Koirien elekieli Koirien kehonkieli = elekieli on sama ympäri maapalloa ja se alkaa jo pentulaatikosta. Onkin ideaali tilanne että ne ensimmäisinä ja tärkeimpinä oppimisjaksoina saisi tutustua muihin pentuihin ja aikuisiin koiriin jotka puhuvat sille selkeästi koiraa. Elekielen tarkoitus on korvata/ estää tappelu mahdollisimman usein. Koirat käyttävät omaa kieltään tahtomattaan eivätkä osaa käyttää sitä ns. väärin. Ihmisen on huomattavasti helpompi oppia puhumaan koiraa kun koiran oppia ihmisten puhetta. Ihmisten elekieli ja kehon liikkeet usein myös viestivät koiralle juuri päinvastaisia asioita kun kuvittelemme sen tekevän. Eli jos joskus antamasi viesti koirallesi ei mene perille kannattaa ehkä ensin tarkastaa se oman kehon kieli ja mitä oikeasti koirasi sinun kuulee sanovan. MUISTA ETTÄ KOIRAA PITÄÄ AINA LUKEA KOKONAISUUTENA! Perusasento ja ilme keho ryhdikäs pää ylhäällä, katse ei tuijota korvat rennosti suupielet ja otsa sileä, hampaat ei näy häntä rentona olemus tyyni Huomioi näissä myös rotukohtaiset erot ja ominaisuudet jotka muokkaavat kunkin rodun oman perusasennon ja ilmeen! Kehon liikkeet Kehon liikkeet tehostavat koiran ilmaisua. esim. vihaisen, itsevarman koiran pää on usein selkälinjan tasolla, kuono suunnattuna alaviistoon, etutassut erillään ja lyhyet tököttävät liikkeet. Alistunut, peloissaan oleva koira taas on useinkin asennossa jossa pää on kohotettuna, selkä taivutettuna, niin että takaosa on matalammassa voi hyökätä. Leikkiin kutsuva koira taas on rintakehä alhaalla, takapuoli pystyssä, häntä heiluu, joskus myös haukkuu tai loikkaa pystyyn. Pomppii, juoksee edestakaisin, liikkuu nopeasti. Koiralla voi karvat nousta pystyyn adrenaliinin vaikutuksesta 2-5 sekunnissa! Kun reaktiossa on mukana pelkoa, arkuutta tai epävarmuutta karvat ovat pystyssä koko selän alueelta, mutta kun reaktiossa on mukana agressiota ne nousevat pystyyn vain niskan alueelta.
Mahtailevia ja uhkaavia eleitä Hitaat ja mahtailevat eleet paino on etuosassa, etutassut erillään häntä jäykkänä yläviistossa tuijotus suoraan silmiin sivuttain liikuskelu, edestakaisin pää selkälinjan tasolla kuono alaviistossa niskakarvat pystyssä voi laittaa tassun tai kuononsa toisen koiran selän päälle Alistuvia eleitä keho matalana, paino takaosalla pyrkii välttämään katsekontaktia liikkuu letkeästi ja nopeasti, voi kellahtaa selälleen etutassulla huitominen kuono ylöspäin, korvat päätä myöten, kaikki sileää naamassa, suupielet pitkinä häntä mahdollisimman alhaalla, korkeintaan pientä kiivasta heilutusta voi käyttää rauhoittavia eleitä myös itsensä rauhoitteluun Arkuus ja puolustuseleet ovat hyvin samankaltaisia eleitä mutta koira saattaa myös vapista ja täristä ja nurkkaan ahdistettuna puolustautuu. Stressaantuneen koiran eleitä paljon samoja kun alistuvalla ja aralla koiralla Tärinä, vapina, läähätys, vinkuminen, haukkuminen korvat takana suupielet pitkänä hikoilua, hilsettä pureskelua, raapimista ilman näkyvää syytä ruokahalun menetys, ripuli tms. Kun näitä tunnusmerkkejä ja koiran kielen puhetta oppii ymmärtämään ja vertaa ihmisten käyttäytymiseen niin meidän ihmisten kesken, tai koirien kanssa niin monikin asia avautuu ihan uuteen näkökulmaan ja voi oppia ymmärtämään koiransa käytöstä aivan uusin silmin!
IHMISTEN ELEET VS. KOIRAN ELEET Katsekontakti Koira kokee katsekontaktin ja tuijotuksena ja uhkana. Ihminen taas kokee sen uteliaisuutena, avoimuutena ja jos vastapuoli ei katso silmiin siinä on jotain hämärää.. Hymy Koira kokee paljastetut hampaat uhkana tai pelkona. Ihminen taas kokee toisen ihmisen positiivisena ja vastaanottavaisena, iloisena ja avoimena kun on hymy huulilla. Kumartaminen Me ihmiset usein koemme kumartamisen kohteliaisuutena, huomionosoituksena ja arvostuksena.. hmm.. koirat taas kokevat meidän kumartuessa niiden ylle että me uhkaamme tai painostamme niitä. Käveleminen kohti Vain hyvin itsevarmat koirat kävelevät suoraan toisiaan kohti. Ihmisillä taas varsin normaali lähestymistapa. Taputus pään tai selän päälle Ilmaisee koiralle uhkaa, haastetta tai dominanssia. Ihmisten kesken taas varsin tavallista ja yleistä käyttäytymistä ja useinhan meistä on varsin luontevaa tehdä niin koirallemmekin. Halaaminen Kuinka usein kun halaamme ystäviämme, perhettä, lapsia jne. koiramme alkaa levottomasti pyöriä ympärillä ja yrittää ajaa halaavaa paria erilleen toisistaan? Kuinka usein me että voi että miten kiva kun koirani on minusta noin tarkka tai mustasukkainen? Koiralle taas halaaminen tarkoittaa haastetta ja uhkaavaa tilannetta, eli se ympärillä pyöriminen on vain yritys laukaista koiran mielestä uhkaava tilanne ennen kun alkaa tosissaan paukkua.. Käden kohottaminen Me ihmiset useinkin tervehdimme toisiamme hymyilemällä leveästi ja nostamalla käden ylös viestimään terve terve, hauska nähdä viestiä. Mitä koira sitten tästä tilanteesta tulkitsee? Hampaat esillä.. häntä pystyssä (koira tulkitsee käden häntänä).. pelkkää uhkaa ja rähinän mahdollisuutta.. kohta paukkuu joten parasta varmaan rauhoitella tilanne jotenkin.. Eli monet meille ihmisille luontaiset tavat ja meidän kehon kielen viestintämuodot on koiralle juurikin päinvastaista viestintää, joten ei ihme että välillä tulee näitä lukihäiriöitä puolin ja toisin Mutta kun ihminen oppii tunnistamaan koiransa elekieltä ja puhumaan paremmin koiraa niin monet tilanteet ja konfliktit on hyvinkin vältettävissä.
RAUHOITTAVAT ELEET Rauhoittamissignaalit toimivat susilla ja koirilla ns. estoeleinä. Niillä rauhoitetaan/estetään vastapuolta tekemästä jotain. Pyritään esim. välttämään uhkaa koirien tai ihmisten taholta. Rauhoittaa omaa tai vastapuolen hermostuneisuutta, pelkoa tai epämukavaa oloa. Rauhoittavia eleitä on lukuisia ja ne ovat useinkin aika pieniä ja huomaamattomia jos niihin ei osaa kiinnittää huomiota. Esim. koira saattaa kääntää silmiään ihan vain hiukan sivuun ja vain hetkeksi.. jos et ole tarkkana etkä osaa koiraasi lukea tämäkin rauhoittava ele saattaa jäädä täysin huomaamatta! Esim. koiriemme kanssa treenaillessa me saatamme tulkita jonkun rauhoittavan eleen ns. niskurointina tai asenteena tehtävää harjoitusta kohtaan ja itse asiassa koiramme vaan kehottaa meitä ottamaan iisisti! Muutama esimerkki näistäkin eleistä lienee paikallaan: Jähmettyminen: koira jähmettyy, pysähtyy, seisoo, istuu tai makaa paikoillaan liikauttamatta lihastakaan Hidas kävely/ hitaat liikkeet: omistajan kutsuessa koiraa vihaisesti, ihmisten huitoessa, hyppiessä, kirkuessa tai hänen yrittäessä saada koira nopeasti luokseen Istuminen: tuntiessaan olonsa epävarmaksi, toisen koiran lähestyessä, omistajan huutaessa koiraansa kireään äänensävyyn Haukottelu: esim. eläinlääkärissä, perheenjäsenten riidellessä, ihmisten halatessa koiraa Rapsuttelu Ravistelu maiskuttelu, kielen kärjellä lipominen pään kääntäminen maahanmeno Ihminen on myös onnistunut jalostamaan koiria siten että näitä elekielen merkkejä ei aina ole niin helppo lukea, tulkita ja ymmärtää. Ja tulkinta on vaikeaa sekä ihmisille että muille koirille! On typistettyä häntää, lyhyttä kuonoa, ruttukuonoa jossa hampaat koko ajan näkyvillä, musta turkki jossa ilmeet eivät erotu, runsas turkki (esim. Puli), Ridge eli selkäharjanne (karvat koko ajan pystyssä, näyttää aggressiiviselta), Mulkosilmät, naamassa paljon karvoja Eli välillä vaan koira tahtomattaankin viestii toiselle jotain mitä ei lainkaan halua sanoa. Niinhän me ihmisetkin keskenämme joskus teemme toisistamme tulkintavirheitä!
Tunnistatko tilanteen: Kutsut koiraasi joka ei syystä tai toisesta heti reagoi jolloin kutsut koiraasi vielä vihaisemmin. Koira lähestyy sinua hiukan kaaressa, hitaasti kävellen, nuuskii maata, haukottelee.. sinun mielestäsi koirasi niskoittelee ja on kuriton mutta itse asiassa koirasi kertoo että rauhoitu nyt hyvä ihminen eihän tässä mitää hätää ole ja käyttää tähän viestiin koko kehonsa ja keskittymisensä Itse opin tämän luennon aikana ymmärtämään montakin tilannetta jossa oma koirani on yrittänyt kehottaa minua ottamaan iisisti ja minä olen pitänyt mokomaa vain itsepäisenä ja kurittomana! Opin myös että koira voi puhua sujuvaa koiraa ja olla koirien kesken itsevarma ja sujuvakielinen kun taas ihmisten kanssa hämillään ja hiukan arkakin.. Koira voi siis myös olla kaksikielinen! Lämmin kiitos vielä kerran Tuija Varpulalle opettavaisesta, ilmeikkäästä ja iloisesta luentoillasta josta saimme paljon mietittävää ja uutta infoa matkallamme parempaan elämään koiriemme kanssa! Eikä varmasti ollut montaa luennolle osallistujaa joka ei ensitöikseen mennyt kotiin haukottelemaan koiralleen ja katsomaan saako omansa sillä rauhoittumaan ja haukottelemaan takaisin..