LUKUKAUSI- MAKSUKOKEILU AALTO- YLIOPISTOSSA L i s ä t i e d o t : E l i a s L a i t i n e n As i a n t u n t i j a, k o u l u t u s p o l i t i i k k a Aa l t o - y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n t a ( A Y Y ) S a k k u n n i g, h ö g s k o l e p o l i t i k Aa l t o - u n i v e r s i t e t e t s s t u d e n t k å r ( A U S ) S p e c i a l i s t, Ac a d e m i c a f f a i r s Aa l t o U n i v e r s i t y S t u d e n t U n i o n ( A Y Y ) + 3 5 8 5 0 5 2 0 9 4 3 8 w w w. a y y. f i M i l l a O v a s k a As i a n t u n t i j a, k a n s a i n v ä l i s e t a s i a t Aa l t o - y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n t a ( A Y Y ) S a k k u n n i g, i n t e r n a t i o n e l l a ä r e n d e n Aa l t o - u n i v e r s i t e t e t s s t u d e n t k å r ( A U S ) S p e c i a l i s t, I n t e r n a t i o n a l Af f a i r s Aa l t o U n i v e r s i t y S t u d e n t U n i o n ( A Y Y ) + 3 5 8 5 0 5 2 0 9 4 4 6 w w w. a y y. f i
MAKSUKOKEILU AALLOSSA Aallon maksukokeilussa on neljä stipendikategoriaa. Erityisesti niissä kategorioissa, joissa opiskelijan pitäisi maksaa itse lukukausimaksuja, on valtaosa jättänyt saapumatta Aaltoon. (Lähde: Aalto-yliopisto)
LUKUKAUSIMAKSU KARKOTTAA OPISKELIJOITA Mitä pienempi stipendi ja suurempi maksu, sitä pienempi osuus Aaltoon hyväksytyistä opiskelijoista ottaa paikkansa vastaan. (Lähde: Aalto-yliopisto)
MIKSI MAKSULLISUUS EI TUOTA TULOJA VAAN KULUJA? Maksut kannustavat korkeakouluja keskittämään varoja maksavien opiskelijoiden erityiskohteluun. Maksuista saadut tulot ovat pienemmät kuin maksujen keräämisen myötä syntyneet uudet kustannukset. (Luvut: Aalto-yliopisto)
MAKSUT ERIARVOISTAVAT Monet maksaneista ovat tyytyväisiä yliopiston tarjoamaan koulutukseen sinänsä. Moni vastaaja täsmensi erikseen, että ei ole valmis suosittelemaan nimenomaan maksullisia ohjelmia kotimaassaan. Maksujen koettiin luovan epätasa-arvoa opiskelijoiden välille. (Lähde: Aalto-yliopisto)
HAKIJAMÄÄRÄT PUTOSIVAT AALTO-YLIOPISTOSSA Te k niikan a l a lla h a k ijamäärä a l u ksi p u olit tui ( 4 6, 1%) j a e l p yi s i t t e n h i e m an. K a uppatieteis sä p u dotus o l i p i enempi ( 6 9,9%) j a s e u r aavana vu o nna h a k ijamäärä e l p yi j o p a yli vu o den 2 0 10 t a s on. M a k s ullis en s o ve l tuvuuskokeen k ä yt t öönotto k a u ppat ieteissä p u dotti h a k ijamäärän a l l e p u oleen vu o den 2 0 10 t a s osta ( 4 8,9%). ( L ä hde: A a l to - y liopis to)
YHTEENVETO: LUKUKAUSIMAKSUT OVAT RISKIBISNESTÄ Aalto-yliopistossa lukukausimaksukokeilu lopetettiin etuajassa Maksujen käyttöönotto tuo uusia kustannuksia yliopistolle (maksu- ja stipendijärjestelmän luominen, kehittäminen ja hallinnointi) Negatiivisten vaikutusten korvaaminen lukukausimaksujen tuotoilla edellyttää merkittäviä panostuksia maksullisen koulutuksen laatuun ja markkinointiin Lukukausimaksun kustannukset ovat varmoja, mutta tuotot epävarmoja
LUKUKAUSIMAKSUKOKEILU SUOMESSA Maksukokeilussa lähes kaikki Suomeen saapuneet opiskelijat saavat apurahaa, yleensä saman verran kuin maksavat lukukausimaksuja. 2011 ( L ä hde: M a k s ukokeilun s e u rantaryhmän v ä l i raportit I I ja I I I ) 2012
SYYT VALITA SUOMI Opiskelun edullisuus ja opintojen laatu yhdessä ovat keskeiset syyt saapua Suomeen (Lähde: ISB-tutkimus 2011)
SUHTAUTUMINEN LUKUKAUSIMAKSUIHIN High tuition fees guarantee a high quality of education. I totally disagree * * * I totally agree All EU Russia Pakis India China 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % All EU Russia China I would have chosen Aalto University as a place for studies even if I had to pay tuition fees. I totally disagree * * * I totally agree I don't know 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kansallisuudesta riippumatta enemmistö ulkomaalaisista opiskelijoista ei usko hinnan kertovan laadusta. (Lähde: AYY:n 2011-2012 teettämä kyselytutkimus Aallon kansainvälisille opiskelijoille; 395 vastaajaa)
OPISKELIJAMÄÄRÄT ROMAHTIVAT MYÖS TANSKASSA JA RUOTSISSA Tanskassa maksut otettiin käyttöön 2006 Ruotsissa maksut otettiin käyttöön 2011 Lähde: Högskoleverket
HUOLTOSUHDE HEIKKENEE Ennuste huoltosuhteen kehityksestä Suomessa (Tilastokeskus) Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista opiskelee Suomessa vain kaksi vuotta. Heidän lapsuutensa ja nuoruutensa kulut vauvasta kandiin asti jäävät lähtömaan maksettavaksi, joten rasite Suomen taloudelle rajoittuu opiskeluaikaan. Valtaosa haluaa sen jälkeen jäädä Suomeen työskentelemään, jolloin he maksavat veronsa Suomeen. Heillä on siis tervehdyttävä vaikutus huoltosuhteeseen.
JÄÄVÄTKÖ OPISKELIJAT SUOMEEN? Vuonna 2009 Suomessa valmistuneista 50,6% oli vuotta myöhemmin työllistynyt Suomeen. Tämän lisäksi 23,9% oli edelleen Suomessa joko opiskelemassa tai muuten. Vain 25,5% oli lähtenyt Suomesta. Suomeen työllistynyt 50% maksaa omaansa ja muiden koulutukseen tehdyn sijoituksen takaisin verotuottoina keskimäärin noin 5 vuodessa. Jos tänne jo nykyisin jäävien työllistymistä onnistutaan parantamaan, tämä takaisinmaksuaika lyhenee. (Lähde: Tilastokeskus)
JÄÄVÄTKÖ OPISKELIJAT SUOMEEN? What are you going to do after your studies at Aalto University? All EU Russia Paki India China 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Long term employment in Finland Short term employment in Finland Continue studies at Aalto University Continue studies at another institution in Finland Undecided Continue studies at another inst. in a different country Employment in my home country Employment in a different country Travel/time off for more than three months Other Monet Aallon opiskelijat aikovat jäädä Suomeen tai eivät ole päättäneet 15,5 % suunnittelee lähtevänsä Suomesta (Lähde: AYY:n tutkimus)
ELINKUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET KANSANTALOUTEEN Aallon opiskelijoiden kuukausittainen mediaanikulutus Suomessa (ilman mahdollisia lukukausimaksuja) on 600 euroa kuukaudessa (7200 /vuosi) (Lähde: AYY:n tutkimus 2012) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Monthly expenses by nationality mean 0 China EU India Pakistan Russia All 8000 euron lukuvuosimaksu yli tuplaisi vuosittaiset kustannukset Eläminen Suomessa katetaan pääosin lähtömaasta tulevalla rahalla: vanhempien tuloilla sekä osa -aikatyöllä tai omilla säästöillä (kansainväliset opiskelijat eivät saa suomalaista opintotukea). Pelkästään EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvat opiskelijat tuovat nykyisin kansantalouteen vähintään 100 miljoonan euron edestä lisäkulutusta joka vuosi.