Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio

Alavieskan kunta, Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit Kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio ALAVIESKA HAAPAVESI OULAINEN YLIVIESKA 1

Sisällys Johdanto... 4 Kuntien yhdistymisen lähtökohdat... 5 Kuntarakenteiden uudistus... 5 Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö... 5 Henkilöstön asema... 6 Hankkeen organisoituminen... 7 Väestö ja elinkeinotarkastelu... 10 Väestö... 10 Elinkeinorakennetarkastelu... 17 Palvelurakenteen kuntakohtainen tarkastelu... 25 Yleistä - Palvelurakenteen kustannukset... 25 Hallinto- ja tukipalvelut sekä ICT... 27 Muut palvelut, tekniikka... 34 Sivistys... 37 Sosiaali- ja terveydenhuolto... 50 Perusturvan kustannuskehitys 2006-2012... 65 Suurimmat erot ja poikkeamat... 68 Konserniyhtiöt... 70 Henkilöstö... 71 Talouden nykytilan tarkastelu... 72 Peruskunnan tase... 72 Konsernitase... 76 Tuloslaskelma... 78 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine... 85 Painelaskennan periaatteet... 85 Lisää uhkia SOTE-kapitaatio... 89 Uusi kunta... 90 Missio, visio ja arvot... 90 Strategiset päämäärät... 91 Uudet palvelurakenteet, edut ja haitat sekä ja sopeutuminen... 95 Maankäytön ja teknisten palveluiden kokonaisuuden järjestäminen... 103 Sivistystoimen kokonaisuus... 105 Sosiaali- ja terveystoimi... 108 Henkilöstö... 111 Yhdistymisen yleiset edut erityisesti talouden näkökulmasta... 112 Johtopäätökset... 116 2

3

Vuoden 2012 lopulla useat Pohjois-Pohjanmaan kunnat tunnustelivat mahdollisuutta perustaa alueelle lähes 20 kunnan perusturvan alue (Oulun eteläinen Sote; OE-Sote), jonka avulla oli tarkoitus järjestää perusturvan palvelut tarkoituksenmukaisimmalla mahdollisella tavalla joka myös riittäisi täyttämään silloin uskotun valtion määrittelemänpalvelurakenteen. Tässä vaiheessa ei puhuttu kuntaliitoksesta. Hanke kariutui lähinnä kahdesta syystä. Valtion tavoittelema palvelurakenne ei vahvistunut ja alkoi näyttää vahvasti siltä, että uusi järjestelmä olisi johtanut Raahen mahdollisuuteen irtautua kokonaisuudesta ja muiden olisi ryhdyttävä Raahen kumppaneiksi vastuukuntamallilla. Tämä ei ollut muiden kuntien ensisijainen vaihtoehto. Toiseksi suuri kuntajoukko loukkaantui hankkeen aloitteellisille kunnille (Alavieska, Haapavesi, Oulainen, Ylivieska). Lähtökohta olisi myös hankala siitä syystä, että alueella oli järjestäydytty perusturvan palveluiden tuottamiseksi yhteistoiminta-alueisiin niin, että jopa hankkeen aloitteelliset kunnat olivat eri yhteistoimintaalueilla. Oulainen ei ollut täyttänyt muiden kuntien tapaan edes PARAS-hankkeen velvoitetta. Edelliset syyt olivat todennäköisesti osana muita syitä. Tästä seurasi, että hanke haudattiin ja aloitteellinen kuntanelikko päätti tavoitella mahdollisuutta kuntaliitokseen, jotta edes uuden kunnan koko riittäisi siihen, että sille voitaisiin myöhemmin antaa perusturvan järjestämisvastuu. Seuraavaksi Alavieskan, Haapaveden, Oulaisten sekä Ylivieskan valtuustot päättivät ryhtyä kuntajakoselvityksen tekemiseen. Valmistelun lähtökohtana on, että uusi kunta aloittaisi toimintansa 1.1.2017 alkaen. Päätöksenteko kunnissa tapahtuu vuoden 2014 lopulla. Haapaveden kaupunki ilmoitti kesäkuussa kantanaan, että hankkeen esiselvitys osoitti, että yhdistyminen ei ole tarpeen. Tämä lopetti työryhmien työn ja hankkeen valmistelu ohjautui kuntajakoselvittäjän työksi. Kuntaliitoksen valmistelu ohjattiin myös hankkeen viimehetken vaiheiden vuoksi tapahtuvaksi erityisesti talouden sopeutumisen näkökulmasta. Tämän vuoksi työssä rajauduttiin mahdollisimman paljon tilastotarkasteluun ja talouden tasapainotarpeen arviointiin. Erityisesti Oulaisten puolelta korostettiin sitä, että työssä tarkasteltiin yksittäisten kuntien talouden sopeutustarvetta ja mahdollisuutta sopeutumiseen sekä sopeutumisen mahdollisuutta yhtenä kuntana. Työstä jäi puuttumaan joitakin palvelurakenteeseen liittyviä täsmennyksiä ja sopeutumismahdollisuuksien tarkempaa analyysiä, mutta työ antaa riittävän kuvan kuntien palveluiden nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista sekä palvelurakenteiden eroista. Lisäksi selvitys osoittaa riittävästi kuntien talouden tilanteen nyt ja lähitulevaisuudessa sekä sen taloudellisen hyödyn, mitä kuntaliitos toisi mukanaan. Kuntajakoselvitystä ohjasi poliittinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Rytky Haapavedeltä ja varapuheenjohtajana Pekka Heiska Oulaisista. Ohjausryhmälle työtä valmisteli Terho Ojanperän johdolla johtoryhmä. Lisäksi työ jalkautettiin käytännön tasolle työryhmille, jotka kuvasivat alueen palvelurakenteen nykytilan ja valmistelivat uuden kunnan palvelurakennetta. Johtoryhmän vastuulle tuli uuden kunnan strategian valmisteleminen. Kaikki hankkeen työryhmissä työskennelleet vastuuhenkilöt löytyvät jäljempänä kappaleessa Hankkeen organisoituminen. Kuntajakoselvittäjän rooli jäi työssä varsin pieneksi kahdesta syystä: kustannusten säästämiseksi sovittiin, että työtä tehdään alueella mahdollisimman paljon kuntajakoselvittäjän ohjeistuksen perusteella, toisaalta joidenkin myöhemmin kuvattavien syiden vuoksi työ suunnattiin kesäkuun alussa uudelleen. 4

Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikuttavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Myös kuntatalous on vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat valtiovallan uudet linjaukset kuntien valtionosuusperusteisiin ja rakennemuutoksiin. Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on kuntajakolain (1698/2009) 2 :n mukaisesti elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakoa voidaan kuntajakolain 4 :n mukaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakyky 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Alueella tarkoitetaan tässä yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kunnan on lain mukaan muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Vaatimus yhdistyvien kuntien yhteisestä maarajasta olisi edelleen tiukka. Alueellisen eheyden vaatimuk- 5

sesta voitaisiin poiketa ainoastaan 16 :ssä tarkoitetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksen perusteella, jos muodostuva kokonaisuus muutoin olisi toiminnallisesti riittävän perusteltu. Poikkeaminen edellyttäisi, että alueen kunnat ovat ennen kuntien yhdistymistä koskevan esityksen tekemistä osallistuneet erityiseen kuntajakoselvitykseen. Siihen tulisi siten myös kaikkien välissä olevien kuntien osallistuttava. Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Henkilöstön asema Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä. Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Pääsääntö on, että muutostilanteissa kunnan henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. L:lla 478/2013 lisätty 4 k on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013-31.12.2019. Yhdistymisavustus Kuntarakennelain 42 :ssä on määritelty yhdistymisavustuksen saamisen edellytykset. Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että: uusi kunta on 4 c 4 e :ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittaman selvitysalueen mukainen; 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta; yhdistyminen toteutetaan 4 i :ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella; taikka uuteen kuntaan sisältyy 4 f :n 1 kohdassa tarkoitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen viimeistään 4 h :n 3 tai 4 momentissa tarkoitettuna ajankohtana. L:lla 478/2013 on lisätty, että 4 h on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013-31.12.2019. Vuosina 2014 2015 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä yhdistymisavustuksen maksamiseksi edellytetään, että kuntien yhdistymisesitys on tehty 5 :n 3 momentissa tarkoitettuun määräaikaan mennessä. Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos vuosina 2014-2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myötää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Vuosina 2014 2015 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä korvauksen maksamiseksi edellytetään, että kunnat ovat tehneet kuntarakennelain 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen 30.4.2014 mennessä. Vuosina 2016 2017 voimaan tulevista yhdistymisistä määräaika säädetään erikseen. Alustavan tiedon mukaan ainakaan oleellista vähenemistä ei tapahtuisi. 6

Ohjausryhmän kokoonpano ja työskentely Kuntajakoselvitystä ohjasi poliittinen ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa. Kokoontumiset olivat 3.2.2014, 24.2.2014, 25.4.2014 ja 16.6.2014. Ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut Erkki Rytky (Haapavesi) ja varapuheenjohtajana Pekka Heiska (Oulainen). Sihteerinä on toiminut Maarit Grekula (Oulainen). Mervi Lesonen (Haapavesi) on ollut henkilöstön edustajana ohjausryhmässä. Johtoryhmän kokoonpano ja työskentely Poliittiselle ohjausryhmälle työtä valmisteli johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui yhteensä 11 kertaa. Kokoontumiset olivat 20.1.2014, 27.1.2014, 3.2.2014, 5.- 6.2.2014, 10.2.2014, 24.2.2014, 17.3.2014, 31.3.2014, 14.4.2014, 5.5.2014 Johtoryhmän puheenjohtajana on ollut Terho Ojanperä (Ylivieska). Johtoryhmän sihteerinä on ollut Liisa Hankonen (Haapavesi). Työryhmien kokoonpano 7

Kuntajakoselvittäjä on ollut taloustyöryhmän puheenjohtajana. Taloustyöryhmän sihteerinä on toiminut Terho Ojanperä (Ylivieska). Hallinto- ja tukityöryhmän puheenjohtajana on ollut Maria Sorvisto (Haapavesi). Sivistystoimen työryhmän puheenjohtaja on ollut Kai Perttu (Ylivieska) ja ryhmän jäsenten ulkopuolisena sihteerinä on toiminut Eini Jylänki (Oulainen). Sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmän puheenjohtajana on ollut Rainer Kolppanen (Oulainen). Maankäyttö- ja tekniset palvelut työryhmän puheenjohtaja on toiminut Kari Kentala (Ylivieska). Ryhmän jäsenten ulkopuolisena sihteerinä on toiminut Jarkko Vilppola (Oulainen). 8

Ammattijärjestöjen edustajat ovat olleet työn edetessä myös edustettuna sekä ohjausryhmässä että työryhmissä. 9

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Väestö Asukasluvun kehitys 300 250 200 Syntyneet - kuolleet 16000 14000 12000 Kuntien asukasluku 31.12 150 10000 100 50 0-50 8000 6000 4000 2000 0 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko alue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 Nettomuutto/1000 asukasta 34000 33500 33000 32500 32000 31500 Asukasluku 31.12, koko alue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko alue 31000 Tarkasteltaessa lähimenneisyyttä ja alueen kuntien asukasluvun muutosten syitä, havaitaan ensiksi, että alueen kunnissa syntyminen ylittää keskimäärin kuolleisuuden. Ainoastaan Alavieskan syntyneiden ja kuolleiden suhde on ollut kolmena vuonna negatiivinen, Oulaisissa tämä on tapahtunut kerran. Koko alueen syntyneiden kuolleiden suhde on erittäin positiivinen ja kuvaa alueen elinvoimaa. Toinen asukasluvun kehitykseen vaikuttava muuttuja on kuntien keskinäinen nettomuutto. Kunnasta muutetaan ja kuntaan muutetaan eniten pysyvästi, jos alueella on työtä. Todellisuudessa harva muuttaa kuntaan tai kunnasta veroprosentin tai muita kuntia laadukkaampien kuntapalveluiden vuoksi: jos työtä on ja perusedellytykset täyttyvät, muutetaan. Opiskelupaikat saattavat vaikuttaa tilapäisesti tilanteeseen, mutta jos opintoja vastaavaa työtä ei ole, työn perässä hakeudutaan kuitenkin alueelta pois. Nettomuutto kuvaa hyvin sitä dilemmaa, mikä alueella on: elinvoima on suuri, mutta kunnista muutetaan pois, tämä on vaikuttanut asukaslukuun negatiivisesti. Kuntaliitos johtaisi siihen, että kuntajakoa tavoittelevasta neljästä kunnasta Ylivieskan kasvu riittäisi pitämään koko alueen asukasluvun muutoksen positiivisena. Kolmen muun kunnan tilannetta voidaan pitää ongelmallisena. Ylivieskan asukasluvun muutoksen tapaista tilaa tavoitellaan käytännössä kaikissa suomalaisissa kunnissa. 10

Asukasluku 2002 2007 2011 2014 2020 2030 2040 2002-->2014 2014-->2040 Alavieska 2 898 2 759 2 750 2 691 2 692 2 680 2 669-7,1 % -0,8 % Haapavesi 7 851 7 493 7 384 7 254 7 147 7 026 6 952-7,6 % -4,2 % Oulainen 8 219 8 047 7 916 7 791 7 580 7 394 7 224-5,2 % -7,3 % Ylivieska 13 220 13 803 14 266 14 837 15 429 16 289 16 772 12,2 % 13,0 % Yhteensä 32 188 32 102 32 316 32 573 32 848 33 389 33 617 1,2 % 3,2 % 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Asukasluvun muutos 2002 2007 2011 2014 2020 2030 2040 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Yhteensä 34 000 33 500 33 000 32 500 32 000 31 500 31 000 Kuntajakoa tavoittelevat kunnat ovat hyvin erikokoisia, pienimmän Alavieskan asukasluku on huomattavasti koko maan mediaanikokoa pienempi, Haapavesi ja Oulainen hieman mediaanikokoa suurempia. Ylivieska on yli kaksi kertaa mediaanikokoa suurempi ja sen asukasluku onkin lähes yhtä suuri kuin muiden kuntien asukasluku yhteensä. Kaikkien muiden kuntien asukasluku on jo pitkään ollut laskussa, mutta Ylivieskan asukasluvun kasvu on ollut ja tulee olemaan hyvin suuri. Nyt, taloudellisen taantuman aikaan muuttoliike yleensä hidastuu tämä ei näytä koskevan Ylivieskaa. Kunnat tavoittelevat toiminnassaan elinvoimaa mitä usein kuvataan erityisesti asukasluvun kasvulla. Erillisinä kuntina ainoastaan Ylivieskan elinvoima näyttäisi kasvavan, muilla taantuvan. Yhtenä kuntana elinvoima kasvaisi, koska Ylivieskan kasvu on niin suuri. Uusi kunta olisi jo syntyhetkellä asukasluvultaan lähialueen suurin kunta. Pelkästään asukasluvulla mitaten kunnan vaikutusvalta kasvanee suuremmaksi kuin nykyisten kuntien vaikutusvalta yhteensä. Kunta täyttää kooltaan Paras 2 -lain mukaisen 20.000 asukkaan rajan, mutta tätä kirjoitettaessa ei tiedetä, mitä tämä tarkoittaisi uudessa SOTE-suunnittelussa. 11

Mediaani-ikä 2002 2007 2011 2020 2030 2040 Alavieska 39 42 42 41 41 41 Haapavesi 38 40 40 39 39 39 Oulainen 39 41 43 44 46 46 Ylivieska 37 36 36 37 38 39 Koko maa 46 49 50 50 50 40 30 20 10 0 Mediaani-ikä 2002 2007 2011 2020 2030 2040 Alavieska Haapavesi Oulainen 51 50 49 48 47 46 45 44 Ylivieska Koko maa Yksi alueen erityispiirre on sen nuori ikärakenne. Kuntajakoa tavoittelevista kunnista jokaisen mediaaniikä on useita vuosia nuorempi kuin maassa keskimäärin, jopa mediaani-iältään varttuneimmassa Oulaisissa. Mediaani-ikä kuvaa keskimmäisen kuntalaisen ikää ja poikkeaa jonkin verran mittarina keskiiästä. Kuntanelikossa mediaani-iältään nuorimmat kunnat ovat Haapavesi ja Ylivieska. Oulainen on mediaani-iältään niin kaukana muista, että palvelurakenteen rakentamisessa on todennäköisesti joitakin ongelmia. Yli 75-vuotiaat kpl 1980 1990 2000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos Alavieska 101 181 203 294 306 301 343 399 446 472 178 Haapavesi 246 389 490 646 658 696 842 993 1 077 1 070 424 Oulainen 287 468 625 794 833 929 1 158 1 361 1 508 1 552 758 Ylivieska 354 613 828 1 020 1 119 1 283 1 662 2 028 2 310 2 410 1 390 Koko alue 988 1 651 2 146 2 754 2 916 3 209 4 005 4 781 5 341 5 504 2 750 Ikärakenteen kehityksessä keskeisin asia on yli 75-vuotiaiden määrä ja määrän muutos. Absoluuttisesti eniten yli 75-vuotiaita on kooltaan suurimmassa Ylivieskassa, missä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa myös absoluuttisesti eniten. Kun tarkastellaan kunnan erilaista kantokykyä ja esimerkiksi kykyä järjestellä yli 75-vuotiaiden tarvitsemat palvelut on tunnistettava eri ikäryhmien suhteelliset osuudet. Tässä tarkastelussa havaitaan, että Haapaveden ja Ylivieskan erityisesti Ylivieskan yli 75- vuotiaiden osuus on pienin ja Oulaisten ja Alavieskan suurin. Palvelurakenteen kehittämisen ja kehittymisen kannalta tilanne jatkuu. Vuonna 2040 Tilastokeskus on arvioinut, että oman kunnan asukkaista suhteellisesti eniten yli 75-vuotiaita on Oulaisissa, vähiten Ylivieskassa. Eniten yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa juuri Oulaisissa. 12

1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Yli 75-vuotiaat, %:ia 1980 1990 2000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos Alavieska 3,4 % 5,9 % 6,9 % 10,7 % 11,3 % 11,2 % 12,8 % 14,9 % 16,7 % 17,7 % 7,0 % Haapavesi 3,3 % 4,7 % 6,1 % 8,7 % 9,1 % 9,7 % 11,9 % 14,1 % 15,4 % 15,4 % 6,6 % Oulainen 3,6 % 5,6 % 7,6 % 10,0 % 10,8 % 12,3 % 15,5 % 18,4 % 20,6 % 21,5 % 11,5 % Ylivieska 3,0 % 4,7 % 6,3 % 7,1 % 7,6 % 8,3 % 10,4 % 12,5 % 13,9 % 14,4 % 7,2 % 25,0 % Yli 75-vuotiaiden osuus %:ia 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 1980 1990 2000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Ikärakenteen kehityksessä keskeisin asia on yli 75-vuotiaiden määrä ja määrän muutos. 6000 5000 4000 3000 2000 Yli 75-vuotiaiden määrä 200 150 100 50 60 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden 79 31 89 45 24 139 115 158 167 190 166 144 172 135 169 156 137 139 121 88 75 56 51 31 13 12 1000 0 0-50 -8-4 Yllä oleva kuviopari havainnollistaa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun alueella. Kun yli 75-vuotiaita on nyt noin 3.000, kasvaa määrä jopa 5.500 vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää yli 75-vuotiaiden määrässä jopa 140-190 vuotuista kasvua. 0-19-vuotiaat, kpl 2011 2020 2030 2040 Muutos Alavieska 817 796 819 810-7 Haapavesi 2 205 2 130 2 130 2 131-74 Oulainen 2 239 2 080 1 974 1 912-327 Ylivieska 4 108 4 513 4 683 4 667 559 Toinen keskeinen, tässä tarkasteltava ikäryhmä on nuorten, ei-täysi-ikäisten määrä ja suhteellinen osuus. Kappalemääräisesti laskettuna eniten alaikäisiä on luonnollisesti Ylivieskassa, mutta alaikäisten määrä myös kasvaa Ylivieskassa. Alaikäisten osuus nyt on suhteellisesti saman tasoinen kaikissa kunnissa, mutta vuosien 2011-2040 aikana määrä alenee absoluuttisesti muissa kunnissa kuin Ylivieskassa. Tarkastelujakson lopulla määrä kääntyy myös Ylivieskassa laskuun. 13

Tämä yhteenlaskettuna yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa johtaa siihen, että näiden kuntien huoltosuhde heikkenee kahta kautta: alaikäisten ja yli 75-vuotiaiden määrän kasvun perusteella samalla kun työssäkäyvien kuntalaisten ikäryhmä pienenee. Huoltosuhde tarkoittaa yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Väestöllinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella tai koko maassa. Väestötieteilijät laskevat suhdeluvun niin, että ei-työikäisiksi määritellään kaikki alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Työikäisiä ovat loput eli näiden rajojen väliin sijoittuvat. Kyse on siis lähinnä väestön ikärakenteen ja sen muutosten kuvaamisesta. Saatua suhdelukua peilataan mm. alueellisiin vertailuihin, kun selvitetään ikärakenteen muutoksia ja tehdään niihin perustuvia poliittisia päätöksiä vaikkapa kunnallisten palvelujen tarpeesta, kaavoituksesta, rakentamisesta tai vastaavista ratkaisuista. Huoltosuhde 2011 2012 2014 2016 2018 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska 71 71 76 81 85 90 101 106 106 104 Haapavesi 66 67 70 74 77 82 89 92 91 87 Oulainen 70 73 77 81 86 91 101 108 109 107 Ylivieska 59 61 65 68 71 74 80 81 80 78 Koko maa 66 68 73 77 81 85 93 99 101 98 120 100 80 60 40 20 0 Huoltosuhde 2011 2012 2014 2016 2018 2020 2025 2030 2035 2040 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa 120 100 80 60 40 20 0 Oulaisissa ja Ylivieskassa ala-ikäisten suhteellinen osuus kokonaisuudesta alenee. Oulaisissa tämä johtuu siitä, että ikääntyneiden osuus kokonaisuudesta kasvaa enemmän kuin muualla, Ylivieskassa työikäisten osuus kasvaa suhteellisesti enemmän. Huoltosuhdetta voidaan mitata myös taloudellisena huoltosuhteena. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Taloudelliseen huoltosuhteeseen lasketaan mukaan 0 14-vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki 18 74 vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. Taloudellinen huoltosuhde riippuu merkittävällä tavalla talouden suhdannekehityksestä niin kansallisesti ja alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Taloudellinen huoltosuhde on korkein Oulaisissa (1,71) ja matalin Ylivieskassa (1,41). Koko maan huoltosuhde on 1,32. Kaikki neljä kuntaa ylittävät koko maan keskiarvon. 14

0-19-vuotiaat,%:ia 2011 2020 2030 2040 Muutos Alavieska 29,7 % 29,6 % 30,6 % 30,3 % 0,6 % Haapavesi 29,9 % 29,8 % 30,3 % 30,7 % 0,8 % Oulainen 28,3 % 27,4 % 26,7 % 26,5 % -1,8 % Ylivieska 28,8 % 29,3 % 28,7 % 27,8 % -1,0 % 31,0 % Alle 19-v osuus %:ia 30,0 % 29,0 % 28,0 % 27,0 % 26,0 % 25,0 % 24,0 % 2011 2020 2030 2040 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kunnat yhtenä kuntana Uuden kunnan asukasluku olisi kasvava. Yli 30.000 asukkaan väestöpohja riittänee siihen, että uuden kunnat palvelurakenteen kehitys ja vuotuiset muutokset olivat hallittavissa. Uuden kunnan ikärakenne olisi keskimäärin edullinen ja ainakin Alavieskan ja Haapaveden vaikea huoltosuhde muuttuisi osana suurempaa kokonaisuutta hallittavammaksi. Väestön ikärakenne ja sen muutos hajaantuisi laajemmalle alueelle hallittavaksi. Jotta tämä voitaisiin käyttää hyväksi, olisi uutta kuntaa kehitettävä aidosti yhtenä yksikkönä eikä olemassa olevia rakenteita ja tapoja voida sementoida. Koska alueen kaikissa kunnissa on suurikin syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden, mutta vain yhdessä kunnassa (Ylivieska) on koko maankin tasolla tarkasteltuna suuri muuttovoitto ja muissa muuttotappio, tasoittuisivat väestön ikärakenteen suuretkin muutokset uuden kunnan tasolla. Ruotsinkielinen väestö ei ole merkittävä missään kunnasta. Ulkomaalaisten osuus väestöstä vaihtelee Oulaisten 0,7 %:n osuudesta Haapaveden 1,1 %:iin. Kaikki neljä kuntaa jäävät selkeästi alle valtakunnallisen keskiarvon ruotsinkielisen sekä ulkomaan kansalaisten osuutta vertailtaessa. Kuntajako ei vaikuta ruotsinkielisyyden kustannuksiin. 15

Kunnan nimi: Yhdistelmä KNO 9 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku 32 316 kaikista %:ia 32 848 kaikista %:ia 33 389 kaikista %:ia 33 617 kaikista %:ia 1 301 45 4,0 % 0,1 % 0 6 vuotiaat 3 093 9,6 % 3 200 9,7 % 3 109 9,3 % 3 138 9,3 % 45 2 1,5 % 0,1 % 6 vuotiaat 452 1,4 % 463 1,4 % 456 1,4 % 452 1,3 % 0 0 0,0 % 0,0 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 4 426 13,7 % 4 564 13,9 % 4 684 14,0 % 4 559 13,6 % 133 5 3,0 % 0,1 % Lukio, 17 19 vuotiaat 1 398 4,3 % 1 292 3,9 % 1 357 4,1 % 1 371 4,1 % -27-1 -1,9 % -0,1 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 17 799 55,1 % 16 446 50,1 % 15 687 47,0 % 16 081 47,8 % -1 718-59 -9,7 % -0,3 % 75 84 vuotiaat 2 005 6,2 % 2 232 6,8 % 3 519 10,5 % 3 348 10,0 % 1 343 46 67,0 % 2,3 % Yli 84 vuotiaat 749 2,3 % 977 3,0 % 1 262 3,8 % 2 156 6,4 % 1 407 49 187,9 % 6,5 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 5 600 17,3 % 7 346 22,4 % 8 552 25,6 % 8 468 25,2 % 2 868 99 51,2 % 1,8 % Mediaani 39,0 39,0 40,0 40,0 Painotettu keskiarvo 39,8 40,9 42,0 42,7 Indeksoitu määrä 20XX / 2011 2011 2012 2014 2016 2018 2020 2025 2030 2035 2040 0 6 vuotiaat 1,00 1,01 1,01 1,02 1,03 1,03 1,02 1,01 1,00 1,01 6 vuotiaat 1,00 0,94 1,04 1,02 1,01 1,02 1,03 1,01 1,00 1,00 Peruskoulu, 7 16 v uotiaat 1,00 0,99 1,00 1,02 1,02 1,03 1,05 1,06 1,04 1,03 Lukio, 17 19 v uotiaat 1,00 1,01 0,95 0,89 0,91 0,92 0,97 0,97 0,99 0,98 Ty öikäiset, 20 64 v uotiaat 1,00 0,99 0,98 0,96 0,94 0,92 0,89 0,88 0,89 0,90 75 84 v uotiaat 1,00 1,02 1,03 1,06 1,06 1,11 1,46 1,76 1,78 1,67 Yli 84 v uotiaat 1,00 1,05 1,14 1,19 1,22 1,30 1,45 1,68 2,35 2,88 Eläkeikä, Yli 64 v uotiaat 1,00 1,04 1,11 1,17 1,24 1,31 1,45 1,53 1,54 1,51 16

Elinkeinorakennetarkastelu TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2013 251 1 050 588 569 303 891 Taajama-aste, % 1.1.2012 51,4 59,1 74,6 85,5 84,7 Väestö Väkiluku 31.12.2013 2 740 7 241 7 772 14 748 5 451 270 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2013 0,3 0 0,2 0,3 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2013 0,8 1,1 0,7 0,8 3,8 Perheiden lukumäärä 31.12.2013 693 1 853 2 050 3 905 1 471 085 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2011 20 972 21 831 22 611 24 441 26 555 Kunnat ovat pinta-alaltaan melko laajoja ja harvaanasuttuja. Ainoastaan Ylivieskan taajama-aste riittää ylittämään koko maan keskiarvon. Tiivistä yhdyskuntarakennetta uuteen kuntaan olisi vaikea saada niin, että kaikille uuden kunnan osille voitaisiin jättää palveluntuotantoa. Uudessakaan kunnassa ei olisi riskiä monikielisyyden pakkoon palvelurakenteessa. Tulopohjaltaan ylivieskalaiset ovat lähimpänä maan keskiarvoa. TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2012 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2012 62,5 64,2 65,5 71 68,5 15,3 15,9 20,9 24,4 28,7 Koulutustausta on yksi myös kunnan tulorahoitusriskiin vaikuttava mittari. Alueella on vain vähän maan keskiarvon alapuolella keskiasteen tutkinnon suorittaneita, vain Ylivieska on keskiarvon yläpuolella. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on alueella vähän. Koulutustaustan vähäisyys, varsinkin keskiasteen tutkinnon suorittaneista on yllätys, koska alueella on koulutustarjontaa. Tämä osoittanee sen, että alueella kouluttaudutaan, mutta työtä mennään tekemään pysyvästi muualle. Tätä pitäisi pystyä strategisesti korjaamaan, muuten riski koulutuksen siirtymiseen alueelta muualle kasvaa. TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2013 1 128 3 059 3 460 6 559 2 599 613 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2012 17,4 21,5 20,2 25,6 30,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2013 97,8 90,9 85,8 73,5 54 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2013 94 516 353 257 498 694 Asuminen on alueen kunnissa keskimääräistä huomattavasti enemmän ei-vuokra-asumista. Lisäksi jopa Ylivieskassa vain joka neljäs asuu kerrostaloasunnossa. Tämä indikoi myös siihen, että kuntien mahdolliset vuokra-asunnoista johtuvat asukasongelmat eivät ole suuria. Kesämökkejä alueella on yhteensä noin tuhat. 17

Kunnat poikkeavat elinkeinorakenteeltaan toisistaan eri osa-alueittain tarkasteltuna. Alkutuotannon osuus on selkeästi korkein kaikkiin muihin kuntiin verraten. Alavieskan perinteinen maatalouspaikkakunnan profiili pinnanmuotoineen tulee esille elinkeinorakennetarkastelussa. Haapavesi nousee muita korkeammalle tasolle jalostuselinkeinon kategoriassa. Palvelukeinot näyttäytyvät suurimmassa roolissa Oulaisissa sekä Ylivieskassa. Työpaikkaomavaraisuus on korkein Haapavedellä, Ylivieskassa sekä Oulaisissa. Alavieska jää muita kuntia alhaisemmalle tasolle työpaikkaomavaraisuutta tarkasteltaessa. Alueen erityispiirre Alueen erityispiirteenä ovat sen erittäin hyvät maaliikenneyhteydet. Aluetta halkoo hyvä tieliikenneverkosto, mutta erityinen elinvoimatekijä on rataverkosto. Junat pysähtyvät sekä Oulaisissa että Ylivieskassa, mutta Ylivieska on tämän lisäksi myös risteysasema. Edellisen varaan voi rakentaa koko alueen hyvinvointia. Lähde: VR. Rataliikenne, milj. tonnia Liikennemäärät 2012 18

Logistinen sijainti on strategisesti tärkeä uuden kunnan muodostamisen kannalta. Uusi, elinvoimainen kunta voidaan rakentaa pohjautuen rautatien, eteläisten ja pohjoisten valtaväylien, aidon elinvoiman sekä yritteliäisyyden varaan. Lisäksi alueella on jo nyt voimavarana suuri työpaikkaomavaraisuus sekä melko riskitön elinkeinorakenne. TILASTOYHTEENVETO Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2011 807 2 951 2 928 6 442 2 354 422 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2012 58,8 56,9 55,8 61 60,1 Työttömyysaste, % 31.12.2012 12,2 11,8 12,4 10,5 10,7 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2012 1 041 2 722 2 882 6 034 2 339 904 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % 31.12. 2011 53 78,6 72,4 73,1 67 Muissa kunnissa työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % 31.12. 2012 46,1 17,6 26,1 26,7 - Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 25,8 14,1 8 3,6 3,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 23,7 32,9 21,8 22,4 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 48,3 51,4 69,1 72,9 73,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 2,2 1,6 1,1 1,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2012 1,65 1,68 1,72 1,41 1,32 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2012 26,1 26 27,6 21,4 24,2 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012 238 517 475 938 352 299 Työttömyysaste on ollut alueella keskimääräistä korkeampi, vain Ylivieskan työttömyysaste on ollut maan keskiarvon alapuolella. 19

Työpaikat toimialoittain (vuoden 2011 tiedot) Kunnan työpaikoista toimialalla Maat, metsät ja Kaivon ja Sähkö, kalat louhinta Teollisuus kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Alavieska 34 % 1 % 9 % 0 % 0 % 6 % 8 % 6 % 2 % 0 % 1 % 0 % 2 % 5 % 2 % 4 % 12 % 1 % 3 % 3 % Haapavesi 17 % 0 % 22 % 1 % 0 % 6 % 6 % 3 % 1 % 0 % 1 % 1 % 2 % 5 % 2 % 10 % 15 % 0 % 4 % 2 % Oulainen 10 % 0 % 11 % 0 % 0 % 8 % 10 % 5 % 2 % 0 % 1 % 1 % 2 % 3 % 2 % 7 % 31 % 1 % 3 % 2 % Ylivieska 5 % 0 % 13 % 0 % 1 % 6 % 18 % 5 % 3 % 3 % 2 % 1 % 4 % 5 % 5 % 9 % 16 % 1 % 2 % 2 % Yllä oleva taulukko kuvaa tarkemmin toimialojen työpaikkojen osuutta koko työpaikkamäärästä. Alkutuotantoa oli vielä kohtuullisen paljon 2011 erityisesti Alavieskassa mutta myös Haapavedellä. Ylivieskan palvelurakenteesta suurin osa tuli jo vuonna 2011 kaupasta ja korjaamotoiminnasta. Teollisuuden osuus oli kasvanut kaikissa kunnissa merkittäväksi tekijäksi, Haapaveden meijeriteollisuus on kasvanut kunnan suurimmaksi työllistäjäksi. Tämä on myös riski: jos alkutuotanto edelleen vähenee ja elintarvikkeiden jalostus keskittyy on alueella ponnisteltava Haapaveden palvelurakenteen puolesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys on myös suuri. Oulaisten terveydenhuollon keskittymä on hyvä mahdollinen menestystekijä, mutta supistuessaan riski koko alueelle. Sama pätee koulutukseen alueen työpaikkojen suuri osuus on kohdistunut koulutukseen ja tämä on toimintojen edelleen keskittyessä ja aluepolitiikan vähentyessä riski alueen toiminnalle. Edellisten vuoksi olisi tuettava Ylivieskan seutua siinä, että sen kasvaminen alueelliseksi kaupan keskittymäksi vahvistuisi. Tämä on mahdollista logistisen sijainnin vuoksi. Jos kaupan palveluiden tarjonta on houkutteleva, tarjontaan kohdistuu kysyntä hyvinkin kaukaa. Alan työpaikkoja kunnassa Toimialat yhteensä Maat, metsät ja kalat Kaivos ja louhinta Teollisuus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Alavieska 1059 199 7 211 0 7 60 118 58 26 6 16 0 27 43 37 68 126 8 24 18 Haapavesi 2854 420 21 596 35 18 234 206 113 29 14 28 18 74 141 83 253 427 8 89 47 Oulainen 2940 233 13 495 11 11 274 274 154 47 32 35 16 77 98 88 208 750 17 74 33 Ylivieska 6057 227 31 1109 23 40 435 895 326 154 130 80 29 254 269 274 546 962 59 139 75 Yllä olevasta taulukosta selviää työpaikkojen absoluuttinen määrä tarkastelukunnissa. Kaikkien toimialojen työpaikkojen on luonnollisesti yleensä eniten Ylivieskassa ja vähiten Alavieskassa, mutta esimerkiksi sähköön, kaasuun jne. liittyviä työpaikkoja on eniten Haapavedellä. Vaikka Oulaisissa on alueellisesti merkittävä terveydenhuollon keskittymä, on Ylivieskassa silti toimialan työpaikkoja enemmän kuin Oulaisissa. Työpaikoista oman kunnan työntekijöillä - vaakarivitarkastelu - mitä toimialaa on eniten suhteessa omaan kuntaan Toimialat yhteensä Maat, metsät ja kalat Kaivon ja louhinta Teollisuus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Alavieska 53 % 96 % 71 % 25 % 29 % 55 % 40 % 53 % 50 % 0 % 50 % 44 % 60 % 24 % 35 % 56 % 50 % 63 % Haapavesi 79 % 92 % 33 % 82 % 94 % 61 % 59 % 68 % 67 % 62 % 36 % 75 % 89 % 53 % 85 % 60 % 85 % 80 % 100 % 89 % Oulainen 72 % 91 % 8 % 46 % 45 % 73 % 65 % 78 % 70 % 77 % 25 % 69 % 75 % 66 % 74 % 53 % 75 % 89 % 76 % 77 % Ylivieska 73 % 90 % 13 % 51 % 52 % 88 % 64 % 87 % 72 % 77 % 85 % 89 % 79 % 76 % 85 % 76 % 73 % 74 % 88 % 77 % Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Yllä olevasta taulukosta selviää kunnittain, millä toimialalla on eniten työllistetty oman kunnan työvoimaa. Kaikissa kunnissa on eniten omissa työpaikoissa työntekijöitä maatalouden piirissä, mutta Ylivieskassa joka kymmenes maatalouden työvoimastakin tulee kaupungin ulkopuolelta. Vastaavasti vain 13% kaivos- ja louhinta-alan työvoimatarpeesta tulee Ylivieskasta. 20

Työpaikoista oman kunnan työntekijöillä - saraketarkastelu - mitä toimialaa on eniten suhteessa toisiin kuntiin Toimialat yhteensä Maat, metsät ja kalat Kaivon ja louhinta Teollisuus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistö ala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Alavieska 53 % 96 % 71 % 25 % 29 % 55 % 40 % 53 % 50 % 0 % 50 % 44 % 60 % 24 % 35 % 56 % 50 % 63 % Haapavesi 79 % 92 % 33 % 82 % 94 % 61 % 59 % 68 % 67 % 62 % 36 % 75 % 89 % 53 % 85 % 60 % 85 % 80 % 100 % 89 % Oulainen 72 % 91 % 8 % 46 % 45 % 73 % 65 % 78 % 70 % 77 % 25 % 69 % 75 % 66 % 74 % 53 % 75 % 89 % 76 % 77 % Ylivieska 73 % 90 % 13 % 51 % 52 % 88 % 64 % 87 % 72 % 77 % 85 % 89 % 79 % 76 % 85 % 76 % 73 % 74 % 88 % 77 % Terveysja sosiaalip alvelut Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala Muu palv tuntem Alavieska Yllä oleva taulukko kuvaa sitä, kuinka omavaraisia kunnat ovat keskenään eri toimialojen kesken. Esimerkiksi teollisuustyöpaikoista alavieskalaiset pystyvät itse täyttämään vain neljänneksen, kun haapavetiset työllistävät teollisuuden yli 80%:sesti. Pendelöinti Kaikki työpaikat Oma kunta Muut kunnat Alavieska 807 561 246 69,5 % Haapavesi 2 951 2 242 709 76,0 % Oulainen 2 928 2 129 799 72,7 % Ylivieska 6 442 4 425 2 017 68,7 % Yhdistelmä 13 128 9 357 3 771 71,3 % Eniten työpaikkoja on Ylivieskassa, vähiten Alavieskassa. Haapavetiset työllistyvät suhteessa eniten oman kunnan työpaikoista, ylivieskalaiset vähiten. Kunnassa asuva työllinen työvoima Joista omassa kunnassa Joista muissa kunnissa Alavieska 1 041 561 53,9 % 480 46,1 % Haapavesi 2 722 2 242 82,4 % 480 17,6 % Oulainen 2 882 2 129 73,9 % 753 26,1 % Ylivieska 6 034 4 425 73,3 % 1 609 26,7 % Yhdistelmä 12 679 9 357 73,8 % 3 322 26,2 % Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta muissa kunnissa työssä käydään vähiten Haapavedeltä, eniten Alavieskasta. Pendelöinti kuinka paljon kunnasta käydään töissä muissa kunnissa ja millä toimialoilla Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä 1059 199 7 211 0 7 60 118 58 26 6 16 0 27 43 37 68 126 8 24 Ylivieska 273 4 0 60 0 4 9 59 13 5 3 4 0 10 12 21 23 40 3 3 Kalajoki 78 2 1 33 0 1 5 5 5 5 0 3 0 4 2 2 4 4 0 2 Sievi 38 0 0 33 0 0 3 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 Oulainen 26 1 0 4 0 0 1 1 2 1 0 0 0 1 2 3 2 8 0 0 Raahe - Brahestad 13 0 0 7 0 0 3 0 1 0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 Nivala 10 0 0 4 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 2 2 0 0 Merijärvi 7 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 5 0 0 0 Oulu - Uleåborg 7 0 0 2 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 1 1 0 0 1 Haapavesi 6 1 0 1 0 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 Kannus 6 0 0 5 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokkola - Karleby 6 0 0 2 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 1 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Alavieskasta työssä käydään eniten alueen kunnista Ylivieskassa, Kajajoella ja Sievissä. Haapaveden osuus pendelöinnistä on hyvin pieni. Esimerkiksi kaupan työntekijöistä lähes puolet menee Ylivieskaan. 21

Haapavesi Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä 2854 420 21 596 35 18 234 206 113 29 14 28 18 74 141 83 253 427 8 89 Ylivieska 91 0 0 12 0 0 8 22 10 2 4 2 2 6 2 5 5 8 0 3 Oulainen 82 4 1 18 1 0 5 6 6 0 2 1 0 4 1 2 5 26 0 0 Siikalatva 65 2 5 7 0 0 1 4 2 3 0 0 0 3 2 2 11 22 0 1 Nivala 64 6 4 17 0 1 5 4 1 2 0 1 0 4 1 2 8 6 0 2 Oulu - Uleåborg 60 4 0 3 0 0 25 5 2 0 1 0 0 2 7 8 1 1 0 1 Kärsämäki 46 9 1 5 0 0 1 6 4 2 0 1 0 8 0 1 3 5 0 0 Raahe - Brahestad 36 4 0 9 0 1 11 0 2 0 1 0 0 3 1 0 1 3 0 0 Helsinki - Helsingfors 21 0 0 0 0 4 9 1 0 1 0 0 0 1 0 3 0 1 0 1 Kokkola - Karleby 12 0 0 2 0 0 1 3 2 0 0 1 0 1 0 0 1 1 0 0 Haapajärvi 11 0 0 2 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 3 1 2 0 0 Pyhäntä 11 0 1 6 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 1 1 0 0 Sievi 11 0 0 5 0 0 4 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 Pyhäjärvi 8 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 4 0 2 0 0 Kempele 7 0 0 2 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 Kalajoki 6 0 0 1 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 Tampere - Tammerfors 6 0 0 0 0 0 5 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 Alavieska 5 0 0 2 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Haapavedeltä käydään eniten töissä Ylivieskassa, toiseksi eniten Haapavedeltä pendelöidään Oulaisissa ja Siikalatvalla. Eniten toimialakohtaisesti pendelöidään sote-toimialalla Oulaisissa ja Siikalatvalla. Seuraavaksi eniten haapavetisiä työllistää kauppa Ylivieskassa ja rakentaminen Oulussa. Oulainen Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä 2940 233 13 495 11 11 274 274 154 47 32 35 16 77 98 88 208 750 17 74 Raahe - Brahestad 182 2 5 97 1 1 24 4 4 0 0 4 0 5 4 3 4 21 0 3 Ylivieska 166 4 0 47 0 2 8 26 11 3 7 4 2 4 5 17 8 14 1 3 Haapavesi 91 3 0 31 3 0 4 4 4 2 1 0 1 3 0 3 16 14 1 1 Oulu - Uleåborg 75 2 0 4 1 0 14 2 6 1 6 2 0 4 4 4 8 10 0 7 Kalajoki 50 1 3 11 0 0 12 4 2 2 1 0 0 1 2 5 5 1 0 0 Sievi 45 0 0 43 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Nivala 20 0 1 6 0 0 0 2 0 0 1 0 0 4 0 2 1 3 0 0 Pyhäjoki 17 1 0 5 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 2 Helsinki - Helsingfors 14 0 0 3 0 0 2 2 3 0 1 0 0 0 0 2 0 1 0 0 Merijärvi 14 1 0 2 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 0 0 4 4 0 0 Kokkola - Karleby 12 0 0 0 0 0 0 2 5 0 0 1 0 1 2 0 0 1 0 0 Vaasa - Vasa 10 0 0 2 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 7 0 0 0 0 0 Alavieska 9 4 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 0 2 0 0 Kempele 9 0 0 0 0 0 6 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Siikajoki 9 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 0 1 2 4 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Oulaisista pendelöidään eniten Raaheen, Ylivieskaan ja Haapavedelle. Alavieskaan pendelöinti Oulaisista on hyvin vähäinen. Oulaisista mennään teollisuustyöpaikkojen, rakentamisen, sote-työpaikkojen ja jonkin verran myös hallinnon työpaikkojen perässä. Ylivieska Maat, Toimialat metsät ja Kaivos ja yhteensä kalat louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu jne Vesi, viemäri, jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja varastointi Maj ja IT ja Ammat, tieteell ja tekninen ravitsemis viestintä Rah ja vak Kiinteistöala toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipalve lut Yhteensä 6057 227 31 1109 23 40 435 895 326 154 130 80 29 254 269 274 546 962 59 139 Sievi 383 4 2 279 0 0 30 8 9 2 0 0 0 1 4 4 16 23 0 1 Oulainen 205 0 0 32 0 0 15 20 5 2 3 1 1 3 7 1 16 94 0 5 Nivala 180 3 3 39 0 4 8 6 4 3 1 2 1 22 1 5 40 32 1 5 Alavieska 122 5 3 45 0 0 13 7 9 3 0 0 0 2 0 1 11 20 1 2 Kalajoki 120 1 10 32 1 0 19 6 13 11 1 1 1 2 2 1 7 8 1 3 Oulu - Uleåborg 111 3 1 7 0 0 16 7 11 3 0 0 1 8 16 18 9 7 1 3 Haapavesi 83 0 1 24 2 0 3 8 0 3 0 1 0 4 0 0 19 13 0 5 Kokkola - Karleby 83 0 0 11 3 0 6 3 12 1 5 0 0 2 2 6 11 21 0 0 Kannus 57 1 0 24 2 0 0 5 5 2 1 0 0 4 0 2 4 6 0 1 Raahe - Brahestad 38 0 4 9 0 0 6 1 0 0 1 1 0 2 2 8 1 1 0 2 Haapajärvi 30 0 0 3 0 0 4 2 2 1 0 2 0 1 0 5 5 5 0 0 Helsinki - Helsingfors 22 1 0 0 0 0 9 1 0 3 2 0 0 1 0 3 0 2 0 0 Kajaani - Kajana 12 0 0 0 0 0 4 6 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 Toholampi 12 1 0 1 0 0 0 1 5 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 2 Vaasa - Vasa 11 0 0 0 0 0 5 2 0 0 0 0 0 1 2 0 0 0 0 1 Iisalmi - Idensalmi 10 0 0 0 0 0 0 9 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 Kempele 10 0 0 0 0 0 1 2 3 1 0 0 1 1 0 0 0 1 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Ylivieskasta pendelöidään eniten Sieviin. Kuntajakoa tavoittelevat kunnat ovat myös ylivieskalaisten pendelöinnin kohteina, Oulainen eniten, Haapavesi vähiten. Ouluun pendelöidään paljon, tämä johtunee hyvistä liikenneyhteyksistä. 22

Alavieska Pendelöinti kuntaan mistä kunnista ja millä toimialoilla tarkastelukunnassa käydään töissä? Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa 807 208 8 129 0 2 52 60 61 18 0 10 0 20 28 15 41 111 5 21 Alavieska 561 191 5 53 0 2 33 47 31 13 0 8 0 12 26 9 24 70 4 15 Ylivieska 122 5 3 45 0 0 13 7 9 3 0 0 0 2 0 1 11 20 1 2 Kalajoki 49 5 0 11 0 0 2 1 4 1 0 1 0 0 1 1 5 15 0 2 Oulainen 9 4 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 0 2 0 0 Merijärvi 7 0 0 2 0 0 1 2 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 Sievi 7 2 0 1 0 0 0 1 1 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 Kannus 6 0 0 2 0 0 1 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokkola - Karleby 6 1 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 Oulu - Uleåborg 6 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 1 0 0 0 0 0 2 0 0 Haapavesi 5 0 0 2 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Alavieskassa käydään eniten töissä Ylivieskasta ja Kalajoelta. Oulaisten ja Haapaveden osuus on pieni. Eniten alavieskalaista työtä tehdään teollisuudessa, sote-palveluissa ja koulutuksessa sekä rakentamisessa. Haapavesi Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa 2951 417 20 718 43 11 178 184 90 27 6 29 20 60 135 80 328 445 14 99 Haapavesi 2242 388 7 491 33 11 139 140 76 18 5 21 16 39 120 50 214 340 8 79 Siikalatva 105 3 4 17 1 0 1 6 2 0 0 3 0 1 10 3 8 44 0 2 Nivala 98 4 1 48 2 0 9 6 1 1 0 0 0 0 0 1 15 9 1 0 Oulainen 91 3 0 31 3 0 4 4 4 2 1 0 1 3 0 3 16 14 1 1 Ylivieska 83 0 1 24 2 0 3 8 0 3 0 1 0 4 0 0 19 13 0 5 Kärsämäki 74 6 0 43 0 0 2 5 0 0 0 0 0 1 0 2 6 6 1 2 Oulu - Uleåborg 50 4 1 7 0 0 4 4 1 1 0 0 1 0 1 3 10 8 2 3 Raahe - Brahestad 32 3 0 5 0 0 1 2 0 1 0 0 0 1 0 9 9 1 0 0 Haapajärvi 25 1 2 3 0 0 2 1 2 0 0 2 0 0 0 0 9 3 0 0 Kalajoki 12 0 0 5 0 0 3 0 0 0 0 0 0 1 0 1 2 0 0 0 Helsinki - Helsingfors 10 0 0 4 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 3 Pyhäjärvi 10 0 0 2 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 4 2 0 0 0 Jyväskylä 7 0 0 2 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 0 1 1 0 0 1 Kajaani - Kajana 7 0 1 4 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 0 0 0 Pyhäntä 7 0 0 1 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 3 0 1 1 0 0 Alavieska 6 1 0 1 0 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 Rovaniemi 6 0 0 3 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 Sievi 6 0 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 Siikajoki 6 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 2 1 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Haapavedellä käydään töissä eniten Siikalatvasta ja Nivalasta. Oulaisten ja Ylivieskan osuus on pienempi, vain kuusi käy töissä Alavieskasta. Haapavetisten pendelöintityöpaikat ovat keskittyneet muualla teollisuuteen ja jonkin verran koulutukseen ja sote-palveluihin. Oulainen Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa 2928 233 3 364 11 9 252 283 148 44 19 29 16 70 92 70 228 937 17 70 Oulainen 2129 211 1 227 5 8 178 214 108 36 8 24 12 51 73 47 156 667 13 57 Ylivieska 205 0 0 32 0 0 15 20 5 2 3 1 1 3 7 1 16 94 0 5 Raahe - Brahestad 100 6 0 19 1 0 3 11 5 1 2 1 1 3 4 4 10 26 1 2 Haapavesi 82 4 1 18 1 0 5 6 6 0 2 1 0 4 1 2 5 26 0 0 Oulu - Uleåborg 81 0 0 3 0 1 13 4 2 2 0 2 0 3 0 1 17 31 2 0 Merijärvi 62 3 1 15 0 0 6 10 4 0 1 0 1 0 0 0 0 18 0 3 Kalajoki 54 0 0 17 1 0 1 2 3 1 0 0 0 0 2 1 7 18 0 1 Nivala 40 3 0 12 0 0 4 3 1 0 0 0 0 0 1 6 1 9 0 0 Pyhäjoki 35 3 0 2 0 0 7 3 1 0 0 0 0 1 1 0 1 15 1 0 Alavieska 26 1 0 4 0 0 1 1 2 1 0 0 0 1 2 3 2 8 0 0 Sievi 13 0 0 1 0 0 2 0 1 0 0 0 0 0 1 1 2 5 0 0 Siikalatva 11 0 0 4 2 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 0 2 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Oulaisissa käydään käyvät eniten työssä Ylivieskasta. Raahelaisten pendelöijien osuus on tästä puolet. Haapavetiset pendelöivät Oulaisissa lähes yhtä paljon kuin raahelaiset. Alavieskasta Oulaisissa pendelöi 26 työntekijää. Eniten toispaikkakuntalaisia Oulaisissa työllistävät sote-palvelut ja teollisuus, mutta paljon työllistävät myös koulutus, kauppa ja rakentaminen. 23

Ylivieska Toimialat yhteensä Maat, metsät ja Kaivos ja kalat louhinta Teolli suus Vesi, Sähkö, viemäri, kaasu jne jäte jne Rakenta minen Tukku jne kauppa, korjaamot Kuljetus ja Maj ja IT ja Kiinteis varastointi ravitsemis viestintä Rah ja vak töala Ammat, tieteell ja tekninen toiminta Hallintoja tukipalv Julkinen hallinto ja maanp; pak sosiaalivak Koulutus Terveys- ja sosiaalipal velut Koko maa 6442 232 4 952 16 50 418 1190 341 153 160 105 32 279 304 361 572 975 66 157 Ylivieska 4425 204 4 571 12 35 280 781 236 119 111 71 23 193 229 209 397 716 52 107 Nivala 397 7 0 79 3 0 31 87 24 4 10 2 3 12 7 34 28 63 0 3 Alavieska 273 4 0 60 0 4 9 59 13 5 3 4 0 10 12 21 23 40 3 3 Kalajoki 239 1 0 32 0 1 12 51 10 9 4 4 0 15 11 18 24 40 1 6 Sievi 222 4 0 53 0 1 6 53 8 2 1 2 0 8 8 17 13 37 2 7 Oulainen 166 4 0 47 0 2 8 26 11 3 7 4 2 4 5 17 8 14 1 3 Oulu - Uleåborg 120 2 0 16 0 0 11 10 1 1 8 0 1 8 4 7 27 21 2 1 Haapavesi 91 0 0 12 0 0 8 22 10 2 4 2 2 6 2 5 5 8 0 3 Haapajärvi 75 1 0 11 0 1 9 12 6 1 1 3 0 6 0 9 10 4 0 1 Kannus 51 0 0 6 0 0 3 10 4 1 3 1 0 4 3 1 4 9 0 2 Kokkola - Karleby 48 2 0 13 0 0 3 12 2 1 1 0 0 0 0 1 8 1 2 2 Raahe - Brahestad 40 0 0 2 0 0 14 5 2 0 0 0 0 2 1 3 2 7 0 2 Toholampi 22 0 0 2 0 0 2 4 2 1 0 2 0 1 0 3 2 3 0 0 Pyhäjoki 20 0 0 2 0 0 2 7 1 0 0 1 1 2 0 0 2 2 0 0 Merijärvi 19 0 0 9 0 0 1 5 0 0 1 1 0 0 0 1 0 0 0 1 Reisjärvi 14 0 0 3 0 0 0 5 0 0 0 2 0 2 0 0 2 0 0 0 Pyhäjärvi 12 0 0 0 0 0 3 0 2 0 1 0 0 0 1 3 1 1 0 0 Jyväskylä 11 0 0 1 1 0 0 3 2 0 0 0 0 1 1 0 2 0 0 0 Kajaani - Kajana 10 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 5 1 1 0 0 1 Taiteet, viihde ja virkistys Muu palv Ylivieskassa käydään eniten töissä Nivalasta. Tarkastelukunnista Alavieskasta pendelöi 273 työntekijää, Oulaisista 166 ja Haapavedeltäkin 91 työntekijää. Ylivieskassa käydään töissä teollisuudessa, rakentamassa, kaupan alalla, sote-palveluissa ja hieman vähemmän koulutuksessa. Ylivieska työllistää muita myös hallinnossa. Yhteenveto pendelöinnistä: Tarkasteltavat neljä kuntaa pendelöivät keskenään, mutta eivät kokonaisuutena erityisen paljon. Ylivieska on selkeimmin kunta, minne muualta tullaan töihin, mutta määrä ei ole huomattavan suuri. Raahen, Sievin ja Nivalan osuus pendelöinnistä on keskimäärin suuri, jopa suurempi, kuin joidenkin liitosta tavoittelevien kuntien keskinäinen pendelöinti. Missään nimessä alueen pendelöinti ei ole niin keskienen tekijä alueen työpaikoissa kuin vaikkapa Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun tai Tampereen ja Turun ja niiden kehyskuntien pendelöinti. 24

Yleistä - Palvelurakenteen kustannukset Seuraavassa tarkastellaan kuntakohtaisesti palvelurakenteen kustannuksia. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen kunnilta keräämiin sektorikohtaisiin nettokustannuksiin vuodelta 2012. Kustannuksia suhteutetaan tuotettuihin yksikköihin ja ainoastaan poikkeustapauksissa asukaslukuihin. Tarkastelulla voidaan suhteuttaa kuntien palveluiden yksikkökustannukset ja niiden muutos toisiinsa ja koko maan muihin kuntiin. Yksikköhinta ei paljasta palveluiden laatua, mutta oletettavasti kaikki kunnat ovat järjestäneet palvelunsa lakisääteisesti. Tätä tarkastaa myös tilintarkastus osana valtionosuuden maksatuksen perusteiden varmistamista. Palvelurakenteen kustannukset suhteessa maan muihin kuntiin nähden Alavieska Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as -455-37 25 80 152 203 250 309 385 520 1 292 Muut palvelut, nettomenot /as -3 096-86 138 297 376 490 574 677 855 1 140 2 263 Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as -1 193-565 -329-175 -8 145 293 509 738 1 072 4 444 Sosiaalitoimi /as -2 721-1 771-1 450-1 186-1 003-743 -527-313 -76 409 2 416 Terveydenhuolto nettomenot /as -1 560-1 089-685 -374-164 61 252 488 775 1 277 3 434 Sote nettomenot /as -3 746-2 639-1 972-1 365-1 027-671 -294 89 665 1 446 4 229 Kaikki yhteensä nettomenot /as -3 605 900-1 875 571-1 084 558-703 731-316 056 79 580 577 580 1 068 274 1 709 714 2 878 616 7 390 708 Haapavesi Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as -2 266-1 161-999 -853-664 -529-404 -249-48 307 2 344 Muut palvelut, nettomenot /as -9 069-1 128-538 -118 90 392 614 884 1 353 2 105 5 068 Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as -5 242-3 588-2 966-2 558-2 117-1 715-1 323-754 -151 730 9 627 Sosiaalitoimi /as -4 173-1 667-820 -124 360 1 045 1 614 2 178 2 803 4 082 9 378 Terveydenhuolto nettomenot /as -5 705-4 465-3 398-2 578-2 022-1 430-926 -303 454 1 778 7 467 Sote nettomenot /as -8 469-5 548-3 789-2 188-1 295-356 637 1 647 3 166 5 228 12 568 Kaikki yhteensä nettomenot /as -12 160 706-7 596 425-5 509 879-4 505 329-3 482 716-2 439 103-1 125 472 168 887 1 860 887 4 944 231 16 846 282 Oulainen Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as -1 525-335 -160-2 201 347 481 649 864 1 248 3 442 Muut palvelut, nettomenot /as -10 511-1 955-1 319-867 -643-318 -78 212 718 1 529 4 720 Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as -4 380-2 597-1 927-1 487-1 012-579 -157 456 1 106 2 055 11 641 Sosiaalitoimi /as -4 884-2 183-1 271-521 0 738 1 352 1 960 2 633 4 011 9 717 Terveydenhuolto nettomenot /as -5 932-4 596-3 446-2 562-1 964-1 326-783 -112 704 2 131 8 260 Sote nettomenot /as -9 298-6 150-4 255-2 530-1 568-556 514 1 602 3 239 5 460 13 369 Kaikki yhteensä nettomenot /as -11 829 458-6 911 716-4 663 587-3 581 244-2 479 439-1 355 008 60 351 1 454 946 3 277 975 6 600 096 19 423 849 Ylivieska Min 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Maks Yleishallinnon nettomenot /as -3 190-986 -664-370 5 276 524 835 1 234 1 944 6 009 Muut palvelut, nettomenot /as -18 780-2 933-1 756-919 -503 98 542 1 080 2 017 3 518 9 429 Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as -7 848-4 547-3 305-2 491-1 611-809 -28 1 108 2 312 4 069 21 823 Sosiaalitoimi /as -9 310-4 308-2 619-1 230-265 1 102 2 238 3 364 4 611 7 164 17 731 Terveydenhuolto nettomenot /as -3 796-1 320 809 2 445 3 553 4 736 5 741 6 985 8 495 11 137 22 489 Sote nettomenot /as -10 294-4 464-955 2 239 4 022 5 896 7 878 9 893 12 924 17 038 31 686 Kaikki yhteensä nettomenot /as -14 399 406-5 291 524-1 127 887 876 661 2 917 254 4 999 751 7 621 061 10 203 914 13 580 247 19 732 965 43 483 138 Yleiskatsaus osoittaa, että selvästi edullisin palvelurakenne on Ylivieskassa. Ylivieskan palveluista opetus ja kulttuuritoimen nettomenot eur/as on ainoa osakokonaisuus, joka on järjestetty keskiarvoa kalliimmin. Sosiaalitoimi on järjestetty 40%:n desiilissä (niiden 40%:n joukossa, jotka tuottavat palvelut edullisimmin), terveydenhuollossa Ylivieska on jopa 10 edullisimman prosentin joukossa. Suomen kunnista vain 30% järjestää koko palveluketjun Ylivieskaa edullisemmin. Silti, jos Ylivieska saisi palveluketjun siirtymään kymmenen edullisimman prosentin joukkoon, ketju olisi nykyistä 5,3 miljoonaa euroa edullisempi. Vastaavasti Haapaveden palveluketju on kuntajoukon kallein, vain 30% kuntia järjestää palvelut Haapavettä kalliimmalla. Siirtymä seuraavaan desiiliin tuottaisi 1,1 miljoonaa euroa edullisemmat palvelut ja siirtymä keskiarvoon 2,4 miljoonaa euroa edullisemmat palvelut. Jos Haapavesi tuottaisi palvelut Ylivieskan kustannusrakenteella, ne olisivat noin 5,5 miljoonaa euroa edullisemmat. Seuraavaksi kalliimmat palvelut olivat Oulaisissa ja toiseksi edullisimmat Alavieskassa. 25

Muut nettomenot eur/as Perusturvan nettomenot eur(as 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kun tarkastellaan nettomenojen kehitystä eur/as kunnittain havaitaan, että aivan vuoden 1993 tienoilta muiden palveluiden nettomenot ja perusturvan nettomenot eur/asukas olivat hyvin samansuuruiset. Tämän jälkeen muut kuin perusturvan nettomenot ovat kasvaneet hyvin hitaasti, kun taas perusturvan nettomenot hyvin nopeasti. Muissa kuin perusturvan nettomenojen sisällä on tapahtunut jopa sopeutumista. 26

Hallinto- ja tukipalvelut sekä ICT Tällä hetkellä neljän kunnan yleishallinnossa työskentelee yhteensä 52,5 htv. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kunnan-/kaupunginjohtaja 1 1 1 1 Kaupunginsihteeri 1 1 Kaupunginkamreeri 1 1 Henkilöstöjohtaja 1 Elinkeinojohtaja 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 2 1 Toimistosihteeri 1 0,5 2 3 Palkkasihteeri 1 Palvelusihteeri 1 Arkistosihteeri 1 1 1 Hallintojohtaja 0,5 1 Asuntosihteeri 0,5 Atk- ja toimistosihteeri 1 Talousjohtaja 1 Maksuliikenteenhoitaja 1 Palkkakirjanpitäjä 1 Palkanlaskijoita 4 2 Tietopalvelusihteeri 1 It-päällikkö 1 1 1 It-suunnittelijoita 2 1 2 Lomituspalvelupäällikkö 1 Lomasihteeri 1 Johtava lomittaja 4 Velkaneuvoja 2 Projektipäällikkö 1 Työhyvinvointipäällikkö, päätoiminen Yhteensä 5 23,5 12 12 Selvitysalueen kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisujaan järjestäessään yleishallinnon palveluita. Alavieska ja Ylivieska ostavat talous- ja palkkahallinnon palvelut Ylivieskan kaupungin liikelaitos HETAlta. HETA tuottaa palveluita myös muille tahoille esimerkiksi kuntayhtymä Kalliolle ja Sievin kunnalle. Kuntien talous- ja palkkahallinnon tuottaminen on järjestetty eri tavoin keskenään verraten. Haapavesi tuottaa palvelunsa itse keskitetysti ja Oulainen tuottaa myös itse, mutta hajautetusti. ICT-palvelut on ulkoistettu Oulaisissa ja Alavieskassa. Yliviskassa ja Haapavedellä ICT-palvelut hoidetaan omana tuotantona. Oulaisten kaupungissa on yksi palkanlaskija perusturvaosaston palkkalistoilla ja yksi opetustoimen palkkalistoilla eikä näy siten yleishallinnon henkilöstömäärässä. Haapaveden kaupunki puolestaan tuottaa itse sekä talous- että palkkahallinnon palvelut, ja tuottaa sen myös taulukossa näkyvällä henkilöstöllä sosiaali- ja terveyspiiri Helmelle. Haapaveden kaupunki tuottaa lomituspalvelut myös Oulaisten ja Raahen kaupungeille henkilöstöllään. Ylivieskan kaupunki tuottaa velkaneuvonnan palvelut usealle kunnalle. Haapaveden kaupungin palveluksessa on projektipäällikkö, joka työskentelee työllisyysprojektissa. Myös Ylivieskan kaupungissa on henkilö hoitamassa vastaavaa tehtävää, mutta hän on teknisen toimen palveluksessa. Koska eri kunnat järjestävät talous- ja palkkahallinnon palvelunsa eri tavoin, on niitä vaikea verrata keskenään. Työryhmässä on sovittu, että palkkahallinnossa verrataan suoritteena yhden palkkapussin hintaa ja taloushallinnossa verrataan yhden ostolaskun hintaa. Tälläkin tavoin verrattuna talous- ja palkkahallinnon 27

kustannuksia ei saada täsmälleen vertailukelpoisiksi, mutta tulos on suuntaa antava ja työryhmän käsityksen mukaan riittävä tässä vaiheessa. Suorite/kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Palkkapussi 9,40 13,84 9,40 Ostolasku (verkko) 1,84 Ei ole 1,84 Ostolasku (paperi) 3,23 5,49 3,23 Jatkossa uusi kunta pyytäisi HETAlta ja ulkopuolisilta toimijoilta tarjouksen/arvion, millä hinnalla uuden kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut olisi järjestettävissä. Samalla pyydetään myös tieto, paljonko ko. toimija olisi ottamassa nykyisten kuntien henkilökuntaa vanhoina työntekijöinä palvelukseen. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on eri tietojärjestelmät talous- ja palkkahallinnossa. Oulaisten kaupunki on nyt viimeisimpänä ottamassa uuden ohjelman käyttöön vuoden 2014 aikana. Kaikissa kunnissa ostolaskut ja henkilöstöpäätökset kiertävät sähköisesti hyväksyttävänä. Tämä on työryhmän käsityksen mukaan positiivinen ja työtä vähentävä asia jatkossa, jos uusi kunta syntyy. Vaikka ohjelmat ovatkin erilaiset, kaikki ovat jo tottuneet siihen toimintatapaan, että papereita ei tarvitse kierrättää, vaan asiat hoituvat sähköisesti. Kun toimitaan maantieteellisesti laajalla ja toimipisteittäin hajanaisella alueella, on tärkeää, että tieto kulkee nopeasti. Kaupungin-/kunnanhallituksen ja -valtuuston kokousten valmistelu Kaikilla selvitysalueen kunnilla on käytössä asianhallintajärjestelmänä Dynasty. Jokaisessa kunnassa on nimetty virkamies (hallintojohtaja / kaupunginsihteeri) vastuussa kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistojen laatimisesta. Jokaisessa kunnassa kukin valmisteleva virkamies kirjoittaa ja valmistelee itse asiat suoraan sähköiseen järjestelmään ja kaikki liitteet skannataan sähköiseen muotoon. Kaikissa kunnissa kaikki toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan/kaupungin www-sivuilla liitteineen. Kaupunginhallituksen esityslistat lähetetään tai julkaistaan sähköisesti Oulaisissa, Haapavedellä ja Ylivieskassa. Kaikilla on käytössä saman yhtiön kehittämä sähköinen kokoushallinta. Alavieskassa kunnanhallituksen esityslistat lähetetään postilla. Muiden kuin hallitusten esityslistat kulkevat kaikissa kunnissa postilla, paitsi Haapaveden perusturvalautakunta käyttää myös sähköistä kokoushallintaa. Hallitusten ja valtuustojen päätösten toimeenpanoista huolehtivat toimistosihteerit kussakin kunnassa. Hankinta-asiat Selvitysalueen kunnista kaikki, paitsi Ylivieska ovat organisoineet hankinta-asiansa kaikki omassa organisaatiossaan hajautetusti. Kukin yksikkö ja vastuunalainen virkamies hoitavat oman toimialansa hankintaasiat itsenäisesti. Ylivieskassa on oma hankintatoimikunta, mutta jonkin verran hankintoja tehdään myös hajautetusti. Kaikki kunnat ovat mukana alueen hankintarenkaassa ja KL-kuntahankintojen sopimuksessa joidenkin hankintojen osalta. Kaikissa kunnissa on olemassa hankintaohje, Ylivieskassa sääntö on uudistettavana. Alueen kunnista ainoastaan Ylivieskalla on sivutoiminen hankinta-asiamies, Haapavedellä talousjohtaja toimii hankintojen yhdyshenkilönä. Työryhmän käsityksen mukaan uudessa kunnassa on hankintatoimen tarpeen olla keskitetymmin hoidettavaa. Hajautetun toiminnan ongelmana on, että lakia ja sääntöjä tulkitaan mahdollisesti eri tavoin. Myös hankintojen kilpailutukseen ja sopimusten tekemiseen tarvittaisiin enemmän ohjeistusta ja ohjausta. 28

Vakituisen henkilöstön lukumäärä kunnittain: Kaikkien selvityskuntien ja Kallion (Alavieskan ja Ylivieskan perusturvan osuus) yhteenlaskettu vakituisen henkilöstön määrä on taulukon mukaan 1823 henkilöä, mikä on noin 72% kaikista työntekijöistä (2521). Tästä perusturvan osuus 1140 henkeä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä: Kuntien määräaikaisen henkilöstön määrä 698 henkeä edustaa koko työntekijämäärästä lähes 30%:ia. Määräaikaisten määrästä olisi jatkossa selvitettävä aidot määräaikaiset ja sijaiset, jotta sopeutustoimet voidaan kohdistaa myös määräaikaisiin. Molemmat yhteensä Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kallio Kaikki Hallinto 6 24 12 31 73 Maatalouslomitus 64 64 Perusturva 39 218 271 612 1140 Sivistys 23 177 143 203 546 Tekninen 0 Yhteensä 68 483 426 234 612 1823 %:ia kaikista 79,1 % 68,9 % 78,2 % 40,6 % 100,0 % 72,3 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kallio Kaikki Hallinto 1 5 1 32 39 Maatalouslomitus 45 45 Perusturva 0 70 81 151 Sivistys 11 78 33 215 337 Tekninen 6 20 4 96 126 Yhteensä 18 218 119 343 0 698 %:ia kaikista 20,9 % 31,1 % 21,8 % 59,4 % 0,0 % 27,7 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kallio Kaikki Hallinto 7 29 13 63 0 112 Maatalouslomitus 0 109 0 0 0 109 Perusturva 39 288 352 0 612 1291 Sivistys 34 255 176 418 0 883 Tekninen 6 20 4 96 0 126 Yhteensä 86 701 545 577 612 2521 Ppky Kallion luvussa Alavieskan ja Ylivieskan henkilöstö ja hallintohenkilöstö kokonaisuudessaan. Ylivieskan hallinnon luvussa on mukana Hetan henkilöstö. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista Alavieskassa oli 20,6%, Haapavedellä 55,22%, Oulaisissa 46,6+5% ja Ylivieskassa 30,62%. Haapaveden henkilöstömenoissa / toimintakulut on huomioitu koko kaupungin henkilökunta mukaan lukien sosiaali- ja terveyspiiri Helmen Siikalatvan ja Pyhännän kunnissa työskentelevä henkilöstö. Henkilöstön palkkaus selvitettiin kaikkien muiden sopimusalojen paitsi opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen ja lääkäreiden osalta. Kaikissa selvitysalueen kunnissa opetushenkilöstön palkkaus menee työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Muilla sopimusaloilla maksetaan työ- ja virkaehtosopimuksia parempia palkkoja. Jos palkat harmonisoitaisiin korkeimpien palkkojen mukaan, nousisivat palkkakustannukset nykyiseen verrattuna 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. 29

ICT-palvelut ICT-selvityksen ovat koonneet ICT-vastaavat. ICT-vastaavat ovat tehneet mm. seuraavia johtopäätöksiä nykytilasta: nykyisten kuntien henkilöstömitoitus on tiukka, keskimäärin 250 konetta/työntekijä uusi kunta ei toisi parannusta mitoitukseen, osa palveluista jouduttaisiin edelleen ostamaan ostopalveluna, toiminta80 vaatisi uudelleen organisoitumista ja pitkät välimatkat toimipisteiden välillä tulisi olemaan vaikeaa uudessa kunnassa olisi edullisempaa järjestää sisäverkko omana verkkona, tätä varten tulisi nimittää päätoiminen työntekijä eri toimipisteiden väliset yhteydet tulisivat olemaan operaattoreiden varassa sekä internet että mobiilipalveluiden operaattorit tulisi kilpailuttaa, myös eri ohjelmien kilpailutuksia voi olla edessä kriittinen palvelin (sote /Effica) tulisi sijoittaa palvelinhotelliin, jossa olisi päivystys 24/7 ei-kriittisille palvelimille on tilaa omista saleista 30

Demokratian toteutuminen Demokratia toteutuu myös eri tavoin eri kunnissa. Vaihtelua on myös siinä, millä tasolla eri päätökset tehdään ja mille tasoille päätöksentekoa on delegoitu. Ylivieskassa on paljon lautakuntia. Ylivieskassa ja Alavieskassa (sivistyksen osalta) henkilöstön rekrytointipäätökset tehdään lautakunnissa. Ylivieskassa on hieman suhteessa laajempi organisaatio. Sen perusteet syntyvät kuntien yhteisten tehtävien hoitamisella, joka on kasvattanut henkilökunnan kokonaismäärää. Ylivieska ja Haapavesi hoitavat omaa kuntaansa laajemman alueen kansalaisopistotoimintaa. Ylivieskassa ja Alavieskassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoidetaan PPKY Kalliossa. Haapavedellä ja Oulaisissa sote-palvelut tuotetaan omassa organisaatiossa, joka indikoi suoraan kunnan palkkalistoilla olevaan henkilökunnan määrään. Haapavesi hoitaa isäntäkuntana maatalouslomitusta. Muut kunnat kuuluvat muihin yhteistoimintaalueisiin. Kuntien välinen ero ilmenee myös äänestysalueiden määrällä. Haapavedellä ja Oulaisissa on paljon äänestysalueita kun vastaavasti Ylivieskassa ja Alavieskassa pärjätään yhdellä äänestysalueella. Alavieskassa ja Ylivieskassa on kunta jaettu yhteen äänestysalueeseen, Haapavedellä ja Oulaisissa on molemmissa 7 äänestysaluetta. Kaikissa kunnissa ennakkoäänestys hoidetaan kunnan toimittamana (ei Itellan) työntekijävoimin ja ennakkoäänestys tapahtuu kussakin kunnassa yhdessä paikassa, paitsi Ylivieskassa kiertää lisäksi kirjastoauto sivukylillä ennakkoäänestyspaikkana. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska on/ei (jäseniä) on/ei (jäseniä) on/ei (jäseniä) on/ei (jäseniä) Kunnan/kaupunginvaltuusto ON (21) ON (27) ON (27) ON (35) Kunnan/kaupunginhallitus ON (8) ON (10) ON (9) ON (9) Valtuusto Koulu/sivistyslautakunta ON (8) ON (9) ON (9) ON (9) Tekninen/teknisten palveluiden lautakunta ON (8) ON (7) ON (9) ON (9) Perusturvalautakunta - ON (10) ON (9) - Rakennus- ja ymp.ltk/valvontalautakunta - ON (7) ON (9) ON (7) Ympäristöterveyslautakunta - ON (8) - - Kansalaisopiston johtokunta - ON (9) - ON (7) Vapaa-aikatoiminnan lautakunta - ON (7) - - Liikuntalautakunta - - - ON (9) Kulttuurilautakunta - - - ON (9) Musiikkiopiston johtokunta - - - ON (9) Pelastuslaitoksen johtokunta - - - ON (18) Maaseudun kehittämislautakunta - - ON (5) - Henkilöstöjaos ON (5) - ON (3) - Jätelautakunta - - - ON Tarkastuslautakunta ON (4) ON (5) ON (5) ON (7) Keskusvaalilautakunta ON (5) ON (5) ON (5) ON (5) Yhteistyötmk/Yhteistoimintaryhmä ON (9) ON (16) ON (9) ON Työsuojelutoimikunta ON ON Vanhus- ja vammaisneuvosto Heta Viemäri LISÄKSI Khall. Alainen suunnittelujaos Hankintatoimikunta ON ON 31

Puolue/Kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Yhteensä Keskusta 14 17 16 17 63 Vasemmistoliitto 1 3 1 1 6 Perussuomalaiset 4 4 3 4 15 SDP 0 1 3 5 9 Kokoomus 1 1 4 6 12 Vihreät 0 0 0 1 1 KD 1 0 0 1 2 Muut 0 1 0 0 1 Ilman vaalimatematiikkaa uudenkin kunnan ehdoton enemmistö olisi keskustalla. Toiseksi eniten valtuutettuja olisi todennäköisesti perussuomalaisilla. Luottamushenkilöiden palkkiot: Kokouspalkkiot Toimielin/kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Valtuusto 38 60 60 49 Hallitus 38 60 60 49 Lautakunnat 38 50 Tarkastusltk 40 49 Perusturvaltk 55 Koulu, tekn., keskusv. 40 Muut 30 40 Toimikunnat 32 30 40 40 Koulujen johtokunnat 32 20 Vuosipalkkiot Toimielin/kunta Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Valtuuston pj. 1500 3840 3000 2400 I varapj. 768 500 960 II varapj. 768 500 865 III varapj. 755 Hallituksen pj. 1500 4440 3000 2400 I varapj. 888 500 960 II varapj. 888 500 865 Hallituksen jäsenet 500 670 Lautakuntien pj tarkastusltk 550 420 500 670 perusturvaltk 2520 1500 sivistys/koulultk 1100 1200 1000 670 Ansionmenetyskorvaukset: Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Max. tuntikorvaus 16,03 23,05 30 21,5 Luottamushenkilöpalkkiot ovat keskimäärin korkeimmat Haapavedellä. 32

Maaseutuhallinto Selvitysalueen kuntien osalta maaseutuhallinto on jakaantunut useampien kuntien hoidettavaksi. Mikään selvitysalueen kunnista ei toimi isäntäkuntana maaseutuhallinnon toimialueella. Alavieskan maaseutuhallinnon hoitaa Kalajoen kaupunki, Haapaveden maaseutuhallinnon hoitaa Siikalatvan kunta ja Oulaisten sekä Ylivieskan maaseutuhallinnon hoitaa Nivalan kaupunki. Maatalouslomitus Maatalouslomituksessa selvitysalueella on myös monta eri toimijaa. Alavieskan maatalouslomituksen hoitaa Kalajoen kaupunki, Haapavesi hoitaa oman maatalouslomituksensa ja tuottaa kyseisen palvelun myös Oulaisten ja Raahen kaupungeille. Ylivieskan maatalouslomituksen hoitaa Nivalan kaupunki. ********************************************************************* Yleishallinto, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 75 94 98 102 101 112 100 24 32,5 % Haapavesi 144 207 181 227 230 288 246 102 71,2 % Oulainen 159 148 138 137 131 133 129-30 -18,7 % Ylivieska 79 75 163 162 179 176 154 75 94,0 % Manner-Suomi 168 165 171 167 167 166 178 10 6,0 % Edullisimmat yleishallinnon nettomenot ovat Alavieskassa, kalleimmat Haapavedellä. Haapaveden nettomenot ovat kalliimmat kuin maassa keskimäärin. 33

Muut palvelut, tekniikka Tekniset palveluiden hallinto Lautakuntajako on kaikissa kunnissa samanlainen Alavieskaa lukuun ottamatta. Ylivieskassa kaikki tekniset palvelut ovat samassa organisaatiossa. Hallinnon kulut Ylivieskassa edullisimmat asukasta kohden laskettuna. Tukipalvelut Tukipalveluiden osuus teknisistä palveluista on henkilöstön osalta 60 %:a ja menojen osalta 40 %:a. Ylivieskassa ja Alavieskassa siivous- ja ruokahuolto ovat teknisissä palveluissa. Oulaisissa teknisessä toimessa on vain siivouspalvelut. Ruokapalvelut ovat yleishallinnossa. Haapavedellä siivous- ja ruokahuolto ovat yleishallinnossa. Siivouspalveluja Oulainen ostaa yksityiseltä lähes kolmanneksen (28 %) ja myy siivouspalveluja 13 %:a. Haapavedellä ostopalvelujen osuus siivouksessa on 8 %:a. Valmistuskeittiöiden määrä vaihtelee 1-5 keittiöön. Eniten valmistuskeittiöitä on Oulaisissa. Tunnuslukujen vertailu on vaikeaa siivouksessa ostoja myyntipalveluista sekä mitoituksesta johtuen. Vastaavasti ruokapalveluissa vertailua vaikeuttaa erilainen kustannusrakenne sekä valmistuskeittiöiden määrä. Ruokapalvelu olisi liitoksen jälkeen organisoitava uudelleen. On tehtävä yhteinen tapa laskea yksikköhinnat ja tämän perusteella arvioita, kuinka paljon jatkossa tarvitaan valmistuskeittiöitä, jakelukeittiöitä ja mobiilijakelua. Maankäyttö, asuminen ja ympäristö Kaavoitus on Alavieskassa ja Haapavedellä järjestetty ostopalveluna. Ylivieskassa asemakaavat tehdään omana työnä kun taas Oulaisissa vain pienet asemakaavat. Yleiskaavoitus on pääsääntöisesti kaikilla kunnilla ostopalveluna. Maankäyttösopimuksiin perustuvaa kaavoitusta on Oulaisissa ja Ylivieskassa. Vapaiden omakotitonttien kuntakohtainen määrä on lähes saman suuruinen vaihdellen 40-50 tonttiin. Liike ja teollisuustontteja alueella on vapaana lähes 100 hehtaaria. Ympäristönsuojelu on Oulaisissa ja Haapavedellä järjestetty kuntien yhteistyönä. Rakennusvalvonta on järjestetty omana toimintana. Kustannukset asukasta kohden vaihtelevat 2-10 euroon riippuen rakentamisen määrästä. Liikenne, kunnallistekniikka, puistot, ja urheilualueet sekä yksityistiet Katuihin, yksityisteihin ja liikunta- sekä puisto- ja viheralueisiin käytetyt menot muodostavat 15 %:a teknisten palveluiden menoista. Katujen peruskorjaukseen on kaikissa kunnissa panostettava tulevina vuosina merkittävästi. Peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat keskimäärin olleet 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneväyliin kohdistuvat poistot vuonna 2013 olivat 1,65 miljoonaa euroa eli lähes investointien suuruiset. Ylivieskan osuus oli noin miljoona euroa. Kunnat Oulaista lukuun ottamatta ostavat kunnallisteknisen suunnittelun. Haapavedellä ja Alavieskassa kunnallistekniikan rakentaminen hoidetaan kokonaisurakalla. Ylivieskassa ja Oulaisissa rakentaminen tapahtuu omajohtoisena työnä siten, että konetyöt, materiaalit ja tarvikkeet kilpailutetaan erikseen. Talvikunnossapito hoidetaan kaikissa kunnissa ostopalveluna. Alavieska ostaa liikuntapaikkojen hoidon kokonaisuudessaan urheiluseuralta. Muilla kunnilla liikuntapaikkojen hoidosta osa on ostopalvelua esim. latujen hoito. Ylivieskassa myös osa pelikenttien hoidosta on urheiluseurojen vastuulla. 34

Yksityisteitä alueella on kaikkiaan 733 kilometriä. Ylivieskassa ja Haapavedellä lähes kaikki yksityistiet kaupunki auraa talvella. Oulaisissa ja Haapavedellä yksityisteitä kaupunki avustaa. Kustannukset tiekilometriä kohden ovat Oulaisissa halvimmat ja Ylivieskassa kalleimmat. Tilapalvelut Toimitilakulut muodostavat 35 prosenttia kuntien teknisten palveluiden menoista. Ylivieskassa on paljon, lähes 4000 k-m2:ä, tilapäisiä vuokratiloja. Kaupungin kasvu sekä sisäilmaongelmat ovat edellyttäneet tilapäisiä järjestelyjä usealla koululla ja päiväkodilla. Kuluvana vuonna 2014 alkavia merkittäviä rakennushankkeita ovat jäähallit Ylivieskassa ja Haapavedellä, vanhusten ryhmäkoti ja terveyskeskuksen vuodeosaston peruskorjaus Oulaisissa. Tulevia taloussuunnitelmavuosina olevia hankkeita ovat muun muassa Ylivieskassa uusi koulu (ja/tai olevien laajennus) ja Oulaisissa uimahalli. Kaikki kunnat ostavat tilojen suunnittelun. Rakentaminen hoidetaan pääosin tai kokonaan ostopalveluna. Toimitilojen kunnossapidossa toimintatavat vaihtelevat. Ostopalveluiden käyttö vaihtelee 20 100 prosentin välillä. Kiinteistönhoitopalvelut ovat pääosin omana työnä. Ylivieskassa kunnossapito omana työnä (4 kirvesmiestä), kun muut kunnat käytännössä ostavat palvelun. Vesi- ja jätehuolto ja pelastustoimi Vesihuollon osalta Alavieska ja Haapavesi vastaavat vesihuollosta kokonaisuudessaan. Ylivieskalla ja Oulaisilla puhtaan veden toimittajia ovat vesiosuuskunnat. Jäteveden puhdistus kuluu Oulaisissa kaupungille kun taas Ylivieska ja Alavieska ostavat puhdistuspalvelut. Haapavedellä jäteveden puhdistuksen hoitaa yhtiö, jossa kaupunki on osakkaana. Jätehuollon osalta kaikki kunnat ovat osakkaina Vestia Oy:ssä ja niillä on yhteinen jätelautakunta. Pelastustoimi on Alavieskassa teknisen toimen alla. Liikenneväylät, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 05 11 06 12 Alavieska 46 45 58 76 84 86 70 25 54,0 % Haapavesi 65 67 80 78 82 86 87 21 32,7 % Oulainen 86 67 68 74 75 83 92 7 7,7 % Ylivieska 50 57 62 104 106 125 145 95 191,9 % Manner-Suomi 76 78 88 92 97 105 111 35 46,4 % Palo ja pelastus nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 05 11 06 12 Alavieska 75 79 79 68 69 71 74-2 -2,4 % Haapavesi 72 81 85 87 87 89 98 26 36,9 % Oulainen 68 71 81 92 92 94 98 30 44,6 % Ylivieska 53 71 32 76 14 98 84 31 59,2 % Manner-Suomi 68 70 71 75 76 79 81 13 19,0 % Ylivieskan liikenneväylien resursointi on lähes kaksinkertainen suhteessa muihin kuntiin ja jopa suurempi kuin maassa keskimäärin. Tämä johtunee todennäköisesti siitä, että kaupungin kunnossapidettävien taaja-asutuksen liikenneväylien määrä on suurin. Palo- ja pelastustoimen kustannukset ovat Alavieskaa lukuun ottamatta hieman maan keskimääräistä suuremmat ja kasvu on ollut maan keskiarvokasvua suurempi kaikissa kunnissa Alavieskaa lukuun ottamatta. Kasvu ei kuitenkaan ole ollut moninkertaista kuten joissakin muissa kunnissa. 35

Toimitilat nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 05 11 06 12 Alavieska -23-11 -108-154 -110-131 -104-80 343,7 % Haapavesi 33-73 466-1 22 21 22-11 -34,4 % Oulainen 75 65 52 58 82 81 118 43 57,6 % Ylivieska 13 23-65 -42-23 -26-17 -30-232,6 % Manner-Suomi 15 10 23 11 14 22 27 12 83,9 % Liikeluontoiset nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 05 11 06 12 Alavieska -13-6 14-5 -26-2 -20-6 49,4 % Haapavesi -8 25 14-21 5-13 -7 1-9,1 % Oulainen 12 7 0 13 8 8 10-2 -16,7 % Ylivieska 10 11 11 12 2 9 11 1 8,2 % Manner-Suomi -14-18 -11-1 -7-5 -10 4-31,2 % Toimitilojen nettomenojen tulisi olla kaikissa kunnissa Alavieskan ja Ylivieskan tapaan negatiiviset, silloin tulot ylittäisivät menot. Sama pätee liikeluontoisiin palveluihin. Yhtenä kuntana toimiessaan kuntanelikko kerätessään edes Ylivieskan tapaan tuloja saattaisi vuosikatteeseen positiivisen vaikutuksen. Sama pätee liikeluontoisiin nettomenoihin. Niiden pitäisi olla negatiiviset, silloin voitaisiin puhua liiketoiminnasta. Alemmassa taulukossa on kuvattu vesihuollon nettomenojen taso ja kehitys. Ainoastaan Haapavesi näyttää järjestävän vesihuollon niin kuin kuuluu, tulot ovat menoja suuremmat. Uuden kunnan kohdalla yksi keskeinen tekijä saattaa olla liikeluontoisiin ja muidenkin sektoreiden taksoihin ja maksuihin liittyen harmonisointi niin, että tulot ylittävät menot siellä missä se on lain mukaan mahdollista. Vesilaitoksen pitäisi lain mukaan tuottaa kunnalle vähintäänkin nollatulos. Vesihuolto nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 05 11 06 12 Alavieska -9-4 15 4 0 21 26 35-390,8 % Haapavesi -16-40 -35-51 -52-50 -45-29 181,9 % Oulainen 0 0 0 0 0 0 0 0-100,0 % Ylivieska 6 6 7 3-1 1 6 0-7,7 % Manner-Suomi 17 17 19 18 21 22 25 9 51,3 % ************************************** Muut palvelut, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 198 230 160 110 172 196 162-36 -18,1 % Haapavesi 324 322 253 233 276 262 286-38 -11,7 % Oulainen 310 290 275 316 282 346 380 70 22,5 % Ylivieska 379 407 371 302 322 378 333-47 -12,3 % Manner-Suomi 240 237 278 289 293 321 339 99 41,4 % Tekninen sektori on yleishallinnon ohella hyvin pieni osa kokonaisuutta ja hyvin eri tavalla tilastoitu. Kuntanelikolla ainoastaan Oulaisten muiden palveluiden nettomenot eur/asukas oli suurempi 2012 kuin maassa keskimäärin, muissa kunnissa maan keskiarvoa pienempi Alavieskan kustannukset ovat niin pienet, että voidaan olettaa palvelutason olevan hyvin lähellä tarkoituksenmukaista minimiä. Oulaisten nettomenot euroa/asukas ovat nelikossa ainoat kasvaneet. 36

Sivistys Lasten päivähoito Lasten päivähoitoa tarkastellaan kokonaisuutena ja kunnallisen ja perhepäivähoidon eroavaisuuksina. Kuntien alueella ei makseta erityisiä kotihoidontuen kuntalisiä, joten yhdistymistilanteessa ei tarvitse miettiä järjestelmän kohtaloa. Alavieskan ja Ylivieskan päivähoito perustuu sekä kunnalliselle että yksityiselle päivähoidolle. Päivähoidon järjestää Kallio, mikä on hiukan poikkeuksellinen tapa: yleensä yhteistoiminta-alue hoitaa perusturvan ja päivähoito on siirretty kuntien sivistystoimen alaisuuteen. Päivähoito Kalliossa sisältää kotihoidon tuen, osittaisen hoitorahan, palvelusetelin, perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, päiväkotihoito, johon kuuluu varhaiserityiskasvatuksen konsultoivat erityislastentarhanopettajat, joista toinen on kohdennettu Alavieskaan, vuorohoitoa, yksityisen hoidon tuet ja ryhmäperhepäivähoitoa. Yksityisiä ryhmiksiä on paljon, yhdeksän kappaletta. Kunnallisia ryhmiksiä on yksi. Alavieskassa on kaksi kunnallista päiväkotia, Ylivieskassa kuusi kunnallista päiväkotia ja kolme yksityistä päiväkotia. Päiväkodeista Hakalahti o vuoropäiväkoti, Alavieskan vuoropäiväkoti on Peukaloinen. Haapaveden päivähoito perustuu perhepäivähoito, joka tarjotaan myös kotiin, jos on neljä alle kouluikäistä lasta, yksi yksityinen päiväkoti, kunnallinen päiväkoti Onnimanni (missä on erityislastentarhanopettaja) ja Ahjolan kunnallinen päiväkoti. Lisäksi Haapavedellä on vielä neljä ryhmistä, yhdessä näistä tarjotaan vuoropäivähoitoa. Oulaisissa tarjotaan perhepäivähoitoa, siellä on kaksi kunnallista päiväkotia, ryhmiksiä vuorohoidolle ja perhepäivähoidon varahoidolle sekä yksi yksityinen päiväkoti. Oulaisissakin maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Kunnallinen päivähoito kuluttaa alueella enemmän varoja kuin kunnissa yleensä. Tämä johtuu osittain sitä, että alueella on paljon ja usein suuria lapsiperheitä. Päivähoidon nettokustannukset hoidettavaa kohden ovat Haapavettä lukuun ottamatta joko maan keskiarvossa tai sen alapuolella. Varsinkin Alavieskan ja Oulaisten päivähoidon yksikkökustannukset ovat pienet. Näissä yksikkökustannusten nousutkin ovat olleet paljon pienemmät kuin maassa keskimäärin. Haapaveden kustannustaso on ollut korkea tarkastelujakson alusta asti, Ylivieskan kustannukset on nostettu keskiarvon yläpuolelle vasta tarkastelujakson lopulla 2012. Kun vuoden 2013 aineisto valmistuu marraskuussa, on hyvä tarkastella, onko tämä suunta pysyvä vai tilapäinen. 37

Lasten päivähoito, nettomenot eur/päivähoidossa hoidettava 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 8588 8146 9564 9894 9191 10194 9723 1135 13,2 % Haapavesi 10934 11268 11265 12374 10671 12173 13262 2327 21,3 % Oulainen 8647 10072 9669 9721 9146 11285 9985 1338 15,5 % Ylivieska 8499 8741 8520 9356 8775 9948 11653 3154 37,1 % Manner-Suomi 9015 9244 9642 10422 10404 10919 11521 2506 27,8 % Lasten päivähoito, nettomenot eur/hoitopäivä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 52 52 55 61 64 69 67 15 29,7 % Haapavesi 64 63 67 74 69 76 85 21 33,2 % Oulainen 57 60 68 68 63 69 69 12 21,6 % Ylivieska 52 57 56 64 61 65 75 23 44,5 % Manner-Suomi 55 57 59 65 66 68 73 18 32,4 % Lasten päivähoito, hoitopäivät kpl/hoidossa oleva 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 166 157 172 161 144 147 145-21 -12,7 % Haapavesi 171 180 168 167 155 160 156-15 -8,9 % Oulainen 153 169 141 143 145 163 145-8 -5,1 % Ylivieska 165 155 152 147 145 153 156-8 -5,1 % Manner-Suomi 164 163 164 162 159 160 159-5 -3,1 % Hoitopäivien määrä hoidossa olevaa kohden on kauttaaltaan alentunut. Haapaveden ja Ylivieskan tunnusluku on lähellä maan keskiarvoa, mutta Alavieskassa ja Oulaisissa pienempi. Näissä kunnissa hoitopäivien määrä hoidettavaa kohden on huomattavasti vähentynyt. Kaikissa kunnissa pitäisi olla pyrkimyksenä hoitopäivien määrän kasvattaminen, jos tämä ei onnistu, tulisi tarjonnan määrän alentua. Perhepäivähoidon osuus koko päivähoidosta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alavieska 63,5 % 51,7 % 52,6 % 55,3 % 59,6 % 59,2 % 57,1 % Haapavesi 62,0 % 65,8 % 64,5 % 62,6 % 67,5 % 62,9 % 63,9 % Oulainen 60,1 % 54,5 % 53,5 % 55,1 % 51,6 % 53,1 % 38,8 % Ylivieska 61,2 % 53,8 % 51,0 % 45,5 % 36,7 % 39,6 % 35,9 % Alueen kunnissa päivähoito jaottuu selvästi perhepäivähoitoon painottuen. Ylivieskan tilanne on lähempänä yleistä tilannetta koko maassa: päivähoitoa tarjotaan yleisesti päiväkotihoitona. Perhepäivähoitoa pidetään kunnalle edullisempana tapana järjestää päivähoito, tätä edullisempaa on ainoastaan pienten lasten kotihoito ja yksityinen päivähoito. Yleinen trendi on ollut kuitenkin se, että perhepäivähoito vähenee. Tähän on vaikuttanut sekä perhepäivähoidon tarjonnan väheneminen, mutta nyt voitaneen odottaa isoa siirtymää perhepäivähoidosta laitoshoitoa kohden myös lainsäädännön muutoksista johtuen. Eniten perhepäivähoitoa on suhteellisesti ollut erityisesti Haapavedellä ja tarkastelujakson lopulle saakka Alavieskassa. Oulaisten perhepäivähoidon taso on pudonnut lähelle Ylivieskan tasoa. Perhepäivähoito on ollut alueella keskimääräistä edullisempi hoitomuoto myös perhepäivähoidon tarkastelussa, mutta erityisesti Ylivieskassa on nähtävissä rakennemuutoksen vaikutus palvelun kysynnässä ja sen vaikutus yksikköhintoihin: Ylivieska ei ole pystynyt sopeuttamaan resursseja kysyntään ja yksikköhinta on kasvanut vuonna 2012 huomattavasti. Haapavesi vaikuttaa resursoineen perhepäivähoitoa, koska kustannus hoidettavaa kohden on kasvanut huomattavasti, vaikka kysyntä ei näyttäisi alentuneen. Myös perhepäivähoidossa hoitopäivien määrä hoidettavaa kohden on alentunut. 38

Lasten perhepäivähoito, nettomenot eur/hoidettava 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 7444 8326 8098 8574 7321 7885 8656 1212 16,3 % Haapavesi 7289 7355 7627 8540 6458 8282 9000 1711 23,5 % Oulainen 7510 8408 7579 7384 7780 8765 9098 1589 21,2 % Ylivieska 6208 6690 6082 6992 7752 7613 11488 5280 85,1 % Manner-Suomi 6935 7233 7789 8444 8638 9189 10060 3125 45,1 % Lasten perhepäivähoito, nettomenot eur/hoitopäivä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 37 43 40 44 51 56 57 20 54,7 % Haapavesi 41 42 46 49 42 51 58 17 40,6 % Oulainen 47 48 58 53 50 58 64 16 34,2 % Ylivieska 35 39 38 43 46 50 69 34 97,6 % Manner-Suomi 42 44 48 51 52 57 61 19 44,7 % Lasten perhepäivähoito, hoitopäivät kpl/hoidossa oleva 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 203 195 203 196 143 140 153-50 -24,8 % Haapavesi 176 175 165 174 152 163 155-21 -12,2 % Oulainen 158 175 130 139 156 150 143-15 -9,7 % Ylivieska 177 170 162 162 168 152 166-11 -6,4 % Manner-Suomi 164 164 163 164 163 164 164 0-0,2 % Kuntanelikossa perhepäivähoidon rakennemuutos on jo kovassa vauhdissa Oulaisissa ja Ylivieskassa, Alavieskassa ja Haapavedellä kehitys on vasta alussa. Kuntien on jollakin tavalla pystyttävä tarjoamaan päiväkotihoitoa joko kunnan omana toimintana tai yksityistä päiväkotihoitoa. Tämä tulee kasvattamaan kustannuksia ja yksikköhintoja ainakin silloin, jos uutta palvelurakennetta ei pystytä kasvattamaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Esiopetus Haapavesi Esikouluryhmiä on 11, joista kouluilla 7 ja päiväkodeissa 4 (yksi ryhmä yksityisessä päiväkodissa) Oulainen Esiopetusta annetaan neljällä koululla viidessä esiopetusryhmässä ja perusturvassa kahdessa päiväkotiryhmässä. Oppilaista n. 60 % koulujen ryhmissä ja 40 % päiväkotien ryhmissä. Esioppilaiden määrä koulutoimessa oli v. 2012 65 oppilasta ja päiväkodeissa 45 oppilasta. Ylivieskan kaupungissa esiopetusta järjestävät peruspalvelukuntayhtymä Kallio päiväkotien toiminnan yhteydessä (päivähoitoa tarvitsevat lapset) ja sivistystoimi koulujen toiminnan yhteydessä. Esiopetuksen opetussuunnitelma on yhteinen. Viime vuosina hieman yli puolet ikäluokastaan on osallistunut sivistystoimen järjestämään esiopetukseen. Esiopetusta on järjestetty seuraavilla kouluilla: Kataja, Rahkola, Päivärinta, Kivioja, Niemelä ja Raudaskoski. 39

Esiopetus, nettomenot /oppilas 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 6342 5233 6412 4644 6515 5806 6613 271 4,3 % Haapavesi 3713 5024 4149 5889 6060 6257 6723 3010 81,1 % Oulainen 3984 4266 4686 4408 4464 4164 4736 752 18,9 % Ylivieska 4383 5206 5172 5878 5461 4912 5371 987 22,5 % Manner-Suomi 5067 5263 5593 5759 5869 6063 6175 1108 21,9 % Esiopetus, nettomenot /opetustunti 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 83 87 97 126 103 107 95 12 14,0 % Haapavesi 66 68 78 90 92 100 135 68 102,7 % Oulainen 78 72 79 73 83 84 89 10 13,1 % Ylivieska 91 101 102 116 120 107 99 8 8,9 % Manner-Suomi 85 91 95 97 104 109 116 30 35,4 % Esiopetus, tuntimäärä kpl/oppilas 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 76 60 66 37 64 54 70-7 -8,5 % Haapavesi 56 74 53 66 66 63 50-6 -10,7 % Oulainen 51 59 60 61 53 49 53 3 5,1 % Ylivieska 48 52 51 51 45 46 54 6 12,5 % Manner-Suomi 62 62 62 63 59 57 56-6 -9,9 % - Esiopetuksen nettomenot pienet, poikkeuksen muodostavat Alavieska ja Haapavesi, missä nettomenot oppilasta kohden ovat maan keskiarvoa kalliimmat ja varsinkin Haapavedellä kasvu on ollut erittäin suuri. - Opetustuntia kohden nettomenot tasaantuvat, mutta Haapavesi on edelleen hyvin kallis. - Haapaveden tuntimäärä oppilasta kohden pieni, kaupungissa sopeutustarvetta ja todennäköisesti mahdollisuus. Alavieskan tuntimäärä oppilasta kohden korkea (hyvä) - Ylivieska ja Oulainen ovat edulliset Perusopetus Alavieska Alavieskan kouluverkko muodostuu keskustaajamassa sijaitsevasta Alavieskan yhtenäiskoulusta (0.-9.- luokat). Koulurakennus on nykyaikainen, se on vasta peruskorjattu ja laajennettu. Kouluun mahtuu noin 450 oppilasta. Haapavesi yläkoulu (307 opp.) Keskustassa Mäkirinteen (156 opp.) sekä Hyttikallion (253 opp.) ala-asteet Sivukylillä neljä alakoulua: Humalojan koulu (57 opp.), Mieluskylän koulu (61 opp.), Vatjusjärven koulu (48 opp.) ja Vattukylän koulu (56 opp.). Aittolan koulu (33 opp.) lakkautetaan 1.8.2014. Luvut ilman esikoululaisia Virkarehtori on vain lukiossa ja yläkoululla Oulainen (v. 2012) 1 yläkoulu, 303 oppilasta 4 alakoulua, yht. 666 oppilasta Juho Oksan koulu, 377 oppilasta Jokiraitin koulu, 112 oppilasta (Lehtopään yksikkö 71, Matkanivan yksikkö 41) Jauhinkankaan koulu, 120 oppilasta Petäjäskosken koulu, 56 oppilasta Ylivieska 40

Ylivieskan kouluverkko on rakenteeltaan tiivis, sillä suurin osa kouluista sijaitsee noin viiden kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Kuvioon on merkitty oppilasmäärät kouluittain, koulujen etäisyydet keskustasta sekä lähimmistä kouluista. Perusopetus, nettomenot eur/oppilas 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 6035 6138 6531 6798 7144 7689 8367 2332 38,6 % Haapavesi 6398 6424 6695 6650 6800 7231 7454 1056 16,5 % Oulainen 5992 6129 6355 6868 7086 7286 7793 1801 30,1 % Ylivieska 5469 5784 6217 6195 6675 6864 6919 1450 26,5 % Manner-Suomi 6781 7163 7629 8032 8479 8953 9204 2423 35,7 % Perusopetus, nettomenot eur/opetustunti 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 86 91 95 94 102 101 100 14 15,9 % Haapavesi 81 82 85 86 86 90 91 10 12,5 % Oulainen 89 93 95 101 101 105 111 22 24,6 % Ylivieska 77 83 87 89 95 96 97 20 25,8 % Manner-Suomi 93 97 102 106 111 115 120 27 29,0 % Perusopetus, opetustunteja/oppilas 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 70,2 67,2 69,0 72,5 69,9 75,9 84,0 14 19,6 % Haapavesi 78,7 78,1 78,5 77,2 79,0 79,9 81,5 3 3,6 % Oulainen 67,2 65,8 66,7 67,9 70,2 69,6 70,1 3 4,4 % Ylivieska 71,2 70,0 71,2 69,7 70,6 71,4 71,6 0 0,6 % Manner-Suomi 73,0 73,8 74,8 76,0 75,9 76,9 76,1 3 4,3 % - Ylivieskan oppilaskohtainen kustannus on hyvin edullinen, kaikilla silti maan keskiarvoa halvempi yksikkökustannus. Haapavedellä tapahtunut sopeutumista, mutta ei riittävästi. - Opetustunteja erityisesti Oulaisissa ja Ylivieskassa vähän oppilasta kohden korkea tuntihinta - Alavieskan ja Haapaveden oppilaskohtainen tuntimäärä korkea (hyvä), mikä alentaa yksikköhintaa. Kaikilla yksikköhinta eur/oppitunti on edullisempi kuin koko maassa. Erityisopetus Alavieska Koulussa toteutetaan koulunkäynnin tuen kolmiportaisuuden järjestämisessä inkluusiota, joten erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tuen yleisopetuksen ryhmien, eikä varsinaisia eritysopetuksen ryhmiä ole. Haapavesi Alakoulu Haapaveden kaupungin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelu järjestetään kunkin oppilaan edellytysten mukaisesti yleisopetukseen integroituna tai pienryhmässä. Lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus opiskella lähikoulussa. Mikäli oppilaan opiskelu yleisopetuksessa ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan pienryhmässä. Luokkamuotoista erityisopetusta (pienryhmät) järjestetään Hyttikallion koululla. Oulainen Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä vuonna 2012 yhteensä 83 oppilasta, joista erityisluokissa kokoaikaisesti 13 oppilasta. Erityisopetusluokkia 2 kpl ja integraatioryhmiä 3 kpl, joista erityisopetuksessa on 7 erityisopettajaa. Ylivieska Ylivieskan kouluissa pienryhmämuotoista erityisopetusta annetaan seuraavissa kouluissa: 41

Rahkolan koulu: 1.-6.luokkien yksilöllistetty opetus (kolme ryhmää) Katajan koulu: 0.-10.luokkien vammaisopetus, toiminta-alueittain järjestetty opetus (kolme ryhmää) Jokirannan koulu: 7.-9.luokkien yksilöllistetty, JOPO- sekä perhekotisijoitettujen opetus (kolme ryhmää) Raudaskosken koulu: 1.-6.luokkien ETU-luokka. Lukiot Alavieska ei omaa lukiota Haapaveden Lukio lukio (130 opisk.) Oulainen päivälukiolaiset 136 oppilasta aineopiskelijat 40 oppilasta Ylivieska Lukio on rakennettu 60 ja 90-luvuilla ja rakennusta on peruskorjattu 2000-luvun alussa. Rakennusta ei käytetä sisäilmaongelmien vuoksi tällä hetkellä opetustoimintaan, vaan se odottaa korjausta. Korjaus- ja muutostyöt valmistunevat vuoden 2015 aikana. Kouluun mahtuu noin 400 opiskelijaa. - Kaikkien lukiopaikkakuntien oppilaskohtainen kustannus on halvempi kuin maassa keskimäärin, mutta kustannusten nousu on ollut hyvin paljon nopeampi kuin maassa keskimäärin. Haapaveden oppilaskohtainen kustannus on selvästi edullisempia kalliimpi. - Oppilaskohtainen tuntimäärä on kaikissa kolmessa pienempi kuin maassa keskimäärin. Tämä johtaa ainakin Haapavedellä maan keskiarvoa kalliimpaan tuntikohtaiseen hintaan. Ylivieskan tuntikohtainen hinta on halvin. Koulujen johtaminen Alavieska 42

Yhtenäiskoulun toiminnasta vastaa rehtoriviranhaltija ja hänen apunaan toimii yhtenäiskoulun apulaisjohtaja. Työnjako on määritelty siten, että rehtorin päivittäistyöhön kuuluu 7.-9.-luokkien järjestelyt ja apulaisjohtajan 0.-6.-luokkien järjestelyt. Rehtorin esimies on sivistysjohtaja. Ylivieska Lukiossa ja perusopetuksen kouluista Jokirannan, Päivärinnan ja Katajan kouluilla toiminnasta vastaavat omat rehtoriviranhaltijat. Lukiossa ja Jokirannan koululla on lisäksi apulaisrehtorit. Rahkolan, Kiviojan, Rannan, Raudaskosken, Niemelän, Ojakylän ja Vähäkankaan kouluilla toiminnasta vastaavat luottamustoimiset koulunjohtajat, joiden toimikausi on neljä vuotta. Jokaiselle alakoululle on valittu nelivuotiskaudeksi vararehtori/-johtaja. Rehtoreiden ja koulunjohtajien esimies on sivistystoimenjohtaja. Esi- ja perusopetus - yhteenveto Kouluverkko: Haapavedellä ja Oulaisissa on mahdollisuus / tarve sopeuttaa kouluverkkoa (+-) Oulaisissa rakennetaan 2-opettajaista uutta koulua (-) Alavieskan kouluverkko sopeutettu (+) Ylivieskassa oppilasmäärä kasvaa (+) ja uusia koulutiloja tarvitaan lähivuosina (-) Opetusjärjestelyt / hallinto: Esiopetuksen / varhaiskasvatuksen hallinto joko koulutoimessa tai koulutoimessa ja kuntayhtymässä (-) Alavieska ostaa Ylivieskalta sivistysjohtajan palvelut Ryhmäkoot melko yhtenäiset (+) Haapavedellä eniten erityisoppilaita (-) Alavieskassa erityisoppilaat integroitu yleisopetukseen (+-) Ylivieskassa eniten koulunkäyntiavustajia (-) Ylivieskassa alhaisimmat perusopetuksen oppilaskohtaiset kulut (+) Koulupsykologi puuttuu kaikista kunnista (-) Koulukuraattoriresurssi epätasainen (Aka: 370 opp/kuraattori, Yka 1750 opp/kuraattori) Toinen aste (lukio): Uudistuva lainsäädäntö edellyttää lukiolupaan 500 opiskelijaa, liitoskunta täyttää vaatimuksen (+) Lukioverkko -> liitoskunnassa päälukio ja filiaaliyksiköt Yhteistyössä ammatillisen toisen asteen kanssa kirjavuutta Ylivieskassa edessä opetusresurssin sopeuttaminen Kansalaisopistot Selvitysalueella toimii kaksi erillistä selvitysalueen ulkopuolelle toimintansa ulottavaa kansalaisopistoa. Ylivieskan seudun kansalaisopiston isäntäkuntana toimii Ylivieska ja Jokihelmen kansalaisopiston isäntäkuntana Haapavesi. Musiikki- ja kansalaisopistojen osalta kuntaliitoksen mukanaan tuomia muutoksia tarkastellaan erikseen vasta liitospäätösten jälkeen, koska opistojen perussopimukset kattavat suuren joukon selvitysalueen ulkopuolisia kuntia. Tunnusluku JOKIHELMI YLIVIESKA opetustuntimäärä 20 800 11 624 43

opiskelijoiden lukumäärä 6 044 5 886 kurssilaisten lukumäärä 13 805 8 842 opiskelijoiden määrä (%) alueen väestöstä 22,68 26,35 kurssipaikkojen lukumäärä 105 63 TALOUS JOKIHELMI YLIVIESKA NETTOTUNTIHINTA 24,31 33,05 BRUTTOTUNTIHINTA 85,40 75,36 NETTOMENOT / ASUKAS 24,31 26,78 KURSSIMAKSUTUOTOT 17,28% 17,46% SOPIMUSKUNTIEN MAKSUT 36,85 38,99 VALTIONOSUUS % 44,02 43,84 Kansalaisopisto, nettomenot /as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 11 12 9 6 9 12 14 4 36,5 % Haapavesi 84 83 117 138 127 145 154 70 82,9 % Oulainen 50 55 19 16 22 21 27-23 -46,3 % Ylivieska 41 40 40 42 40 40 41 0 1,1 % Manner-Suomi 27 28 29 29 30 30 31 5 18,0 % Kansalaisopisto, nettomenot /oppilas 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % Haapavesi 264 272 226 330 209 283 230-34 -13,0 % Oulainen 281 326 0 0 0 0 0-281 -100,0 % Ylivieska 205 217 224 244 222 223 222 17 8,4 % Manner-Suomi 271 278 281 275 270 283 281 10 3,8 % Kansalaisopisto, nettomenot /opetustunti 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 % Haapavesi 48 48 52 60 53 52 52 4 9,3 % Oulainen 56 63 0 0 0 0 0-56 -100,0 % Ylivieska 47 49 52 58 56 51 52 4 9,1 % Manner-Suomi 53 56 58 58 59 60 61 8 14,9 % Kansalaisopisto, opetustunteja/opiskelija 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 % Haapavesi 5,5 5,6 4,4 5,5 3,9 5,5 4,4-1 -20,3 % Oulainen 5,0 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-5 -100,0 % Ylivieska 4,3 4,4 4,3 4,2 4,0 4,4 4,3 0-0,6 % Manner-Suomi 5,1 5,0 4,9 4,8 4,6 4,8 4,6 0-9,2 % Kirjasto Jokilaaksojen opisto on hiukan suurempi kuin Ylivieskan opisto kansalaisopistojen nettomenot asukasta kohden ovat samalla tasolla sekä Jokilaaksojen että Ylivieskan kansalaisopistossa. myös opetustuntikohtainen nettomeno on samantasoinen ja halvempi kuin maassa keskimäärin. myös tuntimäärä oppilasta kohden on samantasoinen, tässä myös maan kaskiarvon kanssa. Kaikissa kunnissa on hyvin organisoitu kirjastotoiminta (+) Kirjastoautot Ylivieskassa ja Haapavedellä, autot elinkaarensa päässä noin viiden vuoden kuluttua (+-) Kirjastojen alueellinen yhteistyö toimii (+) 44

Kirjasto, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 61 59 66 64 70 72 72 11 18,5 % Haapavesi 45 45 48 51 50 53 56 10 23,0 % Oulainen 50 47 48 51 50 52 57 7 13,5 % Ylivieska 45 45 43 42 41 43 43-1 -2,6 % Manner-Suomi 50 52 54 56 57 59 61 11 21,0 % Kirjasto, nettomenot eur/kirjastokäynti 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 2,5 3,2 3,3 3,2 3,4 3,5 3,5 1 39,5 % Haapavesi 2,9 3,2 3,5 3,8 3,8 4,0 4,2 1 41,3 % Oulainen 4,2 4,5 4,2 4,0 4,0 4,1 4,5 0 5,3 % Ylivieska 3,8 4,0 4,0 3,9 3,8 4,1 4,2 0 8,9 % Manner-Suomi 4,8 5,1 5,5 5,9 6,1 6,3 6,5 2 34,9 % Kirjasto, nettomenot eur/lainaus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 2,0 2,0 2,3 2,3 2,5 2,6 2,6 1 27,3 % Haapavesi 1,9 2,0 2,1 2,4 2,4 2,5 2,6 1 36,9 % Oulainen 1,7 2,0 2,3 2,6 2,6 2,7 2,9 1 65,1 % Ylivieska 2,1 2,2 2,2 2,1 2,1 2,2 2,3 0 9,3 % Manner-Suomi 2,9 3,1 3,2 3,4 3,5 3,6 3,7 1 25,1 % YLIVIESKA HAAPAVESI OULAINEN ALAVIESKA TOIMITILAT Pääkirjasto ja kirjastoauto Pääkirjasto ja kirjastoauto Pääkirjasto Pääkirjasto ja lainausasema LAINAMÄÄRÄT 281000 169000 147000 70000 HENKILÖSTÖ 9 4,7 6,4 2,5 - Ylivieskan kirjasto on asukasta kohden laskettuna alueen halvin ja käyttökustannukset ovat jopa alentuneet. Alavieskaa lukuun ottamatta nettomeno eur/asukas on maan keskiarvoa alempi. - Kirjastokäyntejä on ja lainauksia on suhteellisesti Ylivieskassa muita kuntia vähemmän, koska nettomeno sekä käyntiä että lainausta kohden on korkeampi kuin muissa. Maan keskiarvon lähellekään ei olla ajauduttu. - Sekä Ylivieskan mutta todennäköisesti myös Haapaveden yksikkökustannuksia kasvattaa kirjastoauto. Tämä käynee selville myös laskettaessa työntekijöitä lainauksia kohden. - Haapaveden ja Oulaisten yksikköhinnoissa on tarkastelujaksolla hyvin suuri nousu. Liikunta - Merkittäviä investointipäätöksiä tehty ja suunnitteilla (Yka ja Hvesi: jäähallit, Oul: uimahalli) - > Liitoskunnan tarpeet / mahdollisuudet ylläpitää suorituspaikkoja? (-) - Hallinto järjestetty kevyesti kaikissa kunnissa (+-) - Alavieskassa kunnan ja urheiluseura Alavieskan Virin sopimus palveluiden tuottamisesta (+) Kulttuuri Hallinto on järjestetty kevyesti kaikissa kunnissa (+-) Alavieskasta lähes puuttuu organisoitu kulttuuritoiminnan järjestäminen (-) Oulaisissa ja Haapavedellä statuksen saaneita kulttuuritapahtumia (+) Ylivieskatalo Akustiikka on noussut alueelliseksi kulttuuritoimijaksi (+) Nuorisotoimi Ylivieskassa eniten hanketoimintaa, myös kansainvälistä (+) Alavieskassa kunnan ja Alavieskan 4H-yhdistyksen sopimus palveluiden tuottamisesta (+) Etsivän nuorisotyön yhteistyötä Jelppiverkossa ja palvelunmyynnissä (Oul-Yka-Aka) (+) 45

TOIMITILAT Ylivieska Haapavesi Oulainen Alavieska Jäähalli, uimahalli, keilahalli, squash-halli, liikuntasalit (8), Huhmari KÄVIJÄMÄÄRIÄ UIMAHALLI 62547 KEILAHALLI 8058 Uimahalli, liikuntahalli, (jäähalli), Korkatti, ampumarata, moottoriurheilukeskus UIMAHALLI 31377 Monitoimi/jäähalli, uimahalli, Honkamajat, jousiammuntatilat, liikuntasalit (9) UIMAHALLI 29038 Virin talo, Alavieskasali, Lumukuru, kuntosali HENKILÖSTÖ 9 (2 osa-aikaista) KUNTOSALI 6 9866 MON/JÄÄH. 3 25000 (Viri) AVUSTUKSET SEUROILLE LIIK.RYHMÄT 84000 12327 25000 21500 OSTOSOPIMUS / ASUKAS 91 60 70 37 YLIVIESKA HAAPAVESI OULAINEN ALAVIESKA TOIMITILAT NUORISOTILA, RETKEI- NUORISOTALO VIRIN TALO KÄVIJÄMÄÄRÄT LYMAJA NUORISOTILA 9000 NUORISOTALO 7000 AVUSTUKSET 6000 5500 6700 HENKILÖSTÖ LIIKENNEPUISTO LIIKENNEP. 2 1600 1,5 4H / ASUKAS 17 26 27 Liikuntatoimi, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 39 38 40 40 39 38 40 2 4,3 % Haapavesi 61 62 73 63 57 65 79 19 30,5 % Oulainen 94 53 56 60 69 64 70-24 -25,4 % Ylivieska 55 62 60 63 65 70 66 11 19,8 % Manner-Suomi 56 57 61 64 66 69 74 19 33,5 % Nuorisotoimi, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 25 27 35 35 39 36 34 9 35,1 % Haapavesi 14 21 21 19 21 25 19 5 32,9 % Oulainen 12 12 11 16 16 20 17 5 45,8 % Ylivieska 13 12 13 15 15 16 18 5 39,3 % Manner-Suomi 20 21 22 23 25 26 27 7 33,8 % Museot, teatterit jne. nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0,0 1,1 1,1 1,1 1,1 2,9 1,4 1 0,0 % Haapavesi 4,5 5,1 5,3 5,1 5,7 6,2 5,8 1 27,7 % Oulainen 9,4 7,1 6,1 6,7 8,0 10,2 11,7 2 24,7 % Ylivieska 1,5 1,8 2,0 2,1 2,1 2,0 1,8 0 21,4 % Manner-Suomi 16,5 16,5 17,1 18,1 18,4 19,4 20,6 4 25,0 % Yleinen kulttuuritoimi, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 6,0 4,6 2,9 3,2 4,7 4,0 2,9-3 -51,8 % Haapavesi 12,1 10,4 10,4 11,6 10,2 10,6 8,5-4 -29,6 % Oulainen 6,1 6,8 7,3 5,9 7,1 11,2 4,6-1 -24,3 % Ylivieska 31,8 25,5 25,6 28,1 26,5 27,4 25,5-6 -19,6 % Manner-Suomi 10,5 10,9 11,4 12,0 12,2 13,3 13,4 3 27,7 % - liikuntatoimen nettomenot asukasta kohden ovat Haapavettä lukuun ottamatta maan keskiarvon alapuolella. Haapaveden liikuntamenojen nousukin on alueen suurin, mutta ei maan keskiarvossa. - Liikuntatoimen kustannukset tulevat nousemaan, koska alueen kunnat ovat päättäneet investoinneista, joihin niillä ei olisi varaa ja joita ei toteutettaisi, jos alueella olisi yksi, kokonaisuuden näkökulmasta asioita tarkasteleva valtuusto (Pesäpallokentän olosuhdeparannukset (Yka), Yleisurheilukentän perusparannus (Aka), Yleisurheilukentän perusparannus (Oulainen), Keinotekonurmi (Haapavesi), Liikuntahallin peruskunnostus (Haapavesi), Liikuntakeskuksen peruskunnostus (Yka), Maasto/luontoliikuntaolosuhteiden turvaaminen kaikissa kunnissa - Oulaisten liikuntamenot ovat sopeutuneet - Alavieskan nuorisotoimen nettomenot asukasta kohden ovat maan keskiarvoa suuremmat. Muissa kunnissa pienemmät. Oulaisten nettomenot asukasta kohden ovat kasvaneet nopeimmin. - Museoilla ei ole kustannusten näkökulmasta merkitystä. Alavieskan ja Ylivieskan kustannukset saattavat olla jopa lähellä lakisääteistä. Kuitenkin Oulaisten kustannukset ovat muihin kuntiin verrattuna korkeat. - Yleisen kulttuuritoimen kustannukset ovat Ylivieskassa korkeimmat, tähän vaikuttanee Akustiikka. Kaikilla muilla kunnilla asukaskohtaiset nettomenot ovat niin pienet, että lakisääteisyys palveluissa olisi varmistet- 46

tava. Yksittäisten kuntien päättämät investoinnit eivät todennäköisesti toteutuisi yhtenä kuntana (Kulttuurisalin rakentaminen ja kesäteatteri jokirantaan (Oulainen), Kulttuurikirnu (vanha meijeri) (Haapavesi), Ravintolan rakentaminen (Ylivieskatalo Akustiikka), Pappilan museon peruskorjaus (Alavieska)) - Yleinen kulttuuritoimi on selvästi sopeutunut kaikissa kunnissa. YLIVIESKA HAAPAVESI OULAINEN ALAVIESKA TOIMITILAT AKUSTIIKKA, MUSEO MUSEOT ELOKUVATEATT., MUSEO, MYLLY TÖRMÄNHOVI, JÄRJESTÖJEN TALO KÄVIJÄMÄÄRÄT AKUSTIIKKA 50000, MUSEOT 1650 TÖRMÄNHOVI 20000 MUSEO 1250 AVUSTUKSET 12000 35000 1300 HENKILÖSTÖ 3,66 0,5 0,4 / ASUKAS 34,33 20 18,8 8 MUSEO Musiikkiopistot Selvitysalueella toimii kaksi erillistä selvitysalueen ulkopuolelle toimintansa ulottavaa musiikkiopistoa, joista Ylivieskan seudun musiikkiopiston isäntäkuntana toimii Ylivieska ja Jokilaakson musiikkiopiston isäntäkuntana Nivala. Ylivieskan seudun Musiikkiopisto Alueellinen musiikkioppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on kunnallinen oppilaitos, järjestämislupa Ylivieskan kaupungilla, sijaintikunta Ylivieska huolehtii hallinnosta ja taloudesta toiminnan järjestämistä koskeva sopimus päivitetty 2001; sopimuksen allekirjoittaneet kunnat ovat sopimuskuntia. Alavieskassa toimitaan yhtenäiskoulun luokkatiloissa, konsertit liikuntasalissa tai seurakuntatalolla; Ylivieskassa hallintotilat ja opetus pääosin Päivärinnan koululla, jossa muutamia omia luokkatiloja; tasosuoritus- ja konserttitilana Akustiikka. Koulujen ja oppilaitosten kanssa vuosittain muutamia hankerahoituksella toteutettavia projekteja (yhteis-työkumppaneita mm. ala- ja yläkoulut, lukiot, Jokilaaksojen musiikkiopisto, Raahen musiikkiopisto, Keski-Pohjanmaan konservatorio; Vieska Sinfonietan kautta kansainvälinen yhteistyö Unkarin Budapestissa toimivan Hubay Jeno-taideoppilaitoksen kanssa) Kaikkiaan 379 oppilaspaikkaa + n.400 musiikkileikkikoululaista, kuusi jäsenkuntaa (hallinnointikunta Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Pyhäjoki, Reisjärvi, Sievi). Oppilasmäärä: Alavieska 25 varsinaista oppilasta, n.30 musiikkileikkikoululaista; Ylivieska 150 varsinaista oppilasta, 170 musiikkileikkikoululaista Tuntimäärät: Alavieska 33 vkt; Ylivieska 212 vkt (koko oppil. 524 vkt) V. 2012 toteutettiin 45 konserttia ja tapahtumaa, joista 22 Ylivieskassa tai Alavieskassa (Oppilasmatineat- ja konsertit, koululais- ja laitoskonsertit, yhteistyökonsertit eri oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa) V.2012 konserteissa ja muissa tapahtumissa kaikkiaan n.4000 kuulijaa. 47

Hallintohenkilökuntaa neljä (rehtori, taloudenhoitaja, opistosihteeri ja Akustiikan kanssa yhteinen vahtimestari); virka- ja päätoimisia opettajia 17 (15+2), sivutoimisia n.17 (osa sivutoimisista määräaikaisia ja kelpoisuus puuttuu kolmelta). Vuonna 2012 Alavieskan kunnan osuus 30 179 Ylivieskan kaupungin osuus 196 120. Päätöksenteko Alavieska Yhtenäiskoululla toimii oppilaiden vanhemmista, henkilökunnan edustajista sekä oppilaskunnan edustajista koostuva johtokunta, joka päättää mm. koulun työsuunnitelmasta. Rehtori vastaa asioiden valmistelusta ja esittelystä johtokunnalle. Alavieskan sivistyslautakunta päättää koulu-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, kirjasto- ja raittiustoimien asioista. Kirjastotoimen asioiden valmistelusta ja esittelystä lautakunnalle vastaa kirjastotoimenjohtaja ja muiden vastuualueiden asioiden valmistelusta ja esittelystä sivistysjohtaja. Haapavesi Sivistysosasto on jaettu tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin Kaksi lautakuntaa: Koululautakunta ja vapaa-aikatoimen lautakunta sekä kansalaisopiston johtokunta Sivistysjohtaja toimii esittelijänä koululautakunnassa ja kulttuurisihteeri vapaa-aikatoimen lautakunnassa Asioiden valmistelijoina toimivat sivistysjohtajan lisäksi myös yksiköiden esimiehet Jokaisella koululla on johtokunta, jonka tehtävänä on kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulujen johtokunnat valitaan huoltajien esityksestä koululautakunnassa Henkilöstön valinta: Esimiehen esimies (sivistysjohtaja) päättää esimiehen esityksestä Sivistysjohtajan apuna toimii rehtorikokous, johon kuuluvat kaikkien koulujen rehtorit Oulainen Sivistystoimessa on yksi lautakunta, jossa esittelijänä toimii sivistys- ja kulttuurijohtaja Sivistystoimen tulosalue jaettu 12 tulosyksikköön, joista koulujen tulosyksiköitä on kuusi Sivistys- ja kulttuurijohtajan apuna kaksi esimiesryhmää, koulujen puolelta koulujen johtajien ja rehtorien kokous ja vapaa-aikapuolelta vapaa-ajan esimiesten palaverit, jotka molemmat kokoontuvat kuukausittain säännöllisesti. Jokaisella peruskoululla Pihapiiri, jolla ei ole päätösvaltaa, mutta joka auttaa koulua sen kehittämistyössä Ylivieska (Huom. Hallintosääntöuudistus meneillään!) Yleissivistävän koulutuksen sekä nuoriso- ja kirjastotoimen asiat päätetään sivistyslautakunnassa. Koulutoimen talous- ja hallintoasioiden valmistelusta vastaa talous- ja hallintopäällikkö, esittelystä sivistystoimenjohtaja. Muiden koulutoimen asioiden valmistelusta vastaa sivistystoimenjohtaja. Nuorisotoimen asioiden valmistelusta vastaa nuorisosihteeri ja esittelystä sivistystoimenjohtaja. Kirjastotoimen asioiden valmistelusta ja esittelystä vastaa kirjastotoimenjohtaja. Muuta sivistystoimessa Alueen sivistystoimen palvelut ovat laajat ja seurausta menneiden vuosikymmenten hajasijoituksesta. Tämänkin prosessin aikana on käynyt selville, että kokonaisuutta ja kaiken mahdollisen palvelutarjonnan säilymisen mahdollisuutta alueella ei ole tunnistettu. Sivistystoimen kokonaisuuteen voisi todennäköi- 48

sesti jäädä enemmän tarjontaa yhden kunnan edunvalvonnan seurauksena kuin neljän kunnan keskinäisen kilpailun perusteella. Haapaveden ammattiopisto JEDU, Haapaveden opisto-kansanopisto, Pohjois-Suomen koulutuskeskus Oulaisten ammattiopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveysalan Oulun seudun yksikkö Ylivieska Centria ammattikorkeakoulu Ammattiopisto JESU jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Musiikkiopisto Raudaskylän Kristillinen opisto ********************************** Yhteenveto Opetus- ja kulttuuritoimi, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 1429 1436 1523 1539 1509 1653 1682 253 17,7 % Haapavesi 1667 1663 1772 1817 1771 1892 1970 303 18,2 % Oulainen 1642 1596 1577 1678 1673 1751 1808 166 10,1 % Ylivieska 1474 1541 1614 1670 1679 1747 1790 316 21,4 % Manner-Suomi 1440 1491 1571 1621 1632 1690 1755 315 21,9 % Sivistyksen nettomenot ovat yksi kolmesta suuresta kokonaisuudesta, joilla on kuntien talouden kannalta merkittäviä. Kokonaisuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon ja minkä ikäisiä lapsia kunnissa on. Suurimmat osakokonaisuudet liittyvät päivähoitoon ja perusopetukseen. Päivähoitoa voidaan tuottaa kustannusvaikutteisesti monilla eri tavoilla. Perusopetuksen kustannuksiin vaikuttaa paljon kouluverkon laajuus ja koulujen koko. Kalleimmat sivistyksen nettomenot olivat Haapavedellä, edullisimmat Alavieskassa. Oulaisten ja Ylivieskan nettomenot olivat samalla tasolla, vaikka nekin olivat maan keskiarvoa korkeammat. 49

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusturvan palvelut tuotetaan eri tavoin: Oulaisten kaupunki Paras2 säädöksistä poiketen tuottaa palvelut itse, peruspalvelukuntayhtymä Kallio on tuottanut palvelut 1.1.2009 allekirjoitetun ensimmäisen perussopimuksen mukaisesti Alavieskan ja Ylivieskan lisäksi Nivalalle ja Sieville; sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on tuottanut palvelut 1.1.2009 alkaen Haapavedelle, Pyhännälle ja Siikalatvalle. Alueella on valittu laajasti itsenäisiä kuntia korostava mahdollisuus tuottaa perusturvan palvelut yhteistoiminta-alueilla: Kalajoen yhteistoiminta-alue tuottaa palvelut Kalajoelle ja Merijärvelle ja Selänteen liikelaitoskuntayhtymä tuottaa palvelut Haapajärvelle, Kärsämäelle, Pyhäjärvelle ja Reisjärvelle. Odotusarvona on, että Haapaveden kustannukset olisivat korkeimmat, Alavieskan ja Oulaisten kustannukset saman tasoisina seuraavat ja Ylivieskan kustannukset pienimmät. Tämä perustuu siihen odotukseen, että sairastavuuskerroin kuivaa perusturvan palveluiden käyttöä. Vaikka erot sairastavuusindeksissä eivät ole kovin suuria sekä indeksin arvot että niiden keskinäinen sijainti eri kunnissa vaihtelevat. Ylivieskan indeksi on ollut käytännössä koko ajan joukon pienin ja sen arvo on edelleen laskussa. Vastaavasti Haapaveden indeksin arvo on ollut joukon suurin. Yhdistettynä neljän kunnan indeksi sopeutuisi lähelle Ylivieskan indeksiä, mikä toiminnallisesti tasaisi myös nettomenoja alueellisesti. 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 KELAn sairastavuusindeksi Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska 50

Sote hallinto, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 27 26 0 0 0 0 0-27 -100,0 % Haapavesi 6 25 26 26 54 54 82 76 1266,9 % Oulainen 32 31 32 36 32 41 13-19 -58,5 % Ylivieska 22 30 0 0 0 0 0-22 -100,0 % Manner-Suomi 42 43 43 45 44 45 46 4 9,4 % Perusturvan hallintoon kohdennetut nettomenot on ilmeisesti tarkastelukunnissa kirjattu poikkeavalla tavalla sekä kunnissa keskenään että koko maahan suhteutettuna. Vaikka kunnan perusturva tuotettaisiin yhteistoiminta-alueella, sieltä pitää pystyä eriyttämään hallinnon kustannukset omaksi tarkasteltavaksi kohdakseen. Sosiaalityö Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska SOSIAALITYÖ, asiakasperheet 107 515 470 822 Tttuet, perus, täydentävä ja ehkäisevä, as.perheet 139 322 229 994 /perhe 1834 2415 1485 1901 * ostopalvelu, ensi- ja turvakodit, muu 0 0,10 % 0,10 % 0 Kelalle maksettava tmtuki osuus, * 2012 *78000 99000 335000 *523000 Päihdepalvelut, sosiaalinen asuminen, asukkaat 0 7 28 11 * ostopalvelu 0 30 % 100 % 100 % Kuntouttava työtoiminta, asiakasta 6 1 22 58 * ostopalvelu 100 % ei ei 100 % Muu työharjoittelu 2 ei ei 12 * ostopalvelu 100 % ei ei 100 % Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska ENNALTA EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU perhetyö, asiakasta 35 x 90 242 * ostopalvelu 6 % x 20 % 8 % * palveluseteli kyllä ei ei kyllä lapsiperheiden kotipalvelu, asiakasta ei ei ei ei * ostopalvelu, palveluseteli 0 ei ei x Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska LASTENSUOJELUN LAITOS- JA PERHEHOITO.... Lasten ja nuorten lukumäärä (0-20 vuotiaat) 805 2123 2194 4194 Lapsia ja nuoria laitoshoidossa 31.12. 5 12 12 15 Lapsia ja nuoria laitoshoidossa 31.12., os ikäluokasta, promillea 6,2 5,7 5,5 3,6 Lapsia ja nuoria laitoshoidossa 31.12., osuus ikäluokasta, kunnissa 6,2 keskimäärin, 5,7 promillea 5,5 3,6 Lasten ja nuorten laitoshoidon hoitopäivien lkm 1596 3327 3896 6958 * ostopalvelu 100 % Lapsia ja nuoria sijaisperhehoidossa 31.12.. 6 4 16 Lapsia ja nuoria sijaisperhehoidossa 31.12., os. ikäluokasta, promillea. 2,8 1,8 3,8 Lapsia ja nuoria sijaisperhehoidossa 31.12., os. ikäluokasta, kunnissa. keskimäärin, 2,8 promillea 1,8 3,8 Lasten ja nuorten sijaisperhehoidon hoitopäivien lukumäärä. 2229 1551 5856 * ostopalvelu 100 % 100 % 100 % 51

Lastens. laitos- ja perhehoidon nettomenot eur/hoidettava 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0 0 0 114000 92667 93333 68800 68800 0,0 % Haapavesi 82667 97250 111000 58875 80111 127714 76917-5750 -7,0 % Oulainen 47556 82000 72200 46100 63778 56889 59250 11694 24,6 % Ylivieska 53933 60438 58739 95500 73611 90882 116800 62867 116,6 % Manner-Suomi 71462 77320 79894 89186 89665 96131 107640 36178 50,6 % Lastens. laitos- ja perhehoidon nettomenot eur/hoitopäivä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0 0 0 187 235 173 216 216 0,0 % Haapavesi 208 208 322 595 240 273 277 69 33,2 % Oulainen 127 182 195 169 172 175 182 56 44,1 % Ylivieska 160 166 194 238 208 288 252 92 57,6 % Manner-Suomi 253 388 272 280 294 300 373 119 47,1 % Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat keskimäärin edulliset, mutta Ylivieskan kustannukset hoidettavaa kohden ylittävät jopa maan keskiarvon. Myös hoidettavaa kohden lasketun nettomenon kasvu on Ylivieskassa ollut suuri. Toisaalta hoitopäivän hinta on Haapavedellä ollut jopa Ylivieskaakin korkeampi. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska MUUT LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT.... * ostopalvelu x x x x PERHENEUVOLA, asiakasta 36 x 232 279 * ostopalvelu, ei x 20 % ei LASTENVALVOJA, asiakasta 28 150 211 282 elatussopimukset x 65 97 x huolto- ja tapaamissopimukset x 48 78 x isyysselvitykset x 37 36 x Muut lasten ja perheiden palvelut nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 36 31 46 46 51 75 59 23 63,0 % Haapavesi 29 23 27 19 13 18 20-10 -32,8 % Oulainen 46 42 46 56 36 54 64 19 40,7 % Ylivieska 43 56 55 49 41 57 70 26 60,3 % Manner-Suomi 43 48 51 45 49 56 66 23 53,5 % Muissa lasten ja perheiden palveluissa kehitys ja taso ovat samansuuntaiset kuin lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa. ******************************** Sosiaalityön kustannukset kestävät valtakunnallisen vertailun kokonaisuutena. Työmarkkinatuen maksuosuus Kelalle on kuntajoukolla reilusti yli miljoona euroa; valtion siirtämää rahoitusta, jonka poistaminen pitäisi olla kuntien ohella myös muiden työmarkkinatoimijoiden asia. Lastensuojelun ostopalvelujen kustannuksia alue maksaa myös miljoonia. Kustannusten (tekninen)hallinta on täysin palveluntuottajien käsissä. Asian järjestäminen on hoidettavissa osin itsenäisten kuntien toimenpitein joko yksin tai yhdessä, mutta yhtenä kuntana ostopalvelun kustannusten olisi alennuttava. 52

Vanhustenhuolto Vuonna 2012 vanhustenhuollon kokonaisuus on koko alueella hyvin järjestetty. Kaikilla kunnilla vanhusten laitoshoidon osuus hoidosta ja hoivasta on suosituksen sisällä, Alavieskassa ei ole lainkaan vanhusten laitoshoitoa. Tehostettua palveluasumista on suositukseen nähden liikaa muissa kunnissa paitsi Haapavedellä, missä laitoshoitoa voitaneen purkaa vielä tehostettuun laitoshoitoon. Varsinkin Alavieskan suhde osoittaa, että laitoshoidon purkaminen ja purkamisen paineensiirto tehostetusta palveluasumisesta on vielä kesken. Tätä määrää voitaisiin purkaa, jos koko alue organisoisi ikääntyneiden palvelut kuin yksi kunta. Myös omaishoidon tuessa kokonaisuus toimii, kuitenkin Haapaveden ja Oulaisten suhde on suositusta korkeammalla tasolla. Tämä ei ole vakava asia, koska omaishoito on edullisin tapa tuottaa ikääntyneiden palvelut, mutta suosituksen ylittävä taso on silti aina tarkasteltava. On löydettävä perustelu sille, miksi ketju on muuten suosituksessa, mutta yhdessä osassa selvästi suositusta korkeammalla tasolla. 53

Säännöllinen kotihoito on suosituksen sisällä Alavieskassa ja Haapavedellä, Oulaisissa kotihoitoa järjestetään huomattavasti suositusta vähemmän ja Ylivieskassa koptihoito on se osa kokonaisuutta, johon palvelut ovat vuotaneet. Myös koko palveluketju alkaa olla raamissa, ainoastaan Ylivieskan palveluketjussa on huomattavasti hoidettavana enemmän yli 75-vuotiaita kuin mitä suositus suosittaa. Tämäkin on seurausta siitä, että kotihoidon palveluketju on suositukseen nähden huomattavasti suurempi onneksi kuitenkin kyse on kokonaisuuteen nähden edullisesta palveluketjun osasta. Vanhuspalveluiden kustannukset ovat kunkin kunnan omaan verrokkiin nähden 172.000 euroa kalliimmat Alavieskassa ja lähes 1,4 miljoonaa euroa kalliimmat Ylivieskassa. Tarkastelukuntien yli 75- vuotiaiden nettomenot yli 75-vuotiasta kohden ovat saman tasoiset, joskin Alavieskan palvelut ovat muita edullisemmat, Ylivieskassa kalliimmat. 54

Kotipalvelut Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska KOTIPALVELUT.... Ehkäisevät kotikäynnit ja lähineuvonta, asiakasta 34 48 30 157 Gerontologinen sosiaalityö, sis. Veteraanitoim. kyllä 0 ei kyllä Päiväkeskustoiminta, hoitopäivää 77 947 1600 881 Omaishoidontuki, asiakasta 30 91 70 114 Oh tuella hoidettujen lukumäärä vuoden aikana 15 100 67 67 Omaishoitajien lukumäärä vuodessa 30 128 95 99 Oh tuen hoitopalkkiot hoidettua kohti, 7800 4330 4254 6776 Oh tuen hoitopalkkiot hoidettua kohti, kunnissa keskimäärin, 7800 4330 4254 6776 Khpua vuoden aikana saan. kotitalouksien lukumäärä 77 171 332 354 Siitä: Khapua vuoden aikana saan. lapsiperheiden lukumäärä.. 14. Khapua vuoden aikana saan. vanhuskotitalouksien lukumäärä 66 153 253 321 Kodinhoitoavun käynnit vuoden aikana 12800 90632 51998 82132 Säännöllinen, muu kotihoito, asiakasta (ksh ja kh ) 121 177 459 477 Tukipalveluja vuoden aikana saaneiden asiakkaiden lukumäärä63 259 264 326 Tukipalvelut: siivous, asiakasta 1 0 80 3 * ostopalvelu, palveluseteli 100 % 0 100 % 0 lääkejakelu, asiakasta x 14 70 123 * ostopalvelu, palveluseteli x 1 100 % ei ateriapalvelut, asiakasta 66 131 183 193 * ostopalvelu, palveluseteli 100 % 0 ei 100 % kylvetyspalvelut, asiakasta 1 44 45 2 * ostopalvelu, palveluseteli 0 17 ei ei vaatehuolto, asiakasta 1 44 50 20 * ostopalvelu, palveluseteli ei ei ei ei turvapuhelin, asiakasta x 123 203 175 * ostopalvelu, palveluseteli ei 0 100 % ei kuljetuspalvelut SHL, asiakasta x 77 36 48 * ostopalvelu, palveluseteli x 0 100 % 100 % asiointi,kauppapalvelu; asiakasta 6 22 50 65 * ostopalvelu, palveluseteli 100 % 1 ei 100 % Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kh ASUMISPALVELUT palveluasuminen, paikkaa ei 8 ei 75 hoitopäivää ei 2741 ei x * ostopalvelu, palveluseteli ei 0 ei x Kotipalvelut, palveluja saaneita kotitalouksia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 84 66 69 69 68 58 77-7 -8,3 % Haapavesi 204 225 258 245 202 168 171-33 -16,2 % Oulainen 164 160 169 301 299 306 332 168 102,4 % Ylivieska 268 236 229 254 269 354 354 86 32,1 % Manner-Suomi 357 363 371 394 400 406 407 50 14,0 % Kotipalvelu, nettomenot /palveltu kotitalous 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 3964 4939 5246 8174 5971 7672 6273 2308 58,2 % Haapavesi 3652 2480 2019 3657-7356 -10637-9140 -12792-350,3 % Oulainen 5354 5338 5290 3754 4224 4771 3301-2052 -38,3 % Ylivieska 5903 7233 3934 6465 3948 4771 3610-2293 -38,8 % Manner-Suomi 4345 4709 5088 5148 5434 5725 5922 1577 36,3 % Palvelluista ei-vanhuskotitalouksia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alavieska 35 % 43 % 13 % 11 % 10 % 16 % 17 % Haapavesi 24 % 15 % 22 % 27 % 17 % 11 % 12 % Oulainen 31 % 36 % 42 % 33 % 31 % 23 % 31 % Ylivieska 28 % 33 % 27 % 10 % 8 % 11 % 10 % 55

Kotitalouksista kunnat tarjoavat palveluita koko maata yleisemmin muillekin kuin ikääntyneiden perheille: Oulainen eniten, Ylivieska vähiten. Kehityssuunta näyttää olevan sellainen, että kotihoidon resurssit eivät riitä esimerkiksi lapsiperheille. Palveltua kotitaloutta kohden nettomenot ovat epäluotettavia Haapavedellä. Alavieskan hinta on korkeampi kuin Oulaisissa ja Ylivieskassa, näissä palvelun yksikköhinta on hyvin edullinen. Vanhusten tehostettu palveluasuminen Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska VANHUSTENH. teh. palveluasumisasiak. 31.12. 47 59 92 118 Vanhustenh. tehostetun palveluasum. asiakkaita 31.12. 47 47 92 118 paikkaa 36 46 94 73 hoitopäivää, pitkäa 12225 15233 29000 26668 hoitopäivää, lyhyta x 719 4400 x * ostopalvelu, palveluseteli 17 % 3680 15 % 23 % VANHUSTEN LAITOSPALVELUT, SHL:n mukainen.... 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä 31.12. 556 1319 1637 2297 Vanhainkodeissa hoidossa olleita 31.12. 1 22. 17 Vanhainkodeissa hoidossa olleita 31.12., osuus ikäluokasta, %0,2 1,7. 0,7 Vanhainkodeissa hoidossa olleita 31.12., osuus ikäluokasta, kunnissa 0,2 keskimäärin, 1,7 %. 0,7 Vanhainkotien hoitopäiviä vuodessa 366 8707. 7298 Vanhainkotien käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, 131 97. 130 Vanhainkotien käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, kunnissa 131 keskimäärin, 97. 130 SHL laitospaikkoja, kpl 1 20 ei 16 hoitopäivää 713 7081 ei 5075 *ostopalvelu, palvelusetelit x 1266 ei ei VANHUSTEN LAITOSP., THL:n muk. paikkaa ei 0 5 ei hoitopäivää, pitkäaikainen ei 0 1500 ei hoitopäivää, lyhytaikainen ei 0 200 ei ed. yhtensä ei 0 1700 ei * ostopalvelu, palveluseteli ei 0 ei ei Vanhustenhuolto, nettomenot / vanhainkodissa hoidettu 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 44200 36600 54357 42333 58000 68000 48000 3800 8,6 % Haapavesi 30800 33238 32350 34526 27652 35000 38364 7564 24,6 % Oulainen 31042 40500 39889 0 0 0 0-31042 -100,0 % Ylivieska 34868 32881 690000 56222 44333 52714 56000 21132 60,6 % Manner-Suomi 33933 36806 42657 43240 44840 45594 49764 15832 46,7 % Vanhustenhuolto, nettomenot / vanhainkodin hoitopäivä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 114 108 150 140 137 135 131 18 15,5 % Haapavesi 87 99 90 92 79 103 97 10 11,9 % Oulainen 87 94 120 0 0 0 0-87 -100,0 % Ylivieska 97 100 141 141 137 135 130 34 35,1 % Manner-Suomi 93 99 106 115 118 125 130 37 40,2 % Alueen vanhusten laitospalvelurakenne on siis keventynyt. Vanhainkotihoito on ollut kallein Ylivieskassa hoidettavaa kohden laskettuna, hoitopäivää kohden laskettuna Alavieska ja Ylivieska ovat saman tasoiset. 56

Vammaisten työllistämistoiminnan sekä muiden vanhusten ja vammaisten palvelut, nettomenot /as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 495 525 614 902 895 952 954 458 92,6 % Haapavesi 320 376 563 470 764 840 838 518 162,0 % Oulainen 361 433 428 571 634 700 702 341 94,4 % Ylivieska 256 280 324 496 516 591 617 361 140,7 % Manner-Suomi 294 335 388 439 489 544 615 321 109,3 % Ikääntyneiden palvelut ovat purkaantuneet huomattavissa määrin tehostettuun palveluasumiseen. Tämän yksikköhinta asukasta kohden on ainoastaan Ylivieskassa samalla tasolla kuin koko maassa, Haapaveden ja varsinkin Alavieskan yksikköhinta on erittäin korkea. Haapaveden yksikköhinnan nousu vaatisi lähemmän tarkastelun, samoin Ylivieskan. Vammaispalvelut Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska VAMMAISPALVELUT Vpl muk. palvelujen ja tal. tukitoimien menot yhteensä 88 418 310 534 vpl työtoiminta, asiakasta 0 x ei 3 avustukset, asiakasta 3 x 39 26 sosiaalityö, asiakasta 40 x 150 116 Vpl kuljetuspalveluja saaneita vuoden aikana 37 105 107 102 Vpl palveluasumispalveluja saaneita vuoden aikana 4 3 7 8 vpl palveluasumisen paikat 2 2 6 8 hoitopäivää 730 x 2100 2651 * ostopalvelut, palveluseteli 100 % 100 % 100 % 47 % asumispalvelu kotiin myönnettyä, asiakasta x x 11` x Henkilökohtaisen avun saajat 5 15 24 38 Asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita saaneita 3 vuoden 21 aikana 59 23 *ostopalvelu, palvelusetelit 100 % x 100 % 100 % Kvl, Avohuollon ohjaus, asiakasta 27 x 100 134 päivä ja työtoiminta, asiakasta 8 x 17 51 Kvl ryhmäm. Asumispalv. piirissä asiakkaita 31.12. 10 16 20 21 kvl palveluasuminen, paikkoja 15 x 25 69 hoitopäivää 4386 x 9750 12007 * ostopalvelut, palveluseteli 45 % x 10 % 15 % Vammaisten laitospalvelut Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska VAMMAISTEN LAITOSPALVELUT, kvl.... Vammaishuollon laitospalvelujen käyttökustannukset 24 572 423 239 Vammaishuollon laitospalvelujen käyttötuotot.... Vammaish. Laitosp. nettokustannukset, /asukas 9 79 54 16 Vammaisten laitoksissa hoidossa olleita 31.12.. 3 4 3 Vammaisten laitoksissa hoidossa olleita 31.12., promillea asukasluvusta,. 0,4 kunnissa keskimäärin 0,5 0,2 Vammaisten laitoshoidon hoitopäivien lukumäärä 87 848 1514 959 Laitoshoidon käyttökustannukset (netto) hoitopäivää kohti, 276 675 279 249 Vammaisten laitoshoidon käyttökustannukset (netto) hoitopäivää 276 kohti, kunnissa 675 keskimäärin, 279 249 Kvl, laitoshoitopaikat x x x 5 hoitopäivää 13 x x 277 * ostopalvelut, palveluseteli 100 % x x 100 % 57

Vammaishuollon laitospalvelut, hoitopäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 577 280 292 216 205 245 87-490 -84,9 % Haapavesi 1176 758 954 1386 1084 981 848-328 -27,9 % Oulainen 1300 1268 1416 1593 1603 1641 1514 214 16,5 % Ylivieska 923 1162 945 1187 1007 1031 959 36 3,9 % Manner-Suomi 2800 2774 2754 2621 2504 2237 2044-756 -27,0 % Vammaishuollon laitospalvelut, hoidetut 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0 0 4 2 0 1 0 0 0,0 % Haapavesi 3 2 3 3 2 3 3 0 0,0 % Oulainen 3 3 3 4 4 4 4 1 33,3 % Ylivieska 3 3 2 3 2 2 3 0 0,0 % Manner-Suomi 8 8 8 7 7 6 5-2 -30,1 % Vammaishuollon laitospalvelut, nettomenot /hoitopäivä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 177 243 229 227 215 302 276 99 56,1 % Haapavesi 237 364 436 177 487 576 675 437 184,3 % Oulainen 225 193 213 265 245 263 279 55 24,4 % Ylivieska 189 216 185 188 223 229 249 61 32,2 % Manner-Suomi 212 241 237 269 281 295 338 126 59,2 % Vammaishuollon laitospalvelut, nettomenot /hoidettava 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 0 0 16750 24500 0 74000 0 0 0,0 % Haapavesi 93000 138000 138667 82000 264000 188333 190667 97667 105,0 % Oulainen 97333 81667 100667 105500 98000 107750 105750 8417 8,6 % Ylivieska 58000 83667 87500 74333 112500 118000 79667 21667 37,4 % Manner-Suomi 74626 77254 83517 92798 98216 102448 108784 34159 45,8 % Vammaispalvelujen määrä ja kustannukset eroavat kunnittain; Haapaveden hoitopäivähinta on erityisesti korkea. Kotipalvelujen kustannukset ovat Ylivieskassa edulliset; kuntajoukko ylittää valtakunnalliset suositukset peittävyyksissä. Kuntajoukon ongelmana ei lähitulevaisuudessa ole vanhusten määrän kasvu, vaan laitosmaisen hoivan saaminen suositusten tasolle. Oulaisissa isot kotihoidon kustannukset eivät vähennä tehostetun (lähes laitos-) asumisen määrää. Haapavedellä on suurin laitoshoidon käyttö. Terveydenhuolto Koko terveydenhuollon nettomenot eur/asukas käyttäytyvät jokseenkin odotetusti Haapaveden kohdalla, missä nettomenot euroa/asukas ovat suurimmat. Kuitenkin Oulaisten nettomenot euroa/asukas ovat odotteeseen nähden suuret. Ylivieskan nettomenot asukasta kohden ovat selvästi pienimmät. Ylivieskan nettomenojen muutoskin on aikajaksossa pienin, mikä johtuu todennäköiesti siitä, että asukasluku kasvaa niin nopeasti palvelurakenne on terveelläkin tavalla hieman jäljessä. Muiden kuntien nettomenojen nousu asukasta kohden laskettuna voi johtua osin myös siitä, että kunnat eivät ole kyenneet sopeuttamaan palvelurakennetta alenevan asukasluvun suhteessa. 58

Perusterveydenhuolto Jokseenkin odotuksen mukaisesti Haapaveden perusterveydenhuollon yksikkökustannukset asukasta kohden ovat suurimmat, ne ovat myös kasvaneet nopeimmin ja nopeammin kuin koko maassa. Haapaveden tasoa voidaan perustella sairastavuuskertoimella, mutta kustannusten nousu on ollut lähes yhtä suuri kuin mitä Ylivieskan kustannukset ovat tarkasteluhetkellä. Alavieskan ja Oulaisten kustannukset ovat saman tasoiset, Ylivieskan selvästi muita pienemmät. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITO (PL. HAMMASH.).... avosairaanhoito, asiakasta 1461 4741 5100 7679 vastaanotto, käyntiä (lääkäri) 4248 13826 10900 20788 päivystys, oma päiväpäivystys kyllä kyllä kyllä kyllä yhteispäivystys, olsk kyllä kyllä kyllä kyllä käyntiä, puhelut, hoitaja vo, kpl 617 2315 4014 3406 laboratoriotutkimukset, kpl 24467 85458 78500 123373 röntgentutkimukset, kpl 965 2184 3297 5718 jalkojenhoito, asiakasta x 16 x x neuvola, asiakasta 910 2369 1203 6117 kuntoutus, fysioterapia, toiminta- puhet. asiakasta 352 861 307 2080 apuvälinehuolto, lainausta kpl x x 450 x Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska PERUSTERVEYDENHUOLLON HAMMASHUOLTO.... asiakasta 1492 2876 3176 8313 käyntiä 3938 9290 8852 19101 * ostopalvelu, palveluseteli ei x 100 % ei * erikoislääkäripalvelut ostona ei kyllä ed ei virka-ajan ulkopuolinen päivystys, Oulu ki, muu Kokkola Oulu ki Oulu ki Kokkola Hammaslääkäri, nettomenot /as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 83 88 104 103 99 111 122 39 47,0 % Haapavesi 64 62 73 64 65 79 82 18 28,1 % Oulainen 65 79 79 77 71 85 80 15 23,5 % Ylivieska 79 82 85 87 88 97 95 16 20,9 % Manner-Suomi 65 67 73 76 77 81 86 21 32,6 % Ylivieskan kustannukset ovat vertailussa todella edulliset, Oulaisissa on edullista vain ulkoistettu hammashuolto. Perusterveydenhuoltoa tuotetaan kaikissa kunnissa melko laajasti ja laadukkaasti. Sen järjestämisessä on ratkaistava oikean tasoiset lähipalvelut ja kustannustehokas keskitetty palvelutuotanto. Tämä tarkoittaa, että nykyisen kaltaisia määrällisesti nykyisiä terveyskeskuksia ei uudessa kunnassa voi olla. 59

- alueella ei juurikaan ole yksityisten lääkäripalveluiden tarjontaa. Tämä on myös riski. - eniten perusterveydenhuollon potilaita on odotteesta poiketen Oulaisissa, Ylivieska hoitaa perusterveyttä paljon myös ei-lääkärikäynneillä. Tämä mittarin arvo voidaan lukea myös niin, että suuri käyntimäärä nimenomaan tässä kohdassa on edullista. - Mielenterveyspotilaita on eniten Alavieskassa ja Ylivieskassa. - Suun terveydenhuolto on käytetympi Alavieskassa ja Ylivieskassa. Tämä voi johtua myös tarjonnasta. 60

- perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitojaksoja on eniten odotteenkin mukaan Haapavedellä, Oulaisten suuri määrä vaatii perustelun. Hoitojaksoista erityisesti Haapavedellä suuri osa kohdistuu yli 75- vuotiaisiin. Oulaisten hoitoaika on pisin. - Myös hoitopäivien ja potilaiden määrä on suurin Oulaisissa, tämä kokonaisuus painottu yli 75-vuotiaisiin Haapavedellä. - Hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi osoittaa, että vuodeosastohoitoon keskitytään Haapavedellä jopa indeksiä enemmän Haapavedellä. Oulaisten vuodeosastohoito on lähes yhtä paljon odotteeseen nähden koholla. - onko vanhusten palveluketjua purettu vuodeosastohoitoon? - Alavieskan ja Ylivieskan kokonaisuus on linjakas. Erikoissairaanhoito OMA ERIKOISSAIRAANHOITO, erik.lääkärit, muu Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska erik.lääkärien pitämät vastaanotot, tai tekemät tutkimukset kyllä kyllä kyllä kyllä asiakasta 132 396 50 882 käyntiä 163 462 70 1121 ERIKOISSAIRAANHOITO.... * ostopalvelu, Oys, Kokkola, Raahe Kaikki Kaikki+ Oys, Rhe Kaikki+ 61

Erikoissairaanhoito, nettomenot /as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 734 736 935 818 918 987 1029 295 40,2 % Haapavesi 926 883 907 909 923 1055 1097 172 18,6 % Oulainen 881 864 926 976 1070 1101 1128 246 28,0 % Ylivieska 668 675 746 823 890 878 904 237 35,4 % Manner-Suomi 825 861 941 984 1012 1084 1120 295 35,7 % * Erikoissairaanhoidossa on huomattavat kustannuserot Ylivieskan ja muiden (Oulaisten) kuntien välillä. Alavieskan ja Ylivieskan kustannustason nousu on ollut suurinta ja saman tasoista koko maan vastaavan kanssa. * Myös Ylivieskassa on paljon omaa erikoissairaanhoidon tuotantoa. Erikoissairaanhoito/ Perusterveydenhuolto 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 1,8 1,9 2,2 2,1 2,0 2,0 2,1 0,3 15,0 % Haapavesi 2,0 2,0 2,1 1,8 1,5 1,8 1,4-0,6-29,9 % Oulainen 2,3 2,0 2,1 2,2 2,5 2,5 2,4 0,1 3,4 % Ylivieska 1,9 1,9 2,1 2,4 2,4 2,5 2,3 0,4 23,8 % Manner-Suomi 2,6 2,6 2,6 2,6 2,5 2,6 2,5-0,1-3,5 % 62

- Haapaveden, mutta varsinkin Oulaisten erikoissairaanhoidon tarjonta (=käyttö) on keskimäärin suuri. Alavieskan ja Ylivieskan profiili on normaalimpi. Ainoastaan psykiatrisissa avopalveluissa Alavieskan ja Ylivieskan tarjonta on ylipainottunut Haapaveteen ja Oulaisiin nähden. - Ikä- ja sukupuolivakioidut indeksitarkastelutkin osoittavat, että Oulaisten erikoissairaanhoidon profiili ei ole normaali, Haapavesikin vaatisi tarkemman selvittämisen. - Oulaisten erikoissairaanhoidossa eniten toimenpiteellisiä hoitojaksojahaapavedellä näitä on eniten ylin 75-vuotiailla. Onneksi Oulaisten hoitojakson pituus on ollut lyhin. Myös Haapavedellä hoitojaksojen tarjonta on suuri. - Ylivieskan ja Alavieskan tilanne vaikuttaa normaalilta. - PÄIVÄKIRURGIA Koko maa Pohjois- Pohjanm aan sairaanh oitopiiri Oulun Yliopistos airaalan erityisvas tuualue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Pohjois- Pohjanmaa Vuosi 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 Päiväkirurgian hoitojaksot / 1000 asukasta 34,7 39,4 37,1 28 39 44 35 39 Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 62 67,4 61,3 63 46 74 55 67 Päiväkirurgian potilaat / 1000 asukasta 33,7 37,9 36,1 28 39 42 34 38 Päiväkirurgian 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä 55 59,7 55,5 56 45 61 53 60 - Oulaisten päiväkirurgian osuus on suurin ja Oulaisissa on järjestetty päiväkirurgian palveluita eniten yli 75- vuotiaille. - Ylivieskan päiväkirurgian käyttö on ollut keskimäärin pienin, Haapaveden ja Alavieskan saman tasoiset. 63

LÄHETTÄMINEN Koko maa Pohjois- Pohjanm aan sairaanh oitopiiri Oulun Yliopistos airaalan erityisvas tuualue Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Pohjois- Pohjanmaa Vuosi 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 2012 Terveyskeskuksen lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon 46,5 58,8 60,2 57,9 58 55 58 59 Muun sairaalan lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon 7,4 14,6 11,8 26,7 24 27 25 15 Saman sairaalan lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 9,6 4,5 5,1 3,30 3,20 3,10 1,50 5 Yksityisen terveydenhuollon lähetteellä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 18,4 15,8 13,1 9,10 12,50 12,90 12,90 16 Ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 14,6 3,6 6,8 2,00 0,60 0,40 1,00 4 Päivystyksenä erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 42,9 42,3 44 47,40 43,80 41,00 43,90 42 Ajanvarauksella erikoissairaanhoitoon tulleet, % kaikista päättyneistä erikoissairaanhoidon hoitojaksoista 47,2 48,1 47,2 44,30 46,20 48,00 45,90 48 Lähettämiseen liittyvät tilastot eivät kunnissa poikkea paljonkaan toisistaan. Alavieskan lähettäminen vaatisi syvemmän tarkastelun. Kokonaisuutena erikoissairaanhoito vaatisi tarkemman tarkastelun erityisesti Oulaisissa. Oulaisissa vaikuttaa siltä, että alueen tarjonta luo kysyntää ja toisaalta alueella käyttäydytään niin, että tarjonnan säilymiseksi erikoissairaanhoidon käyttö on tavanomaista suurempi. Liitoksen jälkeen koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhde ja profiili olisi järjestettävä toisin. Työterveys Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska TYÖTERVEYSHUOLTO, oma Oma ei ei Oma * ostopalveluna ei kyllä kyllä vähän Työterveyshuollon palvelut on järjestetty omana toimintana Alavieskassa ja Ylivieskassa. Ylivieskassa on ostopalvelua vain vähän, Alavieskassa ei lainkaan. Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska PSYKOSOSIAALISET PALVELUT MTT-yksikkö, asiakasta 111 348 509 552 käyntiä 944 2099 2547 4808 psykiatrinen päivätoiminta, asiakasta 28 161 38 114 psykiatrinen päivätoiminta, käyntiä 1298 1208 1900 2762 A-klinikka, asiakasta 32 62 216 269 käyntiä 412 816 1080 2986 laitoskuntoutus, asiakasta 5 x 10 33 hoitopäiviä 87 x 350 697 Asumispalvelut, asiakasta 10 x 28 18 hoitopäiviä 1699 x 10039 4301 64

Kuntanelikon psykososiaaliset palvelut tuotetaan hajanaisella järjestelmällä. Hoitoketjuilla on merkitystä kustannusten syntymiseen. Ympäristöterveys Ympäristöterveydenhuolto, nettomenot /as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 50 42 26 28 31 35 37-13 -25,9 % Haapavesi 22 37 33 35 34 48 50 28 126,6 % Oulainen 26 27 25 26 25 28 31 4 16,7 % Ylivieska 24 18 18 19 20 21 23-1 -5,2 % Manner-Suomi 21 21 22 23 24 25 26 5 25,3 % - Ympäristöterveydenhuollossa Haapaveden nettomenot ovat suurimmat ja kasvu nopeinta. Haapaveden kasvu on ollut samantasoinen kuin mitä palvelut maksavat kuntalaisille 2012. - Ylivieskan palvelut järjestetään kuntanelikosta ainoina alle valtakunnan keskiarvon. ********************************************* Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 2503 2523 3040 2956 3145 3412 3484 981 39,2 % Haapavesi 2415 2386 2622 2601 2806 3083 3290 875 36,2 % Oulainen 2353 2433 2520 2814 3014 3208 3312 959 40,7 % Ylivieska 2085 2147 2318 2474 2540 2705 2835 750 36,0 % Manner-Suomi 2243 2380 2602 2735 2871 3074 3248 1005 44,8 % Yleisellä tasolla perusturvan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon nettomenot euroa/asukas vaikuttavat paikkansapitäviltä odotukseen nähden Ylivieskassa, missä perusturvan nettomenot ovat ryhmän edullisimmat. Haapaveden kustannukset ovat kuitenkin hyvin lähellä Oulaisten kustannuksia ja korkeimmat kustannukset ovat Alavieskassa. Lisäksi Ylivieskan kustannusten muutos on joukon pienin. Tarkastelujoukon kustannukset Ylivieskaa lukuun ottamatta ovat maan keskiarvoa korkeammat onneksi kasvu on kokonaisuutenakin pienempi kuin maassa keskimäärin. Perusturvan kustannuskehitys 2006-2012 Seuraavat taulukot on kerätty ja tuotettu alla olevalla formaatilla erityisesti siksi, että voidaan tarkastella kuntien perusturvan menojen kehitystä suhteessa itseensä ja suhteessa muihin kuntien ollessa osina yhteistoiminta-alueita. Oulainen on tuottanut palvelut alusta loppuun saakka omina palveluina, Alavieska ja Ylivieska osana Kalliota ja Haapavesi osana Helmiä. Taulukkoparin vasen puoli kuvaa vuositasoista nousua ja oikea puoli kuvaa nettomenojen kumulatiivista muutosta vuodesta 2006 vuoden 2012 loppuun saakka. Punainen pisteviiva kuvaa koko maan kehitystä. 65

SOTE-yhteensä 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 Koko SOTE 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska -2,0 % 13,4 % -2,2 % 4,9 % 4,1 % -0,3 % Alavieska 18,4 % 20,7 % 6,5 % 8,9 % 3,8 % -0,3 % Haapavesi -3,7 % 5,3 % -2,1 % 3,8 % 8,9 % 2,4 % Haapavesi 14,7 % 19,2 % 13,2 % 15,7 % 11,4 % 2,4 % Oulainen -0,2 % 0,1 % 10,1 % 3,3 % 5,1 % -0,5 % Oulainen 18,9 % 19,1 % 19,0 % 8,1 % 4,6 % -0,5 % Ylivieska 1,1 % 4,9 % 7,4 % -0,7 % 8,0 % 3,8 % Ylivieska 26,8 % 25,4 % 19,6 % 11,3 % 12,1 % 3,8 % Koko maa 3,5 % 4,9 % 4,9 % 2,5 % 2,4 % 3,0 % Koko maa 23,1 % 18,9 % 13,4 % 8,1 % 5,5 % 3,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % Sote-yhteensä 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % Koko SOTE 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - Haapaveden ja Ylivieskan koko perusturvan kehitys on ollut myös yhteistoiminta-alueena valtakunnankin kehitystä nopeampi, Alavieskan maan keskiarvon tasossa. Oulaisten kehitys on ollut linjakkain. - Vuoden 2009 2012 tarkastelu osoittaa, että yhteistoiminta-alueet ovat kasvaneet maan keskiarvon kasvua nopeammin. Haapaveden kasvu on ollut varsinkin aluksi hyvin nopeaa. - Vuotuiset kasvut ovat olleet lähes kauttaaltaan maan keskiarvokasvuja suurempia. Aivan tarkastelukauden lopulla kasvut ovat rajautuneet maan keskiarvon tasolle tai sen alle. Sosiaalitoimi 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 Sosiaalitoimi 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska -3,8 % 26,6 % 11,3 % 0,5 % 8,1 % -3,9 % Alavieska 41,6 % 47,3 % 16,3 % 4,5 % 4,0 % -3,9 % Haapavesi 2,0 % 21,6 % -9,1 % 4,4 % 12,9 % 5,3 % Haapavesi 39,9 % 37,1 % 12,8 % 24,1 % 18,9 % 5,3 % Oulainen -2,6 % -3,5 % 21,1 % 3,7 % 13,2 % -1,0 % Oulainen 32,2 % 35,8 % 40,7 % 16,2 % 12,1 % -1,0 % Ylivieska 3,6 % 11,5 % 14,8 % -10,4 % 26,7 % 5,2 % Ylivieska 58,4 % 52,9 % 37,1 % 19,4 % 33,3 % 5,2 % Koko maa 4,8 % 2,7 % 7,9 % 5,2 % 5,4 % 4,8 % Koko maa 34,9 % 28,8 % 25,4 % 16,2 % 10,4 % 4,8 % Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi 30,0 % 70,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % -5,0 % 10,0 % -10,0 % 0,0 % -15,0 % 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12-10,0 % 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - Vuotuiset kasvut ovat vaihdelleet paljon keskiarvoviivan molemmin puolin. Tarkastelukauden viimeisenä vuonna menojen kasvu on ollut jopa negatiivinen Alavieskassa ja Oulaisissa. - Sosiaalitoimen muutos yhteistoiminta-alueena on ollut positiivinen vain Alavieskassa, Haapaveden ja Ylivieskan kasvu yhteistoiminta-alueillaan on ollut maan keskiarvoa nopeampi. Oulaisten kasvu on ollut samalla tasolla Alavieskan kanssa. 66

Terveydenhuolto 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 Terveydenhuolto 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska -0,8 % 5,5 % -11,8 % 8,8 % 0,7 % 2,9 % Alavieska 4,1 % 5,0 % -0,5 % 12,8 % 3,6 % 2,9 % Haapavesi -6,1 % -2,1 % 1,8 % 3,5 % 6,8 % 0,8 % Haapavesi 4,4 % 11,2 % 13,5 % 11,5 % 7,7 % 0,8 % Oulainen 1,0 % 1,8 % 5,1 % 3,1 % 0,9 % -0,1 % Oulainen 12,3 % 11,2 % 9,2 % 3,9 % 0,7 % -0,1 % Ylivieska -0,3 % 1,2 % 2,9 % 5,9 % -2,9 % 2,8 % Ylivieska 9,8 % 10,1 % 8,8 % 5,7 % -0,2 % 2,8 % Koko maa 2,8 % 6,2 % 3,1 % 0,8 % 0,4 % 1,9 % Koko maa 16,1 % 12,9 % 6,4 % 3,1 % 2,3 % 1,9 % Terveydenhuolto Terveydenhuolto 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - koko terveydenhuollossa kuntien vuotuiset kasvut ovat olleet aivan alkua lukuun ottamatta suurempia kuin maassa keskimäärin. - Yhteistoiminta-alueina terveydenhuolto kokonaisuutena on ollut taloudellisempaa koko maassa kuin alueella, Oulaisten käyrä on ollut laskeva ja maan keskiarvokäyrää paremmalla puolella. Perusterveydenhuolto 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 Perusterveydenhuolto 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska -0,8 % 5,5 % -11,8 % 8,8 % 0,7 % 2,9 % Alavieska 3,7 % 9,8 % 4,5 % 12,8 % -1,4 % -3,0 % Haapavesi -6,1 % -2,1 % 1,8 % 3,5 % 6,8 % 0,8 % Haapavesi 42,5 % 57,8 % 62,3 % 43,2 % 21,3 % 29,6 % Oulainen 1,0 % 1,8 % 5,1 % 3,1 % 0,9 % -0,1 % Oulainen 4,5 % -3,6 % -3,3 % -3,6 % 2,3 % 4,2 % Ylivieska -0,3 % 1,2 % 2,9 % 5,9 % -2,9 % 2,8 % Ylivieska 2,0 % 3,9 % 9,3 % 9,9 % 1,0 % 10,8 % Koko maa 1,2 % 6,2 % 2,4 % 3,1 % 0,6 % 3,7 % Koko maa 18,5 % 17,1 % 10,2 % 7,6 % 4,4 % 3,7 % Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto 10,0 % 70,0 % 5,0 % 60,0 % 50,0 % 0,0 % 40,0 % 30,0 % -5,0 % 20,0 % -10,0 % 10,0 % 0,0 % -15,0 % 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12-10,0 % 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - perusterveydenhuollossa kuntien kehitys on ollut jopa maan keskiarvoa matalampi, Oulaisten vuotuinen kehitys on ollut useimmin maan keskiarvon alla. - Yhteistoiminta-alueina varsinkin Haapaveden perusterveydenhuollon kehitys on huomattavan epäedullinen ja outo. Kumulatiivinen muutos yhteistoiminta-alueiden kunnissa on suurempi kuin koko maassa, Oulaisten kehitys on positiivisin. 67

Erikoissairaanhoito 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12 Erikoissairaanhoito 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska -2,5 % 19,6 % -12,0 % 10,6 % 3,2 % 1,8 % Alavieska 19,2 % 22,2 % 2,3 % 16,2 % 5,1 % 1,8 % Haapavesi -7,1 % -1,6 % -1,1 % 0,7 % 9,9 % -0,2 % Haapavesi -0,2 % 7,4 % 9,2 % 10,5 % 9,7 % -0,2 % Oulainen -5,3 % 3,6 % 3,9 % 7,7 % -0,3 % -1,2 % Oulainen 8,1 % 14,2 % 10,2 % 6,1 % -1,5 % -1,2 % Ylivieska -0,8 % 7,5 % 11,1 % 8,1 % -3,3 % 2,0 % Ylivieska 26,3 % 27,3 % 18,5 % 6,7 % -1,3 % 2,0 % Koko maa 2,9 % 6,0 % 4,2 % 1,2 % 0,9 % 1,4 % Koko maa 17,8 % 14,4 % 7,9 % 3,5 % 2,3 % 1,4 % Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 25,0 % 30,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % -5,0 % 5,0 % -10,0 % 0,0 % -15,0 % 2006->07 2007->08 2008->09 2009->10 2010->11 2011->12-5,0 % 2006->12 2007->12 2008->12 2009->12 2010->12 2011->12 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Koko maa - erikoissairaanhoidon kasvut ovat olleet keskimäärin koko maan kasvuja pienemmät. - erikoissairaanhoito yhteistoiminta-alueilla on ollut lähes maan keskiarvossa vain Ylivieskassa, Oulaisten kehitys on ollut tarkastelujoukon hallituin. Ylivieskan muutos on kuitenkin suotuisin. Suurimmat erot ja poikkeamat Alavieskan ja Ylivieska sote-palvelujen järjestäjänä toimii kuntayhtymä ppky Kallio, Haapavesi on isäntäkuntana Siikalatvalle Helmi-yhteistoiminta-alueessa. Kallion alaisuudessa hoidetaan päivähoito, Oulainen hoitaa palvelunsa perinteisellä kuntamallilla. Edellisistä eroista seuraa, että isommat yhteistoimintaalueet (Kallio ja Helmi) ovat voineet kehittää palveluprosessejaan yksittäistä kuntaa paremmin. Muuten oleellista eroa palveluiden järjestämisessä ei ole. Erot syntyvät hoito- ja hoivapalveluien palvelukattavuudessa, mitoituksissa, yksikkökoossa ja palveluihin liittyvissä tukipalveluissa. Kunnissa on neljän terveyskeskuksen malli ja Oulaisten erikoissairaanhoidon läheisyys tuo lisäkäyttöä. Kunnittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeat. Ylivieska on Pohjois-Pohjanmaan keskiarvoon verraten linjassa, mutta Alavieskalla, Haapavedellä ja Oulaisissa on runsaasti sopeuttamisen tarvetta. Edellä mainitut kolme kuntaa ovat runsaasti kalliimpia asukasta kohden kun koko maassa keskimäärin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat asukasta kohden. Kuntanelikosta edullisimmin sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Ylivieska (3.293 e/asukas) ja kalleimmin Alavieska (3.878 e/asukas). Uuden kunnan palvelutuotantorakennetta suunniteltaessa on perusterveydenhuollon järjestämisessä ratkaistava oikean tasoiset lähipalvelut ja kustannustehokas keskitetty palvelutuotanto. Nykyisellä varustelutasolla varustettuja eikä nykyistä määrää terveyskeskuksia olisi uudessa kunnassa varaa ylläpitää. Kotipalvelujen kustannukset ovat Ylivieskassa edulliset; kuntajoukko ylittää valtakunnalliset suositukset peittävyyksissä. Kuntajoukon ongelmana ei lähitulevaisuudessa ole vanhusten määrän kasvu, vaan laitosmaisen hoivan saaminen suositusten tasolle. Oulaisissa isot kotihoidon kustannukset eivät vähennä tehostetun (lähes laitos-) asumisen määrää. Haapavedellä on suurin laitoshoidon käyttö. 68

Yhteenveto palvelurakenteen nykytilasta Palvelurakenne täyttänee lakisääteisen tason, vaikka kuntien kesken onkin suuria eroja yksikköhinnoissa. Ylivieskan palvelurakenne on edullisin, Haapaveden kallein, eikä Oulainen ole kovin kaukana Haapaveden kustannuksista. Joissakin sektoreissa Alavieskan palvelurakenne vaikuttaa hyvin ohuelta. Jos kuntajakoon päädyttäisiin, olisi palveluiden sopeuduttava keskimäärin maan keskiarvon mukaisesti ja Ylivieskan mukaisesti niissä palveluissa, missä Ylivieska on halvempi kuin maan keskiarvo on. Muu ei tule kyseeseen, eikä Ylivieskan palvelurakenne voine missään tilanteessa harmonisoitua yhtä kalliiksi kuin mitä esimerkiksi palvelurakenne on Oulaisissa ja Haapavedellä. Yleishallinto, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 75 94 98 102 101 112 100 24 32,5 % Haapavesi 144 207 181 227 230 288 246 102 71,2 % Oulainen 159 148 138 137 131 133 129-30 -18,7 % Ylivieska 79 75 163 162 179 176 154 75 94,0 % Manner-Suomi 168 165 171 167 167 166 178 10 6,0 % Muut palvelut, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 227 257 172 118 183 202 162-65 -28,7 % Haapavesi 372 361 272 251 294 270 286-86 -23,1 % Oulainen 356 325 296 340 300 355 380 24 6,7 % Ylivieska 436 456 400 325 343 388 333-103 -23,7 % Manner-Suomi 276 265 300 312 312 330 339 64 23,1 % Sivistystoimi eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 1641 1610 1640 1657 1605 1700 1682 40 2,5 % Haapavesi 1915 1864 1908 1956 1884 1946 1970 55 2,9 % Oulainen 1886 1789 1698 1807 1780 1800 1808-78 -4,1 % Ylivieska 1693 1727 1738 1798 1786 1797 1790 97 5,7 % Manner-Suomi 1654 1672 1692 1745 1737 1737 1755 101 6,1 % Sosiaalitoimi, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 1092 1054 1363 1507 1518 1654 1584 492 45,0 % Haapavesi 810 828 1009 930 1054 1097 1171 362 44,7 % Oulainen 896 882 846 1039 1142 1222 1221 325 36,2 % Ylivieska 838 863 951 1085 1050 1200 1239 401 47,9 % Manner-Suomi 922 984 1042 1123 1205 1257 1329 408 44,2 % Terveydenhuolto, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 1783 1774 1911 1676 1828 1854 1900 117 6,6 % Haapavesi 1964 1847 1814 1872 1931 2073 2118 155 7,9 % Oulainen 1807 1845 1868 1991 2065 2076 2091 284 15,7 % Ylivieska 1557 1544 1545 1579 1652 1582 1596 39 2,5 % Manner-Suomi 1655 1684 1759 1822 1850 1903 1927 273 16,5 % Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Alavieska 4819 4789 5184 5060 5235 5522 5427 608 12,6 % Haapavesi 5203 5106 5185 5236 5394 5673 5791 587 11,3 % Oulainen 5104 4989 4846 5315 5417 5586 5629 525 10,3 % Ylivieska 4603 4665 4797 4950 5010 5142 5112 509 11,1 % Manner-Suomi 4674 4770 4964 5169 5271 5394 5556 882 18,9 % 69

Kuntaliitoksen seurauksena yksittäisten kuntien konserni yhtiöihin kohdistuu yhdistämispaineita ja toisaalta uudelle kunnalle tilaisuus sopeuttaa myös yhtiöiden toimintoja. Saman toimialan konserniyhtiöitä voidaan fuusioida, erilleen jäävien yhtiöiden maksut voidaan harmonisoida (usein ylemmäs) ja yhtiöiden hallinnot ja tukipalvelut voidaan järkeistää. Yhtiöistä, jotka ovat ko. kuntien suorassa määräysvallassa: Alavieska: Alavieskan Kehityskeskus Oy (100 %) Haapavesi: Haapaveden Energia Oy (100 %) Haapaveden Pesula Oy (100 %) Kiinteistö Oy Haapa-asunnot (100 %) Haapaveden Teknologiakylä Oy (99,3 %) Kiinteistö Oy Ehtala (91,9 %) Kiinteistö Oy Haapaveden Kuntotalo (87,6 %) Kiinteistö Oy Kotihaka (60 %) Kiinteistö Oy Vienola (51,6 %) Yhdistämätön tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Haapaveden kanteletalo (100 %), ei toimintaa. Oulainen: Oulaisten Amiraali Oy 100% Ylivieska: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy (100 %) Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy (100 %) Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy (100 %) Vieskan Teollisuustalo Oy (62,54 %) Huhmarkallio Oy (100 %), ei liiketoimintaa viime vuosina Kiinteistö Oy Jussisato (84,29 %) As Oy Raudassato (100 %) As Oy Ylivieskan Koivulehto (100 %) As Oy Ylivieskan Koivukallionsato (90 %) Konserniyhtiöiden listasta selviää, että selvityskuntien konserniyhtiöillä on hyvin erilaista toimintaa. Yhtäläisyyksiä toiminnan suhteen löytyy Alavieskan Kehityskeskus Oy:n, Haapaveden Teknologiakylä Oy:n ja Ylivieskan Teknologiakylä Oy:n toiminnassa; ko. yhtiöiden toimintaan kuuluu yritystoiminnan edistäminen alueellaan. Myös Haapa-Asunnot Oy, Oulaisten Amiraali Oy ja Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy harjoittavat samankaltaista toimintaa; vuokra-asuntojen välitystä. Konserniyhtiöiden yhdistelyssä olisi useiden henkilöiden ja hallinnolliseen toiminnan ja muiden tukipalveluiden hyöty. 70

Vuokrataloyhtiöiden fuusioiminen - - Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä. Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien 2014 2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstö siirtyy uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Palkkaharmonisaatio Palkkauksen perusteena on työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka. Samasta työstä maksetaan sama palkka. Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit ja palkat yhtenäistetään. Edut ja etuisuudet yhtenäistetään koko kuntakonsernissa. Palkkojen harmonisointi tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että se on kokonaisuudessaan kolmen vuoden sisällä liitoksesta. Selkeät tapaukset, joissa ei ole tulkintaa työnvaativuudesta voidaan yhtenäistää nopeammalla aikataululla. Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työvapaat yhtenäistetään ensimmäisen liitosvuoden aikana mahdollisimman nopeasti. Siirtymäajalla, ennen uuden kunnan aloittamista, kunnat sitoutuvat pidättäytymään uusista sopimusten ulkopuolisista palkkaratkaisuista. Neljän kunnan ja PPKY Kallion Alavieskan ja Ylivieskan toimipisteissä työskentelevien vakinaisen henkilöstön määrä yhteensä on 1823 henkilöä. Työryhmän tarkastelun mukaisesti, mikäli nykyiset palkkaerot harmonisoitaisiin korkeimpien palkkojen mukaan, nousisivat palkkakustannukset nykyiseen verrattuna 1,3 milj. vuositasolla. Harmonisaatio on mahdollista tehdä myös esimerkiksi keskiarvopalkkoihin., Lisäksi useimmat kunnat käyttävät järjestelyssä järjestelyvaraeriä. 71

Peruskunnan tase Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin nettolainakanta eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero. Nettolainakanta /as 2004 2013 Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa 2004 2013 Muutos Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Alavieska, joka kuului myös Suomen viiden velkaisimman kunnan joukkoon. Vähävelkaisin vuonna 2013 oli Oulainen. Myös Haapaveden ja Ylivieskan nettovelkataso on maan keskitason yläpuolella. Lisäksi Alavieska on velkaantunut huomattavasti muita nopeammin. Ylivieskan velkaantumistahti on ollut hillittyä ja takaisinmaksukykyyn (veroprosenttiyksiköiksi muutettuna) suhteutettuna Oulaisten nettovelkataso on jopa laskenut. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Alavieska 425 4 280 3 855 4 295 Alavieska 5,0 36,7 31,7 4 301 Haapavesi 205 1 948 1 743 2 163 Haapavesi 2,3 16,4 14,1 2 198 Oulainen 1 416 1 433 18 1 113 Oulainen 14,0 11,4-2,6 1 130 Ylivieska 2 358 3 624 1 266 3 285 Ylivieska 22,7 26,2 3,5 3 279 Uusi kunta 1 425 2 782 1 357 251 Uusi kunta 14,5 21,5 7,0 257 Nettolainakanta vero-% 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta 72

Uusi kunta olisi vero-% ja /as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa velkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampi on ollut ainoastaan Oulainen. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 45 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Tarkastelujakson aikana kuntien yhteenlaskettu nettolainakanta on kaksinkertaistunut. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2013 taseen laskennallinen keskikorko oli korkein Haapavedellä (2,86 %) ja matalin Ylivieskassa (0,91 %). Haapavesi myös maksoi verotettavaan tuloon suhteutettuna eniten korkomenoja 2013. Kustannus vastasi noin 0,64 vero-%:n tuottoa. Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta. Tämä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että ainoastaan Ylivieskassa nettolainakanta on kasvanut vähemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien muiden paitsi Oulaisten käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2004 2013 kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2013 ollut pienempi kuin maassa keskimäärin (5.347 eur/as; koko maassa 6.183 eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut hitaammin kuin koko maassa asukasta kohden. Tarkastelujoukon suurin käyttöomaisuus oli 2013 Alavieskalla (6.348 eur/as), joka myös on kasvattanut käyttöomaisuuttaan nopeimmin. Kaikilla muilla tarkasteltavilla kunnilla käyttöomaisuus eur/as oli 2013 pienempi kuin maassa keskimäärin ja Alavieskan lisäksi ainoastaan Haapavedellä käyttöomaisuus on kasvanut maan keskitasoa nopeammin.. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Haapavedellä ja Oulaisissa on hyvin suuria metsäpinta-aloja (1600 ha ja 1050 ha). Ylivieskalla on myös peltopinta-alaa noin 250 ha. Nämä tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. Käyttöomaisuuden muutos - Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus 1000 nettolainakannan 2004 2013 Muutos 2004 2013 Muutos muutos Alavieska 1 229 11 727 10 498 Alavieska 9 046 17 394 8 348-2 150 Haapavesi 1 586 14 104 12 518 Haapavesi 26 755 37 896 11 141-1 377 Oulainen 11 507 11 141-366 Oulainen 46 506 45 540-966 -600 Ylivieska 31 463 53 450 21 987 Ylivieska 49 720 72 947 23 227 1 240 Uusi kunta 45 785 90 422 44 637 Uusi kunta 132 027 173 777 41 750-2 887 73

Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä 31.12., kpl 132 13 11 44 Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, 31.12. h-m² 7442 336 717 2826 Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, 31.12. kpl 1 2 1 15 Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, 31.12. kpl 3 354 322 661 Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti 49 51 43 50 Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² 15281 42794 62991 68264 Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha 7 9 35 68 Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 2,5 1,2 4,5 4,7 Peltopinta-ala, ha 4 26 163 251 Metsäpinta-ala, ha 464 1613 1051 510 Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, eikonsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Haapaveden ja Oulaisten ei-konsernisijoitukset (vero-%) ovat selkeästi muita suuremmat. Molempien ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 16 veroprosenttiyksikköä. Alavieskan (1,2) ja Ylivieskan (3,1) riskisijoitukset ovat huomattavasti maltillisemmat Kaikkien tarkasteltavien kuntien antolainasaamiset olivat 2013 hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Takauksista vuonna 2013 suurimmat olivat Oulaisissa (noin 11 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Alavieskassa (1,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Ylivieskassa (3,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Haapaveden ei-konsernille annetut takaukset vastasivat yli kahta veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä 74

Kumulatiiviset jäämät 1000 5 000 0-5 000-10 000-15 000-20 000 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen yli- ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Alavieskalla ja Ylivieskalla oli taseessa vuonna 2013 kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Yhdisteltäessä kunnat yhdeksi yksiköksi voidaan havaita, että uudella kunnalla olisi ollut 2013 taseessa lähes yhdeksän miljoonaa euroa alijäämää. Kumulatiiviset jäämät vero-% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos Sijoitus ryhmässä Alavieska 0,6-4,5-6,3-6,1-8,8-7,6-7,3-6,3-8,0-7,3-7,9 15 Haapavesi 3,7 0,2 0,0 3,7 3,0 3,8 4,7 3,7 2,1 0,3-3,4 2 Oulainen -5,4-7,8-2,8-3,2-1,5-0,6 0,8-0,2 0,3 0,6 6,1 1 Ylivieska -1,9-4,8-5,7-5,8-5,8-4,9-4,3-3,4-4,0-3,7-1,8 14 Uusi kunta -1,4-4,5-3,8-3,1-3,1-2,2-1,4-1,4-1,9-2,1-0,7 Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Oulaisissa, jossa on myös suurin suhteellinen jäämien parannus/kasvu jakson 2004 2013 aikana. Kaikissa muissa tarkastelukohteissa alijäämä on kasvanut. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä, kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! 75

Konsernitase Konsernilainat ja käyttöomaisuus Raporttia kirjotettaessa uusimmat Tilastokeskukselta saatavat konsernitiedot olivat vuodelta 2012. Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Haapavedellä (27,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Oulaisten konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,6). Pienin konsernilainakanta oli 2012 Alavieskalla (5,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut 2003 2012 Haapavedellä (10,2). Oulaisissa (0,0) ja Ylivieskassa (0,9) konsernin oma lainakanta on pysynyt lähes ennallaan tarkastelujakson aikana. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta oli 2012 maan keskitasoa korkeampi. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Vain konsernin lainakanta vero-% 0,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Uusi kunta Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin selkeästi Ylivieskalla jonka tase vastaa 40 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase on Alavieskalla. 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Konsernitase 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska 76

Vain konserni netto 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Alavieska 13 081 12 848 12 294 12 638 12 829 14 046 15 586 17 534 18 038 18 643 5 562 Haapavesi 42 107 45 990 44 686 47 458 50 504 37 409 40 344 49 661 52 684 40 567-1 540 Oulainen 61 748 64 963 65 691 64 612 64 005 64 636 64 321 66 459 66 817 67 859 6 111 Ylivieska 69 025 72 670 76 807 84 150 87 877 96 900 88 676 90 191 89 859 94 462 25 437 Uusi kunta 185 961 196 471 199 478 208 858 215 215 212 991 208 927 223 845 227 398 221 531 35 570 Vain konserni netto /as 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Alavieska 4 525 4 440 4 308 4 470 4 554 5 091 5 615 6 330 6 559 6 752 2 228 Haapavesi 5 386 5 932 5 818 6 303 6 720 4 993 5 455 6 695 7 135 5 570 184 Oulainen 7 532 7 992 8 109 7 991 8 003 8 032 8 110 8 424 8 441 8 648 1 116 Ylivieska 5 235 5 446 5 697 6 201 6 438 7 020 6 382 6 412 6 299 6 500 1 265 Uusi kunta 5 795 6 117 6 211 6 524 6 730 6 635 6 529 6 964 7 037 6 832 1 038 Yllä olevassa taulukkoparissa on laskettuna kuntakonsernin nettovarallisuus sekä tuhansina euroina että euroa/asukas. Tämä tarkoittaa sitä määrää, mikä konsernille tai konsernin omistajalle, kuntalaiselle jäisi, kun konsernin puhdistaa puhtaaksi omaisuudeksi (puhdistettuna myös taseen veloista) tasearvoin. Tässä ei siis oteta huomioon mahdollisia taseen omaisuuserissä olevia arvonkorotuksia. Ylivieskan puhdas konserniomaisuus on vuonna 2012 94 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskien suurin konsernin puhdistettu omaisuus oli Oulaisissa. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasa amiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijääm ä Lainakan-ta Rahoitusvaralli-suus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Kons tase yht. Alavieska 36,75 31,75 55 0,26 1,23 1,63-7,35-7,94 10,60-3,81 1,36-0,83 18,5 Haapavesi 16,36 14,06 44 0,00 16,27 2,16 0,29-3,39 15,76 5,69 0,97-0,55 19,2 Oulainen 11,36-2,61 46 0,24 16,12 1,05 0,62 6,06 17,18-1,00 7,22 2,72 36,7 Ylivieska 26,20 3,54 36 0,00 3,10 3,38-3,67-1,79 13,20 7,66 3,54-0,38 23,5 Uusi kunta 21,52 6,98 41,35 0,08 8,70 2,45-2,13-0,74 10,49 0,27 2,88 0,08 20,53 Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Oulaisilla. 77

Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin, kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1999 vuoteen 2013 reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli kuuden prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v / tulo/menoerän -5,0 % -4,0 kasvu % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,0 % -0,2 % 0,7 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,2 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,3 % Verotettava tulo -3,9 % -2,8 % -1,7 % -0,6 % 0,0 % 0,5 % 1,1 % 1,6 % 2,2 % 2,7 % 3,3 % 3,8 % 5,0 % 6,1 % 7,2 % Veroprosentti 0,155 0,154 0,154 0,153 0,153 0,153 0,152 0,152 0,152 0,151 0,151 0,151 0,150 0,149 0,149 Yhteisöverot -9,7 % -8,9 % -8,1 % -7,3 % -6,9 % -6,5 % -6,1 % -5,7 % -5,3 % -4,9 % -4,5 % -4,1 % -3,3 % -2,5 % -1,7 % Kiinteistöverot 0,8 % 1,8 % 2,8 % 3,8 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,8 % 9,8 % 10,8 % Valtionosuudet 3,2 % 3,5 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % 4,7 % 4,9 % 5,0 % 5,2 % 5,4 % 5,7 % 6,0 % Poistot -4,1 % -2,8 % -1,5 % -0,2 % 0,4 % 1,0 % 1,7 % 2,3 % 3,0 % 3,6 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % 7,5 % 8,8 % Bruttoinvestoinnit 4 854 5 319 5 783 6 248 6 480 6 712 6 944 7 177 7 409 7 641 7 873 8 106 8 570 9 035 9 499 Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen kaikissa kunnissa molemmilla tarkastelujaksoilla (1999 2013 ja 2007 2013). Toimintakatteet ovatkin heikentyneet keskiarvoista laskettuna noin 2,7 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet vain noin 1,4 % vuodessa. Alueella toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on paikannut valtionosuuden nopea kasvu. Valtionosuudet ovat kasvaneet pitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 3,3 % vuodessa. Ongelmana on, että tämäkin toimintakatteen kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja mahdollisen kuntajaon avulla. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtion osuus Pitkä Lyhyt Alavieska 2,9 % 2,1 % Alavieska 1,5 % 0,3 % Alavieska 3,8 % 3,0 % Haapavesi 2,3 % 1,6 % Haapavesi 1,0 % -0,1 % Haapavesi 2,9 % 2,8 % Oulainen 2,0 % 2,0 % Oulainen 0,7 % 0,0 % Oulainen 2,4 % 3,6 % Ylivieska 3,5 % 3,3 % Ylivieska 2,2 % 1,9 % Ylivieska 3,9 % 3,4 % Uusi kunta 2,8 % 2,5 % Uusi kunta 1,5 % 0,9 % Uusi kunta 3,2 % 3,2 % Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuo- 78

situhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Tarkasteltavista kunnista toimintakate /as on selkeästi pienin Ylivieskalla. Muut sijoittuvat koko maan tarkastelussa melko lähelle keskiarvoa. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 06 12 06 12 Yhdistelmä 4890 4860 4933 5116 5144 5404 5416 526 10,8 % Alavieska 4819 4789 5184 5060 5318 5522 5427 608 12,6 % Haapavesi 5203 5106 5185 5236 5394 5673 5791 587 11,3 % Oulainen 5104 4989 4846 5315 5417 5586 5629 525 10,3 % Ylivieska 4603 4665 4797 4950 5010 5142 5112 509 11,1 % Verrokki 4238 4340 4534 4666 4706 4774 4956 718 17,0 % Manner-Suomi 4674 4770 4964 5169 5271 5394 5556 882 18,9 % Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa 2006 2012 on kuntien välillä melko pieniä eroja. Pienintä kasvu on ollut Oulaisissa, noin 10 %. Suurinta kasvu on ollut Alavieskassa, jossa kasvu on ollut lähes 13 %. Huomioitavaa on myös tarkasteltavien kuntien toimintakatteiden kasvuvauhti suhteessa koko maan keskitasoon. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Alavieska ja Ylivieska ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Haapaveden riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Hmenot/ 2013 Henkilöstömenot Ostopalvelut ostop Sij. Alavieska 3688 12308 0,30 4 Haapavesi 41183 24162 1,70 1 Oulainen 23708 21137 1,12 2 Ylivieska 33891 57246 0,59 3 Yhdistelmä 102470 114853 0,89 Kunnallisvero ja sen elementit Kaikkien kuntien veroprosentit olivat 2013 merkittävästi maan keskitason yläpuolella. Joukon pienimmät veroprosentit olivat Haapavedellä (20,75). Muilla kunnallisvero oli 2013 21,50. Kaikki kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Joukosta nopeimmin veroprosenttiaan on kasvattanut Oulainen. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on jonkin verran hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Ylivieskassa, mutta myös siellä verotettava tulo jäi alle maan keskitason. Tässä kuntajoukossa pienimmät verotettavat tulot olivat Haapavedellä ja Alavieskassa, joiden verotettavat tulot olivat koko maan tarkastelussa 79

heikoimman neljänneksen sisällä. Kaikkien tarkasteltavien kuntien veroprosenttien teho oli lähes samalla tasolla. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Alavieska ja Haapavesi; pienin riski on Ylivieskassa. Alavieskassa ja Haapavedellä valtionosuus edustaa yli 25 veroprosenttiyksikön tuottoa, Ylivieskassa noin 14. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin 2013 ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Alavieskassa maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes 0,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Ylivieskassa kiinteistöverojen korotusvara vastaa noin 0,4 veroprosenttiyksikköä. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Haapavesi ja Ylivieska keräsivät yhteisöverolla 2013 yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Alavieskassa Oulainen ja Ylivieska keräsivät tonttikaupalla vuonna 2013 lähes 0,9 veroprosenttiyksikköä vastaavan määrän. Haapavedellä tonttikaupan merkitys oli huomattavasti pienempi, vain noin 0,3 vero-% vastaava summa. Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Alavieska on investoinut asukasta kohden eniten, Oulainen vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Kasvut Tkate/ VOS TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Asl:n muutos Muutos Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Väestö Ikääntyminen Veroa lisää Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per poistot Bruttoinvestoinnit 2012-2040 2012-2025 Talousvaikutus Alavieska 0,78 1,95-5 433-1 809 21,50 2,25 65 % 0,66 0,53 25,81 0,60 0,30 11 647 2,39 606-0,1 % -2 0,12 Haapavesi 0,81 2,27-5 627-1 774 20,75 1,75 66,7 % 0,51 1,22 25,29 0,31 1,70 11 907 1,59 470-0,1 % -1 0,21 Oulainen 0,85 2,83-5 624-1 738 21,50 2,50 66 % 0,52 0,97 21,95 0,87 1,12 12 623 1,21 367-0,3 % 3 0,37 Ylivieska 0,88 1,54-5 029-1 406 21,50 2,00 69,7 % 0,43 1,19 14,03 0,85 0,59 13 831 1,63 510 0,5 % 3 0,34 Uusi kunta 0,87 1,78-5 339-1 593 21,35 2,11 68 % 0,49 1,10 19,08 0,73 0,89 12 929 1,58 473 0,1 % 2 0,30 80

Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvin kunta näyttää olevan Ylivieska. Heikoimpia vaikuttavat olevan Alavieska ja Haapavesi. Tasepohja Sij. Tulos ja muut Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Pohjois-Pohjanmaan kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Oulaisissa. Oulaisten talouden kehityksessä näkee määrätietoisen talouden johtamisen vaikutuksen. Oulainen oli ensimmäisen kriisikuntien joukossa ja on selviytynyt taloudeltaan vahvempien kuntien joukkoon erityisesti taseasemaansa vahvistamalla. Tämä taas ei onnistu ilman tuloslaskelmaperusteisten asioiden kehittämistä erityisen vaikeaksi tämä tulee taantuvalla alueella aikana, jolloin valtiokaan ei pysty olemaan niin paljon kuntien apuna kuin ennen. Oulainen on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeassakin toiminnallisessa asemassa olevan kunnan talous voi olla tasapainen, jos johtajuus on kunnossa. Tämä tarkoittaa erityisesti ylintä poliittista ja operatiivista johtajuutta. Seuraavina tulevat Ylivieska ja Alavieska, joista molemmat ovat olleet kriisikuntatarkastelussa ja asiallisesti ottaen ovat sitä edelleenkin. Alavieska on sopeuttanut palvelurakenteensa niin matalalle tasolle, kuin mikä lienee tarkoituksen mukaista eikä enää ole paljon tehtävissä. Ylivieska on taas hyvä huono esimerkki siitä, kuinka valtionosuusjärjestelmä ei ole kohdentunut kaikissa kunnissa oikeuden mukaisesti eikä tämänkään uudistuksen jälkeen kohdennu. Valuvika on rakennettu menneinä vuosikymmeninä eikä nykyinenkään hallitus sitä pysty korjaamaan. Tästä valuviasta johtunee osittain myös ainakin Vimpelin uusi kriisikuntaisuus. Alla olevaan taulukkoon on laskettu kuntajakoa tavoittelevien kuntien kokonaisveroasteet vuodelle 2013. Nettolainan ottaminen on jaksotettu, mutta se kasvattaa veroastetta, koska nettolaina on kuitenkin jälkikäteen hoidettavaa veronmaksua. Lisäksi taulukkoon on otettu vertailutietoina koko maan ääripäistä Kauniainen ja Ranua. Taulukko vastaa hyvin siihen kysymykseen, kuinka Ylivieska voi olla niin velkainen kuin se on ja miksi Ylivieskan veroprosentti on niin korkea kuin mitä se on ja kun samalla otetaan huomioon kaupungin edullinen palvelurakenne. Ylivieska sai valtionosuutta vuonna 2013 11-12 veroprosenttiyksikköä vastaavan määrän vähemmän kuin Alavieska ja Haapavesi ja Oulainenkin lähes kahdeksaa veroprosenttiyksikköä vastaavan määrän Ylivieskaa vähemmän. Tämä on luonnollisesti pakottanut kaupungin velkaantumaan ja pitämään veroprosenttinsa korkealla tasolla. Ylivieskan tapainen tilanne ei muutu uudessakaan valtionosuusjärjestelmässä, koska järjestelmä tukee joillakin yhteisesti hyväksytyillä perusteilla jotakin palvelurakenteessa, mikä perustuu enemmänkin oletukseen kuin siihen, onko peruste oikea. Harvaan asuttujen alueiden kustannukset eivät keskimäärin ole enää suuremmat kuin muilla kunnilla, koska palvelut ovat jo keskittyneet vuosikymmenten tuloksena. Toisaalta korrelaatio esimerkiksi sairastavuuden ja väestön ikärakenteen ja palvelurakenteen kustannus- Sij. Kaikki yhteensä Alavieska 2,53 2 2,79 4 5,32 3 Haapavesi 2,74 3 2,60 2 5,34 4 Oulainen 1,83 1 2,64 3 4,47 1 Ylivieska 2,85 4 1,82 1 4,67 2 Sij. 81

ten välillä on hyvin heikko. Tämä pitkä johdanto on perustelu vain sille, että Ylivieskan talous olisi hoidettu epätaloudellisesti tai se olisi huonosti johdettu ja muilla neljällä kunnalla asia olisi toisin. Näin ei ole. 2013 Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Ranua Kauniainen Veroprosentti 21,50 20,75 21,50 21,50 19,25 16,50 Yhteisövero 0,53 1,22 0,97 1,19 1,08 0,29 Kiinteistövero 1,15 1,30 1,44 1,79 1,42 0,88 Valtionosuus 25,81 25,29 21,95 14,03 49,99 0,98 Nettolainaus 10,99 5,12 1,16 1,47 0,00 0,00 Kokonaisveroaste 59,98 53,68 47,02 39,97 71,73 18,65 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Nettolainaus Valtionosuus Kiinteistövero Yhteisövero Veroprosentti 0,00 Sijaluku/kaikki kunnat Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Nettolaina 300 198 130 278 Veroprosentti 290 222 290 290 Verotettava tulo 248 235 197 137 VOS-riippuvuus 225 219 185 108 Käyttöomaisuus 118 210 156 248 Alijäämä 296 221 217 280 Konsernivelka 167 254 219 229 Toimintakate 151 189 188 90 Tunnusuvun arvo Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Nettolaina vero-% 36,7 16,4 11,4 26,2 Veroprosentti 21,50 20,75 21,50 21,50 Verotettava tulo eur/as 11647 11907 12623 13831 VOS vero-% 25,8 25,3 22,0 14,0 Käyttöomaisuus eur/as 6348 5234 5859 4946 Alijäämä vero-% -7,3 0,3 0,6-3,7 Konsernivelka eur/as 3774 5545 4511 4713 Toimintakate eur/as -5433-5627 -5624-5029 82

Elinvoima ja taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Seuraavissa kuvioissa pyritään tarkastelemaan kuntien elinvoimaa sekä taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Mittaristossa on otettu huomioon kuntien asukasluvun muutos, työpaikkaomavaraisuus ja huoltosuhde nyt ja huoltosuhteen muutos, syntyneiden ja kuolleiden suhde sekä vuonna 2030 syntyviksi arvioitujen lasten lukumäärä. Taloudellisista tekijöistä tarkasteluun otettiin ostopalveluiden ja omien henkilöstömenojen suhde, nettovelka, valtionosuusrahoituksen osuus, kunnan veroprosenttien etäisyys maan korkeimpiin veroprosentteihin sekä yhteisöveron osuus. Nämä on laskettu tunnusluvuiksi ja tunnusluvut on jaettu viiteen luokkaan. Luokista paras on viisi ja heikoin yksi. Mitä suurempi elinvoima ja erilainen taloudellinen itsenäisyys kunnalla on, sitä laajempi kehä. Mittaristo perustuu VT Timo Aron ja HT Eero Laesterän yhteiselle pohdinnalle, josta on julkaistu Suomen Kuvalehden artikkelissa vuonna 2011. Tätä tarkastelua on täydennetty joillakin taloudellisilla mittareilla ja tarkasteluun on lisätty havainnollisuus graafin avulla. Varsinkin pienempien kuntien yksittäiset osatekijät ovat vielä vahvoja ja Ylivieskan erityisesti elinvoimaan jne liittyvät tekijät. Alavieskan vahvuus on nollavuotiaiden määrässä, osin syntyneiden ja kuolleiden suhteessa. Haapaveden vahvuutena on edelleen oma palvelutuotanto toiminnallinen itsenäisyys, hyvä työpaikkaomavaraisuus ja nollavuotiaiden määrä. Oulaisten vahvuudet ovat kuin Haapavedellä. Eniten vahvimpia tekijöitä on Ylivieskassa, suurin elinvoima-arvo tulee asukasluvun muutoksessa, työpaikkaomavaraisuudessa, huoltosuhteessa, syntyneiden ja kuolleiden suhteessa sekä nollavuotiaiden määrässä. Taloudelliset tekijät ovat heikot ja johtuvat pitkälti edellä luetelluista syistä. 83

Alavieska Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Haapavesi Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Oulainen Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Ylivieska Yhteisöverot eur/as Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima VOS veroprosenttia Asukasluvun muutos 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde2012 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Ostot/henkilöstömenot Huoltosuhde2030 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Alavieska Haapavesi Oulainen Ylivieska Asukasluvun muutos 5 4,5 Työpaikkaomavaraisuus 4 3,5 3 VOS veroprosenttia 2,5 Huoltosuhde2012 2 1,5 1 Yhteisöverot eur/as 0,5 0 Huoltosuhde2030 Ostot/henkilöstömenot Syntyneet/kuolleet 2012 Nettolaina veroprosenttia Nollavuotiaat 2030 %:ia Veroprosentin korotusvara 84

Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kunnes mennessä. Trendi on riittävän pitkä (vuodesta 1998), ja se sisältää useita nousuja ja laskuja ja kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa talouden muutoksiin reagoimalla tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin aina kun se on mahdollista niin täälläkin. Muutoin käytetään talousarvioiden ja -suunnitelmien kehitystä. Valtionosuudet on otettu 2014 ja 2015 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen. Tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Lisäksi painelaskelmassa on huomioitu uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutus nykyisen esityksen mukaisesti. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2016 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa 2015 2016 ovat optimistisia, mutta eivät näytä perustuvan aukottomasti tasapainotuskeinojen löytymiseen. Haapavedellä on melko luotettava ohjelma, mutta päätökset puuttuvat. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien 2015 2016 tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017 alkaen. Tilinpäätös 2013 perustuu vahvistettuun tilinpäätökseen ja TA2014 on itseasiassa kuntien itsensä arvioima toteutuma vuodelle 2014. Vuosi 2013 on ollut selvästi parempi, kuin mitä vuodelta arvioitiin. Tämä perustuu paljon siihen, että valtio tilitti kunnille etupainotteisesti normaalisti vuodella 2014 kuuluvia verotuloja. Vuonna 2013 toki on jo sopeutettu, mutta varsinkin vuosi 2014 ennakoidusti näin toteutuessaan osoittaa, että kunnat ovat tiivistäneet toimintaansa. Valitettavasti tämä ei vielä riitä. 85

Yllä olevassa taulukossa on nähtävissä kuntakohtaisesti toimintakatteen muutokset. Vuoden 2013 Haapaveden toimintakatteen nousu on erittäin hyvä. Haapavesi uskoo selviävänsä kuluvan vuoden vielä pienemmällä nousulla. Vuoden 2015 ja 2016 nousut perustuvat menneeseen kasvuun. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että sopeuttamistarve ei ole aivan niin suuri kuin aiemmin on arvioitu. Jos sopeutus tehtäisiin 2014 ennakoidun tilinpäätöksen perusteella, pitäisi 2015-2016 aikana sopeuttaa alla olevat euromäärät, jotta talous olisi ylijäämäinen 2020. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi 9,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi kunnat yhteenlaskettuina yhdeksi kunnaksi 2,35 veroprosenttiyksikön suuruista painetta. Suurin kuntakohtainen paine on Alavieskassa, 4,4 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä ja pienin Oulaisissa, 1,33 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Jos kunnat eivät pysty talouttaan sopeuttamaan, niitä uhkaa alla olevaan taulukkoon laskettu taseen alijäämä euroa/asukas. Miksi paineet jatkuvat? Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. Useissa kunnissa valtionosuusuudistus vie kunnilta paljon valtionosuutta, tämän alueen kunnat näyttäisivät hyötyvän uudistuksesta. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,--2,4 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. 86

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Alavieska -1,1-1,3-1,9-2,3-2,3-2,4-2,4-2,4-2,4-257 Haapavesi -1,0-1,2-1,8-2,1-2,2-2,3-2,3-2,3-2,3-257 Oulainen -0,9-1,1-1,7-2,0-2,0-2,1-2,1-2,1-2,1-257 Ylivieska -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on saman suuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. %:ia/v eur/as Alavieska -1,3-135 Haapavesi -1,1-126 Oulainen -0,2-21 Ylivieska -0,4-51 Yllä olevasta taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun 1998 2008 aikana ja alkaneen hitaan kasvuin 2009 2013 aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Eniten kasvu on hidastunut Alavieskassa, missä verotettavan tulon muutos on ollut negatiivinen 2009 2012. Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön verotulon laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Alavieskassa (vastaa 1,3 veroprosenttiyksikköä). Muissa kunnissa alenema on ollut 0,2 1,1 veroprosenttiyksikköä vastaava summa vuodessa. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2014 2016 toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat ensi vuoden veroprosenteilla vuoteen 2021 mennessä sellaiselle tasolla, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 9,5 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin 2,1 veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 4,2 miljoonaa euroa. Kuten todettu, alue hyötyy valtionosuusuudistuksesta. Uudistuksen vaikutus lähes kompensoi valtionosuusleikkaukset. Ylivieska saa vähiten hyötyä uudistuksesta, vaikka sen ero muihin kuntiin on jo nyt hyvin suuri. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alavieska 0,2 0,0 0,4 0,3 0,6 0,4 Haapavesi 0,2 0,0 0,0-0,1 0,0-0,5 Oulainen 0,1-0,3-0,3-0,6-0,6-1,3 Ylivieska -0,1-0,4-0,5-0,7-0,9-1,4 87

Yllä olevaan taulukkoon on arvioitu ikääntymisen kustannusvaikutuksen kasvu lähivuosina. Taulukosta on nähtävissä, että Alavieskalla olisi jopa teoreettinen tilanne saada palvelurakenteeseen sopeutusta, koska kunta on jo niin ikääntynyt, vastaavasti Ylivieskan ja Oulaisten tilanne on poikkeava. Näitä uhkaa veroprosentin nousupaine, joka on 1,3-1,4 veroprosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2014. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alavieska -1,3-1,3-1,3-2,3-2,6-3,2-2,8-3,2-2,5-2,6-2,0-2,1 Haapavesi -1,1-1,1-1,1-2,1-2,3-2,9-2,6-2,9-2,6-2,8-2,3-2,3 Oulainen -0,2-0,2-0,2-1,1-1,3-1,9-1,7-2,1-1,9-2,2-1,9-2,5 Ylivieska -0,4-0,4-0,4-1,2-1,4-1,9-2,0-2,4-2,5-2,7-2,9-3,4 Yllä oleva taulukko osoittaa, kuinka paljon verorahoituspaine on kasvanut, kun verrataan kunkin tarkasteluhetken tilannetta vuoteen 2008. Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 4,5 miljoonaa euroa lisättynä miljoonalla eurolla Alavieskan ja Ylivieskan heikon talouden vuoksi (150 eur/asukas, maksimi miljoona euroa). Yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 21,50 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Yhdistelmässä ei ole huomioitu kuntien omia investointiohjelmia vuodesta 2017 eteenpäin ja siten myös uuden kunnan talous on tasapainotettu itsenäisenä. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku 32 316 32 424 32 409 32 460 32 514 32 578 32 646 32 716 32 783 32 848 Verotettava tulo 390 938 403 938 420 216 424 484 432 124 446 873 461 159 475 901 491 115 506 815 Muutos-% 3,33 % 4,03 % 1,02 % 1,80 % 3,41 % 3,20 % 3,20 % 3,20 % 3,20 % Veroprosentti 20,95 20,98 21,35 21,45 21,45 21,45 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate -161 757-167 998-173 508-177 495-179 299-183 880-192 445-201 397-210 755-220 537 Muutos 3,86 % 3,28 % 2,30 % 1,02 % 2,55 % 4,66 % 4,65 % 4,65 % 4,64 % Sopeutus 0 0-6 100-3 400 0 0 0 0 Verotulot 93 997 95 002 100 793 103 244 105 394 108 120 111 133 114 689 118 360 122 150 Valtionosuudet 76 219 77 797 80 195 81 535 84 132 88 699 94 578 100 423 105 187 108 534 josta yhdistymisavustus 2 200 1 650 1 650 0 Rahoitustuotot ja -kulut -2 044 510 16-261 -570-499 -475-421 -370-344 Vuosikate 6 415 5 311 7 496 7 023 9 656 12 439 12 792 13 294 12 422 9 803 Poistot 7 247 7 507 8 118 8 373 8 731 9 142 9 308 9 310 9 313 9 317 Ylijäämä/alijäämä -41-2 360-1 269-1 435 710 3 055 3 483 3 984 3 109 486 Kumulatiivinen ylij/alij. -5 400-7 824-9 093-10 527-9 817-6 762-3 279 705 3 814 4 300 Kumulatiivinen ylij/alij./as -167-241 -281-324 -302-208 -100 22 116 131 Nettoinvestoinnit 5 895 10 824 18 200 15 399 14 116 12 536 9 349 9 372 9 394 9 415 Lainakanta 1000 eur 94 403 99 152 113 883 122 279 126 718 126 795 123 333 119 391 116 342 115 934 Nettolaina 1000 eur 72 341 77 369 90 272 98 688 103 147 103 245 99 803 95 880 92 852 92 464 Nettolaina eur/as 2 239 2 386 2 785 3 040 3 172 3 169 3 057 2 931 2 832 2 815 Nettolaina veroprosenttia 18,50 19,15 21,48 23,25 23,87 23,10 21,64 20,15 18,91 18,24 88

Lisää uhkia SOTE-kapitaatio Julkisuudessa on kerrottu siitä, että poliittiset päätöksentekijät olisivat päässeet sopuun perusturvan järjestelyistä. Organisaatiolaatikot piirrettäneen aikanaan ja niihin ei tässä esityksessä ole mitään syytä puuttua kerrottua enempää, mutta kuntien on hyvä tunnistaa järjestelmän rahoituksen uhka. Uhka perustuu siihen, että sote-menot on sovittu maksettavan kunnista käsin järjestämisvastuussa olevalle taholle kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien järjestämisalueen kuntien sotemenot lasketaan nettoina yhteen ja jaetaan asukasluvun perusteella näin saadaan alueen keskimääräinen sote-nettomeno euroa/asukas. Tässä järjestelmässä ne kunnat, jotka ovat järjestäneet kuntalaisilleen sote-palvelut tätä keskiarvoa edullisemmin, tulevat maksamaan aiempaa enemmän ja päinvastoin, kalliisti palvelut järjestänyt kunta tullee hyötymään järjestelmästä. Järjestelmää ollaan oikeudenmukaistamassa niin, että paljon sairastavien tai ikärakenteeltaan epäedullisten kuntien nettomenoja hyvitettäisiin. Painottamaton kapitaatio vastaa Kainuun maakuntamallin rahoitusmallia. Kapitaatiossa häviää ja hyötyy aina joku aluksi. Silloin, kun palvelut on saatu tasattua kaikkialle alueen kuntiin, ovat kustannukset ja palvelut tasalaatuiset. Alueen kunnilla näyttää siltä, että joillakin painotuksilla Alavieska saattaisi hyötyä järjestelmästä, muut olisivat menettämässä suunnilleen yhtä paljon, mitä ne saavat valtionosuusuudistuksessa. ASL Sairastav. Ikärakenne Nettome not 2012 Nettomenot 2012 eur/as Uudet nettome not Uudet nettomenot eur/as Muutos 1000 eur Muutos eur/as Ikärakenne ja sairastavuus 33% Alavieska 2 761 1,35685 2,37511 10 708 3 878 10 775 3 903-67 -24 Kapitaatio 34% Haapavesi 7 283 1,38028 2,26797 27 050 3 714 28 186 3 870-1 136-156 Ylivieska 14 533 1,07196 2,05068 47 859 3 293 50 214 3 455-2 355-162 Oulainen 7 847 1,44279 2,36630 29 383 3 744 31 262 3 984-1 879-239 Ikärakenne ja sairastavuus 20% Alavieska 2 761 1,35685 2,37511 10 708 3 878 10 350 3 748 358 130 Kapitaatio 60% Haapavesi 7 283 1,38028 2,26797 27 050 3 714 27 157 3 729-107 -15 Oulainen 7 847 1,44279 2,36630 29 383 3 744 29 801 3 798-418 -53 Ylivieska 14 533 1,07196 2,05068 47 859 3 293 50 536 3 477-2 677-184 Ikärakenne ja sairastavuus 40% Alavieska 2 761 1,35685 2,37511 10 708 3 878 11 004 3 986-296 -107 Kapitaatio 20% Ylivieska 14 533 1,07196 2,05068 47 859 3 293 50 041 3 443-2 182-150 Haapavesi 7 283 1,38028 2,26797 27 050 3 714 28 740 3 946-1 690-232 Oulainen 7 847 1,44279 2,36630 29 383 3 744 32 048 4 084-2 665-340 Ikärakenne ja sairastavuus 45% Ylivieska 14 533 1,07196 2,05068 47 859 3 293 49 917 3 435-2 058-142 Kapitaatio 10% Alavieska 2 761 1,35685 2,37511 10 708 3 878 11 168 4 045-460 -166 Haapavesi 7 283 1,38028 2,26797 27 050 3 714 29 136 4 001-2 086-286 Oulainen 7 847 1,44279 2,36630 29 383 3 744 32 610 4 156-3 227-411 89

Missio, visio ja arvot Missio kuvaa toiminta-ajatusta, sen olemassaolon syytä. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin organisaatio haluaa pidemmällä aikavälillä päästä. Missio liittyy vahvasti organisaation perustarkoitukseen ja sen ydintoimintaan. Samoin se kertoo organisaation roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa. Missio on yhdessä arvojen ja vision kanssa osatekijä yrityksen strategian määrittelyssä. Kyseessä on siis yksi strategian perusosista, joiden päälle strategia rakennetaan. Uuden kunnan missio Kaupunki keskellä kaikkea Visio sisältyy olennaisesti strategian käsitteeseen. Visio kertoo millaiseksi organisaatio aikoo kehittyä tulevaisuudessa. Visiossa ilmenee organisaation tulevaisuuden suunnitelma, esimerkiksi mikä on tavoiteasema kilpailijoihin nähden. Tärkeät kysymyksiä visiota ajatellen ovat Missä olemme nyt? sekä Mitä haluamme olla? tai Minne haluamme päästä?. Visiolla on tärkeä merkitys, sillä se antaa kuvaa organisaatiosta niin asiakkaille, kilpailijoille kuin työntekijöillekin. Uuden kunnan visio 2025 Terve ja elinvoimainen, yrittäjäystävällinen, riittävät palvelut tarjoava vakaan talouden kaupunki Arvot ovat merkittävä osa organisaatiokulttuuria. Ne muodostavat organisaatiokulttuurin ohjauskeskuksen ja sydämen. Arvot kertovat mikä organisaatiolle on tärkeää ja auttavat organisaation orientoitumisessa. Ne toimivat myös organisaatiota yhdistävänä voimana. Uuden kunnan arvoiksi on määritelty seuraavat osatekijät: avoimuus, tasapuolisuus, vastuullisuus, moniarvoisuus ja yhteisöllisyys. 90