Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme? Ilkka Miettinen 7.9.2012 Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 1
Järvi- ja jokivedet Moninainen käyttö Talousvesien raakavedet (myös tekopohjavesilaitoksilla) - Uimavedet - Käyttö pesuvetenä esim. kesämökeillä, löylyvetenä saunoissa - Käyttö kasteluun - Kalastus 7.9.2012 22.4.2013 Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 2
Vesien saastelähteitä Ihmistoiminta Asutuksen jätevedet Teollisuuden jätevedet Maatalouden päästöt Liikenteen päästöt Onnettomuudet Kemikaalipäästöt Luonto Järvien ekologinen tila Lähde: www.ymparisto.fi 22.4.2013 3
Saasteiden kulkeutuminen Normaali vesien kiertokulku Lumien sulaminen Sateet Erityistilanteet Tulvat Huuhtoutumat Pinta- ja pohjavesien likaantuminen 422.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 4
Pintavesien oma orgaaninen aine (humus) Korkeat orgaanisen aineen pitoisuudet Suomen järvi- ja jokivesissä: 0.5-47 mg TOC/l Esteettinen haitta, ei terveysuhka Ei normaalisti pohjavedessä Mutta: Talousveden klooridesinfiointi vesilaitoksella mutageenisten / karsinogeenisten orgaanisten yhdisteiden muodostuminen kloorin reagoidessa org.aineen kanssa 22.4.2013 5
Radioaktiivisuus vesissä Liukeneminen maaperästä ja kalliosta pohjaveteen Keinotekoisia radioaktiivisia yhdisteitä vähän Suomen vesistöissä (Cs-137, Tshernobyl-laskeumaa) Suurimmat riskit porakaivoissa (radon) 10% yli 1000 Bq/l (suositeltu yläraja-arvo)* Toimenpideraja vesilaitoksilla: 100 Bq/l (Tritium) Japani (Fukushima): hetkellinen huippu 20.3.2011 yhdellä pintavesilaitoksella 1000 Bq/l (jodi) Uraani (U): raja-arvoa ei ole määritelty Suomessa, WHO (30µg/l) Kemiallinen toksisuus (munuaistoksisuus), U:n säteily ei ole terveysriski * STUKin raportti A256, 2013 22.4.2013 6
Jätevesien puhdistus Tavoitteena happea kuluttavan biologisen aineksen, kiintoaineen, fosforin ja typen pitoisuuksien alentaminen Ei poistovaatimuksia jätevesien kemikaaleille tai mikrobeille Lietteen raskasmetalleille (Cu, Cd, Hg, Ni, Pb ja Zn) olemassa raja-arvot käyttörajoitukset maatalouskäytössä 7.9.2012 22.4.2013 Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 7
Jätevesien puhdistustarve ja - teho Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot (VN 888/2006) 500 kpl, 83% väestöstä Keskimääräinen puhdistusteho 95% fosforille (80%) ja 56% (ympäristölupa/70%) typelle Yhdyskuntien jätevedet: 15% typpi- ja 5% fosforikuormasta Haja-asutuksen jätevedet (Hajajätevesiasetus 209/2011) Päästörajat: 80-90% org.aines, 70-90% kok.fosfori ja 30-40% kokonaistyppi* Päästöt: 0.1-15 mgp/l, 16-200 mgn/l, 2-124 mgbod/l** Vuotuiset päästöt vesistöihin: 415 t P/vuosi (8.9%), 2500 t N/vuosi (3.6%) *Perusvaatimukset ** MASU-projektin loppuraportti: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=136772&lan=sv 7.9.2012 22.4.2013 Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 8
Levät ja niiden toksiinit vedessä Sinileviä voi esiintyä kaikissa pintavesissä Ongelma: levien massakasvustot leväkukinnot Jätevesien ja pintavalumien ravinnekuormitus ja sopivat olosuhteet (lämpötila) Maksa- ja neurotoksiset leväkasvustot Toksiineja alhaiset pitoisuudet talousvesissä terveysvaara vähäinen Suomessa (?). Havaittavat levämassat vesistöissä pintavesiä ei pidä käyttää sellaisenaan juomavetenä, pesu- eikä löylyvetenä Sinilevät kytketty uimareiden iho(ärsytys)-oireisiin (hyvin sinileväpitoinen vesi); oireiden syy epäselvä, koska sinileväpitoisessa vedessä runsaasti myös muita mikrobeja 22.4.2013 9
Jätevesien kemikaalit Useat kemikaalit (mm. lääkeaineet) läpäisevät jäteveden käsittelyn Osa hajoaa/muuntuu jätevedenkäsittelyn aikana Osa sitoutuu lietteeseen Suomalaisista vesistöihin laskettavista jätevesistä löydetty mm. lääkeaineita ( enimmillään 4 µg/l) Niina Vuonne, Occurrence of pharmaceuticals in Finnish sewage treatment plants, surface waters and their elimination in drinking water treatment processes.tty:n väitöskirja 666/2007 7.9.2012 22.4.2013 Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 10
Lääkeaineet vesistöissä Päästölähteet: yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet, maatalous ja teollisuus Suomalaiset tutkimukset: pitoisuudet jokivesissä enimmillään 100 ng/l tasolla juomavesissä 5-8 ng/l (kipulääkejäämät) Ei välitöntä terveyshaittaa ihmisille Vaikutukset vesistöjen pieneliöstöön Vaikutuksia mm. kalojen käyttäytymiseen (Science 339/2013)
Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit Eräät teollisesti valmistetut ja luonnon kemikaalit saattavat häiritä hormonijärjestelmien toimintaa ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Globaaliongelma erityisesti siellä missä pintavesiä käytetään tehokkaasti (Keski- ja Etelä-Eurooppa) Pitoisuudet vähäisiä Suomessa ei terveyshaittaa, mutta riski ja todettuja vaikutuksia vesieliöstölle
Taudinaiheuttajamikrobit vesistöissä Kampylobakteerit Salmonellat Legionellat Cryptosporium sp. Giardia sp. Norovirukset Rotavirukset Tuntematon ; 26 Salmonella; Giardia; Adenov.; Astrov.; Enterov.; 11 1 21 Rotavirus; 2 Kemiallinen ; 3 Vesiepidemioiden aiheuttajat 1998-2011 Kampylob.; 15 Norovirus; 32 Norovirus Kampylob. Kemiallinen Rotavirus Tuntematon Giardia Adenov. Astrov. Enterov. Salmonella 22.4.2013
Jätevedet ja mikrobit Tutkimustulokset Mikrobien pitoisuudet alenevat jäteveden käsittelyssä (yhdyskuntien puhdist.+ pienpuhdistamot) Osa mikrobeista (erityisesti virukset) läpäisevät jätevedenkäsittelyn Jätevesijärjestelmien läpi menevät mikrobit leviävät luontoon Uhka raakavesilähteille / virkistyskäyttölle/ kasteluvedelle Välitön vaikutus vedenkuluttajien terveyteen Käsittelemättömiä pintavesiä EI pidä mennä juomaan
Tutkimus: jätevesien vaikutus vesistöihin Aquatic contaminants pathways, health risks and management (CONPAT)-projekti Kohteet: Kokemäenvesistö + Virttaankankaan tekopohjavesilaitos Tavoitteet Kemikaalien ja mikrobien päästölähteet vesistöön Haja-asutus vs. taajamat Kemikaalit» lääkeaineet + makeutusaineet Mikrobit» taudinaiheuttaja- + indikaattorimikrobit Saasteiden kulkeutuminen vesistössä ja tekopohjavedessä Saasteiden kohtalo vesistöissä 22.4.2013 Vesiprojektit / Ilkka Miettinen 15
CONPAT-projekti Kemikaalien ja mikrobien riskinarviointi Terveysvaikutukset Vesivälitteisten sairauksien ja niiden torjunnan kustannukset Valtion Taloudellinen Tutkimulaitos (VATT) Koettu terveysriski vs. todellinen terveysriski Riskinarviointi vs ihmisten oma käsitys uhkista Media-analyysit Projektin tulokset valmistuvat vuonna 2016 22.4.2013 Vesiprojektit / Ilkka Miettinen 16
YHTEENVETO Vesistöihin joutuu jätevesien kemikaaleja Kemikaalien pitoisuudet pieniä ei terveyshaitta? Taudinaiheuttaja-mikrobeja joutuu suuria määriä vesistöihin välitön terveysuhka Erityishuoli: pohjavesien likaantuminen vedenkäsittely mm. desinfiointi 17 22.4.2013 17
Lisätietoja Tietoa vesihuollosta: www.vesikoulu.fi Tietoa vedestä: www.thl.fi/vesi Kemikaalit jätevesissä: Pienjäteveden puhdistamot: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=136772&lan=sv Vesterbacka P ja Vaaramaa K.2013. Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto. STUK-A256, Helsinki 22.4.2013 18