Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista 2010
Sisällys Tärkeää tietää 1 Työnantajan järjestämä työterveyshuolto 2 Yrittäjän työterveyshuolto 8 Korvausten maksaminen 12 Muutoksenhaku päätökseen 12 Tiedonvaihto viranomaisten välillä 12 Verkkopalvelut työnantajille ja yrittäjille 13 Sanasto* 13 Hakemusten käsittelypaikka 15 Osoitteita
Tärkeää tietää Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Kela tukee tavoitteiden saavuttamista korvaamalla työterveyshuollon kustannuksia työnantajille ja yrittäjille. Työnantajana* olet velvollinen järjestämään ja kustantamaan palveluksessasi oleville työterveyshuollon. Sen lisäksi voit järjestää työntekijöillesi myös sairaanhoitoa. Yrittäjänä* voit halutessasi järjestää itsellesi työterveyshuollon, mutta laki ei velvoita siihen. Voit saada korvausta myös sairaanhoidosta, jos palvelut on järjestetty työterveyshuollon lisäksi. Tässä esitteessä kerrotaan pääperiaatteet siitä, miten Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia työnantajalle ja yrittäjälle. Lisätietoja saat Kelan internetsivuilta www.kela.fi tai Kelan toimistoista. Sivuilta 15 ja 16 löydät hakemuksia käsittelevien yksiköiden yhteystiedot. Miten voit asioida Kelassa? Voit asioida puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimistossa. Korvausten hakemuslomakkeita voit tulostaa ja täyttää Kelan verkkopalvelussa www.kela.fi/lomake. Niitä saat myös Kelan toimistoista. Työterveyshuollon hakemuksen käsittelypaikan voit tarkistaa sivuilla 15 ja 16 olevista taulukoista ja lähettää hakemuksen suoraan sinne. Vaihtoehtoisesti voit toimittaa hakemuksen lähimpään Kelan toimistoon, josta se menee oikeaan käsittelypaikkaan. Esitteen lopussa on sanasto, jossa on selitetty joitakin lainsäädännön ja Kelan käyttämiä termejä. Termit on merkitty tekstiin vinokirjaimin ja tähdellä*. Kelan viestintä PL 450 00101 HELSINKI viestinta@kela.fi
Työterveyshuolto Työnantajan järjestämä työterveyshuolto Työnantajan* on järjestettävä työterveyshuolto kustannuksellaan kaikille työntekijöilleen*. Työterveyshuollon tarkoituksena on työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäiseminen sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki työntekijät työpaikan koosta, sijainnista, toimialasta tai työsuhteen kestosta riippumatta. Työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajan järjestämisvelvollisuuden toteutumista. Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon hankkimalla tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa (työnantajan oma tai työnantajien yhteinen työterveysasema) tai hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Jos työnantaja järjestää palvelut ylläpitämällään työterveysasemalla, edellä mainituista seikoista tulee olla kirjallinen kuvaus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta/kuvausta on tarkistettava. Mitä työterveyshuoltoon sisältyy? Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma. Se sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä* ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita* työterveyshuollon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä ja seurannassa. Työterveyshuollon tavoitteellinen suunnittelu edellyttää työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemusta. Työterveyshenkilöstö hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla työpaikkakäynnein ja muin työterveyshuollon menetelmin. Työntekijän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan 2
Työnantajan järjestämä työterveyshuolto terveystarkastuksilla. Terveystarkastuksen tavoitteena on työperäisten sairauksien oireiden tunnistaminen ja ryhtyminen tarvittaviin toimiin niiden ehkäisemiseksi työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta tietojen hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta tietojen antaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä ohjaus terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön mahdollisimman varhainen tarpeellisen hoidon ja kuntoutustarpeen selvittäminen sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuoltoon kuuluu myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen sekä osallistuminen työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen yhteydessä järjestää myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. Kustannukset ja korvaaminen Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon sekä sen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon kustannuksista. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain nojalla. Työterveyshuollon kustannukset syntyvät mm. työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden palvelujen käytöstä. Palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I * kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II * kuuluvat työterveyspainotteisen, yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannukset. Erikoislääkärin palvelut korvataan siltä osin kuin työterveyslääkäri tarvitsee erikoislääkärin konsultaatiota arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja hoidosta on työterveyslääkärillä. 3
Työterveyshuolto Työnantajalla voi olla oma tai toisten työnantajien kanssa yhteinen työterveysasema, joka hoitaa työnantajan palveluksessa olevien työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelut. Työterveysaseman perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuu korvaukseen oikeuttavia perustamis- ja käyttökustannuksia. Hyväksyttäviä perustamiskustannuksia ovat palvelujen järjestämiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston, toimistokaluston sekä työterveyshuollon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Hyväksyttäviä käyttökustannuksia ovat palvelujen järjestämiseen välittömästi liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden sekä avustavan henkilökunnan ja toimisto- ja siivoushenkilökunnan palkkakustannukset ja ennakonpidätyksen alaisten luontoisetujen raha-arvot sekä niistä maksetut pakolliset palkan sivukustannukset huoneisto- ja toimistokustannukset tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston käytöstä ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset sekä tutkimus- ja hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kustannukset työterveyshuollon tietojärjestelmien ylläpidosta aiheutuneet kustannukset työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuskustannukset ja työterveysasemalle hankitun ammattikirjallisuuden ja neuvonta- ja terveyskasvatusmateriaalin kustannukset työterveyshenkilöstön ja työnantajan palveluksessa olevien henkilöiden matkakustannukset työterveysasemalle tai valvottua ensiapua varten työpaikoille hankittujen ensiapuvälineiden kustannukset sekä työnantajan palveluksessa oleville henkilöille annetun ensiapukoulutuksen kustannukset sekä muut työterveyshuollon toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutuksen (ETK-koulutus) saanut työterveyshoitaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri. Kun työnantaja on järjestänyt työntekijöidensä työterveyshuollon ostamalla palvelut terveyskeskukselta, lääkärikeskukselta tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta (esim. työterveyslääkäriltä, työterveyshoitajalta), palvelujen tuottaja perii maksuja ja palkkioita (esim. lääkärin ja työterveyshoitajan palkkiot, laboratoriotutkimusten ja kuvantamistutkimusten toimenpidekohtaiset maksut). Ne ovat korvattavia siltä osin kuin ne vastaavat edellä kuvattuja työterveyshuollon 4
Työnantajan järjestämä työterveyshuolto järjestämisestä aiheutuvia käyttö- ja perustamiskustannuksia. Työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta on tietoa myös työnantajille ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajille lähetetyissä Kelan kirjeissä, jotka löytyvät internetistä www.kela.fi kohdasta Työnantajat, Työterveyshuolto ja sieltä Ilmoitustaulu. Korvauksen määrä Korvaus määräytyy korvausluokittain*. Korvausluokassa I Kela maksaa 60 % ja korvausluokassa II 50 % työnantajalle aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kustannuksista otetaan kuitenkin huomioon enintään Kelan vahvistamat työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät. Korvausluokkien I ja II enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Työnantajan työterveyshuollon enimmäismäärät /työntekijä/tilikausi 2009 Korvausluokka Kustannukset Korvaus Korvausluokka I 148,70 89,22 Korvausluokka II 223,10 111,55 Korvauksen määrää voidaan korottaa kun työnantajan eri toimipaikkojen työntekijöiden lukumäärä on yhteensä enintään 9. kun omaa työterveysasemaa ylläpitävälle työnantajalle on työterveysasematoimintaa aloitettaessa, työterveysasemaa perustettaessa tai työterveyshuollon sisältöä muutettaessa syntynyt poikkeuksellisen suuria kustannuksia tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston, kaluston tai työterveyshuollon tietojärjestelmän hankinnoista. Näin työnantaja hakee korvausta työterveyshuollosta `` Hae korvausta Kelalta kirjanpidon mukaisen tilikauden ajalta. Hakemuksessa esitettyjen kustannusten tulee perustua kirjanpitoon. Kirjanpito tulee järjestää niin, että siitä on mahdollista selvittää työterveyshuollon kustannukset ja tulot korvausluokittain. `` Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työterveyshuollon palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Jos työnantaja hakee korvausta palveluksessaan olevien sairaanhoidon kustannuksista, myös niiden tulee olla kokonaan työnantajan maksamia. Lisäksi edellytetään, ettei niistä ole saatu korvausta muualta. `` Hakemuksessa voi olla vain yhden työnantajan kustannuksia. Työnantaja hakee korvausta vain yhdellä hakemuksella, vaikka eri osoitteissa 5
Työterveyshuolto olevilla toimipaikoilla olisi eri palveluntuottaja tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työnantaja voi kuitenkin hakea korvausta eri hakemuksilla erillisten tulosyksiköidensä kustannuksista, jos yksiköt ovat omia kirjanpidollisia kokonaisuuksia ja jos työntekijöiden jakautuminen niihin on yksiselitteinen. `` Työnantajien yhteinen työterveysasema (rekisteröity yhdistys) toimittaa korvaushakemuslomakkeita käyttäen selvityksen tilikauden aikana aiheutuneista kustannuksista. Kela tarvitsee selvityksen kyseisen työterveysaseman asiakastyönantajien hakemusten käsittelyn tueksi. `` Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä. Jos hakemus on tullut myöhästyneenä, korvaus voidaan harkinnan mukaan myöntää kokonaan tai osaksi, jos sen hylkääminen olisi kohtuutonta. Esimerkkejä hakuajan laskemisesta Tilikausi Hakemus Kelassa päättyy viimeistään 29.02. 29.08. 30.04. 30.10. 31.12. 30.06. Hakemuslomakkeet `` Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista (SV 98 TTH) `` Työnantajan oman / työnantajien yhteisen työterveysaseman perustamiskustannusten ja tulojen erittely (SV 99 TTH) `` Työterveyshuollon asiantuntijoiden kustannusten ja toiminnan erittely (SV 100 TTH) `` Korvauksen hakemisesta ja korvaushakemuslomakkeen täyttämisestä on lisäksi erillinen lomake Täyttöohjeita työnantajan korvaushakemukseen työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista (SV 101 TTH). Hakemukseen kuuluu korvaushakemuslomake, tarpeelliset liitelomakkeet, työterveyshuollon toimintasuunnitelma hakemusta koskevalle tilikaudelle ja työpaikan työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun lausunto hakemuksesta. Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla. Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa Kelan toimistoista tai Kelan kes- 6
Työnantajan järjestämä työterveyshuolto kushallinnon lomakevarastosta. Lomakkeet ovat täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta ja postitusta varten myös verkkolomakkeina osoitteesta www. kela.fi. Jos haluat käyttää Kelan lomakkeita korvaavia lomakkeita, niille on saatava hyväksyntä. Lisätietoja hyväksymismenettelystä saat Kelan työterveyshuoltoryhmästä (yhteystiedot, s. 16). Voit käyttää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämää esitäytettyä korvaushakemusta, kunhan varmistat, että kustannukset perustuvat kirjanpitoon ja toimintatiedot ovat oikeita. Lomakkeesta mahdollisesti puuttuvat maksuosoite, työntekijöiden lukumäärä ja muut tiedot tulee kuitenkin täydentää ja hakemus allekirjoittaa ennen Kelaan lähettämistä. Liitä hakemukseen työnantajan tilikautta koskeva työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa selvitetään mm. työnantajan työterveyshuollon yleiset järjestelyt, kuten pääasiallinen palvelujen tuottaja, työterveyshuoltopalveluja toteuttavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarvitsemansa asiantuntijat sekä työntekijöiden lukumäärä korvausluokittain työterveyshuollon tehtävät ja tavoitteet työpaikan olosuhteista johtuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat työterveyshuollon tehtävät ja toimenpiteet toiminnan seuranta ja arviointi. Suunnitelma laaditaan vuosittain tai enintään 3 5 vuodeksi, jolloin yksityiskohtaiset tavoitteet esitetään vuosisuunnitelmassa. Suunnitelma käsitellään työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa työpaikan yhteistoimintaelimessä. Hakemukseen liitetään lisäksi työsuojelutoimikunnan tai työsuojeluvaltuutetun lausunto hakemuksesta tai selvitys siitä, että lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus. Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa, työsuojeluvaltuutettua tai vastaavaa muuta yhteistoimintaelintä, asia mainitaan hakemuksessa. Kela pyytää erikseen lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan. 7
Työterveyshuolto Yrittäjän työterveyshuolto Yrittäjä* voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi sekä työ- ja toimintakykynsä ja terveytensä edistämiseksi. Yrittäjän oman työterveyshuollon järjestäminen on aina vapaaehtoista. Ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yrittäjä voi järjestää itselleen myös sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluja osana työterveyshuoltoa. Jos yrittäjällä on palveluksessaan työntekijöitä, hän on työnantajan* ominaisuudessa velvollinen järjestämään työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen*. Yrittäjä voi valita työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi kunnallisen terveyskeskuksen*, yksityisen terveydenhuollon yksikön* (lääkärikeskuksen) tai työterveyshuollon ammattihenkilön*. Palvelujen sisällöstä ja laajuudesta tulee tehdä yrittäjän ja palvelujen tuottajan välinen kirjallinen sopimus. Lisäksi yrittäjän ja palvelujen tuottajan tulee laatia työterveyshuollon toteuttamisesta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka sisältö tarkistetaan vuosittain ja jos työolosuhteet tai toteutettavien palvelujen sisältö ja laajuus muuttuvat. Sopimus ja suunnitelma ovat edellytyksiä kustannusten korvaamiselle. Työterveyshuollon sisältö Yrittäjän työterveyshuollon sisältö määräytyy samoin perustein kuin työnantajan työntekijöilleen järjestämä lakisääteinen (ehkäisevä) työterveyshuolto (ks. sivut 2 3). Se perustuu työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta. Työterveyshuolto hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan turvallisuuteen (esim. tiedot työpaikan biologisista, kemiallisista tai fysikaalisista altisteista) ja työn fyysisiin ja psyykkisiin kuormitustekijöihin. Palvelut liittyvät yrittäjän työolosuhteisiin ja työterveyteen. Palveluihin kuuluu työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia, tietojen antamista ja ohjausta sekä tarvittaessa laboratoriotutkimuksia ja kuvantamistutkimuksia. Sairaanhoitoon kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito sekä erikoislääkärin palveluja siltä osin, kuin yrittäjän työterveyslääkäri tarvitsee erikoslääkärin konsultaatiota arvioidakseen yrittäjän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Vastuu tutkimusten suorittamisesta ja hoidosta on työterveyslääkärillä. 8
Yrittäjän työterveyshuolto Kustannukset ja korvaaminen Yrittäjän kustannukset koostuvat työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta hankituista työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden, laboratoriotutkimusten, kuvantamistutkimusten ja muiden palvelujen maksuista ja palkkioista sekä matkoista työterveyshuollon ammattihenkilöiden vastaanotolle. Ensiapuvalmiuden järjestämisestä ja ylläpidosta aiheutuneet ensiapukoulutuksen ja ensiaputarvikkeiden kustannukset ovat työterveyshuollon kustannuksia silloin, kun ensiapuvalmius on toteutettu työpaikkaselvityksessä todettujen vaara- ja haittatekijöiden perusteella. Ensiapukoulutuksen antajana voi toimia vain ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutuksen (ETK-koulutus) saanut työterveyshoitaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri. Edellytyksenä sairaanhoidon kustannusten korvaamiselle työterveyshuoltona on, että yrittäjä on sopinut ehkäisevän toiminnan järjestämisestä itselleen työterveyshuoltolain edellyttämällä tavalla. Korvauksen ehtona on myös, että samat työterveyshuollon ammattihenkilöt vastaavat sekä ehkäisevän toiminnan että sairaanhoitopalvelujen toteuttamisesta. Korvauksen määrä Kela korvaa yrittäjälle työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus on 60 % hyväksyttävistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen enimmäismäärä. Ehkäisevässä työterveyshuollossa on kaksi toisistaan riippumatonta enimmäismäärää, toinen työpaikkaselvitysten ja toinen muun ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksille. Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista korvaus on 50 %, kuitenkin enintään Kelan vahvistama vuotuinen laskennallinen enimmäismäärä. Yrittäjän työterveyshuollon ja sairaanhoidon enimmäismäärät /vuosi 2010 Korvausluokka Kustannukset Korvaus Korvausluokka I: työpaikkaselvitys tai tilakäynti Korvausluokka I: muu ehkäisevä työterveyshuolto 774,75 464,85 387,50 232,50 Korvausluokka II: sairaanhoito 276,50 138,25 Maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon liittyvän työpaikkaselvityksen (tilakäynnin) kustannuksista Kela korvaa sairausvakuutuslain nojalla 60 % ja erillislain 9
Työterveyshuolto nojalla valtion varoista 40 % tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Korvaus ei kuitenkaan voi ylittää yrittäjäkohtaista vuotuista työpaikkaselvityksen kustannusten enimmäismäärää (ks. taulukko). Näin yrittäjä hakee korvausta työterveyshuollosta `` Terveyskeskus perii yrittäjältä työterveyshuollon palveluista vain omavastuuosuuden, josta yrittäjä ei voi hakea Kelalta korvausta. Terveyskeskus hakee tilitysmenettelyä käyttäen korvauksen yrittäjän puolesta. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta työterveyshuollon palvelujen antamisesta. `` Kun yrittäjä hankkii tarvitsemansa palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalveluja antavalta lääkärikeskukselta tai ammatinharjoittajalta, hän maksaa palvelut kokonaan itse ja hakee korvauksen Kelan toimistosta. Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta kustannusten maksamisesta. `` Työantajan asemassa oleva yrittäjä, joka on järjestänyt työntekijöilleen ja itselleen työterveyshuollon ja sairaanhoidon saman laajuisena, voi hakea korvausta omista kustannuksistaan samalla hakemuksella, jolla hän hakee korvausta työntekijöidensä kustannuksista tilikauden ajalta (ks. s. 5). Korvauksen hakuaika on 6 kuukautta tilikauden päättymisestä. Esimerkkejä hakuajan laskemisesta Kustannus maksettu/ Hakemus/tilitys Kelassa palvelu annettu viimeistään 29.02. 29.08. 30.04. 30.10. 31.12. 30.06. Hakemuslomakkeet Korvausta haetaan Kelan omilla tai sen erikseen hyväksymillä lomakkeilla. (Kelan lomakkeita korvaavat lomakkeet: ks. s. 7). Suomen- ja ruotsinkielisiä lomakkeita on saatavissa paikallisista Kelan toimistoista tai Kelan keskushallinnon lomakevarastosta. Kun yrittäjä hakee itse korvausta, lomake on `` Selvitys yrittäjälle annetusta työterveyshuollosta (SV 111 TTH) `` Selvitys maatalousyrittäjän työpaikkaselvityksestä (SV 115 TTH) `` Korvaushakemus yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista (SV 116 TTH). 10
Yrittäjän työterveyshuolto Yksityinen terveydenhuollon yksikkö tai työterveyshuollon ammattihenkilö selvittää antamansa työterveyshuollon palvelut ja niistä yrittäjälle aiheutuneet maksut lomakkeiden SV 111 TTH ja SV 115 TTH etusivulla. Selvitykseen on liitettävä maksukuitti. Lomakkeen takasivulla on korvaushakemus, jonka yrittäjä täyttää. Lomakkeella SV 116 TTH yrittäjä hakee korvausta `` työterveyshuoltoon ja sen lisäksi järjestettyyn sairaanhoitoon liittyvistä matkakustannuksistaan `` sellaisista ensiapuvalmiuteen liittyvistä kustannuksista, jotka eivät ole työterveyshuoltopalvelujen tuottajan toiminnasta aiheutuneita (esim. sidetarvikkeet tai ensiapukoulutus, jos kouluttaja on muu kuin yrittäjän kanssa sopimuksen tehnyt työterveyshuollon palveluntuottaja). Matka- ja ensiapuvalmiuskustannusten korvaamisen edellytys on, että yrittäjä on tehnyt kirjallisen sopimuksen työterveyshuollon palveluista ja että yrittäjällä on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kun kunnallinen terveyskeskus hakee korvausta tilitysmenettelyllä, lomakkeet ovat `` Selvitys terveyskeskuksessa yrittäjälle järjestetystä työterveyshuollosta (SV 112 TTH) `` Selvitys terveyskeskuksen tekemästä maatalousyrittäjän työpaikkaselvityksestä (SV 113 TTH) `` Terveyskeskuksen tilitys Kelan toimistolle (SV 114 TTH). Yrittäjien työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta on tietoa internetissä, www.kela.fi kohdassa Sairastaminen, Työterveyshuolto. 11
Työterveyshuolto Korvausten maksaminen Kela maksaa työterveyshuollon korvaukset sekä työnantajalle että yrittäjälle Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen pankkitilille. Jos maksuosoite muuttuu hakemuksen lähettämisen jälkeen, asiasta on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti Kelalle, jotta korvaus voidaan maksaa oikealle tilille. Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä 30.12.2004/1338 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 27.12.2001/1484 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 27.12.2001/1485 Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista (859/1984 ja lain muutos 817/2008) Muutoksenhaku päätökseen Kelan työterveyshuollon korvaamista koskeviin päätöksiin voit hakea muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. Voit tarvittaessa valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste toimeentuloturva-asioissa. Muutoksenhausta on tarkemmat ohjeet Kelasta saamasi päätöksen liitteenä. Tiedonvaihto viranomaisten välillä Kelan työntekijät ovat vaitiolovelvollisia, ja tietoja käytetään vain virkatehtävissä. Kelalla on oikeus antaa muille viranomaisille tietoja lain edellyttämällä tavalla. Kela saa työtään varten tietoja muilta viranomaisilta sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta, työnantajilta, työttömyys- ja työpaikkakassoilta, vuokranantajilta, asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöltä sekä terveyskeskuksilta ja sairaaloilta. 12
Maksaminen, Muutoksenhaku, Tiedonvaihto, Verkkopalvelut, Sanasto Verkkopalvelut työnantajille ja yrittäjille Kelan internetsivuilta voit hakea yleistä tietoa Kelan hoitamista etuuksista ja korvauksista, täyttää ja tulostaa lomakkeita sekä asiointipalvelussa hakea joitakin etuuksia ja tarkistaa tietoja. Kohdassa Asioi verkossa (www.kela.fi) työnantaja voi: ilmoittaa tiedot työntekijälle maksetusta palkasta sairausloman tai osasairauspäivärahan, perhevapaan, kuntoutuksen tai osa-aikatyön ajalta hakea sairauspäivärahaa työntekijänsä palkallisen sairausloman ajalta ilmoittaa ns. 6 kk:n työtulot päivärahoja varten lähettää korvaushakemuksen vanhempainpäivärahan ajalta kertyneistä vuosilomakustannuksista hakea äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa työntekijänsä palkallisen perhevapaan ajalta. Työnantaja kirjautuu asiointipalveluun Kelan ja Verohallinnon yhteisillä Katsoorganisaatiotunnuksilla. Tunnistuksesta löytyy tietoa osoitteesta www.yritys. tunnistus.fi ja palvelunumerosta 020 697 040. Kohdassa Asioi verkossa (www.kela.fi) yrittäjä voi mm. tarkistaa, paljonko hänelle on kertynyt yrittäjän työterveyshuollon korvauksia ja paljonko niitä on vielä käytettävissä. Yrittäjä kirjautuu asiointiin verkkopankkitunnuksillaan. Sanasto* Sanastossa on selitetty joitakin lainsäädännön ja Kelan käyttämiä termejä. Sanaston termit on merkitty esitteeseen vinokirjaimin ja tähdellä*. Korvausluokka I Siihen kuuluvat työterveyshuoltolaissa (12 ) työnantajan velvollisuudeksi säädetyn tai määrätyn työterveyshuollon ja yrittäjän vapaaehtoisen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Korvausluokka II Siihen kuuluvat kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sellaisista yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon palveluista, jotka työnantaja on järjestänyt kustannuksellaan työntekijöilleen tai yrittäjä itselleen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti. 13
Työterveyshuolto Kunnallinen terveyskeskus työterveyshuoltopalvelujen tuottajana Kunnallisilla terveyskeskuksilla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus tuottaa kunnan alueella sijaitsevien työ- ja toimipaikkojen työntekijöille työterveyshuoltopalveluja, jotka on säädetty työterveyshuoltolain 12 :ssä tai muissa säädöksissä työantajan järjestettäväksi. Työnantaja Työnantaja on työsopimussuhteen toinen osapuoli. Työnantajia ovat yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt, yhtymät (esim. jakamaton kuolinpesä) sekä valtio, kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat. Luonnollinen henkilö työnantajana on kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö, joka harjoittaa omalla nimellään tai toiminimellä yritys- tai ammattitoimintaa ja jolla on palveluksessaan työsuhteessa oleva työntekijä. Samaan konserniin (yhtymään) kuuluvat emo- ja tytäryhtiöt sekä aliurakoitsijat ovat kaikki erillisiä työnantajia, ja niiden tulee hakea korvausta omilla hakemuksilla. Työntekijä, palveluksessa oleva Työnantajaan työ- tai virkasuhteessa oleva henkilö, joka on sitoutunut tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan, tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa oppisopimussuhteessa oleva henkilö. Työterveyshuollon ammattihenkilö Työterveyshuollon erikoislääkäri ja sellainen laillistettu lääkäri ja terveydenhoitaja, jolla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. Työterveyshuollon asiantuntija Henkilö, jolla on laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. laillistetun psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. työhygienian, ergonomian, teknisen, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian tai liikunnan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys. Yksityinen terveydenhuollon yksikkö Lääkärikeskuksia ja työnantajien omia tai yhteisiä työterveysasemia koskevat yksityisestä terveydenhuollosta annetut lain (152/1990) ja asetuksen (744/1990) säännökset (esim. toimilupa-asiat). Yrittäjä Työterveyshuollon piiriin kuuluu 18 67-vuotias maatalousyrittäjän eläkelain ja 14
Sanasto, Hakemusten käsittelypaikka yrittäjän eläkelain piiriin kuuluva yrittäjä: Maatalousyrittäjä, jolla on pakollinen MYEL-vakuutus tai joka jäätyään vanhuuseläkkeelle 63 67 vuoden iässä maksaa vapaaehtoista MYEL-eläkevakuutusmaksua ja jatkaa maatalousyrittäjätoimintaa / työskentelee tilalla. Yrittäjä, jolla on YEL-vakuutus, tai vanhuuseläkkeellä taikka varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä siihen saakka, kun hän täyttää 68 vuotta, jos hän työskentelee yrityksessä ja maksaa vapaaehtoista YEL-vakuutusmaksua. Hakemusten käsittelypaikka Hakemusten ja tilitysten käsittely on keskitetty Kelassa seitsemään toimistoon sekä terveysosaston työterveyshuoltoryhmään taulukoissa 1 ja 2 näkyvän jaottelun mukaisesti. Taulukko 1: Työnantajien ja yrittäjien hakemuksia käsittelevät paikalliset toimistot Toimistot käsittelevät hakemukset, joissa pääasiallinen palvelujen tuottaja on terveyskeskus tai lääkärikeskus ja kustannukset yhteensä enintään 17 000 e. Korvauksen hakijan postinumero POHJOIS-SUOMI Postinumero on 84 89-alkuinen tai 9-alkuinen, esim. 84100 Ylivieska, 99000 Sodankylä, 93100 Pudasjärvi LÄNSI-SUOMI Postinumero on 40 44- tai 6-alkuinen sekä 19650 Joutsa, esim. 40100 Jyväskylä, 44100 Äänekoski ITÄ-SUOMI Postinumero on 5-, 7- ja 80 83-alkuinen, esim. 55120 Imatra, 70100 Kuopio LOUNAIS-SUOMI Postinumero 28 29-alkuinen, 33 39-alkuinen sekä numerot 27400 Kiukainen, 27500 Kauttua, 27510 Eura, 27650 Honkilahti, 27710 Köyliö, 27800 Säkylä, 31760 Urjala, 31900 Punkalaidun, 32700 Huittinen, 32740 Äetsä ja 32800 Kokemäki Käsittelevän toimiston yhteystiedot Kela, Oulun toimisto PL 221 90101 Oulu Puhelin, vaihde 020 63 54300 Kela, Ilmajoen toimisto PL 134 60101 Seinäjoki Palvelunumero 020 63 55520 Kela, Lappeenrannan toimisto PL 127, 53101 Lappeenranta Palvelunumero 020 63 56926 Vaihde 020 63 56500 Kela, Tampereen toimisto PL 577 33101 Tampere Puhelin 020 63 58275 15
Työterveyshuolto LOUNAIS-SUOMI Postinumero 20 27-alkuinen (paitsi ne postinumerot, jotka kuuluvat Tampereen toimistoon) ja 31 32-alkuinen (paitsi ne numerot, jotka kuuluvat Tampereen toimistoon) ETELÄ-SUOMI Postinumero on 0-, 1-, 30- ja 45 49-alkuinen (ei kuitenkaan 19650 Joutsa; ks. Länsi-Suomi) Ruotsinkieliset työnantajien hakemukset, joiden kustannukset ovat yhteensä enintään 17 000 euroa ja palvelujen tuottaja on terveyskeskus tai lääkärikeskus yrittäjien hakemukset ja terveyskeskustilitykset Kela, Turun toimisto PL 366 20101 Turku Puhelin 020 63 59826 Kela, Heinolan toimisto PL 32 15871 Hollola Palvelunumero 020 63 50120 Kela, Kokkolan toimisto PL 61 67101 Kokkola Palvelunumero 020 63 55768 Yrittäjien hakemukset postiosoitteeseen: Torikatu 16 67100 Kokkola Taulukko 2: Hakemusten käsittely Kelan terveysosaston tarkastus- ja ratkaisuryhmässä Kaikki ne työnantajien hakemukset, joissa palvelujen tuottaja on terveyskeskus tai lääkärikeskus, kun kustannusten yhteismäärä on yli 17 000 euroa. palvelujen tuottaja on työnantajan oma tai työnantajien yhteinen työterveysasema. Kela Terveysosasto Tarkastus- ja ratkaisuryhmä PL 78, 00381 Helsinki Puhelin, vaihde 020 63 411 / Terveysosaston tarkastus- ja ratkaisuryhmä Taulukko 3: Työterveyshuollon korvaamiseen liittyvä neuvonta ja ohjaus Korvaushakemusta koskevat asiat Korvauksenhakijoiden ja palveluntuottajien ohjaus ja neuvonta työterveyshuollon korvausjärjestelmään, korvaamisen yleisiin periaatteisiin ja lomakkeisiin liittyvissä asioissa Taulukoissa 1 ja 2 mainitut hakemusten käsittelypaikat Kela Terveysosasto Työterveyshuoltoryhmä sähköposti tth@kela.fi PL 78, 00381 Helsinki Puhelin, vaihde 020 63 411 / Terveysosaston työterveyshuoltoryhmä 16
Kelan verkkopalvelut / Osoitteita Kelan palvelut verkossa Voit hoitaa yhä useamman asiasi verkossa sinulle parhaiten sopivana aikana. Kelan verkkopalvelut löydät osoitteesta www.kela.fi. Kelan verkkopalvelusta löydät laskureita, joilla voit arvioida mm. asumistuen määrän etuuksien hakemuslomakkeita jotka voit täyttää ja tulostaa. Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) voit täyttää joitakin hakemuksia ja ilmoituksia tarkistaa etuustietojasi, kuten onko hakemuksesi ratkaistu ja koska etuus maksetaan katsoa Kelan sinulle lähettämiä kirjeitä ja päätöksiä muuttaa tilinumerotietosi. Asiointipalveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Osoitteita Kelan toimistojen yhteystiedot ovat Eniron paikallisissa puhelinluetteloissa sekä Kelan internetsivuilla www.kela.fi. Kansaneläkelaitos Nordenskiöldinkatu 12, 00250 Helsinki PL 450, 00101 Helsinki Puhelin 020 634 11 Faksi 020 634 5058 Muutoksenhaku Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Siltasaarenkatu 12 A PL 330, 00531 Helsinki Puhelin (09) 160 01, (09) 160 74100 www.somla.fi Vakuutusoikeus Lönnrotinkatu 18 PL 338, 00121 Helsinki Puhelin 0100 86 330 www.oikeus.fi/vakuutusoikeus Opintotuen muutoksenhakulautakunta Hämeentie 3 PL 386, 00530 Helsinki Puhelin (09) 160 30000 www.opintotuenmuutoksenhakulautakunta.fi Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Siltasaarenkatu 12 A, PL 124, 00531 Helsinki Puhelin (09) 160 01 www.ttlk.fi
Tunne perusturvasi Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista 2010 Kelan palvelunumerot ma pe klo 8 18 Asevelvollisen tuet 020 692 200 Sotilasavustus ja muut asevelvollisen tuet Ka n s a n e l ä k e l a i t o s Viestintä PL 450 00101 Helsinki Esitteitä voi tulostaa Kelan internetsivuilta www.kela.fi tai hakea Kelan toimistoista Asumisen tuet 020 692 201 Yleinen asumistuki Eläkeasiat 020 692 202 Kansaneläke, työeläke, eläkkeensaajan asumistuki Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203 Kela-kortin ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin tilaukset Kuntoutus 020 692 205 Kuntoutuspalvelut ja -kurssit, kuntoutusraha Lapsiperheiden tuet 020 692 206 Vanhempainpäivärahat, lapsilisä, elatustuki ja muut lapsiperheen tuet Maasta- ja maahanmuutto 020 692 207 Sosiaaliturva ulkomaille tai Suomeen muutettaessa Omaisen kuoltua 020 692 208 Leskeneläke, lapseneläke, perhe-eläke Opiskelijan tuet 020 692 209 Opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus, korkoavustus, koulumatkatuki Sairastaminen 020 692 204 Sairaanhoitokorvaukset, lääkekorvaukset, sairauspäiväraha Työttömyysajan tuet 020 692 210 Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, koulutusajan tuet työttömälle Vammaistuet 020 692 211 Vammaistuet, eläkettä saavan hoitotuki, keliakiakorvaus Recommended Finland Oy. Edita Prima, Helsinki 2010