HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

Transkriptio

1 1 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Valtuusto Luonnos HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

2 2 (36)

3 3 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys Valtuuston päätös HUS:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisen ja ohjaamisen periaatteista 4 Johdanto 6 OSA I HUS-konsernin rakenne, siihen kuuluvia yksiköitä koskeva lainsäädäntö 8 1 HUS-konserni 8 2 HUS eli emoyhteisö Tulosalueet Ulkoinen tarkastus Yhtymähallinto Sairaanhoitoalueet Työterveyshuolto HUS-Tilakeskus Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Taseyksiköt 16 3 Tytäryhtiöt 16 4 Yhteis- ja osakkuusyhteisöt 17 OSA II HUS-konsernin yhteiset periaatteet 18 1 Normiohjaus ja ohjeistus 18 2 Toiminnan ja talouden ohjaus Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKSin erva-sairaanhoitopiirien järjestämissopimus Tutkimus ja opetus HUSin strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta Suunnittelu Talousarvio ja -suunnitelma Seuranta Tilinpäätös ja tuloksen käsittely Rahoitus, takaus, lainanotto ja sijoitustoiminta 27 3 Henkilöstöhallinnon asiat 29 4 Investoinnit 30

4 4 (36) 5 Hankinnoista päättäminen 31 6 Konsernin palvelujen käyttäminen 32 7 Markkinoilla toimiminen 33 8 Riskien hallinta 33 9 Viestintä HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden käsittely ja hyväksyminen 34 Käytetyistä käsitteistä 35

5 5 (36) pe- Valtuuston päätös HUS:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisen ja ohjaamisen riaatteista Kuntayhtymän toimintaa ohjaa terveydenhuollon lainsäädäntö, kuntalaki, jäsenkuntien hyväksymä HUSin perussopimus, hallintosääntö, liikelaitosten johtosäännöt, sekä niiden nojalla tehdyt päätökset toimivallan edelleen siirtämisestä. Tytäryhtiöitä koskee osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys ja mahdollinen osakassopimus. Tällä päätöksellään valtuusto linjaa käytänteitä, joita HUS-konsernissa tulee noudattaa. Tässä päätöksessä ei käsitellä lääketieteellisten tai hoitotieteellisten ratkaisujen tekemistä potilaan hoidossa. Johtajaylilääkärillä on lain mukaan oikeus antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamisesta. HUS:n lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Niin ikään HUS hoitaa lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Lisäksi HUSilla on terveydenhuoltolaissa säädetyt eritysvastuualuetehtävät sekä asetuksella säädettyjä valtakunnallisia tehtäviä. HUS:n yksiköillä on oikeus HUSin toimitusjohtajan etukäteen antamalla suostumuksella vähäisessä määrin tuottaa palveluja vapaille markkinoille. Mikäli kyseistä toimintaa harjoitetaan laajassa mitassa, edellyttää se HUSin valtuuston päätöstä. HUS-kuntayhtymää johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on toiminnallinen, henkilöstö- ja taloudellinen vastuu. Toimielinten ja viranhaltijoiden tulee noudattaa HUSin säännöissä määrättyä tehtäväjakoa ja toimivaltuuksia. Toiminnan ja talouden ohjauksen keskiössä ovat HUSin jäsenkuntien ja HUSin valtuustokausittain yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma sekä HYKS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Valtuuston hyväksymä HUSin strategian luo perustan HUSin toiminnan ja talouden suunnittelulle. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUSin talousarvio laaditaan siten, talousarvioon sisällytetään HUSin lakisääteisten ja muiden velvoitteiden vaatimat määrärahat. Perussopimuksen mukaan pääsääntönä on, että kuntayhtymän menot katetaan annetuista palveluista perittävillä ennakkoon määrätyillä kiinteillä palvelumaksuilla. Maksujen perusteet vahvistaa kuntayhtymän valtuusto ja palveluista perittävistä sairaalakohtaisista hinnoista päättää kuntayhtymän hallitus. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus määräy-

6 6 (36) tyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. HUS-konsernissa tehdään kuukausikohtainen seurantaraportti ja kolmannesvuosittain osavuosikatsaukset. Osavuosikatsaukset ovat hyvin analysoituja ja ne sisältävät mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Valtuusto päättää tuloksen käsittelystä tilinpäätöksen yhteydessä. Käytännössä jäsenkunnat ovat vaatineet, että HUS oikaisee laskutustaan mahdollisimman lähelle toteutuvaa siten, että kunnat saavat tilinpäätöksiinsä oikeat luvut. HUSin sisällä tehdään sisäisen laskutuksen oikaisu vastaavalla tavalla. HUSin liikelaitokset toimivat tulevaisuudessa entistä enemmän sisäisinä ja jäsenkunnille palveluja tuottavina yksiköinä. Asiakashyvityksen ja tuloksen käsittelyn osalta sairaanhoitoalueita, muita tulosalueita, taseyksiköitä ja liikelaitoksia kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy erilaisia toimintapolitiikkoja, kuten henkilöstöpolitiikan, investointipolitiikan, hankintapolitiikan, ympäristöpolitiikan, riskienhallintapolitiikan jne. Hallitus määrää päätöksessään kunkin toimintapolitiikkapäätöksen soveltamisesta HUSia ja sen tytäryhtiöitä koskien. Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan osalta noudatetaan tämän asiakirjan II osan kohdassa Talousarvioon sisältyy neljän vuoden pituinen investointisuunnitelma. Investointitarpeiden ja -ehdotusten sekä niiden taloudellisten ja muiden vaikutusten arviointi on yksi tärkeimpiä käytössä olevista ohjauskeinoista. Investoinneilla ja niiden priorisoinnin yhteydessä tehtävillä valinnoilla voidaan vaikuttaa suoraan sairaalakapasiteetin laajuuteen ja muun muassa palvelutuotannon sijoittumiseen kuntayhtymän alueella ja siten edistää sairaanhoitopiirin strategisia tavoitteita. Valtuusto päättää kustannusarvioltaan yli euron hankkeita koskevasta investointiohjelmasta. Muiden suurten investointien ( euroa) investointiohjelman vahvistaa hallintosäännön 6 :n mukaisesti hallitus. Investointiohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa päätöksentekomenettelyä joustavoitetaan siirtämällä hallintosäännön määräyksen perusteella itse hankinnasta päättäminen johtaville viranhaltijoille sekä HUS-Kiinteistöt Oy:lle. HUS-konserniin kuuluvat yksiköt ovat velvollisia käyttämään keskitetysti hoidettuja palveluja, olipa organisointimuotona tulosalue, taseyksikkö, liikelaitos tai tytäryhtiö. Yksiköiden välinen toiminta perustuu palvelusuunnitelmiin (tai -sopimuksiin). Mikäli ko. yksikkö ei itse pysty tuottamaan tilattua palvelua, hankkii se sen muualta alihankintana. Tytäryhtiöiden osalta voi olla perusteltua poiketa edellä sanotusta. Poikkeavalle järjestelylle on saatava HUSin toimitusjohtajan etukäteen antama suostumus.

7 7 (36) Johdanto Tällä asiakirjalla määritellään hallintosääntöä ja liikelaitosten johtosääntöjä täydentäen periaatteet HUSin johtamiselle ja sen konserniin kuuluvien yhtiöiden omistajaohjaukselle. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös yhteis- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Asiakirjan I osassa kuvataan HUS-konsernin rakenne HUSin tulosalueita, taseyksiköitä, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskeva keskeinen lainsäädäntö keskeisten toimielimien sekä eräiden johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta. Osassa II määritellään lainsäädännön ja HUSin sääntöjä täydentäen yhteiset pelisäännöt koskien erilaisia käytäntöjä, toimintapolitiikkoja ja palveluita. Tavoitteena on selkiyttää ja jäntevöittää koko HUS-konsernin johtamista ja ohjausta. Lopputuloksena on muodostaa niin luottamushenkilötasolla kuin viranhaltijatasolla HUSin kokonaisedun ja toimintayksiköiden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva johtamis- ja ohjausjärjestelmä. Yhtymähallinnolla, tulosalueilla, taseyksiköillä. liikelaitoksilla ja tytäryhtiöillä sekä osakkuus- ja yhteisyhteisöllä on oma roolinsa ja toimivaltansa. Toimivaltarajat toisaalta suojaavat autonomian päätöksenteossa ja toisaalta siihen myös pakottavat. HUS-konserni on omistus- ja hallintorakenne, jolla ei ole juridista itsenäisyyttä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa siihen kuuluvien yksiköiden välinen yhteensopivuus ja yhteistyö, josta koituu hyötyä kuntayhtymälle ja sitä kautta kuntayhtymän jäsenkunnille ja niiden asukkaille. HUS-kuntayhtymä emoyhteisönä vastaa HUS-konserniin kuuluvien yhteisöjen kehityksen ohjaamisesta sekä palveluiden määrittelystä. Yhteisöjä käytetään täydentämään sairaanhoidollisia ja yleisiä tukitoimintoja sekä HUS-kuntayhtymän että ulkopuolisten organisaatioiden yhteistyössä hoitamissa tehtävissä. Sairaanhoitopiirien tehtävistä säädetään terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa, joita säännöksiä täydentäen HUSin tehtävänä on perussopimuksensa mukaan muun muassa tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille.

8 8 (36) Terveydenhuoltolaki, joka tuli voimaan , laajentaa HUSin lakisääteistä toimialaa, mutta ei aiheuta järjestämissuunnitelmaa lukuun ottamatta tosiasiallista muutosta edellä mainittuun HUSin toimialamääräykseen. HUS huolehtii tehtävistään HUS-konsernina. Sillä seikalla, miten toiminta on organisoitu kuuluuko toimintayksikkö HUS-konserniin sairaanhoitoalueena vai muuna tulosalueena, kunnallisena liikelaitoksena tai tytäryhtiönä taikka osakkuus- tai yhteisyksikkönä on merkitystä konsernin ohjauksen sekä talousarvio- ja tilinpäätösprosessin kannalta. Organisointitavasta riippumatta on löydettävä sopiva tasapaino voimakkaan konserniohjauksen ja yksiköiden riittävän, toimintaa motivoivan tuottavuutta lisäävän toimintavapauden välillä. Voimakasta konserniohjausta tarvitaan asioiden määrittelyssä, joissa tulee noudattaa yhteistä linjaa koko HUS-konsernissa ja asioissa, joihin on saatava konsernijohdon, hallituksen tai toimivan virkamiesjohdon kanta. Päätösvaltaa on HUSin hallintosäännöllä, liikelaitosten johtosäännöillä ja toimintaohjeilla sekä muilla päätöksillä siirretty varsin suurelta osin sille organisaatiotasolle, jolla itse toimintakin tapahtuu. Näin turvataan mahdollisimman sujuva ja läpinäkyvä päätöksenteko suuressa organisaatiossa. HUSin strategian mukaisesti sairaanhoidon palveluita tuottavien yksiköiden on voitava keskittyä ydintehtäväänsä. Ns. tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toimesta. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidon palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja tuottaja-malliin. HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivalta yksijohtajaperiaatteen mukaisesti.

9 9 (36) OSA I HUS-konsernin rakenne, siihen kuuluvia yksiköitä koskeva lainsäädäntö 1 HUS-konserni Kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskeva sääntely kuntalaissa tuli voimaan Kuntakonsernin määrittelyllä on kuntalaissa on merkitystä muun muassa valtuuston tavoiteasettelussa (13 ) ja konsernijohdon tehtävissä (25 a ). Kuntalain 16 a.n mukaisesti HUS-konserni on kokonaisuus, joka muodostuu tilanteessa 1) HUS-kuntayhtymästä (emoyhteisö), joka koostuu viidestä tulosyksikkörakenteeltaan yhtenevästä sairaanhoitoalueesta: HYKSin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista sekä neljästä muusta; ulkoisen tarkastuksen, yhtymähallinnon, HUS-työterveyshuollon ja HUS-Tilakeskuksen tulosalueista. Lisäksi HUS-kuntayhtymään kuuluu kolme sairaanhoidollisia ja neljä yleisiä tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta sekä taseyksikköinä toimivat tietohallinto ja apuvälinekeskus; 2) Juridisesti itsenäisistä yhteisöistä, joissa HUS-kuntayhtymällä on määräysvalta (tytäryhtiöt): HYKSin kliiniset palvelut Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, HUS-Kiinteistöt Oy ja 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Määräysvallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa emoyhteisöllä on 1) oikeus käyttää yli puolta kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä; ja 3) HUSin osakkuus- ja yhteisyksiköt.

10 10 (36) HUSin ja sen konsernin toimintaorganisaatio vuonna 2012: Konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä, se ei ole oikeushenkilö. Ottaen huomioon emoyhteisön eli HUSin toiminnan ja koon verrattuna tytäryhtiöihin, on johtamisen ja ohjauksen pääpaino kohdistettava HUSiin. Samalla on kuitenkin tiedostettava esimerkiksi sairaanhoitoalueisiin, liikelaitoksiin ja tytäryhtiöihin liittyvät ominaispiirteet. HUS-konsernin johtamisen ja ohjauksen periaatteissa nousevat esille HUSin keskushallinnon eli yhtymähallinnon asema ja tehtävät suhteessa sairaanhoitoalueisiin ja muihin tulosalueisiin, liikelaitoksiin ja tytäryhtiöihin. Vastaavasti poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä arvioidaan valtuuston, hallituksen, sairaanhoitoalueiden lautakuntien, liikelaitosten johtokuntien ja tytäryhtiöiden keskinäistä tehtävä- ja toimivallanjakoa.

11 11 (36) Valtuusto on HUSin ylin päättävä elin. Se hyväksyy HUSin strategian, konserniohjauksen keskeiset periaatteet. Uutena tärkeänä tehtävänä valtuusto päättää HUSin ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Valtuusto asettaa talousarviossa ja muilla päätöksillään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet HUSin ydintoiminnan eli erikoissairaanhoidon osalta HUS-tasoisesti liikelaitoskohtaisesti taseyksikkökohtaisesti tytäryhtiökohtaisesti. Valtuusto päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tuloksen käsittelystä. HUSin sairaanhoidon johtaminen järjestetään erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja kuntalain yleisten säännösten nojalla siten kuin valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä määrätään. Valtuusto päättää HUSin organisaatiorakenteesta ja päätöksentekojärjestelmästä. Kuntalain 10 a luku sisältää erityiset säännökset liikelaitoksista: siinä säädetään liikelaitoksen johtokunnan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan asemasta ja tehtävistä sekä ratkaisuvallasta, joita voidaan täydentää valtuuston hyväksymillä liikelaitosten johtosäännöillä. Niin ikään laissa säädetään liikelaitosten toimintaa koskevista talousarvio- ja tilinpäätösprosesseista. Hallituksen mandaatin puuttua liikelaitoksen toimintaan on pitkälti nojauduttava valtuuston antamiin valtuuksiin, joita niitäkin rajoittavat kuntalain 10 a luvun säännökset. Kuntalain 51 :n nojalla HUSin hal-

12 12 (36) litus voi ottaa käsiteltäväkseen liikelaitoksen johtokunnan tai sen alaisen viranhaltijan tekemän päätöksen. Otto-oikeutta ei kuitenkaan voida käyttää niihin liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin, jotka se tekee nimenomaisen lainsäännöksen perusteella. HUSin hallitus asettaa ja nimittää sekä tarvittaessa erottaa liikelaitosten johtokunnat. Niin ikään se valitsee liikelaitoksen toimitusjohtajan asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan annettua asiassa lausuntonsa. Tytäryhtiöt HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Kliiniset Palvelut Oy toimivat osakeyhtiölain säännösten nojalla. Ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan valtuuston ja hallituksen antamia linjauksia. Valtuusto asettaa tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet HU- Sin talousarviossa. Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan arvioi, onko HUS ja sen yksiköt saavuttaneet talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. HUSissa hallituksella on erittäin keskeinen rooli kuntayhtymän toiminnan ohjaamisessa. Valtuusto kokoontuu kokouksiinsa vain harvoin, viime vuosina 3 kertaa kalenterivuodessa. Sen päätettäväksi on lähtökohtaisesti määritelty vain ne asiat, joista sen on lain mukaan nimenomaisesti päätettävä. Perussopimuksen mukaan hallituksen tulee vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta erityisesti keskittyä toiminnassaan sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen c) toiminnan yhteensovittamiseen d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen e) yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen f) työnantajatoimintaan g) hallinnon ohjaukseen. Lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallituksen painopistealueina ovat, ottaen huomioon erikoissairaanhoito- ja terveydenhuoltolain säännökset ja edellä esitetyt perussopimuksen määräykset, HUSin sairaanhoidon sekä terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen siten, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti. HUSin hallituksen työskentely painottuu siis HUSin ydintehtävään, sairaanhoitoon. Tukipalveluja koordinoi luottamushenkilöelimenä hallituksen alainen konsernijaosto. Konsernijaoston tehtävänä on

13 13 (36) tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille ase tettavista tavoitteista seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muu toinkin seurata niiden toimintaa käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. HUSin toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon toimintaohjeessa mainittujen johtavien viranhaltijoiden jäsenten ja sairaanhoitoalueiden johtajien esimies sekä tietekniikan taseyksikön johtajan esimies. Tytäryhtiöihin kohdistuvan konser nioh jauksen osalta toimivaltaa on sekä hallituksella että konsernijaostolla. Viranhaltijatasolla konserniohjauksesta huolehtivat tukipalvelujen osalta HUSin toimitusjohtaja ja yhtymähallinnon toimintaohjeessa nimetyt henkilöt. HUSin toimitusjohtajalla on selkeä organisatorinen linjavastuu sekä rajoitetusti henkilöstöjohtajalla, johtajaylilääkärillä ja talousjohtajalla. Hallintojohtajalla on osaltaan ohjaustehtävä tytäryhtiöihin (mukaan lukien asunto-osakeyhtiöt) nähden. HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:n vastuuhenkilönä toimii kuitenkin hallintoylilääkäri. Muut konsernihallinnon viranhaltijat toimivat asiantuntijoina eivätkä ole suoranaisessa linjavastuussa muuhun organisaatioon nähden. Johtajaylilääkäri voi lakiin perustuen antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamiseen. Käytännössä ohjeistus voisi koskea esimerkiksi HUSin vastuulla olevan hoidon sisällön määrittelyä (ns. siirtoviivepotilaat) tai muun kuin HUSin tai sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olevien potilaiden elektiivisen hoidon antamisen periaatteita. Kliinisen toiminnan kehittämisessä ja koordinoinnissa koko HUSin alueella johtajaylilääkäriä avustavat toimialajohtajat yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa. Johtajaylilääkäri on HUSLAB, HUS-Röntgen ja HUS-Apteekki liikelaitosten toimitusjohtajien sekä apuvälinekeskuksen johtajan esimies. Talousjohtaja on HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis liikelaitosten johtajien ja HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan esimies. Henkilöstöjohtaja on työterveyshuollon tulosalueen johtajan esimies. Hallintojohtaja huolehtii tytäryhtiöiden toiminnan ohjauksesta, lukuun ottamatta HYKSin kliiniset palvelut osakeyhtiötä, jonka toiminnan ohjauksesta vastaa hallintoylilääkäri. Edellä mainittujen yksiköiden johtajat raportoivat alaisestaan toiminnasta ja taloudesta kullekin toiminnan ohjauksesta vastuussa olevalle yhtymähallinnon viranhaltijalle.

14 14 (36) 2 HUS eli emoyhteisö Kuntayhtymä jäsennetään sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin, taseyksiköihin ja tulosalueisiin. 1 Tulosalueet 1 Ulkoinen tarkastus HUSin hallinnon ja talouden valvonta jaotellaan ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. Ulkoisen valvonnan kohteena ovat HUSin hallitus, sen alaiset toimielimet, HUSin toimitusjohtaja ja muut johtavat viranhaltijat ja muu hallinto. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja HUSin muusta organisaatiosta riippumatonta. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat laissa säädetyllä tavalla tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Ulkoinen valvonta palvelee kuntayhtymän valtuuston valvontaja tarkastustarpeita suhteessa HUSin toimivaan johtoon ja hallintoon. Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii omana tulosalueenaan ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Tarkastuslautakunta ottaa virkaan ulkoisen tarkastuksen esimiehenä toimivan arviointijohtajan. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii ulkoisen tarkastuksen johtajan esimiehenä. 2 Yhtymähallinto Toimitusjohtajan esikuntana toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä sairaanhoitopiirin toiminnalle HUSin strategiaan sisätyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yhtymähallinto vastaa seuraavien toimintojen ohjauksesta: toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta investoinnit opetus- ja tutkimustoiminta sekä suhteiden hoitaminen Helsingin yliopistoon ja muihin oppilaitoksiin työnantajatoiminta edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet sekä kansainväliset asiat rahoitus- ja sijoitustoiminnan järjestäminen riskien hallinta omaisuuden hallinta ja sopimushallinta viestintä ja julkisuuskuva-asiat hallitus- ja valtuustoasioiden sekä konsernijaoston valmistelu ja toimeenpano keskitetyt hallintotoiminnat, joihin sisältyvät muun muassa

15 15 (36) lakiasiat erilaiset toimintapolitiikka-asiat: hankintapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka jne. keskitetty koulutus- ja kehittämistoiminta ja ulkopuolista rahoitusta saavien kehitysprojektien koordinointi sisäinen tarkastus. 3 Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUSin perussopimuksessa. Kuntayhtymän sairaanhoitoalueet ovat HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa HUSin strategiaa ja talouden hallintaa. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on kuntayhtymän hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa siten, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat sekä huolehtia niiden täytäntöönpanosta huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Sairaanhoitoalueilla ei ole omaa tasetta. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa sairaanhoitoalueen operatii vista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että sairaanhoitoalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueen lautakunnan alaisuudessa. Hänen esimiehenään on toimitusjohtaja. Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueella kliinisten tulosyksiköiden johtajia ja ovat tulosyksikkönsä toiminnasta vastuussa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajalle, joka ko. toiminnassa on tulosyksikön johtajan esimies. Sen lisäksi heidän tehtävänään on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa

16 16 (36) huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUS-alueella. 4 Työterveyshuolto HUS-Työterveyshuollon tulosalue huolehtii keskitetysti koko HUSin tarvitsemista työterveyshuollon palveluista. 5 HUS-Tilakeskus HUS-Tilakeskuksen tehtävänä on vastata konsernin edustajana siitä, että HUSilla on käytettävissään toiminnan vaatimuksia vastaavat tilat, kiinteistöomaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja ympäristöarvot otetaan huomioon kaikessa konsernin toiminnassa. HUS-Tilakeskus edustaa omistajaa, on tilojen tuottaja ydintoiminnalle ja liikelaitoksille sekä toisaalta tilaaja kiinteistöjen hoitoon liittyvien palvelujen osalta, mukaan lukien kiinteistöjen turvallisuuspalvelut. 2 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavat seuraavat liikelaitokset: HUSLAB, HUS-Röntgen, HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis. HUSin liike laitokset kuuluvat HUSin organisaatioon, toisin sanoen ne eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kuntalaissa määritellään kunnallinen liikelaitos ja säädetään sen perustami sesta sekä hallinnon ja talouden järjestämisestä sekä liikelaitoksen johtokunnan ja johtajan tehtävistä. Kuntalain 87 a :n mukaan kunnalli nen liikelaitos voidaan perustaa liiketoi mintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidetta vaa tehtävää varten. HUSin liikelai tosten kohdalla kysymys on si säisestä tilaaja tuottaja-toimintatavasta. Kysymyksessä ei ole liiketoiminta, vaan liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen. Johtokunnalla on keskeinen asema liikelaitostoiminnassa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitok sen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asetta mien toiminnallisten ja taloudellisten ta voitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja ra portoida niiden saavut tami sesta. Niin ikään johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma. Kunnallisessa liikelaitoksessa on vir ka suhtei nen johtaja. Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää joh to kunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtia liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden hoidon ja sisäisen valvonnan järjestä mi sestä. Johtaja huolehtii myös johtokunnan päätösten täytän töön panosta. Liikelaitoksilla on oma tase. Liikelaitoksille, HUS-Tilakeskukselle ja tytäryhtiöille asetetaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seurantamittarit. Liikelaitosten ja sairaanhoitoalueiden

17 17 (36) välillä tehdään toiminnan läpinäkyvyyttä selkiyttävät palvelusopimukset tuotettavista palveluista, niiden määrästä ja laadusta sekä arvio kokonaislaskutuksen määrästä. Sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten, Työterveyshuollon, Apuvälinekeskuksen, HUS-Tilakeskuksen, Tietohallinnon ja tytäryhtiöiden välinen toiminta perustuu tilaaja tuottaja-malliin. 3 Taseyksiköt Tietohallinto ja Apuvälinekeskus ovat taseyksiköitä. Taseyksikkö on osa kuntayhtymää, eikä se ole erillinen oikeushenkilö. Taseyksikön perustamisesta päättää valtuusto, joka samalla vahvistaa sen aloittavan taseen. Taseyksiköllä ei ole omaa luottamushenkilöelintä eikä johtosääntöä. Taseyksikköä koskevat hallintosäännön määräykset ja HUSin pysyväis- ja määräaikaisohjeet. Taseyksikön tulot ja menot sekä investoinnit sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksiköllä on eriytetty kirjanpito ja erillistilinpäätös. 3 Tytäryhtiöt Tukipalveluja tuottavat myös HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi konserniin kuuluu HYKSin kliiniset palvelut Oy. HUS-Kiinteistöt Oy:n toimialana on rakennuttaminen, kiinteistöjen tekninen hoito ja kunnossapito, työsuhdeasuntotoiminta ja turvallisuuspalvelut. HUS omistaa HUS-Kiinteistöt Oy:n sataprosenttisesti ja yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti HUSin muille yksiköille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP Oy) on HUSin (70 %) ja Helsingin kaupungin (30 %) omistama yhtiö, jonka toimialana on tekstiilien vuokraus ja huolto, leikkaustekstiilein pakkaus ja sterilointi. Yhtiön tuotannosta noin 5 % suuntautuu muille kuin omistajille tai HU- Sin jäsenkunnille. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tehtävänä on ylläpitää työsuhdeasuntoja HUSin palveluksessa olevalle henkilöstölle HUSin hallituksen hyväksymän asuntopolitiikan mukaisesti. HYKSin kliiniset palvelut Oy:stä HUSin omistusosuus on 70 %. Yhtiön toimialana on erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys-, konsultaatio-, osto-, myynti ja vuokraustoiminta. Yhtiö voi tarjota palveluja omistajatahojensa lisäksi myös muille asiakkaille. Yhtiö voi omistaa ja/tai hallita vuokrasopimuksen nojalla toimintansa edellyttämiä tiloja, koneita, laitteita ja välineitä. Tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystään. Tämä asettaa tietyt reunaehdot; kuntalain säätelemät ohjauskeinot eivät sovellu suoraan yhtiöiden ohjaamiseen.

18 18 (36) Osakeyhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. HUSin tytäryhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vain laissa nimenomaan säädetyistä asioista. Hallitukselle kuuluvat kaikki muut asiat. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusjohtajan valinta ja mahdollinen erottaminen, yhtiön strategian määrittely ja sen toteuttamisen seuranta, tärkeimmät liiketoimintapäätökset sekä varainhoidon valvonta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta. Tilintarkastajan tehtävä on varmistaa osakeyhtiön antaman tiedon, ennen kaikkea tilinpäätöksen, luotettavuus. HUSin hallitus käyttää HUSin puhevaltaa ja se nimeää HUSin edustajat yksityisoikeudellisiin yhteisöihin, joissa HUS on omistaja tai jäsen, ellei päätösvaltaa ole siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Hallituksen tehtävänä on ohjeiden antaminen HUSia eri yhteisöissä edustaville henkilöille. 4 Yhteis- ja osakkuusyhteisöt HUS-kuntayhtymä on lisäksi mukana osakkaana yhdeksässä osakkuusyhteisössä ja kahdessa yhteisyhteisöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. Osakkuus- ja yhteisyhteisöjen (yhteensä 11) tilinpäätökset yhdistetään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

19 19 (36) OSA II HUS-konsernin yhteiset periaatteet 1 Normiohjaus ja ohjeistus HUSin organisaatiorakenne, toimielinten tehtävät ja toimivallat perustuvat jäsenkuntien hyväksymään perussopimukseen ja HUSin valtuuston hyväksymiin johtosääntöihin (=HUSissa hallintosääntö ja liikelaitosten johtosäännöt). Hallintosäännössä määrätään myös linjavastuussa olevien ylimpien viranhaltijoiden tehtävät ja toimivaltuudet. Valtuuston hyväksymissä liikelaitosten johtosäännöissä täydennetään kuntalain säännöksiä liikelaitosten johtokuntien ja toimitusjohtajien tehtävistä ja päätäntävallasta. Hallintosäännön ja liikelaitosten johtosääntöjen määräykset sitovat valtuustoa ja luonnollisesti myös muuta HUSin organisaatiota. Useissa asioissa on mahdollista edelleen delegoida toimivaltuuksia. Toisin sanoen, jos hallintosäännössä toimivaltainen viranomainen on oikeutettu edelleen siirtämään tietyssä asiassa ratkaisuvaltaansa edelleen, voi se tehdä erillisen delegointipäätöksen. Delegointi on sääntösidonnainen. Ratkaisuvallan tulee perustua hallintosääntöön ja muihin johtosääntöihin tai niiden antaman valtuutuksen perusteella tehtyihin delegointipäätöksiin. HUSin hallituksella on suuri toimivalta antaa velvoittavia määräyksiä tai toimintaohjeita kaikille HUSin tulosalueille, lukuun ottamatta ulkoista tarkastusta. Liikelaitosten osalta on kuitenkin huomattava, että liikelaitoksen johtokunta lain mukaan ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Hallituksen ja liikelaitoksen johtokunnan välinen alisteisuus kulkee valtuuston kautta. Muissa kuin lailla yksinomaan johtokunnan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa HUSin valtuusto voi määritellä hallituksen toimivaltasuhteen liikelaitoksen johtokuntiin nähden. Niissäkin asioissa, jotka lakisääteisesti kuuluvat liikelaitoksen johtokunnan päätettäviin, voi hallitus kehottaa johtokuntaa toimimaan tietyllä tavalla. Hallituksella on otto-oikeus alaisuudessaan toimivien toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksiin, lukuun ottamatta liikelaitoksen johtokunnan lakisääteisiä tehtäviä. Niin ikään lautakunnalla ja johtokunnalla on otto-oikeus alaisuudessaan toimivien viranhaltijoiden päätöksiin. Tytäryhtiöt ovat oikeudellisesti itsenäisiä oikeushenkilöitä. Esimerkiksi HUSin hallituksella ei ole suoranaista oikeudellista määräysvaltaa tytäryhtiöön nähden, puhumattakaan että sillä olisi otto-oikeus yhtiön hallituksen päätöksiin. Omistajaohjaus on HUSin edustajien päätösvallan käyttöä, käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä sekä muita toimenpiteitä, joilla HUS omistajana myötävaikuttaa yhtiön hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Käytännössä tytäryhtiön hallituksen ja toimivan johdon tulee selvittää ennalta omistajan eli HUSin suhtautuminen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Tytäryhtiöiden on ennalta hankittava kuntayhtymän hallituksen suostumus

20 20 (36) yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamiseen taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin (esimerkiksi uudet liiketoiminta-alueet) merkittäviin henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin (esimerkiksi henkilökunnan lomauttaminen) toimitusjohtajan valintaan. Konsernijaosto keskittyy tukipalvelujen koordinointiin toimielin tasolla, sillä ei ole suoranaista päätösvaltaa. Käytännössä sen merkitys on kuitenkin varsin suuri; sen tulee seurata tukipalveluyksiköiden toimintaa ja taloutta sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia hallitukselle. Keskeisimmät ja merkittävämmät tukipalvelujen asiat käsitellään hallituksessa konsernijaoston valmistelun pohjalta. Konserniohjauksen näkökulmasta hallituksen ja konsernijaoston rooli on strategisen tason kysymyksissä. Esittelijänä ja linjanvetäjänä ao. toimielimiin nähden toimii HUSin toimitusjohtaja. Kaikissa muissa asioissa toimivalta viranhaltijatasolla on HUSin toimitusjohtajalla. Sairaanhoitoalueiden johtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan lautakuntansa alaisina viranhaltijoina. Organisatorisesti heidän linjaesimiehenä on HUSin toimitusjohtaja. Niin ikään liikelaitoksien toimitusjohtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan lautakuntansa alaisina viranhaltijoina. Liikelaitoksen johtokunnan rooli lainsäädännöllisesti on vahvempi kuin lautakuntien. Näihin liittyvät käytännöt ovat häilyviä koko kunnallishallinnossa. Liikelaitoksen toimitusjohtajan ja edellä lueteltujen vastuuhenkilöiden keskinäinen rooli on vielä herkempi; asianomaisen vastuuhenkilön tulisi itse sisäistää missä asioissa raportointi hänelle samoin kuin missä asioissa hänen kannanottonsa on riittävä, ja missä määrin hänen tulee raportoida HUSin toimitusjohtajalle ja saada hänen kannanottonsa, tämän harkinnassa viime kädessä on harkita mitkä asiat tulevat hallituskäsittelyyn, ellei niitä ole hallintosäännössä, tässä asiakirjassa tai muutoin määritelty. Lisäksi yleishallinnolla, henkilöstöhallinnolla ja taloushallinnolla on koko HUS-konsernin läpi kulkeva ohjaustehtävä, mikä osittain kuitenkin on koordinoivaa ja konsultoivaa. On erittäin tärkeää, että toimielimet ja johtavat viranhaltijat toimivat roolituksensa mukaisesti. Esimerkiksi hallituksen tulee keskittyä pääsääntöisesti HUS-tasoisiin kysymyksiin. Sille eivät kuulu jonkin yksikön sisäiset asiat. Niin ikään toimitusjohtajan ja muiden yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden tulee varoa ottamasta kantaa esimerkiksi sairaanhoitoalueen johtajan ohi tämän alaiseen toimintaan. 2 Toiminnan ja talouden ohjaus 1 Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKSin erva-sairaanhoitopiirien järjestämissopimus Terveydenhuoltolaissa säädetään monista HUSinkin toimintaan vaikuttavista asioista, kuten esimerkiksi kiireellisen hoidon antamisen ja potilaiden tutkimukseen ja hoitoon pääsemisen vähimmäisajoista,

21 21 (36) sairaanhoitopiirin potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, potilasturvallisuudesta ja muista laatukysymyksistä. Edellä mainitut säännökset tulee ottaa huomioon suunniteltaessa HUSin strategiaa ja vuosittaista toimintaa. Toiminnan ja talouden ohjauksen keskiöön tulisi nousta HUSin jäsenkuntien ja HUSin yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman on tarkoitus olla jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja HUSin toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän keskeinen instrumentti HUSin alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi. HUSin näkemyksenä on, että järjestämissuunnitelma tehdään sekä sairaanhoitoaluekohtaisesti että HUS-tasolla. Järjestämissuunnitelman tarkoituksena on saada aikaan valtuustokauden pituinen jäsenkuntien terveydenhuollon kokonaistarkastelu sekä sen osana HUSin ja jäsenkunnan välinen palvelusuunnitelma suunnitelmakaudelle. Jäsenkuntien ja HUSin näkemykset kuntien erikoissairaanhoidon käytöstä perustuvat yhteiseen tietopohjaan, jonka muodostavat muun muassa HUSin johdon tietojärjestelmästä saatavat seurantatiedot ja sairaanhoitoalueittaiset kuntaprofiilit. Alueellisten kuntaprofiilien valmisteluun tullaan panostamaan keskitetysti. Keskitetysti tuotetaan kaikkia kuntia koskeva kuntaprofiilitietokanta, joka vakioidaan vuosittain ja valtuustokausittain päivitettäviksi osioiksi. Lisäksi tarvitaan HUS-alueen erikoissairaanhoidon sisäinen tietopaketti, omista tietojärjestelmistä, omana tuotantona. Ja kolmantena dataosiona sairaanhoitoaluekohtaista dataa kulloinkin ajankohtaista, erityistarkastelunkohteena olevista aihealueista. Tämä tietotuotanto järjestettäisiin aluekohtaisesti. Terveydenhuoltolaissa säädetään myös erityisvastuualueiden (erva-alueiden) yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä

22 22 (36) erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen tarkoitus on samansuuntainen kuin alueellisen terveydenhuoltosopimuksen, sopijapuolina vain ovat sairaanhoitopiirit keskenään. HUSissa erva-yhteistyö on järjestetty HUSin, Eksoten ja Carean virkamiesjohdosta muodostetun yhteistyöelimen avulla. Se luo yhteistä linjaa toimintojen yhteensovittamiselle. Valmistelun tukemiselle myös ko. sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajisto yhdessä edellä mainittujen viranhaltijoiden kanssa käy vuosittain 1 2 kertaa neuvotteluja. Yhtymähallinnossa erva-asioiden hoito on vastuutettu hallintoylilääkärille. Järjestämissopimuksen puitetasolla hyväksyy HUSin hallitus HUSin valtuuston talousarvioon perustuen. 2 Tutkimus ja opetus HUSin toinen lakisääteinen tehtävä on lääketieteellinen opetus ja tutkimus sekä hoitotieteen ja terveystieteen vastaavat tehtävät. Terveydenhuoltolain 7 luvussa säädetään opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä ja rahoituksesta. Entiseen verrattuna muutoksia aiheutuu siitä, että lääketieteellinen opetus- ja tutkimustoiminnasta säädetään erva-aluetasolla muun muassa: STM määrää tutkimuksen painoalueista yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta

23 23 (36) maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Keskeinen on myös terveydenhuoltolain 62 :n säännös: Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Arviointiryhmän tehtävänä on arvioida terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille seuraavana nelivuotiskautena. Myös tällä saralla valmistelu nivoutuu edellä mainittuun yhteistyöhön muiden erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Tutkimustoiminnassa hyödynnetään HUSin valmiuksia tutkimustoiminnan arvioinnin, rahaliikenteen ja muun hallinnoinnin osalta. 3 HUSin strategia Valtuusto hyväksyi kokouksessaan HUSin strategiasta vuosille Tuolloin ei ollut käytettävissä edellä mainittua järjestämissuunnitelmaa ja -sopimusta. Niin ikään valtakunnan tasolla terveydenhuollon organisaatiorakenteita, järjestämisvelvollisuutta ja rahoitusta koskevilta osin on vieläkin valmistelussa. HUSin strategia perustuu niihin yleisiin näkemyksiin, jotka pohjautuvat yhteiskuntapolitiikan ja terveydenhuollon voimassa oleviin tai tuleviin kehityssuuntaviivoihin. Strategiasuunnitelma sisältää monia tärkeitä asioita. Päällimmäiseksi nousevat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön voimistaminen, HUSin aseman säilyttäminen ja voimistaminen erikoissairaanhoidon sekä lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen johtavana yliopistosairaanhoitopiirinä sekä edellä mainittuun liittyen HUSin kilpailukykyisyyden säilyttäminen ja lisääminen ja HU- Sin työnantajaimagon edelleen kehittäminen. Erittäin tärkeään rooliin nousee luottamus niin alueellisesti kuin sitä laajemmaltikin. HUSin strategia perustaa pohjan HUSin toiminnan ja talouden suunnittelulle. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Strategian toimeenpanon varmistamiseksi määritellään vuosittain strategiset painoalueet, joille määritellään mittarit, toimenpiteet ja vastuutahot. Strategian edistymistä ja toimeenpanoa seurataan säännöllisesti.

24 24 (36) 4 Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta HUSin talousarviossa ja kolmea tai useampaa vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa valtuusto hyväksyy HUSin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta. Kuntalain 65.3 :n alijäämän kattamista ja toimenpideohjelman laatimista koskevia säännöksiä ei sovelleta kuntayhtymässä eikä sen liikelaitoksissa tai muussa taseyksikössä. Toimintaa ei kuitenkaan voi suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Valtuusto asettaa HUS-tasoiset ja tulosaluekohtaiset, liikelaitoksien ja tytäryhtiöiden toisiaan tukevat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion erillinen osa. Valtuusto päättää myös liikelaitokselle toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Myös tytäryhtiöt laativat kalenterivuodelle talousarvion. 1 Suunnittelu Edellä on käsitelty lainsäädännön, järjestämissuunnitelman ja -sopimuksen sekä strategian perustaa vuosittaiselle talousarviolle ja kolmen vuoden taloussuunnitelmalle. HUSin hallitus päättää keskeisistä taloussuunnittelun valmistelun periaatteista kaikkia HUS-konsernin yksiköitä koskien. Hallituksen linjausten pohjalta HUSin toimitusjohtaja voi antaa tarkempia koko konsernia koskevia linjauksia. Yksiköt laativat talousarvionsa laadintaohjeiden perusteella. Hallitus päättää esityksestä valtuustolle. Viime kädessä valtuusto päättää talousarvion sisällöstä. Sisäinen valmistelu Ensimmäisenä vaiheena on muodostaa HUSin sisällä näkemys seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta. Erityisen tärkeää tämä on HUS-tilakeskuksen, tietohallinnon sekä yhtymähallinnon kautta kulkevien kuluerien ja resursoinnin osalta. Samoin tulee olla yhteisesti määritetty ja hyväksytty esitykset seuraavan vuoden talousarvioon sisällytettävistä toiminannan kehittämishankkeista (erät jotka huomioidaan normaalin kuluraamin päälle). Valmistelun tulee tapahtua siten, että edellisen vuoden tilipäätösvalmistelujen yhteydessä tehdään pohjatyötä myös tilinpäätöksen jälkeistä toimintavuotta seuraavaa kalenterivuotta varten. Ennen jäsenkuntakohtaisten maksuosuuksien määrittämistä tulee tehdä riittävän huolellinen sisäinen valmistelu ja päästä HUSin sisällä yhteiseen näkemykseen. Vuosittaiset talousarvion laadinnan lähtökohtien periaatteet hyväksytetään hallituksessa. Jäsenkuntien maksuosuuksien määrittäminen Jäsenkunnittain valmistellaan HUS tasoinen yhtenäisen mallin mukainen euromääräinen kokonaisraami seuraavin periaattein:

25 25 (36) lähtökohtana viimeisin tilinpäätös (esimerkiksi 2013 suunnittelun pohjana vuoden 2011 tilinpäätös) kuntaprofiilin (= mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käytön suhteessa jäsenkunnan väestömäärään HUS-tasolla oletetaan pysyvän entisellään otetaan huomioon ennustettu kahden vuoden väestönmuutos sekä ikärakenteen muutos kunnittain sekä sen vaikutukset kustannuksiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutosprosentti kahdelle vuodelle HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite sekä mahdolliset toiminnalliset kehittämishankkeet (muutosblokit). mahdollinen edellisen tilikauden alijäämän kattaminen tutkimusmääräraha tutkimustoiminnan tiloihin ja laitteisiin. Sisäiset tukipalveluyksiköt Tilaaja tuottaja-mallia hyödynnetään sairaanhoidollisten tukipalveluiden, yleisten tukipalveluiden ja varsinaisten sairaalapalveluiden välillä. Suunnitteluvaiheessa tukipalveluyksiköille määritetään sisäisen laskutuksen euromääräinen kokonaisraami jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa käytetyn mallin mukaisesti. Tämä tulee olla tehtynä ennen jäsenkuntien maksuosuuksien määrittämistä. Kuntayhteistyö Kuntaneuvottelut on osa HUSin toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua, sillä jäsenkuntien palvelulaskutus muodostaa suurimman osan HUSin tulopohjasta. Kuntien taloudelliset resurssit luovat raamit HUSin toimintojen kehittämiseen, laajentamiseen tai supistamiseen. Kuntaneuvottelut käydään joko alueittain tai kunnittain. Jäsenkunnan näkemys neuvottelujen tärkeydestä ja halukkuus seurata säännöllisesti palvelujen käyttöä ja laskutusta ratkaisevat kokoontumistiheyden. Suunnittelukierroksen aikana voidaan käydä myös jotakin erikoisalaa koskevia erillisiä neuvotteluja Kuntaneuvottelujen tarkoituksena on käydä HUSin ja jäsenkuntien sekä sairaanhoitopiirien väliset HUSin järjestämistä palveluista seuraavaa toimintavuotta varten. Tarkoituksena on ensi vaiheessa luoda näkemys toiminnan sisällöstä, ja etenkin edelliseen vuoteen tapahtuvista toiminnallisista muutosblokeista, työnjaollisista muutoksista sekä taloudellinen arvio kuntalaskutuksesta. Neuvottelun pohjana toimii HUS-tasoinen yhtenäisen mallin mukaisesti laskettu euromääräinen jäsenkuntakohtainen kokonaisraami. Tavoitteena on löytää yhteinen näkemys tulevan vuoden toiminnasta ja sen vaatimasta rahoituspohjasta.