P U H DISTAMOLIETTEIDEN SISÄLTÄMIEN H AITTA- AINEIDEN AIH EU TTAMAT RISKIT LANNOITEKÄYTÖSSÄ

Transkriptio

1 P U H DISTAMOLIETTEIDEN SISÄLTÄMIEN H AITTA- AINEIDEN AIH EU TTAMAT RISKIT LANNOITEKÄYTÖSSÄ Niina Vi e n o Jätevesi on yhteiskunnan kulutuksen peili. Tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poiston aikana vesikiertoon päätyy paljon erilaisia haitallisia aineita ja mikromuoveja. 1

2 Karjatalouden puolella seurataan (ei raja-arvoja)? HAITAL- LISET METALLIT Lainsäädännössä raja-arvot ANTI- BIOOTTI- RESIS- TENSSI PUHDISTAMO- LIETE TAUDIN- AIHEUT- TAJAT Lainsäädännössä joitain raja-arvoja Ei raja-arvoja missään MIKRO- MUOVIT ORGAANI- SET HAITTA- AINEET Ei raja-arvoja lietteillä (vesistöraja-arvoja) VESILAITOSYHDISTYKSEN KEHITTÄMISRAHASTON KOORDINOIMA LIERI-HANKE Tavoitteena oli kirjallisuuden perusteella selvittää puhdistamolietteiden mahdollisesti aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä. Työn toteuttajina olivat Laki ja Vesi Oy ja Luonnonvarakeskus LUKE (Minna Sarvi, Sari Rämö, Tapio Salmi ja Kari Ylivainio) 2

3 HAITALLISET METALLIT: Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn ja As Pitoisuudet (mg/kg ka) puhdistamolietteissä laskeneet ja yleensä alle kansallisten raja-arvojen keskimäärin korkeampia kuin lannoissa ja väkilannoitteissa: Pb, Zn, Ni, Cr, Hg Puhdistamolietteistä tuleva haitallisten metallien kuormitus keskimäärin lantojen tasolla (poikkeus Cr, Hg) joillakin mineraalilannoitteilla lantoja ja lietteitä suurempi Cdkuormitus Lähde: Minna Sarvi, Luonnonvarakeskus LUKE HAITALLISTEN METALLIEN AIHEUTTAMAT RISKIT OVAT MATALIA Maaperän pitoisuudet kasvavat maatalouskäytössä Cd, Hg, Zn, Cu, Ag Kenttä- ja astiakokeissa on havaittu, että haitallisten metallien kertymistä maahan voi tapahtua, jos käytetyt levitysmäärät ovat suuret tai käyttö on jatkuvaa Ei ole havaittu haitallisten metallien pitoisuuksien kohoamista kasveissa Kertyminen kasviin ja riski sitä kautta ihmiselle on pieni Cd tunnistettu ensisijaisesti tarkkailtavaksi kohteeksi Lähde: Minna Sarvi, Luonnonvarakeskus LUKE 3

4 TAUDINAIHEUTTAJAT OVAT PERÄISIN ULOSTEISTA, YMPÄRISTÖSTÄ, HULEVESISTÄ JA TEOLLISUUDESTA Bakteerit Suolistoperäisiä (esim. Salmonella spp., Campylobacter spp., Clostridium spp, EHEC) Ympäristöperäisiä (esim. Legionella spp., Listeria monocytogenes) Virukset Esim. adenovirus, astrovirus, norovirus, hepatiittivirukset Loiset Alkueläimet (esim. Cryptosporidium, Giardia), madot ja niveljalkaiset Lähde: Minna Sarvi, Luonnonvarakeskus LUKE MAATALOUSKÄYTÖN RISKIT PIENET KOKO VÄESTÖLLE, KOHONNUT RISKI JOISSAIN ÄÄRITAPAUKSISSA Puhdistamon työntekijä > lietetuotteen levittäjä Riskit pienenevät ajan kuluessa peltolevityksestä Tutkimustarpeina Legionella spp., norovirus ja C. difficile Uudelleenarviointi, mikäli yhteiskunnan tartuntatautitilanne muuttuisi Lainsäädännön hygieniaindikaattorit (E. coli ja Salmonella) eivät anna kokonaiskuvaa lannoitevalmisteen mikrobiologisesta turvallisuudesta Itiöt, virukset, alkueläinten kestomuodot? Ympäristöperäiset taudinaiheuttajat? Lähde: Minna Sarvi, Luonnonvarakeskus LUKE 4

5 ORGAANISET HAITTA-AINEET HORMONIT (luontaiset ja lääkkeinä nautitut) TEKSTIILIT Nonyylifenolit ja etoksilaatit Palonestoaineet Perfluoratut aineet Väriaineet Ftalaatit Mikromuovit LÄÄKEAINEET JA NIIDEN AINEENVAIHDUNNAN TUOTTEET RUUAN VALMISTUS JA SÄILYTYS Perfluoratut aineet Ftalaatit Bisfenoli-A PESU- JA PUHDISTUSAINEET Tensidit Hajusteet Väriaineet Biosidit Mikromuovit HUONEKALUT, MATOT, VERHOT Pintakäsittelyaineet (esim. perfluoratut aineet) Palonestoaineet ARVIOITIIN YMPÄRISTÖRISKEJÄ JA IHMISALTISTUKSEN RISKEJÄ PELTOVILJELYSSÄ JA VIHERRAKENTAMISESSA 5

6 RISKEJÄ ARVIOITIIN LASKEMALLA RISKIOSAMÄÄRIÄ JA TURVAMARGINAALEJA Ympäristöriskejä arvioitiin riskiosamäärä (ECHA:n ohjeiden mukaisesti) PEC: arvioitiin Suomessa mitatuista käsiteltyjen puhdistamolietteiden pitoisuuksista (korkein mädätetyn ja kuivatun lietteen pitoisuus) PNEC: matalin kirjallisuudesta löydetty Riski on vähäinen, jos RQ< 1 Ihmisaltistus lääkeaineille pohjavedestä arvioitiin turvamarginaalin avulla (WHO:n ohjeiden mukaisesti): LASKUISSA HUOMIOITIIN TYYPILLISET LANNOITEVALMISTEIDEN LEVITYSMÄÄRÄT peltolevitys: levitysmäärä: 20 t/ha/levitys (märkäpaino) (0,6 kg/m 2 kuivapaino) 10 vuoden peräkkäinen lisäys 5 vuoden välein (eli 0, 5 ja 10 v) 100 vuoden peräkkäinen lisäys 5 vuoden välein viherrakentaminen: levitysmäärä n. 33 kg/m 2 (kuivapaino) kertalevitys vastaa 20 cm kerroksen levittämistä 6

7 ARVIOINTIIN VALITUT AINEET Aineita oli yhteensä 66 ja ne valittiin kirjallisuuden perusteella tai koska niiden pitoisuus on Suomessa tehdyissä käsiteltyjen puhdistamolietteiden analyyseissä ylittänyt määritysrajan: ftalaatteja tai muovin rakennusaineita (7 kpl) alkyylifenoleita (2) palontorjunta-aineita (11) perfluorattuja aineita (2) lääkeaineita ja hormoneita (28) PAH-yhdisteitä (16) YHTEENVETO TULOKSISTA 66 valitusta aineesta riskinarviointi tehtiin 46 aineelle (riittävät tiedot löytyivät) näistä 34:lle riskiosamäärät olivat < 1 sekä peltoviljelyssä että viherrakentamisessa Arvioidut riskit puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytössä ovat suurimmat maaperän eliöille arvioidut riskit ovat viherrakentamisessa suuremmat, koska käytetyt lannoitevalmistemäärät ovat korkeampia Ihmiselle riskit arvioitiin pohjaveden juomisesta, maa-aineksen syömisestä (lapset) ja kasvien syömisestä arvioitiin vähäisiksi. 7

8 TUNNISTETTIIN AINEITA, JOISTA TULISI SAADA ENEMMÄN TIETOA NIIDEN PITOISUUKSISTA SUOMESSA SEKÄ KERTYVYYDESTÄ JA TOKSISUUDESTA MAAPERÄN ELIÖILLE RQ korkein RQ matalin (kuitenkin > 1) Peltolevitys maaperän eliöt Peltolevitys pohjaveden eliöt Viherrakentaminen maaperän eliöt Viherrakentaminen pohjaveden eliöt Erittäin pysyvät yhdisteet diklofenaakki fenbendatsoli diklofenaakki fenbendatsoli TBBPA karbamatsepiini tetrasykliini karbamatsepiini tetrasykliini PFOS ofloksasiini doksisykliini ofloksasiini triklosaani PFOA fenbendatsoli triklosaani furosemidi doksisykliini BDE-209 tetrasykliini siprofloksasiini diklofenaakki norfloksasiini doksisykliini fluoksetiini fluoksetiini siprofloksasiini triklosaani triklosaani 4-oktyylifenoli ofloksasiini fenbendatsoli siprofloksasiini tetrasykliini bisfenoli-a doksisykliini flubendatsoli bisfenoli-a estroni 4-oktyylifenoli 4-nonyylifenoli MIKROMUOVIT 8

9 MIKROMUOVIEN HAITAT MAAPERÄSSÄ Mikromuovit voivat aiheuttaa eliöille fysikaalista haittaa mm. suoliston haavaumat tai kertyminen ruuansulatusjärjestelmään Muovien monomeerit tai lisäaineet, kuten pigmentit, palonestoaineet, antimikrobiset yhdisteet ja pehmentimet, voivat olla haitallisia eliöille. Muovihiukkasten pintaan voi jätevedessä, puhdistusprosessin aikana tai ympäristössä kiinnittyä haitallisia metalleja tai orgaanisia haittaaineita. Maaperässä mikromuoveilla on myös vaikutusta maaperän ominaisuuksiin, joilla voi olla vaikutusta eliöiden käyttäytymiseen. Maaympäristössä tehtyjä riskinarvioita mikromuoveille ei kirjallisuudesta löydetty. MIKROMUOVIEN RISKINARVIO SUOMESSA Mittauksia mikromuovien määristä ja pitoisuuksista maaperässä ei Suomessa ole saatavilla. riskinarviota ei voida Suomen olosuhteissa tehdä. On todennäköistä, ettei mikromuovien riskien arviointiin voida käyttää samaa menetelmää kuin esimerkiksi orgaanisten aineiden riskiosamäärien laskemisessa käytetään. mikromuovien haitallisuuteen vaikuttaa eliöiden lisäksi mikromuovien materiaali, koko, muoto ja lisäaineet. Yksi merkittävimmistä tekijöistä mikromuovien aiheuttamassa riskissä on todennäköisesti mikromuovien pinnoille adsorboituneet haitalliset aineet, joiden määrä ja laatu ovat usein tapauskohtaisia. 9

10 ANTIBIOOTTIRESISTENSSI HAITALLISET VAIKUTUKSET Antibioottiresistenssistä tulee haitallista, jos antibiootit eivät enää tehoa silloin, kun ihminen tai eläin sairastuu vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamaan infektioon. Suurimman riskin ihmiselle aiheuttaa sellainen bakteerikanta, jonka infektoiva annos on alhainen, joka kantaa viimeiselle vaikuttavalle antibiootille vastuskykyistä geeniä ja joka kykenee siirtymään ihmiseen ja lisääntymään elimistössä. Tällä hetkellä mm. MRSA eli metisilliini-antibiootille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri kolistiiniresistenssi Antibioottiresistenssin kvantitatiiviseen riskien arviointiin ei ole vielä kehitetty menetelmää Mitä pysyvämpiä antibioottiresistenttigeenit maaperässä ovat, sitä suurempi on todennäköisyys, että antibioottiresistenttigeenit voivat siirtyä ihmisiä tai eläimiä alhaisella annoksella infektoivien bakteerien perimään. valintapaineen ylläpito 10

11 RISKITASOT SUOMESSA Suomessa antibioottiresistenssigeenejä on maaperässä tutkittu vähän. Tutkimuksen mukaan lannan sisältämät antibioottiresistenttigeenit eivät ole Suomen peltomaissa pysyviä vaan niiden määrät vähentyvät nopeasti levityksen jälkeen antibioottiresistenttiä geeniä kantavat bakteerit eivät välttämättä menesty maaperässä tai horisontaalista geenien siirtymistä maaperän bakteereihin ei tapahdu Puhdistamolietepohjaisilla lannoitteilla tehtyjä tutkimuksia ei Suomesta löydetty. KIITOS! Niina Vieno puh