TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUOSI 2012 JÄTTEENPOLTTOLAITOS HELMIKUU 2013
1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 YLEISTÄ 1.1 Vastuuhenkilöt 4 1.2 Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet 4 2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto 6 2.2 Polttoprosessi 7 2.3 Energian talteenotto 7 2.4 Savukaasujen puhdistuslaitteet 8 2.5 Prosessin ohjaus ja valvonta 9 2.6 Jatkuvatoimiset mittaukset 9 3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA 2012 3.1 Laitoksella käsitellyt jätteet 13 3.2 Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet 13 3.3 Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2012 14 3.4 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus 15 3.5 Seisokit, häiriötilanteet 18 3.6 Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt 18 sekä hankinnat 3.7 Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2012 18 4 VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2012 4.1 Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset 19 4.2 Rinnakkaismittaukset 20 4.3 4.4 Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote 20 20 4.5 Kuona-altaiden vesien laadun tarkkailu 21 5 YHTEENVETO 5.1 Laitoksen toiminta 22 5.2 Laitoksen vuosipäästöt 22 5.3 Laitoksella tehdyt toimenpiteet 22 5.4 Arvio laitoksen toiminnasta 23
2 LIITTEET 1. Jätteenpolttolaitoksen prosessikaaviot Liite 1.1 Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Liite 1.2 Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset ja Liite 1.3 Turun jätteenpolttolaitos, puhdistustuotteiden käsittely. 2. Vastaanotetut yhdyskuntajätteen määrät (kuukausittain ja kunnittain) vuonna 2012 3. Kaatopaikalle toimitettu arinakuona 4. Vuoden 2012 velvoitemittausten taulukkoyhteenvedot 5. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2012 6. Arinakuonan analyysitulokset vuosi 2012. Pohjakuonan laadunvalvontatutkimus: 3, 6, 10 ja 12/2012 7. Vuosipäästö linjakohtaisesti 8. Laitoksen vuosipäästö 2012. Vuosiyhteenveto, FTIR mittalaite
3 TURUN KAUPUNKI JÄTTEENPOLTTOLAITOS Esa Grönroos 25.2.2013 TURKU ENERGIA OY YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTOLAITOS YHTEENVETORAPORTTI VUODELTA 2012 1 YLEISTÄ Turun kaupungin yhdyskuntajätteen polttolaitos sijaitsee Koroisten - Niuskalan alueella, kaupungin omistamalla tontilla n. 4 km kaupungin keskustasta koilliseen. Alun perin sveitsiläisen Von Roll AG:n toimittama laitos on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1975 (katso karttakuva alla, Kuva 1). Kuva 1. Jätteenpolttolaitos ja sen viereinen biolämpökeskus. Laitoksen kiinteistörekisteritunnus on 853-92-41-3. Jätteenpolttolaitoksen vieressä tontilla 2 sijaitsee Turku Energia Oy:n lämpökeskus. Turun ja Porin lääninhallituksen Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta antamassaan päätöksessä 30.11.1990 edellyttämä laitoksen mittava saneeraustyö toteutettiin vuosien 1994-1995 aikana. Saneeraustyön KVR- urakoitsijana toimi silloinen IVO International Oy.
1.1 Vastuuhenkilöt Jätteenpolttolaitos muodostuu jätteen vastaanottoasemasta (ml. vaaka) tyhjennyshallista, vastaanottosiilosta (jätebunkkeri), kahdesta arinakattilalinjasta, kahdesta jätelämpökattilasta, kahdesta sähkösuotimesta, molemmille polttolinjoille yhteisestä savukaasujen puhdistuslaitoksesta ja lopputuoteasemasta siiloineen sekä savukaasunpuhdistusjätteen siirtokuormausasemasta. Laitoksella käsitellään n. 50 % laitoksen toiminta-alueella muodostuvan syntypaikkalajitellun sekajätteen määrästä. Jätteenpoltto tapahtuu laitoksen kahdessa rinnakkaisessa arinatekniikkaan perustuvassa polttolinjassa. Molempien polttolinjojen mitoituskapasiteetti on 4 t/h. Laitos tuottaa kaukolämpöä noin 90-110 GWh vuodessa ja toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena. Vuoden 2011 (1.1.2011) alusta jätteenpolttolaitos on ollut Turku Energia Oy:n vastuulla ja organisaatiossa. Polttolaitoksella käytönvalvojana laitoksen toiminnasta ja ylläpidosta vastaa ylikonemestari: Turku Energia Oy, yhdyskuntajätteen polttolaitos: Ylikonemestari Esa Grönroos Polttolaitoksenkatu 15 20380 TURKU puh. (02) 262 4821 fax. (02) 262 4903 1.2 Viranomaispäätökset ja tarkkailuvelvoitteet Jätteenpolttoasetus: Valtioneuvoston asetus (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta tuli voimaan 1.6.2003. Asetusta sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksiin, joissa poltetaan kiinteää tai nestemäistä jätelaissa (1072/1993) tarkoitettua jätettä. Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 362/2003) määritellään mm. laitosten toimintaa koskevat määräykset, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä savukaasujen puhdistuksesta syntyvät jätevesipäästöt. Asetuksen säännöksiä sovelletaan jo käytössä oleviin laitoksiin 28.12.2005 lukien. 4
5 Ympäristölupapäätös: Orikedon jätteenpolttolaitos haki uutta ympäristölupaa alkuvuodesta v. 2008. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut 30.9.2009 Orikedon jätteenpolttolaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-275-111. Ympäristölupapäätöksessä annetaan mm. laitoksen yleistä toimintaa koskevia määräyksiä, ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot sekä määritellään poltosta ja savukaasujen puhdistuksesta syntyvien lopputuotteiden käsittely. Em. päätös kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen 28.3.2006, nro 22 YLO. Turun Jätteenpolttoliikelaitos ja eräät ympäristön asukkaat ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen 30.9.2009 annetusta ympäristönlupapäätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 17.11.2010, Nro 10/0292/1, hylännyt Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä 30.9.2009 tehdyt valitukset ja näin ollen em. lupapäätös ja sen määräykset ovat voimassa. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 11.5.2012, Taltionumero 1225, Diaarionumerot 4290/1/10 ja 4335/1/10 Ympäristölupaa koskevista valituksista, jossa Vaasan hallinto-oikeuden yo. päätöstä ei muuteta.
6 2 POLTTOLAITOKSEN KUVAUS 2.1 Jätteen vastaanotto Jätteenpolttolaitokselle vastaanotettavan yhdyskuntajätteen laatu määräytyy alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti tapahtuvalla syntypaikkalajittelulla. Poltettavan jätteen vastaanotto ja valvonta polttolaitoksella Jätteenpolttolaitoksella vastaanotetaan jätteitä klo 6.15-21.15 välisenä aikana arkipäivisin ja satunnaisesti juhlapyhien aattoina (ei iltaisin). Muina aikoina jätettä ei tuoda laitokselle. Jäte tuodaan polttolaitokselle pääsääntöisesti ns. pakkaavilla jäteautoilla. Polttolaitokselle tuleva jäte punnitaan portilla autovaa'alla ja puretaan jäteautoista 5 000 m 3 7 000 m 3 tilavuiseen jätteen vastaanottobunkkeriin. Laitokselle tuleva jäte on pääsääntöisesti Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Myös muissa kunnissa, joista jätettä tulee, on vastaavanlainen lajittelu. Jätteen vastaanoton yhteydessä henkilökunta valvoo jätteen laatua silmämääräisesti, ja jätenosturin käyttäjä poistaa tarvittaessa jätteen joukosta suurikokoiset tai muuten polttoa haittaavat esineet. Jätteen kuljettajille annetaan palaute määräysten vastaisesta jätteestä. Ympäristölupapäätöksen Nro 72 YLO, Dnro LOS-2008-Y-111, mukaisesti jätteen laatua tarkkaillaan vähintään 20 kertaa vuodessa tehtävän näytteenoton perusteella. Näytteenotosta vastaa Turun seudun jätehuolto Oy. Näytteenotto tapahtuu lähettämällä sattumanvaraisesti jätteenpolttolaitoksen vaa alta jätekuorma Topinojan kaatopaikalle tarkempaan analyysiin. Täällä jätekuorma levitetään maahan, ja siinä olevien polttoon soveltumattomien jakeiden laatu ja määrä merkitään lomakkeelle. Lomakkeet toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Vastaanotetun jätteen käsittely polttoon Vastaanotettua jätettä sekoitetaan jätebunkkerissa kahmarinosturin avulla. Jätebunkkeriin mahdollisesti joutuneet poltolle haitalliset suuret esineet nostetaan kahmarinosturilla erilleen poltettavasta jätteestä. Edelleen suuret palavat jäte-erät voidaan pilkkoa polttoon soveltuviksi erillisellä bunkkerin ylätasolle sijoitetulla leikkurilla. Jätebunkkerista tasalaatuistettu jäte nostetaan ja siirretään kahmari-nosturilla polttouunien syöttösuppiloihin.
7 2.2 Polttoprosessi Jätteen syöttö polttoon: Jäte siirretään bunkkerista kahmarinosturilla polttolinjojen syöttösuppiloihin. Syöttösuppiloista jäte putoaa vinossa olevien suppilokuilujen kautta uuneihin arinoille, jotka jakautuvat kolmeen erilliseen lohkoon: syöttö/kuivaus/sytytysarina, polttoarina ja loppuunpalamisarina. Arinajärjestelmän ansiosta poltettava jäte joutuu tehokkaaseen nosto- ja kiertoliikkeeseen, jolloin palamisilma jakautuu tehokkaasti poltettavaan jätteeseen ja jätemassan loppuun palaminen tehostuu. Jätteen poltto: Palamisessa tarvittava ilma otetaan osittain jätebunkkerista, osittain uunihallista. Palamisilma johdetaan esilämmitettynä polttoon arinalla olevan jätekerroksen läpi alhaaltapäin (primaari-ilma). Tulipesään puhalletaan toisioilmaa (sekundaari-ilma) ja syöttöarinan kynnykselle jäähdytysilmaa (Kuva 2 alla). Tulipesän lämpötila on jätettä poltettaessa n. 1000 o C 1100 o C. Loppuun palanut jäte (kuona) putoaa pääarinan jälkeen vesijäähdytteiseen kuonaaltaaseen, josta se siirretään kuljettimella kuonabunkkeriin. Kuva 2. Palamisen vaiheet arinalla (periaatekaavio) 2.3 Energian talteenotto Jätelämpökattilat: Arinakattiloissa muodostuvat savukaasut johdetaan paineiseen laatikkokattilaan ja kiertoleijutekniikkaan perustuvaan FluxFlow - jätelämpökattilaan eli kiertopetilämmönvaihtimeen. Täällä savukaasuista vapautuva lämpö otetaan talteen kuumaan, paineiseen veteen ja siirretään kahden kaukolämmönvaihtimen (2 x 11 MW) kautta Turun kaupungin kaukolämpöverkkoon.
Kattilan petimateriaali, hiekka, erotetaan savukaasuista kattilan jälkeisissä sykloneissa ja johdetaan takaisin kattilaan tai poistetaan kierrosta sähkösuotimen lähettimille silloin, kun petimateriaalia vaihdetaan. Edelleen lämpöä otetaan talteen sähkösuodattimien jälkeen sijoitetuilla lisälämmönvaihtimella, ns. ekonomaisereilla. Kummankin jätteenpolttolinjan lämmöntalteenottokyky on noin 10 MW. 2.4 Savukaasujen puhdistuslaitteet Sähkösuotimet: Kiertopetikattilan jälkeen savukaasut kulkeutuvat kummallakin linjalla yksikammioiseen sähkösuotimeen. Sähkösuotimet, joiden pölyn erotuskyky on 98 %, toimivat savukaasujen sisältämien hiukkasten ja niihin sitoutuneiden epäpuhtauksien esierottimina. Erotettu pöly johdetaan mekaanisesti sille varattuun siiloon. Savukaasupesuri: Savukaasunpuhdistusyksikkö toimii kummankin polttolinjan yhteisenä savukaasun puhdistusjärjestelmänä. Savukaasunpuhdistus perustuu ns. puolikuivaan kalkkimaitoa väliaineena käyttävään tekniikkaan. Järjestelmässä savukaasut tulevat n. 220 C lämpötilassa reaktoriin, jossa kalkkimaito (CaO + H 2 O) sumutetaan savukaasuihin. Kalkkimaito absorboi savukaasujen happamia komponentteja: suolahappoa, fluorivetyhappoa ja rikkidioksidia. Kalkkimaidon annostelua ohjataan FTIR- savukaasuanalysaattorin avulla. Reaktorin jälkeen savukaasut ohjataan kanavareaktoriin, jossa tapahtuu aktiivihiilen lisäys, ja siitä edelleen letkusuodattimen ja savukaasupuhaltimen kautta 89 m korkean savupiipuun. Piipusta ulostulevien puhdistettujen savukaasujen lämpötila on n. 140 o C. Letkusuodattimesta kiinteä savukaasun puhdistuksen lopputuote johdetaan mekaanisesti sille varattuun lopputuotesiiloon. Savukaasunpuhdistusjätteen kuivapurkausasema: Jätteenpolttolaitoksen savukaasujen puhdistuksesta syntynyt sekä sähkösuodattimen että letkusuodattimen erote lastataan varastosiiloista erillisen siirtokuormauslaitteiston kautta suljettuun kuljetustankkiin (kuivapurkausasema). Nämä prosessin lopputuotteet kuljetetaan ja käsitellään Ekokem palvelut Oy:n toimesta Porin käsittelykeskuksessa. 8
9 2.5 Prosessin ohjaus ja valvonta Automaatio: Jätteenpolttolaitoksen toimintaa (poltto, lämmön talteenotto ja savukaasunpuhdistus) seurataan, valvotaan ja ohjataan valvomoon sijoitetun automaatiojärjestelmän avulla. Apuna käytetään samaan tilaan sijoitettua jatkuvatoimisen päästömittausjärjestelmän tiedonkeruu- ja tiedonkäsittely-yksikköä, joka antaa tietoa polton tehokkuudesta sekä savukaasupäästöjen tasosta. Polttoprosessi: Jätteenpolttolaitoksen toimintaa seurataan ja ohjataan valvomosta, jossa sijaitsevat kummankin polttolinjan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet. Valvontahuone on miehitetty 24 h/vrk. Lisäksi laitoksella tehdään säännöllisiä tarkastuskierroksia, joiden yhteydessä suoritetaan tarpeelliset kunnossapito-toimenpiteet. Palamista ohjataan ensisijaisesti säätämällä poltettavan jätteen ja palamisilmojen (primaari-ilma ja sekundaari-ilma) määriä. Polton ohjaus perustuu lähinnä tulipesän lämpötilamittauksiin, kattilan menoveden lämpötilaan ja arinoiden alaosasta saatavaan väri-tv-kuvaan sekä jatkuvatoimisiin päästömittauksiin. Sähkösuotimet: Sähkösuotimien toimintaa valvotaan jännite- ja virtamittarien avulla. Suotimien toimittaja tarkastaa ja huoltaa suotimet laitoksen vuosihuollon yhteydessä kerran vuodessa. Savukaasunpuhdistus: Puolikuivan savukaasun puhdistuslaitoksen toimintaa ohjataan laitokselle tulevan savukaasuvirran mukaan. Kalkkimaidon syöttöä reaktoriin ohjaa HCl -analysaattori (FTIR - tekniikkaan perustuva monikomponenttianalysaattori), joka sijaitsee savukaasukanavassa ennen savupiippua. Aktiivihiilen syöttö savukaasuihin ohjautuu savukaasuvirran mukaan. 2.6 Jatkuvatoimiset mittaukset Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla tarkkaillaan laitoksen polttoprosessin, savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta sekä yleisesti laitoksen toimintaa.
10 Mittalaitteita on sijoitettu prosessien seurantaa varten laitokselle seuraavasti: Polttolinjat 1 ja 2: Polttoprosessin tehokkuutta tarkkaillaan kummallakin polttolinjalla mittaamalla jatkuvatoimisesti tulipesässä savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappipitoisuutta sekä savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasujen lämpötilamittaus tapahtuu tulipesästä kolmesta eri pisteestä. Savukaasujen jäännöshappipitoisuus mitataan tulipesän esierottimen kohdalta. Savukaasujen hiilimonoksidipitoisuuden mittaus tapahtuu sähkösuodattimen jälkeisestä kanavasta. Em. mittausten lisäksi savukaasukanavasta ennen sähkösuodatinta mitataan savukaasujen happipitoisuutta. Savukaasunpuhdistuslaitos: Savukaasunpuhdistuslaitoksen yhteyteen letkusuodattimen jälkeen on toteutettu laitoksen varsinainen savukaasujen mittauspiste. Mittalaitekokonaisuus toteuttaa savukaasuille Valtioneuvoston asetuksen (VNa 362/2003) jätteen polttamisesta asettamat velvoitteet ja määräykset. Savukaasunpuhdistuksen tehokkuutta tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti (FTIR - tekniikkaan perustuvalla mittalaitteella) mm. savukaasun hiukkas-, suolahappo-, fluorivetyhappo-, rikkidioksidi- ja kokonaishiilivetypitoisuutta sekä savukaasun typen oksidien ja hiilimonoksidipitoisuutta. Savukaasupitoisuuksien redusointia varten on samaan pisteeseen toteutettu jatkuvatoiminen happi- ja vesipitoisuuksien mittaus. Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksien (PCDD/F) tarkkailu Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Laitteisto, ns. DECS keräin, koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta (Kuva 3 alla): näytteenkeruuyksikkö näyteabsorbenttiä sisältävä patruuna ja kontrolliyksikkö Kiinteästi savukaasukanavaan asennettu laitteisto on täysin automaattinen näytteenkeräin, joka koostuu lämmitetystä näytteenkeräyssondista, lämmitetystä suodatinpatruunakotelosta, savukaasun jäähdytysjärjestelmästä, XAD-2 -näyteabsorbentista ja virtausmittauslaitteesta (Pitot -putki). Jotta kosteus ei kondensoidu linjoihin, käytetään näytteenotossa lämmitettyä suodinkoteloa ja lämmitettyä näytelinjaa.
11 Kuva 3. Jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenottojärjestelmä (periaatekaavio) Laitteistolle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laitetoimittaja lähettää kerätyn näytteen analysoitavaksi joka toinen kuukausi. Analyysitulokset toimitetaan tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Piiput: Kummassakin savukanavassa on savukaasujen tilavuusvirta- ja lämpötilamittaus. Melumittaus: Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella 1.7.2010 alkaen (Kuva 4 alla), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (raportointi kuukausittain). Melumittauslaitteisto koostuu seuraavista komponenteista: - äänitasomittari Rion NL-21 (tarkkailuluokka 2) - tietokone - analysointiohjelma. Mittauslaitteisto kalibroidaan 3 kk:n välein laitetoimittajan toimesta (huoltosopimus). Päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä: Laitoksen valvomossa on päästömittausten tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Järjestelmän avulla raportoidaan laitoksen jatkuvatoimiset mittaukset sekä suoritetaan lupaehtojen mukainen päästömittausten redusointi. Laitoksen prosessikaaviot on esitetty Liitteessä 1 seuraavasti: Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit, Turun jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoimiset päästömittaukset
Kuva 4. Meluaidatun laitosalueen ulkopuolelle (lounaispuolelle n. 30 m) lyhtypylvääseen asennettu jatkuvatoimineen äänitasomittari (Rion NL 21) ja tiedonsiirtoyhteys 12
13 3 LAITOKSEN TOIMINNAN JA KÄYTÖNTARKKAILU VUONNA 2012 3.1 Laitoksella käsitellyt jätteet Vastaanotetut jätteet vuonna 2012: Jätteenpolttolaitokselle otettiin vuonna 2012 vastaan jätettä 48 522 tonnia. Tästä määrästä polttoon ohjautui 48 390 tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä tai polttokelpoista erityisjätettä. Tilastot vastaanotetuista jätteistä on esitetty Liitteessä 2. 3.2 Laitoksen toiminnassa syntyneet jätteet Yhdyskuntajäte: Jätteenpolttolaitoksella syntyvä vähäinen määrä yhdyskuntajätettä poltetaan laitoksella. Arinakuona: Jätteenpolttouunien arinakuonaa muodostui vuonna 2012 yhteensä 7097 tonnia ja se kuljetettiin Topinojan kaatopaikalle. Tilasto kaatopaikalle toimitetun arinakuonan määrästä on Liitteessä 3. Lopputuote: Ekokem Palvelut Oy:n kanssa v. 2012 solmitun käsittelysopimuksen mukaisesti toimitettiin Porin käsittelylaitokselle v. 2012 savukaasunpuhdistuksen lopputuotetta (sähkösuodinja pussisuodinerote) yhteensä 1 826 t. Jätevedet: Laitoksella syntyvät jätevedet saniteettitiloista johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Vuonna 2012 laskettiin viemäriverkkoon saniteettitilojen jätevesiä n. 5 000 m 3. Polttoprosessista tulevat kuona-altaan jätevedet ohjataan savukaasunpuhdistuslaitoksen prosessivedeksi. Kuonabunkkerista kerätty vesi johdetaan ja käytetään kokonaisuudessaan puolikuivan savukaasunpuhdistusprosessin sumuttimen jäähdytysvetenä. Prosessivesien osalta jätteenpolttolaitos on jätevedetön.
14 3.3 Laitoksen käyttötarkkailu vuonna 2012 Jätteen käsittelykapasiteetti: Yhdyskuntajätettä poltettiin laitoksella keskimäärin 3,3 t/h/polttolinja. Käyttöaika: Jätteenpolttolaitoksen yhteenlaskettu käyntiaika vuonna 2012 oli 14 664 tuntia (I-uuni 7481 tuntia, II-uuni 7183 tuntia). Lämpömäärä: Laitoksella tuotettu, kaukolämpöverkkoon viedyn lämmön määrä vuonna 2012 oli 101 GWh eli keskimäärin 2,1 MWh/t (netto). Lämmön talteenotto: Lämmön talteenotossa käytetyn kiertopetihiekan määrä vuonna 2012 oli n. 835 tonnia. Savukaasunpuhdistus: Savukaasunpuhdistuksessa käytetyn kalkin määrä vuonna 2012 oli n. 389 tonnia ja aktiivihiilen määrä n. 4 tonnia. Laitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti mm. seuraavien parametrien avulla: uunien ja pystykattiloiden lämpötila: 6 mittauspistettä/polttolinja primaari- ja sekundaari-ilman syöttö arinalle, virtausmittaus tuotettu kaukolämpöenergian määrän mittaus kattilaveden lämpötilan mittaus sähkösuotimet, virta- ja jännitemittaus pesuri, savukaasujen eri epäpuhtauksien pitoisuudet (FTIR tekniikka, katso kohta 3.4), savukaasumäärän virtausmittaus ja savukaasun lämpötilamittaus, kalkkimaidon virtauksen mittaus PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto jatkuvatoiminen ulkomelun mittaus jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet (FTIR tekniikka) TV kuva kummaltakin arinalta valvomossa Laitoksen käytön kannalta tärkeiden mittausten lukemat merkitään käyttöpäiväkirjaan tunnin väliajoin.
15 3.4 Jatkuvatoimiset päästömittaukset ja ulkomelumittaus 3.4.1 Jatkuvatoimiset päästömittaukset Jätteenpolttolaitoksella jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston mittaus- ja näytteenottokohdat sijoittuvat seuraavasti: Polttouunit (molemmat linjat) lämpötilamittaus kolme pistettä/uuni esierotin O 2 -mittaus Savukaasukanava välittömästi sähkösuotimen jälkeen (molemmat hormit) hiilimonoksidi, CO happi, O 2 Savupiippu, taso +43.75 m merenpinnasta (molemmat hormit) lämpötilamittaus savukaasun virtausmittaus 3.4.2 Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, FTIR - tekniikka FTIR -laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H 2 O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NOx rikkidioksidi, SO 2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan myös savukaasujen hiukkaspitoisuus happipitoisuus, O 2 savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys Laitoksen jatkuvatoimisten mittalaitteiden sijainnit on esitetty Liitteessä 1.2. Savukaasumittausten tulokset on ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 mukaisesti ilmoitettava pitoisuuksina kuivassa savukaasussa, normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen. Mittaustietojen redusoinnit tehdään laskennallisesti puolikuivan savukaasun puhdistuslaitteiston jälkeen happi- ja vesimittausten avulla (FTIR laite).
16 3.4.3 Ulkomelun mittaus Laitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden vaikutuksia lähivirkistysalueelle ja lähimmälle asuinalueelle seurataan jätteenpolttolaitosta kiertävän ajotien varressa olevaan valaisinpylvääseen sijoitetulla jatkuvatoimisella äänitasomittauksella 1.7.2010 alkaen (Kuva 4), viranomaiselle esitetyn suunnitelman mukaisesti (katso Kuva 4). 3.4.4 PCDD/F yhdisteiden "jatkuvatoiminen" näytteenotto Savukaasujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia (VNa 362/2003 määrittelemät PCDD/PCDF yhdisteet, congeneerit) tarkkaillaan jatkuvatoimiseen näytteenottoon perustuvalla menetelmällä laitoksen kesäseisokin jälkeen 1.8.2010 alkaen, (näytteenkeräin ja kerätyn näytteen analyysi, Kuva 3). Näytteenoton tulos raportoidaan joka toinen kuukausi viranomaiselle. Huollot ja kalibroinnit: Mittalaitteiden toimittaja on suorittanut huoltosopimusten mukaisesti (aiemmin asennetut laitteet, uudet laitteet) mittalaitteiden huollot, kalibroinnit ja säädöt, vähintään kerran kuukaudessa. Huoltojen yhteydessä on vaihdettu suodattimia, puhdistettu putkistoa ja vaihdettu muita kuluvia komponentteja. Kalibroinnit on tehty tarkastamalla 0-pisteet typellä ja alueet aluekaasuilla. FTIR- laitteiston kalibrointi tapahtuu automaattisesti kerran vuorokaudessa (laitteiston oma sisäinen kalibroituminen). Huoltosopimuksen piiriin kuuluvat kattila 1 ja 2 laitteet sekä savukaasun puhdistuslaitoksen jälkeen olevat laitteet eli kaikki laitoksen kaasuanalysaattorit. Suoritettavat toimenpiteet perustuvat standardiin EN 14181 ja sen kohtaan AST, jonka mukaan kerran vuodessa on suoritettava seuraavat työt: - näytteenkäsittelyn toiminnan tarkistus - näytelinjan tiiveystesti - nollan ja alueen tarkistus - nollan ja alueen ryöminnän tarkistus - lineaarisuuskalibrointi - dokumentoinnin tarkistus. Jätteenpolttolaitoksen eri mittalaitteiden QAL2- mittaukset toteutettiin velvoitemittauksen 14. 16.5.2012 yhteydessä. Tarkastusmittaukset koskivat SO 2 -, NO x -, CO-, TOC-, HCl-, savukaasun virtausta ja hiukkasmittauksia. Mittaukset tehtiin standardin SFS-EN 14181 mukaisesti. Mittaustulosten perusteella laitoksen ilmaan johdettavat päästöt alittavat raja-arvot.
17 Laitosmittaukset vuonna 2012: 1. Polttolinjat Linjakohtaiset mittaukset ovat toimineet koko vuoden hyvin. Päästömittausten tiedonkeruun kuukausiraporttien pohjalta voi todeta, että mittalaitteet ovat toimineet pääsääntöisesti moitteettomasti. 2. Savukaasunpuhdistuslaitos Jätteenpolttolaitoksen jatkuvatoiminen päästömittauslaitteisto toteutetaan FTIR - tekniikkaan perustuvalla laitteistolla. Laitteisto mittaa savukaasukanavasta ns. letkusuotimen jälkeen ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 mukaisesti seuraavat päästökomponentit: hiilimonoksidi, CO vesipitoisuus, H 2 O kloorivety, HCl fluorivety, HF typen oksidit, NOx rikkidioksidi, SO 2 kokonaishiilivedyt, TOC Edellisten komponenttien lisäksi ko. kohdasta mitataan myös savukaasujen hiukkaspitoisuus ja happipitoisuus, O 2 savukaasujen jatkuvatoiminen PCDD/PCDF näytteenkeräys. Uusittu raportointikäytäntö noudattaa ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. PCDD/PCDF näytteenkeräysjärjestelmälle on tehty huoltosopimus laitetoimittajan kanssa. Laite huolletaan ja tarkastetaan käyntien yhteydessä. FTIR -mittalaite huolletaan ja kalibroidaan kerran kuukaudessa mittalaitetoimittajan toimesta huoltosopimuksen mukaisesti. Huoltojen yhteydessä on tarkastettu mittalaitteen toiminta ja näytteenottolinjojen toiminta. Huoltojen välillä laitoshenkilökunta seuraa laitteen toimintaa säännöllisesti. FTIR - laitteisto on toiminut hyvin ja luotettavasti koko vuoden 2012. 3. Piiput Velvoitemittauksen yhteydessä v. 2012 tarkastettiin lämpötila- ja virtausmittaukset ja niiden näyttämien todettiin olevan luotettavia.
18 3.5 Seisokit, häiriötilanteet 4. Tiedonkeruujärjestelmä: Jatkuvatoimisten mittauslaitteistojen tiedonkeruu- ja raportointilaitteistoa sekä mittaustulosten raportointikäytäntöä on päivitetty vastaamaan ympäristöluvan 30.9.2009 vaatimuksia. Raportointikäytäntö noudattaa jätteenpolttolaitoksen ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 ja VNa 362/2003 asettamia mittaustulosten raportoinnista annettuja vaatimuksia ja ohjeita. Laitos on ollut pois käytöstä kesäseisokin ajan 22.6. 29.7.2012. Puolikuiva savukaasunpuhdistuslaitos on toimintavuoden aikana ollut pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana: Polttolinja 1: 12 h Polttolinja 2: 8 h Sähkösuodattimet ovat toimintavuonna olleet pois käytöstä kattiloiden käyttöaikana seuraavasti: Polttolinja 1: 9 h Polttolinja 2: 14 h Savukaasunpuhdistuslaitos ja sähkösuodatin eivät ole olleet samanaikaisesti pois käytöstä. 3.6 Laitoksella tehdyt merkittävät huolto- ja muutostyöt sekä hankinnat Laitoksella on toimintavuonna 2012 tehty mm. seuraavat huolto- ja muutostyöt sekä hankintapäätökset: molempien linjojen seisokkipuhdistus (kesä- ja muut seisokit) molempien jätekahmarien tarkastus ja kunnostus puhaltimien tarkastus ja huolto savukaasunpuhdistuslaitteiston ja polttolaitteiston tarkastus ja vuosihuolto raportointikäytännön kehittäminen (grafiikan lisäys ja muutokset) savukaasunpuhdistusyksikön (letkusuodin) tarkastus ja kunnostus letkusuotimen (savukaasut) sulkusyöttimen vaihto 3.7 Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto 2012 Polttolaitoksen vuosiyhteenvetoon (ympäristöhallinnon raportointipohjat) on kerätty keskeisiä laitoksen toimintaa koskevia tietoja kuukausittain. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto on Liitteenä 5.
19 4 VELVOITEMITTAUKSET VUONNA 2012 Viranomaisen määräämät vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset sekä laitoksen QAL2 - tarkastusmittaus tehtiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksella 14.- 16.5.2012 ja suppeammat velvoitemittaukset 10. - 11.9.2012. Mittaukset käsittivät jätteenpolttolaitoksen vuosittaiset viranomais-velvoitemittaukset sekä rinnakkaismittaukset laitoksen jatkuvatoimisille kaasuanalysaattoreille, virtausmittareille ja lämpötila-antureille. Mittauksissa selvitettiin laitoksen ilmansuojeluilmoituksessa esitettyjen päästökomponenttien pitoisuuksia ja todennettiin mittauksin ja laskelmien avulla polttolaitoksen uunien poltto-olosuhteiden vaatimusten täyttymistä. Rinnakkaismittausten avulla verrattiin laitoksen analysaattoreiden toimintaa mittausryhmän omiin analysaattoreihin. Laitoksen savukaasuanalysaattoreille tehtiin myös monipistekalibroinnit mittalaitteiden lineaarisuuden tarkistamiseksi. 4.1 Vuosittaiset savukaasujen päästömittaukset Mittaustulosten perusteella (Ramboll Analytics Oy) laitoksen päästöt alittavat VNa 362/2003 ja ympäristölupapäätöksen 30.9.2009 määrittelemät savukaasupäästöjen rajaarvot. Laitoksen jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston (FTIR - mittalaite) tulokset eri savukaasukomponenteille on ilmoitettu kuivassa savukaasussa normaalitilassa redusoituna 11 % jäännöshappipitoisuuteen (O 2 ). Nämä mittaustulokset sekä velvoitemittauksissa analysoidut PCDD/PDCF yhdisteiden mitatut savukaasupitoisuudet sekä vertailu lupamääräyksiin on esitetty Liitteessä 4 seuraavasti: Yhteenvetotaulukko päästömittauksista 14. 16.5.2012 sekä yhteenvetotaulukko molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista sekä viipymäaikalaskelmista Yhteenvetotaulukko rinnakkaismittauksista 14. 16.5.2012. Yhteenvetotaulukko päästömittauksista 10. - 11.10.2012. PCDD/PCDF yhdisteiden savukaasupitoisuudet 10. - 11.10.2012.
20 4.2 Rinnakkaismittaukset: Jatkuvatoimisten kaasuanalysaattoreiden, hiukkas- ja virtausmittareiden ja lämpötilaantureiden rinnakkaismittaukset sekä QAL2- mittaukset suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n toimesta laitoksen vuosittaisten päästömittausten yhteydessä 14. 16.5.2012. Rinnakkaismittaustulosten perusteella laitoksen mittalaitteet toimivat luotettavasti mittaustoleranssien puitteissa ja niiden tulokset ovat hyvin lähellä referenssimittalaitteita. Savukaasujen hiukkaspitoisuudet ovat erittäin pieniä, tasolla 1 mg/m 3 n tai sen alle, ja lähestyvät käytetyn tekniikan mittaustarkkuutta (manuaalinen näytteenotto, savukaasukanavaan asennettu jatkuvatoiminen hiukkasmittaus). Tulokset rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteen 4 taulukoissa. 4.3 Poltto-olosuhdevaatimusten täyttymisen tarkastelu Laitokselle on asetettu vaatimus poltto-olosuhteista, joiden mukaan tulipesässä savukaasujen lämpötilan on oltava yli 850 o C viimeisen ilmasyötön jälkeen, savukaasujen viipymäaika vähintään 2 sekuntia ja jäännöshappipitoisuuden vähintään 6 %. Viipymäaikalaskelmat perustuvat kattilavalmistajan ilmoittamiin laskukaavoihin, laskennallisiin savukaasumääriin ja tilaajan toimittamista tulipesäpiirustuksista laskettuihin lämmönsiirtopintoihin. Yhteenveto molempien kattiloiden tulipesien lämpötilojen rinnakkaismittauksista on esitetty Liitteessä 4. 4.4 Arinakuona, lentotuhka ja lopputuote Vuosittaisen päästömittaustutkimuksen (Ramboll Analytics Oy) yhteydessä analysoitiin molempien polttolinjojen arinakuonan, lentotuhkan ja lopputuotteen kokoomanäytteistä PCDD/PCDF -yhdisteet, raskasmetalleista elohopea, kadmium ja lyijy sekä palava ainesosa. Yhteenveto tuloksista on esitetty Liitteessä 6. Jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan mukaisesti arinakuonan, pohjakuonan, näytteenotto suoritetaan kolme - neljä kertaa vuodessa. Ympäristöluvan mukainen näytteenotto on aloitettu vuonna 2006. Näytteenottokertoja on ollut neljä vuoden 2012 aikana seuraavasti: 1. 3/2012 2. 6/2012 3. 10/2012 ja 4. 12/2012.