TURUN ALUEPROFIILI 2011

Juhani Pärtty TURUN ALUEPROFIILI 2011 Julkaisija: Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä Kaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 Turku

Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 TURUN SUURALUEET...8 2.1 Väestö Turun suuralueilla...8 2.1.2 Väestö 5-vuotisikäryhmittäin Turun suuralueilla 31.12.2010...8 2.1.3 Elävänä syntyneet Turun suuralueilla vuonna 2010...8 2.1.4 Alle kouluikäiset, nuoret aikuiset ja eläkeläiset Turun suuralueilla 31.12.2010... 11 2.1.5 Ruotsinkielisten osuus Turun suuralueilla 31.12.2010... 11 2.1.6 Muunkielisten osuus Turun suuralueilla 31.12.2010... 11 2.2 Asuntokunnat Turun suuralueilla... 12 2.2.1 Yhden henkilön ja viiden tai useamman henkilön asuntokunnat Turun suuralueilla 31.12.2009... 12 2.2.2 Asuntoväestö talotyypin mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009... 12 2.3 Asunnot Turun suuralueilla... 13 2.3.1 Asuntojen hallintaperuste Turun suuralueilla 31.12.2009... 13 2.4 Perheet Turun suuralueilla... 13 2.4.1 Yleistä perheistä ja lapsiperheistä Turun suuralueilla 31.12.2009... 13 2.4.2 Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä Turun suuralueilla 31.12.2010... 13 2.5 Väestön koulutusaste Turun suuralueilla... 14 2.5.1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 31.12.2009... 14 2.6. Työvoima, työpaikat ja työttömyys Turun suuralueilla... 14 2.6.1 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009... 14 2.6.2 Työpaikat Turun suuralueilla 31.12.2008... 14 2.6.2.1 Työpaikkojen prosenttiosuudet toimialoittain Turun suuralueilla... 14 2.6.2.2 Työpaikat Turun suuralueilla 31.12.2008... 15 2.6.3 Työttömyysasteet Turun suuralueilla 31.12.2009... 16 2.6.4 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot Turun suuralueilla 31.12.2009... 18 3 TURUN PIENALUEET... 19 3.1 Yleistä... 19 3.2 Väestö Turun pienalueilla... 19 3.2.1 Suurimmat pienalueet 31.12.2010... 19 3.2.2 Elävänä syntyneet Turun pienalueilla vuonna 2010... 19 3.2.3 Alle kouluikäiset Turun pianalueilla 31.12.2010... 19 3.2.4 Nuoret aikuiset (20 29 -vuotiaat) Turun pienalueilla 31.12.2010... 21 3.2.5 Yli 75-vuotiaat Turun pienalueilla 31.12.2010... 22 3.2.6 Ruotsinkielinen väestö Turun pienalueilla 31.12.2010... 22 3.2.7 Muunkieliset Turun pienalueilla 31.12.2010... 23 3.3 Asuntokunnat Turun pienalueilla... 25 3.3.1 Yleistä... 25 3.3.2 Yhden henkilön asuntokunnat Turun pienalueilla 31.12.2009... 25 3.3.3 Viiden tai useamman hengen asuntokunnat Turun pienalueilla 31.12.2009... 25 3.3.4 Asuntoväestö talotyypin mukaan Turun pienalueilla 31.12.2009... 25

3.4 Asuntojen hallintaperusteet Turun pienalueilla... 26 3.5 Perheet Turun pienalueilla... 27 3.5.1 Yleistä... 27 3.5.2 Yksilapsiset perheet Turun pienalueilla 31.12.2009... 27 3.5.3 Kolme tai useampilapsiset perheet Turun pienalueilla 31.12.2009... 28 3.5.4 Yksinhuoltajalapsiperheet Turun pienalueilla 31.12.2010... 28 3.6 Väestön koulutusaste Turun pienalueilla... 28 3.6.1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Turun pienalueilla 31.12.2009... 28 3.7 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun pienalueilla... 29 3.7.1 Yleistä... 29 3.7.2 Opiskelijat Turun pienalueilla 31.12.2009... 29 3.7.3 Eläkeläiset Turun pienalueilla 31.12.2009... 29 3.8 Työpaikat Turun pienalueilla... 30 3.8.1 Yleistä... 30 3.8.2 Maa-, metsä- ja kalatalous (A)... 30 3.8.3 Teollisuus (B, C, D, E)... 30 3.8.4 Rakentaminen (F)... 30 3.8.5 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemustoiminta (G, H, I)... 30 3.8.6 Informaatio ja viestintä (J)... 30 3.8.7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K)... 31 3.8.8 Kiinteistöalan toiminta (L)... 31 3.8.9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (M, N)... 31 3.8.10 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (O, P, Q)... 32 3.8.11 Muut palvelut (R, S, T, U)... 32 3.9 Veronalaiset tulot ja työttömyys Turun pienalueilla... 32 3.9.1 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot Turun pienalueilla 31.12.2009... 32 3.9.2 Työttömyysasteet Turun pienalueilla 31.12.2009... 34 4 Liitteet... 36

1 Johdanto Turun alueprofiili 2011-julkaisun tarkoituksena on tarkastella Turun alueita eri tilastomuuttujien avulla. Edellinen alueprofiili tehtiin Pasi Sirkiän toimesta vuonna 2002 ja tämä julkaisu pohjautuu vahvasti siihen. Suoraa vertailua edelliseen julkaisuun ei kuitenkaan voida tehdä, sillä Turun tilastoaluejako muuttui vuonna 2005. Tilastoaineistona Alueprofiilissa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja, jotka ovat suurimmaksi osaksi vuosilta 2009 ja 2010. Teemakarttojen pohjana on käytetty Turun kaupungin aluejakokarttoja sekä opaskarttapohjaa. Tämän julkaisun aihepiireinä ovat väestö, asuntokunnat, asunnot, perheet, väestön pääasiallinen toiminta, koulutus, työllisyys (työpaikat ja työttömyysasteet) sekä valtionveronalaiset tulot. Aluejakona on käytetty vuonna 2005 voimaan tullutta Turun kaupungin osa-aluejakoa. Tämän jaottelun mukaan Turku on jaettu yhdeksään suuralueeseen (kartta 1,sivu 6) sekä 134 pienalueeseen (kartta 2, sivu 7). Eri ilmiöitä tarkastellaan tässä julkaisussa ensin suuralueittain ja toisessa osassa pienalueittain. Julkaisun lopussa on liitteinä tilastot edellä käsitellyistä asioista kaikkien pien- ja suuralueiden osalta. 5

6

7

2 TURUN SUURALUEET 2.1 Väestö Turun suuralueilla Turun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 177 326 asukasta, joista naisia oli 52,7 prosenttia (93 497) ja miehiä 47,3 prosenttia (83 829). Suurin alue asukasluvulla mitattuna oli Keskustan suuralue ja pienin Maaria-Paattinen. Suuralueittaiset asukasmäärät ja muutos vuodesta 2005 näkyvät taulukosta 2.1 sekä kuviosta 2.1. 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 8 Pansio-Jyrkkälä 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen Tuntematon 24130 23202 19361 20564 19 513 20330 18401 18006 14623 14258 9599 9362 8181 9305 8752 9 155 3847 3608 48461 49536 0 20000 40000 60000 2010 2005 Taulukko Kuva 2.2. Elävänä 2.2 Turun syntyneet väestö Turun suuralueilla 5-vuotisikäryhmittäin vuonna 2010 31.12.2010. Tilastotiedot: Tilastokeskus Alue Äidin ikä Koko Turku Kaikki ikäluokat (177326) 31.12.2010 0-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45+ Koko Turku Miehet 1 999 48 Naiset 309 647 700 237 55 3 85-80 - 84 528 6 54 189 190 68 19 2 2 Hirvensalo-Kakskerta 75-79 110 1 3 30 44 24 8 0 70-74 3 Skanssi-Uittamo 65-69 232 9 27 66 97 27 6 0 60-64 4 Varissuo-Lauste 55-59 230 9 61 71 59 26 3 1 5 Nummi-Halinen 50-54 45-49 242 5 45 79 81 24 8 0 40-44 143 2 30 48 49 12 2 0 35-39 30-34 252 5 37 81 95 31 3 0 8 Pansio-Jyrkkälä 25-29 20-24 115 8 32 36 27 9 3 0 9 Maaria-Paattinen 15-19 10-14 135 3 18 42 55 14 3 0 5-9 0-4 Ikä (v.) 10000 5000 0 5000 10000 8 Taulukko 2.1. Väestö Turun suuralueilla 31.12.2010 ja 31.12.2005 Alue Koko väestö 2010 Miehet Naiset Koko väestö 2005 Muutos % Koko Turku 177 326 83 829 93 497 174 868 1,4 49 536 22 226 27 310 48 461 2,2 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 305 4 553 4 752 8 181 13,7 3 Skanssi-Uittamo Kuva 2.1 Väestö 23 202 Turun 10 suuralueilla 553 12 649 31.12.2010 24 130-3,8 ja 31.12.2005 4 Varissuo-Lauste 18 006 8 615 9 391 18 401-2,1 5 Nummi-Halinen 20 330 10 109 10 221 19 51348461 4,2 49536 2.1.2 Väestö 5-vuotisikäryhmittäin Turun suuralueilla 14 258 6 658 7 600 24130 3 Skanssi-Uittamo 14 623-2,5 23202 31.12.2010 20 564 9 622 10 19361 942 19 361 6,2 20564 Suuralueiden ikärakenteet vaihtelevat Turussa melko 8 Pansio-Jyrkkälä 19 513 5 Nummi-Halinen 9 362 4 660 4 702 9 599-2,5 20330 paljon. Väestöpyramidit (kuviot 2.2) havainnollistavat hyvin väestörakenteen alueittaisia eroja ja niistä saa melko 14623 9 Maaria-Paattinen 18401 4 Varissuo-Lauste 9 155 4 664 18006 4 491 8 752 4,6 Lähde: 6 Tilastokeskus Runosmäki-Raunistula 14258 nopeasti kuvan eri alueiden ikärakenteesta. Muodoltaan 9599 samankaltaiset pyramidit olivat Keskustan ja Nummi- 8 Pansio-Jyrkkälä 9362 8181 Halisen suuralueilla, mistä näkyy nuorten aikuisten 2 Hirvensalo-Kakskerta 9305 2.1.3 Elävänä syntyneet Turun suuralueilla vuonna 2010 (20 29-vuotiaiden) suuri enemmyys muihin ikäluokkiin 8752 9 Maaria-Paattinen 9 155 verrattuna. Päinvastainen rakenne löytyy puolestaan Hirvensalo-Kakskerran suuralueelta jossa nuorten aikuisten Suuraluevertailussa eniten vauvoja syntyi Keskustan Turussa syntyi vuonna 2010 3847 kaikkiaan 1 999 henkilöä. Tuntematon 3608 ikäluokka on melko pieni. alueelle ja vähiten Hirvensalo-Kakskerran 0 20000 40000 alueelle. 60000Syn- nyttäneiden ikäluokkavertailussa eniten synnyttivät 30 34-vuotiaat naiset. Synnyttäneet 2010 2005 suuralueittain ja ikäluokittain ovat nähtävissä taulukosta 2.2. Kuvio 2.1 Väestö Turun suuralueilla 31.12.2010 ja 31.12.2005 Kuva 2.1 Väestö Turun suuralueilla 31.12.2010 ja 31.12.2005. Tilastotiedot: Tilastokeskus Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuvio Kuva 2.2 Turun 2.2 väestö Turun 5-vuotisikäryhmittäin väestö 5-vuotisikäryhmittäin 31.12.2010 31.12.2010. Tilast Lähdetiedot: Tilastokeskus. Lähdetiedot: Tilastokeskus. Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Koko Turku (177326) 31.12.2010 Miehet Naiset 10000 5000 0 5000 10000

Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 (49536) 31.12.2010 Miehet Naiset 5000 2500 0 2500 5000 Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 4 Varissuo-Lauste (18006) 31.12.2010 Miehet Naiset 1000 500 0 500 1000 Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2 Hirvensalo (9305) 31.12.2010 Miehet Naiset 600 400 200 0 200 400 600 Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 5 Nummi-Halinen (20330) 31.12.2010 Miehet Naiset 1800 1200 600 0 600 1200 1800 Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 3 Skanssi-Uittamo (23202) 31.12.2010 Miehet Naiset 1000 500 0 500 1000 Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 (14258) 31.12.2010 Miehet Naiset 800 400 0 400 800 9

Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 (20564) 31.12.2010 Miehet Naiset 1000 500 0 500 1000 Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Tuntematon (3608) 31.12.2010 Miehet Naiset 300 200 100 0 100 200 Ikä (v.) Ikä (v.) 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 8 Pansio-Jyrkkälä (9362) 31.12.2010 Miehet Naiset 500 250 0 250 500 9 Maaria-Paattinen (9155) 31.12.2010 Miehet Naiset 400 200 0 200 400 Kuva 2.3. 0-6-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 31.12.2010. Läh Kuva 2.4. 20-29-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 31.12.2010. L 2 Hirvensalo-Kakskerta 10,5 % 9 Maaria-Paattinen 9,9 % 4 Varissuo-Lauste 8,2 % 8 Pansio-Jyrkkälä 8,0 % 5 Nummi-Halinen 7,6 % 3 Skanssi-Uittamo 6,5 % Koko Turku 6,5 % 6,4 % 6,1 % 4,0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 29,2 % 5 Nummi-Halinen 27,7 % Koko Turku 19,0 % 13,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 13,7 % 4 Varissuo-Lauste 13,4 % 3 Skanssi-Uittamo 13,3 % 13,1 % 9 Maaria-Paattinen 9,3 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 10

2.1.4 Alle kouluikäiset, nuoret aikuiset ja eläkeläiset Turun suuralueilla 31.12.2010 Tarkasteltaessa Turun väestörakennetta otettiin tutkimuskohteiksi 0-6-vuotiaat eli alle kouluikäiset, 20 29-vuotiaat sekä yli 75-vuotiaat. Suhteellisesti eniten alle kouluikäisiä oli Hirvensalo- Kakskerran suuralueella (10,5 %), mikä näkyy kuviossa 2.3. Prosentuaalisesti vähiten 0-6-vuotiaita oli Keskustan alueella (4,0 %), koko Turun lukeman ollessa 6,5 prosenttia. Nuorten aikuisten eli 20 29-vuotiaiden osalta (kuvio 2.4) prosentuaalisesti suurimmaksi alueeksi nousi Keskustan suuralue (29,2 %). Nummi-Halisen suuralue oli listalla toisena (27,7 %). Suhteessa vähiten 20 29-vuotiaita oli Hirvensalo-Kakskerran (6,3 %) ja Maaria-Paattisen (9,3 %) suuralueilla. Tarkasteltaessa yli 75-vuotiaita (kuvio 2.5) prosentuaalisesti suurimmaksi alueeksi nousi Skanssi-Uittamon suuralue (11,6 %). Suhteellisesti vähiten yli 75-vuotiaita oli Hirvensalo-Kakskerran suuralueella (3,7 %) koko Turun lukeman ollessa 8,9 prosenttia. 2.1.5 Ruotsinkielisten osuus Turun suuralueilla 31.12.2010 Kuviosta 2.6 on nähtävissä ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus koko väestöstä suuralueittain. Suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä asui Keskustan suuralueella (9,0 %). Yli viiden prosentin osuuteen nousivat myös Hirvensalo-Kakskerta (6,8 %) sekä Skanssi-Uittamo (6.6 %). Vähiten ruotsinkielisiä oli Maaria-Paattisen suuralueella, jossa heitä oli vain 1,4 prosenttia koko väestöstä. 2.1.6 Muunkielisten osuus Turun suuralueilla 31.12.2010 Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä asui eniten Varissuo-Lausteen suuralueella (kuvio 2.7 ja taulukko 2.4), jossa heitä oli 24,9 prosenttia koko väestöstä. Toiseksi eniten muunkielisiä oli Pansio-Jyrkkälän suuralueella (11,4 %) ja yli kymmenen prosentin osuuteen nousi myös Nummi-Halisen suuralue (10,5 %). Suhteellisesti vähiten muunkielisiä oli Hirvensalo-Kakskerrassa (2,6 %). Myös Länsikeskuksen (3,1 %) ja Keskustan suuralueilla (3,5 %) muunkielisten osuus koko väestöstä jäi pieneksi. Taulukko 2.3. 0-6-vuotiaat Turun suuralueilla 31.12.2010 Alue Koko väestö 0-6-v. % Koko Turku 177 326 11 478 6,5 % 49 536 2 001 4,0 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 305 979 10,5 % 3 Skanssi-Uittamo 23 202 1 519 6,5 % 4 Varissuo-Lauste 18 006 1 474 8,2 % 5 Nummi-Halinen 20 330 1 536 7,6 % 14 258 869 6,1 % 20 564 1 321 6,4 % 8 Pansio-Jyrkkälä 9 362 748 8,0 % 9 Maaria-Paattinen 9 155 905 9,9 % 305 - - 34 9 250 - - 29 4 20-24 15-19300 10-14 200 100 0 100 200 5-9 Kuvio 2.3. 0-6-vuotiaat 0-4 (%) Turun suuralueilla 31.12.2010 Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.3. 0 300-6-vuotiaat 200 (%) 100Turun 0suuralueilla 100 200 31.12.2010. Lähd 2 Hirvensalo-Kakskerta 10,5 % Kuva 92.3. Maaria-Paattinen 0-6-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 9,9 % 31.12.2010. Lähd 4 Varissuo-Lauste 8,2 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 10,5 % 8 Pansio-Jyrkkälä 8,0 % 9 Maaria-Paattinen 9,9 % 5 Nummi-Halinen 7,6 % 4 Varissuo-Lauste 8,2 % 3 Skanssi-Uittamo 6,5 % 8 Pansio-Jyrkkälä 8,0 % Koko Turku 6,5 % 5 Nummi-Halinen 7,6 % 3 Skanssi-Uittamo 6,4 % 6,5 % 6,1 % Koko Turku 6,5 % 4,0 % 6,4 % 0 % 5 % 6,1 % 10 % 15 % 4,0 % Kuva 2.4. 20-29-vuotiaat 0 % (%) Turun 5 % suuralueilla 10 % 1531.12.2010. % Lä Kuvio 2.4. 20-29-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 31.12.2010 29,2 % Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.4. 5 Nummi-Halinen 20-29-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 27,7 % 31.12.2010. Lä Koko Turku 19,0 % 29,2 % 13,7 % 5 Nummi-Halinen 27,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 13,7 % Koko Turku 19,0 % 4 Varissuo-Lauste 13,4 % 13,7 % 3 Skanssi-Uittamo 13,3 % 8 Pansio-Jyrkkälä 13,7 % 4 Varissuo-Lauste 13,1 % 13,4 % 9 Maaria-Paattinen 9,3 % 3 Skanssi-Uittamo 13,3 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,3 % 13,1 % 9 Maaria-Paattinen 0 % 10 9,3 % % 20 % 30 % 40 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 2.5. Yli 75-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 31.12.2010 Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.5. Yli 75-vuotiaat (%) Turun suuralueilla 31.12.2010. Läh 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 4 Varissuo-Lauste 5 Nummi-Halinen 8 Pansio-Jyrkkälä 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 5,1 % 4,8 % 3,7 % 5,7 % 5,2 % 10,2 % 8,9 % 11,6 % 11,4 % 10,9 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kuva 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla 31.12.20 11 9,0 %

9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 2 Hirvensalo-Kakskerta 4,8 % 3,7 % 3,7 % 0 % 0 % 5 % 5 % 10 % 10 % 15 % 15 % Kuvio 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla 31.12.2010 Kuvio 2.8. Yhden henkilön asuntokunnat (%) Turun suuralueilla 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla 31.12.2010. Kuva 2.8. Lähdetiedot: Yhden henkilön Tilastokeskus. asuntokunnat (%) Turun suuralueilla 3 Kuva 2.6 Ruotsinkielinen väestö (%) Turun suuralueilla 31.12.2010. Kuva 2.8. Lähdetiedot: Yhden henkilön Tilastokeskus. asuntokunnat (%) Turun suuralueilla 3 9,0 % 61,9 % 9,0 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,8 % 61,9 % 51,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 6,8 % 3 Skanssi-Uittamo 6,6 % Koko Turku 51,4 50,6 % 3 Skanssi-Uittamo 6,6 % Koko Turku 50,6 % Koko Turku 5,3 % 3 Skanssi-Uittamo 49,6 Koko Turku 5,3 % 3 Skanssi-Uittamo 49,6 % 5 Nummi-Halinen 4,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 47,4 5 Nummi-Halinen 4,7 % 8 Pansio-Jyrkkälä 47,4 % 3,2 % 46,0 3,2 % 46,0 % 4 Varissuo-Lauste 2,2 % 5 Nummi-Halinen 46,0 4 Varissuo-Lauste 2,2 % 8 Pansio-Jyrkkälä 2,1 % 4 5 Varissuo-Lauste Nummi-Halinen 46,0 45,3 % 8 Pansio-Jyrkkälä 2,1 % 4 Varissuo-Lauste 45,3 % 2,0 % 9 Maaria-Paattinen 27,5 % 2,0 % 9 Maaria-Paattinen 27,5 % 9 Maaria-Paattinen 1,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 18,8 % 9 Maaria-Paattinen 1,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 18,8 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Kuvio Kuva 2.7. 2.7. Muunkielinen Muunkielinen väestö (%) Turun väestö suuralueilla (%) Turun 31.12.2010 suuralueilla 31.12.2010. Kuvio Kuva 2.9. Viiden 2.9. Lähdetiedot: Viiden tai useamman tai Tilastokeskus. useamman henkilön asuntokunnat henkilön (%) Turun asuntokunnat suuralueilla (%) Turu Lähdetiedot: Kuva Tilastokeskus. 2.7. Muunkielinen väestö (%) Turun suuralueilla 31.12.2010. 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuva 2.9. Viiden tai Tilastokeskus. useamman henkilön asuntokunnat (%) Turun 4 Varissuo-Lauste 24,9 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 9,1 % 4 Varissuo-Lauste 24,9 % 8 Pansio-Jyrkkälä 11,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 6,9 % 9,1 % 8 Pansio-Jyrkkälä 11,4 % 9 Maaria-Paattinen 6,9 % 5 Nummi-Halinen 10,5 % 4 Varissuo-Lauste 4,7 % 5 Nummi-Halinen 10,5 % 4 Varissuo-Lauste Koko Turku 7,6 % 3,7 4,7 % % 8 Pansio-Jyrkkälä Koko Turku 7,6 % 8 6,7 % 5 Pansio-Jyrkkälä 3,7 % Nummi-Halinen 3,4 6,7 % 5 Nummi-Halinen 3,4 % 3 Skanssi-Uittamo 4,4 % Koko Turku 2,7 % 3 Skanssi-Uittamo 4,4 % 9 Maaria-Paattinen 4,2 % 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 2,7 2,6 % 9 Maaria-Paattinen 4,2 % 3 Skanssi-Uittamo 2,6 % 3,5 % 2,5 3,5 % 3,1 % 2,2 2,5 % 3,1 % 2,2 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 2,6 % 0,8 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 2,6 % 0,8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 5 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 5 % 10 % Taulukko 2.4. Muunkieliset Turun suuralueilla 31.12.2010 Alue Koko väestö Muunkieliset % Koko Turku 177 326 13 447 7,6 % 49 536 1 724 3,5 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 305 245 2,6 % 3 Skanssi-Uittamo 23 202 1 010 4,4 % 4 Varissuo-Lauste 18 006 4 486 24,9 % 5 Nummi-Halinen 20 330 2 137 10,5 % 14 258 955 6,7 % 20 564 636 3,1 % 8 Pansio-Jyrkkälä 9 362 1 063 11,4 % 9 Maaria-Paattinen 9 155 384 4,2 % 2.2 Asuntokunnat Turun suuralueilla 2.2.1 Yhden henkilön ja viiden tai useamman henkilön asuntokunnat Turun suuralueilla 31.12.2009 Koko Turun alueella oli Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 94 329 asuntokuntaa. Suuralueittaisessa vertailussa eniten yhden henkilön asuntokuntia (kuvio 2.8) oli Kes- Kuva 2.10. Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralue kustan Kuva 2.10. suuralueella, Asuntoväestö jossa niitä talotyypin oli peräti mukaan 61,9 prosenttia (%) Turun suuraluei 9 Maaria-Paattinen kaikista asuntokunnista. Vähiten yhden henkilön asuntokuntia oli Pansio-Jyrkkälä Hirvensalo-Kakskerran suuralueella, jossa niitä 9 8 Maaria-Paattinen oli 18,8 8 prosenttia Pansio-Jyrkkälä kaikista asuntokunnista. Myös Maaria- Paattisen osuus (27,5 %) oli selvästi koko Turun keskiarvoa (50,6 %) pienempi. 5 Nummi-Halinen Vastaavasti 5 Nummi-Halinen viiden tai useamman henkilön asuntokuntien suuraluevertailussa (kuvio 2.9) Hirvensalo-Kakskerta 4 Varissuo-Lauste 4 3 Varissuo-Lauste oli selvästi Skanssi-Uittamo suurin 9,1 prosentin osuudellaan. Myös Maaria-Paattisen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo osuus (6,9 %) oli selvästi keskiarvoa (2,7 %) korkeampi. 2 Hirvensalo-Kakskerta Selvästi vähiten suurperheitä oli Keskustan suuralueella, jossa niitä oli vain 0,8 prosenttia. 1 Koko Keskusta Turku 2.2.2 Asuntoväestö Koko Turku talotyypin mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009 0 % 20 40 60 80 100 Erillinen pientalo 0 % 20 % 40 % Rivi- 60 tai % ketjutalo 80 % 100 % Edellä tarkasteltiin Erillinen Asuinkerrostalo pientalo suuralueita % asuntokuntien % Rivi- Muu tai tai % ketjutalo tuntematon % koon % mukaan. Tässä Asuinkerrostalo kappaleessa niitä tarkastellaan Muu tai tuntematon talotyypin mukaan. Talotyypin jaottelusta (kuvio 2.10 ja 2.11) näkyy selvästi, että Keskustan suuralue koostuu suurimmaksi osaksi asuinkerrostaloista, kun taas Hirvensalo-Kakskerta koostuu suurimmaksi osaksi erillisistä pientaloista ja rivi/ ketjutaloista. 12

0,8 % 2,2 % 13 Kuva 2.11 Asuntoväestö talotyypin mukaan (2-jako) Turun suural 0,8 % 0 % 5 % 10 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 0 % 5 % 10 % 9 Maaria-Paattinen Kuvio 2.10. Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Turun 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Tu Kuvio 2.10. Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla 31.12.2009. Lähdetiedot: Lähdetiedot: Tilastokeskus. Tilastokeskus. Kuvio 2.10. Asuntoväestö talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla 31.12.2009. 5 Nummi-Halinen Lähdetiedot: Tilastokeskus. 9 Maaria-Paattinen 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 98 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä 7 Koko Länsikeskus Turku 8 Pansio-Jyrkkälä 4 Varissuo-Lauste 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 8 4 Pansio-Jyrkkälä Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste 5 Nummi-Halinen Koko Turku 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä Pientalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Koko Turku 0 % 50 % 100 % Koko Turku 0 % 20 40 60 80 100 Kuva 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Erillinen pientalo 0 % % 20 % 40 Rivi- tai % 60ketjutalo % 80 100 % Omistusasunto Vuokra-asunto Asuinkerrostalo Erillinen pientalo % Muu % Rivi- tai % tuntematon ketjutalo % % 9 Maaria-Paattinen Asumisoikeusasunto Muu/tuntematon Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon 2 Hirvensalo-Kakskerta Kuvio Kuvio 2.11 2.11 Asuntoväestö Asuntoväestö talotyypin mukaan talotyypin (%) Turun mukaan suuralueilla (%) Turun suuralueilla 31.12.2009. Lähdetiedot: Tilastokeskus. 31.12.2009 Keskustan suuralueella oli suhteellisesti eniten yksilapsisia perheitä (61 %). Toiseksi eniten yhden lapsen perhei- Kuvio 2.11 Lähdetiedot: Asuntoväestö Tilastokeskus. talotyypin mukaan (%) Turun suuralueilla 31.12.2009. Lähdetiedot: Tilastokeskus. 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo tä oli Pansio-Jyrkkälän suuralueella, jossa prosenttiosuus 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 4 Varissuo-Lauste oli 52,2 prosenttia. Vähiten yhden lapsen perheitä oli 9 Maaria-Paattinen Koko Turku 5 Nummi-Halinen 3 5 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 4 Varissuo-Lauste Koko Turku 4 Varissuo-Lauste yli nelilapsisten perheiden määrä ylitti Turun keskiarvon Vuokra-asunto 8 Pansio-Jyrkkälä Omistusasunto (5,3 %). (Kuvio 2.13) 8 Pansio-Jyrkkälä Asumisoikeusasunto Muu/tuntematon 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvio 2.13. Lapsiperheiden alle 18-vuotiaiden lasten määrä Turun suuralueilla Kuva 31.12.2009 2.13. Lähdetiedot: Perheiden Tilastokeskus. alle 18-vuotiaiden lapsiluku Turun suuralue 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Pientalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Pientalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon 8 Pansio-Jyrkkälä Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009. Lähdetiedot: Tilastokeskus. Kuvio 2.12 Vakinaisesti asutut asunnot hallintaperusteen mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009. Lähdetiedot: Tilastokeskus. 9 Maaria-Paattinen 3 Skanssi-Uittamo 2.3 Asunnot Turun suuralueilla 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 2.3.1 Asuntojen hallintaperuste Turun suuralueilla 31.12.2009 3 Skanssi-Uittamo Tarkasteltaessa asuntojen hallintaperusteita suuralueittain (kuvio 4 3 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 2.12), suhteellisesti eniten omistusasuntoja oli Maaria-Paattisissa 4 Varissuo-Lauste Koko Turku (75,7 %), Hirvensalo-Kakskerrassa (73,1 %) ja Länsikeskuksessa 1 Koko Keskusta Turku (67,4 %). Suhteessa vähiten omistusasuntoja 5 Nummi-Halinen oli Pansio-Jyrkkälässä (41,2 %), opiskelijavaltaisessa 85 Pansio-Jyrkkälä Nummi-Halinen Nummi-Halisissa (41,6 %) sekä Keskustassa, jossa 43,1 prosenttia asunnoista oli omistusasuntoja. 8 Pansio-Jyrkkälä 0 % 50 % 100 % 2.4 Perheet Turun suuralueilla Omistusasunto 0 % 50 % 100 % Vuokra-asunto 2.4.1 Yleistä Asumisoikeusasunto Omistusasunto perheistä ja lapsiperheistä Muu/tuntematon Vuokra-asunto Turun suuralueilla 31.12.2009 Asumisoikeusasunto Muu/tuntematon Turussa oli vuoden 2009 lopussa 16 146 lapsiperhettä. Lapsiperheeksi on tässä luokiteltu perheet, joissa on yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi. Lähempään tarkasteluun tässä julkaisussa on otettu yksilapsiset perheet, yli neljän lapsen perheet ja yksinhuoltajalapsiperheet. puolestaan Hirvensalo-Kakskerran suuralueella (37,4 %). Lapsiperheistä yli neljän lapsen perheiden suhteellinen 5 Nummi-Halinen osuus oli koko Turussa 3,1 prosenttia. Suhteellisesti suurin osuus 8 Pansio-Jyrkkälä yli neljän lapsen perheistä oli Varissuo-Lausteen suuralueella, jossa 4+ lapsiperheiden 0 % 50 prosenttiosuus % 100 % kaikista lapsiperheistä oli 5,7. Myös Hirvensalo-Kakskerrassa Koko Turku 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 0 % 50 % 100 % 1 alle 18-v. lapsi 2 alle 18-v. lasta 3 alle 18-v. lasta 4+ alle 18-v 2.4.2 Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä Turun suuralueilla 31.12.2010 Yksinhuoltajalapsiperheitä oli eniten Pansio-Jyrkkälän suuralueella (kuvio 2.14), jossa yli kolmannes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Suhteessa vähiten yksinhuoltajalapsiperheitä oli Hirvensalo-Kakskerran (16,0 %) ja Maaria-Paattisen (17,4 %) suuralueilla.

Kuvio 2.14. Yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia Turun suuralueilla 31.12.2010 Lähdetiedot: Tilastokeskus. 8 Pansio-Jyrkkälä 2.5 Väestön koulutusaste Turun suuralueilla 2.5.1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 8 vuotta Pansio-Jyrkkälä täyttäneestä väestöstä 31.12.2009 34 % Väestön koulutusasteen alueittaiseksi mittariksi 32 on % valittu korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 32 % vuotta täyttäneestä väestöstä (kuvio 2.15). Eniten korkeaasteen 4 tutkinnon Varissuo-Lauste suorittaneita oli Hirvensalo-Kakskerran 31 % suuralueella 3 Skanssi-Uittamo (45,1 %). Toiseksi eniten tutkinnon 29 suorittaneita oli Keskustan suuralueella (35,5 %) ja kolmanneksi % eniten Skanssi-Uittamon Koko Turku suuralueella (33,8 %). 27 % 26 % Vähiten korkea-asteen suorittaneita oli Pansio-Jyrkkälän suuralueella, 5 Nummi-Halinen jossa tutkinnon suorittaneita 25 oli % 14,1 prosenttia. 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Kuvio 2.15 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun suuralueilla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. 8 Pansio-Jyrkkälä Kuva 2.15. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun suuralueilla 15 vuotta täyttäneestä väe 4 Varissuo-Lauste 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen Koko Turku 9 Maaria-Paattinen 17 % 17 % 22,1 % 32,8 % 31,3 % 35,5 % 33,8 % 32,3 % 30,6 % 30,1 % 33,5 % 45,1 % 2.6 Työvoima, työpaikat ja työttömyys Turun suuralueilla 2.6.1 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009 Pääasiallisen toiminnan mukaisessa luokittelussa väestö on tässä jaettu kuuteen eri luokkaan. Ryhmät ovat: 4 Varissuo-Lauste 30,8 % 1. työlliset 3 Skanssi-Uittamo 30,5 % 2. työttömät Koko Turku 27,1 % 3. 0 14 -vuotiaat 4. opiskelijat, koululaiset 5 Nummi-Halinen 24,5 % 5. eläkeläiset 2 Hirvensalo-Kakskerta 45,1 % 23,3 % 6. muut 35,5 % Näistä ryhmistä työvoiman muodostavat työlliset ja työttömät. 3 Muut Skanssi-Uittamo kuuluvat työvoiman ulkopuolella 33,8 % oleviin 9 Maaria-Paattinen 17,4 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 16,0 % ryhmiin. 5 Nummi-Halinen 32,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Opiskelijoita oli vuoden 2009 lopulla suhteessa 30,6 % eniten Nummi-Halisen suuralueella (16,7 %), jossa mm. Ylioppilaskylä sijaitsee. Vertailussa toinen opiskelijoiden suosi- Koko Turku 30,1 % ma alue 9 oli Maaria-Paattinen Keskustan suuralue (10,9 %) 22,1 % 22,0 % Eläkeläisiä oli suhteessa eniten Runosmäki-Raunistulan Kuva 2.14. Yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä, joissa (28,9 alle 18-vuotiaita %) 4 Varissuo-Lauste ja Länsikeskuksen lapsia Turun suuralueilla 20,6 (28,3 % 31%). Prosentuaalisesti 8 Pansio-Jyrkkälä vähiten eläkeläisiä oli Hirvensalo-Kakskerran 14,1 % suuralueella, jossa heidän suhteellinen osuutensa oli 14,1 prosenttia. (Kuvio 2.16) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuvio 2.16. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 3 Turku 5 Nummi-Halinen 0 % 50 % 100 % Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut Kuvio 2.18. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla 3 2.6.2 Työpaikat Turun suuralueilla 31.12.2008 2.6.2.1 Työpaikkojen A Maa-, prosenttiosuudet metsä, ja kalatalous toimialoittain Turun suuralueilla 22,0 % Kuviosta 9 Maaria-Paattinen 2.17 nähdään työpaikkojen toimialoittaiset 198pro- senttiosuudet 4 Varissuo-Lauste 20,6 % 5 Nummi-Halinen Turun suuralueilla. 43 Toimialaluokituksena 8 Pansio-Jyrkkälä 14,1 % on tässä käytetty TOL 2008 toimialaluokitusta. Suhteellisesti mitattuna suurin osa Turun työpaikoista on yhteis- 27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % kunnallisten palvelujen (luokat 17 O, P, Q) parissa (32,8 %). Toiseksi suurin luokka oli kaupan, 13 kuljetuksen ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan luokat (G, H, I) 23,1 prosentilla. Kolmanneksi 31.12.2009. suurin Lähdetiedot: 12 Kuva 2.16. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Turun suuralueilla 2 Hirvensalo-Kakskerta luokka oli Teollisuus Tilasto (B, C, D, E) 15 prosentilla. 3 Skanssi-Uittamo 11 4 Varissuo-Lauste 6 14 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä 0

2 Hirvensalo-Kakskerta 41 Kuvio 2.17 Alueella työssäkäyvät (työpaikat) toimialoittain (%) Turun suuralueilla 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus 100 % 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 F Rakentaminen 90 % 1858 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 9 Maaria-Paattinen 8 Pansio-Jyrkkälä 2 Hirvensalo-Kakskerta 736 720 662 515 401 343 315 130 0 500 1000 1500 2000 0 % 8 Pansio- Jyrkkälä 4 Varissuo- Lauste 2.6.2.2 Työpaikat Turun suuralueilla 31.12.2008 Seuraavissa kuvissa on esitetty jokainen toimialaluokka ja miten niiden työpaikat ovat jakautuneet absoluuttisesti Turun eri suuralueille (Kuviot 2.18). Tarkasteluissa on otettava huomioon se, että monien yritysten toimistot sijaitsevat keskustan alueella, mikä lisää keskustan osuutta Kuva 2.18. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla 31.12 Kuva 2.18. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla 31.12 Kuvio 2.18. Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Turun suuralueilla 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. A Maa-, metsä, ja kalatalous A Maa-, metsä, ja kalatalous 9 Maaria-Paattinen 9 Maaria-Paattinen 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 48 Varissuo-Lauste Pansio-Jyrkkälä 11 12 611 06 1727 13 17 13 12 2743 198 8 Pansio-Jyrkkälä 0 0 50 100 150 200 250 0 50 100 150 200 250 B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta ja louhinta B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta ja louhinta 8 Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 9 Maaria-Paattinen 49 Varissuo-Lauste Maaria-Paattinen 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo 2 Hirvensalo-Kakskerta 7 Länsikeskus 597 1035 437 597 41437 3 Skanssi- Uittamo 2 Hirvensalo- Kakskerta 6 Runosmäki- Raunistula 1114 2151 1044 1114 1044 1035 2151 2366 5074 2 Hirvensalo-Kakskerta 041 1000 2000 3000 4000 5000 6000 43 2366 198 5074 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 F Rakentaminen 5 Nummi- Halinen 9 Maaria- Paattinen A Maa-, Metsä- ja Kalatalous B,C,D,E Teollisuus; Kaivostoiminta ja Louhinta; Muu teollinen toiminta F Rakentaminen G,H,I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M,N Ammatillinen, Tieteellinen ja Tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta O,P,Q Julkinen hallinto ja Maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut R,S,T,U Muut palvelut X Toimiala tuntematon 15 G,H,I Tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja varastointi; majoitus- ja G,H,I Tukku- ja vähittäiskauppa; kuljetus ja ravitsemustoiminta varastointi; majoitus- ja ravitsemustoiminta 5 7 Nummi-Halinen Länsikeskus 9 5 Maaria-Paattinen Nummi-Halinen 9 Maaria-Paattinen 8 Pansio-Jyrkkälä 38 Skanssi-Uittamo Pansio-Jyrkkälä 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 2 Hirvensalo-Kakskerta 4 Varissuo-Lauste 5 Nummi-Halinen 35 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 4 Varissuo-Lauste 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä 4039 1838 4039 1352 1838 1352 1254 1016 1254 758 1016 585 758 205 585 10319 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 J Informaatio ja viestintä 93 143 21 93 21 20 20 7 258583 207 258 143 207 583 2219 0 500 1000 1500 2000 2500 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 43 Varissuo-Lauste Skanssi-Uittamo 4 Varissuo-Lauste 20 16 816 10319 2 Hirvensalo-Kakskerta 0 205 2000 4000 6000 8000 10000 12000 J Informaatio ja viestintä 2219 8 Pansio-Jyrkkälä 07 500 1000 1500 2000 2500 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta merkittävästi, vaikka työntekijöiden työpisteet sijaitsisivat fyysisesti muilla suuralueilla. 1149 5 Nummi-Halinen 803 1149 Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat sijoittuvat pääosin Maaria-Paattisten 5 Nummi-Halinen suuralueelle 72 (198803 kpl), mikä kuvastaa alueen 9 Maaria-Paattinen maaseutumaista 26 72 luonnetta. Toiseksi eniten alan työpaikkoja oli Nummi-Halisen suuralueella (43 kpl) 93 Maaria-Paattinen Skanssi-Uittamo 26 20 ja kolmanneksi eniten Keskustan suuralueella (27 kpl),

8 Pansio-Jyrkkälä 7 0 500 1000 1500 2000 2500 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta O,P,Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut 5 Nummi-Halinen 9 Maaria-Paattinen 3 Skanssi-Uittamo 4 Varissuo-Lauste 2 Hirvensalo-Kakskerta 8 Pansio-Jyrkkälä 72 26 20 16 8 8 7 803 1149 3 Skanssi-Uittamo 8 Pansio-Jyrkkälä 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 Maaria-Paattinen 1809 977 866 846 763 742 575 411 23267 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 0 5000 10000 15000 20000 25000 L Kiinteistöalan toiminta L Kiinteistöalan toiminta R,S,T,U Muut palvelut 691 691 3 Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo 118 118 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 69 69 8 Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä 65 65 4 Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste 37 37 35 35 23 23 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 2 Hirvensalo-Kakskerta 9 9 Maaria-Paattinen 4 9 Maaria-Paattinen 4 0 200 400 600 800 0 200 400 600 800 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 3 Skanssi-Uittamo 8 Pansio-Jyrkkälä 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3212 289 204 198 184 164 70 67 57 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 M,N Am matillinen, tieteellinen ja tekninen M,N Am matillinen, tieteellinen ja tekninen toim inta; Hallinto ja tukipalvelutoim inta toim inta; Hallinto ja tukipalvelutoim inta 6623 6623 696 696 8 Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä 481 481 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 410 410 3 Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo 397 397 327 327 9 Maaria-Paattinen 9 Maaria-Paattinen 309 309 4 Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste 305 305 2 Hirvensalo-Kakskerta 112 2 Hirvensalo-Kakskerta 112 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 O,P,Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen O,P,Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys ja sosiaalipalvelut 23267 23267 3 Skanssi-Uittamo 3 Skanssi-Uittamo 1809 1809 977 977 8 Pansio-Jyrkkälä 8 Pansio-Jyrkkälä 866 866 5 Nummi-Halinen 5 Nummi-Halinen 846 846 763 Teollisuuden työpaikoista suurin osa (5 074 kpl) sijoittuu Pansio-Jyrkkälän suuralueelle, jossa telakan osuus oli merkittävä. Seuraavaksi eniten teollisuuden työpaikkoja oli Keskustan suuralueella (2 366 kpl) ja kolmanneksi eniten Nummi-Halisissa (2 151 kpl). 16 Rakennusalan (F) työpaikkoja oli eniten Keskustan suuralueella Kuva 2.19 (1 858 Työttömyysasteet kpl). Tähän lukuun Turun vaikuttaa suuralueilla osaltaan 31.12.2009. se, Lähd että monien alan yritysten konttorit sijaitsevat Keskustassa. Toiseksi 8 Pansio-Jyrkkälä eniten alan työpaikkoja oli Skanssi-Uittamossa 4 (736 Varissuo-Lauste kpl) ja kolmanneksi eniten Länsikeskuksessa 21,2 % 22,0 % (720 kpl). 15,4 % Kaupan, kuljetuksen ym. luokan (G, H, I) työpaikkoja oli Koko Turku 13,4 % ylivoimaisesti eniten Keskustan suuralueella (1 0319 kpl). Myös Länsikeskuksessa 5 Nummi-Halinen (4 039 kpl) ja Nummi-Halisissa 13,3 % (1 838 kpl) oli paljon alan keskittymää. 9 Maaria-Paattinen 12,2 % Myös Informaation ja viestinnän (J), Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (K), Kiinteistöalan toiminnan (L), Ammatil- 11,2 % lisen, tieteellisen 3 Skanssi-Uittamo ym. toiminnan (M,N), 11,1 Julkisen % hallinnon ym. (O, P, Q) 1 sekä Keskusta muiden palveluiden 10,7 toimialoilla % Keskustan suuralueella oli selvästi eniten työpaikkoja. 2 Hirvensalo-Kakskerta 7,3 % 2.6.3 Työttömyysasteet Turun suuralueilla 31.12.2009 0 % 10 % 20 % Kuviosta 2.19 sekä kartasta 3 nähdään Turun suuralueiden työttömyysasteet. Korkein työttömyysaste vuoden 2009 Kuva lopulla 2.20 Valtionveronalaiset oli Pansio-Jyrkkälän tulot Turun suuralueella, suuralueilla jossa 31.12.2009 työttöminä oli 22 prosenttia työvoimasta. Myös Varissuo- Lausteen 2 Hirvensalo-Kakskerta työttömyysaste (21,2 %) kohosi korkeaksi 33950Tu- run keskimääräisen työttömyysasteen ollessa 13,4 prosenttia. Matalinta työttömyys oli Hirvensalo-Kakskerran 25587 (7,3 %) 3 sekä Skanssi-Uittamo Keskustan (10,7 %) suuralueilla. 25149 24131 9 Maaria-Paattinen 23568

17

2 Hirvensalo-Kakskerta 57 Kuvio 2.19 Työttömyysasteet (%) Turun suuralueilla 31.12.2009 Kuva 2.19 Työttömyysasteet Turun suuralueilla 31.12.2009. Lähdetie Lähdetiedot: Tilastokeskus. 8 Pansio-Jyrkkälä 5 Nummi-Halinen 4 Varissuo-Lauste 4 Varissuo-Lauste Runosmäki-Raunistula Koko Turku 3 Skanssi-Uittamo 5 Nummi-Halinen 9 8 Maaria-Paattinen Pansio-Jyrkkälä 9 Maaria-Paattinen 2 Hirvensalo-Kakskerta 3 Skanssi-Uittamo 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 R,S,T,U Muut palvelut 3212 22,0 % 289 204 21,2 % 198 15,4 % 184 13,4 % 164 13,3 % 70 12,2 % 67 11,2 % 57 11,1 % 0 500 1000 1500 10,7 2000 % 2500 3000 3500 2 Hirvensalo-Kakskerta 7,3 % Kuva 2.19 Työttömyysasteet 0 % Turun 10 % suuralueilla 20 % 31.12.2009. Lähdetie 8 Pansio-Jyrkkälä 22,0 % Kuva 2.20 Valtionveronalaiset tulot Turun suuralueilla 31.12.2009 4 Varissuo-Lauste 21,2 % 2.6.4 Valtionveronalaiset tulot 15 vuotta täyttäneillä 6 2 Runosmäki-Raunistula Hirvensalo-Kakskerta Turun suuralueilla 31.12.2009 15,4 % 33950 Kuviosta 2.20 Koko nähdään Turku 15 vuotta täyttäneiden 13,4 % keskimääräiset tulot 35 Skanssi-Uittamo Nummi-Halinen Turun suuralueilla. Pienimmän 13,3 25149 työttömyysasteen Hirvensalo-Kakskerrassa keskimääräiset tulot olivat % melko 9 selvästi Maaria-Paattinen koko Turun keskimääräistä 12,224131 % tuloa (23 312 ) korkeammat 9 Maaria-Paattinen (33 950 ). Muuten keskimääräiset 11,223568 % tulot olivat Turun eri suuralueilla melko lähellä koko Turun 3 Skanssi-Uittamo Koko Turku 11,123312 % keskiarvoa pienimpien tulojen keskittyessä korkeiden työttömyysasteiden Varissuo-Lausteelle 10,721718 %(19 624 ) sekä Pansio-Jyrkkälään (19 818 ). 2 Hirvensalo-Kakskerta 5 Nummi-Halinen 20922 25587 8 Pansio-Jyrkkälä 0 % 10 % 19818 20 % 4 Varissuo-Lauste 19624 Kuvio 2.20 Valtionveronalaiset tulot ( ) Turun suuralueilla 31.12.2009 Kuva 2.20 Valtionveronalaiset 0 tulot 20 000 Turun suuralueilla 40 000 31.12.2009 Lähdetiedot: Tilastokeskus. 7,3 % 2 Hirvensalo-Kakskerta 33950 3 Skanssi-Uittamo 9 Maaria-Paattinen Koko Turku 5 Nummi-Halinen 8 Pansio-Jyrkkälä 4 Varissuo-Lauste 25587 25149 24131 23568 23312 21718 20922 19818 19624 0 20 000 40 000 18

3 TURUN PIENALUEET 3.1 Yleistä Turussa on vuoden 2005 aluejaon mukaan kaikkiaan 134 pienaluetta. Tässä julkaisussa tarkastellaan ilmiöiden ääripäitä, kuten esimerkiksi 10 pienaluetta, joilla on korkein työttömyysaste ja 10 pienaluetta, joilla on matalin työttömyysaste. Pienaluekohtaisia muuttujia on kuvailtu sekä absoluuttisina lukuina että suhteellisina osuuksina. Tiettyjen muuttujien osalta tilannetta on kuvattu myös karttojen avulla, joista saa paremman kuvan eri ilmiöiden jakautumisesta koko kaupungin alueella. Taulukoissa ja tilastoissa näkyvät aluekoodit on määritelty siten, että ensimmäinen numero kertoo suuralueen numeron, kaksi seuraavaa numeroa tilastoalueen ja kolme viimeistä pienalueen numeron. 3.2 Väestö Turun pienalueilla 3.2.1 Suurimmat pienalueet 31.12.2010 Turun suurin pienalue (taulukko 3.1) oli vuoden 2010 lopussa Varissuo, jossa asui 8 701 asukasta. Toiseksi suurin pienalue asukkaiden määrällä mitattuna oli Asuin-Runosmäki (6 951 asukasta) ja kolmanneksi suurin oli Sirkkalan pienalue (5 033 asukasta). 3.2.2 Elävänä syntyneet Turun pienalueilla vuonna 2010 Taulukosta 3.2 näkyy 10 suurinta pienaluetta elävänä syntyneiden määrällä mitattuna. Varissuolle syntyi vuonna 2010 eniten lapsia (94) ja seuraavana listalla olivat Länsinummi (73) ja Asuin-Runosmäki, mihin syntyi 72 uutta lasta. Taulukko 3.1. Turun 10 suurinta pienaluetta 31.12.2010 Pienalue Asukkaita yhteensä 425079 Varissuo 8 701 634100 Asuin-Runosmäki 6 951 102011 Sirkkala 1 5 033 104015 Martti IV 4 386 424076 Pääskyvuori 4 249 321069 Vasaramäki 3 779 738116 Länsinummi 3 683 104016 Itäranta 3 643 105019 Port Arthur 3 621 322071 Harittu 3 572 heitä oli peräti 24,7 prosenttia koko väestöstä. Myös Toijaisissa (18,5 %) ja Friskalassa (18,4 %) alle kouluikäisten osuus nousi suureksi. Määrällisesti eniten alle kouluikäisiä (taulukko 3.4) oli Varissuolla, jossa heitä oli lähes 700. Myös Halinen ja Moisio-Kanervamäki pääsivät yli neljänsadan alle kouluikäisen lapsen määrään. Suhteellisesti vähiten alle kouluikäisiä (taulukko 3.5) oli Kurjenmäki läntisen (0 %), Kakolan (1,9 %) ja Kauppatorin (2,4 %) pienalueilla. 3.2.3 Alle kouluikäiset Turun pienalueilla 31.12.2010 Suhteellisesti mitattuna eniten alle kouluikäisiä (0-6 vuotiaita) oli Huhtaraiviossa (taulukko 3.3 ja kartta 4), jossa Taulukko 3.2. Turun 10 pienaluetta, joilla oli korkein elävänä syntyneiden lukumäärä vuonna 2010 Äidin ikä Alue Kaikki ikäluokat 0-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 425079 Varissuo 94 5 37 28 12 11 1 738116 Länsinummi 73 1 18 28 23 3 0 634100 Asuin-Runosmäki 72 2 21 28 17 4 0 104016 Itäranta 64 0 6 26 23 8 1 322071 Harittu 62 5 7 15 28 6 1 104015 Martti IV 59 1 5 18 22 8 5 531093 Halinen 59 3 16 16 13 7 4 944132 Moisio-Kanervamäki 56 1 5 15 28 4 3 105019 Port Arthur 55 0 3 24 19 8 1 102011 Sirkkala I 53 0 3 20 22 5 3 19

20

Taulukko 3.3 Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten 0-6-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita 0-6-v. % 525085 Huhtaraivio 89 22 24,7 % 216047 Toijainen 346 64 18,5 % 216050 Friskala 521 96 18,4 % 217053 Papinsaari 341 54 15,8 % 944132 Moisio-Kanervamäki 2 885 400 13,9 % 216049 Haarla 1 650 209 12,7 % 216048 Kukola 1 516 182 12,0 % 106020 Iso-Heikkilä It. 101 12 11,9 % 425078 Vaala 936 110 11,8 % 531093 Halinen 3 498 409 11,7 % Taulukko 3.4. Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten 0-6-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita 0-6 -v. % 425079 Varissuo 8 701 698 8,0 % 531093 Halinen 3 498 409 11,7 % 944132 Moisio-Kanervamäki 2 885 400 13,9 % 634100 Asuin-Runosmäki 6 951 396 5,7 % 322071 Harittu 3 572 370 10,4 % 424076 Pääskyvuori 4 249 343 8,1 % 738116 Länsinummi 3 683 341 9,3 % 943131 Länsi-Maaria-Jäkärlä 3 240 305 9,4 % 425077 Lauste 3 218 252 7,8 % 839121 Härkämäki-Jyrkkälä 3 142 250 8,0 % Taulukko 3.5. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) vähiten 0-6-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita 0-6 v. % 110031 Kurjenmäki Länt. 275 0 0,0 % 105018 Kakola 1 117 21 1,9 % 101008 Kauppatori VI 2 235 53 2,4 % 101002 Ursininkatu Pohj. 2 665 64 2,4 % 101004 Kristiinankatu Et. 567 14 2,5 % 102011 Sirkkala I 5 033 136 2,7 % 101005 Kristiinankatu Pohj. 920 25 2,7 % 943129 Lentokenttä 100 3 3,0 % 103014 Urheilupuisto III 1 075 33 3,1 % 106021 Iso-Heikkilä Länt. 1 779 57 3,2 % 3.2.4 Nuoret aikuiset (20 29 vuotiaat) Turun pienalueilla 31.12.2010 Nuoria aikuisia oli vuoden 2010 lopussa prosentuaalisesti eniten (taulukko 3.6) Yo-kylässä, jossa peräti 72,1 prosenttia kaikista asukkaista oli 20 29-vuotiaita. Myös Sirkkalan (43,9 %) ja Yliopiston (41,6 %) pienalueilla oli suhteessa paljon nuoria aikuisia. Korkeat prosenttiosuudet näillä pienalueilla selittynevät paljolti korkeakoulujen läheisyydellä. Yo-kylä ja Sirkkala olivat myös määrällisesti mitattuna (taulukko 3.7) kaksi suurinta aluetta Varissuon ollessa kolmantena. Taulukko 3.6. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten 20-29-vuotiaita 31.12.2010 Píenalue Asukkaita 20-29 -v. % 527088 Yo-kylä 3 232 2 331 72,1 % 839123 Artukainen 69 31 44,9 % 102011 Sirkkala I 5 033 2 207 43,9 % 102010 Yliopisto I 1 405 585 41,6 % 127022 Vatsela 189 78 41,3 % 101008 Kauppatori VI 2 235 854 38,2 % 110030 Kurjenmäki It. 611 207 33,9 % 101004 Kristiinankatu Et. 567 191 33,7 % 101009 Verkatehdas VI 2 910 977 33,6 % 103013 Samppalinna III 2 105 695 33,0 % Prosentuaalisesti vähiten 20 29-vuotiaita (taulukko 3.8) oli eläkeläisten suosimassa Kurjenmäki Läntisessä, jossa ei vuoden 2010 lopulla asunut yhtään 20 29-vuotiasta. Myös Skanssissa (1,7 %) ja Ispoisissa (2,5 %) prosenttiosuudet jäivät pieniksi. Taulukko 3.7. Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten 20-29-vuotiaita 31.12.2010 Píenalue Asukkaita 20-29 -v. % 527088 Yo-kylä 3 232 2 331 72,1 % 102011 Sirkkala I 5 033 2 207 43,9 % 425079 Varissuo 8 701 1 287 14,8 % 104015 Martti IV 4 386 1 243 28,3 % 634100 Asuin-Runosmäki 6 951 1 025 14,7 % 101009 Verkatehdas VI 2 910 977 33,6 % 101001 Rauhankatu VII 3 013 920 30,5 % 104016 Itäranta 3 643 894 24,5 % 103012 Vartiovuori II 2 948 861 29,2 % 101008 Kauppatori VI 2 235 854 38,2 % Taulukko 3.8. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) vähiten 20-29-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita 20-29 v. % 110031 Kurjenmäki Länt. 275 0 0,0 % 323072 Skanssi 118 2 1,7 % 319063 Ispoinen 514 13 2,5 % 215044 Särkilahti 115 3 2,6 % 218055 Kakskerta 642 18 2,8 % 216047 Toijainen 346 12 3,5 % 736109 Ruohonpää It. 654 26 4,0 % 142128 Ruissalo 143 6 4,2 % 218054 Satava 844 37 4,4 % 739119 Muhkuri 251 12 4,8 % 21

3.2.5 Yli 75-vuotiaat Turun pienalueilla 31.12.2010 Yli 75-vuotiasta vanhusväestöä oli suhteellisesti mitattuna eniten (taulukko 3.9) Kurjenmäki Läntisessä, jossa peräti 85,1 prosenttia kaikista asukkaista oli yli 75-vuotiaita. Kolmen kärkeen pääsivät myös Luolavuori Itäinen (27,9 %) ja Ruohonpää Itäinen (22,3 %). Määrällisesti mitattuna eniten yli 75-vuotiaita (taulukko 3.10) oli vuoden 2010 lopussa Asuin-Runosmäessä (817 henkeä). Toisena tilastossa oli Luolavuori Itäinen (702 henkeä) ja kolmantena Sirkkalan pienalue (596 henkeä). Taulukko 3.9. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten yli 75-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita Yli 75-v. % 110031 Kurjenmäki Länt. 275 234 85,1 % 320067 Luolavuori It. 2 517 702 27,9 % 736109 Ruohonpää It. 654 146 22,3 % 106021 Iso-Heikkilä Länt. 1 779 371 20,9 % 737113 Hepokulta 1 841 351 19,1 % 103014 Urheilupuisto III 1 075 200 18,6 % 737114 Länsikeskus 1 146 199 17,4 % 632096 Kastu Pohj. 1 608 263 16,4 % 101009 Verkatehdas VI 2 910 456 15,7 % 320066 Luolavuori Länt. 1 886 294 15,6 % Taulukko 3.10. Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten yli 75-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita Yli 75-v. % 634100 Asuin-Runosmäki 6 951 817 11,8 % 320067 Luolavuori It. 2 517 702 27,9 % 102011 Sirkkala I 5 033 596 11,8 % 321069 Vasaramäki 3 779 552 14,6 % 425079 Varissuo 8 701 522 6,0 % 101009 Verkatehdas VI 2 910 456 15,7 % 319062 Uittamo 3 501 431 12,3 % 104015 Martti IV 4 386 425 9,7 % 101002 Ursininkatu Pohj. 2 665 383 14,4 % 105019 Port Arthur 3 621 382 10,5 % Taulukko 3.11. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) vähiten yli 75-vuotiaita 31.12.2010 Pienalue Asukkaita Yli 75-v. % 311058 Vähäheikkilä lou 55 0 0,0 % 525085 Huhtaraivio 89 0 0,0 % 839123 Artukainen 69 0 0,0 % 527088 Yo-kylä 3 232 12 0,4 % 127022 Vatsela 189 1 0,5 % 217053 Papinsaari 341 3 0,9 % 841126 Pansio Länt. 952 10 1,1 % 216049 Haarla 1 650 18 1,1 % 531093 Halinen 3 498 45 1,3 % 216048 Kukola 1 516 21 1,4 % Prosentuaalisesti vähiten yli 75-vuotiaita (taulukko 3.11) oli yli sadan asukkaan pienalueista Yo-kylässä (0,4 %). Myös Vatselassa (0,5 %) ja Papinsaaressa (0,9 %) yli 75-vuotiaiden osuus jäi pieneksi. 3.2.6 Ruotsinkielinen väestö Turun pienalueilla 31.12.2010 Turussa oli vuoden 2010 lopussa 9 374 ruotsinkielistä, mikä oli 5,3 prosenttia koko asukasmäärästä. Prosentuaalisesti eniten ruotsinkielisiä (taulukko 3.12) asui Vatselan pienalueella (16,9 %). Toisena pienaluevertailussa oli Toijainen (15,3 %) ja kolmantena Korppolaismäen pienalue, jossa 14,6 prosenttia kaikista asukkaista oli ruotsinkielisiä. Määrällisesti eniten ruotsinkielisiä (taulukko 3.13) asui Sirkkalan pienalueella, jossa asui 634 ruotsinkielistä asukasta. Seuraavina listalla tulivat Vartiovuori ja Martti. Prosentuaalisesti vähiten ruotsinkielisiä (taulukko 3.14) oli vuoden 2010 lopulla Lentokentän pienalueella, jossa ei asunut ruotsinkielisiä. Alle prosentin osuuteen jäivät pienalueista myös Vätti Eteläinen (0,4 %) ja Ikkala-Tortinmäki (0,9 %). Taulukko 3.12. Turun 10 pienaluetta, joilla suhteessa (%) eniten ruotsinkielisiä 31.12.2010 Pienalue Asukkaita Ruotsinkielisiä % 127022 Vatsela 189 32 16,9 % 216047 Toijainen 346 53 15,3 % 112035 Korppolaismäki 314 46 14,6 % 103012 Vartiovuori II 2 948 427 14,5 % 106020 Iso-Heikkilä It. 101 14 13,9 % 101004 Kristiinankatu Et. 567 73 12,9 % 102011 Sirkkala I 5 033 634 12,6 % 103013 Samppalinna III 2 105 258 12,3 % 101007 Tuurepori VI 1 413 168 11,9 % 101008 Kauppatori VI 2 235 259 11,6 % Taulukko 3.13. Turun 10 pienaluetta, joilla määrällisesti eniten ruotsinkielisiä 31.12.2010 Pienalue Asukkaita Ruotsinkielisiä % 102011 Sirkkala I 5 033 634 12,6 % 103012 Vartiovuori II 2 948 427 14,5 % 104015 Martti IV 4 386 320 7,3 % 319062 Uittamo 3 501 263 7,5 % 101008 Kauppatori VI 2 235 259 11,6 % 103013 Samppalinna III 2 105 258 12,3 % 105019 Port Arthur 3 621 253 7,0 % 527088 Yo-kylä 3 232 235 7,3 % 101009 Verkatehdas VI 2 910 234 8,0 % 321069 Vasaramäki 3 779 233 6,2 % 22