V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä, T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI AURINKOMALLI 2040 V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä, T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A L U O N N O S 5. 5. 2 0 1 4 L U O N N O S 2 4. 3. 2 0 1 4

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...3 1. RAKENNEMALLITYÖ...4 PROSESSI...5 2. VAASAN KAUPUNKISEUTU NYT...6 ASUMINEN JA VÄESTÖ...6 TYÖPAIKAT...8 LIIKENNE...8 3. KAUPUNKISEUDUN KEHITYSTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET...12 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA...12 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET...13 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET...13 SEUDUN YHTEISET PÄÄTAVOITTEET...17 4. RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT...18 VE0+ NYKYTRENDI...20 VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI...21 VE2 PALVELUKESKUSMALLI...22 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...23 5. VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI: AURINKOMALLI 2040...26 AURINKOMALLIN YLEISKUVAUS...26 AURINKOMALLI 2040 RAKENNEMALLI- YHDISTELMÄ... 27 ASUMINEN... 29 ELINKEINOT, LOGISTIIKKA JA LIIKENNE... 31 ALUEIDENTITEETTI JA VETOVOIMAISUUS... 35 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 36 6. ALUSTAVA TOIMENPIDEOHJELMA... 40 MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN... 40 ASUMINEN... 41 LIIKENNE... 42 PALVELUT JA ELINKEINOT... 43 7. RAKENNEMALLIN SEURANTA... 44 8. RAKENNEMALLISOPIMUS... 45 9. RISKIANALYYSI... 46 10. JOHTOPÄÄTÖKSET... 47 LIITTEET... 48 LIITE 1. VAASAN SEUDUN RAKENNEMALLIN 2040 ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE... 48 LIITE 2. RAKENNEMALLISEMINAARI 13.2.2014, ALUSTAVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 49 LIITE 3. RAKENNEMALLIKARTAT... 50 1

KUVAT Kuva 1. Vuorovaikutus- ja prosessikaavio... 4 Kuva 2. Sidosryhmien vuorovaikutusmenetelmiä... 5 Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla.... 6 Kuva 4. Taajamien väestö Vaasan seudulla vuonna 2012... 6 Kuva 5. Asuntotuotanto Vaasan seudulla 1990-2011... 7 Kuva 6. Taajamien väestömuutos 2000-2012... 7 Kuva 7. Työpaikkojen määrän kasvu viidellä suurimmalla toimialalla 2000-2011... 8 Kuva 8. Työpaikkojen määrän muutos 2000-2010... 9 Kuva 9. Haja-asutusalueiden väestömuutos 2000-20129 Kuva 10. Kylien väestö 2012... 10 Kuva 11. Kylien väestönmuutos 2000-2012... 10 Kuva 12. Kunnalliset palvelut Vaasan kaupunkialueen ulkopuolella... 11 Kuva 13. Vaasan kaupunkiseudun kehitystä ohjaavat tavoitteet... 12 Kuva 14. Vahvuudet ja haasteet Vaasan kaupunkiseudulla... 12 Kuva 15. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 13 Kuva 16. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto)... 15 Kuva 17. Vaasan kaupunkikeskustan saavutettavuus päätieverkolla 80 km/h... 16 Kuva 18. Tavoitteiden perusta... 17 Kuva 19. Rakennemallivaihtoehtojen perusta.... 18 Kuva 20. Rakennemallivaihtoehtojen luominen Vaasan kaupunkiseudulle; kolme vaihetta... 19 Kuva 21. Väestöennusteet rakennemalleittain... 19 Kuva 22. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitteiden toteutumisen vertailu... 23 Kuva 23. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin yhteenveto... 25 Kuva 24. Rakennemallin luominen... 27 Kuva 25. Aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä sekä kasvun keskuksesta Vaasasta... 28 Kuva 26. Aurinkomallin asuminen... 29 Kuva 27. Aurinkomallin elinkeinot, logistiikka ja liikenne... 31 Kuva 28. Aurinkomallin palvelut... 33 Kuva 29. Aurinkomallin alueidentiteetti ja vetovoimaisuus... 35 Kuva 30. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisen arvioinnista.... 36 Kuva 31. Yhteenveto teemoittaisten vaikutusten arvioinnista.... 37 2

TIIVISTELMÄ VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 - AURINKOMALLI 2040 Visio kestävästä, toimivasta ja energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta Vaasan kaupunkiseudulle (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri) on laadittu pitkän tähtäimen maa n- käytön suunnitelma, Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemallityön tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Työ liittyy kiinteästi seudun energiaosaamisesta, merellisyydestä ja kulttuurista kumpuavaan elinvoimaan. Toimivasta yhdyskuntarakenteesta huolehtimalla tuetaan koko seudun elinvoimaa. Rakennemallityötä on viety läpi seudun kuntien kesken tiiviinä yhteistyönä ja vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä kuunnellen. Pääkonsulttina työssä on toiminut Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö Oy). Seudun tulevaisuuden maankäytön rakennemalli on luotu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niihin liittyvien vaikutustarkast e- lujen kautta. Prosessin tuloksena on muodostettu Aurinkomalli 2040, jolla tavoitellaan +30 000 50 000 uutta asukasta ja +15 000 25 000 uutta työpaikkaa. Aurinkomallissa painottuu Vaasan seudun johtava asema Suomen kansainvälisenä energiaosaamisen alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kaupunkiseutuna, jossa panostetaan virkistykseen, laadukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen. Tärkeää on seudun identiteetin ja erityispiirteiden vahvistaminen, mikä lisää seudun vetovoimaisuutta. Aurinkomalli 2040 on kuvattu neljän teeman kautta: ASUMINEN: Rakennemallissa suurin osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kehitys on jatkoa vuosien 2000 2012 trendille, mutta rakennemallissa väestökehitys jakautuu tasaisemmin ympäri seutua. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen seudun suurimpiin asuinkeskuksiin, jotka sijaitsevat Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla. Uusi asuminen on laadukasta ja ekologista, osittain muihin maankäyttömuotoihin sekoittunutta asumi s- ta. Uusilta asuinalueilta on tärkeää pääsy vesistöjen, luontokohteiden ja kulttuurikohteiden äärelle. ELINKEINOT, LOGISTIIKKA JA LIIKENNE: Vaasan seudulta luodaan toimivat, elinkeinoelämää ja matkailua palvelevat logistiset yhteydet. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä Raippaluotoon sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja sen asemaseutuja sekä valtatieyhteyksiä kehitetään eli n- keinotoimintaa palvelevina solmuina. Elinkeinoelämän Hotspot -alueina kehittyvät kaupunkikeskusalueella Vaasan keskustan työpaikka-alue, Vaasan seudun logistiikkakeskus, Strömberg Park, Airport Park, Science Park ja Sepänkylä/Lintuvuori. PALVELUT: Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus sekä lähipalvelukeskus) väestöpo h- jan, asiakaspotentiaalin ja palvelukriteerien perusteella. Lähipalvelut (ts. päivähoito, peruskoulu, vanhusten palvelut, lastenneuvola) pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa, kun taas harvemmin käytettäviä palveluita keskitetään suure m- piin keskuksiin. Keskuksissa kehitetään palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta kävelyvyöhykkeitä ja niitä ympäröiviä pyöräilyvyöhykkeitä. ALUEIDENTITEETTI JA VETOVOIMAISUUS: Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kul t- tuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös sen fyysisiin rakenteisiin. Maankäytön keinoin nostetaan esiin mm. Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta, arvokkaat vaalittavat luontokohteet, Merenkurkun saariston maailmanperi n- töalue, Merenkurkun saaristokylät, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat sekä muut kulttuuriympäristöt. Aurinkomalli 2040 edistää eheytyvää ja toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä kilpailukykyyn ja imagoon liittyvien tavoitteiden toteutumista. Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia, kuntien yhteisiä toimenpiteitä, organisoitumista ja resurssointia. Rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti valtuustokausittain. Rakenn e- malliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja ja työkaluja. 3

1. RAKENNEMALLITYÖ Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löytää yhteinen näkemys Vaasan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Visiona on yhdyskuntarakenteen kestävää ja energiatehokasta kehitystä, energiainnovaatioita sekä alueen vetovoimaisuutta edistävä ja paikallisidentiteettiä vahvistava rakennemalli vuoteen 2040. Rakennemallityössä haetaan ratkaisuja seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin. Rakennemallityössä esitetään alueellisia kehityskuvia koskien: asumista työpaikka-alueita kaupan ja palveluiden alueita liikenneverkkoa virkistyksen ja vapaa-ajan alueita yhdyskuntatekniikkaa Tavoitteena on tiivistää kuntien maankäyttöön liittyvää yhteistyötä ja luoda optimaalinen, kuntarajoista riippumaton aluerakenne. Rakennemallityöllä vahvistetaan Vaasan kaupunkiseudun asemaa ja kilpailukykyä kansallisessa kaupunkiseutujen verkostossa ja kansainvälisesti. Tarkoituksena on luoda kaupunkiseudulle yhteinen rakennemalli, joka ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti. Rakennemallia on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana, perusteluna ja arvioinnin kriteerinä. Luonteeltaan rakennemalli on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityössä on ennen muuta kyse siitä, miten seudulle suuntautuva asukasluvun ja työpaikkojen ennustettu kasvu voidaan hallitusti toteuttaa ja miten eri toiminnot voidaan kasvua tukien tasapainoisesti sijoittaa Vaasan kaupunkiseudulle. Tämä edellyttää strategisia valintoja sekä tiivistä yhteistä kuntien välillä ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa sekä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seudun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Se toteutuu yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin. Kuva 1. Vuorovaikutus- ja prosessikaavio 4

P R O S E S S I Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -projekti käynnistyi syksyllä 2012. Työhön ovat osallistuneet kaikki seudun kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Rakennemallityön valmistelusta on vastannut MALvirkamiesryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kaikki kaupunkiseudun kunnat, Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus ja VASEK. Aputyöryhmänä sille on toiminut konsultin, Vaasan kaupungin, Mustasaaren ja Laihian kuntien sekä Pohjanmaan liiton edustajista koostuva pienempi MAL-aputyöryhmä. Hankeen pääkonsulttina on toiminut Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö); FM Kimmo Vähäjylkkä, FM KTM Susanna Harvio, FM Kimmo Koski, FM Noora Reittu, mais. ins Justiina Nieminen ja DI Jouko Riipinen. Konsultin asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettuina erityisasiantuntijoina Strafica Oy (liikenne), Irmeli Wahlgren (VTT), prof. Mari Vaattovaara sekä talousjohtaja Esa Katajamäki. Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityö on toteutettu kokoamalla ja analysoimalla kattava lähtötietoaineisto, muodostamalla yhteiset Vaasan kaupunkiseudun kehittämistavoitteet, luomalla vaihtoehtoisia rakennemalleja, vertailemalla niitä ja valitsemalla optimaalisin toteutusvaihtoehto. Valitun rakennemallin osalta on käynnistetty sen vaikutusten arviointi ja sillä tullaan laatimaan toteuttamisohjelma. Hankkeen aikana on laadittu seuraavat raportit: Lähtötietoanalyysi-raportti Tavoiteraportti Hankkeen aikana on järjestetty keskeisissä vaiheissa neljä seminaaria tärkeimmille sidosryhmille, joissa osallistujat ovat ideoineet ja arvioineet rakennemallivaihtoehtoja. Sidosryhmien kanssa käytävää vuorovaikutusta ja avointa suunnittelutapaa on edistetty lisäksi vuorovaikutteisen ZEF -kyselyn kautta. Työn alkuvaiheessa on toteutettu myös haastattelukierros, jonka avulla on selvitetty alueen elinkeinoelämän tavoitteita. Prosessin kuluessa keskeisistä tuloksista on tiedotettu: www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/vaasanseutu Tiedottamista on hoidettu myös paikallismedian kautta. Osallistaminen ja tiedottaminen on toteutettu suomen ja ruotsin kielellä. Haastat -telut Kysely Seminaarit, työpajat, tiedotteet Kuva 2. Sidosryhmien vuorovaikutusmenetelmiä Vaikka strategista kaavaprosessia ei ole laissa säädelty, on rakennemallityössä pyritty mahdollisimman monipuoliseen vuorovaikutteisuuteen, suunnitteluosapuolten laajaan kuulemiseen ja avoimen suunnittelukäytännön periaatteiden noudattamiseen. 5

2. VAASAN KAUPUNKISEUTU NYT A S U M I N E N J A V Ä E S T Ö Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille. Maakunnassa on kolme selkeää keskusseutua: Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja eteläinen Pohjanmaa. Maakunnan keskiosan rannikolla sijaitseva Vaasa on koko maakunnan keskus. Vaasan seudulla asuu 112 824 asukasta (31.12.2013). 2000-luvulla seudun väestö on kasvanut n. 7 200 henkilöllä. Viimeisen 7 vuoden aikana keskimääräinen kasvu on ollut n. 830 asukasta vuodessa (n. 0,76 % vuodessa). Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen kaupunkiseuduista (2005 2013). Väkiluvultaan seutu on 11. suurin. Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla. Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla 1990-2013 Seudun taajamissa asui noin 97 700 asukasta, kylissä noin 7 350 asukasta ja haja-asutusalueilla noin 7 030 asukasta (31.12.2012). Taajamien väestö kasvoi yhteensä noin 7 000 asukkaalla 2000 2012. Kylien väestö väheni noin -150:lla, pienkylien väestö kasvoi noin 20:lla ja haja-asutusalueen väestö väheni noin -370:lla (SYKE:n YKR-ainesto). Valtaosa seudun väestönkasvusta keskittyy Vaasan, Mustasaaren ja Laihian alueille. Niiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli 8 047 asukasta vuosina 2000 2013 (Vaasa + 4 857, Mustasaari + 2 632 ja Laihia + 558). Merkittävä osa näiden kuntien väestönkasvusta keskittyy niiden suurimpiin taajamiin. Niissä on kuitenkin myös kasvavia kyliä ja hajaasutusalueita, joiden väestönkasvu tosin on maltillinen. Seudun muiden kuntien väestö on vähentynyt 2000-luvulla (Korsnäs -48, Maalahti -81, Isokyrö -331 Kuva 4. Taajamien väestö Vaasan seudulla vuonna 2012 6

ja Vöyri -353). Väestökehitys on erilainen kuntien eri osissa. Yleisesti ottaen kuntien suurimpien taajamien ja kylien väestö on kasvanut maltillisesti, kun väestö on vähentynyt pienemmissä kylissä ja hajaasutusalueilla. Toteutunut väestökehitys sekä todennäköinen tuleva kehitys on hyvin erilainen seudun eri osissa. 2000- luvulla valtaosa seudun väestönkasvusta on keskittynyt suurimpiin taajamiin/asuinkeskuksiin. Vaikka seudun kylien ja haja-asutusalueiden väestökehitys onkin kokonaisuudessaan ollut negatiivinen 2000-luvulla, kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Kasvavia kyliä ja hajaasutusalueita löytyy varsinkin kasvavien taajamien ympärillä, erityisesti Mustasaaressa. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden väestönkasvu on maltillinen. Mitä kauemmaksi Vaasasta, Mustasaaresta ja seudun kasvualueista mennään, sitä enemmän kylien ja haja-asutusalueiden väestö on vähentynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat varsinkin pääteiden varret. Kuva 5. Asuntotuotanto Vaasan seudulla 1990-2011 Asuntotuotanto oli hieman vilkkaampaa 1990-luvulla (keskimäärin noin 620 asuntoa vuodessa) kuin mitä se on ollut 2000-luvulla (keskimäärin noin 590 asuntoa vuodessa). Tosin vuosien 1990 ja 1991 poikkeuksellisen suuri asuntotuotanto nostaa tuntuvasti 1990-luvun keskiarvoa. Kuva 6. Taajamien väestömuutos 2000-2012 7

T Y Ö P A I K A T Noin puolet koko Vaasan kaupunkiseudun työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa. Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Vaasaan sukkuloidaan töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. Vaasan seudulla työpaikkojen määrä on kasvanut 6 185:lla vuosina 2000 2011. Vaasan osuus kasvusta on noin 90 % (+5 509). Vaasan lisäksi työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi vain Mustasaaressa (+670). Seudun muissa kunnissa työpaikkojen määrä on joko kasvanut maltillisesti tai vähentynyt hieman. Taajamittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on kasvanut eniten Vaasan keskustaajamassa (+ 4 764), Sepänkylässä (+800), Oravaisissa (+206), Vöyrin kirkonkylässä (+183) ja Tölby-Vikbyn alueella (+150) vuosina 2000 2010 (SYKE:n YKRainesto). Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Pohjoismaiden merkittävimmällä energiakeskittymällä on monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja energia- ja ympäristöteknologia-alalla. 140 yritystä, joista usea on globaali markkinajohtaja. Työntekijöitä: 10.000, neljäsosa Suomen energiaalan työntekijöistä. Tutkimus- ja kehitystyötä tekee yli 1000 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto: 4,4 miljardia ja viennin osuus: 80 %. Viennin arvo kansallisessa vertailussa 12 % Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä ja 30 % energiateknologiaviennistä Kuva 7. Työpaikkojen määrän kasvu viidellä suurimmalla toimialalla 2000-2011 Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi Vaasan seudulla. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa (2012) -selvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. L I I K E N N E Liikennöidympiä teitä Vaasan kaupunkiseudulla ovat VT8 ja VT3. Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia. Henkilöliikennetutkimus 2010-2011:n mukaan kuitenkin Pohjanmaan matkasuorite (km/henkilö/vrk) on kolmanneksi lyhin ja Vaasan on lyhin suurimpien kaupunkien joukossa. Vaasa-Seinäjoki välinen ratayhteys on tärkeää asiointija työssäkäyntiliikenteelle. Rata-osuudella on viisi asemaa. Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain noin 300 000. Lisää nykytila-aineistoa on koottu lähtötietoanalyysiraporttiin. 8

Kuva 8. Työpaikkojen määrän muutos 2000-2010 Kuva 9. Haja-asutusalueiden väestömuutos 2000-2012 9

Kuva 10. Kylien väestö 2012 Kuva 11. Kylien väestönmuutos 2000-2012 10

Kuva 12. Kunnalliset palvelut Vaasan kaupunkialueen ulkopuolella 11

3. KAUPUNKISEUDUN KEHITYSTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET Vaasan kaupunkiseudun alueidenkäyttöä ja alueiden kehittämistä ohjaavat eri sidosryhmien tavoitteet. Rakennemallityössä tavoitteena on ollut löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Tähän osioon on koottu keskeisimmät kehitystä ohjaavat tavoitteet ja tavoitetarkastelun tuloksena syntynyt Vaasan kaupunkiseudun tavoitteet ja visio vuoteen 2040. Tavoitetarkastelussa on huomioitu valtakunnallisten ja maankunnallisten tavoitteiden lisäksi myös eri sidosryhmille järjestetyn tavoiteseminaarin ja tavoitekyselyn tulokset. Lisää tavoitevaiheen tuloksia on koottu erilliseen tavoiteraporttiin. T A V O I T T E I D E N T A U S T A L LA Kuva 13. Vaasan kaupunkiseudun kehitystä ohjaavat tavoitteet Kuva 14. Vahvuudet ja haasteet Vaasan kaupunkiseudulla 12

V A L T A K U N N A L L I S E T T A V O I T T E E T Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt uusista alueiden kehittämisen tavoitteista vuonna 2007. Tavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Tavoitteet suuntaavat ja ohjaavat maakuntaohjelmia sekä eri hallinnonalojen alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Keskeisinä tavoitteina tulee alueiden kehittämisessä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti olla Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen pienentäminen sekä Alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen Alueiden kehittämisen tavoitteet: Vahvistaa alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä Edistää taloudellista tasapainoa ja elinkeinotoiminnan kehitystä Edistää kestävää työllisyyttä Vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehittyneisyyseroja sekä parantaa niiden omia vahvuuksia ja erikoistumista Edistää väestön hyvinvointia ja osaamista sekä alueiden kulttuuria Parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta Kuva 15. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet M A A K U N N A L L I S E T T A V O I T T E E T Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Vaasan kaupunkiseudun kehittämistä koskee vuonna 2010 hyväksytty Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040. Pohjanmaan visio 2040: Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät seuraavat seutua koskettavat kokonaisuudet: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen alue-rakenne -kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue 13

Taulukko 1. Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2014-2017 seurattavat aluekehitystä kuvaavat mittarit (Pohjanmaan maakuntastrategia 2014-2017, maakuntaohjelma 2014-2017, luonnos 2.1.2014) Seurantaindikaattori Uusin tieto (2012) Tavoite 2017 Muuttoliike ja väestö - Väkiluku - Väestömuutos Kilpailukyky - BKT/asukas - Yrityskanta Työllisyys - Työttömyysaste (%) - Työpaikkojen määrä 179 663 186 500 + 6 800 35 736 (2010), 107,2 % koko maan tasosta 11 744 6 80 984 (2011) 110 % koko maan tasosta 12 000 5 82 500 Pohjanmaan liitossa on käynnissä Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017 valmistelu. Keväällä 2013 alkaneessa valmisteluprosessissa maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014 2017 laaditaan yhtaikaa ja ne yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi eli Pohjanmaan maakuntastrategiaksi. (Pohjanmaan liitto) Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 21.12.2010. Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa korostuvat elinvoimaiset kaupunkiseudut ja toimivat liikenneyhteydet sekä jokilaaksot maaseutuelinkeinoineen. Vaasan seutu (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena toimii Pohjanmaan veturina. Vaasan seudun asemaa maakunnan veturina korostaa myös sen keskeinen asema Merenkurkun ja Itämeren yhteistyössä sekä Vaasa merkittävänä kansainvälisenä yliopistokaupunkina. 14

Kuva 16. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto) Vaihemaakuntakaava: kaupalliset palvelut Suunnittelualuetta koskeva maakuntakaavan vaihekaava 1 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.5.2012 (vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013). Vaihemaakuntakaava: uusiutuvat energiamuodot Suunnittelualuetta koskeva uusiutuvien energiamuotojen vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä keväällä 2014 ja sen jälkeen lähettää ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Pohjanmaan liitto laatii yhdessä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka arvioidaan valmistuvan 2014 aikana. 15

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetettiin kolme päätavoitetta: Tavoite 1: Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi Pohjanmaalla Tavoite 2: Kehitetään Pohjanmaan saavutettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia Tavoite 3: Parannetaan kuljettamisen toimintaedellytyksiä Pohjanmaalla Kuva 17. Vaasan kaupunkikeskustan saavutettavuus päätieverkolla 80 km/h 16

S E U D U N Y H T E I S E T P Ä Ä T A V O I T T E E T Prosessin kuluessa on seudun päättäjien ja muiden sidosryhmien yhteisissä seminaareissa ja kokouksissa päätetty Vaasan kaupunkiseudun kehittämisen visio vuodelle 2040 ja keskeiset kehittämistavoitteet. Vuonna 2040 Vaasan kaupunkiseutu on tunnettu kansainvälisesti vahvasta energiaosaamisesta, elävistä keskustoista ja maaseudusta, merellisyydestä ja saaristosta sekä kansainvälisistä yhteyksistään Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: +30 000 asukkaan kasvua tavoitellaan ja +50 000 asukkaan kasvuun varaudutaan. Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava 15 000-25 000:lla. Tämä tarkoittaa merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista, palvelujen uudelleen järjestämistä ja infrastruktuurin rakentamista, jotka tulee hallitusti hoitaa maankäytön keinoin. 1. Ainutlaatuinen ja identiteetiltään vahva Meren, UNESCO:n maailmanperintökohteen ja rannikon huomioiminen vahvuutena Kaksikielisyyden ja vahvan kulttuuriperinnön korostaminen ja hyödyntäminen seudun rikkautena Energiaosaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen maankäytössä 2. Yhdyskunta- ja aluetaloudeltaan kestävä Eheän, energiatehokkaan ja liikkumistarvetta vähentävän yhdyskuntarakenteen luominen Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen torjuminen Paikallisesti tuotetun energian suosiminen 3. Asuinympäristöltään viihtyisä ja omaleimainen Elinvoimaisten kylien kehittäminen maaseutualueilla tiivistämällä rakenteita, lisäämällä yhteisöllisyyttä ja vahvistamalla sosiaalista pääomaa Saariston hyödyntäminen monipuolisesti pysyvän ja osa-aikaisen asumisen alueena 4. Sujuva arki Palveluiden kehittämisen turvaaminen täydennys- ja lisärakentamisella taajamissa ja kyläalueilla Innovatiiviset palveluratkaisut ja saavutettavuuden parantaminen palvelumuotoilulla 5. Helposti saavutettava Suorien, kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen ja kehittäminen Saavutettavuuden parantaminen akselilla Seinäjoki Vaasa Uumaja liikenneyhteyksiä liikennejärjestelmää, toimintojen sijoittumista ja logistiikkaa kehittämällä Norja- ja Venäjäyhteydet huomioiden Virtuaalisten yhteyksien parantaminen tietoverkkoja kehittämällä Kevytliikenneyhteyksien kehittäminen keskuksissa, niiden läheisyydessä ja vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä Toimivan joukkoliikennevyöhykkeen tukeminen maankäytön keinoin 6. Elinvoimainen Vaasan kaupunkiseutu Seudun kehittäminen kansainvälisesti vahvana energia-alan kärkiosaajana ja kehittäjänä Yritysten uudistumismahdollisuuksien turvaaminen ja sijoittumisvaihtoehtojen tarjoaminen uusille yrityksille Maaseutualueiden kehittäminen uusiutuvan energian ja puhtaan lähiruuan tuotantoalueina Mereen ja kulttuurin perustuvan matkailun kehittäminen Vaasan omaleimaisen ydinkeskustan kehittäminen yhteisenä, elävänä kohtaamisen ja asioinnin paikkana Taajamien kehittäminen monimuotoisina ja energiatehokkaina, lähipalveluja sisältävinä asuinalueina Kuva 18. Tavoitteiden perusta 17

4. RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Tavoitetarkastelun pohjalta Vaasan kaupunkiseudulla lähdettiin hahmottamaan eri teemoja painottavia tulevaisuuden rakennemallivaihtoehtoja. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitevuosi on 2040. Kuva 19. Rakennemallivaihtoehtojen perusta. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin kolme mallia VE1 Energiamalli: Paikallisia energian tuottamistapoja ja energiasektoria painottava malli. VE2 Aurinkomalli: Kehittämisen painopistealueena Vaasan keskusta, pääväylät ja niiden varrelle sijoittuvat työpaikka- ja asuinalueet. VE3 Ekomalli: Energiatehokuutta, nykyisiä kuntakeskuksia ja niiden lähialueiden kehittämistä painottava taloudellinen malli. Toisessa vaiheessa energiateema jätettiin omana teemanaan pois ja luotiin rakenteellisesti eri alueita painottavat vaihtoehdot. VE0+ Nykymalli; Kehitys jatkuu nykyisellään, ilman yhteistä strategista maankäytön suunnittelua, väestömäärä muuttuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. VE1 Sädemalli: kehittämisen painopistealueena on säteen omaisesti VT3 ja väylän läheinen rannikkoseutu, ratayhteys ja asemaseudun sekä niiden varrelle sijoittuvat asuin- ja työpaikka-alueet. VE2 Palvelukeskusmalli: energiatehokasta, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää asumista ja työpaikkaalueita, nykyistä tiiviimpi ja keskittyneempi alue- ja yhdyskuntarakenne. VE3: Aurinkomalli: Liikkumisvyöhykkeisiin perustuva malli, tiivis yhdyskuntarakenne asumisen kehittämisvyöhykkeellä, osin tiivistyvää asumista maaseudun kehittämisvyöhykkeellä. Kolmannen vaiheen tuloksena syntyi kolme jalostettua rakennemallivaihtoehtoa. 18

Kuva 20. Rakennemallivaihtoehtojen luominen Vaasan kaupunkiseudulle; kolme vaihetta Kuva 21. Väestöennusteet rakennemalleittain 19

V E 0 + N Y K Y T R E N D I 20

V E 1 K E H I T Y S K Ä Y T Ä V Ä M A L L I 21

V E 2 P A L V E L U K E S K U S M A L LI 22

V A I H T O E H T O J E N V E R T A I L U Rakennemallivaihtoehtoja arvioitiin suhteessa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin sekä rakennemallille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi arviointia tehtiin teemoittain sanallisesti ja +/- -arviointina. Arviointiteemat käsittävät Ympäristöministeriön vaikutusten arvioinnin ohjeistuksen mukaiset arviointiteemat. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin on tehnyt Strafica Oy ja ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutoksiin liittyvä arvioinnin Irmeli Wahgren VTT:ltä. Nykytrendimalli vastaa maakunnallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin heikoimmin - malli joko ei edistä tai sillä ei ole merkittävää vaikutusta tavoitteiden toteutumiseen. Nykytrendimalli on myös vaikutustensa puolesta vähiten suositeltava rakennemallivaihtoehto. Alue- ja yhdyskuntarakenteen myönteisen kehittymisen kannalta epäedullisin ratkaisu olisikin antaa kehityksen jatkua samaan tapaan kuin tähän asti. Seudun tavoitteellisen kehittämisen perustana pitää olla selkeä näkemys alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta. Uudisrakentamisen alueellinen sijoittuminen vaikuttaa merkittävästi myös kuntatalouteen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi, mikä sisältyy riskitekijänä nykytrendimalliin (Ympäristöministeriö 2008: Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne): Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä rakentamisessa noin 500 asukkaan alueesta kunnalle 30 vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 25 miljoonaa euroa. Suunnittelematon hajarakentaminen voi maksaa kunnalle jopa 12 miljoonaa euroa enemmän (24 000 auroa/asukas) Kehityskäytävämallin ja palvelukeskusmallin välillä ei ole ratkaisevaa eroa, mutta ne painottavat asioita hieman eri tavoin. Kumpikin malli vastaa hyvin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin ja vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Kehityskäytävämallin mukainen alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja myönteiset painottuvat erityisesti elinkeinoelämään, liikenteeseen sekä ilmasto- ja energiavaikutuksiin. Palvelukeskusmallin mukaisen aluekehittämisen suosio on ollut kasvussa, mutta toistaiseksi kehitys on käytännössä kuitenkin painottunut kehityskäytäville. Positiiviset vaikutukset painottuvat erityisesti kuntatalouteen, palvelujen saavutettavuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, väestöön ja asumiseen sekä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Kuva 22. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitteiden toteutumisen vertailu 23

Taulukko 2. Vaihtoehtojen vertailu VE0+ VE1 VE2 Kuntatalous Selvästi muita malleja kalliimpi ratkaisu infrastruktuuri- ja palveluverkon rakentamisessa ja ylläpitämisessä Kustannustehokas vain kehityskäytävän alueella Eniten täydentävää rakentamista sisältävänä kuntatalouden kannalta edullisin vaihtoehto Palvelujen saavutettavuus Kaupallisten ja julkisten palvelujen saavutettavuus heikkenee nykyisestä Keskittää palveluja kehityskäytävän alueelle, muilla alueilla saavutettavuus heikkenee Mahdollisuus palvelujen alueellisesti tasapuoliseen kehittymiseen tuottaa saavutettavuuden kannalta parhaan vaihtoehdon Alue- ja yhdyskuntarakenne Selvästi muita malleja hajautuneempi alue- ja yhdyskuntarakenne Vahvistaa nykyisiä keskuksia, alakeskuksia ja palvelurakennetta kehityskäytävän alueella, mutta ei seudun reuna-alueilla Tukee parhaiten alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja eheytymisen tavoitetta Väestö ja asuminen Asuntotuotantotarjonta ei monipuolistu, mikä voi aiheuttaa segregoitumista Edistää osin monipuolista asuntotuotantotavoitetta ja segregaation ehkäisemistä Tukee parhaiten monipuolisia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja korostaa myös maaseutumaisen asumisen mahdollisuuksia Elinkeinoelämä Ei tuo mainittavia uusia edellytyksiä elinkeinorakenteen muutokseen eikä toimintojen sijoittumiseen Luo parhaimmat edellytykset elinkeinoelämän toimintaympäristön suotuisalle kehittymiselle ja on logistisesti paras malli Kaikki palvelukeskukset eivät voi kehittyä merkittäviksi elinkeinoelämän keskuksiksi ja on logistisesti haastava, mutta mahdollinen Liikenne ja liikkuminen Lisää liikkumistarvetta, nostaa julkisen liikenteen kustannuksia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta Tukee yhteyksiä saavutettavuudeltaan jo parhaalla alueella ja mahdollistaa joukkoliikenteen tehokkaan hyödyntämisen Tukeutuu työmatkaliikenteessä henkilöautoiluun, koska kustannustehokasta joukkoliikennettä on vaikea järjestää Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö Hajarakentaminen voi pirstoa arvokkaita luonnon- ja kulttuuri-ympäristöjä ja vaikuttaa maisemansuojelualueiden arvoon Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu arvokkaille alueille, mutta kehityskäytäväalueen maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu arvokkaille alueille, mutta palvelukeskusrakenne edistää niiden säilymistä muualla, eikä maankäyttö vaikuta merkittävästi suojelualueisiin Virkistys Hajarakentaminen voi pirstoa viher- ja virkistysverkon toimivuutta ja vaikuttaa viher- ja virkistysyhteyksien säilymiseen Kasvava asukasmäärä kasvattaa paineita myös luontoalueiden virkistyskäyttöön Kasvava asukasmäärä kasvattaa paineita myös luontoalueiden virkistyskäyttöön Ihmisten elinolot ja elinympäristö Ei tuo positiivisia muutoksia elinympäristöön, mutta ei toisaalta heikennäkään niitä merkittävästi Kehityskäytävän alueella puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat hyvät Puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat parhaat peruspalvelujen, kevyen liikenteen reitistöjen ja yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta 24

Alueen imago Vaasan seudun imago on hyvä, mutta ei erityisen vahva Imago on nykytrendimallia parempi ja vetovoimaisuus rakentuu erityisesti Vaasavetoisesti ja kansainvälistymisen vuoksi Imago on nykytrendimallia parempi ja vetovoimaisuus rakentuu erityisesti hyvään elinympäristöön, joka nostaa alueen houkuttelevuutta vakituisen asumisen alueena Ilmasto ja ilmanlaatu Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu eniten kasvihuonekaasu- ym. päästöjä/asukas Tuottaa vähiten päästöjä/asukas Päästöt/asukas ovat kahden muun mallin välissä Energia ja ekotehokkuus Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu eniten energian ja raakaaineiden kulutusta, kasvihuonekaasu- ym. päästöjä sekä kustannuksia Aiheuttaa vähiten kulutusta, päästöjä ja kustannuksia asukasta kohden Kulutus, päästöt ja kustannukset asukasta kohden ovat kahden muun mallin välissä Kuva 23. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin yhteenveto. 25

5. VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI: AURINKOMALLI 2040 A U R I N K O M A L L I N Y L E I S K U V A U S Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli on kolmen edellä kuvatun rakennemallivaihtoehdon yhdistelmä. Aurinkomalli on laadittu seminaarin, MALvirkamiesryhmän ja MAL-aputyöryhmän tulosten ja ideoiden pohjalta. Aurinkomallin tavoitteena on että, Vaasan kaupunkiseutu katsoo rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: +30 000 asukkaan kasvua tavoitellaan ja +50 000 asukkaan kasvuun varaudutaan. Rakennemallia ja sen toimenpiteitä (kaavoitus ja kehittämistoimenpiteet) toteuttamalla kasvu tulisi ohjata hallitusti Vaasan kaupunkiseudulle. Aurinkomallissa painottuu Vaasan seudun johtava asema Suomen kansainvälisenä energiaosaamisen alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kaupunkiseutuna, jossa panostetaan virkistykseen, laadukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen. Tärkeää on seudun identiteetin vahvistuminen ja erityispiirteiden vahvistaminen, mikä lisää seudun vetovoimaisuutta. Kehittämisen logistiikka ja kansainväliset yhteydet ovat erittäin tärkeitä: kasvuakselina ovat yhteydet välillä Pietari pääkaupunkiseutu Seinäjoki Vaasa Uumaja Norja sekä pohjois-etelä yhteydet Turkuun, Poriin, Kokkolaan ja Ouluun. Kasvu tarkoittaa nykyistä selvästi suurempaa muuttovoittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja syntyvyyden pysymistä vähintään viime vuosien tasolla. Se tarkoittaa myös ennestään voimakkaan maahanmuuton jatkumista. Kasvu näkyy maankäytön rohkeina ja ekologisina ratkaisuina: tiiviit keskustat, maaseudun elävät kylät, panostukset joukko- ja kevyeen liikenteeseen ja merellisyyden hyödyntäminen asumisessa. Uudessa rakentamisessa keskeinen kilpailutekijä on rakentamisen korkea laatutaso ja paikallisidentiteetin korostaminen. Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava 15 000 25 000:lla. Kasvu edellyttää energiateknologiakeskittymän, muun elinkeinoelämän ja kaupan työpaikkojen määrän voimakasta kasvua. Julkisen sektorin osuus kasvusta on huomattavasti pienempi kuin ennen ja suuri osa sen uusista työpaikoista syntyy terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutukseen. Väestötavoitteen mukainen 15 000 25 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa kiihtyvää kasvua työpaikkojen määrässä (2000-luvulla seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 6 200:lla ja tämän kasvuvauhdin jatkuminen tarkoittaa noin 15 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä). Toisin sanoen työpaikkojen kasvu on itseään ruokkiva ja elinkeinotoimintaa kiihdyttävä ilmiö. 2000-luvulla julkisen sektorin osuus työpaikkojen määrän kasvusta on ollut noin 50 %. Suurin osa julkisen sektorin uusista työpaikoista on syntynyt sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden osuus koko seudun työpaikkojen määrän kasvusta oli noin 40 % vuosina 2000 2011 (noin +2 500 työpaikkaa). Osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista työpaikoista on toki syntynyt yksityiselle puolelle. Rakennemallin keskeinen sisältö esitetään seuraavilla kartoilla. Kartat ovat raportin liitteenä A3-koossa. Asuminen Elinkeinot, logistiikka ja liikenne Palvelut Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus 26

Kuva 24. Rakennemallin luominen A U R I N K O M A L L I 2 0 4 0 R A K E N N E M A L L I - Y H D I S T E L M Ä Aurinkomalli peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä sekä sen kasvun keskuksesta Vaasasta. Säteet (kehittämisvyöhykkeet) 1) Elinkeinoelämää vahvistava säde Kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä hyödyntävä yritysten vyöhyke ja niitä tukevat palvelut Logistiset solmut ja niiden yhteydessä sijaitsevat työpaikkakeskittymät Palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa, hyviin liikenneyhteyksiin ja joukkoliikenteeseen pohjautuvaa asumista Kansainvälistä matkailua 2) Merellisyyttä korostava säde Merellisiä asuinympäristöjä virkistysalueiden läheisyydessä Rantareitit ja virkistysyhteydet Meren läheisyyteen perustuva energiantuotanto ja matkailu Merenkurkun maailmanperintökohde 3) Maaseutua vahvistavat säteet Kylien viihtyisät asuinympäristöt ja lähipalvelukeskukset Hyvä saavutettavuus, kevyen liikenteen ympäristöt ja kattava tietoliikenneverkko Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle paikallinen energiantuotanto Maaseutumatkailu, lähiruoka 27

Kuva 25. Aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä sekä kasvun keskuksesta Vaasasta 28

A S U M I N E N Rakennemallissa suurin osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kehitys on jatkoa vuosien 2000 2012 trendille. Suurin ero on se, että rakennemallissa väestökehitys jakautuu tasaisemmin ympäri seutua. Kaikkien seudun asuinkeskusten/taajamien ennakoidaan kasvavan. Rakennemallin ennusteessa väestönkasvu on suurempi Vaasan, Mustasaaren ja Laihian ulkopuolisissa asuinkeskuksissa ja kylissä kuin vuosien 2000 2012 väestökehityksen perusteella tehdyssä ennusteessa. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen seudun suurimpiin asuinkeskuksiin, jotka sijaitsevat Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla. Väestönkasvun keskittymistä tukevat kaupungistumisen jatkuminen sekä maahanmuuttajien määrän kasvu. Väkiluku kasvaa väestötavoitteen mukaisesti noin 30 000 50 000 asukkaalla. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että seudun viimeisen 7 vuoden väestönkasvun jatkuminen vuoteen 2040 asti tarkoittaa noin 23 000 asukasta (840 as./vuosi). Rakennemallissa valtaosa väestönkasvusta sijoittuu asuinkeskuksiin, jotka muodostuvat nykyisistä taajamista ja kylistä. Vuonna 2040 niiden väestö vaihtelee Vaasan taajaman noin 85 000 asukkaasta Raippaluodon ja Korsnäsin kirkonkylien kylätaajamien noin 900 asukkaaseen. Rakennemallin ennuste seuraa siis vuosien 2000 2012 trendiä, jolloin valtaosa seudun väestönkasvusta keskittyi suurimpiin asuinkeskuksiin/taajamiin. Tosin rakennemallissa myös kylien ja haja-asutusalueiden väestön ennakoidaan kasvavan (maaseudun uudet työpaikat, maatalouden uusi nousu). Kylällä tarkoitetaan tässä alle 600 asukkaan keskittymää. Tämä on merkittävä muutos, sillä vuosina 2000 2012 niiden yhteenlaskettu väestö väheni. Kylien ja haja-asutusalueiden osalta on pidettävä mielessä, että vuosien 2000 2012 kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Yleisesti ottaen niillä alueilla, joissa taajamien tai alhaisemman väestötiheyden kylätaajamien väestö kasvaa melko voimakkaasti, kasvaa myös kylien ja hajaasutusalueiden väestö. Tämä koskee erityisesti Mustasaarta. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden Kuva 26. Aurinkomallin asuminen 29

väestönkasvu on maltillinen. Varsinkin seudun reunaalueilla kylien ja haja-asutusalueiden väestö on vähentynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat mm. pääteiden varret (rakennemallin alueittainen väestöennuste on raportin liitteenä). Vuosien 2000 2012 kehitys antaa osviittaa tulevasta: - Vuonna 2012 asuinkeskuksissa asui noin 91 600 asukasta, eli noin 82 % seudun väestöstä. Asuinkeskusten väestö kasvoi 7 083 asukkaalla 2000 2012. - Vuonna 2012 kylätaajamissa ja suurissa kylissä asui noin 9 500 asukasta, kun keskikokoissa kylissä, pienissä kylissä ja haja-asutusalueilla asui noin 10 200 asukasta, eli yhteensä noin 18 % seudun väestöstä. Kylien ja hajaasutusalueiden väestö väheni 2000 2012 (yht. -544 as.); kylätaajamat (-44 as.) suuret kylät (- 6 as.), keskikokoiset kylät (-147), pienet kylät (+23) ja haja-asutusalueet (-370). Kävely- ja pyöräilyvyöhykkeillä on tiivistä kaupunkiasumista lähellä palveluita. Aseman seuduilla huomioidaan raideliikenteen kehittymismahdollisuudet tulevaisuudessa, varaamalla alueita asumiselle sekä työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiselle. Merenranta-asumista kehitetään Vaasan seudun vetovoimatekijöinä alueilla, joilla on hyvä saavutettavuus, olemassa oleva infrastruktuuri (mm. kunnallistekniikka) sekä palveluja (esim. Raippaluodossa ja Sundomissa). Rannikkovyöhykkeellä on pysyvän ja lomaasumisen sekoittuneita alueita. Aktiivista maaseutuasumista on vanhoissa kyläyhteisöissä ja Vaasa- Seinäjoki -säteellä, jossa on työpaikkoja ja hyvät liikenneyhteydet. Pienten taajamien ja kylien palvelujen säilymistä tuetaan ohjaamalla uusi rakentaminen taajamien ja kylien keskustoihin ja niiden läheisyyteen. Kattavat joukkoliikennepalvelut (bussi, paikallisjuna) sisältävä joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustasta pohjoisessa Koivulahteen, etelässä Maalahteen ja idässä Isoonkyröön saakka (josta edelleen hyvä raideliikenneyhteys Seinäjoelle). 30

E L I N K E I N O T, L O G I S T I I K K A J A L I I K E N N E Vaasan seudulta luodaan toimivat, elinkeinoelämää ja matkailua palvelevat yhteydet länteen Uumajaan, Norjaan, Atlantille sekä itään ja etelään Seinäjoelle, Helsinkiin ja Pietariin. Logistiikan kannalta tärkeiden valtateiden, niiden liittymäalueiden, sataman, ratayhteyden sekä kansainvälisiä lentoyhteyksiä sisältävän lentokentän merkitys korostuu. Kehittämisen painopisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt 3 + raideyhteys sekä Vt 8 ja Vt 18. Uusia tieyhteystarpeita ovat: Vaasan satamatie (Satama Vt3 Vt8), Vt 8 yhteys Helsingbystä Vassoriin sekä Lintuvuorelta sekä yhteys Alskatintieltä Runsoriin ja Karperöhön. Saaristoon rakennetaan uusia pysyvää ja vapaa-ajan asumista sekä matkailua palvelevia yhteyksiä. Virkistysmahdollisuuksia parannetaan luomalla uusia rantareittejä. Satamayhteydet Uumajaan turvataan ja yhteyksiä muihin Itämeren satamiin kehitetään. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä Raippaluotoon, sekä Oravaisilta Korsnäsiin saakka. Vaasan ulkopuolella sijaitsevissa, potentiaalisesti kehitettävissä työpaikkakeskittymissä on vähintään 150 työpaikkaa, joista merkittävä osa on teollisuutta, elinkeinoelämän palveluja tai kaupallisia toimintoja. Keskittymät perustuvat nykyisiin työpaikka-alueisiin ja yrittäjien kehittämistarpeisiin. Elinkeinoelämän hotspot -alueina kehittyvät kaupunkikeskus-alueella Vaasan keskustan työpaikka-alue (nyt 18 000 työpaikkaa), Vaasan seudun logistiikkakeskus, Strömberg Park (4 000 työpaikkaa), Airport Park (4 000 työpaikkaa), Science Park ja Sepänkylä/Lintuvuori (2 500 työpaikkaa) Kasvun edellytyksenä on 2000-luvun voimakkaan työpaikkojen määrän kasvun jatkuminen. 2000-luvulla seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 6 200:lla. Tätä tukee seudun elinkeinopoliittinen tavoite kaksinkertaistaa energia-alan työpaikat nykyisestä vuoteen 2020 mennessä (n. 20 000 työpaikkaan). Työpaikkojen Kuva 27. Aurinkomallin elinkeinot, logistiikka ja liikenne 31

määrän voimakkaan kasvun jatkuminen edellyttää mm. nykyisten työpaikka-alueiden laajentamista, uusia työpaikka-alueita ja uusia toimitiloja. Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle luodaan paikallisen energiantuotannon yksiköitä ja työpaikkoja. Kehittämisen painopistealueita ovat myös maaseutumatkailu sekä lähiruoan tuotanto. Tuotannon lisäämiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi on tärkeää turvata yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilyminen. Viljavia ja yhtenäisiä peltoja ei tulisi ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä arvokkaita ja laajoja metsäalueita tulisi pilkkoa. Vaasan kaupunkikeskusta on merkittävä matkailukeskus, jonka majoituskapasiteetti ja muu matkailuinfra kasvaa. Ydinkeskustan kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu Vanha Vaasa Matkailua palvelevat liikenneyhteydet, logistiikka ja infrastruktuuri Matkailurakentaminen Vaasan keskustassa Kansainvälisiä yhteyksiä sisältävä lentoasema ja sen logistiikkapalvelut Satama-alueen matkustajaterminaali ja matkailupalvelut Matkailua palveleva Vaasan rautatieasema lähiympäristöineen (muut asemanseudut) 32

P A L V E L U T Palvelukeskukset voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen luokkaan. Alla on kuvattu luokkien minimiväestöpohja (asukkaat ja palvelujen käyttäjät) ja palvelutasoa kuvaavat kriteerit. Kaupunkikeskus: Väestöpohja yli 80 000 asukasta Monipuoliset kaupunkitasoiset palvelut Vaasan kaupunkikeskusta Paikalliskeskus: Väestöpohja yli 7 500 asukasta Monipuoliset keskustaajaman palvelut Sepänkylä ja Laihia, Sundom Lähipalvelukeskus: Väestöpohja yli 1 500 asukasta Helsingby, Koivulahti, Maalahti, Merikaarto, Oravainen, Sulva, Tervajoki, Vähäkyrö, Vöyri, Isokyrö Mikäli etäisyys seuraavaan palvelukeskukseen on pitkä (yli 10 km) ja keskus palvelee laajempaa aluetta, väestöpohja voi olla 1 000 asukasta: Korsnäs, Petolahti, Maksamaa, Raippaluoto Vähintään kolme julkista palvelua (esim. alaaste, päiväkoti, vanhusten palvelu) Dynaamiset lähipalvelut (ts. päivähoito, peruskoulu, vanhusten palvelut, lastenneuvola) pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa entistä enemmän. Sen sijaan muita julkisia palveluita, joita yksittäiset asukkaat käyttävät kohtuullisen harvoin, keskitetään entistä enemmän. Tämä tarkoittaa esim. terveys- ja sosiaalipalveluita, joissa suuremmilla yksiköillä taataan toimivat, moniammatilliset palvelutiimit. Palveluiden kehittäminen tähän suuntaan merkitsee erityisesti liikkumisen ja julkisen liikenteen järjestämiselle edelleen kasvavia haasteita. Mobiili- ja muita vähemmän paikkasidonnaisia teknologisia palveluratkaisuja kehitetään. Keskuksissa sijaitsevat kehitettävät kävelyvyöhykkeet ja kävelyvyöhykkeitä ympäröivät pyöräilyvyöhykkeet. Kävelyvyöhykkeillä asiointi tapahtuu pääasiassa kävel- Kuva 28. Aurinkomallin palvelut 33

leen ja pyöräilyvyöhykkeellä keskeiset palvelut sijaitsevat pyöräilyetäisyydet päässä. Palvelujen kehittämisessä olennaista on niiden joustava toteuttaminen seudullisesti kieli- ja kuntarajat ylittäen. Kävelyvyöhyke on noin kilometrin ja pyöräilyvyöhyke noin 2,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta (Urban Zone -vyöhykkeiden mukaisesti) Tulevaisuudessa etäisyydet voivat kasvaa niin, että kävelyvyöhyke on 2 kilometriä ja pyöräilyvyöhyke 5 kilometriä keskustasta 34

A L U E I D E N T I T E E T T I J A V E T O V O I M A I S U U S Vaasan kaupunkiseutu on ajan ja historian saatossa kehittynyt omaleimainen alue, jolla on runsaasti kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös sen fyysisiin rakenteisiin. Laadukkaan fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys kaupunkiseudun kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointitekijänä on merkittävä. Tunnistamalla, vaalimalla ja vahvistamalla näitä omaleimapiirteitä lisätään paikkasidonnaisuutta, koko seudun kilpailukykyä ja houkuttelevuutta niin asuinympäristönä kuin elinkeinojenkin, erityisesti matkailun kannalta. Kaupunkiseudun kokonaisuus, sisältö ja kuva on kova mittari seudun kehitystasosta, tärkeimpänä siinä itse keskuskaupunki. Omaleimapiirteiden kaikkiin ulottuvuuksiin taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin on tulevaisuuden luomisessa kiinnitettävä samanaikaisesti huomiota. Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta instituutioineen, arvokkaiden rakennusten luomana kaupunkikudoksena luo vahvan kokoavan paikan seudun kohtaamiseen. Maaseudun historialliset jokivarsimaisemat, kulttuuriympäristöt sekä Merenkurkun saaristokylät antavat mahdollisuuden erilaistuneisiin asuin- ja työympäristöihin. Maailmanperintöstatuksen omaava Merenkurkun maankohoamisalue on merkittävä luontoarvoihin liittyvä vetovoimatekijä ja virkistysalue, jonka yhteyteen syntyy uusia matkailu- ja virkistyspalveluita. Perinteen ja uuden, luonnon ja rakennetun ympäristön kohtaaminen, korkealaatuinen arkkitehtuuri ja rakentaminen on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupunkiseudun omaleimaisen, kestävän kehityksen toteutumisessa. Alueen ja sen eri saavutettavuuden kannalta tärkeistä liikenneyhteyksistä eri kulkumuodoin huolehditaan. Infrastruktuuria kehitetään erilaisten fyysisten verkkojen, vyöhykkeiden ja reitistöjen sekä teknologian avulla helpottamaan asukkaiden arkipäivää ja uudistumista. Ekologisen liikkumisen mahdollisuuksia kehitetään. Kuva 29. Aurinkomallin alueidentiteetti ja vetovoimaisuus 35

V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I Aurinkomallia 2040 arvioitiin suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan ja - kaavaan, Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja Länsi-Suomen ympäristöstrategiaan. Lisäksi tarkasteltiin mallin vaikutuksia erilaisiin teemoihin kuten alueja yhdyskuntarakenteeseen ja kuntatalouteen. Yhteenvedot arvioinneista esitetään alla olevissa kuvissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007-2013 VAIKUTUS / KONSEKVENS Myönteinen Kohtuullisen myönteinen Ei merkittävää vaikutusta Kohtuullisen kielteinen Kielteinen Positiv Förhållandevis positiv Ingen betydande kondekvens Förhållandevis negativ Negativ Tehtyjen arviointien pohjalta mallin voidaan katsoa vastaavan hyvin kaikkiin edellä mainittuihin tavoitteisiin. Malli edistää etenkin eheytyvään ja toimivaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kilpailukykyyn ja imagoon liittyvien tavoitteiden toteutumista, mikä on erittäin tärkeää Vaasan seudun tavoitteellisen kehittämisen kannalta. Teemoittaisessa vaikutusten arvioinnissa ei ilmennyt selkeästi kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä virkistykseen saattavat olla kielteisiä rakentamisen määrän voimakkaan kasvun vuoksi. Kielteiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä ja niitä voidaan hillitä ja hallita huolellisella maankäytön suunnittelulla sekä suojelu- ja virkistysalueiden säilyttämisellä. Joukkoliikenteen kehittämiselle keskittyvä kehitys antaa mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös paineita ja edellyttää kehittämistoimenpiteitä. Muilta osin vaikutukset ovat joko kohtuullisen myönteisiä (+) tai myönteisiä (++). Erityisen merkittävää on, että vaikutukset Riksomfattande mål för områdesanvändningen Österbottens landskapsöversikt 2040 Österbottens lanskapsplan Österbottens trafiksystemplan 2040 Västra Finlands miljöstrategi 2007-2013 Kuva 30. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisen arvioinnista. kuntatalouteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja liikkumiseen, elinkeinoelämään ja seudun imagoon ovat myönteisiä. Nämä ovat kulmakiviä, joiden varaan Vaasan seutua voidaan kehittää kuntien kannalta hallitusti ja taloudellisesti sekä uusia asukkaita ja yrityksiä houkuttelevasti. Myönteisten vaikutusten muodostuminen edellyttää, että mallin mukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen pyritään seudullisessa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä sekä asetettuihin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toimintatapoihin sitoutuen. Yksi mallin merkittävimmistä tekijöistä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä väljien asuinalueiden rakentamisen ja hajarakentamisen merkittävä vähentäminen. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä, tarkkaan harkittua seutuyhteistyönä tehtyä asuin- ja työpaikkarakentamisen alueellisen ja ajallisen toteuttamisen suunnitelmaa, siihen sitoutumista ja sen noudattamista sekä yhdenmukaisia käytäntöjä kaavoituksessa ja hajarakentamislupien myöntämisessä. 36

Vaikutukset kuntatalouteen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset väestöön ja asumiseen Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kult. ymp Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset ilmastoon ja energia- ja ekotehokkuuteen Vaikutukset seudun imagoon Konsekvenser för kommunekonomin Konsekvenser för tillgången på service Konsekvenser för region- och samhällsstrukturen Konsekvenser för befolkning och boende Konsekvenser för näringsliv Konsekvenser för trafiken och trafikförhållandena Konsekvenser för naturmiljö, landskap och kulturmiljö Konsekvenser för rekreation Kons. för människans levnadsförhållanden och livsmiljö Konsekvenser för klimat och energi- och ekoeffektivitet Konsekvenser för regionens image VAIKUTUS / KONSEKVENS Myönteinen Kohtuullisen myönteinen Ei merkittävää vaikutusta Kohtuullisen kielteinen Kielteinen Positiv Förhållandevis positiv Ingen betydande kondekvens Förhållandevis negativ Negativ Kuva 31. Yhteenveto teemoittaisten vaikutusten arvioinnista. Vaasan seudulla osa uusista pientaloalueista on laajoja ja väljiä, ja ne sijaitsevat kaukana työpaikoista ja palveluista. Alueista ei myöskään tule osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, vaan ne muodostavat omia erillisiä saarekkeitaan. Mikäli kehitys jatkuu tähän tapaan, edellä kuvattuja myönteisiä vaikutuksia ei synny etenkään kuntataloudellisen kustannustehokkuuden ja ekotehokkuuden kannalta katsottuna. Tulevaa kehitystä suunniteltaessa on lisäksi otettava huomioon, että toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarjolla on vain rajoitetusti alueita hyvien liikenneyhteyksien varsilta ja valmiin infrastruktuurin ääreltä. Mikäli hajarakentamista tällaisille alueille ei rajoiteta, heikennetään merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa jatkossa kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mallia on siis lähdettävä toteuttamaan alueellisesti hallitusti ja nykyrakennetta täydentäen (ei etäälle, ei yhdellä alueella väljästi eikä etenkään hajalleen). Esimerkiksi kuntatalouden kannalta rakennemalli tuottaa pääosin kustannustehokasta yhdyskuntarakennetta, koska valtaosa väestönkasvusta sijoittuu asuinkeskuksiin nykyisiä taajamia täydentäen. Mikäli alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys ei etene tämän tavoitteen mukaisesti tai pahimmillaan jatkuu samaan tapaan kuin tähän asti, hajarakentaminen lisääntyy merkittävästi voimakkaan väestönkasvun myötä. Kyseessä on erittäin merkittävä asia, sillä eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kaupungille ja asukkaille aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdyskuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat myös pitkäkestoisia ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin. Maankäyttöratkaisuilla sidotaan myös merkittäviä pääomia pitkäksi ajaksi rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan. Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuva ja keskittynyt rakentaminen on pääsääntöisesti edullisempi ratkaisu kuin hajanaisen rakenteen muodostaminen. Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla, ympäristöministeriön Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne - julkaisuun (Suomen ympäristö 42/2008) perustuvalla esimerkkilaskelmalla. Kyseisessä julkaisussa tarkastellaan kolmen yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvan, noin 500 asukkaan alueen kuntataloudellisia menoja ja tuloja. Tarkastellut aluetyypit ovat taajamaa täydentävä alue, taajamasta irrallaan oleva alue ja taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen. Taajamaa täydentävällä ja siitä irrallaan olevilla alueilla kuntataloudelliset tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen. Hajarakentamisen alueella menot sen sijaan ovat tuloja suuremmat ja nettovaikutus siten negatiivinen. Yhtä asukasta kohti 30 vuodelle laskettu keskimääräinen kuntataloudellinen nettovaikutus on aluetyypeittäin seuraava: - taajamaa täydentävä alue 1 250 /asukas - taajamasta irrallaan oleva alue 700 /asukas 37

- hajarakentaminen -3 800 /asukas Rakennemallissa Vaasan seudun haja-asutusalueiden väestömäärä kasvaa noin 300 asukkaalla. Edellä mainitulla hajarakentamisen yksikköhinnalla laskettuna tämä asukasmäärä tuottaa kuntataloudelle noin yhden miljoonan euron menoerän. Jos haja-asutusalueiden väestömäärä kasvaa rakennemallista poiketen esimerkiksi kaksinkertaiseksi, myös kustannukset kasvavat kaksinkertaisiksi eli kahteen miljoonaan euroon. Summaa sinänsä saatetaan pitää pienenä, koska se kertyy suhteellisen pitkän ajan kuluessa. Oleellisempaa on kuitenkin se, että haja-asutusalueelle sijoittuvat uudet asukkaat aiheuttavat kunnille menoja. Taajamiin ja niiden läheisyyteen sijoittuvat uudet asukkaat sen sijaan tuovat tullessaan tuloja. Oleellista on myös taajamasta irrallaan olevan ja taajamaa täydentävän alueen välinen ero: yksi taajamasta irrallaan olevalle alueelle sijoittuva asukas tuo kunnalle tuloja 700 euroa, mutta taajamaan sijoittuva asukas lähes puolet enemmän. Kun vielä otetaan huomioon se, että haja-asutus ei jakaudu seudullisesti tasaisesti, vaikutukset kohdistuvat huomattavilta osiltaan muutamaan kuntaan. Maankäytön ja kuntatalouden suunnittelussa voimakkaan hajarakentamisen aiheuttamien vaikutusten realistinen hahmottaminen on haastavaa etenkin kuntapalvelujen tuottamisesta ja infrastruktuurin rakentamisesta aiheutuvien kustannusten hallittavuuden kannalta - vaikutukset kertautuvat joka vuosi. Hajarakentamisen vaikutukset tulevatkin näkyviin hitaasti - yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta vaikutusta kuntien talouteen. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy. Yksittäin toteutetuista asuntorakentamishankkeista saattaa vuosien mittaan muodostua hajanainen ja tehottomasti rakennettu taajama, mikäli kehitys ei etene suunnitelmallisesti. Tällaisen taajaman kunnallistekniikan rakentaminen jälkikäteen on hankalaa ja kallista, samoin asemakaavan laatiminen. Jo yksikin väärässä paikassa sijaitseva rakennus voi haitata kaavaa esimerkiksi estämällä toimivimman ja kustannuksiltaan edullisimman katulinjauksen. Kehitys voi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Alueen väestömäärä on jo useita vuosia kasvanut hitaasti, mutta tasaisesti. Asuinrakentamisen yhä lisääntyessä alueelle rakennetaan vesi- ja viemäriverkko, joka yhdistetään kunnan verkostoon. Kunta maksaa tarvittavat investoinnit. Vesihuollon järjestäminen tekee alueen entistä houkuttelevammaksi ja tehtyjen investointien hyödyntäminen edellyttää lisärakentamista. Lisääntyvää rakentamista on yhä vaikeampaa toteuttaa yksittäisillä rakennusluvilla. Alueelle laaditaan osayleiskaava. Yhä nopeammin lisääntyvä asutus nostaa lähimmän koulun oppilasmäärän yli sen kapasiteetin. Paine uuden koulun rakentamiseen tai nykyisen koulun laajentamiseen kasvaa. Myös koulukuljetusten määrä kasvaa nopeasti. Alueen lasten päivähoito muualla sijaitsevissa hoitopaikoissa alkaa käydä ylivoimaiseksi. Pitäisikö niitä laajentaa tai pitäisikö alueelle rakentaa oma päiväkoti? Väestömäärän lisääntymisestä huolimatta taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen järjestäminen on vaikeaa, koska asutusrakenne on edelleen hajanainen ja asukkaat käyttävät omia autojaan. Vaihtoehtoina on tukea joukkoliikennettä, supistaa vuoroja tai lakkauttaa linja-autolinja. Lakkauttaminen merkitsee linjaautolla kouluun kulkevien oppilaiden siirtämistä taksikuljetukseen. Henkilöautoliikenteen kasvun vuoksi alueelle johtavat yleiset tiet kuormittuvat ja liikennemäärät kasvavat myös yksityisteillä. Paine alueen tieverkon parantamiseen kasvaa ja teille vaaditaan valaistusta ja kevyen liikenteen väyliä. Ajan myötä alue alkaa muistuttaa taajamaa ja sen asemakaavoitusta harkitaan. Asemakaavoitus on itse asiassa ainoa vaihtoehto lisärakentamiselle, mutta kaavoituksen myötä kunnalle syntyy myös velvoitteita. Lähtökohta on kuitenkin kuntatalouden kannalta huono, koska alueelta puuttuu useita taajamille luonteenomaisia piirteitä. Alueella ei ole koulua eikä kaupallisia palveluja. Myöskään puistoja tai muita yleisiä alueita ei ole. Tiet ovat päällystämättömiä ja pääosin valaisemattomia, jalkakäytäviä ei ole. Alkuaan suunnittelematon kehitys on johtanut ja johtaa edelleen kuntatalouden kannalta erittäin kalliisiin ratkaisuihin. Kuntatalouden suunnittelun kannalta asian tekee erityisen vaikeaksi se, että investointeja ei välttämättä tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa. Jossain vaiheessa voi kuitenkin ylittyä kynnys, jonka jälkeen tarvitaan toimenpiteitä. Oleellinen kysymys kuuluu: milloin tämä kynnys ylitetään ja mitä se merkitsee kuntataloudelle? Väestömäärän kasvun ohella kynnys voi ylittyä myös asukkaiden vaatimusten vuoksi: menoja voi kertyä esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden kuten alikulkujen, pyöräteiden ja katuvalaistuksen rakentamisesta. Myös kunnallisten palvelujen toimintamenoissa tulee ajan kuluessa vastaan kynnyskohtia. Tällainen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun valtaosa nykyisen kotipalveluhenkilöstön työajasta kuluu auton ratissa: kun ei 38

ehditä hoitaa kaikkia asiakkaita, tarvitaan lisää henkilökuntaa. Kynnys voi tulla vastaan myös asukkaiden taholta. Vaikka asukkaat aluksi maksavatkin mieleiseensä asuinpaikkaan liittyvät kustannukset, he voivat myöhemmin kokea, että kunnan pitäisi ottaa suurempi vastuu heidän palveluistaan. Tällainen tilanne voi ajankohtaistua esimerkiksi siten, että lähialueelle vaaditaan perhepäivähoitoa kaukana sijaitsevan päiväkodin sijasta. Kuntapalvelut ovat myös maankäytön suunnittelussa hyvin vakavasti otettava asia, sillä niiden toiminnasta kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa uudisrakentamisalueiden kokonaismenoista. Kuntatalouden hallinnan näkökulmasta hajaasutusalueeseen liittyy vielä se, kuinka suunnitelmallista taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen on. Jos rakennuslupia annetaan suunnitelmallisesti vain vähän ja lopulta ei enää ollenkaan, em. kynnykset eivät välttämättä ylity. Kehityksen hallinta ja kustannusten ennakointi on kuitenkin vaikeaa, jos käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumisesta ja määrästä. Ero kaavoitettujen alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä. Lisäksi on otettava huomioon se, että asuinalueiden väestömäärä ja väestön ikärakenne muuttuu ajan kuluessa. Rakentamisvaiheen jälkeen väestömäärä kasvaa nopeasti, mutta kääntyy myöhemmin hitaaseen laskuun. Samalla lasten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Sukupolven vaihtuessa muutokset alkavat uudelleen. Tämä merkitsee sitä, että myös kunnan taloudelliset velvoitteet muuttuvat ajan kuluessa. Taajamissa näihin muutoksiin voidaan varautua paremmin kuin hajarakentamisessa, koska väestömuutoksia voidaan ennakoida paremmin. Investointien ja käyttötalouden suunnittelu on helpompaa, kun asuinrakentaminen ohjautuu suunnitelmallisesti taajamiin. Vaasan seudulla, kuten muillakaan maamme kaupunkiseuduilla, alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja hajarakentamisen vähentäminen ei toteudu kuntakohtaisella suunnittelulla ilman seutuyhteistyötä. Kunta on aina osa laajempaa aluerakennetta, jossa asukkaiden, työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen vaikuttaa paitsi alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, myös kuntien vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Yksi menestyvä kunta voi vastata pitkälle seudullisesta vetovoimasta ja kilpailukyvystä, mutta useamman kunnan yhteistyöllä ja työnjaolla kehittymismahdollisuudet ovat paremmat. Tulevaisuudessa edullisimmassa asemassa ovat alue- ja yhdyskuntarakenteeltaan eheät ja toiminnallisesti tasapainoiset seudut. Kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan myös vähentää yhdessä kunnassa tehtävien ratkaisujen taloudellisia seurausvaikutuksia naapurikunnissa. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitotoimista, jos asuminen, työpaikat ja palvelut keskittyvät liiaksi eri kuntiin. Liikenne on yksi merkittävimmistä yhdyskuntien energiankulutukseen ja ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Myös liikenteen kasvun hillitseminen edellyttää ylikunnallista näkökulmaa, koska yhdessä kunnassa tehtävien ratkaisujen vaikutukset eivät pysähdy kuntarajalle. Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisen seudullisella suunnittelulla ja toteuttamisella voidaan vähentää liikennemääriä. Samalla vähentyvät myös liikenteen seurausvaikutukset eli kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin kohdistuvat liikennekustannukset, kuntiin kohdistuvat liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannukset sekä liikenteen päästöt. 39

6. ALUSTAVA TOIMENPIDEOHJELMA Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia, kuntien yhteisiä toimenpiteitä. Kaikkea ei voida toteuttaa, vaan on valittava ja aikataulutettava kärkitoimenpiteet. Rakennemallin toteuttaminen on jatkuva prosessi, jossa kannattaa edetä vaiheittain ja pienin askelin. Toimenpiteitä on ideoitu Vaasan seudun rakennemalliseminaarissa 13.2.2014 sekä MAL-virkamiestyöryhmän ja MAL-aputyöryhmän kokouksissa. M A A N K Ä Y T T Ö J A R A K E N T A M I N E N 1. KOORDINOITU MAAPOLITIIKKA 1.1 Lisätään yhteistä tietoa maapolitiikan Keinoista ja mahdollisuuksista. 1.2 Käynnistetään yhteisiä maapoliittisia toimia, joilla ennakoidaan alue- Ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä vastataan elinkeinoelämän ja asumisen kehittämistarpeisiin. 1.3 Laaditaan yhteiset hajarakentamisen pelisäännöt. 1.4 Edistetään yhteisten paikkatietoaineistojen ja -ohjelmistojen käyttöönottoa sekä sähköisiä palveluita. RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU / KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO 2. KOORDINOITU KAAVOITUSOHJELMA 3. SEUDULLINEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 4. SEUDULLISEN RAKENNUSVALVONNAN ORGANISOINTI 2.1 Virkamiesyhteistyön tiivistäminen. 2.2 Seudullisesti tärkeät hankkeet priorisoidaan ja koordinoidaan vuosittain kaavoitusohjelmissa/-katsauksissa. 3.1 Laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma, joka sisältää mm. asuntotuotannon, työpaikkarakentamisen, merkittävät yhteishankkeet sekä kunnallistekniikan rakentamisen ohjelmoinnin. Työ kytketään seudun väestö- ja työpaikkaennusteisiin sekä kuntatalouksiin. 4.1 Rakennusvalvontojen yhteen liittämisen valmistelu meneillään (YM:n esitys tulossa syksyllä) kuntien maankäyttötavoitteiden toteuttamisen turvaamiseksi, rakennusvalvonnan toiminnan tehostamiseksi ja voimavarojen suuntaamiseksi. 4.2 Edistetään yhteisten tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämistä 40

5. SEUDULLINEN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA 6. MAASEUTUALUEIDEN KEHITTÄMISSUUNNITEL- MA 7. SEUDULLINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ- OHJELMA 8. ASEMANSEUTUJEN KEHITTÄMINEN 5.1 Osallistutaan Pohjanmaan liiton vetämään ilmastostrategiatyöhön, jossa määritellään seutukohtaiset toimenpiteet. Huomio on toimenpiteissä, joilla pyritään toisaalta ehkäisemään ilmastonmuutosta ja toisaalta varautumaan sen vaikutuksiin. 5.2 Määritellään periaatteet ekotehokkaalle rakentamiselle ja huomioidaan maaseutualueiden kehittymismahdollisuudet paikallisen energia tuottajina. 5.3 Laaditaan selvitys, miten uuden asutuksen ja toimitilojen energiajärjestelmät voidaan kytkeä uusiutuvan energian käyttöön (jäte-, aurinko- ja tuulienergia). Rakennemallin toteuttamisen kytkeminen energiateknologian innovaatioihin (INKA - hankkeet). 6.1 Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma maaseutuasumisen ja maatalous- elinkeinojen kehittämiseksi. Huomioidaan ihmisten asumista koskevat tarpeet sekä maaseudun mahdollisuudet puhtaiden elintarvikkeiden ja lähienergian tuotannossa. 6.2 Kyläkohtaiset kehittämisperiaatteet kirjataan esim. kyläkortteihin. 7.1 Laaditaan kulttuuriympäristöohjelma jolla tuetaan asukkaiden viihtyvyyttä, uusien ja jo olemassa olevien elinkeinojen kehittymistä sekä alueen omiin vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä, kuten matkailua. 7.2 Olemassa olevan rakennuskannan, infrastruktuurin ja kulttuurimaisemien hyvä hoito kestävän kehityksen perustana. 8.1 Raideliikenteeseen perustuvan yhdyskuntarakenteen kehittämisedellytysten selvittäminen. 2014 Pohjanmaan liitto A S U M I N E N 9. YHTEINEN ASUNTOPOLITIIKKA 9.1 Kehittämiskohteena mm. asuntotuotannon ohjelmointi, yhteiset vuokraasuntomarkkinat, viranomaistehtävien hoito, korjausavustukset ja erityisasuminen. RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU, KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO 41

L I I K E N N E 10. LIIKENNEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 10.1 Pohjanmaan liikennejärjestelmä- suunnitelman mukaisesti. 10.2 Toteuttamismahdollisuuksien (rahoitus, toteuttajatahot, aikataulu) määrittely keskeisten liikennehankkeiden osalta: Vt 3 Vaasa-Tampere toteuttaminen ja liikennejärjestelyt Laihian kohdalla Vaasan yhdystien nelikaistaistaminen Vt 8 parantaminen välillä Vaasa- Kokkola Vaasan satamatien toteuttaminen (satama-vt3-vt8) Yhteys Helsingbystä Vassoriin / Lintuvuorelle Kuntakeskusten välisten tieyhteyksien parantaminen välillä Vöyri- Isokyrö Vaasa-Seinäjoki raideyhteyden parantaminen (lentoaseman siirto radan varteen selvitetään) Yhteys Alskatintieltä Runsoriin ja Karperöhön RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU, KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO Pohjanmaan liitto 11. SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE 11.1. Kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman toteuttaminen (Ketjuhanke) ja yhteisen, toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen määrittely. Liikenteen kehittämisessä näkökulmana erityisesti maankäytön ja asumisen yhteensovittaminen, palvelu- ja julkisen liikenteen yhdistäminen sekä keskeisten matkaketjujen aikaansaaminen (liityntäpysäköinti ja -yhteydet, mobility management). 11.2 Selvitetään taajamajunaliikenteen ja/tai pikaraitiotien toteuttamismahdollisuudet ja edellytykset seudulla. 12. SEUDULLINEN KÄVELY- JA PYÖRÄILYSTRATEGIA 13. LAIVALIIKENTEEN JA VAASAN SATAMAN KEHITTÄMINEN 12.1 Laaditaan strategia, jolla edistetään liikkumista jalan ja pyörällä, palveluiden saavutettavuutta, kuntoilua, virkistystä ja matkailua. Tavoitteena viihtyisät, jatkuvat reitit ja turvallinen, sujuva liikkuminen. 13.1 Ekologisen, logistiikka ja kasvavaa matkailua palvelevan yhteyden kehittäminen Vaasan ja Uumajan välillä sekä siihen liittyvän satamalogistiikan ja yritystoiminnan kehittäminen. 42

P A L V E L U T J A E L I N K E I N OT 14. SEUDULLINEN ELINVOIMASTRATEGIA 14.1 Työ käynnistyi vuoden 2014 alussa ja sitä vetää Vaasan kaupungin kaupunkikehitys. Tavoitteena on seudun elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden kehittäminen. RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU, KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO Kunnat ja VASEK 15. VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEEN TOTEUTTAMINEN 16. SEUDULLINEN PALVELUVERKKOSELVITYS 17. VESILIIKENTEEN JA PIENVENESATAMIEN KEHITTÄMINEN 18. SEUDULLINEN MATKAILUSTRATEGIA 19. MERENKURKUN MAAILMANPERINTÖALUE 15.1 Toteutusyhteistyön jatkaminen NLC:n kautta. 15.2 Yritystoiminnan aktiivinen kehittäminen ja markkinointi 16.1 Laaditaan arvio kaupallisten ja julkisten palveluiden mitoituksesta, sijoittumisesta ja palveluiden kehittymisestä. Sen avulla hahmotetaan tontti- ja tilatarpeita, palvelukokonaisuuksia ja kehittämis-mahdollisuuksia erityisesti alakeskuksissa. 16.2 Kartoitetaan palvelutarpeen muutokset väestöennusteet huomioivalla palvelumallilla, jolla ennakoidaan tulevaa palvelutarvetta ja palveluiden sijoittumistarpeita. Selvitetään palveluiden uusia tuotantotapoja. 17.1 Pienveneväylien ja -venesatamien seudullinen kehittämissuunnitelma, joka sisältää elinkeinotoiminnan, matkailun ja virkistyksen näkökulmat. 18.1 Uusi matkailuyhtiö vastaa strategian laadinnasta. 18.2 Strategiassa otettava huomioon kohteiden saavutettavuus ja liittyminen maankäyttöön. 19.1 Osallistutaan alueen kehittämistyöhön ja edistetään alueen markkinointia. Kehittämistoimenpiteet mm. saaristomatkailu, virkistysreitit sekä pienveneväylät ja - satamat. Nordic Logistic Center 2015 Pohjanmaan liitto Vaasan seudun Matkailu Oy Metsähallitus, Merenkurkun maailmanperintö ry 43

7. RAKENNEMALLIN SEURANTA Rakennemallin toteutumista seurataan vuositasolla ja se päivitetään säännöllisesti esim. valtuustokausittain. Säännöllinen ja aikataulutettu seuranta on välttämätöntä rakennemallin mukaisen kehittämisen toteuttamiseksi. Suunnitelmaa tulee arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tapahtuneeseen kehitykseen määräajoin. Seurantaa toteutetaan yksiselitteisillä indikaatt o- reilla, jotka ovat sekä määrällisiä että laadu l- l isia. Indikaattoreilla arvioidaan rakennemallin toteutumista sekä sille asetettuja tavoitteita. Keskeisin osa seurantaa ovat toimenpideohjelman toteutuminen, tilasto- ja paikkatietotarkastelut sekä erilaiset hyvinvointia kuvaavat mielipidemittaukset ja palautteet. Seurantaindikaattoreita voivat olla esimerkiksi seuraavat: T oimenp ite iden toteutu min en ja sen vaikutukset asumiseen, maankäyttöön, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä naapurikuntiin Yhdyskuntarake nteen muuto ksi en seuraaminen yleisindikaattoreilla: tilasto- ja paikkatietotarkastelut, yhdyskuntaseurantajärjestelmän (YKR) hyödyntäminen, kaavoitustarkastelut S idosryhmäta rkastelut: Asukastyytyväisyys, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, jatkuvan palautteen systemaattinen kerääminen ja huomiointi, kesäasukkaat, yrittäjyyskysely, nuorten huomiointi Yleis indi kaattore ita ovat mm. (tilasto- ja paikkatietotarkastelut): Asukasluku, ikärakenne, muuttotase, rakentaminen, myönnetyt rakennusluvat ja talotyyppijakauma, loma- ja muu vapaa-ajan asuminen, yritysten lukumäärä ja toimialajakauma, matkailun kehitys (matkailutulo, yöpymisten määrä, käyttöasteet), työpaikkojen lukumäärä ja toimialajakauma, työpaikkaomavaraisuus, työllisyys ja kuntatalous. Lisäksi rakennemallin päivityksen yhteydessä olisi hyvä tarkastella mm. seuraavia indikaattoreita: Palveluverkkotar kastelu: palvelujen saavutettavuus, tarve ja käyttö Liikent een ja l iik kumi sen seura n- ta: tehdään osana Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa alueellisissa ryhmissä (esim. Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohja) Alueellisen kilpa ilukyvyn indi kaa t- torit: innovaatiotoiminta (mm. T&Kmenot), yritysten kilpailukyky, investoinnit jne. Hyvinvoint i- ind ikaatto rit: Asukastyytyväisyys, hyvinvointitilastot (esim. SOTKAnet) Ympär istö ind ikaattor it: energian kulutus, kasvihuonepäästöt, liikenne, kestävä kehitys 44

8. RAKENNEMALLISOPIMUS Rakennemallin konkreettinen toteuttaminen on keskeistä Vaasan seudun kehittymisen ja seudun tulevan maankäytön kannalta. Sitoutuminen yhdessä muodostettuihin tavoitteisiin ja strategisiin valintoihin on tärkeää. Sitoutumista lisääviä keinoja ovat mm.: seudullinen rakennemallisopimus konkreettinen toteuttamisohjelma rakennemallin seurantajärjestelmä maapolitiikka ja muut työkalut Näiden lisäksi tarvitaan avointa ja ennakkoluulotonta vuorovaikutusta keskusteluja kuntien, yrittäjien ja kuntalaisten välillä. Rakennemallisopimus on kuntien yhteinen, vapaaehtoisuuteen ja yhteisiin kehittämistavoitteisiin perustuva asiakirja, jota on käytetty rakennemallin sitouttamisen keinona mm. Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduilla. Sopimus voidaan kytkeä esim. MAL-aiesopimukseen tai valtion kanssa solmittavaan kasvusopimukseen. Rakennemallisopimuksessa kuvataan yhteiset ja koko seutua koskevat maankäytön strategiset linjaukset ja periaatteet. Rakennemallisopimus sisältää esimerkiksi seuraavat pääkohdat: sopimuksen tavoitteet sopijaosapuolet päätös sopimuksen sitovuudesta sopimuksen ohjausvaikutus yhteensovittamista koskevat linjaukset sopimuksen keskeinen sisältö (rakennemallin kuvaus) seurantaryhmän ja sen tehtävien määrittely Vaasan seudulla rakennemallin toteuttamiseen ja sitouttamisen keinoihin otetaan kantaa kevään 2014 kuluessa mm. ohjausryhmän toimesta. 45

9. RISKIANALYYSI Vaasan seudun rakennemallin 2040 toteutuminen sisältää epävarmuustekijöitä ja riskejä, jotka on syytä tunnistaa. Kyseessä on nykyhetkestä 27 vuoden päässä oleva tilanne, jonka kuluessa monet seikat vaikuttavat kehitykseen. Täsmälliseen vuosilukuun pitää suhtautua viitteellisenä ainakin tavoitteellisen väestönkasvun osalta. Esimerkiksi Jyväskylän rakennemallityössä väkiluvun tavoite sidottiin vuoteen 20X0, jolloin seudulla 200 000 asukkaan väkiluku ylittyy. Suurin epävarmuustekijä liittyy asukaslukutavoitteeseen + 30 000 50 000 asukasta, joka tarkoittaisi erittäin suurta kasvua (liian suurta?) seudun ydinalueilla (50 000 asukkaan lisäys tarkoittaa 1 850 asukkaan lisäystä vuodessa, 30 000 asukkaan lisäys 1 100 as./v., nykytrendin jatkuessa 850 as./v). Kasvu tulee olemaan suurin Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla, jotka jo kauan ovat saaneet eniten nettomuuttovoittoa ja joissa myös syntyvyys on suurin. Vaasan seutu saa muuttovoittoa mm. Pietarsaaresta ja Närpiöstä ja muulta Pohjanmaalta, mutta siitä huolimatta tarvitaan suurta muuttoaaltoa myös muualta Suomesta ja ennen kaikkea ulkomailta. Tulomuuton edellytyksenä tulee olla merkittävä työpaikkojen kasvu Vaasan seudulla. Työpaikkojen ja väkiluvun voimakkaan kasvun myötä syntyvä riski liittyy erityisesti siihen, onko kasvu hallittavissa ja miten seudun palvelut voidaan järjestää. Kasvun kanssa toteutuu samanaikaisesti vanhusväestön suhteellisen osuuden lisääntyminen, jota runsas työperäinen tulomuutto voi toki tasapainottaa. Pahimmassa tapauksessa seutua kohtaa palvelu- ja talouskriisi, jossa kuntien taloustilanne ei kestä uusien palvelujen rakentamista. Toinen merkittävä epävarmuustekijä liittyy rakentamiseen jo nykyisin väljien taajamien/kylätaajamien lievealueille ja haja-asutusalueille, jota voimakas väestönkasvu edelleen kasvattaa. Mikäli alue- ja yhdyskuntarakenne ei kehity rakennemallin tavoitteiden mukaisesti ja väestömäärä kasvaa väestötavoitteen mukaisesti, seurauksena on merkittävä rakentamisen lisääntyminen yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisilla alueilla. Tällä on huomattavia kustannusvaikutuksia kuntalouteen mm. infrastruktuuri- ja palveluverkon rakentamisen ja ylläpidon sekä kuntapalvelujen tuottamisen kautta. Myös maankäytön suunnittelu vaikeutuu tällaisen rakentamisen lisääntyessä. Kehityksen hallinta ja kustannusten ennakointi on vaikeaa, jos käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumisesta ja määrästä. Ero kaavoitettujen alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä. Epävarmuustekijänä voidaan pitää myös merkittävää alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta, mikäli maankäytön suunnittelun seutuyhteistyö ei toteudu odotetusti. Seudulla rakennetaan nykyään sekä tiiviisti (lähinnä Vaasa ja Sepänkylä) että väljästi (väljät pientaloalueet ja suunnittelematon rakentaminen kylätaajamiin ym.). Tiivistämisen tavoite liittyy siten pääasiassa siihen, että tarvitaan enemmän suunniteltua tiivistävää rakentamista. Tämä edellyttää voimakkaita poliittisia päätöksiä, tarkkaan harkittua seudullista uudisrakentamisen alueellisen ja ajallisen toteutuksen suunnitelmaa, siihen sitoutumista ja noudattamista sekä yhdenmukaisia käytäntöjä kaavoituksessa ja hajarakennuslupien myöntämisessä. Mallin myönteiset vaikutukset eivät synny itsestään. Seudulla, jossa tavoitellaan merkittävää kasvua, tulee erityisesti ottaa huomioon rakentamisessa alueidentiteetti ja ympäristön arvot. Suuri tulomuuttajien joukko muuttaa väistämättä identiteettiä ja hallitsematon rakentaminen aiheuttaa uhkia asuinviihtyvyydelle. kasvuun liittyvät riskit maisemalle, ympäristölle ja olemassa oleville yhteisöille tulee tunnistaa. Paikallisten riskien lisäksi Vaasan seudun tulevaisuuteen vaikuttavat globaalit megatrendit, joihin vaikuttaminen on lähes mahdotonta. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät globaalin taloustilanteen kehittymiseen, mikä vaikuttaa viennin kautta merkittävästi myös Vaasan seudun kehittymiseen. Riskeistä huolimatta Vaasan seudulla tulee varautua ja tavoitella kasvua, joka on elinkeinoelämän toiminnan ja kilpailukyvyn edellytys. Ikärakenteen heikkeneminen edellyttää välttämättä uutta työvoimaa. Suomen kasvukeskusten välisessä kilpailussa menestyvät ne seudut, joiden vetovoima ja kyky vastaanottaa uusia investointeja, työvoimaa ja matkailijoita on riittävä. 46

10. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaasan rakennemallin 2040 mukaisen väestönkasvun (+ 30 000 50 000 asukasta) ja työpaikkojen kasvun (+15 000-25 000 työpaikkaa) toteuttaminen on valtava haaste seudun kunnille ja elinkeinoelämälle. Toteuttaminen edellyttää kuntarakenteista riippumatta saumatonta yhteistyötä seudun kuntien välillä sekä elinkeinoelämän toimijoiden aktiivista osallistumista kaavoitus- ja kehitysprosesseihin. Vaasan seudulla on käynnissä noste, jota tulee pystyä hyödyntämään uusien työpaikkojen, uuden yritystoiminnan, investointien, asuinrakentamisen ja matkailusekä vapaa-ajan rakentamisen kautta. Kasvun tulee olla hallittua ja tasapainoista niin, että palvelujen tuotannon tai kuntatalouden kestokyvyn rajat eivät ylity. Vaasan seudun tulevaisuuden kannalta epäedullisin ratkaisu olisi antaa kehityksen jatkua samaan tapaan kuin tähän asti. Seudun maankäytön suunnittelun ja kehittämisen perustana pitää olla selkeää näkemystä alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta. Strateginen näkemys yksinään ei kuitenkaan riitä, ellei maankäyttöä voida kehittää halutulla tavalla, halutuilla alueilla ja halutulla aikataululla. Tämä edellyttää aktiivista ja ennakoivaa maanhankintaa ja maapolitiikkaa, johon maapoliittinen lainsäädäntö antaa tehokkaita keinoja. Keskeinen työkalu kasvun toteuttamiseksi on tuleva kaavoitus, jota Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin tulee ohjata. Rakennemallityön konkreettiset toimenpiteet on priorisoitava ja käynnistettävä välittömästi olemassa olevat resurssit ja aikataulu huomioiden. Tavoitteisiin pääsemiseksi rakennemallityöhön on sitouduttava. Keskeisiä sitoutumisen keinoja ovat toteuttamisohjelman lisäksi seudun kuntien yhteinen rakennemallisopimus ja yhteinen rakennemallin seurantajärjestelmä. Rakennemallia on tarpeen päivittää strategiakausittain (vähintään joka toinen vaalikausi). Rakennemallin tulee toimia kuitenkin jokapäiväisenä suunnittelun apuvälineenä, kaavojen ohjaustyökaluna ja arvioinnin kriteerinä. Rakennemallin ohella Vaasan seudulla on tarpeen pohtia yhteisen maapolitiikan pelisääntöjä. Mikään työkalu tai seurantajärjestelmä ei korvaa avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä ja ilmapiiriä, joka rakennemalliprosessin kuluessa on jo syntynyt. Tiivis keskusteluyhteys ja luottamus on avain onnistuneeseen maankäyttöön. 47

LIITTEET L I I T E 1. V A A S A N S E U D U N R A K E N N E M A L L IN 2 0 4 0 A L U E I T T A I N E N V Ä E S T Ö E N N U S T E 48