HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

Talous- ja konsernijaosto 18.5.2015, OHEISMATERIAALI 3 1 (32) HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

2 (32)

3 (32) Sisällys Johdanto... 5 1 Konsernirakenne... 6 2 Konsernin johtamisperiaatteet... 6 2.1 Visio ja arvot... 7 2.2 Strategiset päämäärät... 7 3 HUS eli emoyhteisö... 8 3.1 Toimielimet... 9 3.2 HUS:n toiminnan organisointi... 11 3.2.1 Yhtymähallinto... 11 3.2.2 Sairaanhoitoalueet... 12 3.2.3 Työterveyshuolto... 13 3.2.4 HUS-Tilakeskus... 13 3.2.5 Ulkoinen valvonta ja tarkastus... 13 3.3 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut... 14 3.4 Taseyksiköt... 14 4 Tytäryhtiöt... 15 5 Hyvä hallinto... 17 6 Toiminnan ja talouden suunnittelu ja johtaminen... 18 6.1 Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKS:n ervasairaanhoitopiirien järjestämissopimus... 18 6.2 Tutkimus ja opetus... 20 6.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma... 20 6.4 Toiminnan ja talouden suunnittelu... 20 6.5 Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi... 21 6.6 Tilinpäätöksen valmistelu ja tuloksen käsittely... 22 6.7 Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan periaatteet... 22 6.8 Henkilöstöjohtaminen... 22 6.9 Investoinnit... 23 6.10 Hankintaperiaatteet... 24 6.10.1 Hankintapoliittiset lähtökohdat... 24 6.10.2 Vastuut ja päätöksenteko... 25 6.11 Konsernin palvelujen käyttäminen... 25

4 (32) 6.12 Markkinoilla toimiminen... 25 6.13 HUS:n palveluksessa olevan henkilön toimiminen HUS:n ulkopuolella... 26 6.14 Viestintäpoliittiset periaatteet... 27 6.14.1 Viestintäpoliittiset lähtökohdat... 27 6.14.2 Vastuut ja päätöksenteko... 27 6.15 Riskienhallintaperiaatteet... 28 6.15.1 Riskienhallintapoliittiset lähtökohdat... 28 6.15.2 Vastuut ja päätöksenteko... 28 7 Konsernin tarkastus ja valvonta... 28 7.1 Ulkoinen valvonta... 29 7.1.1 Tarkastuslautakunta... 29 7.1.2 Tilintarkastus... 29 7.2 Sisäinen valvonta ja tarkastus... 29 7.2.1 Sisäisen valvonnan lähtökohdat... 29 7.2.2 Sisäinen tarkastus... 30 8 HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden käsittely ja hyväksyminen... 30

5 (32) Johdanto Tämän asiakirjan tavoitteena on kuvata ja selkiyttää koko HUSkonsernin johtamista ja ohjausta. Asiakirjassa ei käsitellä potilaan hoitoa koskevien ratkaisujen tekemistä. Näistä asioista ja siitä miten toteutetaan HUS-laajuinen sairaanhoidollinen toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä kliinisen potilastyön kehittämistä ja laatua koskeva vastuutus, laaditaan erillinen asiakirja. Sairaanhoitopiirien tehtävistä säädetään terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Niiden säännöksiä täydentää HUS:n perussopimus, jonka mukaan HUS:n tehtävänä on muun muassa - tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä - lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi - tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja - tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. HUS huolehtii tehtävistään konsernina. Konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä, se ei ole oikeushenkilö. HUS-konserni muodostuu HUSkuntayhtymästä ja sen tytäryhtiöistä. Konsernin tavoitteena on huolehtia siitä, että siihen kuuluvat yksiköt tekevät tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja että HUS-kokonaisuus hoitaa edellä mainitut tehtävänsä mahdollisimman vaikuttavasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Sen vuoksi HUS-konsernia johdetaan ja kehitetään HUS:n ja sen tytäryhtiöiden muodostamana kokonaisuutena. Lainsäädäntöä, HUS:n perussopimusta ja sääntöjä täydentäen HUS:n johtamisessa ja sen konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden omistajaohjauksessa noudatetaan tämän asiakirjan linjauksia. Ajantasainen ohjeistus on luettavissa HUS:n uudessa intranetissä, osiossa Työkalut, hallinnolliset säännöt ja ohjeet.

6 (32) 1 Konsernirakenne Kuntalain mukaisesti HUS-konserni on kokonaisuus, joka muodostuu 1.1.2012 tilanteessa 1) HUS-kuntayhtymästä (emoyhteisö), joka koostuu viidestä sairaanhoitoalueesta: HYKSin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista sekä neljästä muusta; yhtymähallinnon, työterveyshuollon, HUS- Tilakeskuksen ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueista. Lisäksi HUS-kuntayhtymään kuuluu kolme sairaanhoidollisia ja neljä yleisiä tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta sekä taseyksikköinä toimivat tietohallinto ja apuvälinekeskus; ja 2) Juridisesti itsenäisistä yhteisöistä, joissa HUS-kuntayhtymällä on määräysvalta (tytäryhtiöt): HYKSin kliiniset palvelut Oy, HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, ja 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. HUS-konsernin organisaatiorakenne vuonna 2012: 2 Konsernin johtamisperiaatteet HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoitoalueiden ja tukipalveluyksiköiden välillä tilaaja-tuottajamalliin. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työpaikkansa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

7 (32) Kuntayhtymä toimii kiinteässä yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa opetuksen ja tieteellisen tutkimustyön järjestämiseksi ja kehittämiseksi. 2.1 Visio ja arvot HUS:n visio on olla uutta tietoa luova, kansainvälisesti korkeatasoinen sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja HUS on vetovoimainen työnantaja. HUS:n vision saavuttamista tukevat (10/2011) strategiassa kuvatut arvot: - Ihmisten yhdenvertaisuus - Potilaslähtöisyys - Luovuus ja innovatiivisuus - Korkea laatu ja tehokkuus - Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus. 2.2 Strategiset päämäärät Valtuusto hyväksyi 19.10.2011 kokouksessaan HUS:n strategian vuosille 2012 16. HUS:n strategia perustuu visioon, arvoihin ja yhteiskuntapolitiikan ja terveydenhuollon kehityssuuntaviivoihin perustuviin näkemyksiin. Strategiassa korostuvat HUS:n aseman säilyttäminen ja voimistaminen erikoissairaanhoidon sekä lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen johtavana yliopistosairaanhoitopiirinä sekä edellä mainittuun liittyen HUS:n kilpailukykyisyyden varmistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön voimistaminen ja HUS:n työnantajaimagon jatkuva kohentaminen. HUS:n sisäisen johtamisen ja ulkoisen kuvan kannalta luottamuksella on keskeinen merkitys. HUS:n strategia muodostaa pohjan toiminnan ja talouden suunnittelulle. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUS:n vision saavuttamiseksi, arvojen toteutumisen ja strategian toimeenpanon varmistamiseksi päätetään vuosittain strategiset painopistealueet, joille määritellään toimenpiteet ja vastuutahot sekä mittarit, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Strategian päämäärien edistymistä ja toimeenpanoa seurataan säännöllisesti.

8 (32) Strategiakartta HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus 3 HUS eli emoyhteisö HUS:n organisaatiorakenne, toimielinten tehtävät ja toimivallat perustuvat jäsenkuntien hyväksymään perussopimukseen ja HUS:n valtuuston hyväksymiin johtosääntöihin (= HUS:n hallintosääntö ja liikelaitosten johtosäännöt). Hallintosäännössä määrätään myös linjavastuussa olevien ylimpien viranhaltijoiden tehtävät ja toimivaltuudet. 1 Valtuuston hyväksymissä liikelaitosten johtosäännöissä täydennetään kuntalain säännöksiä liikelaitosten johtokuntien ja toimitusjohtajien tehtävistä ja päätäntävallasta. Hallintosäännön ja liikelaitosten johtosääntöjen määräykset sitovat valtuustoa ja luonnollisesti myös muuta HUS:n organisaatiota. Toimielinten ja viranhaltijoiden tulee toimia asemansa, tehtäviensä ja toimivaltansa mukaisesti. Useissa asioissa on mahdollista edelleen delegoida toimivaltuuksia. Jos toimivaltainen viranomainen on hallintosäännössä oikeutettu edelleen siirtämään tietyssä asiassa ratkaisuvaltaansa edelleen, voi se tehdä erillisen delegointipäätöksen. Ratkaisuvallan tulee aina perustua hallintosääntöön ja muihin johtosääntöihin tai niiden antaman valtuutuksen perusteella tehtyihin delegointipäätöksiin. 1 Tulosalueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten toimintaohjeissa määrätään kunkin yksikön johtavien viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta.

9 (32) 3.1 Toimielimet HUS:n toimielimet 2013 Valtuusto on HUS:n ylin päättävä toimielin. 2 Valtuusto kokoontuu kokouksiinsa vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa. HUS:n valtuusto päättää asioista, joista sen on lain mukaan nimenomaan päätettävä ja asioista, joiden päätösvaltaa se ei ole siirtänyt kuntayhtymän hallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle. Valtuusto hyväksyy HUS:n strategian, konserniohjauksen keskeiset periaatteet ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Lisäksi se asettaa talousarviossa ja muilla päätöksillään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tuloksen käsittelystä. Hallituksella 3 on keskeinen merkitys HUS:n toiminnan ohjaamisessa. Perussopimuksen mukaan hallituksen tulee vastatessaan sairaan- 2 Jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kahdeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

10 (32) hoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta erityisesti keskittyä toiminnassaan sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen c) toiminnan yhteensovittamiseen d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen e) yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön opetukseen f) työnantajatoimintaan g) hallinnon ohjaukseen. Lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallituksen painopistealueita ovat HUS:n sairaanhoidon sekä opetusja tutkimustoiminnan järjestäminen siten, että palvelut tuotetaan yhdenvertaisesti, kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti. HUS:n hallituksella on laaja toimivalta antaa velvoittavia määräyksiä tai toimintaohjeita kaikille HUS:n tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille, lukuun ottamatta ulkoista tarkastusta. Kuntalain mukaan liikelaitosta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen johtokunta. Muissa kuin lailla yksinomaan johtokunnan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa hallituksen ja liikelaitoksen johtokunnan väliset toimivaltasuhteet määräytyvät tämän asiakirjan linjausten mukaan. Niissäkin asioissa, jotka lakisääteisesti kuuluvat liikelaitoksen johtokunnan päätettäviin, voi hallitus kehottaa johtokuntaa toimimaan hallituksen edellyttämällä tavalla. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Hallitus voi otto-oikeutta käyttämällä siirtää käsiteltäväkseen alaisuudessaan toimivien toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset, lukuun ottamatta niitä liikelaitoksen johtokunnan päätöksiä, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviin. Konsernijaosto koordinoi hallituksen alaisena toimielimenä HUS:n tukipalveluja. Sen tehtävänä on - tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista - seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta - käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa 3 Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon.

11 (32) - käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Vähemmistökielisen lautakunnan tehtävänä on lakisääteisenä lautakuntana kehittää ja yhteen sovittaa HUS:n kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot seuraavat vähemmistökielisen väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsittelevät omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Sairaanhoitoalueiden lautakuntien sekä liikelaitosten johtokuntien asemaa ja tehtäviä käsitellään jäljempänä. 3.2 HUS:n toiminnan organisointi Kuntayhtymä on organisoitu sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin, taseyksiköihin ja tulosalueisiin. HUS:n toiminnallinen organisaatio 2013 3.2.1 Yhtymähallinto HUS:n toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden 4 ja sairaanhoitoalueiden johtajien sekä tietohallinnon taseyksikön johtajan esimies. 4 Johtajaylilääkäri, hallintojohtaja, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, tarkastusjohtaja ja viestintäjohtaja.

12 (32) Toimitusjohtajan esikuntana toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä sairaanhoitopiirin toiminnalle HUS:n strategiaan sisältyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yhtymähallinto vastaa seuraavien toimintojen ohjauksesta: - toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta - investoinnit - opetus- ja tutkimustoiminta sekä suhteiden hoitaminen Helsingin yliopistoon ja muihin oppilaitoksiin - työnantajatoiminta - edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet sekä kansainväliset asiat - rahoitus- ja sijoitustoiminnan järjestäminen - riskien hallinta - omaisuuden hallinta ja sopimushallinta - viestintä ja julkisuuskuva-asiat - hallitus- ja valtuustoasioiden sekä konsernijaoston asioiden valmistelu ja toimeenpano - keskitetyt hallintotoiminnat, joihin sisältyvät muun muassa o lakiasiat o erilaiset toimintapolitiikka-asiat: hankintapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka jne. o keskitetty koulutus- ja kehittämistoiminta ja ulkopuolista rahoitusta saavien kehitysprojektien koordinointi - sisäinen tarkastus. HUS:n toimitusjohtajalla on selkeä organisatorinen linjavastuu, samoin rajoitetusti henkilöstöjohtajalla, johtajaylilääkärillä ja talousjohtajalla. Viranhaltijatasolla hallintojohtaja huolehtii tytäryhtiöiden omistajaohjauksesta. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n vastuuhenkilönä toimii kuitenkin hallintoylilääkäri. Muut yhtymähallinnon viranhaltijat toimivat asiantuntijoina eivätkä ole suoranaisessa linjavastuussa muuhun organisaatioon nähden. Yleishallinnolla, henkilöstöhallinnolla ja taloushallinnolla on koko HUS-konsernin läpi kulkeva yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ohjaava koordinoiva ja konsultoiva ohjaustehtävä. 3.2.2 Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUS:n perussopimuksessa. Kuntayhtymän sairaanhoitoalueet ovat - HYKS-sairaanhoitoalue - Hyvinkään sairaanhoitoalue - Lohjan sairaanhoitoalue - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue - Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa HUS:n strategiaa ja talouden hallintaa. Sen tehtävänä on kuntayhtymän hallituksen ohjauksessa - johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa siten, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan

13 (32) - valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat sekä huolehtia niiden täytäntöönpanosta - huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa - tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä - käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Sairaanhoitoalueilla ei ole omaa tasetta. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa sairaanhoitoalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että sairaanhoitoalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueen lautakunnan alaisuudessa. Sairaanhoitoalueiden johtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan lautakuntansa alaisina viranhaltijoina. Organisatorisesti heidän linjaesimiehensä on HUS:n toimitusjohtaja. Johtajaylilääkäri voi lakiin perustuen antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamiseen. Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueella kliinisten tulosyksiköiden johtajia ja ovat tulosyksikkönsä toiminnasta vastuussa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajalle, joka ko. toiminnassa on tulosyksikön johtajan esimies. Sen lisäksi heidän tehtävänään on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUS-alueella. 3.2.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tulosalue huolehtii keskitetysti koko HUS:n tarvitsemista työterveyshuollon palveluista. Valtuusto asettaa sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Henkilöstöjohtaja on tulosalueen johtajan esimies. 3.2.4 HUS-Tilakeskus HUS-Tilakeskuksen tehtävänä on vastata kuntayhtymän edustajana siitä, että HUS:lla on käytettävissään toiminnan vaatimuksia vastaavat tilat, kiinteistöomaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja ympäristöarvot otetaan huomioon kaikessa konsernin toiminnassa. HUS-Tilakeskus edustaa omistajaa, tuottaa tilat ydintoiminnalle ja liikelaitoksille sekä tilaa kiinteistöjen hoitoon liittyvät palvelut, mukaan lukien kiinteistöjen turvallisuuspalvelut. Valtuusto asettaa sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousjohtaja on tulosalueen johtajan esimies. 3.2.5 Ulkoinen valvonta ja tarkastus Tarkastuslautakunnasta ja sen alaisuudessa omana tulosalueenaan toimivasta ulkoisen tarkastuksen yksiköstä sekä tilintarkastajista viitataan 7 kohdassa esitettyyn.

14 (32) 3.3 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut 3.4 Taseyksiköt Sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavat seuraavat liikelaitokset: HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Apteekki, HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis. HUS:n liikelaitokset kuuluvat HUS:n organisaatioon, toisin sanoen ne eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kuntalain 87 a :n mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. HUS:n liikelaitosten kohdalla kysymys on sisäisestä tilaaja tuottaja-toimintatavasta. Kysymyksessä ei ole liiketoiminta, vaan liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen. Kuntalain 10 a luku sisältää erityiset säännökset liikelaitoksista: siinä säädetään liikelaitoksen johtokunnan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan asemasta ja tehtävistä sekä ratkaisuvallasta, joita voidaan täydentää valtuuston hyväksymillä liikelaitosten johtosäännöillä. Niin ikään laissa säädetään liikelaitosten toimintaa koskevista talousarvio- ja tilinpäätösprosesseista. HUS:n hallitus asettaa ja nimittää sekä tarvittaessa erottaa liikelaitosten johtokunnat. Niin ikään se valitsee liikelaitoksen toimitusjohtajan asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan annettua asiassa lausuntonsa. Johtokunnalla on keskeinen asema liikelaitostoiminnassa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta. Niin ikään johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma. HUS:n kutakin liikelaitosta johtaa virkasuhteinen toimitusjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtia liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden hoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii johtokunnan esittelijänä ja huolehtii myös johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Liikelaitosten toimitusjohtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan johtokuntansa alaisina viranhaltijoina. Johtajaylilääkäri on HUSLAB-, HUS-Kuvantaminen- ja HUS-Apteekki-liikelaitosten toimitusjohtajien esimies. Talousjohtaja on HUS-Desiko-, HUS-Logistiikka-, Ravioli- ja HUS- Servis-liikelaitosten toimitusjohtajien esimies. Liikelaitoksilla on oma tase. Liikelaitoksille asetetaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seurantamittarit. Liikelaitosten ja niiden asiakkaiden välillä tehdään toiminnan läpinäkyvyyttä selkiyttävät palvelusopimukset tuotettavista palveluista, niiden määrästä ja laadusta sekä arvio kokonaislaskutuksen määrästä. Tietohallinto ja Apuvälinekeskus ovat taseyksiköitä.

15 (32) Taseyksikkö on osa kuntayhtymää, eikä se ole erillinen oikeushenkilö. Taseyksikön perustamisesta päättää valtuusto, joka samalla vahvistaa sen aloittavan taseen. Taseyksiköiden tehtävä ja toiminnan tarkoitus on yhtenevä sen kanssa mitä on sanottu liikelaitoksista. Taseyksiköllä ei ole omaa luottamushenkilöelintä eikä johtosääntöä. Taseyksikköä koskevat hallintosäännön määräykset ja muu HUS:n toimintaa koskeva ohjeistus. Valtuusto asettaa taseyksiköiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taseyksikön tulot ja menot sekä investoinnit sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksiköllä on eriytetty kirjanpito ja erillistilinpäätös. HUS:n toimitusjohtaja on Tietohallinnon ja johtajaylilääkäri Apuvälinekeskuksen johtajan esimies. 4 Tytäryhtiöt Tukipalveluja tuottavat myös HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi konserniin kuuluu HYKSin kliiniset palvelut Oy. 5 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimialana on rakennuttaminen, kiinteistöjen tekninen hoito ja kunnossapito, työsuhdeasuntotoiminta ja turvallisuuspalvelut. HUS omistaa HUS-Kiinteistöt Oy:n sataprosenttisesti ja yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti HUS:n muille yksiköille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP Oy) on HUS:n (70 %) ja Helsingin kaupungin (30 %) omistama yhtiö, jonka toimialana on tekstiilien vuokraus ja huolto, leikkaustekstiilien pakkaus ja sterilointi. Yhtiön tuotannosta vähäinen osa suuntautuu muille kuin omistajille tai HUS:n jäsenkunnille. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tehtävänä on ylläpitää työsuhdeasuntoja HUS:n palveluksessa olevalle henkilöstölle HUS:n hallituksen hyväksymän asuntopolitiikan mukaisesti. HYKSin kliiniset palvelut Oy:stä HUS:n omistusosuus on 70 prosenttia. Yhtiön toimialana on erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys-, konsultaatio-, osto-, myynti ja vuokraustoiminta. Yhtiö voi omistaa ja/tai hallita vuokrasopimuksen nojalla toimintansa edellyttämiä tiloja, koneita, laitteita ja välineitä. Yhtiö toimii markkinoilla, ja tuottaa palveluja pääasiassa muille tahoille kuin omistajilleen. Yhtiön toiminta ei saa vaarantaa HUSin lakisääteisten tehtävien hoitamista HUSin jä- 5 HUS-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt (konsernin omistusosuus-%): HUS- Kiinteistöt Oy (100 %), Kiinteistö Oy HUS-Asunnot (100 %), Uudenmaan Sairaalapesula Oy (69,93 %), Kiinteistö Oy Jorvi (100 %), Kiinteistö Oy Asolanrinne 1 (100 %), VN Fastigheter (100 %), Kiinteistö Oy Kangasjyvä (100 %), Kiinteistö Oy Laurinkatu 24 (100 %), Asunto Oy Pilvenmäki (100 %), FAB Jägarbacken (70,0 %), Kiinteistö Oy Joukahaisentie 5 (69,03 %), Kiinteistö Oy Tuusulan vesitorninrinne (66,67 %) ja Kiinteistö Oy Lahenkallio (52,71 %).Lisäksi HUS on osakkaana 9 osakkuusyhteisössä ja 2 yhteisyhteisöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. Osakkuus- ja yhteisyhteisöjen tilinpäätökset yhdistetään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

16 (32) senkuntien potilaiden hoidossa eikä erityisvastuualueen ja valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien hoitamisessa. Tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystään. Tästä syystä kuntalain säätelemät ohjauskeinot eivät sovellu suoraan yhtiöiden ohjaamiseen. Osakeyhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä toimielin. HUS:n tytäryhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vain laissa nimenomaan säädetyistä asioista. Yhtiöiden hallituksille ja toimitusjohtajille kuuluvat kaikki muut asiat. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusjohtajan valinta ja mahdollinen erottaminen, yhtiön strategian määrittely ja sen toteuttamisen seuranta, tärkeimmät liiketoimintapäätökset sekä varainhoidon valvonta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Tilintarkastajan tehtävä on varmistaa osakeyhtiön antaman tiedon, ennen kaikkea tilinpäätöksen, luotettavuus. Tytäryhtiöt toimivat osakeyhtiölain säännösten nojalla. Ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan HUS:n valtuuston ja hallituksen antamia linjauksia. Tytäryhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Omistajaohjaus on HUS:n edustajien päätösvallan käyttämistä yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä sekä muita toimenpiteitä, joilla HUS omistajana myötävaikuttaa yhtiön hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Tytäryhtiön hallituksen ja toimivan johdon tulee selvittää ennalta omistajan eli HUS:n suhtautuminen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Tytäryhtiöiden on ennalta hankittava kuntayhtymän toimitusjohtajan tai hänen niin harkitessaan kuntayhtymän hallituksen suostumus: - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamiseen; - taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin (esimerkiksi uudet liiketoiminta-alueet); ja - merkittäviin henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin (esimerkiksi henkilökunnan lomauttaminen). Yhtiön hallituksen tulee informoida etukäteen kuntayhtymän hallitusta yhtiön toimitusjohtajan valinnasta. Valtuusto asettaa tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet HUS:n talousarviossa. HUS:n hallitus käyttää HUS:n puhevaltaa ja se nimeää tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajat sekä antaa heille ohjeet esimerkiksi tytäryhtiöihin valittavien hallitusten kokoonpanosta HUS:n osalta. Hallituksen tehtävänä on ohjeiden antaminen HUS:ia eri yhteisöissä edustaville henkilöille. Poikkeuksena edellä sanotusta ovat asunto- ja kiinteistöyhtiöt samaten kuin osakkuusyhtiötkin, joiden osalta HUS:n puhevaltaa käyttää HUS:n toimitusjohtaja. Viranhaltijatasolla tytäryhtiöiden konserniohjauksesta huolehtii hallintojohtaja, lukuun ottamatta HYKSin kliiniset palvelut Oy:tä, jonka konserniohjauksesta huolehtii hallintoylilääkäri.

17 (32) 5 Hyvä hallinto Hyvällä hallinnolla varmistetaan, että HUS konsernissa toimitaan ja asiat käsitellään asianmukaisesti sekä oikeusturvan vaatimukset täyttävällä tavalla. HUS:n hallitus on hyväksynyt erilliset hyvän hallinnon periaatteet, joita HUS-konsernin toimielinten, viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden on noudatettava kaikessa toiminnassaan. Ne koskevat kaikkea HUS:n toimintaa; potilashoitoa, hallintoa ja muuta toimintaa, riippumatta siitä liittyykö tähän varsinaista hallinnollista päätöksentekoa. Hyvän hallinnon periaatteet ovat tiivistetysti seuraavat: Yleisperiaatteet Yhdenvertaisuusperiaate: velvollisuus kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Tarkoitussidonnaisuuden periaate: velvollisuus käyttää toimivaltaa yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää harkintavaltaa väärin. Objektiviteettiperiaate: toimien on oltava objektiivisesti perusteltavia ja puolueettomia. Suhteellisuusperiaate: toimien on oltava oikeassa suhteessa laissa määriteltyyn päämäärään nähden. Luottamuksensuojaperiaate: toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallinnon palveluperiaate: toiminnan tarkoitus on palvella asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Tämä ilmenee muun muassa neuvontavelvollisuutena sekä puutteellisen asiakirjan täydennyspyyntönä sekä siten, että yksikön on viran puolesta siirrettävä väärälle taholle tullut asiakirja oikealle. Julkisuusperiaate: oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta sekä käyttää hyväksi julkisuusperiaatteen mukaisesti saatua tietoa sekä oikeus levittää sitä edelleen. Osakeyhtiössä asia ja asiakirjat eivät ole lähtökohtaisesti julkisia. Hallitus tai toimitusjohtaja voi kuitenkin tapauskohtaisesti päättää, että jokin yhtiötä koskeva sinällään ei-julkinen tieto on julkinen. Päätöksenteko Päätöksenteon tulee perustua lainsäädäntöön sekä HUS:n sääntöihin ja ohjeisiin. Esittelijän päätösehdotus tulee laatia niin täsmällisesti, että päätös voidaan sen pohjalta tehdä. Asian esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. Jokainen esimies on lisäksi velvollinen valvomaan alaisensa päätöksenteon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä HUS:n sääntöjen ja ohjeiden noudattamista. Esteellisyys