Menestystarinoita Pohjanmaalta

Länsi-Suomen EAKR-ohjelma Menestystarinoita Pohjanmaalta

Tekijät esille! Hyvä lukija, Pohjanmaan liitto haluaa tämän esitteen avulla nostaa esille ihmiset hankkeiden takaa. Olemme siksi antaneet heistä muutamille mahdollisuuden itse kertoa, miksi he ovat ryhtyneet hankkeeseen ja mitkä ovat sen tavoitteet. Esitteen yksitoista hanketta ovat kaikki menestystarinoita, jotka omalta osaltaan vaikuttavat kilpailukyvyn, vetovoiman ja innovatiivisuuden lisääntymiseen niin alueellisesti kuin paikallisestikin. Länsi-Suomen EAKR-ohjelma Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmalla on Länsi-Suomessa omat tavoitteensa ja sisältönsä. Länsi- Suomen suuralueeseen kuuluvat paitsi Pohjanmaa, myös Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa. Suomessa alueellinen kilpailukyky edellyttää, että maakunnat tunnistavat kilpailukykynsä eri osatekijöiden merkityksen ja löytävät omat vahvuutensa ja menestystekijänsä. Jotta alueilla pystytään jatkossakin vastaamaan kiristyvään kilpailuun ja rakenteellisiin muutoksiin, täytyy paikalliset kilpailukyvyn avainelementit säilyttää ja niitä kehittää. Länsi-Suomessa tuettava toiminta jakaantuu neljään toimintalinjaan: Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinja 4: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Tukea kehittämisklustereiden muodostumiseen Länsi-Suomen EAKR-ohjelman erityisteemojen toteutus muodostaa kokonaisuuden, jossa kärkiklustereiden, innovaatio- ja oppimisympäristöjen sekä hyvinvointipalvelujen määrätietoinen kehittäminen ja kansainvälisen vetovoiman lisääminen tukevat kehittämisklustereiden muodostumista alueella. Teemallinen ja kärkiklustereiden kehittäminen tukevat samalla kansallista osaamiskeskusohjelmaa Länsi- Suomessa ja ne tukeutuvat toteutuksessa maakuntien omiin teemoihin tiivistäen ohjelma-alueen elinkeinojen kehittämistä. Rahoitus Länsi-Suomen EAKR-ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on lähes 400 miljoonaa euroa. Julkiseksi rahoitukseksi lasketaan EU:n, valtion ja kuntien rahoitus. Julkisesta rahoituksesta EU:n osuus on 159,4 miljoonaa euroa ja kansallinen valtion ja kuntien rahoitusosuus 239,1 miljoonaa euroa. EU:n osuus julkisesta tuesta on keskimäärin 40 % koko ohjelman tasolla. Vuosina 2007 2011 Pohjanmaan liitto rahoitti yhteensä 61 hanketta. Kaikkien näiden hankkeiden kokonaisbudjetti on 14 616 347 euroa, josta EU:n ja valtion osuus on ollut 9 367 211 euroa. Loppuosan ovat rahoittaneet Pohjanmaan kunnat sekä hakijat itse. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kautta Pohjanmaan liitto voi vuoteen 2014 asti rahoittaa erinäisiä kehittämishankkeita alueellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeiden toiminta-alue saattaa usein olla seutukunta tai koko maakunta, mutta silti mukana voi olla toimijoita koko Länsi-Suomen ohjelma-alueelta. Liitto pyrkii toiminnassaan keskittymään hankkeisiin, joissa yhdistyvät useamman toimijan tavoitteet ja jotka maakunnan kehityksen kannalta ovat tärkeitä. Näin toteutetaan hankkeiden avulla myös maakuntaohjelmaa ja seudullista strategiatyötä. Suurikin kehitysaskel voi saada alkunsa pienestä ideasta. Toivomme, että tämän esitteen hankkeet omilla onnistumisillaan antavat aihetta uusille ideoille. Anna siis itsesi inspiroitua ja luo oma menestystarinasi! Pohjanmaan liitto kuva: vasek

Uutta energiatietoa rakennusalalle Suomen ensimmäisten matalaenergiakerrostalojen lattioiden alla ja seinien rakenteissa hyrrää jatkuva tutkimuslaboratorio. Vaasan Suvilahdessa meren rannalla kohoaa kaksi uutta kerrostaloa. Ne ovat vaasalaisten viihtyisiä koteja, mutta samalla tärkeitä tutkimushankkeita. Talot poimivat lämpönsä auringon säteistä ja syvältä maan uumenista. Aurinko lämmittää talojen käyttöveden, ja maalämpö kulkeutuu asuntoihin vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lämpöä kerätään jatkuvasti talteen myös huoneistojen poistoilmasta. Vaasan ammattikorkeakoulun EAKR-hankkeen ansiosta Suomen ensimmäiset matalaenergiakerrostalot tulevat tarjoamaan rakennusalalle tärkeitä vastauksia. Tutkimuksessa tarkastellaan uusiutuvan energian käyttöä rakentamisessa: maan alle ja seinien rakenteisiin on asennettu antureita, jotka mittaavat kosteutta, lämpöä, energian käyttöä ja talojen eri energiatehokkuusmääräysten vaikutuksia. Tutkimustuloksista tulee hyötymään koko rakennusala, uskoo hankkeen vetäjä ja yliopettaja Tapani Hahtokari Vaasan ammattikorkeakoulusta. EAKR-hankkeen ansiosta Suomen ensimmäiset matalaenergiakerrostalot tulevat tarjoamaan rakennusalalle tärkeitä vastauksia. ensimmäistä kertaa myös lämmön riittävyyttä maaperässä. 200 metrin syvyyteen on porattu yhteensä 24 lämmönkeruuputkea. Tutkimusanturit on viety maan syvyyksiin kartoittamaan, kuinka lämpöä riittää eri vuodenaikoina useamman kerrostalon käyttöön. Kolmen omakotitalon verran energiasäästöä Kun käytössä on luonnon uusiutuvaa energiaa, asumiskulut laskevat. Tutkimustulosten mukaan aurinko- ja maalämmön hyödyntäminen on ollut kohdetaloissa taloudellisesti erittäin järkevää: järjestelmä on säästänyt käyttöveden ja talojen lämmityksen kuluja huomattavasti verrattuna normaaliin kerrostaloon. Talot ovat säästäneet myös energiaa paremman eristyksensä ansiosta. Mittausten ja laskelmien mukaan paremmin eristetyssä kerrostalossa säästöä aikaisempaan verrattuna on tullut jopa 60 MWh vuodessa, mikä vastaa jopa kolmen omakotitalon vuosikulutusta, Hahtokari iloitsee. Uusia lukuja rakennustieteeseen Kohti tulevaisuuden nollaenergiatasoa Tutkimuksemme näyttää, mihin suuntaan rakennusalalla on mentävä, kertoo EAKR-hankkeen vetäjä, VAMKin yliopettaja Tapani Hahtokari. Suvilahden kerrostaloista ensimmäinen on rakennettu vuoden 2007 ja toinen vuoden 2010 energiatehokkuusmääräysten mukaisesti. Seiniin asennetut tutkimusanturit voivat nyt vertailla erilaisten lämmöneristystasojen vaikutuksia rakenteisiin. Talojen eristystason lisäämisestä usein väitellään, sillä paksuihin seiniin saattaa tiivistyä kosteutta. Selvitämme nyt ensimmäistä kertaa seinärakenteen paksuuden aiheuttamia riskejä, Hahtokari kertoo. Seinien kosteuden lisäksi huoneistokohtaiset mittarit kartoittavat lämpötiloja. Mittausyksiköt kertovat talon rakenteista eri vuodenaikoina ja erilaisissa säätiloissa. Yksiköt antavat tuloksia viiden minuutin välein, ja ne tallennetaan tietokantaan verkkosivulle http://matalaenergia.puv.fi. Hahtokari kertoo, että tutkimushankkeessa tarkastellaan Vaasan Suvilahdessa Teirinkadulla on kaksi kerrostalon kokoista tutkimushanketta, jotka on rakennuttanut Lakea Oy ja urakoinut Peab Oy. Uudet rakentamismääräykset ohjaavat vuosi vuodelta kohti ekologisempaa energiankäyttöä. Vuonna 2020 uudisrakennusten on oltava jo nollaenergiatasoa. Hahtokarin mukaan juuri nyt on aika etsiä ratkaisuja, joilla tulevaisuuden ekologista asumista voidaan rakentaa. Uusiutuvan energian on pian korvattava täysin rakennukseen ostettava energia. Tutkimuksemme ansiosta uudisrakennuksen seinärakenteelle voidaan laskea optimaalinen eristystaso, kun käytetään uusiutuvaa energiaa ja halutaan täyttää tulevien rakentamismääräysten vaatimukset. Uraauurtava tutkimuksemme näyttää, mihin suuntaan alalla on mentävä. energia Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen matalaenergiakerrostalorakentamisessa ORGANISAATIO Vaasan ammattikorkeakoulu TOTEUTUSAIKA 1.9.2010 31.12.2012 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 142 400 EAKR-TUKI 99 680

Kolmasosa Suomen tuotannosta voisi sijaita tällä seudulla, jos kaikki menee hyvin. Ja täältä löytyy kyllä kapasiteettia! Timo Vauhkonen, projektipäällikkö Suupohjan rannikkoseutu, eli Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki, kuuluu niihin Suomen alueisiin, joilla on eniten tuulivoiman kehittämissuunnitelmia. Tuuliolosuhteet ovat alueella erinomaiset, joten uudelle teollisuudelle on suurta tarvetta. Aloite EAKR-hankkeelle tuli seudulta, joten Biowind-projekti käynnistyi vuoden 2010 lopussa kolmen vuoden rahoituskaudella. Dynamon projektipäällikkö Timo Vauhkonen kertoo, että seudulle on luvassa suuria suunnitelmia: sieltä on varattu alueita, joille toivon mukaan nousee piakkoin uljaita tuulimyllyjä. suuksia voitaisiin parantaa tuulivoiman rakentamishankkeissa. Oppaan avulla halusimme myös esitellä seudun osaamista potentiaalisille voimayhtiöille. Osto-oppaassa on peräti 40 yritystä Kristiinankaupungista, Närpiöstä ja Kaskisista. panostus. Kolmasosa Suomen tuotannosta voisi sijaita tällä seudulla, jos kaikki menee hyvin. Ja täältä löytyy kyllä kapasiteettia, Vauhkonen vakuuttaa. Monet asiat puhuvat Pohjanmaan puolesta tuulivoima-asiassa. Rannikon tuuliolosuhteet ovat ihanteelliset, ja seudulla on runsaasti harvaan asuttuja alueita. Lisäksi Pohjanmaalta löytyy kapasiteettia ja osaamista myös muihin tarvittaviin tehtäviin. Työllisyyden kasvu olisi myös merkittävä etu. Ympäristöstrategia Biowind ei ole pelkästään työskennellyt tuulivoima-asioiden parissa, vaan edistänyt myös paikallisesti tuotetun ja uusiutuvan energian käyttöä eri muodoissa. Yhtenä tavoitteena on ollut jätehuollon parantaminen ja bioenergiamuotojen, kuten hakkeen, energiapuun ja biokaasun, käytön lisääminen. Seudulla tarvitaan ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Kaikilla kunnilla ja yrityksillä tulee olla uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen strategia. Biokaasun valmistukseen voidaan käyttää muun muassa lannoitetta, kasvihuoneiden ja turkistarhauksen jäämiä ja jopa perunankuoria. Vihreästä leimasta tulee yhä tärkeämpi kuntien imagolle! Biowind puhaltaa energiaa tuulivoimasta Suupohjan rannikkoseudun asukkaita, kuntia ja yrityksiä kannustetaan kestävään kehitykseen. Yritysten valmistelua ja motivointia hyvissä ajoin Hankkeen ensimmäisenä vuotena olemme pääasiassa keskittyneet pienten ja keskisuurten yritysten koulutuksen valmisteluun ja suunnitteluun tuulivoiman rakentamisprosessia silmällä pitäen, Vauhkonen kertoo. Hän huomauttaa hyvissä ajoin aloitettujen esivalmistelujen tärkeydestä, jotta kaikki olisivat valmiita kun on toteutuksen aika. Biowind on myös kartoittanut seudun yritykset osto-oppaaseen, jotta teollisuus- ja palveluyritysten liiketoimintamahdolli- Lisää uusiutuvaa energiaa Suomeen Nykyään 0,4 % energiasta on peräisin tuulivoimasta, kahdeksan vuoden kuluttua luvun tulisi olla 6 %. Tässä suhteessa Suomi laahaa kaukana jäljessä muista Pohjoismaista, sillä pelkästään Ruotsissa tuulivoimaa on kymmenen kertaa enemmän.suomessa, ja varsinkin Pohjanmaalla, suunta on kuitenkin oikea. Tällä hetkellä meillä on suunnitteilla noin 300 tuulivoimalaitosta Suupohjan rannikkoseudulle. Jotkut suunnitelmat ovat jo pidemmällä ja toiset vasta lähtökuopissa. Kun ajatellaan, että koko Suomessa on vain 100 tuulivoimalaitosta, tämä on suuri energiabiowind ORGANISAATIO Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy TOTEUTUSAIKA 15.9.2010 14.9.2013 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 300 000 EAKR-TUKI 210 000

kuva: oy vaasa parks ab Vaasasta sujuvasti maailmalle ja takaisin Kun alueen teollisuus tarvitsee toimivia logistiikkaratkaisuja, kääritään hihat ja luodaan niille parhaat mahdolliset edellytykset. Vaasan lentoaseman viereen kaavaillaan Vaasanseudun logistiikkakeskusta, joka parantaa koko ympäröivän maakunnan logistisia edellytyksiä. Suunnitelmissa on myös uuden lentorahtiterminaalin ja asematason rakentaminen. Vaasan seutu tunnetaan yhtenä Suomen yritysvaltaisimmista alueista, jossa vientiteollisuus porskuttaa vahvana. Elinkeinoelämän logistisista tarpeista on syntynyt kaksi tärkeää EAKR-hanketta: Vaasa Airport Park Logistics Center ja Logistic Solutions. Molemmat paiskivat töitä sen eteen, että Vaasan logistiikka kehittyisi parhaalla mahdollisella tavalla niin maalla, merellä kuin ilmassa. Hankkeiden avulla olemme voineet luoda valmiita foorumeja ja yhteistyömuotoja, jotka antavat hyvän ja valmiin perustan viedä seudun logistiikkaa eteenpäin, kertovat projektipäälliköt Riitta Björkenheim ja Tommi Tuominen Vaasanseudun Kehitys Oy:stä VASEKista. Uusia yhteyksiä Visiona on saada Vaasa näkyvästi maailman kartalle ja nostaa seudun logistinen infrastruktuuri ja palveluntuotanto uudelle tasolle. Björkenheim ja Tuominen ovat uurastaneet selvitysten, suunnitelmien, markkinoinnin ja uusien yhteyksien luomiseksi. Strategiana on ollut kerätä kaikki tarpeet yhteen ja viedä siten kokonaisuutta eteenpäin. Tämä on ollut eräänlaista Työn näkyvänä tuloksena Vaasaan on saatu jo kaksi uutta lentoyhtiötä ja viisi uutta lentoyhteyttä. match makingia elinkeinoelämän kanssa, Björkenheim luonnehtii. Lentologistiikkahanke on tukenut sekä rahti- että matkustajaliikenteen kehittämistä. Työn näkyvänä tuloksena Vaasaan on saatu kaksi uutta lentoyhtiötä ja viisi uutta lentoyhteyttä. Air Baltic alkoi liikennöidä Vaasasta 2009. Lisäksi on saatu yhteydet Kööpenhaminaan, lisää lentoja Tukholmaan ja lennot Kittilään ja Tallinnaan, Tuominen ja Björkenheim luettelevat. He ovat tyytyväisiä, sillä kansainvälisten lentoyhteyksien turvaaminen on ehdoton edellytys sekä rahti- että henkilöliikenteen kasvulle. Onnistuneen työn tuloksena Vaasaan on voitu luoda myös konkreettinen matkustajaliikenteen kehittämisprosessi. Toteutusvalmiita suunnitelmia Logistiikkaratkaisujen kehittäminen vaatii erityisesti panostuksia infraan. Vaasan lentoaseman viereen kaavaillaan Vaasan seudun logistiikkakeskusta, joka parantaa koko ympäröivän maakunnan logistisia edellytyksiä. Suunnitelmissa on myös uuden lentorahtiterminaalin ja asematason rakentaminen Vaasan lentoasemalle. Kun suunnitelmat ovat valmiina, käytännön toteutus voidaan aloittaa lyhyelläkin varoitusajalla. Lentorahtiterminaalin rakentaminen on aloitettu, ja asematason suunnitelmat ovat valmiina. Hankkeet etenevät maailman taloudellisen tilanteen mukaan, sillä se heijastuu nopeasti myös lentorahtiliikenteeseen, Björkenheim tietää. Logistiikkamuodot yhdessä vahvempia Björkenheimin ja Tuomisen mukaan Vaasan kaikki logistiikkamuodot tukevat läheisesti toinen toistaan. Siksi lento-, laiva-, tieja raideliikennettä halutaan viedä eteenpäin kokonaisuutena. Lentoaseman läheisyyteen rakentuva logistiikka-alue palvelee sekä tie- että raideliikennettä. Kun logistiikkatoimintoja keskitetään samalle alueelle, elinkeinoelämää voidaan palvella tehokkaammin. Tavoitteemme on lisätä liikennettä myös Vaasan satamassa, jotta Vaasan seutu, elinkeinoelämä ja satama voivat maksimaalisesti hyötyä toisistaan, Tuominen selvittää. Logistiikan eteen tehty työ on jo tuottanut hedelmää. Päätösten pohjaksi on voitu tarjota tärkeää lisätietoa, mikä on nopeuttanut asioiden etenemistä. Päättäjille on tehty selvityksiä ja rahoituksen tarvitsemaa seudullista edunvalvontaa on hoidettu ahkerasti. Eri toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on arvossaan tulevaisuudessakin. Logistiikan kehittämiselle on selvä tilaus. Esimerkiksi lentoliikenteessä ja satamassa monia tavoitteita on jo saavutettu, nyt vain varmistetaan että palvelu pelaa. Työ siis jatkuu! VASEKin projektipäälliköt Tommi Tuominen ja Riitta Björkenheim edistävät Vaasan lento-, laiva-, tie- ja raideliikennettä kokonaisuutena, sillä kaikki logistiikkamuodot tukevat toisiaan. logistiikka Vaasa Airport Park Logistics Center ORGANISAATIO Vaasanseudun Kehitys Oy TOTEUTUSAIKA 1.1.2008 31.12.2011 TOIMINTALINJA TL 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen KOKONAISBUDJETTI 500 000 EAKR-TUKI 350 000 Logistic Solutions ORGANISAATIO Vaasanseudun Kehitys Oy TOTEUTUSAIKA 1.4.2010 31.3.2013 TOIMINTALINJA TL 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen KOKONAISBUDJETTI 400 000 EAKR-TUKI 280 000

Yleensä kaikki energiaan syötetyt eurot lähtevät ulos omalta alueelta. Ne päätyvät jopa ulkomaille kaukaisiin öljyvaltioihin saakka. Entä jos se sama raha jäisikin pyörimään omalle alueelle? Sillähän olisi valtava taloudellinen vaikutus! Näillä sanoilla Levón-institutin kehittämispäällikkö Pekka Peura on herättänyt kuulijat Pietarsaaren seudulla. Ihmiset hämmästelevät, voisiko se olla totta? ESSI-hanke (Energy Self- Sufficient Initiative) paiskii hartiavoimin töitä, jotta vastaukseksi saadaan kyllä. Ylimaakunnallista hanketta koordinoi Patrik Sjöholmin johdolla Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Hankekumppaneina mukana ovat myös Jyväskylän, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut. Pietarsaaren seutukunnassa on paljon maataloutta, jota voitaisiin hyödyntää energian tuottamisessa. Työllisyys paranee, ympäristökuormitukset vähenevät ja alueen talous kasvaa. Ohjelma etsii energianlähteet läheltä ESSI-hankkeella on Länsi-Suomen läänissä neljä pilottialuetta, jonne Länsi-Suomen Energiaomavaraisuusohjelmaa jalkautetaan kehitetyn ASPIRE-mallin avulla. Ohjelman tavoitteena on luoda parhaat mahdolliset edellytykset energiaomavaraisuuden toteuttamiselle ja samalla käynnistää ideoituja projekteja myös käytännössä. Vaasan yksikön pilottialue on Pietarsaaren seutukunta. Olemme perustaneet alueellisen ohjausryhmän, jossa on mukana kuntien edustajia, teknisiä johtajia ja energialaitosten asiantuntijoita. Kartoitamme yhdessä alueelle ominaisia piirteitä ja kehitystarpeita, Peura kertoo ohjelman ensivaiheista. Toisessa vaiheessa alueen asukkaille tiedotetaan kehittämistoimista ja lisätään kaikkien sidosryhmien tietotaitoa uusiutuvasta energiasta ja energian säästämisestä. Seudulta haetaan myös tiettyjä kyvykkyyksiä ja ammattikuntia, joita tarvitaan mukaan ohjelman yhdessä eteenpäinviemiseen. Ohjausryhmä kokoaa lopulta parhaat ydinideat, joilla paikallista energiaomavaraisuutta voitaisiin edistää. Luomme toimintasuunnitelman, jolla voidaan aloittaa projektien käytännön toteuttaminen. Mitoitamme resurssit, rahoituksen ja aikataulut, Sjöholm esittelee. Pietarsaaren seutu voisi lämmetä biokaasulla Peuran ja Sjöholmin mielestä Pietarsaaren seutu on hankkeen kannalta hedelmällinen. Siellä on sekä maaseutua että kaupunkia ja paljon erityyppistä osaamista. Energiaa seudulla riittää, mutta miten voitaisiin lisätä omavaraisuutta? Ympäryskuntien maatiloilta voitaisiin kerätä biokaasua koko alueen energiakäyttöön. Seudulla on myös paljon maalämmön osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Alueen veneteollisuuden lasikuituosaamisesta voisi olla hyötyä tuulivoimayrityksille. Ajan myötä hankeyhteistyöstä voi nousta aivan uusia innovaatioita ja uutta yritystoimintaa, Peura maalailee. Miehet tietävät, että energiaomavaraisuuden kohentuminen tuo positiivisia vaikutuksia. Tuloksia on jo nähtävillä Suupohjan seutukunnassa, jossa sama ohjelma on aiemmin viety läpi. Myös Pietarsaaren seudulla on odotettavissa sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Työllisyys paranee, ympäristökuormitukset vähenevät ja alueen talous kasvaa. Hankkeen myötä voimme kehittää ja tarjota valmiin etenemismallin myös muille alueille. ASPIRE-malli SUUNNITTELU PERUSTAMINEN TIETOISUUS KYVYKKYYDET TOIMINTA- SUUNNITELMA «SUUNNITTELE TOIMI / KORJAA» «TOTEUTA» TARKISTA SOSIAALISET VAIKUTUKSET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET Kohti energiaomavaraisuutta Alueiden omilla voimavaroilla voitaisiin usein tuottaa ennennäkemätöntä energiaomavaraisuutta. Avuksi tarvitaan vain oikeat askelmerkit. Vaasan yliopiston ESSIasiantuntijat Pekka Peura ja Patrik Sjöholm keräävät yhteen alueelle ominaisia piirteitä ja resursseja, joilla energiaomavaraisuutta voidaan konkreettisesti lähteä edistämään. energia ESSI Länsi-Suomen energiaomavaraisuusohjelma ORGANISAATIO Levón-instituutti, Vaasan yliopisto TOTEUTUSAIKA 1.9.2009 31.8.2012 TOIMINTALINJA TL 2.Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 320 000 EAKR-TUKI 220 000

Tehoa tekniikan kampukselle Missiona on tuottaa entistä enemmän teknistä osaamista, tutkimustietoa ja uusia työntekijöitä Vaasan seudun teollisuudelle. Technobothnian johtaja Timo Kankaanpää on perustanut tekniikan kampukselle osaamiskeskuksia, joissa alueen yritykset ovat vahvasti mukana. Tuloksena on jo syntynyt esimerkiksi tuulivoimatekniikan hanke Algeriaan, ja putkessa on tulossa paljon uutta ja mielenkiintoista. Timo Kankaanpää, Vaasan yliopisto, projektipäällikkö Vanhan puuvillatehtaan kutomohalli, Technobothnia, elää uutta elämäänsä modernina tekniikan tutkimuskeskuksena. Se on Vaasan tekniikan kampuksen sydän, kolmen korkeakoulun yhteistyön tulos, jonka käytävillä ja laboratorioissa käy mukava vilske. Vaasassa tekniikan ala on kovassa nosteessa. Seudun teollisuus tarvitsee tulevina vuosina satamäärin lisää osaavaa työvoimaa. Elinkeinoelämä on kääntänyt katseensa korkeakouluihin, ja korkeakoulut rekrytoivat ja kouluttavat, minkä kerkiävät. Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia sekä VASEK Oy perustivat avuksi EAKR-hankkeen, jonka tavoitteena on entisestään vahvistaa tekniikan alan korkeakoulutusta ja tutkimusta. Tuomme tehoa tekniikan kampukselle organisoimalla toimintaa uudelleen. Lisäämme yhteistyötä alan yritysten kanssa ja pyrimme aktivoimaan opiskelijamarkkinointia, kertoo hankkeen projektipäällikkö, Technobothnian johtaja Timo Kankaanpää. Teollisuusyritykset innolla mukana Technobothnia tarjoaa yrityksille tutkimus- ja kehitysprojekteja sekä tuotekehityspalveluita. Seudun elinkeinoelämä on lähtenyt innolla mukaan kehittämään tekniikan kampusta. Hankkeen puitteissa kampukselle on perustettu tekniikan eri osaamisaloittain osaamiskeskuksia. Ryhmissä on mukana aina 3 5 teollisuusyritystä ja edustajat Vaasan yliopistosta, Vaasan ammattikorkeakoulusta ja Novialta. Firmat ovat erittäin sitoutuneita ja täysillä työssä mukana. Ryhmät ovat eräänlaisia neuvottelukuntia, jotka tapaavat neljännesvuosittain. Niiden tehtävä on siirtää tietoa, oppia toisiltaan ja luoda uusia kansainvälisiä yhteishankkeita, Kankaanpää selvittää. Työryhmissä on mukana teollisuusjättejä, kuten Wärtsilä, ABB ja Vacon, mutta myös pienempiä pk-yrityksiä, kuten Mervento, Mapromec, Geopipe. Kankaanpään mukaan strategiana on tehdä yhteistyötä esimerkiksi Vaasassa väitelleiden kansainvälisten opettajien kanssa. Työryhmien suunnitelmat voidaan viedä lopulta yhdessä käytäntöön opettajien kotimaihin ja luoda Vaasan alueen teollisuudelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia nopeasti kasvavilla markkinoilla. Korkeakoulujen kautta tehdyllä työllä on niin sanotusti vapaat kädet. Tuloksena on jo syntynyt esimerkiksi tuulivoimatekniikan hanke Algeriaan, ja putkessa on tulossa paljon uutta ja mielenkiintoista, Kankaanpää paljastaa. Tekniikan kampus vahvistuu markkinoinnilla ja yhteistyöllä Tekniikan kampuksella tehdään töitä, jotta mahdollisimman paljon uusia opiskelijoita hakeutuisi Vaasaan teknisille aloille. Technobothniaan kutsuttiin kerran jopa alakoulun kolmasluokkalaisia, jotta kiinnostus alaan voitaisiin herättää jo varhain. Vierailu oli erittäin palkitsevaa. Lapset saivat tehdä paljon itse ja kokeilla robotteja. He olivat haltioissaan! Kankaanpää iloitsee. Hän arvostaa seudullista markkinointia, jossa kaikki toimijat puhuvat samoilla luvuilla ja jossa alueen osaaminen on yksi kärkiviesteistä. Kankaanpää haluaisi vieläkin tiivistää paikallista yhteistyötä, sillä vain yhteistyössä korkeakoulut voivat kasvaa ja tekniikan kampus kukoistaa. Potentiaali on täällä ainakin kova, ja hyviä hankkeita on käynnissä. Olisi tärkeää vielä rationalisoida koulutusyhteistyötä, jotta se olisi entistä tehokkaampaa. Vaasa energiateknologian kärkiosaajana nostaa aina pisteitään, kun yritykset tuovat vieraitaan Technobothniaan tutustumaan. Meillä käy paljon ulkomaalaisia ryhmiä. Käytännönläheisyys ja hyvä teollisuusyhteistyö kiinnostaa ja hämmästyttää. Moni on sanonut, että haluamme ostaa samanlaisen laboratorion meille. Olen joutunut vastaamaan, että olemme valmiita neuvottelemaan mutta koulutus ja sitä tukevat laboratoriot pitää aina mukauttaa ympäristöönsä, kuten Vaasassa on lukuisten vuosikymmenten aikana tehty, Kankaanpää hymyilee. tekniikka Vaasan tekniikan kampus osana Vaasa Science Parkia ORGANISAATIO Vaasan yliopisto TOTEUTUSAIKA 1.4.2010 31.3.2013 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 319 000 EAKR-TUKI 223 300

Vuonna 2007 heräsi ajatus, että jotain olisi tehtävä Pohjanmaan metalliyritysten hyväksi. Hankkeen johtaja Stefan Malm VASEKista halusi kehittää verkoston, josta hyötyisivät kaikki alueen metallialan yritykset. Koska maantieteellisesti oli mahdotonta, että olisin paikalla Kristiinankaupungissa etelässä ja Kruunupyyssä pohjoisessa, hankkeesta tehtiin Pohjanmaan kehitysyhtiöiden yhteinen. Kun itse toimin Vaasassa, otin yhteyttä Pietarsaaren Concordiaan ja Närpiön Dynamoon. Jotta saisimme täydellisen kokoonpanon, pyysimme mukaan myös Teknologiakeskus Merinovan ja Göran Östbergin johtaman Finnmet-verkkoportaalin, Malm kertoo. Vuoden 2008 alussa nämä viisi kumppania perustivat lopulta Ostrobothnia Metal -hankkeen, jolle myönnettiin kolmivuotinen rahoitus. Kaikilla kumppaneilla oli yhteyshenkilö, jonka puoleen metalliyritykset voivat kääntyä. Näin pohjalaiseen kokonaisuuteen saatiin paikallinen ulottuvuus. Yhteistä kehitystä sitoutumattomuuden ansiosta Kokonaistilanteen hahmottamiseksi kartoitettiin ensiksi seudun metalliyritykset. Tutkittiin minkä tyyppistä teollisuutta pohjalaiset harjoittavat, miltä sukupolvenvaihdostilanne näyttää ja mitä tuotteita valmistetaan. Kun tilanne oli selvillä, voitiin tarttua kehittämiskysymykseen ja ohjata yrityksiä oikeaan suuntaan. Hanke informoi kaikkia yrityksiä tarjolla olevista koulutuksista, mutta on myös ollut aloitteentekijänä maakunnan metalliosaamista edistävien kurssien järjestämisessä. Erilaisille messuille on myös järjestetty yhteisiä linja-autokuljetuksia, joita osallistujat ovat suuresti arvostaneet. Yksi hankkeen tärkeimmistä osa-alueista on ollut yhteistyö nk. päällirakentajien kanssa. Päällirakentajat on yhteisnimitys kuorma-autojen koreja valmistaville yrityksille. Ostrobothnia Metal teki toimintaympäristöanalyysin, joka osoitti että kehitys voisi olla voimakkaampaa. Paremman kokonaisuuden aikaansaamiseksi alalle vaadittiin sekä koulutusta että yhteistyötä. Ensimmäistä kertaa kaikki päällirakentajat kerättiin saman Hanke informoi kaikkia yrityksiä tarjolla olevista koulutuksista, mutta on myös ollut aloitteentekijänä maakunnan metalliosaamista edistävien kurssien järjestämisessä. pöydän ääreen miettimään menetelmiä yhteisen ja vahvemman kehityksen hyväksi. Tämä oli mahdollista nimenomaan siitä syystä, että hankkeena olimme neutraali toimija ja halusimme toimia kaikkien parhaaksi. Ei se muuten olisi toiminut, Malm sanoo. Tulokset olivat uskomattoman hyviä ja olemme erittäin tyytyväisiä niihin. Finnmet-portaali, korvaamaton voimavara Hankevuosina Finnmet-portaali on ollut erinomaisen tärkeä voimavara. Lähes 150 rekisteröityä metalliyritystä on listattu sivulle, esimerkiksi työmenetelmän, osaamistason tai koon mukaan. Finnmetissä on ainutlaatuinen hakutoiminto, jonka kautta asiakas helposti löytää oikean yrityksen omiin tarpeisiinsa eikä pelkästään luetteloa metalliyrityksistä. Tämä on ollut todellinen valttikortti markkinointiyhteyksissä, sanoo Östberg, joka itse on kiertänyt kaikissa 300:ssa yrityksessä kertomassa portaalin eduista. Finnmet-portaalin kehittämistä jatketaan nyt uudessa hankkeessa nimeltä Finnmet Partners. Tämä hanke jatkaa Ostrobothnia Metalin aloittamaa työtä alan imagon parantamiseksi. Yhä vähemmän uusia oppilaita hakeutuu metallialan koulutuksiin, ja vuonna 2010 Ostrobothnia Metal teki laajan tutkimuksen syistä tähän. Nyt Finnmet Partners jatkaa työtä tällä saralla. Meidän pitää päästä pois stereotyyppisestä kuvasta hitsausliekkeineen ja meluisine ympäristöineen. Metallialahan on niin paljon muuta, Östberg toteaa. Yksi hankkeen tärkeimmistä osa-alueista on yhteistyö kuorma-autojen päällirakentajien kanssa. Metallitoimijat yhdessä vahvempia Koskaan aikaisemmin kaikkia ei ole kerätty yhden ja saman pöydän ääreen. Vaasanseudun Kehitys Oy, Pietarsaaren Concordia ja Närpiön Dynamo koordinoivat yhteisesti koko seudun metallialan hanketta. Jotta saimme täydellisen kokoonpanon, pyysimme mukaan myös Teknologiakeskus Merinovan ja Göran Östbergin johtaman Finnmet -verkkoportaalin, VASEKin projektipäällikkö Stefan Malm kertoo. metalli Ostrobothnia Metal ORGANISAATIO Vaasanseudun Kehitys Oy TOTEUTUSAIKA 1.1.2008 31.12.2010 TOIMINTALINJA TL 1. Yritystoiminnan edistäminen KOKONAISBUDJETTI 386 846 EAKR-TUKI 270 792

Lisää sisältöä maailmanperintöleimaan Kävijämäärää kasvattamalla voidaan maailmanperintöalueella tukea neljän kunnan yhdyskuntakehitystä. Jo kuuden vuoden ajan Merenkurkun saaristo on voinut ylpeillä asemallaan luontokohteena UNESCOn arvostetulla maailmanperintölistalla. Itse nimitys tulee pelkän diplomin muodossa. Land of the Rising Stones II -EAKR-hankkeessa Pohjanmaan Matkailu luo diplomiin kuitenkin lisää arvokasta sisältöä. Hanke on usean hankkeen joukossa viimeisin kaksivuotinen jatkohanke. Lisää houkuttelevuutta Päätavoitteenamme on ollut Merenkurkun saariston luonnonperintökohteen markkinoiminen ja sen kehittäminen matkailijoita houkuttelevaksi käyntikohteeksi. Maankohoamisen ja saariston muodostelmien ansiosta alue on ainutlaatuinen, myös maailmanlaajuisesti katsoen. Alueella on paljon potentiaalia, ja sen parissa me työskentelemme, Land of The Rising Stones II:n projektipäällikkö Kenth Nedergård kertoo. Nedergårdin mukaan hankkeen tärkeä osa on esitellä luonnonperintökohdetta näkyvästi ulospäin. Ensisijaisena tehtävänä on maailmanperintötiedon levittäminen alueellisesti ja sen jälkeen kansallisesti ja kansainvälisesti. Markkinointityötä on tehty muun muassa erilaisilla matkailu- ja vapaa-aikamessuilla eri puolilla Suomea. Matkailu edistää alueen yhdyskuntakehitystä Maailmanperintökohde sijaitsee neljän kunnan, Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin ja Maalahden, alueella. Houkuttelemalla kävijöitä kuntiin voidaan parantaa alueen yhdyskuntakehitystä ja työllisyystilannetta. Myös hankkeessa on haluttu tukea yrityksiä ja kehittää yhteistyössä niiden kanssa esimerkiksi erilaisia tuotteita ja palveluja maailmanperintökohteen kävijöille. Maailmanperintö-status ei kuitenkaan merkitse sitä, että rahoitusta tulisi automaattisesti kunnilta, valtiolta tai kaupallisilta tahoilta. Me olemme hankerahoituksen turvin yhdessä kuntien ja yrittäjien kanssa luoneet sisältöä maailmanperintöleimaan, Nedergård toteaa. Hankkeenhan ei sinänsä tule tuottaa rahaa, vaan sen tehtävänä on hyödyttää maailmanperintöalueella toimivia ja asuvia. Kun tänne saadaan houkuteltua väkeä, he toivottavasti myös käyttävät rahaa paikan päällä. Se puolestaan pitää yhteiskunnan rattaat liikkeessä. Merenkurkun saariston ainutlaatuisuus esille Nedergårdin mukaan suurimpana haasteena on ollut juurruttaa tietoa alueen suuresta potentiaalista heille, jotka itse toimivat alueella. Kaikissa neljässä kunnassa on uskomattomia mahdollisuuksia kehittää jotain ainutlaatuista. Esimerkkinä mainittakoon, että kuka tahansa voi tarjota saaristoristeilyä, mutta kaikkialla Suomessa ei pystytä tarjoamaan risteilyä maailmanperintösaaristossa. Tämä on pieni, mutta erittäin merkittävä vivahde-ero markkinointiyhteyksissä. Olemme tässä hankkeessa todella tehneet töitä tämän löytämiseksi ja sen esille nostamiseksi! The Land of the Rising Stones II ORGANISAATIO Pohjanmaan Matkailu - Österbottens Turism ry TOTEUTUSAIKA 1.1.2010 29.2.2012 TOIMINTALINJA TL 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen KOKONAISBUDJETTI 120 000 EAKR-TUKI 84 000 KUVA: Arto Hämäläinen kuva: Kenth Nedergård Päätavoitteenamme on ollut Merenkurkun saariston luonnonperintökohteen markkinoiminen ja sen kehittäminen matkailijoita houkuttelevaksi käyntikohteeksi, kertoo Kenth Nedergård, projektipäällikkö Pohjanmaan Matkailusta. Kuka tahansa voi tarjota saaristoristeilyä, mutta kaikkialla Suomessa ei pystytä tarjoamaan risteilyä maailmanperintösaaristossa. luonto

Elinkeinokeskus Concordian EAKR-hanke Gnistrum lyö kipinää, symbolisesti. Hanke nimittäin kannustaa yritysten, organisaatioiden ja ihmisten uuteen ajatteluun ja luovuuteen Pietarsaaren seudulla. Innovatiivisuutta tarvitaan muun muassa tuotteita, prosesseja ja yhteistyökuvioita kehitettäessä. Kari Myllymäki toimii Gnistrumin projektinjohtajan sijaisena. Pyrimme löytämään työmenetelmiä, jotka tukevat uutta luovaa kehittämistä. Tavoitteena on lisätä mielenkiintoa uudistuksia kohtaan ja siten vähentää seudun haavoittuvuutta taloudellisille notkahduksille, hän kertoo. Luovuus vahvistaa seutua Concordian toimitusjohtaja Niclas Dahl kertoo, että hankeidea syntyi vuoden 2008 taloudellisen taantuman yhteydessä, jolloin useat Pietarsaaren seudun yritykset kokivat kovia. Aloimme miettiä, miten pystyisimme valmistelemaan yrityksiä paremmin muutoksiin. Huomasimme, että meillä oli paljon hyviä ideoita, mutta tarvitsimme potkun eteenpäin päästäksemme alkuun. Gnistrum toimii liikkeelle panevana voimana, kun toivomuksena on saattaa yhteen osapuolia, jotka voisivat hyötyä toisistaan. Esihankkeen avulla selvitettiin luovien kehittämismenetelmien tarvetta. Tulosten pohjalta käynnistyi Gnistrum. Tähän saakka noin 20 organisaatiota on mukana hankkeessa, ja tavoitteena on huomattavasti vielä huomattavasti suurempi määrä. Verkostoituminen kerää ammattialat yhteen Konkreettisesti Gnistrumissa on kysymys muun muassa verkostotapaamisten järjestämisestä, jolloin yritykset ja organisaatiot keskustelevat erilaisista ongelmista. Uskomme, että paljon uutta saadaan aikaan, kun eri ammattiryhmät sekoitetaan keskenään ja samoista ongelmista kuullaan useita näkökantoja, Myllymäki sanoo. Innovatiivisuustyössä on tärkeää, että asetetaan oikeat kysymykset ja saadaan tuloksena uusia ratkaisuja. Gnistrum toimii myös liikkeelle panevana voimana kun toivomuksena on saattaa yhteen osapuolia, jotka voisivat hyötyä toisistaan. Esimerkkinä tästä on kyläneuvoston ja paikallisen suuryrityksen väliset keskustelut. Gnistrumin ansiosta on käynnistetty yhteistyö, jonka ansiosta saadaan uusia työpaikkoja kylään. Hoiva-asiat uudessa valossa Projektinjohtaja Sanna-Mari Vihtola Concordiassa on hyötynyt Gnistrumista omassa VERA-hankkeessaan, jonka aiheena on hoivayrittäjyys ja alueellinen vastuu. Keräsimme sosiaali- ja terveysalan toimijat Pietarsaaren seudulla yhteen ja keskustelimme Gnistrumin innovaatiomenetelmiä käyttäen olemassa olevista ongelmista ja tarpeista, hän kertoo. Kävi ilmi, että tarvitaan yhteen sovittavaa palvelua, joka tiedottaa, mitä apua on saatavilla kotona asuville vanhuksille. Vihtola työstää nyt näitä asioita. Tulos saattaa olla hyvinkin merkityksellinen, sillä pitkällä aikavälillä hyvin toimiva hoitosektori vaikuttaa myönteisesti koko seudulla. Hänen projektinsa on esimerkki siitä, miten Gnistrumin innovatiiviset ajatukset leviävät kuin renkaat vedessä ja voivat synnyttää paljon uutta ja positiivista. kuva: gnistrum Concordian toimitusjohtaja Niclas Dahl, VERAn projektinjohtaja Sanna- Mari Vihtola ja Gnistrumin hankejohtaja Kari Myllymäki levittävät innovatiivista ajattelua seudulla, minkä ansiosta yrityksissä, yhdistyksissä ja ihmisten keskuudessa syntyy uusia ideoita. Uudet ajatusradat synnyttävät uusia innovaatioita Uutta luovat keskustelut avaavat mahdollisuuksien ovia. innovaatio Pietarsaaren seudun Gnistrumin konseptointi ORGANISAATIO Ab Jakobstadsregionens Näringscentral Concordia TOTEUTUSAIKA 1.4.2010 30.6.2011 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 75 600 EAKR-TUKI 52 920

Osaaminen vahvistuu Suupohjan rannikkoseudulla kokonaisvaltaisen johtamisen koulutuksen, jonka Novia järjesti vuonna 2011. Opin paljon uutta ja sain innostavia vinkkejä työhöni. On hyvä tehdä jotain tavallisesta poikkeavaa aina välillä, toteaa Blomstedt, joka työskentelee EU-rahoituksen neuvonantajana. Storhannus välittää myös harjoittelupaikkoja ja tutkintotöitä opiskelijoiden ja paikallisten yritysten välillä. Tämä on osa työtä saada seudulle koulutettua työvoimaa. Närpiön Aktiassa työskentelee tradenomi Tony Wesander. Hän sai apua etsiessään mielenkiintoista aihetta lopputyölleen. Wesander kartoitti nettipohjaisen hallintojärjestelmän tarvetta yrityksissä. Oli hyvä saada vinkkejä konkreettisesta projektista. Lopputyöni ansiosta sain myös paljon uusia kontakteja yrittäjiin, pankkihenkilökuntaan ja kirjanpitäjiin, joita minulla muuten ei olisi ja joista minulla nyt on hyötyä työssäni. Halu olla askeleen edellä Hankkeen toivotaan hyödyttävän elinkeinoelämää kartoittamalla yritysten koulutustarpeita, välittämällä tutkintotöitä sekä kehittämällä yleisesti eri toimialoja. Kehittämishanke vahvistaa seutua nyt ja tulevaisuudessa. Mats Sjöblom, Kjell Langels, Carina Storhannus, Olavi Tepponen, Frejvid Niemi, Christer Åkers ja Sören Öberg energiatalon edessä, jonka Yrkesakademin i Sydösterbotten rakentaa. Carina Storhannus on pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämiseen keskittyvän EAKR-hankkeen osaamisvalmentaja. Innostunut osaamisvalmentaja kertoo EAKR-hankkeesta, jossa kehitetään pienten ja keskisuurten yritysten osaamista: Hankkeessa on kysymys Suupohjan rannikkoseudulla toimivien yritysten ja yksittäisten henkilöiden osaamisen vahvistamisesta eri tavoin. Minä toimin yhdyslinkkinä eri toimijoiden välillä, Carina Storhannus kertoo. Kartoittamalla yritysten koulutustarpeita, välittämällä tutkintotöitä sekä kehittämällä yleisesti eri toimialoja hankkeen toivotaan hyödyttävän elinkeinoelämää. Suupohjan rannikkoseudun yrittäjät sijaitsevat kaukana koulutustahoista. Minä otan selvää, minkälaisiin koulutuksiin löytyy kiinnostusta ja yritän saada kursseja järjestettyä täällä, missä yrityksemme toimivat, Storhannus sanoo. Myönteistä palautetta Närpiön Dynamotalossa on monia, joille hankkeen myötä järjestetyt kurssit ovat olleet hyödyksi. Åsa Blomstedt on käynyt Carina Storhannus seuraa aktiivisesti ajankohtaisia kehittämistarpeita eri aloilla. Ne voivat vaihdella aina sähköistä maksuliikennettä käsittelevistä kursseista tulevia tuulivoimapanostuksia koskeviin asentajakursseihin. Kun uutta tekniikkaa otetaan käyttöön, emme saa seistä neuvottomina täällä Suupohjan rannikkoseudulla, vaan meidän pitää olla valmiita ottamaan se käyttöön, hän sanoo. Yrkesakademin i Sydösterbotten rakentaa parhaillaan energiataloa. Storhannus osallistui myös tämän hankkeen käynnistämiseen. Rakennamme joka vuosi omakotitalon, mutta tänä vuonna rakennamme jotain tavallisesta poikkeavaa, sillä käytämme uusia energiaa säästäviä ratkaisuja. Näin me opettajatkin opimme uutta samalla, kun opiskelijat saavat viimeisintä tietoa, rakennusalan opettaja Frejvid Niemi toteaa. Osaamisen vahvistamiseen tähtäävää toimintaa on siis käynnissä eri puolilla Suupohjan rannikkoseutua. Kaikkien näiden panostusten avulla pyrimme vahvistamaan vetovoimaisuutta seudullamme. Työ tuottaa tulosta nyt ja myös tulevaisuudessa, Storhannus sanoo. Tradenomi Tony Wesander hyötyi osaamisen kehittämishankkeesta opintojensa loppuvaiheessa. Åsa Blomstedt on erittäin tyytyväinen mahdollisuudesta osallistua johtamiskoulutukseen Närpiössä. koulutus Osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä ORGANISAATIO Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur/yrkesakademin i Österbotten TOTEUTUSAIKA 1.5.2008 31.12.2011 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 238 600 EAKR-TUKI 167 020

Kuvaruudulla avautuu viihtyisä merimaisema, joka muistuttaa hieman Vaasan opiskelijakampusta. Aurinkoisilla digitaalisilla kaduilla kävelee Vaasan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkö Pekka Liedeksen näköinen mies, ja pian seuraan liittyy myös virtuaalinen hoitotyön lehtori Päivi Autio. He esittelevät uutta ja edistyksellistä oppimisympäristöä, virtuaalimaailmaa, jossa opiskelijat voivat kohdata, kommunikoida ja opiskella. Käytössä tarvitsee olla vain toimiva internetyhteys, tietokone ja kuulokkeet. Olemme ottamassa virtuaalimaailmaa käyttöön sosiaali- ja terveysalan opinnoissa aivan ensimmäisten joukossa. Askel on kieltämättä edistyksellinen, myöntää tyytyväinen Liedes, joka koordinoi EAKR-hankkeessa virtuaaliopetuksen pilotointia. Aution vetämässä jatkohankkeessa virtuaalimaailma rakennetaan ensimmäiseksi palvelemaan juuri hoitoalan opintoja. Tavoitteena on, että projektin kokemuksia voitaisiin hyödyntää myös Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstön täydennyskoulutuksessa. Vaativien hoitokohtaamisten harjoittelua Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat pääsevät verkossa Second Life -virtuaalimaailmaan, jossa heidän työpaikkanaan toimii VAMKin oma pikseleistä rakennettu sairaala. Opiskelija voi tietokonepelin tavoin kävellä sairaalan potilasvastaanottoon ja kohdata siellä erityyppisiä hoitotilanteita. Hän toimii hoitajana ja keskustelee kuulokkeiden tai chatin kautta virtuaalihuoneessa mukana olevien ryhmätovereidensa tai opettajan kanssa. Sairaalaan rakennetaan lääkehoito-, toimenpide-, potilasvastaanotto- ja päivystysvastaanottohuoneet. Erilaisia hoitotilanteita voidaan simuloida tiloihin lukemattomilla eri tavoilla, Päivi Autio kertoo. Opettajan tehtävänantona voi olla tutustua johonkin potilastapaukseen etukäteen ja valmistaa hänelle lääkehoitohuoneessa oikeanlainen lääkeinjektio. Päivystyksessä saattaa tulla vastaan myös uhkaava potilastilanne, jossa opiskelijan täytyy miettiä, miten toimia. Yksi virtuaalimaailmassa opiskelun suurimmista eduista on nimenomaan uhkaavien kohtaamisten turvallinen harjoittelu. Sosiaali- ja terveysalalla ihmiskontaktit ovat tärkeitä. Hankaliakin kohtaamisia voi nyt harjoitella etukäteen ja tarvittaessa lukuisien toistojen kautta, ennen oikeaa työelämää. Virtuaalisesta sairaalamaailmasta pyritään rakentamaan mahdollisimman aito ja todentuntuinen. Apuna tilojen ja potilastilanteiden ideoimisessa on käytetty VAMKin opiskelijoita. Opiskelijat ovat jatkokoulutuksessa olevia sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita. Vuorovaikutusta verkko-opiskeluun Verkossa opiskelu on nykynuorille arkipäivää. Virtuaalimaailma tuo siihen aivan uutta visuaalisuutta ja parantaa vuorovaikutusta, vaikka opiskeltaisiinkin etänä kotikoneelta. EAKR-hankkeiden taustalla on halu luoda monimuotoista ja tehokasta koulutusta, joka motivoi opiskelijoita. Virtuaalimaailman ansiosta opiskelijoille voidaan luoda jo opintovaiheessa alan rutiineja. He eivät pääsisi muuten osallistumaan kaikenlaisiin hoitotilanteisiin ennen oikeaa työelämää, Pekka Liedes kertoo. Virtuaalisairaalan huoneita testataan ja kehitetään aktiivisesti. Se tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle harjoitusluokalle. Koska maailmaa rakennetaan sähköisesti, sinne on helpompi tuottaa sisältöä ja sitä on helppo muokata yhä uudelleen käytettävyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Jatkossa virtuaalisia opiskeluympäristöjä voidaan rakentaa helposti myös muille opintoaloille uusiin käyttötarkoituksiin. Tulevaisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Katsomme koko ajan eteenpäin. Tekniikka kehittyy, koneet ja yhteydet paranevat. Tämä on paljon jo nyt mutta tästä voi tulla vielä vaikka mitä, Liedes toteaa. Olemme ottamassa virtuaalimaailmaa käyttöön sosiaalija terveysalan opinnoissa aivan ensimmäisten joukossa. Pekka Liedes, VAMK projektipäällikkö Virtuaalimaailmasta oppia tosielämään Jo vanha ja tuttu verkko-opiskelu astuu uudelle tasolle ja haastaa hoitoalan opiskelijat nyt virtuaalisairaalassa, todentuntuisissa työtehtävissä. Pekka Liedes ja Päivi Autio esittelevät virtuaalimaailmaa, jossa opiskelija voi tietokonepelin tavoin kävellä sairaalan potilasvastaanottoon ja kohdata siellä erityyppisiä hoitotilanteita. oppiminen Virtuaaliopetuksen pilotointi SecondLife ORGANISAATIO Vaasan ammattikorkeakoulu TOTEUTUSAIKA 1.11.2008 31.12.2010 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 59 660 EAKR-TUKI 45 049 Potilasturvallisuustaitojen virtuaalinen oppimisympäristö sosiaali- ja terveysalalle ORGANISAATIO Vaasan ammattikorkeakoulu TOTEUTUSAIKA 1.9.2011 31.8.2013 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 93 330 EAKR-TUKI 65 330

Kannustusta yrittäjyyteen ja innovaatioihin Opiskelijoiden tietoa yrittäjyydestä kartutettiin innostavilla luennoilla ja uusilla opetusmenetelmillä. Vaasan ammattikorkeakoulussa on kolmen vuoden ajan, kesäkuuhun 2011 saakka, lisätty opiskelijoiden yrittäjyystietoa. SaTaVa-nimisessä EAKR-hankkeessa on yhdessä Satakunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa kehitetty innovatiivisia, ylimaakunnallisia opetusmenetelmiä, jotta nuorista saataisiin tulevaisuudessa uusia yrittäjiä. Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen ovat tärkeä osa Vaasan ammattikorkeakoulun profiilia, ja osaksi tästä syystä koulu kiinnostui hankkeesta. Maj-Lis Backman, VAMKin liiketalouden osastonjohtaja, on erittäin tyytyväinen hankkeen myönteisiin vaikutuksiin, sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa. Se on avannut useita ovia opiskelijoillemme. He ovat nyt paremmin perillä siitä, miten perustetaan oma yritys ja mitkä yrittäjänä olemisen edut ovat. Mielestäni myös opettajien keskuudessa on havaittavissa uutta innostusta, joka toivottavasti edistää tämän hengen ylläpitämistä. Olemme todella paiskineet töitä sen eteen, että oma yritys miellettäisiin houkuttelevana vaihtoehtona, SaTaVan hankesuunnittelija Kaisa Lehtimäki kertoo. Ylimaakunnallinen yhteistyö Sekä todellisuudessa että virtuaalisesti SaTaVa-hankkeessa kiinnitettiin suurta huomiota verkkopohjaisiin oppimisympäristöihin ja malleihin. Opiskelijat saivat mahdollisuuden toimia virtuaaliympäristössä Second Life, jossa he kokeilivat yrityksen pyörittämistä kuvitteellisessa maailmassa, Backman sanoo. Yrittäjyyttä on saatu kokeilla myös konkreettisemmin, esimerkiksi Business Factory -yrityshautomossamme. Siinä koulun opiskelijat ovat voineet kokeilla mahdollisten yritysideoidensa siipien kantavuutta, osuuskunnan puitteissa, tarvitsematta perustaa omaa yritystä. Vaikka hanke nyt on päättynyt, Backman ja Lehtimäki toivovat, että hankkeen aikana opiskelijoihin valettu yrittäjyyshenkisyys kantaisi hedelmää myöhemmässä vaiheessa. Lopullinen tulos on nähtävissä tulevaisuuden elinkeinoelämässä. Hankkeen aikana opiskelijoihin valettu yrittäjyyshenkisyys kantaa hedelmää tulevaisuuden elinkeinoelämässä. Hankkeen aikana on verkostoitu muiden koulujen kanssa sekä todellisessa että virtuaalisessa maailmassa. Hankkeen käynnistyessä yksi tavoitteista oli koulujen välisen yhteistyön ja kehityksen edistäminen. Tämä on lähtenyt hyvin käyntiin. Kaikkien kolmen koulun opiskelijoille on järjestetty yhteisiä seminaareja, messumatkoja ja luentoja. Yksi pidetyimmistä ja suosituimmista esitelmöijistä oli urheiluvalmentaja Juhani Tamminen, joka veti juhlasalin täyteen. Backmanin mukaan nimenomaan luennot ovat synnyttäneet kuulijoissa eniten myönteistä palautetta. Järjestimme myös Dermoshopin perustajan Henry Backlundin luennon, joka sai erittäin myönteisen vastaanoton. Hän onnistui todellakin inspiroimaan meitä kaikkia! Opiskelijat ovat nyt paremmin perillä siitä, miten oma yritys perustetaan ja mitkä yrittäjyyden edut ovat. Maj-Lis Backman, VAMK liiketalouden osastonjohtaja SaTaVa ORGANISAATIO Vaasan ammattikorkeakoulu TOTEUTUSAIKA 1.5.2008 30.6.2011 TOIMINTALINJA TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä Maj-Lis Backman ja Kaisa Lehtimäki ovat järjestäneet SaTaVa-hankkeen kouluille yhteisiä seminaareja, messumatkoja ja luentoja. yrittäjyys osaamisrakenteiden vahvistaminen KOKONAISBUDJETTI 724 693 EAKR-TUKI 495 000 (Pohjanmaan liiton, Pirkanmaan liiton ja Satakuntaliiton yhteisrahoittama hanke)

Muistiinpanot Muistiinpanot

Pohjanmaan maakunta tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Pohjanmaa on myös maamme kansainvälisimpiä maakuntia ja teollisuuden tuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin. Työllisyystilanne on koko Manner-Suomen paras ja asukaskohtainen bruttokansantuote on maakuntien välisessä vertailussa kolmanneksi korkein. Hyvää taloudellista tilannetta selittävät mm. monipuolinen elinkeinorakenne, vahva yrittäjäperinne sekä osaaminen ja erikoistuminen. teksti: viestintätoimisto winglet käännös: riitta dahlback layout: muotoilutoimisto into kuvat: mats sandström Pohjanmaan liitto Puh. (06) 320 6500, info@obotnia.fi www.obotnia.fi, www.lansisuomi.fi