HONKAMÄEN TUULIVOIMA- HANKE, VESANTO MELUN LISÄSELVITYKSET

Vastaanottaja Megatuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.3.2014 Viite 1510011471 HONKAMÄEN TUULIVOIMA- HANKE, VESANTO MELUN LISÄSELVITYKSET

HONKAMÄEN TUULIVOIMAHANKE, VESANTO MELUN LISÄSELVITYKSET Päivämäärä 14.3.2014 Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Meluselvitys, jossa tarkennetaan hankkeesta tehtyjä melumallinnuksia mm. pienitaajuisen melun osalta. Viite 1510011471 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUN LISÄSELVITYKSET SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Laskentamalli 3 3.2 Lähtötiedot 3 3.2.1 Tuulivoimalatiedot 5 3.2.2 Tarkastelupisteet 6 4. LASKENTATULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7 4.1.1 Tulokset, voimalaitosvaihtoehto N117 7 4.1.2 Tulokset, voimalaitosvaihtoehto N131 8 4.1.3 Tulosten tulkinta ja johtopäätökset 9

MELUN LISÄSELVITYKSET 1 1. YLEISTÄ Megatuuli Oy suunnittelee kuuden tuulivoimalan rakentamista Honkamäkeen, Vesantoon. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat pienitaajuisen melun melutasot niiden ympäristössä. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu tuulivoimamelun erityisominaisuuksia kuten amplitudimodulaatiota, impulssimaisuutta sekä kapeakaistaisuutta. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen - raportin mukaisesti soveltaen Tanskan ympäristöministeriön julkaisemaa ohjetta (DSO 1284, 2011). Työ on tehty Megatuuli Oy:n toimeksiannosta ja siitä on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Pienitaajuisen melun laskennan on tehnyt ja raportoinnissa avustanut suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

MELUN LISÄSELVITYKSET 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Taulukossa 2.2.1 on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukossa 2.2.2 on esitetty pienitaajuisen sisämelun ohjearvot. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

MELUN LISÄSELVITYKSET 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Laskentamalli Pienitaajuisen melun laskenta on tehty pistekohtaisesti erillislaskennalla Tanskan ympäristöministeriön julkiasemaa ohjetta (DSO 1284, 2011) soveltaen. Laskennassa otetaan huomioon vain geometrinen etäisyysvaimennus, maavaimennus sekä ilmakehän absorption aiheuttamat vaimennukset. Termit on esitetty taulukossa 3.2.1. Taulukko 3.1.1. Pienitaajuisen melun laskennassa käytetyt vahvistus- ja vaimennustermit. Taajuus, Hz Maaperän aiheuttama vahvistus A gr, db Ilmakehän aiheuttama vaimennus A atm, db/km 20 5,6 0 25 5,4 0,02 31,5 5,2 0,03 40 5,0 0,05 50 4,7 0,07 63 4,3 0,11 80 3,7 0,16 100 3 0,25 125 1,8 0,38 160 0 0,57 200 0 0,82 3.2 Lähtötiedot Pienitaajuisen melun laskennassa käytetyt tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteiden koordinaatit on saatu tilaajan toimittamista melumallinnuskuvista (Triventus Consulting AB, 27.1.2014 ja 10.3.2014). Tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteiden sijainnit on esitetty molemmille voimalamalleille lasketuista melualuekuvista, jotka on esitetty kuvissa 3.2.1 ja 3.2.2.

MELUN LISÄSELVITYKSET 4 Kuva 3.2.1. Voimalamallin N117 tuottamat melualueet sekä tarkastelupisteiden (vihreät) sijainnit. (Triventus Consulting AB, 27.1.2014)

MELUN LISÄSELVITYKSET 5 Kuva 3.2.2. Voimalamallin N131 tuottamat melualueet sekä tarkastelupisteiden (vihreät) sijainnit. (Triventus Consulting AB, 10.3.2014) 3.2.1 Tuulivoimalatiedot Tuulivoimalamalleina laskennassa olivat Nordex N117/3000, jonka napakorkeus on 141 metriä ja nimellisteho 3 MW sekä nimellisteholtaan vastaava Nordex N131/3000, jonka napakorkeus on 144 metriä. Valmistajan ilmoituksen mukaan N117 -voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 106 db ja N131 voimalan 104,5 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tarkastelu on tehty 1/3-oktaaveittain taajuusalueella 20 200 Hz. Tuulivoimalan melupäästötietona on laskennassa käytetty tilaajan toimittamia voimaloiden terssikaistakohtaisia A-painotettuja äänitehotasospektrejä, jotka on esitetty taulukossa 3.1.1.

MELUN LISÄSELVITYKSET 6 Taulukko 3.1.1. Laskennassa käytettyjen voimalamallien 1/3 oktaavikaistakohtaiset äänitehotasot. Voimala Hz Taajuus, 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 N117 62,6 62,0 66,9 76,4 76,7 80,7 84,9 83,6 88,2 87,4 95,1 L Aeq, db N131 61,1 60,5 65,4 74,9 75,2 79,2 83,4 82,1 86,7 85,9 93,6 L Aeq, db Taulukossa 3.1.2 on esitetty tuulivoimaloiden sijainnit. Korkeudella (Z) tarkoitetaan tuulivoimaloiden suunnitellun sijainnin maanpinnan korkeutta merenpinnasta. Pienitaajuisen melun laskennoissa melulähteen etäisyyttä tarkastelupisteestä määritettäessä huomioitiin myös voimalan napakorkeus. Taulukko 3.1.2. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Koordinaatit, ETRS-TM35FIN Voimala N / lat E / lon Z / korkeus 1 461597 6987960 170 2 462242 6987320 161 3 464082 6986135 167,2 4 463727 6986555 180 5 462529 6989065 180 6 462304 6986436 170 3.2.2 Tarkastelupisteet Tarkastelu tehtiin neljään pisteeseen, joista kolme (S, V ja X) oli tilaajan ja yksi (U) melulaskennan tekijän valitsemia. Tarkastelupisteiden sijainnit on esitetty taulukossa 3.3.1. Taulukko 3.2.2.1. Tarkastelupisteiden koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Koordinaatit, ETRS-TM35FIN Tarkastelupiste N / lat E / lon Z / korkeus S 461674 6988863 146,3 U 460378 6986360 130 V 462818 6988094 194,3 X 463112 6987840 180

MELUN LISÄSELVITYKSET 7 4. LASKENTATULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1.1 Tulokset, voimalaitosvaihtoehto N117 Kuvissa 4.1.1 ja 4.1.2 on esitetty laskennallinen pienitaajuinen sisä- ja ulkomelutaso voimalamallilla N117. L eq, db 80 70 60 50 40 30 Pienitaajuinen ulkomelu, N117 S U V X Asumisterveysohje 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 4.1.1. Laskennallinen pienitaajuinen melu ulkona voimalalla N117 L eq, db 80 70 60 50 40 30 Pienitaajuinen sisämelu, N117 S U V X Asumisterveysohje 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 4.1.2. Laskennallinen pienitaajuinen melu rakennusten sisätiloissa voimalalla N117 Voimalatyypin N117 laskennasta nähdään, että tarkastelupisteissä S, U ja V pienitaajuisen melun laskennallinen ulkomelutaso on hieman yli asumisterveysohjeen sisämelun ohjearvojen taajuusalueella 40 200 Hz.

MELUN LISÄSELVITYKSET 8 4.1.2 Tulokset, voimalaitosvaihtoehto N131 Kuvissa 4.1.3 ja 4.1.4 on esitetty laskennallinen pienitaajuinen sisä- ja ulkomelutaso voimalamallilla N131. Kuvissa on esitetty vastaavat laskennat voimalamallille N131 L eq, db 80 70 60 50 40 30 Pienitaajuinen ulkomelu, N131 S U V X Asumisterveysohje 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 4.1.3. Laskennallinen pienitaajuinen melu ulkona voimalalla N131 L eq, db 80 70 60 50 40 30 Pienitaajuinen sisämelu, N131 S U V X Asumisterveysohje 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 4.1.4. Laskennallinen pienitaajuinen melu rakennusten sisätiloissa voimalalla N131 Voimalamallin N131 ulkomelutason laskennasta nähdään, että tarkastelupisteissä S, U ja V laskennallinen pienitaajuinen ulkomelutaso on paikoitellen hieman yli asumisterveysohjeen sisämelun ohjearvojen taajuusalueella 50 200 Hz.

MELUN LISÄSELVITYKSET 9 4.1.3 Tulosten tulkinta ja johtopäätökset Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojenohjearvoihin verrattuna suurin rakennuksen ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on voimalaitosmallin N117 osalta noin 6 db terssikaistalla 200 Hz ja noin 5 db kaistalla 80 Hz. Muilla taajuusalueen 40 200 Hz välisillä terssikaistoilla vaadittava vaimennus on tätäkin pienempi. Voimalaitosmallin N117 osalta jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot terssikaistoilla 20 31,5 Hz. Vastaavasti voimalaitosmallin N131 osalta rakennuksen ulkovaipalta vaadittava äänitasoero L on suurimmillaan noin 4 db terssikaistoilla 80 Hz ja 200 Hz. Muilla taajuusalueen 50 200 Hz välisillä terssikaistoilla vaadittava vaimennus on tätäkin pienempi. 20 31,5 Hz terssikaistoilla jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot. DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, sisätiloihin lasketut terssikohtaiset melutasot alittavat asumisterveysohjeessa mainitut ohjearvot selvästi. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tarkastelupisteistä kauimpana sijaitseva rakennus on loma-asunto, jonka kohdalla DSO 1284 -menetelmän mukainen ääneneristävyys saattaa hieman yliarvioida vaikutusta joillakin taajuuskaistoilla. Kuitenkin ko. rakennuksen kohdalla jo laskennallinen ulkomelutaso alittaa asumisterveysohjeen sisämelun ohjearvot koko tarkastellulla taajuusalueella. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös tarkasteltuja pisteitä kauempana tuulivoimalaitoksista, sillä laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Lahdessa 14. päivänä maaliskuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija