HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET RIKOSOIKEUS/Aineopinnot STRAFFRÄTT/Ämnesstudier OTK/JK 10.9.2007 Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla erilliselle arkille. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Kysymysten 1-3 ja 6-7 vastaustila on rajoittamaton, mutta suositellaan, ettei minkään vastauksen pituus ylittäisi yhtä (neljän sivun) arkkia. Lakikirjat kerätään pois noin kello 11.30, minkä jälkeen jaetaan teoriakysymykset. Loppuajan opiskelija saa vastata sekä teoria- että oikeustapauskysymyksiin. Vastausten arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös vastaukseen kokonaisuutena. Ne, jotka täydentävät ruotsalaista Juk-tutkintoa vastaavat kysymyksiin 1-3. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - syyslukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - syyslukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja: kysymys 6 - syyslukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden aineopintoluennot, aktiiviset oikeustapausharjoitukset tai Tvärminnen kurssi: kysymys 7 Luentokuulusteluja suorittaneiden tulee jättää asianomaiseen pinoon vastauspaperi, josta ilmenevät kuulustelun suoritusaika ja saadut pisteet. * * * Varje fråga besvaras på separat ark. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Svarsutrymmet för frågorna 1-3 och 6-7 är obegränsat, men det rekommenderas att svarslängden inte överstiger ett (fyra sidors) ark per fråga. Lagböckerna samlas upp ungefär klockan 11.30, varefter teorifrågorna utdelas. Resten av tiden får studenterna svara på såväl teori- som rättsfallsfrågorna. Vid bedömning av svaren tas även i beaktande svaren som en helhet. De som kompletterar svensk JK-examen svarar på frågorna 1-3. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under höstterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 -under höstterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik: fråga 6 -under höstterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie i straffrättens ämnesstudier, rättsfallsövningar i straffrätt eller kursen i Tvärminne: fråga 7 De som avlagt föreläsningsförhör skall i vederbörande svarshög inlämna ett svarspapper, varav framgår när kursen avlagts samt erhållna poäng.
1. Asunto-osakeyhtiö K:n omistamassa rakennuksessa asioinut henkilö A oli saanut surmansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä. Tapauksessa virallinen syyttäjä nosti syytteen kuolemantuottamuksesta ja järjestyslain 5 :n rikkomisesta Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtajana toiminutta B:tä sekä kahta muuta hallituksen jäsentä, C:tä ja D:tä, vastaan. D toimi myös asunto-osakeyhtiö K:n isännöitsijänä. Lisäksi syyttäjä viittasi maankäyttö- ja rakennuslain 166 :ssä rakennuksen omistajalle asetettuihin velvollisuuksiin. Syytetyt puolustautuivat muun muassa vetoamalla poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin ja siihen, että asunto-osakeyhtiö K:n ja huoltoyhtiö M:n kanssa oli tehty kiinteistön hoitosopimus, jolla kiinteistönhuoltoon kuuluvat tehtävät oli annettu huoltoyhtiön hoidettaviksi. Tosin nimenomaista sopimusehtoa tai mainintaa katolle kertyneen lumen ja jään poistamisesta ja katon tarkkailusta sopimukseen ei sisältynyt. Tästä huolimatta syytetyt katsoivat, että huoltoyhtiön velvollisuuksiin oli kuulunut valvoa kattoaluetta ja ryhtyä tarvittaessa lumen pudottamiseen. Syytettyjen tietoon ei ollut tullut, että huoltoyhtiö ei olisi huolehtinut velvollisuuksistaan. Edelleen syytetyt katsoivat, että vahingon sattuessa vahingonkorvausvastuu on ensisijaisesti kysymykseen tuleva vastuun muoto ja rikosoikeuteen tulisi turvautua vain viimeisenä keinoja (ultima ratio -periaate). Varsinkin kuolemantuottamusvastuun edellytyksiä tulisi heidän mielestään tulkita varovaisesti. Syytetyt C ja D katsoivat heidän olevan vastuusta vapaita myös sillä perusteella, että B:lle oli asunto-osakeyhtiö K:n hallituksen jäsenten keskinäisen työnjaon mukaan kuulunut vastata rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta; B oli rakennusalalla n. 30 vuotta toiminut rakennusinsinööri. Arvioi rikosoikeudelliselta kannalta tapausta. Arvioi, miten syytettyjen väitteisiin on suhtauduttava ja millä edellytyksillä rikosvastuun toteutuminen tulee kysymykseen kunkin syytetyn osalta. Kiinnitä erityistä huomiota tuottamusta, laiminlyöntivastuuta ja rikosvastuun kohdentumista koskeviin säännöksiin ja periaatteisiin samoin kuin rikosoikeudelliseen laintulkintaoppiin. Vastauksessa on arvioitava myös sitä, millä edellytyksillä rikosvastuu voisi kohdentua huoltoyhtiö M:n edustajiin, vaikka tapauksessa syytettä ei ollut nostettu heitä vastaan. (10 p.) 1. Personen A hade vid uträttande av ärenden i en byggnad ägd av bostadsaktiebolaget K avlidit då ett isblock från taket föll i huvudet på honom. I fallet väckte allmänna åklagaren åtal mot bostadsaktiebolaget K:s styrelseordförande B samt två andra styrelsemedlemmar, C och D, för dödsvållande och brott mot ordningslagens 5. D fungerade även som bostadsaktiebolaget K:s disponent. Dessutom hänvisade åklagaren till de skyldigheter som åläggs en byggnads ägare enligt markanvändnings- och byggnadslagens 166. De åtalade försvarade sig bl.a. med att hänvisa till exceptionella väderleksförhållanden och att bostadsaktiebolaget K med servicebolaget M hade ingått ett underhållsavtal gällande fastigheten, enligt vilket underhållet av fastigheten hörde till servicebolagets
uppgifter. Visserligen ingick det i avtalet inget specifikt avtalsvillkor eller omnämnande gällande tillsyn av taket eller avlägsnande av snö och is från det. Trots detta ansåg de åtalade, att det hört till servicebolagets skyldigheter att övervaka takområdet och vid behov avlägsna snö från det. Till de åtalades kännedom hade inte kommit, att servicebolaget skulle ha underlåtit att uppfylla sina skyldigheter. Vidare ansåg de åtalade, att skadeståndsansvar är den ansvarsform som i första hand borde komma i fråga vid inträffandet av en olycka, och att man borde ty sig till straffrätten endast som ett sista medel (ultima ratio-principen). Framför allt förutsättningarna för ansvar för dödsvållande borde enligt dem tolkas försiktigt. De åtalade C och D ansåg sig vara fria från ansvar även på den grunden, att B enligt bostadsaktiebolaget K:s styrelsemedlemmars inbördes arbetsfördelning skulle ansvara för byggnadens skick och säkerhet; B hade ca 30 år fungerat som byggnadsingenjör inom byggbranschen. Bedöm fallet ur en straffrättslig synvinkel. Bedöm hur man borde förhålla sig till de åtalades påståenden och under vilka omständigheter straffansvar kan komma i fråga för varje enskild åtalads del. Fäst särskild uppmärksamhet vid reglerna och principerna gällande oaktsamhet, underlåtenhetsansvar och ansvarsfördelning samt den straffrättsliga lagtolkningsläran. I svaret skall även bedömas under vilka förutsättningar straffansvar kunde riktas mot representanterna för servicebolaget M, även om dessa inte i fallet var åtalade. (10 p.) 2. Antti ja Keijo olivat pitkähkön ajan kuluessa levittäneet ja osaksi itse käyttäneet yhteensä noin kilon suuruisen hasiserän, jonka he olivat ostaneet erän Suomeen tuoneelta tanskalaiselta Poulilta. Antti ja Keijo menestyivät hasiksen levittämisessä mielestään niin hyvin, että he pyysivät Poulia palkkiota vastaan hankkimaan heille Tanskasta lisää hasista tälle luovuttamansa 40 000 Tanskan kruunun arvosta. Pyynnön mukaisesti toimimaan ruvennut Poul saikin kotikaupungistaan Århusista ostetuksi noin kaksi kiloa hasista, mutta hän joutui Tanskan ja Ruotsin rajalla Ruotsin puolella kiinni. Tällöin hänen hallussaan ollut hasis takavarikoitiin. Antti ja Keijo päättivät korvata Poulin kiinnijoutumisesta johtunutta taloudellista menetystä murtautumalla yöllä erääseen apteekkiin ja ottamalla sieltä morfiinia tai, jollei sitä olisi, muuta pimeän tavaran myyntiin kelvollista irtainta omaisuutta. Tätä suunnitelmaa toteuttaessaan Antti ja Keijo yllätyksekseen huomasivat, että heidän kohteekseen valitsemassaan apteekissa oli ilmeisesti varauduttu murtoihin panemalla yöksi kaikki arvokas kassakaappiin. He eivät katsoneet vaivan arvoiseksi ottaa apteekista, jonka sisätiloihin he olivat ilman kunnon murtovälineitä murtautuneet, mukaansa muuta kuin joitakin särkylääkepakkauksia. Saaliin vähäisyydestä harmistuneena Antti potkaisi kassakoneen rikki. Ollessaan poistumassa apteekista Antti ja Keijo joutuivat poliisin pidättämiksi. Analysoi seuraavia kysymyksiä: Antin ja Keijon hasikseen liittyvän menettelyn rikosoikeudellinen yksiköinti? (2 p.)
Rikosoikeuden soveltamisala Poulin Århusin-hasiksenhankintamatkan osalta? (2 p.) Mitä näkökohtia otetaan huomioon arvioitaessa voidaanko Poul luovuttaa Suomeen? (1 p.) Apteekkikeikan rikosoikeudellinen arviointi? (5 p.) 2. Antti och Keijo hade under en lång tid spridit och delvis även själva använt sig av sammanlagt ca ett kilogram hasch, som en viss Poul från Danmark hade fört in i Finland och sålt åt dem. Antti och Keijo klarade sig enligt egen åsikt så pass bra med spridandet av haschen, att de mot belöning bad Poul skaffa dem mera hasch från Danmark, motsvarande en summa på 40 000 danska kronor som de överlämnade åt honom. I enlighet med förfrågan lyckades Poul i sin hemstad Århus köpa ca två kilogram hasch, men blev efter detta fast på Sveriges sida vid gränsen mellan Danmark och Sverige. I samband med detta beslagtogs den hasch han hade i sin besittning. Antti och Keijo bestämde sig för att ersätta den ekonomiska förlust som gripandet av Poul förorsakat dem, genom att en natt bryta sig in i ett apotek och därifrån ta med sig morfin, eller om detta inte hittades, annan lös egendom som skulle lämpa sig för svarta marknaden. Medan Antti och Keijo höll på att utföra sin plan märkte de till sin förvåning, att det apotek de valt som sitt mål tydligen hade berett sig på möjliga inbrott, genom att låsa in allt värdefullt i ett kassaskåp över natten. De såg inte det vara värt mödan att från apoteket, som de utan ordentliga inbrottsredskap hade brutit sig in i, ta med annat än några förpackningar värkmedicin. Förargad över det ringa bytet sparkade Antti sönder kassaapparaten. Då Antti och Keijo höll på att avlägsna sig från apoteket blev de anhållna av polisen. Analysera följande frågor: Vilka olika brott är det fråga om i samband med Anttis och Keijos förfarande gällande haschen? (2 p.) Straffrättens tillämpningsområde vid Pouls haschinförskaffning i Århus? (2 p.) Vilka synpunkter skall beaktas vid bedömandet av om Poul kan utlämnas till Finland? (1 p.) Den straffrättsliga bedömningen av apoteksaffären? (5 p.) 3. a) A:ta syytetään tänään 10.9.2007 Porvoon käräjäoikeudessa avunannosta joukkotuhontaan. Syytteen mukaan avunanto on tapahtunut toukokuussa 1994. Milloin syyteoikeus joukkotuhontaan vanhenee? (4 p.) b) B (syntynyt 20.12.1988) tuomitaan tänään 10.9.2007 Helsingin käräjäoikeudessa (KäO) 1) petoksen yrityksestä (tekoaika 23.12.2006) 2) kolmesta lievästä petoksesta (tekoajat 31.12.2006, 2.1.2007 ja 3.2.2007) 3) avunannosta törkeään petokseen (tekoaika 14.1.2007).
Jos B tuomitaan yhteiseen vankeusrangaistukseen kaikista rikoksista, mikä on tällöin minimirangaistus ja maksimirangaistus? Onko mahdollista tuomita yhteinen sakkorangaistus kaikista rikoksista? Jos vastaus on myöntävä, mikä on tällöin maksimirangaistus? Voidaanko B tuomita tänään nuorisorangaistukseen näistä rikoksista? (6 p.) 3. a) A åtals idag 10.9.2007 i Borgå tingsrätt för medhjälp till folkmord. Enligt åtalsskriften har medhjälpen getts under maj månad 1994. När preskriberas åtalsrätten för medhjälp till folkmord? (4 p.) b) B (född 20.12.1988) döms idag 10.9.2007 i Helsingfors tingsrätt (TR) för 1) försök till bedrägeri (begånget 23.12.2006) 2) 3 fall av lindrigt bedrägeri (begångna 31.12.2006, 2.1.2007 och 3.2.2007) 3) medhjälp till grovt bedrägeri (begången 14.1.2007). Om B döms till ett gemensamt fängelsestraff för samtliga brott, vilket är då minimistraffet och maximistraffet? Är det möjligt att utdöma ett gemensamt bötesstraff för samtliga brott? Om svaret är jakande, vilket är då maximistraffet? Kan B idag dömas till ungdomsstraff för de begångna brotten? (6 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO OTK 10.9.2007 RIKOSOIKEUS /AINEOPINNOT NIMI 4.a. Milloin on käsillä välillinen tekeminen. (RL 5 luvun 4 ja Fränden kirja.) (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)
4.b. Maksukyvyttömyyden arviointi talousrikoksissa. (Talousrikokset-kirja.) (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)
5.a. Mikä tekee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisusta 13.9.2005 (C-176/03) rikosoikeudelliselta kannalta merkittävän? Selvitä Elina Pirjatanniemen kommenttikirjoituksen (Lakimies-lehti) keskeinen sisältö. (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)
5.b. Onko rikostuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen eurooppalaisen rikosoikeusyhteistyön kulmakivi? Selvitä Annika Suomisen artikkelin (JFT) keskeinen sisältö. (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)
6. a) Mitä ovat nykyajan rationaalisen toimijan teoriat (contemporary rational actor theories)? b) Mitä on kriittinen kriminologia (critical criminology)? Kumpikin kohta arvioidaan pistein 0 5, yhteinen enimmäispistemäärä 10. (Hopkins Burke.) 7. Selvitä Fletcherin esittämän rikosoikeudellisen erehdysopin (Relevant versus irrelevant mistakes) pääpiirteet. (10 p.)
HELSINGFORS UNIVERSITET JK 10.9.2007 STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 4.a. I vilka fall kan medelbart gärningsmannaskap ligga för handen? (SL 5 kapitel 4 och Frändes bok.) (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)
4.b. Bedömningen av betalningsoförmåga vid ekonomiska brott. (Talousrikokset-boken.) (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)
5.a. Vad gör Europeiska unionens domstols avgörande 13.9.2005 (C-176/03) anmärkningsvärt ur en straffrättslig synvinkel? Redogör för det centrala innehållet i Elina Pirjatanniemis kommentarskrift (Lakimies-tidsskriften). (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)
5.b. Är det ömsesidiga erkännandet av rättsliga beslut en hörnsten i det europeiska straffrättsliga samarbetet? Redogör för det centrala innehållet i Annika Suominens artikel (JFT). (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)
6. a) Vad är de nutida rationella aktörs-teorierna (contemporary rational actor theories)? b) Vad är kritisk kriminologi (critical criminology)? Bägge punkterna bedöms enligt poängen 0-5, sammanlagda maximipoäng 10. (Hopkins Burke.) 7. Redogör för huvuddragen i den av Fletcher framförda straffrättsliga villfarelseläran (Relevant versus irrelevant misstakes). (10 p.)
Mallivastaukset / Modellsvar Rikosoikeuden aineopintotentin 10.9.2007 tapaustehtävä 1 (prof. Raimo Lahti) Yleistä Tapaustehtävän pohjana on ennakkopäätös KKO 2007:62, jonka otsikko kuuluu näin: Laiminlyöntirikos Kuolemantuottamus Asunto-osakeyhtiö Hallituksen jäsenen vastuu. Asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty. KKO 2007:62:ssa arvioidut syytteenalaiset menettelyt olivat tapahtuneet vuoden 2003 alussa eli ennen 1.1.2004 voimaan tullutta rikoslain yleisen osan uudistusta (515/2003). Tapauksessa ei nojauduttu tuossa uudistuksessa annettuihin säännöksiin laiminlyöntivastuusta (RL 3:3.2), tuottamuksesta (RL 3:7) tai oikeushenkilön puolesta toimimisesta (RL 5:8), koska näiden säännösten soveltaminen ei olisi johtanut lievempään lopputulokseen (RL 3:2.2). RL 3:7:n osalta KKO tosin totesi, että jo ennen lainuudistusta menettelyn tuottamuksellisuutta oli oikeuskäytännössä arvioitu vastaavin perustein. Noiden muidenkin säännösten osalta lain esitöissä on esitetty vastaava kanta vakiintuneen käytännön kirjaamisesta lakitekstiin. Samasta tekoaikaan liittyvästä syystä järjestyslain (612/2003) 5 ei ollut sovellettavissa, joskin tapauksessa viitattiin velvollisuusnormina vastaavansisältöiseen Kuopion kaupungin järjestyssäännön määräykseen. KKO 2007:62:ssa oli ylimmässä tuomioistuimessa esillä vain asuntoosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan rikosoikeudellinen vastuu. Tehtävän laatija on tehnyt KKO 2007:62:sta kommentin KKO:n ratkaisut kommentein -vuosikirjaan II/2007 (toim. P. Timonen, Talentum, ilmestyy 2007). Jäljempänä viitataan relevanteilta osin KKO 2007:62:n perusteluihin. Tapaustehtävän keskeiset oikeusongelmat koskevat ensinnäkin sitä, ovatko epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen muodossa toteutetun kuolemantuottamuksen yleiset edellytykset käsillä, sekä toiseksi sitä, miten tekijänvastuu kohdentuu Asunto-osakeyhtiö K:n hallituksen jäseniin. Huomattakoon, että tapauksen rikosoikeudellisessa arvostelussa on edellytetty hyödynnettävän säädösmateriaalin lisäksi kurssikirjallisuutta. Vastauksia on arvosteltu viime kädessä kokonaisuutena (so. kiinnittäen huomiota vastauksen sisäiseen johdonmukaisuuteen, virheettömyyteen ja esitystavan selkeyteen).
Kuolemantuottamusvastuu turvallisuusvelvoitteen laiminlyönnistä Kuolemantuottamusvastuun (RL 21:8) edellytyksiä arvioitaessa on olennainen kysymys, onko mahdollinen vastuusubjekti rikkonut olosuhteiden edellyttämän ja häneltä vaadittavan huolellisuusvelvollisuuden (RL 3:7.1). Tämä velvollisuuden rikkominen on tapauksessa tullut perustaa erityiseen oikeudelliseen velvollisuuteen estää seurauksen syntyminen eli asianomaisella henkilöllä on täytynyt olla RL 3:3.2:ssa kuvatunlainen vastuuasema. Tässä tapauksessa sellaisen vastuuvelvollisuuden selkeästi määrittävä säännös on järjestyslain 5 :ssä, ja lisäksi voidaan viitata maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 :ään. Oppikirjassaan Yleinen rikosoikeus Frände (2005, s. 245) mainitsee esimerkkinä tilanteesta, joissa valvontavastuuasema johtuu velvollisuudesta poistaa tietystä vaaran lähteestä aiheutuvat vaarat ja joka perustuu RL 3:3.2:n 5 kohtaan, asunto-osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden huolehtia, että lumi ja jää puhdistetaan yhtiön omistaman kiinteistön alueelta mm. katolta putoavan jään aiheuttaman vaaran poistamisesta. Muista tuottamusvastuun edellytyksistä tapauksessa lienee ongelmallisin ennaltaarvattavuuden vaatimuksen täyttyminen, ja sitä edellytystä KKO 2007:62:ssa pohdittiin tarkoin. Ks. tästä vaatimuksesta yleisesti Matikkala teoksessa Keskeiset rikokset (2006, s. 272 273). Frände (mt., jakso 5.1.5.5) on tosin kritisoinut käsitettä epämääräiseksi ja itsenäistä merkitystä vailla olevaksi. Muiden tuottamusvastuun edellytysten käsittely tehtävän kannalta merkitykselliseltä osin on luettu eduksi. Tällöin on syytä huomata, että Fränden rikosopissa esitetään etenkin tuottamuksellisille rikoksille tunnusomaiset kielletty riski ja riskinoton relevanssi osana kaikille kausaalisuhdetta edellyttäville (seuraus)rikoksille ominaista teon huolimattomuutta. Ks. Frände, mt., jakso 5.1.5. Tehtävässä on lisäksi edellytetty pohdittavan tuottamusarvostelun ankaruusastetta, jolloin on esitettävissä perusteluja sen tueksi, että rikosoikeuden ultima ratio (viimekätisyys) - periaatteeseen nähden tuottamusvastuun olisi oltava rikosoikeudessa suppeamman kuin vahingonkorvausoikeudessa. Frände (mts. 58) on tulkintaopissaan katsonut tuon periaatteen voivan merkitä lievemmälle tulkinnalle annettavaa etusijaa. Tässä pohdinnalle antaa aiheen rikos- ja vahingonkorvausvastuun suhde, jolloin on ajateltavissa, että yhtiöön tai sen edustajaan kohdistuva rikossyyte hylätään, mutta vahingonkorvausvastuuseen tuomitaan. Ks. esim. KKO 1997:151. Frände (mts. 221) kiinnittää arvostelevaa huomiota tuottamusvastuun laajuuteen, kun tiedotonkin tuottamus on rangaistava, mutta katsoo, että riskeistä tietämättömyyden katsotaan vain hyvin harvoin riippuvan puuttuvasta tilaisuudesta tai kyvystä (jolloin vastuu ei tulisi kyseeseen). Rikosvastuun kohdentuminen Tapaustehtävässä samoin kuin KKO 2007:62:n tapahtumainkulussa merkittävin oikeusongelma koski sitä, oliko rikosvastuu kohdennettava asunto-osakeyhtiön koko hallitukseen vai ainoastaan puheenjohtaja B:hen, oliko huoltoyhtiön edustaja(t) vastuussa vai olivatko vastuussa sekä asunto-osakeyhtiön hallitus (tai B) että huoltoyhtiön
edustaja(t). KKO 2007:62:ssa vastuu kohdennettiin vain B:hen, kun kiinteistön hoitoa koskeva sopimus ei nimenomaisesti sisältänyt katon lumen ja jään poistoa huoltoyhtiön tehtäviin eikä vastuuta ollut siten selvästi siirretty huoltoyhtiölle. Alemmat tuomioistuimet olivat hyväksyneet, että vastuu kohdentui asunto-osakeyhtiön hallituksessa vain B:hen tehtävässä kuvattujen perusteiden nojalla. KKO 2007:62:n perustelujen mukaan kiinteistön hoito voidaan mm. lumen ja jään poistamisen osalta toimeksiannolla uskoa huoltoyhtiölle, jolloin toimivaltuuksien ja tehtävien siirto samalla siirtää myös rikosvastuun, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät ja kiinteistön omistaja tai edustaja asianmukaisesti valvoo huoltoyhtiön toimintaa. Tehtävään annetuissa vastauksissa on edellytetty pohdittavan rikosvastuun kohdentamisen yleisiä periaatteita. Ks. niistä etenkin Frände, mt., jakso 9.10 ja siinä viitatun mukaisesti jakso 7.3. Asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimivallasta ja vastuusta yleisesti ks. asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 54. Lainkonkurrenssi vai ei? Järjestysrikkomuksena rangaistavasta järjestyslain 5 :n rikkomisesta tuomitaan lain 16 :n nojalla vain, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Tällainen toissijaisuuslauseke ei yksistään ratkaise lainkonkurrenssia, vaan lisäksi tulee arvioida, onko ensi silmäykseltä kysymykseen tulevien rikossäännösten suojeluintressien asianmukaisesti huomioon ottamiseksi tarpeen rangaista erikseen (Frände, mts. 310 311). Vaikka järjestyslain 5 :n käskynormi rakentuu presumoidun, yksilöimättömän vaaran ajatukselle, katson järjestyslain toissijaisuuslausekkeeseen nähden olevan riittävää rangaista pelkästään kuolemantuottamuksesta, jollei abstraktisen vaaran aiheutumisesta muiden kuin A:n hengelle tai terveydelle ole tapauksessa esitetty selvitystä. Rikosoikeus 10.9.2007 kysymys 2. Vastauksessa käsiteltäviä asioita / JM Rikosten yksiköinti koskee ennen kaikkea rajanvetoa yhden ja usean rikoksen välillä. Antti & Keijo ovat hankittuaan huumausainetta pitäneet sitä hallussaan (RL 50:1 4k). Kyseessä on ollut n. 1 kg hasista, mikä on oikeuskäytännössä saattanut merkitä suurta määrää huumausainetta (RL 50:2 1k). Sittemmin he ovat myyneet (RL 50:1 3k) ja käyttäneet (mahdollisesti RL 50:2a) tuota samaa huumausainetta. Lisäksi he ovat yllyttäneet Poulia hankkimaan Tanskasta hasista, jota olisi ollut 2 kg (RL 50:1 2k/3k/4k, RL 50:2 1k ja RL 5:5). Samaan huumausaine-erään kohdistuvia tekemisiä pidetään usein yhtenä rikoksena, minkä voidaan katsoa ilmentävän nk. luonnollista katsantokantaa koskevaa yksiköintioppia (ks. KKO 1997:117). Keskustella voidaan siitä, ovatko huumausaineen käyttörikoksen edellytykset tässä kontekstissa täyttyneet ja jos ovat, onko siitä syytä rangaista erikseen tuskin. Kysymys on myös siitä, muodostaako jälkimmäinen tilanne oman rikoksensa vai ei. Sen osalta tulee myös arvioitavaksi, katsotaanko sen toteuttavan ainoastaan yllytyksen (törkeään) huumausainerikokseen, vai katsotaanko heidän jo yllyttämisellään myös yrittäneen hankkia huumausainetta (ks. myös KKO 2002:5). Jos näin olisi, sisältyisi osallisuusvastuu lainkonkurrenssissa ilmeisesti tekijävastuuseen ajateltaessa tuota osatekoa itsenäisesti. Saattaa olla, että Antin
ja Keijon toiminta yksiköityisi (törkeäksi) huumausainerikokseksi (ensimmäinen huumausaine-erä) ja yllytykseksi törkeään huumausainerikokseen (toinen erä), mutta muitakin ratkaisuja voidaan puolustaa. Poulin törkeä huumausainerikos on tehty Tanskassa ja Ruotsissa. Hän on tanskalainen ja asuu Tanskassa. Törkeä huumausainerikos, ja tavallinenkin, josta vähintään on kyse, on kuitenkin universaalirikos (RL 1:7 ja A sen soveltamisesta 1.1 4k). Näin Suomen rikoslaki soveltuu tekoon. Valtakunnansyyttäjän syytemääräys olisi kuitenkin luultavasti tarpeen (RL 1:12). Mikäli katsottaisiin, että kyseessä on yrittäminen, jonka seuraus olisi syntynyt Suomessa, tai että Poulin rikoksen tekeminen on alkanut jo Suomessa, voitaisiin soveltuvuus perustaa myös tekopaikkaan (ks. RL 1:10). Luovuttamiskysymystä voidaan arvioida pohjoismaissa yhdenmukaisesti säädetyn pohjoismaisen luovuttamislain ja puitepäätökseen perustuvan EU-luovuttamislain kannalta. Rikoksen törkeydelle asetetut edellytykset (ks. EU-luovuttamisL 53, ks. myös PLuovL 4 ) eivät aseta luovuttamiselle esteitä. EU-luovuttamislain 6 :n 4 kohta mahdollistaa luovuttamisesta kieltäytymisen ja sitä koskevan tarkoituksenmukaisuusharkinnan. Vastaus riippuukin siitä, kuinka Ruotsi (ja Tanska) on implementoinut puitepäätöksen, ja miten pohjoismaisen luovuttamislain ja EUluovuttamislain suhdetta arvioidaan siellä. Antti ja Keijo toteuttivat apteekkiliikkeeseen murtautuessaan julkisrauhan rikkomisen ja vahingontekorikoksen (perusmuoto tai lievä) edellytykset. Suunnitelmaan kuului anastusrikoksen toteuttaminen. Kaikki arvokas oli kuitenkin pantu yöksi kassakaappiin. Tältä osin tulee arvioida anastusrikoksen yrityksen edellytyksiä. Oliko käsillä vaara onnistumisesta ja ellei, johtuiko tämä satunnaisista syistä? Lisäksi arvioidaan, voiko yritysvastuusta vapautua yrityksestä luopumisen perusteella. Näin ei olisi, sillä yrityksestä ei ole luovuttu vapaaehtoisesti vaan ulkoisten esteiden takia. Morfiinin arvo vaikuttaa siihen, onko kyseessä varkauden vai peräti törkeän varkauden yritys. Sisällä syntyi kuitenkin uusi anastuspäätös, joka kohdistui särkylääkepakkauksiin. Voidaan pohtia, onko tämä uusi anastusteko ja sisältyykö se joka tapauksessa anastusrikoksen yritykseen. Särkylääkepakkausten anastus päättyi kuitenkin kiinni joutumiseen, jolloin syntyy vielä kysymys siitä, onko tältä osin kyseessä täytetty vai yritykseen jäänyt anastusrikos. On huomattava, että suunnitellun anastusrikoksen kohde, morfiini, luokitellaan huumausaineeksi. Näin ollen anastusrikoksen yrityksen edellytysten arvioinnin yhteydessä tulee myös arvioitavaksi, ovatko Antti ja Keijo yrittäneet hankkia huumausainetta ja näin syyllistyneet huumausainerikokseen (RL 50:1-2). Näiltä osin Antti ja Keijo toimivat yhdessä, rikoskumppaneina. Ainoa mihin yhdessä toimiminen ei näyttäisi ulottuvan, on kassakoneen rikki potkaiseminen. Se toteuttaa lievän tai perusmuotoisen vahingonteon edellytykset. Tämän jälkeen tulee vielä arvioitavaksi konkurrenssi- ja yksiköintiulottuvuus. Anastusrikollisuutta voidaan pitää esimerkiksi varkauden yrityksenä. Ainakin
vahingonteko, joka syntyi sisään murtautumisesta, sisältyy varkauden yritykseen lainkonkurrenssissa (nk. välttämätön esiteko). Julkisrauhan rikkomisestakaan ei välttämättä tuomittaisi erikseen. Kassakoneen rikkominen ei ollut välttämätön anastussuunnitelman kannalta, ja Anttia rangaistaneen erikseen siitä. Huumausainerikoksesta (morfiini suunnitellun anastusrikoksen kohteena) tuomitaan myös erikseen. 3. Modellsvar / DF a) Enligt SL 8:1,1 preskriberas aldrig ett brott vars strängaste strafflatitud är livstids fängelse. Den strängaste strafflatituden för folkmord är livstids fängelse (SL 11:5), varför folkmord inte preskriberas. Medhjälp till ett brott döms enligt samma straffstadgande som huvudbrottet (SL 5:6). Vid bestämmandet av preskriptionstiden skall inte beaktas att medhjälp leder till en sänkning av strafflatituden. Således preskriberas inte medhjälp till folkmord. b) B1: Försök till bedrägeri (SL 36:1, SL 6:8); latituden för bedrägeri är 1-120 dagsböter eller 14 dg - 2 år fängelse. Lindring av straffskalan på grund av försöket: 1-3/4x120 = 90 db eller 14 dagar - 3/4x2 år = 1 år 6 mån). B2: 3 fall av lindrigt bedrägeri (SL 36:3). Latituden för SL 36:3 är böter 1-120 db. B3: Medhjälp till grovt bedrägeri (SL 36:2, SL 6:8). Latituden för grovt bedrägeri är fängelse 4 mån 4 år. Vid medhjälp blir latituden 14 dg ¾ x 4 år = 3 år. Gemensamt fängelsestraff Om fängelsestraff utdöms för samtliga brott blir latitudens minimum 14 dg och maximum 4 år 7 mån (1 år 6 mån + 1 mån + 3 år). Vid ett gemensamt fängelsestraff motsvaras bötesbrotten av 1 mån fängelse (alltså inte 3 mån). Gemensamt bötesstraff Det är i sig möjligt att för samtliga brott utdöma ett gemensamt bötesstraff inom skalan 1-240 db. För att så skall kunna ske måste det dock föreligga särskilt tvingande omständigheter gällande B3 (se SL 6:8,4). Ungdomsstraff B har fyllt 18 år när B1 begicks, varför ungdomsstraff inte kan utdömas. (se SL 6:10a.)