Yle Pohjanmaa: Politiikka Jutta Urpilainen sysää rakennepaketin kuntapäättäjien syliin Valtiovarainministerin mukaan rakennepaketti konkretisoituu vasta kun kunnissa tehdään päätöksiä. Urpilaisen mukaan uudistukset vievät aikaa ja osa toteutuksesta jää seuraavalle hallituskaudelle. Mistä on kyse? * Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan rakennepaketin uudistusten valmistelu vie aikaa * Tärkeintä Urpilaisen mielestä oli se, että perjantaina hallitus sopi uudistusten aikataulusta * Urpilainen suosisi isompia palveluyksiköitä lomautusten sijaan Hallituksen perjantaina sopiman rakennepaketin on määrä tuoda helpotusta kuntien tehtäviin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pitää pakettia merkittävä hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamisen kannalta Kuntapäättäjät ovat Urpilaisen mukaan paljon vartijoina päätöstä toteutettaessa. Se, miten perjantaina tehdyt päätökset konkretisoituvat on aika paljon kuntapäättäjiemme käsissä. Monet toimenpiteistä, erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen ja normien purkamiseen liittyvät, konkretisoituvat vasta kuntien arjessa sitä kautta, että kuntapäättäjät tekevät päätöksiä. Eli näen, että tämä on hyvä alku, mutta työtä varmasti riittää vielä pitkälti, että pystymme turvaamaan hyvinvointivaltion ja kaikki palvelut. Uudistukset vievät aikaa Hallituksen rakennepaketti oli vielä hiomaton yksityiskohtien osalta. Uudistusten valmistelu viekin aikaa ja kaikkea ei Urpilaisen mukaan ennätetä tällä hallituskaudella tehdä. On selvä, että kun on kyse näin mittavasta kokonaisuudesta, jossa on monia, monia yksityiskohtia, niiden valmistelu tarvitsee vielä lisäaikaa. Monet asiat saavat lisää konkretiaa normaalin lainsäädäntövalmistelun yhteydessä. Tärkeintä oli se, että perjantaina pystyimme hyvin pitkälle lyömään lukkoon aikataulut eli milloin asiat tulevat eduskuntaan ja milloin ne astuvat voimaan. Se tarkoittaa sitä, että sitoutuminen ohjelman toimeenpanoon on vahva. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että uudistusta viedään määrätietoisesti eteenpäin ja varmasti siitä jää vielä jonkin verran toteutettavaksi seuraavalle hallitukselle, sanoo Urpilainen. Täytyy muistaa, mikä oli tämän harjoituksen tausta eli itse asiassa jo 2007 tiesimme, että elämme tällä hetkellä kunnissa ja valtiolla yli varojemme eli menot ovat suuremmat kuin tulot. Elokuun lopussa hallitus hyväksyi tiekartan eli millaisista kokonaisuuksista rakenneuudistuspaketti muodostuu ja perjantaina monet uudistuksista saivat lihaa luiden ympärille. Toisen asteen kouluverkkoa karsitaan Hallitus on uudistanut jo yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta niin, että suoritettujen tutkintojen määrä painaa rahanjaossa enemmän kuin kouluissa olevien opiskelijoiden nuppiluku. Tähän suuntaan viedään nyt myös toisen asteen oppilaitosten rahoitusta, mutta oppilaitosten oikeutta opetuksen järjestämiseen harkitaan entistä tiukemmin kriteerein. Se on parempi tapa jakaa rahaa. Varmasti katsotaan myös oppilaitosverkkoa järjestämislupien kautta. On selvää, että esimerkiksi meillä Keski Pohjanmaallakin on pieniä lukioita ja ammatillisia koulutuksen yksikköjä aika runsaasti. Varmasti tämä tuo Keski Pohjanmaalle muutoksia, mutta millaisia, sitä en pysty vielä sanomaan.
Isommat yksiköt ennen lomautuksia Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kotikaupunki, kuten monet muutkin kaupungit, valmistautuu yt neuvotteluja. Henkilöstöä vähennetään tulevina vuosina etenkin luontaisen poistuman kautta, mutta ensi vuodelle on tarkoitus hakea säästöjä myös lomautuksilla. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Laitila (kesk.) nosti säästötavoitetta 40 henkilötyövuoden verran ensi vuodelle. Kokkolan valtuustossa istuva Urpilainen olisi pitäytynyt maltillisemmalla virkamieslinjalla ja hän olisi etsinyt säästöjä enemmän yhteistyössä henkilöstön kanssa. Urpilainen yhdistäisi Kokkolassa mieluummin kouluja ja muita palveluita kuin lomauttaisi henkilökuntaa. Hän ei usko, että lomautuksilla saadaan uskottavia ja kestäviä säästöjä Kokkolassa aikaan. Valtiovarainministeri sanoo, että Kokkolassa kuten muissakin kunnissa tarvitaan rakenteiden muutoksia. Urpilainen sanoo, että hän säästäisi mieluummin seinistä kuin henkilöstöstä. Niin arvokkaita kun palvelut lähellä kuntalaisia ovatkin, niin ehkä keskustelua olisi hyvä käydä siitä, onko viisaampaa säästää kiinteistöistä, koota oppilaita ja palveluita yhteen ja sitä kautta turvata opettajien, henkilöstön ja hoitohenkilökunnan määrä ja sitä kautta palveluiden laatu. Koska ainakin henkilökohtaisesti näen, että palveluiden laatu on tärkeämpää kuin mikä ehkä se palveluverkko on. Mutta tästä saadaan toivottavasti laajempi arvokeskustelu aikaiseksi. Jutta Urpilainen kertoi näkemyksensä Yle Keski Pohjanmaan kansanedustajasarjan haastattelussa. Ilkka: Pääkirjoitus: Kestävyysvajeeseen tulisi tarttua nopeasti myös eläkeuudistuksella Hallituksen rakennepakettia pidetään alkuna kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Kuntien palvelu ja valvontavelvoitteita raaputettiin nyt sen verran, että paperille saatiin julkisen talouden menoihin 1,3 miljardin euron kevennys vuoteen 2017 mennessä. Rakenteelliseksi paketin tekee se, että hallitus kävi käsiksi palveluihin, joita on tähän saakka pidetty hyvinvointiyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvina. Suurin summa, 300 miljoonaa, otetaan määräyksellä vanhusten laitoshoidon vähentämisestä. SDP:n historialliseksi mainostama vanhuspalvelulaki sellaiseksi todella muuttuu, kun vanhusten pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan lain mukaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Laitoshoito on tähänkin saakka ollut vanhuksille ja heidän omaisilleen viimeinen vaihtoehto. Sinänsä hyvä, että jatkossa laitoshoidon tarvetta perustellaan myös arvokkaalla elämällä. Sen määrittelyssä tarvitaan viisautta, sillä arvokas elämä on subjektiivinen asia, joka ei kokonaisuutena mahdu ruoka annoksiin, mahdollisuuteen ulkoilla tai vaippojen vaihtotiheyteen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) puoluevaltuustolleen välittämä ylpeys ja riemu siitä, että SDP on ottanut johtajuuden rakenneuudistusten suunnittelussa ja valmistelussa, saattaa vielä koitua sekä Urpilaisen että puolueen tuhoksi. Rakennepakettia voidaan tulevaisuudessa lukea myös lama ajan viitteellisenä ohjekirjana siihen, kuinka kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elinoloja kurjistettiin. Eläkkeellä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas uskoo kuntien tarvitsevan lähivuosina uusia veronkorotuksia selviytyäkseen karsituistakin palveluista. Kuntaveron kirjo levenee ja edesauttaa kansalaisten eriarvoistumista, pahoittelee Sailas (Yle 2.12.). Hän ennustaa vaikeiden päätösten olevan vasta edessä. Poliittisesti vaikeimmaksi on osoittautumassa eläkeiän nosto. Urpilainen on ripustautunut nykyiseen eläkeikään
kuin hukkuva sillankaiteeseen jo viime vaalikampanjassaan. Todellista johtajuutta olisi ottaa eläkeratkaisu kolmikantavalmisteluun. Rakennepaketissa hallitus on heittänyt eläkepallon kokonaan työmarkkinajärjestöille. Järjestöjen on tavoiteltava sitä, että vuonna 2025 eläkkeelle siirtymisiän odote on noussut riittävällä varmuudella vähintään 62,4 vuoteen. Vaikein asia on näin ulkoistettu. Hallituksella olisi eläkeratkaisun teossa hyvänä pohjustuksena jo Jukka Pekkarisen selvitys. Enää tarvitsisi vain päättää. Huolta ja hämmennystä ilmastokriisistä Kävin maanantaina Pietarsaaressa ja Kokkolassa juttelemassa ihmisten kanssa ilmastosta. Monia suomalaisia ilmastonmuutos huolettaa mutta samalla myös hämmentää. Hämmennykseen ei ole aihetta. Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on selvä. Tutkimusprofessori Veli Matti Kerminen Ilmatieteen laitoksesta on kuvannut, että tuoretta ilmastopaneeli IPCC:n raporttia varten käytiin läpi jopa 100 000 tutkimusta. Vuosikymmenien sinnikkään työn ansiosta tiedämme varmasti, että ilmasto on lämmennyt, ihminen on ylivoimaisessa päävastuussa lämpenemisestä ja jatkuessaan lämpeneminen uhkaa aiheuttaa mittavaa vahinkoa ihmisille ja luonnolle. Ilmastokriisin kanssa kamppaileva ihmiskunta on kuin kasvaimesta kärsivä potilas. Jos sadasta maailman parhaasta kirurgista 99 suosittelee leikkausta ja 1 ei, kumpaa neuvoa itse noudattaisit? Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku myös ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ei valitettavasti katoa työntämällä pää pensaaseen aivan niin kuin talouden ongelmat eivät ratkea niiden ole massaolo kiistämällä. Kreikassa tätä konstia tosin kokeiltiin, tunnetuin tuloksin. Suomalaisten huoli onkin perusteltu. Jos ilmastonmuutosta ei saada nopeasti suitsittua, ruuantuotanto uhkaa vaarantua, luonnon lajikirjo huveta ja sään ääriilmiöt pahentua. Haitat ulottuvat mm. kasvavasta pakolaisuudesta jopa lisääntyviin konflikteihin. Toimettomuudella on kova inhimillinen ja taloudellinen hinta. Ilmastokriisi voi olla maailmantaloudelle kovempi isku kuin vuoden 2008 lopulta alkanut taantuma. Suomikaan ei voi kukoistaa, jos ympäröivällä maailmalla menee kurjasti. Siksi on huolestuttavaa, että toissaviikolla päättyneen Varsovan ilmastokokouksen anti jäi jälleen kerran kovin laihaksi. Kaikkien maiden edustajat puhuvat kyllä ihmisten ja enkelien kielillä ilmastokriisin vakavuudesta, mutta kun pitäisi alkaa tehdä jotain, mieleen juolahtaa parempaa tekemistä. Sanat ja teot eivät kohtaa. Pieni Suomi ei yksin voi taltuttaa maailmanlaajuista ilmastokriisiä. Voimme kuitenkin osoittaa, että meillä on ollut tapana tehdä niin kuin puhutaan. Voimme näyttää, että olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen. Siksi ilmastokriisin taltuttaminen on palautettava politiikan asialistan kärkeen. Päättäjiltä on syytä tivata säännöllisesti, mitä olemme tehneet Suomen varjelemiseksi ilmastonmuutoksen tuhoilta. Eurovaaliehdokkailta on kysyttävä, miten he vahvistaisivat EU:n ilmastopolitiikkaa. Maamme poliittisen johdon on tasavallan presidenttiä ja pääministeriä myöten kirjattava ilmasto kaikkien korkean tason tapaamisten päällimmäiseen lunttilappuun. Suomi on aiemminkin näyttänyt tietä. Olemme mm. hyväksyneet ensimmäisenä täydet poliittiset oikeudet myös naisille ja rakentaneet maailman parhaimpiin lukeutuvan peruskoulun. Pystymme samaan myös ilmastokriisin taltuttamisessa. Oras Tynkkynen Kirjoittaja on vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.
Pikapalautetta: Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoi pontevasti, kuinka tämä rakennepaketti oli hänen ja SDP:n idea. Rakennepaketista kärsivät heikoimmissa asemassa olevat. On erittäin suoraselkäistä tunnustaa, ettei ainakaan SDP ole vanhusten, sairaiden ja muitten vähäosaisten asialla. Onneksi ainakin Kreikasta huolehditaan. Susitutkija Hellanmaa Pohjalainen: Hallitus lopettaa laitospaikkoja ja leikkii vanhusten hengellä PUHEENVUORO Kataisen Urpilaisen hallitus on viime perjantain rakennepaketillaan päättänyt vauhdittaa entisestään vanhusten laitoshoidon eli muun muassa vanhainkotien alasajoa, jota jo edellinen hallitus vauhditti linjaamalla suosituksin, että vain kolme prosenttia 75 vuotta täyttäneistä voi päästä laitoshoidon piiriin. Nyt sektorilta leikataan 300 miljoonaa euroa. Koska vanhusten määrä kuitenkin lähivuosina lisääntyy kasvavalla vauhdilla, ja on odotettavissa paljon muistisairaita vanhuksia laitospalveluihin jonottamaan, tarkoittaa hallituksen päätös samalla sitä, että ruokitaan yksityistä hoivabisnestä. Hoitopaikat vanhuksille kun on jo joka tapauksessa löydyttävä. Vai onko vanhukset tarkoitus jättää oman onnensa nojaan ystävien ja kylänmiesten hoidettaviksi? Suunnitelmissahan on se, että vanhukset suljetaan tulevaisuudessa muka laadun nimissä yksityisiin huoneisiin ja asuntoihin, jolloin päästään laitosmaisesta asumisesta. Tilalle saadaan yksinäisyyttä ja turvattomuutta, jolla ruokitaan jälleen kerran bisnestä. Yksityispuolen hoivan osalta ollaan ns. maksusitoumusjärjestelmässä, joten kuntien ja terveysyhtymien viranhaltijat käytännössä päättävät kunnan taloudellisen tilanteen perusteella, antaako kunta kriteerit täyttävälle vanhukselle maksusitoumusta yksityisen tuottamien hoivapalveluiden piiriin vai ei. Hallituksen päätöksellä on lähes varmaa, että rimaa palveluiden piiriin pääsylle nostetaan, kun palvelut ulkoistetaan ja omia laitospalveluita vähennetään. Yksityispuolella vanhainkotitasoisen hoidon sijaan tarjolla on sitä paitsi enemmänkin kevyttä hoivaa, jonka hinta laatusuhde on harhaanjohtavaa verrattaessa sitä laitoshoitoon. Lopulta joudutaan kuitenkin huomaamaan, että tarvetta laitoshoidolle on jatkossakin olemassa ja se vain kasvaa. Mutta siinä vaiheessa yksityiset palvelutuottajat sanelevatkin hinnat, kun oma tuotanto on ajettu alas. Tämä lienee kokoomuksen tarkoituskin, koska taustalla on ajatus, että vanhusten tulisi realisoida omaisuutensa saadakseen palveluita. Asiaa ei kehdata vaatia julkisella sektorilla, mutta yksityiselle sektorille ajatus on siirrettävissä helpommin. Miksi SDP sitten lähti mukaan alasajoon? Syynä on tietenkin SDP:n lupaus, että vanhustenhuollon henkilöstömitoituksia muka laitetaan kuntoon. Nyt näyttääkin siltä, että mitoitukset julkisella puolella laitetaan kuntoon vähentämällä hoitopaikkoja, jolloin mitoitus automaattisesti paranee, kun työntekijöiden määrä suhteessa hoidettaviin kasvaa. Ongelmana vain on se, että yhä harvempi vanhus pääsee hoivan ja hoidon piiriin. Vanhustenhuolto on ollut eri kyselytutkimuksissa kansalaisten mielestä se kohde, josta viimeiseksi tulisi säästää. Tämä hallitus nakkaa veronmaksajien rahaa mieluummin miljardin ulkomaille kehitysapuun, mutta vaippoihin ja hoitajiin ei ole varaa. Kyse on arvovalinnasta. Vesa Matti Saarakkala (ps.)
kansanedustaja Kurikka Keskipohjanmaa: Rakenneuutistus Haukipudas). Muualta: MTV3: voitto päättämättömyydestä. (Marko Hoikkaniemi (kok.), Urpilainen: Alueellisten erojen kasvu heikentänyt oppimistuloksia KotimaaJulkaistu 02.12.2013 18:14 13 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on huolissaan peruskoulun tilasta. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan suomalaisten oppimistulosten heikkeneminen selittyy osin alueellisten erojen kasvulla. Tuoreen Pisa vertailun tulokset julkaistaan huomenna, ja Suomen sijoitus on Helsingin Sanomien mukaan laskenut entisestä. Myös aiemmat kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet oppimistulosten laskeneen. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessa niin, että varoja kohdistetaan nykyistä enemmän tukea tarvitseville kouluille, Urpilainen sanoo. Yle: Tutkija hämmentyi Urpilaisen puheista "Istuiko hallitus vain käsiensä päällä, kunnes SDP näki valon?" Politiikan tutkija Erkka Railo ihmettelee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen puheita SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa. Puolueen puheenjohtaja otti lauantaina itselleen kunnian hallituksen rakennepaketin valmistelusta. Turun yliopiston erikoistutkijan Erkka Railo.Kuva: Yle Turun yliopiston erikoistutkijan Erkka Railon mukaan Urpilaisen irtiotto kertoo siitä, että hallituksen yhteistyökyky on todellisuudessa heikoissa kantimissa. Hän huomauttaa, että hallitusohjelmassa oli jo kirjaukset rakenneuudistuksista ja talouskriisistä. Olin vähän hämmentynyt, että onko hallitus kahden vuoden ajan, siis viime kesään saakka, vain istunut käsiensä päällä, kunnes SDP näki valon ja patisti kaikki muut töihin. En oikein tahdo uskoa sitäkään, Railo sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa maanantaina. Railon mukaan rakennepaketista päättäminen oli sinänsä osoitus hallituksen yhteistyökyvystä. Pian päätöksen jälkeen yksi puolue kuitenkin otti kunnian päätöksistä itselleen. Sekin taas osoittaa, kuinka heikoissa kantimissa hallituksen yhteistyökyky todellisuudessa on. Tutkija ennustaa, että yhtenäisyys joutuu koetukselle sekä hallituksen että hallituspuolueiden sisällä, kun rakennepaketin jatkovalmistelussa pitää päättää
yksityiskohdista. Päättämättä on vielä muun muassa se, miten subjektiivinen päivähoito oikeus rajataan, miten kotihoidon tuki jaetaan vanhempien kesken ja kuinka paljon päivähoitomaksuja korotetaan Vaaleihin on vajaa puolitoista vuotta aikaa. Tässä koetellaan tosiaan sekä puolueiden välistä yhteistyökykyä samaan aikaan kun pitäisi tehdä vaikeita uudistuksia. Ja sitten vielä puolueiden sisältäkin tulee vaatimuksia siitä, että pitäisi pitää tiukkaa linjaa suhteessa muihin hallituspuolueisiin. Hallituspuolue SDP:n sisäisistä paineista kielii se, että Jutta Urpilaiselle vaadittiin viikonloppuna kilpailevia ehdokkaita tuleviin puheenjohtajavaaleihin. Pelkään pahoin, että tämmöiset irtiotot vain entisestään laskevat kansalaisten uskoa tähän hallitukseen, Erkka Railo sanoo. HS: Pääkirjoitus Parempi edes myöhään Helsingin Sanomat Valtiovarainministeri, Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen otti itselleen ja puolueelleen kunnian viimeviikkoisesta rakennepaketista. "On rehellistä sanoa, että Sdp herätti Suomen rakennemuutoksiin", Urpilainen julisti puoluevaltuustonsa edessä. Kaikki eivät ole samaa mieltä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on mielestään vaatinut rakenteellisia muutoksia vuosikaudet. Päähallituspuolue kokoomuskin on koko hallituskauden ollut halukas julkisen talouden tasapainottamiseen sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä. Se, onko kyseessä sama vai eri asia kuin rakenneuudistukset, menee jo semantiikan puolelle. Oikeampi ilmaisu olisikin, että Sdp heräsi kesällä rakenneuudistusten tarpeeseen. Kansantalouden kannalta oli tietenkin parempi, että Sdp tosiaan heräsi silloin. Filosofi sanoisi, että Sdp:n kannan muuttuminen oli välttämätön muttei vielä sellaisenaan riittävä edellytys sille, että rakennepaketti saatiin aikaan. Voi tietysti olla, että vastuun kantamisesta kunnian ottamalla Urpilainen varautuu jo tuleviin vaaleihin: jos tulos on huono, se johtuu sentään vastuullisesta talouspolitiikasta.