SELVITYS LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN

1 Valtuusto 15.12.2009, LIITE 3 SELVITYS LOHJAN JA LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEIDEN YHDISTYMISMAHDOLLISUUKSISTA 26.11.2009

2 Sisällys 1. Selvityksen kohde 3 2. HUSin sairaanhoitoalueorganisaation taustahistoria 3 3. Sairaanhoitoalueiden nykyiset hallintorakenteet 4 4. Sairaanhoitoalueiden talous 5 5. Sairaanhoitoalueiden käytössä olevat kiinteistöt 9 5.1 Sairaalarakennukset 9 5.2 Investointisuunnitelmat 11 6. Sairaanhoitoalueiden keskeiset sairaanhoidolliset toiminnat 12 6.1 Medisiinisen tulosyksikön toiminnot 12 6.2 Operatiivisen tulosyksikön toiminnot 14 6.3 Naisten ja lastentautien tulosyksikön toiminnot 16 6.4 Psykiatrisen tulosyksikön toiminnot 21 7. Synergiat ja päällekkäisyydet 23 8. Tulevaisuuden näkymät 24 9. Johtopäätökset 25

3 1. Selvityksen kohde HUS:n valtuuston jäsen Bertil Sundman teki valtuustolle 11.6.2009 aloitteen Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueiden yhdistämiseksi. Sundman kiinnitti aloitteessaan huomiota siihen, että sairaanhoitoalueilla on todennäköisesti päällekkäisiä toimintoja. Erityisesti päivystystoimintojen yhdistäminen toisi mahdollisesti kustannussäästöjä. Valtuusto päätti lähettää aloitteen hallitukselle valmisteltavaksi. HUS:n toimitusjohtaja nimesi päätöksellään 154, 7.9.2009 työryhmän valmistelemaan hallituksen vastausta valtuustoaloitteeseen. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen HUS:n konsernihallinnosta ja työryhmän jäseniksi Lohjan sairaanhoitoalueelta sairaanhoitoalueen johtajan Raimo Kekkonen, hallintojohtaja Eero Mämmelä, johtava ylihoitaja Liisa Astala, osastonylilääkäri Juha Valtonen ja osastonylilääkäri Anna Sariola. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta työryhmän määrättiin sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmberg, hallintojohtaja Gabi Erroll, ylilääkäri Tom Löfstedt, ylilääkäri Henno Ligi sekä ylilääkäri Markku Turpeinen. Työryhmän sihteeriksi kutsuttiin Jaana Niinivaara HUS:n konsernihallinnosta. Ylilääkäri Markku Turpeinen pyysi sittemmin vapautusta työryhmän jäsenyydestä. HUS:n toimitusjohtaja velvoitti päätöksessään työryhmän selvittämään sairaanhoitoalueiden yhdistämisen lisäksi sitä, mitä vaikutuksia olisi terveyspiirin perustamisella Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ja sairaanhoitoalueen kuntiin ja minkä laajuisena tällainen terveyspiiri olisi mahdollista perustaa. HUS:n hallitus päätti kuitenkin kokouksessaan 12.10.2009 käynnistää yhteistyössä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien kanssa selvitystyön, jonka tavoitteena on laatia ehdotus resurssien optimaalisesta käytöstä alueen terveydenhuollossa. Kysymyksessä on alueen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen kehittämisen ohjaaminen. Tämän vuoksi valtuustoaloitteeseen vastausta valmistellut työryhmä ei ole ottanut tarkemmin kantaa terveyspiirin perustamismahdollisuuksiin. Työryhmän oli aikataulullisesti laadittava selvityksensä HUS:n hallitukselle niin, että hallitus voi sen perusteella antaa vastauksensa Sundmanin valtuustoaloitteeseen vuoden 2009 viimeisessä valtuuston kokouksessa. Työryhmä asetti ensimmäisessä kokouksessaan 22.9.2009 tavoitteekseen laatia selvitys aloitteen kohteena olevasta asiasta marraskuun 2009 loppuun mennessä. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. Osana selvitystehtävää se kuuli lääkintöneuvos Jukka Mattilaa sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtaja Anja Roosia. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtaja Janne Laakkonen toimitti valtuustoaloitetta koskevat kommenttinsa erikseen tiedoksi työryhmälle. 2. HUS:n sairaanhoitoalueorganisaation taustahistoria Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri syntyi 1990-luvun lopussa yhdistämällä Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoitoa (L 1127/1998) uudeksi sairaanhoitopiiriksi. Uudenmaan sairaanhoitopiiri oli puolestaan syntynyt erikoissairaanhoitolain säätämisen yhteydessä yhdistämällä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Tammisaaren aluesairaaloita ylläpitäneet kuntainliitot sekä muita sairaalakuntainliittoja. Nämä vanhat sairaalakuntaliitot ovat pohjana HUS:n sairaanhoitoalueorganisaatiolle. Läntisen Uudenmaan suomenkielisten kuntien välinen sairaalayhteistyö alkoi Vihdin kunnan aloitteesta, joka oli vuoden 1953 alusta lähtien ajanut tarmokkaasti mielisairaalahanketta läntiselle Uudellemaalle. Tämä hanke johti Länsi-Uudenmaan B-mielisairaalan kuntainliiton perustamiseen.

4 Lohjan Seudun Sairaalan kuntainliitto perustettiin 16.11.1956 Lohjan kauppalassa pidetyssä kokouksessa. Perustajakunnat olivat Lohjan kauppala ja Lohjan kunta, Nummi, Karjalohja ja Sammatti. Kuntainliittoon tulivat mukaan Pusula vuonna 1958 ja Siuntio vuonna 1959. Vihti liittyi kuntainliittoon vuonna 1964 ja Kirkkonummi vuonna 1970. Lohjan sairaala 59-paikkaisena laitoksena valmistui helmikuussa 1959, ja sitä on tämän jälkeen useaan kertaan laajennettu. Vuonna 1977 kuntaliiton nimi muuttui Lohjan aluesairaalan kuntainliitoksi. Kirkkonummen kunta erosi kuntainliiton jäsenyydestä uuden aluesairaalan valmistuttua 1979, ja samasta ajankohdasta kuntainliiton uudeksi jäsenkunnaksi tuli Karkkilan kaupunki. Lohjan aluesairaalan kuntainliiton ja Paloniemen sairaalan kuntainliiton liittovaltuustot tekivät syksyn 1987 kokouksissaan päätöksen siitä, että kuntainliitot yhdistetään vuoden 1989 alusta lukien, jolloin Paloniemen sairaalan kuntainliiton tehtävät siirtyivät Lohjan aluesairaalan kuntainliitolle. Vuoden 1991 alussa astui voimaan erikoissairaanhoitolaki ja muodostettiin Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jossa Lohja toimi omana osavastuualueenaan. Viimeisenä toimintavuonna jäsenkuntia olivat Karjalohja, Karkkila, Lohjan kauppala, Lohjan kunta, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Länsi-Uudenmaan aluesairaalan kuntainliittoon kuuluivat alun perin Tammisaaren kaupunki ja maalaiskunta, Karjaan kauppala ja maalaiskunta, Pohja, Tenhola, Bromarf ja Snappertuna. Siuntio liittyi kuntainliittoon vasta 1947 ja Hanko vasta 1954. Sairaala käynnisti toimintansa sairaskotina jo vuonna 1892. Etelä-Suomen mielisairaanhuoltopiirin (ESMP) kuntainliittoon kuuluivat kaikki ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Turunmaalta lännessä Itä-Uudellemaalle idässä (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd, Tammisaari, Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja, Tenhola, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Sipoo ja Ruotsinpyhtää). Tammiharjun sairaala käynnisti toimintansa 1924. Tammiharjun sairaalaan kuului myös Knipnäsin sairaala, joka suljettiin 1996. Enimmillään Tammiharjun sairaalassa (Knipnäs mukaan lukien) oli runsaat 600 potilaspaikkaa ja tällä hetkellä niitä on noin 130. ESMP:llä oli myös muita toimipisteitä eli B-sairaaloita ja mielenterveystoimistoja Paraisilla (Norrgårdin sairaala), Kirkkonummella (Veikkolan parantola), Espoossa (Pellon sairaala) ja Porvoossa (Kevätkummun sairaala). Meltolan parantola käynnisti toimintansa vuonna 1931. 1950-luvulla Meltolan toiminnasta ryhtyi vastaamaan Raaseporin tuberkuloosipiirin kuntainliitto. Kuntainliittoon kuuluivat seuraavat kunnat: Porvoon kaupunki ja maalaiskunta, Dragsfjärd, Espoo, Hanko, Houtskari, Inkoo, Iniö, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kirkkonummi, Korppoo, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Nauvo, Parainen, Pernaja, Pohja, Sipoo, Siuntio, Ruotsinpyhtää, Tammisaari, Tenhola ja Västanfjärd. Meltolan sairaala suljettiin 1996. 3. Sairaanhoitoalueiden nykyiset hallintorakenteet HUS:n perussopimuksen 4 :n mukaan sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja muihin sairaanhoitoalueisiin. Hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Lautakunnan tehtävänä on hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa.

5 Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta Helsingin yliopiston HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan nimeämään jäseneen. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Sairaanhoitoalueen lautakuntien esittelijänä toimii sairaanhoitoalueen johtaja. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on HUS:n hallintosäännön 16 :n mukaan johtaa sairaanhoitoalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että sairaanhoitoalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Hän päättää niistä sairaanhoitoaluetta koskevista asioista, joissa hänelle on siirretty päätösvaltaa sekä asioista, joita ei ole määrätty HUS:n hallituksen, sairaanhoitoalueen lautakunnan tai muun toimielimen päätettäväksi. Sairaanhoitoalueilla on oma hallintojohtaja, talouspäällikkö ja henkilöstöpäällikkö (liitteet 1 ja 2). Muu hallintohenkilöstö on suurelta osin siirretty liikelaitoksiin, joilta sairaanhoitoalueet HUS:n tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti tilaavat tukipalveluja. 4. Sairaanhoitoalueiden talous Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osuus HUS:n taloudesta ja toiminnasta on runsaat 3 % ja Lohjan sairaanhoitoalueen 4,1 %. Koska Tammiharjun sairaala palvelee myös muita kuin Länsi-Uudenmaan kuntia (tällä hetkellä lähinnä Espoota), on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osuus HUS:n kaikista hoitopäivistä kuitenkin merkittävästi suurempi kuin kustannusosuus eli runsaat 12 %. Toimintakulut, TA 2009, 1 000 HYKS LUSA Lohjan Hyvinkään Porvoon HUS sha sha sha yhteensä 1 091 677 47 115 55 643 123 085 49 865 1 361 535 %-osuus 80,2 % 3,5 % 4,1 % 9,0 % 3,7 % 100,0 % Toimintatuotot, 1 104 952 47 471 56 694 124 666 50 824 1 446 137 TA 2009, 1 000 %-osuus 76,4 % 3,3 % 3,9 % 8,6 % 3,5 % 100,0 % NordDRG-tuot 386 967 14 700 24 745 41 365 22 266 490 043 teet lkm, TA 2009 %-osuus 79,0 % 3,0 % 5,0 % 8,4 % 4,5 % 100,0 % Hoitopäivät 132 682 37 700 22 642 97 627 8 660 299 311 lkm, TA 2009 %-osuus 44,3 % 12,6 % 7,6 % 32,6 % 2,9 % 100,0 % Pkl-käynnit 1 109 935 49 000 83 065 184 550 87 935 1 515 415 lkm, TA 2009 %-osuus 73,2 % 3,2 % 5,5 % 12,2 % 5,8 % 100,0 %

6 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen budjetoidut toimintakulut ovat 47 miljoonaa euroa. Psykiatrian (ts. Tammiharjun sairaalan) osuus siitä on 14 miljoonaa euroa ja synnytysosaston vajaat 2 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen maksaja on Raaseporin kaupunki (noin 21,5 milj. euroa), toiseksi suurin on Hanko (7,5 milj. euroa) ja kolmanneksi suurin Espoo (5,5 milj. euroa). Inkoon osuus on 3 milj. euroa ja Lohjan, Kirkkonummen ja Siuntion kunkin 1 milj. euroa. Myös Helsinki käyttää sairaanhoitoalueen palveluja, tänä vuonna noin 0,5 milj. euron edestä. Lohjan sairaanhoitoalueen vuoden 2009 toimintakulut ovat 55,6 milj. euroa. Toimintakulut jakaantuvat tulosyksiköittäin seuraavasti: Medisiininen tulosyksikkö 18,9 milj. euroa (34 %), Operatiivinen tulosyksikkö 18,3 milj. euroa (33 %), Naisten ja lastentautien tulosyksikkö 4,6 milj. euroa (8 %) ja Psykiatrian tulosyksikkö 10,8 milj. euroa (19 %). Lohjan sairaanhoitoalueen tuottamien palveluiden laskutuksesta sairaanhoitoalueen omien kuntien maksuosuus on noin 90 %. Muiden sairaanhoitopiirin jäsenkuntien, lähinnä pääkaupunkiseudun kunnat, osuus on hieman vajaa 4 %. Lohjan kaupunki (44 %) ja Vihdin kunta (24 %) ovat sairaanhoitoalueen jäsenkunnista suurimmat maksajat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen avainluvut ovat seuraavat: TP 2008 TA 2009 Toteutuma % Ennuste 30.9.09 Toimintatuotot 50 678 47 471 34 932 73,6 46 822 Tulot jäsenkunnilta 44 788 41 432 32 190 77,7 42 849 Toimintakulut 45 583 47 115 34 155 72,5 46 406 NordDRG-tuotteet lkm 14 700 14 700 10 624 72,3 14 273 Hoitopäivät lkm 38 407 37 700 28 066 74,4 37 395 Avohoitokäynnit lkm 48 438 49 000 37 097 75,7 49 492 Taloudellinen tulos 3 495 0 586 161 Henkilötyövuodet lkm 485 483 290 Investoinnit 1 670 550 131 23,8 500 Lohjan sairaanhoitoalueen avainluvut ovat seuraavat: TP 2008 TA 2009 Toteutuma % Ennuste 30.9.09 Toimintatuotot 58 191 56 694 42 313 74,6 57 331 Tulot jäsenkunnilta 51 508 53 281 39 557 74,2 53 568 Toimintakulut 54 098 55 643 41 738 75,0 56 532 NordDRG-tuotteet lkm *) 23 424 24 745 19 315 78,1 25 436 Hoitopäivät lkm *) 21 033 22 642 13 719 60,6 19 135 Avohoitokäynnit lkm *) 81 637 83 065 61 611 74,2 83 010 Taloudellinen tulos 35 0-104 -150 Henkilötyövuodet lkm 583 511,9 376 Investoinnit 2 259 460 227 49,3 460 *) sisältää jäsenkunnat ja muut maksajat

7 Kuluvana vuonna Länsi-Uudenmaan kunnat ovat käyttäneet erikoissairaanhoitopalveluja seuraavasti: Hanko TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 9 922 7 878 79 HUS, suoritemäärä 18 051 15 056 83 LUSA, euromäärä 7 519 5 621 75 LUSA, suoritemäärä 15 305 12 197 80 Inkoo TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 5 478 3 496 64 HUS, suoritemäärä 9 766 6 708 69 LUSA, euromäärä 3 394 1 970 58 LUSA, suoritemäärä 7 115 4 215 59 Raasepori TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 28 508 23 987 84 HUS, suoritemäärä 57 057 48 290 85 LUSA, euromäärä 21 313 16 439 77 LUSA, suoritemäärä 47 982 39 023 81 Kuluvana vuonna Lohjan sairaanhoitoalueen kunnat ovat käyttäneet erikoissairaanhoitopalveluja seuraavasti: Karjalohja TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 1 550 857 55,3 HUS, suoritemäärä 2 717 1 954 71,9 Lohjan sha, euromäärä 995 491 49,4 Lohjan sha, suoritemäärä 1 957 1 363 69,6 Karkkila TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 9 030 7 153 79,2 HUS, suoritemäärä 16 158 12 824 79,4 Lohjan sha, euromäärä 5 895 3 973 67,4 Lohjan sha, suoritemäärä 12 283 8 659 70,5 Lohja TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 37 700 27 526 73,0 HUS, suoritemäärä 80 003 62 847 78,6 Lohjan sha, euromäärä 23 999 17 784 74,1 Lohjan sha, suoritemäärä 62 126 47 945 77,2

8 Nummi-Pusula TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 6 500 4 638 71,4 HUS, suoritemäärä 10 365 8 398 81,0 Lohjan sha, euromäärä 3 850 2 867 74,5 Lohjan sha, suoritemäärä 7 697 6 062 78,8 Siuntio TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 5 578 4 098 70,9 HUS, suoritemäärä 9 732 7 190 73,9 Lohjan sha, euromäärä 2 598 1 877 72,2 Lohjan sha, suoritemäärä 4 793 3 794 79,2 Vihti TA 2009 1 9/2009 % HUS, euromäärä 24 243 17 684 72,9 HUS, suoritemäärä 50430 38 031 75,4 Lohjan sha, euromäärä 13 863 9 959 71,8 Lohjan sha, suoritemäärä 35 445 26 069 73,5 Molemmat sairaanhoitoalueet ovat pärjänneet taloudellisesti melko hyvin, mikä käy ilmi myös seuraavasta taulukosta: HYKS LUSA Lohjan sha Hyvinkään sha Porvoon sha HUS yhteensä Tulos TP 2008-12 338 3 495 35-2 758-882 -2 712 Tulosennuste 2009 (1 9/09) -14 623 161-150 -3 531 0-9 610 Mikäli Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueet yhdistettäisiin yhdeksi sairaanhoitoalueeksi, voisivat myös sairaanhoitoalueiden lautakunnat yhdistyä yhdeksi lautakunnaksi, kunnes vaalikausi päättyy. Vastaavaa järjestelyä on käytetty useissa viimevuosien kuntaliitoksissa. 5. Sairaanhoitoalueiden käytössä olevat kiinteistöt 5.1 Sairaalarakennukset Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella oli lokakuussa 2009 19 rakennusta käytössään. Suorakäyttöala on yhteensä 18 003 m2, jyvitetty huoneala yhteensä 23.609 m2. Kustannukset olivat 14,95 euroa / m2. Lukuihin sisältyvät vain sairaanhoitoalueen omaan toimintaan käytetyt tilat. Vuoden 2010 tilakustannus on yhteensä 3,23 miljoonaa euroa. HUS:n liikelaitosten käytössä olevat tilat Tammisaaressa eivät sisälly näihin lukuihin. Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen kuuluu kaksi sairaala aluetta: Länsi-Uudenmaan sairaalan alue ja Tammiharjun sairaalan alue:

9 Länsi-Uudenmaan sairaala (kartta, liite 3) Länsi Uudenmaan sairaala-alueeseen kuuluu paitsi itse sairaalarakennus myös kaksi omakotitaloa (toinen HUS-Tietotekniikan liikelaitoksen käytössä, toinen lasten- ja nuorten psykiatrisen avohoidon käytössä) sekä puurakennus, jossa psykiatrian avohoito toimii. Tontti on noin 4,1 ha. Kaikki rakennukset kattavat yhteensä noin 17 400 m 2 : Sairaalarakennusta on laajennettu useaan kertaan. B-osa rakennettu 1952. Varasto, tekniikka, dialyysi, sisätautiosasto. Yhteensä 1 460 m2 M-osa rakennettu 1993, leikkausosasto ja leikkaussalit, synnytysosasto ja päiväkirurgia. Yhteensä vajaat 4 200 m2 D-osa rakennettu 1964, poliklinikkatoiminta, päivystys, röntgen, auditorio jne, yhteensä noin 3 000 m 2 G-osa rakennettu 1985, lastenosasto, laboratorio, fysioterapia. Yhteensä noin 1 800 m 2 E-F-osa, rakennettu 1964. Odottaa remonttia, tilat tyhjät. Yhteensä noin 1 080 m 2 K-osa, rakennettu 1952, keittiö ja henkilökunnan ruokasali. Yhteensä noin 1 150 m 2 A-osa rakennettu 1952, sekä sairaanhoitoalueen että sairaalan hallinto. Yhteensä noin 1 200 m2 X-rakennus rakennettu 1957, lasten ja nuortenpsykiatrian avohoito, yhteensä 425 m2 Y-rakennus, rakennettu 1957, HUS-Tietotekniikan liikelaitoksen käytössä, yhteensä 240 m2 T-rakennus ( Rosa Huset ), rakennusvuosi avoin. Psykiatrian avohoidon käytössä. Yhteensä noin 330 m 2 Tammiharjun sairaala (kartta, liite 4) Tammiharjun sairaala-alue on noin 14 ha:n kokoinen. Siinä on 16 rakennusta, yhteensä vajaat 20 000 m2. Tärkeimmät rakennukset näkyvät alla: F-talo ( Nya sidan ), rakennettu 1930, sairaalan päärakennus: 1 akuuttipsykiatrian osasto, 3 pitkäaikais- ja kuntoutuspsykiatrista osastoa, toimintaterapiatilat, lääkäreiden kansliat yms. Neliöitä yhteensä runsaat 5 000 m 2 G-talo, rakennettu 1986, psykiatrian tulosyksikön hallinto, ECT tilat, henkilökunnan terveydenhuollon tilat yms. Neliöitä yhteensä noin 1 100 m2 N-talo ( Gamla sidan ), rakennettu 1910: 2 geropsykiatrian osastoa. Uudenmaan prikaatin sairastupa ja Raaseporin kaupungin vanhainkodin yksi osasto. Neliöitä yhteensä noin 2 660 m 2 R-talo ( Torpet ), rakennettu 1910, nuorisopsykiatrian osasto, yhteensä noin 590 m 2 O-talo ( Portstugan ), rakennettu 1910, osasto 7 (kuntoutuspsykiatria), asumisharjoitusta. Yhteensä 323 m2 D-rakennus, rakennettu 1952, lasten psykiatrian osasto. Yhteensä 665 m2 E-rakennus, rakennettu 1931, toimii nykyään Raaseporin kaupungin ylläpitämänä sairaalakouluna, yhteensä 446 m2 J-rakennus, rakennettu 1978, henkilökunnan ruokasali, teollisuusterapiatoimintoja. Vuonna 2010 myös kuntien kanssa perustettava apuvälinekeskus. Neliöitä yhteensä noin 2 900 m 2 L rakennus, rakennettu 1935, toimintaterapia, ergoterapia, fysioterapia, kuntosali yms. Neliöitä yhteensä 1 063 m2 A-talo, rakennettu 1957, sairaanhoitoalueen hallintorakennus jossa toisessa kerroksessa Tammiharjun sairaalan juhlasali-voimistelusali. Neliöitä yhteensä 1 563 m2

10 Lohjan sairaanhoitoalueen käytössä on kaksi sairaalaa, Lohjan sairaala ja Paloniemen sairaala sekä avopsykiatrian toimintayksiköiden käyttöön vuokrattuja tiloja ympäristökuntien alueella. Lohjan sairaala (kartta, liite 5) Lohjan sairaala sijaitsee Tynninharjulla noin 4 km Lohjan kaupungin keskustasta. Sairaalan tontin pinta-ala on noin 10,8 ha. Tontilla on kolme rakennusta, varsinainen sairaalarakennus, lämpökeskus sekä päiväkotikiinteistö. Ydinsairaala on valmistunut vuonna 1979 ja siihen kiinteästi liittyvä laajennusosa 2006. Sairaalan kokonaispinta-ala laajennus mukaan lukien on noin 34 000 m2. Edellä mainitusta sairaalakiinteistöstä Lohjan sairaanhoitoalueen toimintojen käytössä on yli 20 000 m2 (64 %), Lohjan kaupungin ja alueen kuntien perusterveydenhuollon käytössä noin 3 400 m2 (11 %) ja HUS-Konsernin liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden käytössä hieman yli 8 000 m2 (25 %). Sairaalatontilla sijaitsevassa päiväkotikiinteistössä on HUS työterveysyksikön toimipiste. Muut tilat on vuokrattu yksityiselle päiväkotiyhdistykselle. Paloniemen sairaala (kartta, liite 6) Lohjanjärven pohjoispäässä, noin 10 kilometrin etäisyydellä kantasairaalasta sijaitseva Paloniemen sairaala on entinen ns. B-mielisairaala, jonka tilat on rakennettu vuonna 1959. Sairaanhoitoalueen toimintaa on kolmessa rakennuksessa, päärakennus (16 300 m2), osasto 4 (3 600 m2) ja ns. lääkäritalo (900 m2). Lisäksi ratsastusterapian käytössä on hevostalli. Paloniemen sairaalakiinteistön omistavat Lohjan sairaanhoitoalueen kunnat lukuun ottamatta Karkkilan kaupunkia. HUS-kuntayhtymä on vuokrannut tilat käyttöönsä.

11 5.2 Investointisuunnitelmat Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin investointisuunnitelmassa vuosille 2010 2012 on seuraavat kiinteistöjä koskevat investoinnit ao. sairaanhoitoalueille. Länsi-Uudenmaan sairaala Yhteensä Aikais. 2010 2011 2012 E- ja F-siiven peruskorjaus 3 200 150 1 450 1 600 Lohjan sairaala Vuodeos. 2 (naistent. ja synn) peruskorj, vaihe 1 Psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrak. (17,8 milj. euroa) Vuodeos. 2 peruskorjauksen 2-vaihe (2,3 milj. euroa) 2 800 150 950 1 700 13 500 500 4 000 9 000 250 250 Muut sh-alueet / pienet laitehankkeet: Länsi-Uudenmaan sha 1 450 500 400 550 Lohjan sha 1 630 590 540 500 Lisäksi HUS-Tilakeskuksen kautta tulee ns. pieniä rakennushankkeita Lohjalle arviolta 1,8 milj. euroa ja Länsi-Uudellemaalle arviolta 0,6 milj. euroa vuodessa. Lohjan sairaalan naistentautien ja synnytysten toiminnot on suurelta osin sairaalan toisen kerroksen vuodeosastolle sijoitettuja. Gynekologinen poliklinikka toimenpiteineen sijaitsee eri tiloissa. Samoihin tiloihin sijoittautuminen helpottaa henkilöresurssien käyttöä. Toinen kerros odottaa peruskorjausta. Sen osalta hankeselvitys on tehty ja hanke sisältyy investointeihin vuodesta 2011 alkaen seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Hankesuunnitelma valmistuu tänä vuonna. Osaston peruskorjauksen valmistuttua kaikki NaLa:n toiminnot ovat yhdessä kerroksessa. Synnytysten lukumäärä voi olla yli 1000 (kolme synnytyssalia, joissa voidaan hoitaa 400 synnytystä huonetta kohti). HUS:n hallitus on 12.10.2009 päättänyt lopettaa synnytystoiminnan Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Sairaalan synnytysosasto toimii vuonna 2009 tilapäisissä tiloissa. Sairaalan E- ja F-siipien peruskorjausta on pitkään suunniteltu (noin 2,2 milj. euron korjaushanke), mutta lopullista investointipäätöstä peruskorjauksesta ei HUS:n hallituksessa vielä ole tehty. Synnytysosaston korjaamisen ja toiminnan siirtämisen takaisin Länsi-Uudenmaan sairaalan F-siipeen osuus investoinnista olisi ollut noin 1 milj. euroa. Kun synnytykset sairaalassa loppuvat, tulee tiloille etsiä muuta käyttöä ja remontoida ne sairaalan käyttöön sopiviksi.

12 6. Sairaanhoitoalueiden keskeiset sairaanhoidolliset toiminnat 6.1 Medisiinisen tulosyksikön toiminnot Lohjan sairaanhoitoalueen Medisiiniseen tulosyksikköön kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien, neurologian sekä ihotautien toiminta sekä lisäksi päivystyspoliklinikka ja kliinisen fysiologian laboratorio. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella (Tammisaari) Medisiininen tulosyksikkö käsittää sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian toiminnan sekä päivystyspoliklinikan ja kotisairaalatoiminnan. Sisätautien toiminta Molemmissa sairaaloissa on tavanomainen sisätautien vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminta. Tämän lisäksi Lohjalla virkasuhteessa sisätaudeilla on kardiologi, gastroenterologi, endokrinologi, nefrologi ja reumatologi. Tammisaaressa on nefrologi sekä lisäksi eläkkeellä oleva reumatologi tekee ostopalveluna 50 % virkaa. Erityisosaamisen myötä on järjestetty erikoispoliklinikkatoiminnot ko. aloille. Molemmissa sairaaloissa on dialyysitoiminta. Molempien sairaanhoitoalueiden sydäntahdistinpotilaiden seuranta on keskitetty Lohjalle. Lohjalla endoskopioita (gastro- ja kolonoskopia) tekee kolme sisätautilääkäriä, Tammisaaressa kaksi. Sydämen ultraäänitutkimuksia tekee Lohjalla kolme sisätautilääkäriä, Tammisaaressa yksi. Keuhkosairauksien toiminta Molemmilla sairaanhoitoalueilla keuhkosairauksien toimintaan kuuluvat vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnot sekä tähystykset (bronkoskopiat). Oleellisia toimintaeroja ei ole. Neurologian toiminta Lohjalla on sekä vuodeosasto- että poliklinikkatoimintaa. Vuodeosastotoiminnassa panostetaan neurologiseen kuntoutukseen. Tammisaaressa on neurologin virka, mutta tekijää siinä ei ole tällä hetkellä. Siten neurologinen toiminta sekä vuodeosaston että poliklinikan osalta hoidetaan muualla. Ihotautien toiminta Lohjalla on ihotautien poliklinikkatoiminta, mutta erillisiä vuodeosastopaikkoja ei ole. Tammisaaressa toiminta suoritetaan ostopalveluna. Molempien alueiden ns. fotodynaamista hoitoa tarvitsevat potilaat on keskitetty Lohjalle. Avohoitotoiminta Lohjalla avohoitoyksikkö (LAVO) on sairaalatiloissa ja sinne on keskitetty lähinnä polikliinisia lääkehoitoja. Tammisaaressa erityislääkepoliklinikka toimii päiväsairaalatyyppisenä yksikkönä kaikkien somaattisten tulosyksiköiden tarpeita varten. Osa avohoidosta on järjestetty kotisairaalatoimintana eli annettavat hoidot tapahtuvat potilaiden kotona. Kliininen fysiologia

13 Kliinisen fysiologian toiminta kuuluu Lohjalla medisiiniseen tulosyksikköön, koska sen toiminta perustuu normaalien keuhkofunktiotutkimusten lisäksi pitkälti käytännön kliinikoiden suorittamiin tutkimuksiin (rasitus-ekg, sydämen ultraääni, 24 tunnin EKG-rekisteröintianalyysit). Tammisaaressa kliininen fysiologia kuuluu HUSLABiin. Päivystyspoliklinikka Molemmilla sairaanhoitoalueilla on 24 tunnin erikoissairaanhoidon päivystys. Tehostetun valvonnan yksikkö Molemmilla sairaanhoitoalueilla on valvontayksikkö, missä hoidetaan eri erikoisalojen valvontatasoista hoitoa tarvitsevia potilaita. Hengityskonepotilaita kuten myös ns. non-invasiivista hengitystukea tarvitsevia potilaita hoidetaan molemmissa sairaaloissa. Hengitystukea tarvitsevien potilaiden suhteen Lohjalla on normaalin etupäivystyksen lisäksi ympärivuorokautinen anestesiasairaalapäivystys. Tammisaaressa anestesiapäivystys on ns. takapäivystys 30 minuutin varoajalla. Sairaanhoitoalueiden medisiinisten toimintojen vuodeosastopaikat sekä erikoislääkäri- ja sairaalalääkärivakanssit Lohja Tammisaari Vuodeosastopaikat - sisätaudit 29 26 - keuhkosairaudet 6 4 - neurologia 12 - yhteensä 47 30 Tehostettu valvonta 6 4+1 (eristyspaikka) Erikoislääkärit (vo+pkl) - sisätaudit 10 5 - keuhkosairaudet 2 1 ½ - neurologia 3 1 - ihotaudit 1 0 - päivystyspoliklinikka 2 1 Sairaalalääkärit - sisätaudit 5 3 - keuhkosairaudet 1 0 - neurologia (HYKS-virka) 1 0 - ihotaudit 1 0 Yliopiston antamaa koulutusoikeutta sairaalalääkäreille erikoisalojen runkokoulutuksessa on Lohjalla sisätaudeilla 2 vuotta 3 kuukautta, keuhkosairauksissa 1 vuosi ja ihotaudeilla enimmillään 2 vuotta. Neurologian sairaalalääkärin virka on HYKS-virka, mutta sijoituspaikkana Lohjan sairaala. Länsi-Uusimaan koulutusoikeus on 1 vuosi (sisätaudit).

14 6.2 Operatiivisen tulosyksikön toiminnot Lohjan sairaanhoitoalueen operatiiviseen tulosyksikköön kuuluvat gastrokirurgian, urologian, verisuonikirurgian ja ortopedian ja fysiatrian toiminnot ja lisäksi yksikössä käy konsultit käsikirurgian ja jalkakirurgian aloilta. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toiminnat ovat gastrokirurgia ja ortopedia ja lisäksi yksikössä käyvät konsultit käsikirurgian, urologian, plastiikkakirurgian ja laskimokirurgian aloilta. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen yksikköön kuuluu lisäksi koko alueen fysioterapiatoiminnot. Molemmissa sairaaloissa on korvalääkäritoimintaa (Länsi-Uudenmaan sha 1 virkaa, Lohjan sha 2 virka). Lohjalla on silmätautien toiminta ja kaihikirurgian yksikkö (vuodelle 2010 arvioidaan noin 2 000 kaihileikkausta). Anestesiayksiköissä puuttuu molemmilta 1 erikoislääkäri (Länsi-Uudenmaan sha 4 ja Lohjan sha 6 virkaa). Molempien sairaaloiden sairaalalääkärit osallistuvat jakamattomaan etupäivystykseen. Molempien sairaaloiden kirurgian takapäivystys on myös jakamaton siinä mielessä, että päivystäjänä voi olla joko kirurgi tai ortopedi. Lohjan sairaanhoitoalueen anestesiapäivystys on aktiivinen raskas sairaalapäivystys etenkin synnytystoiminnan pediatripäivystäjän puutteen vuoksi mutta myös osaltaan valvontaosaston ja päivystyspoliklinikan tarpeisiin. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen anestesialääkäreillä on kotipäivystys. Molempien sairaaloiden päivystysleikkausmäärä on merkittävä eli 15 20 %. Näistä gynekologiset tai obstetriset leikkaukset muodostavat noin kolmanneksen. Lohjan sairaalalla on käytössään 10 leikkaussalia, mutta päivittäisiä tiimejä on 6 7. Länsi-Uudenmaan sairaalan viidessä salissa toimii 4 tiimiä. Lohjan sairaanhoitoalueen toimintaan muualta HUS:sta lisätyt lonkkaleikkaukset ovat hankaloittaneet alueen omaa kirurgista toimintaa, kun taas Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella oleva käyttämätön resurssi on mahdollistanut urologisia ja protetiikan jononpurkuleikkauksia.

15 Lohjan sha Länsi-Uudenmaan sha Leikkaussalit/tiimit 10/6 7 5/4 Leikkauksia/kapasiteetti/v. 5461/n. 5500 2600/3000 Päiväkirurgia 2786 981 - gyn. ja obst. 626 561 Päivystysleikkauksia / vuosi 846 462 - gyn. ja obst. 207 155 - ortopedia 253 198 - yleiskirurgia 299 108-22.00 07.00 75 (37 obst.) 23 (20 obst.) Vuodeosastopaikat 63 27 Gastrokirurgia oyl, 2 ol yl, ayl (50 %), el+sij. Urologia yl (n. 30 %), oyl (80+40 %) ei omaa Verisuonikirurgia yl ei omaa Ortopedia oyl, ayl+2 ol+2 prot. kirurgia (täysi miehitys 2010 =>) Konsultit käsikirurgi urologi jalkateräkirurgi oyl, ayl, el+sij. plastiikkakirurgi käsikirurgi laskimokirurgi Korvalääkäri yl, ayl yl (50 %)+sij./kons. Anestesiavirkoja/täytetty 6/5 4/3 Päivystys - jakamaton sairaalalääk. kyllä+iltavuoro kyllä+iltavuoro kesällä - kir. tai ortop. takapäivystys kyllä kyllä - anest. aktiivipäiv. kyllä ei - anest. takapäiv. ei kyllä Molemmissa sairaaloissa on kirurgian takapäivystys. Huomioiden molemmissa sairaaloissa suoritettava raskas kirurgia, sairaaloiden merkittävä päivystysleikkausten lukumäärä ja edessä oleva, kehittyvä yhteispäivystysjärjestelmä ei voida nähdä tilannetta, jossa kirurginen

16 diagnostiikkaan ei olisi mahdollista kummassakin yksikössä. Lohjan sairaalan leikkaussali tulee, niin kauan kun sairaalassa on synnytystoiminta, olla valmiudessa ympärivuorokautisesti, mutta Länsi-Uudenmaan sali voidaan poistaa valmiudesta yöajaksi. Suuren päivystystoimenpidemäärän vuoksi Länsi-Uudenmaa sairaalalla tulee olla valmius hoitaa päivystysleikkauksia esim. 8 tunnin ajan lauantaisin ja sunnuntaisin. Lohjan sairaanhoitoalueen nykyinen anestesiapäivystysjärjestelmä tulee jatkua, mutta synnytysten loppuessa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella voidaan siirtyä alemman tason varallaoloon eli 30 minuutin sijasta 60 minuutin valmiusaikaan (jolloin myös kustannukset hieman vähenevät). Päivystysleikkausten, muun päivystystoiminnan, kirurgisen ja medisiinisen toiminnan luonteen ja valvontaosaston tarpeiden vuoksi sairaalaa ei voi jättää ilman anestesiatukea. Aikaisemmin esitetty ajatus jakaa kirurgi- ja ortopedipäivystys niin että ko. alojen osaaja löytyy joko Lohjan sairaanhoitoalueella tai Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, tulee järjestää toimivaksi. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen nykyinen kirurgi- ja anestesiatakapäivystys päivystävine hoitajineen maksaa tällä hetkellä noin 0,5 milj. euroa. Jatkoksi esitetty malli tulisi hieman halvemmaksi. Toiminnan näkymistä voidaan todeta, että gastrokirurgian suhteen molemmat alueet vastaavat olemassa olevaan tarpeeseen sekä operatiivisten ja endoskooppisten toimintojen suhteen tosin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella on paineita yhä lisätä skopiamääriä. Lohjan sairaanhoitoalueen urologinen toiminta on tasapainossa, vaikkakin poliklinikalle on jonkun verran jonoja. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tilanne pysyy konsulttityövoimin tasapainossa Aikaisemmassa selvitystyössä on esitetty että silmäkirurgian ja protetiikan sekä laskimokirurgian lukumääriä lisättäisiin Lohjan sairaanhoitoalueella ja että Hyksistä siirrettäisiin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle noin 100 pehmytkudoskirurgian leikkaustoimenpidettä. Myös Lohjan sairaanhoitoalueen korva-, rintarauhas- ja käsikirurgisten leikkausten siirtämistä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle on esitetty. Lisäksi on suunnitteilla molempien sairaaloiden ulkopuolisten konsulttien korvaamista kiertävillä HUS-spesialisteilla. Viime aikoina on myös sovittu, että ainakin noin 200 tekonivellähetettä siirretään Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Protetiikan lisäämisestä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella vuonna 2010 on tehty periaatepäätös. Jatkossa edessä oleva uusi lainsäädäntö ja hallinnon muutokset vaikuttavat myös operatiiviseen toimintaan, mutta joka tapauksessa näitä odotellessa on jo syytä etsiä yhteistyön ja työnjaon malleja Lohjan sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen välillä sekä mahdollisuuksien mukaan tarjota kapasiteettia myös muille HUS/HYKS-yksiköille. Jatkotyöskentelyn pohjaksi on hyvä huomioida ylilääkäri Caj Haglundin työryhmän laatima raportti. 6.3 Naisten ja lastentautien tulosyksikön toiminnot Naistentautien toiminnot Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden naistentautien toiminta on hyvin samanlaista. Siihen kuuluvat gynekologisten sairauksien tutkimus ja hoito sekä elektiivisesti että päivystyksenä. Hoitoon tullaan lähetteellä. Diagnostiikkamahdollisuudet ulottuvat kaikkiin gynekologisiin sairauksiin, mutta HUS:n hoidonporrastuksen mukaan syövät ja keinoalkuiset hedelmöityshoidot siirretään yliopistoklinikkaan. Syöpäpotilaiden jälkikontrolleja on siirretty takaisin molempiin sairaaloihin. Länsi-Uudenmaan sairaalassa annetaan myös sytostaattihoitoja.

17 Naistentautien polikliininen toiminta Perusgynekologisen poliklinikkatoiminnan lisäksi potilaita tutkitaan ja hoidetaan urogynekologiaja lapsettomuuserikoispoliklinikoissa. Syöpäpotilaiden kontrollit ovat Lohjan sairaalassa peruspoliklinikalla, Länsi-Uudenmaan sairaalassa omalla poliklinikallaan. Poliklinikoiden vastaanotto on arkipäivisin klo 8-16 välillä, polikliinisia toimenpiteitä tehdään molemmissa sairaaloissa. Urogynekologian tutkimusta ja hoitoa on kehitetty viimeisten vuosien aikana Lohjan sairaalassa ja se on yksi gynekologian painopistealueista. Vuoden 2009 aikana on hankittu ajanmukaiset tutkimustilat ja urodynamiikkavälineistö. Nyt pystytään toteuttamaan koko urogynekologisen potilaan hoitoketju perusteellisista tutkimuksista kaikkiin käytössä oleviin inkontinenssin hoitomuotoihin. Tätä toimintaa voidaan laajentaa. Gynekologian suuntaus on toimenpiteiden siirtyminen enenevästi polikliinisiksi ja päiväkirurgisiksi. Lohjan sairaalaan on vuoden 2009 aikana hankittu office-kirurgisten toimenpiteiden välineistö. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on vastaava toiminnanmuutos suunnitteilla toteuttaa E- ja F-siiven remontin valmistuttua. Toimenpidevälineistö tätä toimintaa ajatellen on uusittu viime vuoden aikana. Kolposkopialaitteisto on uusittu vuonna 2009 molemmissa sairaaloissa. Länsi-Uudenmaan sairaalan naistentautipoliklinikalla oli vuonna 2008 yhteensä käyntejä 4 276, Lohjan sairaalassa 4 994. Naistentautien vuodeosasto ja gynekologinen kirurgia Lohjan sairaalan naistentautien vuodeosaston virallinen sairaansijamäärä on 10, mutta käytössä on 6. Isot leikkaukset keskitetään alkuviikkoon, minkä vuoksi osasto toimii viikko-osaston luonteisena. Vuodeosastoilla hoidetaan leikattujen lisäksi tulehdusta sairastavia. Hoitojaksoja oli Lohjan sairaalassa 678. Länsi-Uudenmaan sairaalan vuodeosastolla on 4 sairaansijaa, jotka sijaitsevat kirurgien kanssa yhteisellä osastolla. Päikiyksikössä on lisäksi 4 5 vuodepaikkaa. Hoitojaksoja oli 539. Lohjan sairaalassa tehtiin 716 leikkausta, Länsi-Uudenmaan sairaalassa 423, leikkaussalissa tai päiväkirurgisesti tehtyinä. Molemmissa sairaaloissa potilaat saapuvat suunniteltuun leikkaukseen kotoa leikkauspäivän aamuna (leiko). Tavallisimmat toimenpiteet ovat kohdunpoisto ja -tähystys. Länsi-Uudenmaan sairaalassa vuode- ja päikiosasto ovat yhteisiä kirurgien kanssa ja 58 % leikkauksista tapahtuu päiväkirurgisesti. Raskaudenkeskeytysten, keskenmenojen sekä kohdunulkoisten raskauksien hoito toteutetaan suurelta osin polikliinisesti lääkkeellisenä. Gynekologinen päivystys Lohjan alueen naistentautien päivystyspotilaat hoidetaan sairaalan etupäivystyksessä. Suoraan gynekologille tulee 20 30 potilasta vuodessa, päiväaikaan. Länsi-Uudenmaan sairaalassa gynekologinen päivystyspotilas tulee suoraan gynekologille päiväaikaan ja virka-ajan ulkopuolella päivystys hoidetaan etupäivystyksessä. Päivystyskäyntejä oli Lohjan sairaalassa 462 ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa 273. Tilat ja välineistö Lohjan sairaalan naistentautipoliklinikka toimii sairaalan uusissa tiloissa. Käytössä on kaksi tutkimus/toimenpidehuonetta, jotka sijaitsevat uuden päikiyksikön vieressä, missä myös päiväkirurgiset leikkaukset tehdään. Länsi-Uudenmaan sairaalassa polikliininen toiminta on samoin kahdessa huoneessa. Päikileikkaukset tehdään leikkaussalissa. Molemmissa sairaaloissa

18 naistentautien tutkimukseen ja hoitoon tarvittava välineistö on uusittu viimeisten parin vuoden aikana. Lohjan sairaalan vuodeosasto on sairaalan toisessa kerroksessa. Samoissa tiloissa sijaitsee myös raskauksien ja synnytysten hoitoon käytettävät tilat. Tämä auttaa henkilökunnan yöaikaisen toiminnan järjestämisessä. Osasto on vanhentumassa ja sen peruskorjaus kuuluu sairaalan investointeihin seuraavien vuosien aikana (sairaalan viimeinen peruskorjaamaton osa ja mitä tahansa käyttötarkoitusta varten kunnostettava). Länsi-Uudenmaan sairaalan vuodeosasto on yhteinen kirurgien kanssa. Raskausaika ja synnytykset HUS:n alueen synnyttäjällä on mahdollisuus valita synnytyssairaalansa. Jotta sairaalat pystyisivät varautumaan tuleviin synnytysmääriin, on raskaana olevia ohjeistettu käyttämään aiotun synnytyssairaalansa äitiyspoliklinikkapalveluja, ainakin osallistumaan alkuraskauden ultraääniseulontoihin tulevassa synnytyspaikassaan. Ohjaus toteutuu osin. Molempien sairaaloiden resurssit on mitoitettu siten että alueen synnyttäjät mahtuvat oman alueen sairaalaan hoitoon ja synnyttämään. Lohjan sairaala tarjoaa oman sairaanhoitoalueen synnyttäjille alkuraskauden ultraääniseulonnat, raskauskomplikaatioiden tarvitseman erikoissairaanhoidon ja synnytykset. Synnytysten määrä on ollut hieman alle 700 viime vuosien aikana, 678 vuonna 2008. Länsi-Uudenmaan sairaalassa synnytysten määrä oli 658. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on hoidettu oman alueen synnyttäjien lisäksi muualta hakeutuvia synnyttäjiä. Riskisynnyttäjien hoidon porrastus yliopistosairaalan kanssa toteutuu. Äitiyspoliklinikka Äitiyspoliklinikoiden toiminta on varsin yhteneväistä. Kaikki potilaat tulevat lähetteellä. Hoidon ohjeistuksen pohjana on HUS:n Haikarakansio. Lohjan sairaalan äitiyspoliklinikalla oli käyntejä yhteensä 3896, josta seula UÄ-tutkimusten osuus oli 1596. Seulontaa tekevillä kätilöillä (4) on vuoden lisäkoulutus. Länsi-Uudenmaan sairaalan äitiyspoliklinikalla oli käyntejä 2 877, näistä seulaultraääni-tutkimuksia oli 908. Samoin Länsi-Uudenmaan sairaalan seulakätilöillä (3) on vuoden lisäkoulutus. I trimesterin yhdistelmäseulat on aloitettu vuonna 2008. Molemmilla poliklinikoilla toimii hoitajavastaanottona synnytyspelko-poliklinikka ja annetaan akupunktiohoitoa alkuraskauden pahoinvointiin sekä tuki- ja liikuntaelinten rasituskipuihin. Yhteistyö neuvoloiden kanssa on jokapäiväistä ja vahvaa: konsultaatiota annetaan puhelimitse tai sähköisesti. Sen lisäksi pidetään yhteiset meetingit kaksi kertaa vuodessa. Yhteistyö yliopistosairaalan kanssa noudattelee Haikarakansion ja HUS:n alueen synnytyslääkäreiden yhdessä hyväksymiä hoito-ohjeita. Riskisynnyttäjät voivat käydä UÄ- ja KTG-kontrolleissa oman alueen äitiyspoliklinikalla vaikka hoito on siirtynyt NKL:lle. Raskaana olevien päivystys Päiväaikana hoidetaan äitiyspoliklinikalla, yöllä takapäivystäjän toimesta. Lohjan sairaalassa 677, Länsi-Uudenmaan sairaalassa 308 käyntiä. Antenataaliosasto

19 Antenataalihoitojaksoja on kummassakin sairaalassa vähän, Lohjan sairaalassa 127 ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa 152. Aiemmin suuren ryhmän muodostivat verensokerin vuorokausiseurantaan tulleet äidit. Nyt on siirrytty kotona tapahtuvaan omaseurantaan. Antenataalihoidot sijoittuvat lapsivuodeosastoille. Synnytykset Sairaaloissa hoidetaan enimmäkseen matalan riskin synnytyksiä. Riskisynnytykseksi luokiteltavien synnytysten suhteen on sairaaloiden toiminnassa pieniä eroja. Esimerkiksi synnytysten raskausviikkoraja on Lohjan sairaalassa 36 ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa 35. Riskit arvioidaan etukäteen ja synnyttäjä ohjataan sen mukaisesti äidin tai vastasyntyneen hoidon kannalta turvallisimpaan sairaalaan synnyttämään. Vuonna 2009 tehdyn synnytysten järjestämistä koskevassa selvityksessä on esitetty HUS:n synnytyssairaaloiden toiminta. Siinä käy ilmi, että synnytysten hoito on ollut hyvin samankaltaista molemmissa sairaaloissa eikä poikkea kansallisista hoitokäytännöistä. Lohjan sairaalassa anestesialääkäri ja gynekologi päivystävät talossa, mikä takaa mahdollisuuden synnyttäjän hyvään kivunlievitykseen kaikkina vuorokauden aikoina ja välittömän päivystys/hätäkeisarileikkausvalmiuden. Anestesialääkäri huolehtii vastasyntyneen voinnista. Imukuppisynnytystä varten varataan leikkaussalivalmius. Päivystävä gynekologi on erikoislääkäri. Ulkopuoliset erikoislääkärit päivystävät viikonloput. Länsi-Uudenmaan sairaalassa gynekologi-, anestesialääkäri- ja lastenlääkäripäivystys on takapäivystystä. Synnytyslääkäri kutsutaan paikalle heti, jos raskauden kulussa tai synnytyksen aikana on poikkeavaa. Leikkaustiimi ja pediatri kutsutaan paikalle, mikäli päädytään operatiiviseen alatiesynnytykseen tai kyseessä on perätila-/kaksossynnytys. Kaikki takapäivystäjät asuvat sairaalan välittömässä läheisyydessä. Erikoistuvalla sairaalalääkärillä on takapäivystäjä. Lapsivuodeosasto Molemmissa sairaaloissa vastasyntyneet hoidetaan äidin vieressä ensimmäisistä minuuteista alkaen. Perhehuone-mahdollisuus on sitä haluaville. Hoitoajat ovat lyhentyneet. Alatiesynnytyksen jälkeen se on alle 3 vrk ja sektion jälkeen 3 4 vrk. Pediatrit tarkistavat vastasyntyneet 2 vuorokauden ikäisestä (kotiinlähtötarkastus). Polikliiniseen tai lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen on mahdollisuus, mikäli turvallisen kotiutumisen kriteerit täyttyvät. Näissä tapauksissa vastasyntynyt tulee uuteen lastenlääkärin tarkastukseen. Länsi-Uudenmaan sairaala on saanut Baby Friendly Hospital -sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa. Vauvamyönteisyys ja -tahtisuus on molempien sairaaloiden toimintakulttuuri. Imetyksen ohjaukseen on koulutuksessa panostettu. Naistentautien ja synnytysten alueella olevat lääkärivirat Lohjan sairaalan naistentaudeilla on 5 erikoislääkärin virkaa (yli- ja osastonylilääkäri sekä 3 osastonlääkäriä). Yksi virka on jaettu kahdelle viranhaltijalle. Virat ovat täynnä. Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmassa on esitys sairaalalääkärin viran perustamisesta. Yliopiston antamaa koulutusoikeutta sairaalalääkäreille erikoisalan runkokoulutuksessa 1 vuosi. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on 3 erikoislääkärin virkaa (ylilääkäri, apulaisylilääkäri ja osastonlääkäri).

20 HUS:n hallitus on päättänyt LUAS:n synnytystoiminnan lopettamisesta 1.6.2010 mennessä. Päätöksen toimeenpanoon liittyviä järjestelyjä valmistelemaan on johtajaylilääkäri Juha Tuominen nimennyt 3 työryhmää. Yksi työryhmistä käsittelee naistentautien ja synnytysten hoidon järjestämiseen liittyviä toiminnan muutoksia. Lastentautien toiminnot Sairaaloiden toiminnot lastentautien hoidossa poikkeavat toisistaan siten, että Lohjan sairaalassa ei ole vuodeosastotoimintaa eikä päivystystä, mitkä Länsi-Uudenmaan sairaalassa on. Länsi-Uudenmaan sairaalalla on 10-paikkainen lastentautien (8 paikkaa) ja KKN-tautien (2 paikkaa) osasto. Molemmilla sairaaloilla toimii pediatrinen ajanvarauspoliklinikka ja erikoispoliklinikkoja. Lohjan sairaalassa on 3 pediatrin virkaa (yli-, apulaisyli- ja osastonlääkäri) ja 4 lastensairaanhoitajan tointa. Medisiinisen tulosyksikön diabeteshoitaja osallistuu diabeetikkolasten hoitoon. Lastenkardiologin tutkimukset on saatu ostopalveluna. Lapsi- ja nuorisopsykiatria kuuluu psykiatrian toimialaan. Lastenneurologista ja kirurgista hoitoa tarvitsevat ohjataan HUS:n alueella palvelua tarjoaviin yksiköihin. Terapia-palveluita hankitaan ostopalveluina. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on 3 erikoislääkärin virkaa (yli-, apulaisyli- ja osastonlääkäri), lisäksi yksi erikoistuvan sairaalalääkärin virka. Osastonlääkärin virka on täyttämättä; virkaan ei ole ollut hakijoita pariin vuoteen. Ylilääkärin, apulaisylilääkärin ja sairaalalääkärin (1vuoden koulutusvirka) virat ovat täytetyt. Poliklinikalla ja osastolla toimii lääkäreiden lisäksi 13 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Poliklinikka Lohjan sairaalan lastenpoliklinikalla oli 3 619 käyntiä. Vastaanottotoiminnassa on huomioitu lääkäreiden erityisosaaminen. Sairaanhoitopiirin lapsi- ja nuorisoikäisen väestön kasvaessa on poliklinikka-aikojen tarve kasvaa, vuonna 2007 alle 16-vuotiaita alueen asukkaista oli 23 %. Perusterveydenhuollon lääkäreiden koulutustilaisuuksia on järjestetty. Hoitoketjutuksessa noudatetaan pääsääntöisesti HYKS pediatrian ja osaltaan myös lastenkirurgian käytäntöjä. Länsi-Uudenmaan sairaalan lastenpoliklinikalla oli 4 669 ajanvarauskäyntiä. Poliklinikalla toimii 1 2 pediatria ja 1 2 sairaanhoitaja tarpeen mukaan sekä osa-aikainen osastonsihteeri. Virka-aikana kaikki pediatriset päivystyspotilaat hoidetaan lasten poliklinikalla ajanvarauskäyntien ohella. Lastentautien vuodeosasto Länsi-Uudenmaan sairaalan lasten- ja nuortenosastolla on 10 potilaspaikkaa, joista kaksi on korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaille, jotka yleensä on leikkauspotilaita. Osastolla on myös kaksipaikkainen vastasyntyneiden yksikkö, jossa hoidetaan akuutisti sairaat vastasyntyneet ja osa kasvavia keskosista, jotka tarvitsevat tehostettua seurantaa. Lapsikirurgiset potilaat hoidetaan aina lastenosastolla. Infektiopotilaita varten on kaksi eristyshuonetta. Henkilökuntaan kuuluu 11 työntekijää, joista yksi on lääkäri. Osasto toimii yhteistyössä lastenpoliklinikan kanssa. Potilaiden ikähaitari on suuri. Yli puolet potilaista tulee päivystyksen kautta, ja potilasvirran huiput osuvat talvi- ja kevätkauden infektioihin. Osasto tarjoaa hoitoa yölevottomille pikkulapsille viikonloppuisin infektiokauden ulkopuolella. Osasto toimii kaksikielisesti. Lastentautien päivystys Lohjan sairaalan etupäivystyksessä ei ole lastenpäivystystä. Päiväaikaan lastenlääkärit saattavat katsoa päivystysluonteisesti potilaita, mikäli ajanvarauspoliklinikan työ ei siitä häiriinny.

21 Länsi-Uudenmaan sairaalassa pediatri hoitaa päiväaikaiset päivystystapaukset, päivystysaikana potilaat hoidetaan etupäivystyksessä takapäivystäjää konsultoiden. Vastasyntyneet Vastasyntyneiden hoidon järjestelyä on käsitelty Synnytysten järjestämistä HUS:ssa vuosina 2009-2011 koskevassa selvityksessä. Lastenpsykiatria Lastenpsykiatria kuuluu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella naisten- ja lastentautien yksikköön, Lohjan sairaanhoitoalueella psykiatrian tulosyksikköön. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella hoitoa annetaan sekä polikliinisesti että osastolla. Noin puolet Lohjan sairaanhoitoalueen lastenpsykiatrian sairaalahoidoista toteutuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella lastenpsykiatrian osastolla. 6.4 Psykiatrisen tulosyksikön toiminnot Psykiatriasta on hiljattain valmistunut kokonaisselvitys, joka ottaa osaltaan kantaa myös Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden toimintoihin. Selvitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Psykiatrisissa toiminnoissa on neljä vastuualuetta: nuorisopsykiatria, akuutti-psykiatria, kuntoutuspsykiatria ja vanhuuspsykiatria. Lasten psykiatria kuuluu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella naisten- ja lastentautien yksikköön. Nuorisopsykiatria Länsi-Uudenmaan nuoripsykiatrian poliklinikka tarjoaa avohoitopalvelut Länsi-Uudenmaan kunnille sekä Lohjan sairaanhoitoalueen Siuntion kunnalle. Nuorisopsykiatrian osasto palvelee sekä Länsi-Uudenmaan ett Lohjan alueen kuntia. Nuorisopsykiatrian osasto on päivystävä akuuttiosasto. Osaston potilaista 2/3 osa on Lohjanalueelta. Nuoriso-osasto on kaksikielinen. Myös poliklinikkapalvelut tarjotaan molemmilla kielillä. Nuorisopsykiatrian vastuualue pystyy hoitamaan yli 90 % vastuualueensa potilaista. Yksittäisiä vaikeita syömishäiriöpotilaita ja vaarallisesti käyttäytyviä potilaita lähetetään hoitoon Hyksin syömishäiriöyksikköön ja Tampereen vaikeahoitoisten nuorten yksikköön. Nuorisopsykiatrian vastuualueen kaikista toiminnoista vastaa nuorisopsykiatrian ylilääkäri, joka toimii sekä osastolla että poliklinikalla. Lisäksi osastolla on apulaisylilääkäri, joka toimii myös sekä osastolla että poliklinikalla. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla on sivuvastaanotto Karjaalla, Hangossa ja Siuntiossa. Lohjan sairaanhoitoalueella nuorisopsykiatrian Vastuualue jakaantuu kahteen erikoisalaan: Nuorisopsykiatriaan ja lastenpsykiatriaan. Nuorisopsykiatria toimii kahdessa poliklinikkakiinteistössä, Lohjan keskustassa sekä Nummelassa. Työryhmät ovat täysin miehitettyjä ja avohoidon vastaanottokyky on hyvä. Nuorisopsykiatrian kysyntää leimaa voimakas kasvu. Nuorisopsykiatrian osastopalvelut alueelta puuttuvat ja osastohoito haetaan Länsi-Uudenmaan aluesairaalasta tai nuorisopsykiatrian yksiköstä Hyksistä. Satunnaisesti käyttöä on Jorvin sairaalassa ja tällä hetkellä pitkäaikaisosastolla Kellokosken sairaalassa on myös yksi potilas. Lastenpsykiatrian poliklinikka toimii Lohjalla. Poliklinikkaa on leimannut lääkäripuola sekä pitkä tutkimus- ja hoitojono. Poliklinikan lääkärivakanssi saadaan miehitettyä täysiaikaisesti joulukuussa 2009. Kuntien neuvotteluissa poliklinikka laajenee: Lääkäri-psykologin työpari aloittaa toimintansa Nummelan nuorisopsykiatrian poliklinikan yhteydessä olevassa toimipisteessä vuoden 2010 aikana. Lastenpsykiatrian toimialaa on leimannut lähetteiden voimakas kasvu.

22 Lastenpsykiatrian sairaalapotilaat hoidetaan noin puoliksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lastenpsykiatrian osastolla ja HYKS:n lastenpsykiatrian osastolla. Akuuttipsykiatria LUSin akuuttipsykiatrian vastuualue tarjoaa psykiatrista akuuttia sairaalahoitoa sekä polikliinista avohoitoa Länsi-Uudenmaan kunnille. Akuuttipsykiatrian osasto vastaa ympärivuorikautisesta psykiatrisesta päivystyksestä alueella. Akuuttiosasto ja päivystävä lääkäri vastaavat polikliinisesta päivystystoiminnasta sekä päivystyksellisistä yleissairaalapsykiatrian konsultaatiosta. Akuuttipsykiatrian osasto tarjoaa pääsääntöisesti lyhyttä kriisihoitoa, jonka jälkeen potilaiden hoito jatkuu joko avohoidossa tai psykiatrisessa kuntoutuksessa. Akuuttipsykiatrisen osaston keski-määräinen hoitoaika on vain 2 viikkoa. Akuuttipsykiatrian osasto ja poliklinikka tarjoavat tarvittaessa palveluja myös Lohjan alueen potilaille tilanteissa, jossa potilas ei voi henkilökohtaisesta syystä olla hoidettavana oman sairaanhoitoalueen yksikössä. Sellaisia potilaita on vain muutamia vuodessa. Akuuttipsykiatrian osastolla on 16 paikkaa. Akuuttipsykiatrian osastolla hoidetaan pääasiallisesti vakavista mielialahäiriöistä ja akuuteista psykooseista kärsiviä potilaita. Osastolla hoidetaan lyhyt-aikaisesti myös päihdepotilaita joilla päihdeongelman lisäksi on itsetuhoista käyttäytymistä tai tilapäisiä psykoosioireita. Lohjan sairaanhoitoalueella aikuispsykiatrinen avohoito on järjestäytynyt kahden psykiatrian poliklinikan ympärille: Lohjan psykiatrian poliklinikka ja Vihdin psykiatrian poliklinikka. Muita tutkimus- ja hoitopaikkoja ovat akuuttipsykiatrian päiväyksikkö Lohjan kaupungissa sekä osastot 1 ja 4 Paloniemen sairaalassa. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa Lohjan sairaalan konsultaatiopsykiatrisia palveluita. Avohoidon järjestämisessä on kaksi perusperiaatetta: Eriytyneisyys ja saavutettavuus. Akuuttipsykiatrian vastuualue käsittää koko sairaanhoitoalueen: Sairaanhoitoalueen potilaat saavat mielialahäiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa hoitopalvelut strukturoidun diagnostisen haastattelun perusteella siinä yksikössä, missä sairaudenkuvan perusteella voidaan katsoa hoidon olevan nopeitten saatavissa. Edellä mainitulla tavalla pyritään erityisesti masennustilojen kroonistumisen ehkäisyyn ja toisaalta henkilöstöä on koulutettu kummankin psykiatrian poliklinikan alueella näyttöön perustuviin aikarajoitteisiin psykoterapioihin. Koulutus strukturoituihin diagnostisiin haastatteluihin on varsin pitkällä. Hoitoon ohjautumisessa jonohoitajan työ on keskeinen: Hän selvittää lähetteen tultua välittömästi potilaan ja lähettävän tahon kanssa kiireellisyysluokituksen tarkennuksen sekä aikaisemman hoitohistorian ja lähettää tarvittavat laboratorio- ja muut esitutkimukset potilaalle ennen ensimmäistä käyntiä. Kuntoutuspsykiatria Kuntoutuspsykiatria on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön suurin vastuualue. Kuntoutuspsykiatriassa on neljä kuntoutusosastoa, joilla kaikilla on oma profiili. Kuntoutuspsykiatrialla on yhteensä 71 sairaalapaikkaa. Kuntoutuspsykiatrian vastuualueella on myös kuntoutuspoliklinikkatoimintaa ja päiväsairaalatoimintaa. Kuntoutuspsykiatriassa on kolme suljettua osastoa ja yksi avo-osasto, joka toimii viikko-osastona. Kuntoutuspsykiatrian osastot ovat erikoistuneet hoitamaan vaikea-hoitoisia psykoosipotilaita, jotka tarvitsevat useita kuukausia jatkuvaa sairaalahoitoa ja kuntoutusta voidakseen siirtyä asumispalveluihin ja avohoitoon. Noin 20 % kuntoutuspsykiatrian sairaalapotilaista on Länsi-Uudenmaan alueelta, noin 70 % Jorvin alueelta ja n. 10 % muilta HUS:n sairaanhoitoalueilta, sekä yksittäisiä potilaita sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntoutuspsykiatrian ydin on porrasteinen hoito Vihdin ja Lohjan efektiivisillä poliklinikoilla, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan kuntoutuspoliklinikoilla, osastolla 2 Paloniemen sairaalassa sekä kotiinkuntoutuksella ja asumispalvelulla. Hoito ja sen porrastus on