Tampereen paikan ainutlaatuisuuksia BaltCICA 27.4.2011 Tampere valtuustosali 1
Pälkäne-Kangasala- Tampere-Ylöjärvi saumaharjujonon muodostuminen Näsijärven-Jyväskylän jääkieleke Tampere Jäätikkökielekkeiden saumaharjun muodostumia Itämeren jääkieleke Jäätikön reuna ja salpausselkien muodostumia 2
Laatokan ja Pohjanlahden välinen muinainen kulkuyhteys Kampakeraaminen aika yli 3000 vuotta sitten. Kangas-sana on ajoitettu vasta pronssikautiseksi, germaaniseksi lainasanaksi ja se viittaa kuivaan ja kovapohjaiseen kulkureittiin. Sana on samaa juurta kuin ruotsin gång (Salo Unto 1988, Tampereen esihistoria, 55) 3
Tampereen kaupunkiseudun harjumaantiedettä 4
Tampereen topografia 5
Pälkäne-Kangasala-Tampere-Ylöjärvi saumaharjunonon sijoittuminen Tampereen kaupunkirakenteeseen 6
Tampereen kaupunkialueen asemakaavat, jotka aiheutuvat harjumaaperästä 7
Kalevanharjun notko näkyy edelleen Tampereen yliopiston pohjoispuolella 8
Tampereen seudun kaupunkirakenteen tunnettuja osia 9
Tampereen seudun topografiaa myös vesialueilta Kallioperän ruhjealueet näkyvät myös Näsijärven pohjassa Suomen Geologinen tutkimuskeskus GTK 10
Näsijärven laskusuunnan muutos Kokemäenjoen vesistö Tämä oli luonnolta virheetön suoritus joskus 8 500 vuotta sitten Vaasan tienoilla maa kohoaa edelleen vuodessa n. 9 mm Tampereella n. 5 mm Näsijärvi Pyhäjärvi Kartta Gylden 1841 11
Muinais-Näsijärven pinta on ollut noin +97. Jotta Näsijärvi olisi purkautunut muualta kuin Mältinrannasta, olisi Näsijärven pinnan ollut noustava yli +105. 12
kadonneet järvet 13
Possijärvi Possijärvi oli vielä 1800-luvulla selvästi Nimettynä merkitty karttoihin 1776-1805 1776-1805 1855 14
Pohjoiseen suuntautuneet tieyhteydet Kuninkaan kartasto 1780 ja kadonneet järvet 15
Tampereen BalCICA-alueen ajankohtaiset hankkeet 2011 16
1 2 3 4 5 17
1. Simolan pellot 18
Perustamisolosuhdearvio A-Insinöörit, 23.8.2010 Vertaa BaltCICA-aineisto 19
Luonto, kulttuuriympäristö ja ilmanlaatunäkökulma Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö 1993 (poistunut 2010) Lajihavaintoja Liittokallion laki Sopimusvuori NO2>60 (2000) NO2>50 (2000) Simolan tilakeskus Pihapiiri kuusiaitoineen Hyhkyn kylän Todennäköinen arkkitehti Jouko Seppänen TAMPERE sijainti 20 Onnela
1770 1770 Daniel Hall, Pohjois- Pirkkala, kartta.27g, Keksi-Suomen Maakunta-arkisto, omjs 21
Hyhkyn vanha kylä Hyhkyn kylä 1600-luvulla Kartta Hans Hansson 1650-luku Kansallisarkisto/Jouko Seppänen Hyhkyn kylä 1700-luvulla Kartta Daniel Hall 1770 Keski-Suomen maakunta-arkisto/ Jouko Seppänen 22
Maaperä Rakennettavuusnäkökulma HIETA SAVI HIEKKA 23
Kallioperä HIETA Pohjaveden pinta + 80.1-85.0 Nykyinen maanpinta + 80.0 85.0 Kalliopinta + 55.1-77.0 Paalutusta 3-30 metriä SAVI HIEKKA 24
Selvitysten pohjalähtökohtana Kultaniityt ehdotuksesta jatkokehiteltävä suunnitelma 25
2. Kaupunkiraitiotie 26
27
3. Pispala Santalahti 28
3. Pispala Santalahti 29
1770 isojakokartan sovitus nykyiselle karttapohjalle 30
Pispalan valtatie, muinaisranta 31
1770 isojakokartan sovitus nykyiselle karttapohjalle RYYTIMAAT TIPOTIE 32
PISPALA SANTALAHTI 33
4. Rantaväylän tunneli 34
35
Heikkousvyöhykkeet Onkiniemi-Haarla Onkiniemi-ratakanjoni Kortelahti-Amuri Mustalahti Tammerkoski Naistenlahti 36
1775, Tampereen kaava, RVA, Kansallisarkiston valokuva JS 1775 D. Hall Kanavasuunnitelma ei toteutunut, kun ei oltu tutkittu ja kun ei ollut edellytyksiä 37
Amurin alku 1865-kaupunkipalo 1856 asetus kaupunkien rakentamisen yleisistä perusteista 1865 kunnallinen Itsehallinto -laki 1866 E.B. Lohrman Yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtööri 1865-1867 P.H. Dahlström Puistokadut Hämeenkatu pääkatu, puurivit 38
1866? Nordenswan Er Si to Ky 39
1893 1893 Inberg, Sevon, Hämeen lääni, G,IV3,no5 Tampereen asemakaava, Hämeenlinna, Maakunta-arkisto JS 40
1720-luvun lopun ehdotettu kosken ohittava kanavareitti 41
Käytetty mittauskartta (SUPA) +92.00 42
Tampereen ydinkeskustan alla olevan kalliopinnan syvyys kertoo, että Mältinrannan kohta on ollut todennäköisesti ainut paikka, josta vesi on kallion ja maan estämättä päässyt kulkemaan Toinen kalliopinnan suhteen mahdollinen kulkureitti maata liikaa Naistenlahden eteläpuolella Ratapihan kohdalla kalliopinnan korkeus on matalimmillaan +100, Joten sen läpi ei vesi ole päässyt 43
44
5. Keskustan kehittäminen ja patoturvallisuus 45
Laukontorin ja Nalkalantorin kalliopinnan korkeusasema Laukontorin kulmat ovat lähellä kalliota Tampereen kaupunkimittaus KAMI /Jouko Seppänen Nalkalantori viettää Lähes pohjattomaan syvyyteen 46
Muinais-Näsijärvi, +97.00 +100.00 +105.00 Kallio siellä mihin Näsijärvi etelässä nojasi 47
Tammerkosken yläjuoksulla, koskenniskalla on ollut Näsijärven etelärannan Tahmelasta Aitolahteen ulottuvassa Näsijärven allasta padonneessa kalliojaksossa ympäristöänsä matalampi kohta. Kosken kohta on myöhemmistä ruoppauksista huolimatta ollut todennäköisesti alin kohta. Tästä on näkyvissä silokalliolaikut Mältinrannassa vain vajaan metrin ylempänä nykyistä Näsijärven keskiveden korkeutta. 48
Mältinrannan silokallion oloisia kalliopintoja
Tammerkosken yläjuoksun pintakalliot ennen Tammerkosken ruoppausten alkamista 1817 Näsijärven nykytaso +95.20 +94.40 Nykytilanne 2008 Kansallisarkisto, Jouko Seppänen 2008 1817 50
Koskenniskan köngäs 2006 2006 51
Patotyömaa 2010 52
Tammerkoski-järven ranta- ja pohjasavikkoa nykyisissä perustuskaivannoissa Uuden rautatiealikulkutunnelin Pendoliino-rakennuksen kohdalla savikerroksen pinta on n.+90.00 53
+95.00-käyrä ennen vuotta 1900 54 Tammerkoskijärvi joskus 7600 vuotta sitten
Puhkesiko harju? Ortodoksinen kirkko valmistui 1898 RATINAN HARJU Ratinan maastokäyrät ehkä vuodelta 1880 55
Ratinan niemi 1932 Ratinan niemi 1946 56
Puhkesiko harju? PYYNIKIN HARJUN ITÄPÄÄ HÄMEENPUISTO 57
Tampereen seudun topografiaa myös vesialueilta Kallioperän ruhjealueet näkyvät myös Näsijärven ja Pyhäjärven pohjassa Suomen Geologinen tutkimuskeskus GTK 58
+46,5 59
Vaikuttava syy harjun puhkeamiseen eteläpuistossa 60
Markkinat loivat Tampereen ja uudet tuotteet uutta tietoa historiaa muuttavaa paikkatietoa! 61