Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi



Samankaltaiset tiedostot
Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

1 Excel-sovelluksen ohje

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

I L M A I L U L A I T O S

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

Notor Upotettava. 6

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Termiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

Välipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

Painevalukappaleen valettavuus

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2: :156. lak.yht. 2: dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo No30. sr-2.

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ

SÄHKÖN HINTA POHJOISMAISILLA SÄHKÖMARKKINOILLA

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

F E . 1. a!? # % b $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

2. Suoraviivainen liike

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

Asuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

Euroopan kehittyvien osakemarkkinoiden yhteisintegraatio

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite

W dt dt t J.

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

Ilmavirransäädin. Mitat

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

EFG Käyttöohjeet EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Systeemimallit: sisältö

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.2

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

LÄMPÖOPPIA: lämpöenergia, lämpömäärä (= lämpö Q) Aineen lämpötila t aineen saaman lämpömäärän Q funktiona; t = t(q)

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

VALTIOLLINEN SIJOITUSRAHASTO

DFG/TFG DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet

KEHITTYNEIDEN VALUUTTAMARKKINOIDEN TEHOKKUUS: USD INDEKSI

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

Asennus- ja hoito-ohje

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

3. Nostovyöt ja päällysteraksit. - Nostovyöt - Päällysteraksit - Kulmasuojat

Transkriptio:

29 Suomessa uoeun minkin- ja keunnahan elinkaariarvioini MTT:n Suomen Turkiseläinen Kasvaajain Liio ry:lle ja Turkisuoaja Oyj:lle ekemä ilausukimus Frans Silvenius, Nia Koskinen, Sirpa Kurppa, Teppo Rekilä, Juhani Sepponen ja Helena Hyvärinen

29 Suomessa uoeun minkin- ja keunnahan elinkaariarvioini Frans Silvenius, Nia Koskinen, Sirpa Kurppa, Teppo Rekilä, Juhani Sepponen ja Helena Hyvärinen

ISBN: 978-952-487-337-6 (verkkojulkaisu) ISBN: 978-952-487-338-3 (paineu julkaisu) ISSN 1798-6419 www-osoie: hp://www.m.fi/mrapori/pdf/mrapori29.pdf Copyrigh: MTT Kirjoiaja: Frans Silvenius, Nia Koskinen, Sirpa Kurppa, Teppo Rekilä, Juhani Sepponen ja Helena Hyvärinen Julkaisija ja kusanaja: MTT Jokioinen Julkaisuvuosi: 2011 Kannen kuva: Nia Koskinen 3

Suomessa uoeun minkin- ja keunnahan elinkaariarvioini Frans Silvenius 1, Nia Koskinen 2, Sirpa Kurppa 1, Teppo Rekilä 2, Juhani Sepponen 2 ja Helena Hyvärinen 1 1 MTT Bioekniikka- ja elinarvikeukimus/kesävä bioalous 2 MTT Koieläinuoannon ukimus/ Turkisalous Tiiviselmä Tässä ukimuksessa Suomessa uoeun minkin- ja keunnahkan elinkaariarvioini laadiiin Suomen Turkiseläinen Kasvaajain Liio ry:n ja Turkisuoaja Oyj:n ilaamassa ja MTT:n oeuamassa projekissa vuoden vaiheessa 2010 2011. Tukimuksen vasuullisena johajana oimi ukimusprofessori Sirpa Kurppa ja pääukijana Frans Silvenius MTT:lä. Muu ukimusryhmän jäsene oliva Nia Koskinen, Teppo Rekilä, Juhani Sepponen ja Helena Hyvärinen MTT:lä. Suomen Turkiseläinen Kasvaajain Liio ry:n osala ukimuksen yheyshenkilönä oimi Timo Mikkola. Lisäksi ukimukseen anoiva arvokkaia ieoja kyselyihin vasannee urkisuoaja sekä rehukeiiöiden edusaja, Jan Lillsund minkkien nahkonakeskus Furfix Oy:sä, Seija ja Reijo Halkola urkismuokkaamo PanFur 2000 Oy:sä sekä Kari Valkosalo Honkajoki Oy:sä. Lannan käsielyn ja ravinnepioisuuksien osala arvokkaia asianunijalausunoja anoiva Peri Kapuinen MTT:lä, Juha Grönroos Suomen ympärisökeskuksesa ja Ilpo Pölönen Hämeenlinnan Ammaikorkeakoulusa. Suomessa oimi vuonna 2010 1 0 43 urkisilaa, joissa uoeiin huuokauppakaudella 2009/2010 2 100 000 sinikeun- ja 2 000 000 minkinnahkaa. Enien urkisiloja on Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänin alueela uoeaan noin 97 % maan kokonaisnahkauoannosa. Turkisuoano yöllisää Suomessa n. 17 500 henkilöä, joisa suoraan 4 350 ja välillisesi 13 200 he nkeä. Turkiseläinuoannon rehunvalmisukseen keskiyneiä rehusekoiamoia on Suomessa 11. Turkisuoannon myynnisä yli 99 % suunauuu vieniin. Turkisuoanokejun oiminaa arkaseliin mahdollisimman edusavien, kejun oimijoiden vapaaehoisuueen perusuvien oanojen avulla. Turkisuoano on miava muiden elinarvikealojen sivuvirojen hyödynäjä. Turkiseläinuoannon vuosiainen rehunkuluus oli 324 milj. kg, vuonna 2010, josa lihanuoannon eurassivuuoeia 43 %, rehukalaa ja kalanjalosuksen sivuuoeia 22 % sekä viljaa 14 %. Mallinnuksessa oeiin huomioon myös eurassivuuoeiden urkisuoannolle vaihoehoise käyömuodo. Samoin huomioiiin rehukalan kalasuksessa Iämeresä poisuva, urkiseläinen ravinnoksi pääyvä ravinee. M eresä poisuva fosfori ja yppi arvioiiin perusuen urkiseläinen rehuksi käyeyn silakan odellisiin käyömääriin ja silakan analysoiuun koosumukseen. Tukimuksessa laskeiin Suomen urkiseläinuoannon ilmasonmuuokseen, happamoiumiseen ja rehevöiymiseen vaikuava pääsö sekä arvioiiin kvaliaiivisesi urkisuoannon ekooksikologisia pääsöjä. Ympärisövaikuukse suheueiin oiminnalliseen yksikköön, jollaiseksi valiiin muokau ja ommelu minkin- sekä keunnahka. Edellä kuvauihin oiminnallisiin uoeyksiköihin kohdisuvan ympärisövaikuusarvioinnin lisäksi ehiin vaihoehovaaeverailu. Minkki- ja keunnahkaurkkien vaihoehouoeeksi valiiin polyeserisä ja puuvillasa valmiseu akki, jonka koosumus oli 65 % polyeseriä ja 35 % puuvillaa sekä akryylia ja puuvillaa (65 % akryylia, 7 % modakryylia ja 28 % puuvillaa) sekä 100 % akryylia sisälävä ekourkki. Tukimusuloksia arvioiiin suheessa Tanskassa ja Hollannissa ehyihin urkisuoannon elinkaariarvioiniukimuksiin. 4

Sisällyslueelo 1 Aineiso ja meneelmä... 6 1.1 Oana-aineiso...6 1.2 LCA meodologia...7 1.3 Tuoejärjeselmän rajaukse...8 1.4 Tukiu ympärisövaikuusluoka...9 1.5 Rehun raaka-ainee...9 1.6 Rehusekoiamoiden oiminno...11 1.7 Turkisilojen oiminno...11 1.8 Keujen nahkona urkisiloilla...12 1.9 Minkkien nahkonaprosessi Furfix Oy:ssä...12 1.10 Turkishuuokauppa...13 1.11 Turkismuokkaamo...13 1.11.1 Turkismuokkaamon oiminno... 13 1.11.2 Kemikaali... 13 1.12 Ompelimo...14 1.13 Kuljeukse...14 1.14 Sähköenergian ja lämmönuoano sekä poloainee...14 1.15 Vaihoehouoee...14 1.15.1 Puuvilla/polyeseriakki... 14 1.15.2 Akryyli- ja akryyli/puuvillaaki... 14 1.16 Verailu Honkajoki Oy:n renderöinilaiokseen...15 1.16.1 Lihaluujauholinja... 15 1.16.2 Energianuoano... 16 1.16.3 Jäeveden käsiely... 17 2 Tulokse ja uloksen arkaselu... 18 2.1 Minkinnahka...18 2.2 Keunnahka...19 2.3 Toksise ja ekooksise kuormiukse...21 2.4 Vaihoehoise: kuluus, uoee ja vaihoehoinen raaka-aineiden hyödynäminen...22 2.4.1 Verailu muuhun kuluuksen ympärisövaikuuksiin... 22 2.4.2 Verailu vaihoehouoeiden ympärisövaikuuksiin... 23 2.4.3 Verailu renderöinilaioksen vaihoehoiseen sivuvirojen hyödynämiseen... 25 3 Tulosen arvioini... 27 4 Yheenveo... 28 5 Kirjallisuus... 30 Liiee... 31 5

1 Aineiso ja meneelmä 1.1 Oana-aineiso Turkisiloja koskevan aineison koosamiseksi läheeiin posikysely 274:lle pelkäsään keuja kasvaavalle ilalle ja 87:lle pelkäsään minkkejä kasvaavalle ilalle (liie 1). Kyselyukimuksen ulkopuolelle jäeiin ila, joilla kasvaeaan useampia urkiseläinlajeja. Ko. apauksissa rehunkuluuksen, energiankuluuksen ym. kohdenaminen ja esimoini minkin ja keun osala on hankalaa. Kyselyn ulkopuolelle jäeiin myös ise rehua valmisava uoaja, koska rehunvalmisusprosessi, valmisusmäärä ja käyey raaka-ainee eivä edusa majorieeia. Vuonna 2009 Suomessa oli 463 pelkäsään keuja kasvaavia ja 116 pelkäsään minkkejä kasvaavia iloja. Tilojen keskiuoanomäärä oliva 2505 keua ja 3031 minkkiä. Kysely läheeiin iloille, joiden nahkauoano oli vähinään uha raakanahkaa. Vasauksia saaiin 29 keuilala ja 14 minkkiilala. Posikyselyn ieoja arkenneiin uoajila puhelimise ja lisäksi ukija kävivä uusumassa yhdellä urkisilalla. Suomessa oimii 11 rehusekoiamoa, joille kaikille läheeiin kyselykaavake. Vasaukse saaiin seisemälä sekoiamola, joka yheensä uoiva 88 % Suomessa valmiseusa urkiseläinen rehuisa. Lisäksi kyselykaavake läheeiin sähköisesi nahkomoon, jossa suorieaan pääosa minkkien nahkonnasa, muokkaamoon, urkishuuokauppaan ja ompelimoon. Kyselykaavakkee ova raporin liieinä (liiee 2-5). Kuva 1. Keunnahkauoannon sijoiuminen kunniain Suomessa suheessa kunien pina-alaan (vaalean vihreä väri 1-50 uoeua keunnahkaa/km 2, seuraavaksi vaalein vihreä väri 50 100 uoeua keunnahkaa/km 2, keskivihreä väri 100 300 keunnahkaa/km 2, umman vihreä väri 300 800 keunnahkaa/km 2 ) ja kyselyyn vasanneiden keuurkisilojen sijaini (pieni äyey neliömerkinä) sekä ukimuksessa mukana olleiden rehukeiiöiden, nahkojen muokkaamon ja huuokauppayhiön sijaini (merkiy erivärisin ähdin). 6

Kuva 2. Minkinnahkauoannon sijoiuminen kunniain Suomessa suheessa kunnan pina-alaan (vaalean vihreä väri 5-30 uoeua minkinnahkaa/km 2, seuraavaksi vaalein vihreä väri 30 60 uoeua minkinnahkaa/km 2, keskivihreä väri 60 100 minkinnahkaa/km 2, umman vihreä väri 100-500 uoeua minkinnahkaa/km 2 ) ja kyselyyn vasannee minkkiurkisilojen sijaini (pisemäinen merkinä) sekä ukimuksessa mukana olleiden rehukeiiöiden, nahkomon, nahkojen muokkaamon ja huuokauppayhiön sijaini (merkiy erivärisin ähdin). Kaikki oimijoille läheey kyselykaavakkee ja oimijoiden kanssa käyy kommunikoini oeueiin sekä suomen eä ruosin kielellä. 1.2 LCA meodologia Ympärisövaikuusen arvioini ehiin elinkaariarvioinimeneelmällä (Life Cycle Assessmen, LCA) noudaamalla siiä anneuja sandardeja ISO 14040 ja ISO 14044. Sandardien mukaise elinkaariarvioinnin vaihee ova avoieiden ja sovelamisalan määriely, invenaarioanalyysi, vaikuusarvioini ja ulosen ulkina. Tässä ukimuksessa vaikuusarvioinnin ulosen esieliin erikseen kunkin vaikuusluokan karakerisoiuina uloksina, eikä ympärisövaikuusluokkien ympärisövaikuusen merkiävyyä suheueu oisiinsa nähden. Tukimuksessa käyeiin allokoiniin, eli pää- ja sivuuoeiden väliseen ympärisövaikuusen kohdenamiseen sekä aribuional-, eli haianjako-lähesymisapaa sekä consequenial- eli seurausvaikuuksellisuus -lähenymisapaa. Invenaarioanalyysiin liiyvä laskelma suorieiin KCL-eco -elinkaariarvioinimallinnusohjelmalla. Haianjako-lähesymisapaa käyeiin eurassivuuoeiden ympärisövaikuusen laskemiseen suheessa pääuoeisiin. Kohdenaminen ehiin uoeiden aloudellisiin arvoihin nähden, jolloin sivuuoeille allokoiui massa-allokoiniin verrauna varsin pieni osa lihanuoannon kokonaisympärisövaikuuksisa. 7

Myös kalaseun ja kasvaeun kalan pää- ja sivuuoeiden välinen allokoini ehiin aloudellisena allokoinina. Sivuuoeisa ukimuksessa huomioiiin lannan käsiely ja sen hyödynäminen, ruhojen käsiely ja sivuuoeiden hyödynäminen ja nahkonapurun polo energiaksi. Tuoeu energia oleeiin hyväksikäyeäväksi uoeen elinkaaren aikaisemmissa vaiheissa. Lannan sisälämä ravinee huomioiiin laskemalla seurausvaikuuksellisella lähesymisavalla vasaavan määrän yppeä sisälävien kivennäislannoieiden ympärisökuormiukse. Turkiseläinruhojen käyömäärä huomioiiin urkiseläinrehun raaka-aineena sekä oisaala seurausvaikuuksellisa lähesymisapaa käyäen ruhojen sisälämän rasvan käyö joko energianuoannossa ai biodieselin uoannossa. Tukimuksessa laskeiin lisäksi karkea skenaario, jossa kaikki urkisilojen käyämä eurassivuuoee pääyisivä urkisilojen sijasa Honkajoki Oy:n jäeenkäsielylaiokseen ja rehukalan sisälämä fosfori ja yppi jäisivä mereen. Tämän skenaarion ympärisövaikuuksia suheessa sivuuoeiden hyödynämisen aloudelliseen arvoon verraiin Suomen keun- ja minkinnahkojen uoannon ympärisövaikuuksiin suheueuna niiden aloudelliseen arvoon. 1.3 Tuoejärjeselmän rajaukse Tukimuksen oiminnallinen yksikkö oli muokau ja ommelu minkin- ja keunnahka ai vaaeuoeverailuissa niisä valmiiksi ommeluna urkki. Tukimuksessa uoejärjeselmän rajauksiin kuului koko keu- ja minkinnahan uoanojärjeselmä alkaen maaalouden panosuoannosa pääyen ompelimoihin, joiden porille uoeiden järjeselmän rajaukse ulouiva. Tuoejärjeselmän rajauksiin sisälyvä ompelimo, muokkaamo, nahkona, urkiseläinen kasvaus sekä rehun ja sen raaka-aineiden uoanoprosessi sisäläen mm. lannoieiden uoanokejun. Tukimuksen uoejärjeselmän raja on määriely kuvassa 3. Tuoejärjeselmän ulkopuolelle jäeiin uoanoon liiyvä infrasrukuuri, joka useimmien elinkaariarvioinneissa jäeään ympärisövaikuusarvioinnin ulkopuolelle. Lisäksi rehunuoannon, nimenomaan viljan uoannon orjuna-aineiden valmisus ja käyö jäeiin huomioimaa, niiden odennäköisimmin vähäisen merkiyksen ja orjuna-aineiden arvioinia koskevan LCA meodiikan kehiymäömyyden akia. Energiankuluuksisa sähköenergian uoannossa käyeiin valakunnallisia pääsökeroimia ja lämpöenergian uoannossa sekä kaukolämmön uoannossa voimalakohaisia pääsökeroimia. Rakennusen ja koneiden valmisus Rehunuoannon orjuna-ainee Alkuuoannon panosen uoano (lannoiee, kalkki) Alkuuoano (viljely kalasus ym.) Prosessoini (perkaamo, eurasamo, esikypsyys ym.) Rehun valmisus Vesi Energia, poloainee Turkisila Nahkona Turkishuuokauppa Jäeiden/sivuvirojen käsiely ja hyödynäminen Jäevesi Muokkaus Ompelimo Kuva 3. Turkisuoannon uoejärjeselmän raja. 8

Vaihoehouoeena myöhemmin esielävän polyeseri/puuvillaakin ympärisövaikuusarvioini ehiin kirjallisuusieojen avulla raaka-ainelähöisesi. Puuvillan uoannossa invenaarioiedoissa on huomioiu puuvillaraaka-aineuoanoon liiyvä maan muokkaaminen, kylvö, lannoiaminen, kasvinsuojeluoiminno, kaselu, sadonkorjuu ja puuvillan puhdisaminen. Viljelyssä käyeyjen orjuna-aineiden oksisia ai ekooksisia vaikuuksia ei ässä ukimuksessa oeu huomioon. Polyeseri- ja puuvillalangan uoannossa on huomioiu mm puhdisukse, valkaisu ja mahdollinen värjääminen sekä kuivaaminen. Kankaan valmisamisen ja ompelun invenaarioiedoissa on mukana energiankuluus ja kuljeukse. Ympärisökuormiusen mallinamisessa ei huomioiu nappeja ai veokejuja eikä erilaisia äyevaihoehoja. Kummankaan urkisuoeen ai verailuuoeiden varasoinnin, markkinoiniin liiyvien kuljeusen ja loppusijoiuksen ympärisövaikuuksia ei arvioiu. Näiden oleeiin olevan kummallakin uoeryhmällä suheellisen samanlaise. Tuoeiden loppusijoiusavoisa ei ollu käyökelpoisa ieoa löydeävissä. 1.4 Tukiu ympärisövaikuusluoka Tukimuksessa selvieiin koheina olevien uoeiden ja niiden pakkausvaihoehojen uoannosa ja kuluuksesa aiheuuva kasvihuonekaasu- (hiilijalanjälki), rehevöiävä ja happamoiava pääsö. Näissä vaikuusluokissa huomioiiin aulukossa 1 esiey pääsö. Taulukossa 1 on esiey myös karakerisoinikeroime, joiden avulla kyseise pääsö saaiin muunneua yheismiallisiksi kunkin vaikuusluokan suheen. Karakerisoinikerroin kuvaa siä, kuinka suuri vaikuus kyseisellä yhdiseellä on verrauna ekvivaleniyhdiseeseen. Rehevöiävissä pääsöissä on myös huomioiu pääsöjen vaikuus- ja kulkeuumiskeroime. Ympärisöluokkien ympärisövaikuusen merkiävyyä suheessa oisiinsa ei arvioiu. Turkismuokkaamon kemikaalien ekooksikologisia vaikuuksia arvioiiin kvaliaiivisella asolla. Taulukko 1:Tukimuksessa käyey karakerisoini- ja kulkeuumiskeroime. Ilmasonmuuos - CO 2 - CH 4 - N 2 O Rehevöiyminen - NH 3 ilmaan - NO x ilmaan - N-o (liukoinen) - P-o (liukoinen) Happamoiuminen - SO 2 - NH 3 - NO x Rehevöiyminen - N-o (liukoinen) - P-o (liukoinen) Karakerisoinikerroin kg CO 2 -ekv/kg - 1-25 - 298 kg PO 3-4 -ekv/kg - 0,04-0,015-0,42-3,06 kg AE-ekv/kg - 0,463-0,535-0,186 Vaikuus- ja kulkeuumiskeroime - 0,525-0,3 Lähde Solomon ym. 2007 Seppälä ym. 2004 Seppälä 2006 Lähde Seppälä ym. 2004 1.5 Rehun raaka-ainee Turkiseläinrehun pääasiallise raaka-ainee ova eurassivuuoee (48 %), rehukala ja kalanjalosuksen sivuuoee (20 %), vilja (14 %), valkuaisrehu (6 %) ja vesi (10 %) (Taulukko 2). Turkiseläin-, minkinja keunrehun analysoidu koosumusiedo ova aulukossa 2. Pääosa raaka-aineisa on koimaisia, mua osa kalanjalosuksen sivuuoeisa on sein, urskan ja lohen perkauksen sivuuoeisa, joka ova lähöisin pääasiassa Norjasa. Teurassivuuoeiden osala käyeiin lihanuoanokejun mallinamiseen Koialouksien kuluusvalinojen ympärisövaikuukse ja niisä viesiminen esimerkkeinä elinarvikkee ja asuminen, ConsEnv - 9

hankkeessa keräyjä ieoja lähien rehun raaka-aineiden uoannosa alkaen lannoieiden uoanokejusa sisäläen sika- naua- ja siipikarjailan sekä eurasamon (HK:n Forssan eurasamo) oiminno. Tuoanolukuja päivieiin lannoieieojen osala, joisa saaiin päivieyjä ieoja Yara Oy:lä. Kalkisa käyeiin Nordkalk Oy:lä saauja ieoja vuodela 2008. Rehuna käyeävän soijarouheen iedo saaiin Ecoinven - ieokannasa sisäläen soijanviljelyn ja soijarouheen uoannon Brasiliassa. Laskelmissa oli huomioiu myös soijan viljelysä aiheuuva maankäyön muuokse ja allokoinni soijarouheen ja soijaöljyn kesken oli ehy aloudellisena allokoinina. Vilja- ja rypsiuoeiden osala viljelyiedo oli keräy Pro Agria pelolohko -ieokannasa ja viljelyn poloaineenkuluusiedo saaiin MTT:n mallisa koskien kynöä, kylvöä ja lannoiusa, kylvömuokkausa, asausäesysä, puinia ja kuivausa sekä muuamia vähäisempiä viljelyoimenpieiä. Poloaineiden pääsö mallinneiin käyämällä VTT:n Lipaso-ieokannan TYKO - malleja. Rehuohran osala käyeiin edellä mainiussa ConsEnv -hankkeessa käyeyjä ieoja, joihin päivieiin lannoieiden uoanoiedo Yara Oy:lä saaduilla vuoden 2010 iedoilla. Silakan kalasuksen poloaineenkuluuksesa saaiin iedo Riisa- ja kalaalouden ukimuslaioksela (RKTL) ja kirjolohen uoannosa saaiin iedo MTT:n, RKTL:n ja Suomen ympärisökeskuksen (SYKE) parhaillaan käynnissä olevasa kirjolohen uoannon elinkaariarvioini-hankkeesa. Turskan kalasuksesa saaiin iedo norjalaisesa ukimuksesa (Winher e al. 2009). Taloudellise allokoinni rehunraaka-aineina käyeyjen euras- ja perkuusivuuoeiden välillä perusuiva rehuehaille ehyihin kyselyihin niiden maksamisa sivuuoehinnoisa ja oisaala pääuoeiden osala niiden uoajahinoihin, joka saaiin MTT:n raporisa Suomen maaalous ja maaseuuelinkeino (Niemi & Ahlsed 2010). Taulukko 2. Turkiseläin-, minkin- ja keunrehun raaka-ainee (kuukausiain käyömäärien mukaan painoeu keskiarvo) Turkiseläinrehu Tammihuhikuu Toukoheinäkuu Keunrehu Minkinrehu Turkiseläinrehu Elokuumarraskumarraskuu Elokuu- Joulukuu Eläinrasva 0,0 0,6 1,9 0,8 0,0 Happosäilöy kala 0,0 0,3 1,0 0,2 0,2 Höyhenjauho 1,2 1,3 1,4 0,8 1,1 Kalajauho 0,2 0,3 0,0 0,0 0,0 Kalasivuuoe 15,0 6,9 2,8 5,6 12,7 Kana-broileri eurassivuuoe 10,9 13,2 17,1 22,5 12,7 Kasvisrasva 0,0 0,3 0,0 0,3 0,0 Kivennäisrehu 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 Lihahöyhenjauho 0,8 1,4 1,9 2,3 1,5 Lihaluujauho 0,3 0,1 0,8 0,0 0,0 Melassileike 0,3 0,2 0,0 0,0 0,0 Muu 0,7 0,8 0,5 3,3 0,5 Ohra-vehnä-juurikasmelassi 0,0 0,2 0,1 0,1 0,0 Selluloosakuiu 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 Silakka 25,6 27,7 6,0 20,4 23,0 Soijavalmisee 0,2 0,4 0,0 0,3 0,2 Teollisuuskala 1,5 0,5 0,1 1,2 0,5 Teurassivuuoee, sika-naua 13,6 16,3 32,4 22,8 19,6 Turkiseläinruho 0,0 0,3 8,6 0,9 0,0 Valkuaisrehuseokse 3,2 3,2 1,3 1,8 2,5 Verijauho / hemoglobiinipulveri 0,5 0,6 0,2 0,6 0,5 Vilja ja viljauoee 13,0 12,7 14,8 9,7 13,3 10

Taulukko 3. Turkiseläin-, minkin- ja keunrehun analysoiu koosumus (keskiarvo jaksoiain) Turkiseläinrehu Keunrehu Minkinrehu Turkiseläinrehu Tammihuhikuu Toukoheinäkuu Elokuumarraskuu Elokuumarraskuu Joulukuu ph 5,6 5,4 5,4 5,4 5,5 Kuiva-aine, % 34,2 36,2 42,4 39,3 36,0 Tuhka kuiva-aineessa (ka), % 9,3 9,5 9,0 8,3 9,8 Energia näyeessä, kcal/kg 1310 1420 1808 1680 1430 Energia ka:ssa, kcal/kg 3828 3923 4273 4273 3970 Energia näyeessä, MJ/kg 5,5 6,0 7,6 7,0 6,0 Energia ka:ssa, MJ/kg 16,1 16,4 17,9 17,9 16,6 Energiajakauma: valkuainen, % 40,5 36,9 25,0 31,0 35,3 rasva, % 39,7 43,8 58,2 52,1 45,8 hiilihydraai, % 19,9 19,3 16,8 16,9 18,9 Analyysien lukumäärä, kpl 96 95 76 69 20 1.6 Rehusekoiamoiden oiminno Turkiseläin-, minkin- ja keunrehu valmiseaan pääosin uoreisa hapoeuisa eläinperäisisä raakaaineisa, rehukalasa sekä viljasa. Puuromainen rehu valmiseaan lähes päiviäin uoanokaudesa riippuen ja kuljeeaan rehusekoiamoila urkisiloille. Kyselyisä saaiin vasauksia kunkin rehuehaan uoanomäärisä erielynä minkin-, keun- ja urkiseläinrehu, raaka-aineiden hinaiedo, sähkö- ja lämpöenergian ja poloaineiden kuluukse, kiineä jäee, alousveden ja jäeveden. Tukija kävivä uusumassa kolmen rehusekoiamon oiminaan 1.7 Turkisilojen oiminno Turkisiloila kysyäviä ieoja oliva rehunkuluuksen määrä jaoeluna keun-, minkin- ja urkiseläinrehuihin, kasvaeujen urkiseläinen määrä, nuoren ja vanhojen siioseläinen määrä, kuivikkeiden ja alousveden käyö, poloaineiden, sähkö- ja lämpöenergian käyö sekä synyvien sivuuoeiden eli ruhojen, lannan ja nahkonapurun määrä. Keuiloisa 13 ja minkkiiloisa neljällä oli iloilla oma sähkönkuluusmiari, joiden peruseella laskeiin urkisilojen keskimäärin käyämän sähkön määrä suheessa nahkojen uoanoon. Rehunkuluuksen osala ukimuksessa käyeiin MTT:n ekemien ruokinakokeiden aineisoa, jonka odeiin vasaavaan kyselyssä saauja aineisoa (Koskinen e al. 2010a, 2011abc, Koskinen & Tauson 2010b). Minkkien rehunkuluuksen osala käyeiin lisäksi minkkiuoajala saaua yksilöruokinadaaa uoano- ja siioseläinen osala. Siioseläinen määrä suheessa uoanoeläimien määrään saaiin keun osala kyselysä arhaajille ja niiden odeiin vasaavan Suomen Turkiseläinen Kasvaajain Liio ry:lä saauja ieoja. Minkin penuulokseksi oleeiin 4,5 ja siiosuroksia laskeiin arviavan 1 viiä naarasa kohden (STKL ry). Keun yppiaseen määriämiseen käyeiin asianunijalausunoa (Nousiainen 2011) sekä ukimusuloksia sinikeun energia-aineenvaihdunaukimuksesa (Koskinen & Tauson 2010b). Minkin yppiaseen määriämiseen käyeiin SYKE:n ammoniakkimallin lukuja (Grönroos e al. 2009). Lannan osala käsiellyn lannan yppi- ja fosforipioisuuksisa käyeiin asianunijalausunoja (Kapuinen 2011, Pölönen 2011) sekä MTT:n kenäkokeesa saauja lannan analysoiuja koosumusuloksia ruokiaessa eläimiä keun- ai minkinrehulla (Koskinen e al. 2005). Laskelmissa käyeiin Maa- ja mesäalousminiseriön rakenamismääräysen ja ohjeiden mukaisa kuivalannan uooa: minkki 0,25 m 3 ja keu 0,5 m 3 lanaa/vuosi/siiosnaaras (MMM RMO, liie12). ja luvu arkiseiin MTT:n suoriamisa ravisemusukimuksisa. Turkiseläinen ruoansulauksen meaanipääsöjen läheenä käyeiin anskalaisisa kokeisa saauja lukuja keun ja minkin ruoansulauksen meaanipääsöille (asianunijalausuno Tauson & Ali 2011). Pääsö oliva vähäise, koska urkiseläinen eenkin minkkien- hiilihydraaien hyväksikäyökyky on alhainen. Lannan käsielyn ammoniakkipääsöjen laskennassa käyey lähde oli Grönroos e 11

al. (2009). julkaisuun pohjauuva päiviey ammoniakkimalli. Lannan käsielyssä vapauuva yppioksiduuli laskeiin (1997) ja (2000):n ohjeiden mukaan ja ammoniakkipääsöisä aiheuuva epäsuora yppioksiduulipääsö mallineiin IPCC (1997) ja IPCC(2000):n ohjeiden mukaan. Taulukko 4. Keun ja minkin kasvauksen paramereja Keu Minkki Ammoniakkipääsö kgnh 3 /nahka 0,915 0,398 Typpioksiduulipääsö, kg N 2 O/nahka 0,106 0,046 Meaanipääsö, kg/nahka 0,13 0,13 Keunrehunkuluus, kg/nahka 116 Minkinrehunkuluus, kg/nahka 31 Turkiseläinrehunkuluus, kg/nahka 34 17 Sähköenergian kuluus, kwh/nahka 10 2,8 Poloaineen kuluus, MJ/nahka 33 6,6 Lannan määrä, m 3 /siioseläin 0,5 0,25 Siioseläinen määrä kpl/nahka 0,29 0,27 1.8 Keujen nahkona urkisiloilla Keujen osala nahkona apahuu pääasiassa iloilla, josa saaiin kyselyn kaua ieoja 14 ilalla apahuvasa nahkonnasa. Minkkien nahkonnan osala ukimuksessa käyeävä aineiso saaiin nahkonaa suoriavala Furfix Oy-yriykselä. Vuosiain Furfix Oy:ssä nahkoaan 785 000 minkkiä. Laskelmissa käyey iedo käsiivä sähkön, kaukolämmön ja poloaineiden kuluuksen sekä nahkonapurujen käyön. Nahkonnassa käyeävä puru on pääasiassa mänyä, myös pyökkiä käyeään pienemmässä miakaavassa. Nahkonnassa ja nahkojen rumpukäsielyssä käyeävän nahkonapurun määrä on keskimäärin 2,5 l käsielyä keunnahkaa ja 1,0 l käsielyä minkinnahkaa kohden. Tila-aineisokyselyn mukaan nahkonapurua käyeiin 0,84 kg keunnahkaa kohden. Vasaavasi nahkonapurun menekki oli 0,27 kg minkinnahkaa kohden. Nylky- ja kaavinavaiheessa käyeävä puru oimieaan muun nahoiusjäeen mukana laiokselle, jolla on lupa vasaanoaa ja käsiellä kyseisä jäeä. Rummuuksen yheydessä käyeävä kevyrasvainen puru hyödynneään ilan omassa energianuoannossa ai oimieaan poleavaksi lämpölaiokseen. 1.9 Minkkien nahkonaprosessi Furfix Oy:ssä Tiloila suoraan käsielylaiokselle oimieava eläinerä vasaanoeaan rullakoissa. Eläime lopeeaan iloilla. Eläimiä käsiellään laiokseen siirreäessä kokonaisina. Siirokuljeuksen sekä lajielun yheydessä ei sien muodosu eläinperäisä jäemaeriaalia. Nahkoavien minkkien käsiely apahuu modernin pikälle koneiseun uoanolinjan avulla. Työvaihee käyvä ilmi nahoiuskeskuksen prosessikaaviosa (liie 6). Nahkoavien minkkien nylkemisä, kaavinaa ja rummuusa varen laioksella on kaksi erillisä uoanolinjaa alkukäsielyvyöhykkeellä. Puhdisusrummuuksen jälkeen naha siirreään alipaineen avulla loppukäsielyvyöhykkeelle, jossa apahuu niiden aanoius, kuivaus, aanojen poiso, kampaaminen, merkinä ja pakkaaminen. Laioksella synyvän eläinperäise prosessijakee jakauuva kolmeen ryhmään urkiseläinen ruho, nahoisa mekaanisesi eroeava kaapimarasva sekä naha. Nahkoavien minkkien keskimääräinen elopaino on uroksilla n. 2.9 kg ja naarailla n. 1.6 kg. Eläinperäisen aineksen yksikkömäärä sekä jakauma on esiey aulukossa 5. Laioksella synyvä minkinruho oimieaan hävieäviksi desrukiolaiokseen Honkajoki Oy:lle ai Findes Proein Oy:lle. Laioksella synyvän rasvan luovuus apahuu laioksela suoraan vasaanoajan ajoneuvoon. Käsielyjen nahkojen oimius apahuu keskieyin siirokuljeuksin vasaanoajan varasoon. 12

Taulukko 5. Furfix Oy:ssä suorieun nahkonnan yheydessä synyvän eläinperäisen aineksen jakeiden paino g/uros- ja naarasminkki. JAE UROS NAARAS Nyljey ruho, g 2 408 1 323 Kaapimarasva, g 250 140 Eläinjäe yheensä, g 2 658 1 463 Nahka, kuivaamaon, g 250 140 YHTEENSÄ, g 2 908 1 603 1.10 Turkishuuokauppa Turkishuuokauppa Suomessa apahuu Turkisuoaja Oyj:n iloissa Fur Cenerissä Vanaalla. Tukimukseen saadu iedo käsiiv0ä uoanoilan vuoden 2009 sähkön, kaukolämmön ja käyöveden kuluukse. 1.11 Turkismuokkaamo 1.11.1 Turkismuokkaamon oiminno Panfur 2000 Oy muokkaa ja värjää urkisnaha uusina eknologiaa hyväksi käyäen. Panfur 2000 Oy:lle on myönney ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 laau- ja ympärisöserifikaai. Turkisnaha saapuva muokkaamoon kuivauna, nipuissa ai laaikoissa. Naha laskeaan, laauarkiseaan ja leimaaan asiakkaiain. Naha ova jäljieävissä asiakkaiain koko prosessin ajan. Yhden muokkauserän koko on n. 200 250 nahkaa. Prosessin oleellisimma yövaihee ova ammevaihee, kuivaus, rummuusvaihee ja viimeisely. Muokkaus on pikäli käsiyöä koska jokainen nahka on yksilöllinen ja sien erilainen. Prosessissa käyeään runsaasi veä, joisa osa lämmieään. Myös nahkojen kuivaukseen kuluu energiaa. Perusmuokaunkeun muokkausaika on n 10 pä ivää ja värjäyn n 12 pä ivää. Naha läheeään asiakkaan määräämään osoieeseen. Turkismuokkaamo Panfur 2000 Oy käsieli 100 000 keun ja 14 000 minkin nahkaa vuonna 2009. Tuoanoiedo käsielivä uoeiden kokonaismäärän lisäksi sähköenergian, käyey poloainee, pakkaukse, kiineä jäee, jäevede sekä arvion prosessin NO X - ja CO 2 - pääsöisä. 1.11.2 Kemikaali Kemikaali luokiellaan eriäin myrkyllisiksi, myrkyllisiksi ai haiallisiksi käyäen LD50 ja LC 50 arvoja: Kemikaali on eriäin myrkyllinen, jos sen LD 50 -arvo on nielynä (roilla) on alle 25 mg/kg LD 50 -arvo on ihon kaua (roilla ai kaniineilla) alle 50 mg/kg Kemikaali on myrkyllinen, jos sen LD 50 -arvo nielynä on 25 200 mg/kg LD 50 -arvo ihon kaua 50 400 mg/kg Kemikaali on haiallinen, jos sen LD 50 -arvo nielynä on 200 2000 mg/kg LD 50 -arvo ihon kaua 400 2000 mg/kg Kemikaali on eriäin myrkyllinen, jos sen LC 50 -arvo hengieynä (roilla) on alle 0,25 mg/l Kemikaali on myrkyllinen, jos sen LC 50 -arvo hengieynä on 0,25 1 mg/l Kemikaali on haiallinen, jos sen LC 50 -arvo hengieynä on 1 5 mg/l 13

1.12 Ompelimo Koska Suomen urkisuoannossa yli 99 % nahkoisa viedään ulkomaille, ukimuksessa oli peruselua kerää ompelimoisa ieoja ulkomaila.. Tässä ukimuksessa käyeiin apausesimerkkinä Kreikan Kasoriassa sijaisevaa ompelimoa, jonka valmisusmäärä vuonna 2009 oli 20000 urkisuoea. Vasauksena kyselyyn saaiin kyseisen ompelimon uoanomäärä jaoeluna eri urkiseläimisä saaujen uoeiden kesken, ieo siiä, kuinka paljon nahkoja arviiin yhden uoeen uoamiseen, laioksen kokonaissähköenergian ja poloaineiden kuluukse, alousveden kuluus sekä jäeiden ja jäeveden määrä. 1.13 Kuljeukse Liha- ja siipikarja- sekä kalauoeiden kuljeusiedo saaiin MTT:n ukimuksisa (Consenv, Kirjolohen elinkaariarvion päiviäminen). Kuljeuksisa rehukeiiöille käyeiin kahden rehukeiiön ilmoiamia kuljeusmakoja sekä yhden rehukeiiön ilmoiamia absoluuisia kuljeusen poloainemääriä suheessa kuljeeujen raaka-aineiden määrään. Rehun kuljeusmakoisa saaiin kahdela rehusekoiamola arvio vuosiaisesa kuljeeun määräsä ja siihen käyeyisä ajokilomereisä. Nahkojen kuljeusmaka Fur Ceneriin, Fur Cenerisä urkismuokkaamoon ja urkismuokkaamosa Kreikkaan mallinneiin Google Mapsin avulla ja pääsö mallinneiin VTT:n Lipaso-ieokannan iedoilla. Maaniekuljeukse oleeiin apahuvan kapasieeilaan 40 onnin perävaunurekoilla. 1.14 Sähköenergian ja lämmönuoano sekä poloainee Sähköenergian osala käyeiin urkisilojen osala Suomen keskimääräisen uoannon ieoja. Rehusekoiamoiden, Furfix Oy:n nahkonaprosessin ja urkishuuokaupan osala käyeiin sähköä oimiavien yhiöiden pääsökeroimia vuodela 2009 ja urkismuokkaamon osala Suomen keskimääräisiä pääsökeroimia, koska sähkön oimiaja vaiheli. Ompelimon osala käyeiin Kreikan keskimääräisen sähkönuoannon pääsökeroimia. Lämpöenergian osala käyeiin voimalakohaisia pääsökeroimia. Bensiinin, dieselin, poloöljyjen ja nesekaasun uoanokejun pääsö saaiin Neseen ekoaseiedoeesa (2002) ja muiden energianläheiden MTT:n aineisoa koskien Miaikku-projekia (2004). 1.15 Vaihoehouoee 1.15.1 Puuvilla/polyeseriakki Laskelmissa käyey puuvillan invenaarioiedo ova Ecoinven -ieokannasa (vuoden 2009 versio). Polyeserille ilmasomuuoksen iedo saaiin kirjallisuudesa (Kalliala & Nousiainen 1999). Rehevöiymiseen ei löyyny ieoja polyeserin osala, joen ne on arvioiu puuvillan ieojen peruseella. (Kokonaisuudessaan rehevöiämisarvo ova näillä uoeilla niin piene, eei niillä ole miään käyännön merkiysä.) Mallinamisessa huomioiiin molempien raaka-aineiden uoano, niiden muokkaaminen langaksi ja edelleen valmisaminen kankaaksi sekä akin valmisus. Takin painoksi arvioiiin 1 kg. Raaka-aineen hävikiksi koko kejussa on arvioiu 15 %. Kallialan ja Nousiaisen (1999) arikkelissaan esiämä polyeserin uoannon iedo perusuva useisiin eri ausa-arikkeleihin sekä Suomen eksiilieollisuuden uoanoprosessien ilasoihin. Kankaan valmisamisen iedo on arvioiu Seinberg e al. (2009) arikkelisa. 1.15.2 Akryyli- ja akryyli/puuvillaaki Tiedo akryylia ja puuvillaa (65 % akryylia, 7 % modakryylia ja 28 % puuvillaa) sekä 100 % akryylia sisälävälle ekourkille saaiin hollanilaisesa Groeningen yliopisossa ehdysä opinnäyeyösä (van Dijk 2002). Akryylia ja puuvillaa sisälävä urkki painoi 0.693 kg per m 2 ja pelkäsään akryyliä sisälävä urkki 0.714 kg per m 2. Molemmille ekourkeille laskeiin iedo sekä 2 m 2 :lle eä 2,7 kg:lle, koska ässä hankkeessa varsinaisena uoeena oleva keuurkki oli 2 m 2 ja painoi 2,7 kg. Mahdollisia eroja uoeiden erilaisissa lämpöerisysarvoissa ei huomioiu. Mallinaminen ehiin KCLeco -elinkaariarvioinimallinnusohjelmalla. Invenaariokeroime oliva sama kuin varsinaisen uoeiden laskennassa. 14

1.16 Verailu Honkajoki Oy:n renderöinilaiokseen Honkajoki Oy:n renderöinilaioksella käsieliin vuonna 2009 eollisuudesa peräisin olevia eläinperäisiä 1., 2. j a 3. l uokan sivuuoeia 89 000 onnia. Luokan 2. j a 3. s ivuuoee jaloseaan valkuaisrehuksi, eläinrasvaksi, lannoieeksi ja energiaksi. Luokan 1 sivuuoee käsiellään polokelpoiseen muooon. Sivuuoeia oimiava Suomen suurimma eurasamo. Käsiely kuluaa energiaa, josa suurin osa synyy raaka-aineen kuivauksen ja paineseriloinnin aikana. Raaka-aineisa kuivaaessa höyrysyvä vesi lauhdueaan pukilämmönsiirimissä, joissa uoeaan kaukolämpöä laioksen lähellä sijaiseville kasviarhoille. Loppuuoeina saadaan lihaluujauhoa ja rasvoja, joiden energia-arvo on suurempi kuin renderöinilaioksen kuluama energia. Vuonna 2009 ämä erous oli 1,993 MWh käsielyä sivuuoeonnia kohi. Lihaluujauhoisa valmiseaan myös lannoieia. Laioksen prosessien sijoiuminen ehdasalueella on esiey kuvassa 4. Kuva 4. Honkajoki Oy:n laiosalue, prosessien sijaini. 1.16.1 Lihaluujauholinja Teurassivuuoee esimurskaaan mekaanisesi, minkä jälkeen niisä poiseaan mahdollise pienmealliesinee magneeisesi. Tämän jälkeen sivuuoee murskaaan edelleen mekaanisesi alle 50 mm palakokoon. Murskau sivuuoee pumpaaan kiekkokuivuriin, missä apahuu pääasiallinen kuivaus (80 %). Kuivau raaka-aine johdeaan höyrynpaineen avulla yheen neljäsä kuivasulaimesa, joia käyeään rinnakkain. Sulaimessa raaka-ainee seriloidaan ja hydrolysoidaan sivuuoeaseuksen mukaisesi 133 o C:ssa ja 3 bar paineessa vähinään 20 min ajan. 15

Teuraseläinen osa Kuljeuskaluson pesu Raaka-aineen vasaanoo Jäevesi Esimurskaus Meallien poiso Mealli Hienomurskaus <50 mm Höyry Paineisus, höyrykuljeus Kaukolämpö (aleenoo lauheesa) Höyry, slammi, verivesi Seriloini, kuivaus ja sulaus (133 o C ja 3 bar 20 min) Höyryn lauhduus Poisokaasu Jäevesi Meallien poiso Mealli Slammi Kuuma vesi Purisus Dekanoini ja separoini Varasoini (säiliö) Jäevesi Eläinrasva Jauhaus <4 mm, jälkikuumennus Pakkaus ja varasoini Lihaluujauho (valkuaisrehu) Lisäainee Seosus, pakkaus ja varasoini Lannoie Vesi, puhdisusainee Jäevesi Kuva 5. Lihaluujauholinjan prosessikaavio(honkajoki Oy, 2009). Sulaimissa sivuuoeisa vapauuva prosessihöyry johdeaan ilmalauhduimeen. Sulanu massa johdeaan magneeisen meallinerouksen jälkeen purisukseen, jossa eläinrasva ja kuiva-aine (lihaluujauhomassa) eroeaan oisisaan. Rasva puhdiseaan dekanoimalla ja separoimalla, minkä jälkeen se varasoidaan säiliöissä myyniin saakka. Lihaluujauhomassa jauheaan mekaanisesi alle 4 mm palakokoon, kuumenneaan, pakaaan suursäkkeihin ja varasoidaan. Lihaluujauho oimieaan sellaisenaan valkuaisrehuksi urkiseläimille ai lannoieeksi pelloille. Lihaluujauhon prosessikaavio esieään kuvassa 5. Osa prosessihöyryjen sisälämäsä energiasa voidaan ilmalauhduuksen sijasa muunaa lämmönvaihimien avulla kaukolämmöksi. Kaukolämpöä on oimieu vieressä sijaiseville kasvihuoneyriäjille ympäri vuoden, enien kylminä vuodenaikoina. Ilmalauhduimela uleva prosessilauhde johdeaan laioksen omalle jäevedenpuhdisamolle. Myös halliilojen ja laieiden pesuvede johdeaan jäevedenpuhdisamolle. 1.16.2 Energianuoano Laioksen prosesseissa arviaan merkiävä määrä energiaa. Kokonaisenergiankuluus on noin 60 000 MWh/a. Vaajankosken Sähkö Oy on oeuanu vuonna 2007 energialaioksen Honkajoki Oy:n läheisyy- 16

een Kirkkokallion eollisuusalueelle. Höyrynuoanolaios käyää pelkäsään koimaisa poloainea, pääasiassa maakunnan omaa urvea. Kailalaioksen suurin eho on 15 MW. Laios on Honkajoki Oy:n pääasiallinen energianlähde. Laioksella on myös oma kailalaios, jossa on kolme nimelliseholaan 3,5 MW:n ja poloaineeholaan 4,0 MW:n uliorvi-ulipuki höyrykailaa. Kailoiden käyöalue on 1 3,5 MW. Poloaineena voidaan käyää raskasa poloöljyä ja omassa uoanoprosessissa TSE -linjalla synyvää eläinrasvaa. Oma kailalaios oimii varavoimalaioksena. 1.16.3 Jäeveden käsiely Renderöinilaioksen prosessissa muodosuva höyry lauhdueaan hajupääsöjen vähenämiseksi ja lauhunu osa (prosessilauhee) johdeaan käsieläväksi jäevedenpuhdisamoon. Jäevedenpuhdisamolle johdeaan myös kuljeuskaluson, prosessilaieisojen ja halliilojen pesuisa muodosuva jäevede. Jäevesiä synyy oiminnasa ällä hekellä noin 1,2 m 3 käsielävää raaka-aineonnia kohden. Vuonna 2007 raaka-aineia käsieliin seuraavasi: TSE -aines 27 651 n ja 2 luokan aines 33 266 n ja jäeveä synyi 72 000m 3. Renderöinilaioksen jäevede on floaaioyksikössä esikäsielynä johdeu aiemmin kunnan jäevedenpuhdisamoon. Yhiön uusi kemiallis-biologinen jäevedenpuhdisamo on r akenneu ja oeu käyöön vuonna 2005. Tässä ukimuksessa laskeiin skenaario ilaneelle, jossa kaikki 230 000 onnia eläinperäisiä sivuuoeia (eurasjäee ja kuollee eläime) käsieläisiin Honkajoella. Rasvojen ja lihaluujauhon aloudellinen arvo huomioiiin Honkajoki Oy:lä saaduissa laskelmissa (Valkosalo 2011), mua hyviyksiä uoeusa energiasa ja ympärisökuormiukse suheueiin ähän aloudelliseen arvoon. Hyviyksiä lihaluujauhon ja rasvan energia- ja ravinnesisällösä ei huomioiu, koska hyviykse oli jo huomioiu keraalleen aloudellisen arvon muodossa. Huomioiavaa kuienkin on, eä kun laskeaan rasvojen ja lihaluujauhon energia-arvo, uoaa Honkajoen prosessi ällöin enemmän energiaa kuin kuluaa. 17

2 Tulokse ja uloksen arkaselu Tuloksena kuvaaan yhden minkin ja keun asuseeseen ommellun nahan koko elinkaaren ympärisövaikuukse kolmen vaikuuskaegorian: kasvihuonekaasujen/hiilijalanjäljen, rehevöiävien pääsöjen/ravinnevaikuuksen ja happamoiavien pääsöjen /happamoiumispoeniaalin osala. Lisäksi arkasellaan oksisia ja ekooksisia kuormiuksia. Resurssien käyön osala arkasellaan ärkeimmän rehuraakaaineen vaihoehoisa hyödynämisä ja vaihoehoisen hyödynämisen ympärisövaikuuksia suheessa kunkin maeriaalivaihoehdon avulla uoeun uoeen arvoon. Lopuksi uoeun minkin- ja keunnahan ympärisövaikuuksia verraaan muun kuluuksen ympärisövaikuuksiin ja urkispukineen ympärisövaikuuksia vaihoehoisen pukineiden ympärisövaikuuksiin. 2.1 Minkinnahka Tuoeun minkinnahan hiilijalanjäljeksi muodosui ässä ukimuksessa 28 kg CO 2 -ekv/nahka (Kuva 6). Turkisarhan osuus uoeen kokonaishiilijalanjäljesä oli 51 % ja suurin yksiäinen ekijä oli lannan käsielyn N 2 O-pääsö, joiden osuus yksinään oli 47 % minkinnahan kokonaishiilijalanjäljesä. Rehun raakaaineiden uoannon osuus oli 23 % minkinnahan kokonaishiilijalanjäljesä ja siiä ohran osuus oli noin 44 %. Rehunvalmisuksen osuus oli 7 %, muokkaamon 6 %, ompelimon 10 % ja kuljeusen 3 % uoeen kokonaishiilijalanjäljesä. VTT:n Lipaso-ieokannan mukaan minkinnahan hiilijalanjälki vasaisi noin 170 kilomerin ajoa henkilöauolla ja 17 keskimääräisä lounaslauasa. Keskimääräinen suomalaisen päiviäinen kasvihuonekaasupääsö on 27,4 kg CO 2 -ekv/päivä, eli samaa suuruusluokkaa kuin yhden minkinnahan hiilijalanjälki.. Rehun raaka-ainee Rehun uoano Turkisila Nahkona Muokkaamo Huuokauppa Ompelimo Kuljeukse 0 5 10 15 20 25 30 35 kgco2-ekv/nahka Kuva 6. Minkinnahan uoanokejun kasvihuonekaasupääsö. Minkinrehussa kasvaeun silakan kalasaminen poisaa ravineia Iämeresä paljon enemmän kuin muun uoanokejun rehevöiävä pääsö ova. Minkinnahan uoanokejun rehevöiäviksi pääsöiksi saaiin yheensä -0,17 kg PO 4 3 ekvivalenia/nahka (Kuva 7), jolla pysyään näin ollen kompensoimaan 57 keskimääräisen lounasaerian rehevöiävä pääsö. Suomalaisen henkilön keskimääräinen rehevöiävä pääsö on 0,0097 kg PO 4 3- -ekvivalenia/päivä, eli 6 % siiä määräsä, miä minkinnahan uoanokejun aikana saadaan aleen. Minkkien ruokinnassa käyeyä kalaseun silakan mukana poisuu ravineia viisinkerainen määrä suheessa minkinnahan elinkaaren muihin ravinnepääsöihin. Ravineia saadaan siis aleen 0,2 kg PO 4 3- -ekvivalenia/minkinnahka. 18

neopääsö 0,17 Rehun raaka-ainee Rehun uoano Turkisila Nahkona Muokkaamo Huuokauppa Ompelimo Kuljeukse -0,25-0,20-0,15-0,10-0,05 0,00 0,05 kg PO4-ekv/minkinnahka Kuva 7. Minkinnahan uoanokejun rehevöiävä pääsö. Minkinnahan happamoiaviksi pääsöiksi saaiin ässä ukimuksessa 0,23 AE-ekvivalenia/nahka (Kuva 8). Turkisilan osuus happamoiavisa pääsöisä on 91 %, mikä johuu sonnasa ja virsasa haihuvasa ammoniakisa. Rehun raaka-aineiden osuus on 5 % ja ompelimon 3 %. Yhden minkinnahan uoanokejun happamoiava pääsö vasaava 225 keskimääräisen lounaslauasen happamoiavia pääsöjä. Rehun raaka-ainee Rehun uoano Turkisila Nahkona Muokkaamo Huuokauppa Ompelimo Kuljeukse 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 kg AE-ekv/minkinnahka Kuva 8. Minkinnahan uoanokejun happamoiava pääsö. 2.2 Keunnahka Keunnahan hiilijalanjäljeksi saaiin ässä ukimuksessa 83 kg C O 2 -ekvivalenia/nahka (Kuva 9). Ero minkinnahkaan on s uheessa pienempi, kuin keunnahan massa suheessa minkinnahan painoon. Tämä johuu siiä, eä keun ruokinnassa arviaan vähemmän rehua kuin minkin ruokinnassa suheessa eläimisä saaavien nahkojen painoon. Vasaavasi suheellise pääsö liiyen lannan käsielyssä haihuvaan yppioksiduuliin ova keulla pienemmä, koska lanaa synyy suheessa vähemmän. Myös keunnahan uoanokejussa suheellisesi suurin osuus kasvihuonekaasupääsöisä, 45 %, ulee oiminnoisa urkisarhoilla, Lannan käsielyssä vapauuvan yppioksiduulin osuus keunnahan kokonais- 19

kasvihuonekaasupääsöisä on y ksinään 37 %. Rehun raaka-aineiden osuus on 21 %, josa rehuohran osuus on 42 %. Rehunvalmisuksen osuus oli 6 %, nahkonnan 1 %, muokkaamon 6 %, huuokaupan 1 %, ompelimon 15 % ja kuljeusen 4 % keunnahan kokonaishiilijalanjäljesä. Yhden keunnahkan hiilijalanjälki vasaa 452 kilomerin auolla ajon kasvihuonekaasupääsöjä Lipasoieokannan mukaan. Yhden keunnahkan uoaminen vasaa 45 keskimääräisen lounaslauasen kasvihuonekaasupääsöjä. Rehun raaka-ainee Rehun uoano Turkisila Nahkona Muokkaamo Huuokauppa Ompelimo Kuljeukse 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 kgco2-ekv/keunnahka Kuva 9. Keunnahan uoanokejun kasvihuonekaasupääsö Keunnahan uoanokejun rehevöiävä pääsö ova myös negaiivise, ässä apauksessa -0,22 kg PO 4 3 ekvivalenia/nahka (Kuva 10). Keun rehuna käyeävän silakan mukana poisuu meresä yli neljä keraa suurempi määrä ravineia, kuin miä muisa urkiseläinen kasvauksen elinkaaren vaiheisa pääyy vesisöön. Keun osala ravineiden poisuma Iämeresä on pienempi suheessa nahan painoon kuin minkinnahalla, koska keu arvisee suheessa painoonsa vähemmän rehua kuin minkki ja koska keunrehu sisälää vähemmän silakkaa kuin minkinrehu. Yhden keunnahan uoamisen rehevöiävä pääsö vasaava 78 keskimääräisen lounaslauasen rehevöiäviä pääsöjä. PO4-ekv/keunnahka neopääsö -0,22 Rehun raaka-ainee Rehun uoano Turkisila Nahkona Muokkaamo Huuokauppa Ompelimo Kuljeukse -0.4-0.3-0.2-0.1 0 0.1 Kuva 10. Keunnahan uoanokejun rehevöiävä pääsö. 20

Keunnahan uoanokejun happamoiava pääsö oliva 0,55 kg AE-ekvivalenia/nahka (Kuva 11). Turkisilan osuus näisä pääsöisä oli 87 %, misä lähes kaikki oliva peräisin lannasa haihuvasa ammoniakisa. Rehun raaka-aineiden osuus oli 7,5 % ja ompelimon 4 %. kgae-ekv/keunnahka Rehun raaka-ainee Rehun uoano Turkisila Nahkona Muokkaamo Huuokauppa Ompelimo Kuljeukse 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 Kuva 11. Keunnahan uoanokejun happamoiava pääsö 2.3 Toksise ja ekooksise kuormiukse Nahkojen käsielyssä käyeiin vuonna 2009 yheensä 13585 liraa nesemäisiä ja 144550 kg kiineiä kemikaaleja. Kiineisä aineisa merisuolan osuus oli lähes 80 %. Vuonna 2009 käyeiin nahkonapurua 9120 kg nahkojen rumpukäsielyyn. Kemikaaleisa kaksi (Novalan AL ja Supralan 80) on luokielu haialliseksi (LD50 -arvo 200 2000 mg/kg) ja näiden osuus kaikisa kemikaaleisa on 3 %, ja kuusi (Aesan LPW, Gelon EDS, Gelon LHS, Supralan 67, Tergolix CA lig, Sofynol CPX ja perkloorieyleeni) on luokielu myrkylliseksi ai haialliseksi vesieliöille (LC50 -arvo 1-5 mg/l) ja niiden osuus on noi n 9 % käyeyjen aineiden volyymisa. Käyöurvallisuusiedoeissa on kuienkin näisä kemikaaleisa anneu ohjee, mien kemikaaleisa synyvien jäeiden käsiely on ehävä. Oikein käsielynä niisä ei synny ympärisölle vaaraa 21

Taulukko 6. Turkismuokkaamolla käyey kemikaali. Käyö Myrkyllisyys Kala Vesikirpu Levä Ekooksisuus LD 50 mg/kg Merisuola 116900 kg > 2000 < 7500 LC 50 mg/l LC 50 mg/l EC 50 mg/l Perkloorieyleeni 9900 kg 2626 4,99 (96 h) 8,5 (48 h) Novalan AL 5000 kg 2000 5 (48h) Nariumaseaai NaAc 4300 kg *ks alhaala 5000 (24 h) >10000 (40 h) Alumiinisulfaai 4200 kg 6207 644 269 103 Nariumbikarbonaai NaBi 2000 kg *ks alhaala ei vaarallinen Arosi BLN (Blanki IN) 1300 kg Feliderm BATE AB 650 kg > 2000 - Leucophor PAT 300 kg >5000 75 EC 10 mg/l EC 50 2430 mg/l 5vrk EC 50 mg/l bakeeri 7200 (18 h), 22500 (15 min) Novalan PF 2200 l Eskaan GLS (Pellan GLS) 2000 l > 2000 roa 100-500 Muurahaishappo 1298 l 1210-1830 7,4 (4h) 46-100 (96 h) 34,2 (48 h) Foryl EDS (Gelon EDS) 1000 l > 2000 > 1 > 10 Eskaan FSN (Pellan FSN) 1000 l Eskaan GLH (Pellan GLH) 1000 l > 2000 265 Perami LPW (Aesan LPW) 1000 l > 2000 > 1 4,5 Supralan 67 1000 l > 2000 > 1 Foryl LHC (Gelon LHC) 950 l > 2000 > 1 3,5 >10 Tergolix CA 840 l > 3500 2 (96 h) Sofymol CPX (anisaikum) 580 l > 1 >10 Formaliini 414 l *ks alhaala Supralan 80 300 l > 200 BC 50 > 1mg/l Cellion Viole 6 B 2,37 l > 2840 Dermol Fom 0,9 l > 5000 26,9 (72h) EC 10 10000 mg/l 5vrk bakeeri Hajoaa helposi. EC 10 mg/l bakeeri > 10 000 EC 10 mg/l bakeeri > 10 LC 50 mg/l bakeeri 120 mg/l (3 h) 2.4 Vaihoehoise: kuluus, uoee ja vaihoehoinen raaka-aineiden hyödynäminen 2.4.1 Verailu muuhun kuluuksen ympärisövaikuuksiin Keun ja minkinnahan ympärisöpääsöjä on verailu erilaisiin kuluajille avanomaisiin ympärisöpääsöihin aulukossa 7. Yhden asuseeseen liieyn minkinnahan uoannon ilmasovaikuus vasaa noin yhden päivän kuluajakohaisa ilmasovaikuusa Suomessa ja noin 150 km henkilöauolla ajon pääsöä sekä vajaan 20 keskimääräisen lounasaerian ilmasokuormiusa. Yhden asuseeseen liieyn keunnahan il- 22

masovaikuus on edellisiin nähden noin kolminkerainen eli verailuluvu ova 3 keskimääräisä kuluajan aiheuamaa päiväkuormiusa, 20 lounasaeriaa ja 450 km henkilöauolla ajoa. Taulukko 7. Keun- ja minkinnahan pääsöjen verailuja Kasvihuonekaasupääsö, kg CO 2 -ekv/uoeyksikkö Minkinnahka 28 Keunnahka 83 Suomalaisen kuluajan keskimääräise pääsö asukasa kohden päivässä 27 100 km:n auolla ajo 18 Keskimääräinen lounaslauanen 1,7 Rehevöiävä pääsö, g PO 3-4 -ekv/uoeyksikkö Minkinnahka -170 Keunnahka -220 Suomalaisen keskimääräise pääsö asukasa kohden päivässä 9,7 Keskimääräinen lounaslauanen 3,0 Happamoiava pääsö, kg AE-ekv/uoeyksikkö Minkinnahka 0,23 Keunnahka 0,55 Suomalaisen keskimääräise pääsö asukasa kohden päivässä 0,05 Keskimääräinen lounaslauanen 0,001 Rehevöiävien pääsöjen negaiivise arvo johuva siis Iämeren silakan ja vesisöjen kunnosamiseksi kalaseun, normaalisi alihyödynneyn hoiopyynikalan hyödynämisesä urkiseläinen ruokinnassa ja kalasuksen rehevöiymisä vähenäväsä vaikuuksesa. Minkinnahkan uoannon kuormiusa vähenävä vaikuus vasaa 17 kuluajan päiväkuormiusa ja noin 55 lounasaerian kuormiusa, ja keunnahkan uoano hieman enempää eli noin 22 kuluajan päiväkuormiusa ja 78 lounasaerian vesisökuormiusa. Turkisuoannon happamoiava pääsö ova muuhun kuluukseen nähden suure. Yhden minkinnahan uoano vasaa viiä kuluajan päiväkohaisa happamoiumisvaikuusa ja yli 200 lounasaeriaa ja yhden keunnahan uoano kymmenä kuluajan päiväkuormiusa ja 550:ä lounasaerian kuormiusa. 2.4.2 Verailu vaihoehouoeiden ympärisövaikuuksiin Kuvassa 12 on verailu vaihoehoja sien, eä urkisuoeen kesävyys on arvioiu kymmenen keraa vaihoehouoea pidemmäksi esim. vaihoehouoeen kesävyys 2 vuoa ja urkisuoeen 20 vuoa. Kuvaajasa on nähävissä, eä ero vaihoehouoeen ja keuurkin välillä on pienempi kuin ero minkkiurkkiin. Minkinnahkoja arviaan verailukokoluokan urkkiin 20 kpl, mua keunnahkoja vain neljä. Lisäksi keun rehunkäyö suheessa nahkan kokoon on pi enempi kuin minkillä. V aaekappaleiden erilaisa lämmönerisyskykyä ei ole huomioiu. Vaaekappaleiden lämmönerisyskyky ja urkisen käyöiän piuus vasaavanlaisiin muihin uoeisiin nähden on hyvä aihe jakoukimuksiin. 23

kgco2-ekv/vaaekappale Minkkiurkki 638 Keuurkki 332 Polyeseri/puuvilla 270 Akryyli Akryyli/Puuvilla 131 164 0 100 200 300 400 500 600 700 Kuva 12. Minkki- ja keuurkiksen verailu vaihoehouoeisiin (CO 2 -ekv/vaaekappale) kasvihuonekaasupääsöjen osala. Verailussa on arvioiu karkeasi urkis- ja vaihoehouoeiden erilaisen käyöiän merkiävyys. Kuvassa 13 on verailu minkki- ja keuurkisen rehevöiäviä pääsöjä vaihoehouoeisiin, suheueuna 2,8 kg:n ukiuja uoeia. Tulosen mukaan silakan ja hoiopyynikalan kalasuksen mukana poisuu vesisöisä huomaavia määriä ravineia urkisuoeiden uoanokejussa, kun aas vaihoehouoeiden uoanokejussa rehevöiävillä pääsöillä vasaavaa hyöyä ei saavuea. Tuoeiden erilaisa käyöikää ei ässä kuvaajassa ole huomioiu. kg PO4-ekv/vaaekappale Minkkiurkki Keuurkki Polyeseri/puuvilla Akryyli Akryyli/Puuvilla -3,64-0,90 0,024 0,0006 0,0007-4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 Kuva 13. Minkki- ja keuurkiksen verailu vaihoehouoeisiin rehevöiävien pääsöjen osala (kg PO 4 - ekv/vaaekappale) Kuvassa 14 on verailu urkisuoeiden happamoiavia pääsöjä keinourkisuoeisiin. Lannan käsielyn suurisa ammoniakkipääöisä johuen ne ova selväsi suuremma kuin vaihoehouoeiden. 24

AE-ekv, kg/ vaaekappale Minkkiurkki 4,8 Keuurkki 2,2 Akryyli 0,011 Akryyli/Puuvilla 0,009 0 1 2 3 4 5 6 Kuva 14. Minkki- ja keuurkiksen verailu vaihoehouoeisiin happamoiavien pääsöjen osala (AEekv, kg/) 2.4.3 Verailu renderöinilaioksen vaihoehoiseen sivuvirojen hyödynämiseen Kuvassa 15 on arvioiu Honkajoen käsielylaioksen kasvihuonekaasupääsöjä suheessa käsielyssä saaavien loppuuoeiden aloudelliseen arvoon oleaen, eä kaikki urkiseläinen käyämä eurassivuuoee käsiellään Honkajoella ja verrau niiä Suomen keu- ja minkinnahkauoannon kokonaishiilijalanjäljellä suheessa uoannon aloudelliseen arvoon. Kuvaajan mukaan ympärisökuormiukse ova ällöin samaa suuruusluokkaa. Honkajoen uoeisa saaavasa energiasa on ässä laskelmassa huomioiu vain sen aloudellinen arvo, eikä ole laskeu sille hyviysä kyseiseen energian korvaavasa muusa energiasa. kg CO2-ekv/euro Honkajoki 1,44 Turkiseläinuoano 1,25 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 Kuva 15. Verailu Suomen eurassivuuoeiden käyösä urkiseläinrehuksi ai Honkajoki Oy:ssä.. kasvihuonekaasupääsöjen osala (kg CO 2 -ekv/ ). Kuvassa 16 on arvioiu Honkajoki Oy:n renderöinilaioksen rehevöiäviä pääsöjä suheessa renderöinnin loppuuoeiden aloudelliseen arvoon oleaen, eä kaikki urkiseläinen käyämä eurassivuuoee käsiellään Honkajoki Oy:ssä.. Suomen koko keu- ja minkinnahkauoannon rehevöiävä pääsö ova verailussa laskeu suheessa uoannon aloudelliseen arvoon. Kuvaajan mukaan urkiseläinen rehuksi kalasaman silakan mukana Iämeresä poisuu ravineia huomaavasi myös suheessa urkisalouden aloudelliseen arvoon. 25

kg PO4-ekv/euro Honkajoki 0,0005-0,0094 Turkiseläinuoano -0,010-0,008-0,006-0,004-0,002 0,000 0,002 Kuva 16. Verailu Suomen eurassivuuoeiden käyösä urkiseläinrehuksi ai Honkajoki Oy:ssä rehevöiävien pääsöjen osala. Kuvassa 17 on kuvien 15 ja 16 avalla esiey happamoiavia pääsöjä. Ne ova urkisuoannolla korkeamma kuin Honkajoen renderöinilaiosvaihoehdolla johuen urkiseläinen lannan käsielyn suurisa ammoniakkipääsöisä. kg AE-ekv/euro Honkajoki 0,003 Turkiseläinuoano 0,056 0,000 0,010 0,020 0,030 0,040 0,050 0,060 Kuva 17. Verailu Suomen eurassivuuoeiden käyösä urkiseläinrehuksi ai Honkajoki Oy:ssä happamoiavien pääsöjen osala. 26

3 Tulosen arvioini Keun- ja minkinnahan uoanokejussa kasvihuonekaasupääsöissä merkiävin ekijä oli lannan käsielyn sisälämä yppioksiduuli ja happamoiavissa pääsöissä lannan käsielyssä haihuva ammoniakki. Lannan sisälämäsä ypesä osa haihuu ammoniakkina ja osa yppioksiduulina ja ässä ukimuksessa on käyey IPCC:n ja Suomen ammoniakki-invenaarion lukuja. Lana-analyyseihin perusuvan asianunija-arvion mukaan (Kapuinen 2011) lannan käsielyssä haihuvien ammoniakkimäärien arvioinnissa epävarmuusekijä ova suure. Turkiseläinen lannan käsielyn pääsöisä ei vielä ole julkaisu riiäväsi luoeavaa ieoa. Tässä ukimuksessa käyeiin Suomen ympärisökeskuksen ammoniakkimalliin perusuvia laskelmia. Turkiseläinen lannan ravinnepioisuude, lannankäsielyava ja uoano-olosuhee vaiheleva paljon ja ammoniakin haihduna saaaisi olla jopa keraluokkaa suurempi kuin Suomen ympärisökeskuksen ammoniakkimallin (Grönroos e. al 2009) anama ennuse. Typen häviämä ammoniakkihaihumisen kaua pienenää kuienkin yppioksiduulin haihumispoeniaalia ja siä kaua vasaavasi pienenää urkisuoeen hiilijalanjälkeä. Joka apauksessa lannankäsiely ja jakokäyö ova selväsi ärkein urkisarhauksen paranamishaase ympärisövaikuusen näkökulmasa. Lannan määrä ja ravinnesisälö liiyvä ieenkin eläinen rehusukseen, joen ennakoivasi rehusuksen laji- ja yksilökohainen äsmenäminen on myös ympärisön kannala ärkeä kuormiuspoeniaalia vähenävä oimenpide. Turkiseläinuoannon oksisissa ai ekooksisissa vaikuuksissa ei ullu esiin viieiä mienkään huomaavisa vaikuusasoisa, varsinkin kun nahkojen muokkauskäsiely apahuu halliuissa olosuheissa. Tässä ukimuksessa ei ole oeu huomioon eläinen lääkinään mahdollisesi liiyvää urkisarhalla apahuvaa pisekuormiusa, koska lääkeainepääsöjen merkiysä olisi ollu odella yöinensiivisä odenaa. Turkiseläinen ravinona käyeävän rehukalan kalasuksessa Iämeresä poisuva fosfori ja yppi arvioiiin merkiäväksi, ollen 155 P/vuosi ja 1080 N/vuosi, jolloin kalaseun silakan mukana poisuu 3,6 % fosforin ja 1,4 % ypen kokonaiskuormiuksisa Suomessa. Verailun vuoksi Helsingin Viikinmäen puhdisamon kuormius oli vuonna 2007 25 onnia fosforia ja 500 onnia yppeä. Turkiselinkeinon vuosiaise ravinnepääsö aas ova Maa- ja mesäalousminiseriön mukaan 1,1 % fosforin kokonaiskuormiuksisa ja 0,6 % ypen kokonaiskuormiuksisa, eli pienemmä kuin rehukalan mukana Iämeresä poisuva ravinnemäärä. Jos lannan uoanoon ja käsielyyn puuuaan ilmasovaikuusperusein, miä odennäköisimmin myös lannan mahdollise vesipääsö vähenyvä. Turkislannan pisemäinen vesisökuormius on ieenkin eseävä, ja huolehdiava, eä pääsöjä ei pääse apahumaan myöskään viljelykäyön seurauksena, mikä ässä ukimuksessa rajaiin urkisuoannon ulkopuolelle viljelyyn kuuluvaksi ympärisöriskiksi kuen muukin viljelyn lannoiekäyö. Verailuuoeiden hiilijalanjäljesä esiey ero ova suunaa anavia. Verailu ehiin asuseen maeriaalimäärän peruseella. Verailun anama vaiheluväli ilmasovaikuuksessa oli laaja 130 660 kg ekvivalenisa CO 2, alimman arvon edusaessa akryyli/puuvillapohjaisa asusea ja korkeimpana minkkiurkki. Verailussa vaihoehouoeisiin hankaluuena on uoeiden odennäköisesi erilainen käyöikä ja erilainen lämmönerisyskyky. Tässä ukimuksessa ehiin karkea laskenaskenaario, jossa urkiksen käyöikä olisi kymmenen keraa vaihoehouoea pidempi. Verailuuoeiden lämmönerisyskyvyn verailu oli ässä ukimuksessa mahdoon oeuaa.. Lämpöarvon määriys ei nykyään kaikila osin ole edes kovin arkoiuksenmukainen, koska urkiksia käyeään monissa uoeyhdiselmissä muihin maeriaaleihin liieynä korosaen niiden somisusarvoa. Tukimuksessa ei myöskään huomioiu uoeiden erilaisen loppukäyön vaikuuksia. 27