankaanpään kaupunginkirjasto 5580 2,30 % 2 11 0 0 220 0 56 Karvian kunnankirjasto 7801 3,20 % 16 0 13 0 164,4 29 Kiikoisten kunnankirjasto 470 0,20 % 1 0 0 0 0 15 Kokemäen kaupunginkirjasto 10054 4,20 % 1020 0 0 0 370 Köyliön kunnankirjasto 2646 1,10 % 84 23 57 0 84 8 Lavian kunnankirjasto 4 0,00 % 0 0 0 0 64 0 20 Luvian kunnankirjasto 7191 3,00 % 6 16 8 0 172,8 0 19 Merikarvian kunnankirjasto 8470 3,50 % 51 30 75 139 400 0 30 Nakkilan kunnankirjasto 2530 1,00 % 0 0 2 0 10 30 Pomarkun kunnankirjasto 4159 1,70 % 1 21 2 1 110,26 0 27,8 Porin kaupunginkirjasto 88466 37,00 % 223 2893 549 2 Ahlainen Keskussairaala 0 15 Käppärä Noormarkku 42 82 28 Pihlava 87 0 13,3 Pääkirjasto 4144 82 790 Reposaari Ruosniemi 25-30 0 Sampola 90 25 Rauman kaupunginkirjasto 30325 13,00 % 6011 242 166 0 Kodisjoki 3 2 Kourujärvi 70 0 Lappi 35 0 28 Pyynpää Pääkirjasto 1190 480 310 Uotila 80 96 25 Siikaisten kunnankirjasto 4688 1,90 % 0 199 360 1 112,5 12,5 16 Säkylän kunnankirjasto 985 0,40 % 5 0 0 0 36 1 Ulvilan kaupunginkirjasto 12056 5,00 % 799 389 317 1 283 16 38,5 YHTEENSÄ 239687 100,00 % 11511 6127 2656 978

50 Liite 5: Aineistonhankintaan käytetty aika viikossa Satakirjastojen aineistonhankintaan kuluva aika ja henkilötyövuodet 2011 Henkilötyövuodet yhteensä Hankintaan kuluva aika (h) Aineiston hankintaan kuluva aika / henkilötyövuodet (h) Euran kunnankirjasto 9,33 78 8,4 Eurajoen kunnankirjasto 5,38 44 8,2 Harjavallan kaupunginkirjasto 5,67 27 4,8 Honkajoen kunnankirjasto 1 6 6 Huittisten kaupunginkirjasto 7,04 58 8,2 Jämijärven kunnankirjasto 1,8 22 12,2 Kankaanpään kaupunginkirjasto 9,38 48 5,1 Karvian kunnankirjasto 2,34 43 18,4 Kokemäen kaupunginkirjasto 4,4 10 2,3 Köyliön kunnankirjasto 2,42 7,5 3,1 Lavian kunnankirjasto 2,05 0 0 Luvian kunnankirjasto 3 25 5 Merikarvian kunnankirjasto 3,6 23 6,4 Nakkilan kunnankirjasto 4,21 26 6,2 Pomarkun kunnankirjasto 1,8 20 11,1 Porin kaupunginkirjasto 78,72 251 3,2 Rauman kaupunginkirjasto 38,54 142 3,7 Siikaisten kunnankirjasto 1,17 3 2,6 Säkylän kunnankirjasto 3,82 7,5 2 Ulvilan kaupunginkirjasto 8,5 47 5,5