FUTURES FOCUS koulutus- ja kehittämispalvelut ELLO-HANKE: FORSSAN TULEVAISUUSVERSTAAN 20.1.2011 RAPORTTI Timo Nurmi Marko Ahvenainen Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
Kirjoittajat: Timo Nurmi, Marko Ahvenainen, Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Yhteystiedot 2011 Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Rehtorinpellonkatu 3, 20500 TURKU Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 HELSINKI Pinninkatu 47, 33100 TAMPERE Puhelin (02) 481 4530 Faksi (02) 481 4630 www.tse.fi/tutu etunimi.sukunimi@tse.fi 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TULEVAISUUSPYÖRÄ: KANTA-HÄMEEN LOGISTIIKKA 2010... 5 3. TULEVAISUUSTAULUKKO: KANTA-HÄMEEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN... 7 4. RYHMIEN TUOTOSTEN RAPORTOINTI JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 8 Taulukko 1 Ryhmien tulevaisuuspyörätehtävässä ääniä saaneet ja jatkoon valitut asiat... 6 Taulukko 2 Tulevaisuustaulukot logistiikan kehittämisestä... 7 3
1. JOHDANTO ELLO -hankkeen tulevaisuusverstas pidettiin 20.1.2011 Forssassa Hämeen ammattikorkeakoululla (Wahreninkatu 11, 30100 Forssa). Verstaaseen osallistui yhteensä 23 henkilöä. Osallistujaluettelo on liitteessä 1. Verstaan vetäjinä toimivat kehitysjohtaja Olli Hietanen sekä projektipäälliköt Timo Nurmi ja Marko Ahvenainen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tulevaisuusverstaassa käytetyistä menetelmistä on kerrottu liitteessä 2. Tammikuun työpaja oli ensimmäinen, kaiken kaikkiaan kolmen verstaan sarjassa, jotka Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa Forssassa osana ELLO -hanketta. Forssan työpajan tarkoituksena oli osallistavan verstastyön avulla muodostaa näkemys Kanta-Hämeen logistiikan nykytilasta sekä määritellä logistiikan nykyistä rakennetta, palveluja, toimijoita sekä verkostoja. Verstas tuotti myös näkemyksiä maakunnan logistiikan vahvuuksista, joiden varaan vahvaa tulevaisuutta voidaan rakentaa. Verstaan ohjelma oli seuraavanlainen: 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:00-10.00 Alustukset ja johdatus tulevaisuustyöhön Juhani Talvela Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kunnanjohtaja Esko Tonteri, Humppilan kunta Timo Nurmi, Olli Hietanen, Marko Ahvenainen TY Tutu 10.00-11.00 Ryhmätyö 1: Tulevaisuuspyörä - Alueellisen logistiikan nykytila 11:00-11:15 Orientoituminen 11.15-12.15 Ryhmätyö 2: Tulevaisuustaulukko - Logistiikan alueellinen kehittäminen 12:15-13:00 Lounas 13.00-14.30 Tuotosten esittely sekä loppukeskustelu ja kahvi 4
Ennen varsinaista verstastyötä kuultiin kaksi alustusta ja näiden jälkeen Timo Nurmi ohjeisti verstasväen päivän työhön. Alustukset ovat liitteessä 3. 2. TULEVAISUUSPYÖRÄ: KANTA-HÄMEEN LOGISTIIKKA 2010 Osallistujat oli verstastyötä varten jaettu etukäteen ryhmiin. Tulevaisuuspyörätehtävässä ryhmät avasivat Kanta-Hämeen logistiikan nykytilaa 2010 sekä määrittelivät maakunnan logistiikan nykyistä rakennetta, palveluja, toimijoita, verkostoja sekä vahvuuksia. Ryhmien keskustelussa esiin nousseet avainsanat kirjoitettiin fläppipapereille tulevaisuuspyörään/ miellekarttaan (~mind map). Keskustelun lopuksi suoritettiin ryhmissä äänestys. Äänestyksessä jokaisella osallistujalla oli kolme plus-ääntä (+) ja kolme miinus-ääntä ( ). Osallistujat merkitsivät plussat omasta mielestään vahvuuksien kohdalle ja miinukset heikkouksien kohdalle. Äänestyksen avulla tulevaisuuspyörästä valittiin tärkein/tärkeimmät vahvuudet, heikkoudet tai muuten vain mielenkiintoiset asiat tulevaisuustaulukkoon jatkotyöstämistä varten. Liitteessä 4 on valokuvattuina ryhmien tekemät fläpit. Seuraavaan taulukkoon 1 on koottu ryhmien tulevaisuuspyörän keskustelussa esille nousseet + ja ääniä (plus- ja miinusäänet samanarvoisia) saaneet tulevaisuushaasteet ja asiat sekä jatkoon valituksi tullut asiakokonaisuus. 5
Taulukko 1 Ryhmien tulevaisuuspyörätehtävässä ääniä saaneet ja jatkoon valitut asiat RYHMÄ JA JATKOON VALITTU ASIAKOKONAISUUS Ryhmä 1: Ideapark - tyyppinen logistiikkakeskittymä Ryhmä 2: Eco-Hubin lisäarvopalvelut Ryhmä 3: Ylivertainen vihreän toimitusketjun hallintamalli ÄÄNIÄ SAANEET ASIAT Hallinto ja osaaminen: avainhenkilöt, asiantuntijat ja valiokunnat (+3), Aluehallinnon uudistus ja ELY (-4) Etelän logistiikan tukeminen (+1) Poikittaisliikenne vähenee (-3) Forssa tieyhteydet tökkivät (-5) Lahti itäliikenne tökkii (-1) Kuka päättää logistiikan sijainnista (yritykset, kunnat, rakentajat eri intressit) (+2, -1) Operaattoreiden tähtääminen pk-seudulta ulospäin (+1) Verkkokauppa (lentorahdit, terminaalit = mahdollisuus, bussirahti, noutopisteet, posti) (+3) Yhteistyöprojekteja, laajan konseptin omistajia, logistiikan Ideapark (5) Rautatie (VR: asenne ja hinnoittelu) (-5) Teollisuus (+1): Elintarvike, lähiruoka (+2), Ympäristö, tutkimus ja investoinnit (+2), Pääkonttorit muualla (-4) Yhteydet (+1,-1): 2- ja 10 -tiet (-3), 10/ 54 tiet (-2), hyvät kaikkiin suuntiin (+2) Välialuesijainti (+2, -2) Lähellä (3 milj. 150 km säteellä (+2) Yrittäjyys (+1): Kunnat: kehityshalu (+1), kehitysmyönteisyys (+2) Maakuntarakenne: maapohja (+3), Eco-Houb (+4) Vahvuutena sijainti (+2), Kuitenkin painopiste etelämpänä (-4) Työvoiman/palveluiden saatavuus/hinta (+3) Ympäristöliiketoiminta, energia, kierrätys, vihreä teknologia (+3) Transito: miten rahaa jää alueelle (-1) Älykkäät järjestelmät: tukevat hajautettuja ratkaisuja (+1) Tilaa/ tahtoa infra-ratkaisulle (+5), Humppilan hanke (3) Pendelöinti etelään (-1) Hämeenlinna/ Riihimäki seutujen logistiikka-alueet (+1), Kärkihankeena II -kehityskäytävä (-4) Ratahankkeet maakuntakaavassa (Päärata/ kolmioradat, Hki Pori) (-6) Haaste: koulutuksen järjestäjät, kaavoitus (-1) Logistiikka-alan koulutuksen imago alueella on matala (-2) Alueen kiinnostavuus alhaalla (-1) 6
3. TULEVAISUUSTAULUKKO: KANTA-HÄMEEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Tulevaisuustaulukkotehtävässä pohdittiin edellisessä tehtävässä esille nousseita tulevaisuushaasteita Kanta-Hämeen logistiikan näkökulmasta tarkastelemalla, miten valitut tulevaisuushaasteet voidaan huomioida kehittämisessä nykyhetkestä eteenpäin, tuotteissa ja palveluissa, tuotekehityksessä sekä yhteistoiminnassa ja miten toimimalla voidaan saavuttaa kestävää sekä kilpailukykyistä liiketoimintaa maakuntaan. Tässä ryhmätehtävässä osallistujat pohtivat tulevaisuustaulukon avulla em. asiaa seuraavien kysymysten kautta: Mitä? (Konkreettisia esimerkkejä ja tekoja tulevaisuuden tuotteista ja palveluista, mitä pitää tapahtua ym.), Kenelle? (Kohderyhmät, joille tuotteita ja palveluita tarjotaan, asiakkaat, yritykset ym.), Ketkä? (Keitä tarvitaan yhteistyökumppaneina mukaan, jotta asian toteuttaminen onnistuu, keiden muiden kanssa tuotteet ja palvelut tuotetaan ja mikä on näiden tahojen rooli), Miten? (Millä tavalla valittua asiaa voidaan lähteä toteuttamaan vaikka heti ym.?), Esteet/Haasteet? (Mitä asioita on olemassa, jotka estävät tai hidastavat asioiden etenemistä) sekä Ajurit? (Asiat, jotka tukevat ja helpottavat toimintaa, resurssit ym.). Seuraavaan taulukkoon 2 ovat koottu ryhmien pohdinnat asiasta. Taulukko 2 Tulevaisuustaulukot logistiikan kehittämisestä Ryhmä 1 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet (Haasteet) Ajurit IdeaPark tyyppinen logistiikkakeskittymä Logistiikan kehittäminen verkostona (esim. ympäristö-, tukkukauppa-, cleantech), klusterin omat logistiikka-alueet Nimettyjen klusterien yritykset, tukipalveluiden tuottajat (esim. ruokailu, turvallisuus, kiinteistöhuolto, työmatkaliikenne, työvoiman vuokraus) Kaavoitusviranomaiset maakunta + kunta, alueen kehittämiskeskukset, AMK:t, kiinteistösijoittajat, rakennusliikkeet, yritykset eli käyttäjät ja tukipalvelutoimijat, omistaja/ isäntätaho nimettävä Omistaja kokoaa riittävän määrän klusterin yrityksiä + tukiyrityksiä, Kaavan ja lupien valmistelu samanaikaisesti, kaavoitus ja maankäyttösopimus, projektin muodostaminen Viranomaispuoli (asenteet, pienen alueen optimointi, vastuiden hajanaisuus, yksityishenkilöiden valitukset, keskinäinen kateus), Yritykset Osaajia on olemassa, Suomen väestöllinen painopiste-tavoitettavuus, 7
logistiikan siirtyminen pois pk-seudulta Ryhmä 2 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Eco-Hubin lisäarvopalvelut Maailman keskusvarasto, energia- ja ympäristötuotteet, teknologiatuotteiden räätälöinti, lähi- ja luomuruoka + tutkimus, rahoitus, matkailu Paikallinen/ kansallinen/ maailmanlaajuinen lobbaus, Kiina USA, (pohjoinen) Keski-Eurooppa, Venäjä, Suomi kuluttajat, kuluttajat, teollisuus, avustusjärjestöt (SPR) Kunnat, maakunta, valtio, EU, logistiikkaoperaattorit, alueen yritykset, asiantuntijat, IIF Pitkäjänteisesti (-2017), rahoitus, lobbaus, monialaisesti, teknisessä eturintamassa, brändi, markkinointi Asenteet (onko liian suurisuuntainen, valtiovallan asenne), ympäristöviranomaiset, raha, kilpailijoiden suhtautuminen, uskon loppuminen Vihreät toimitusketjut, kilpailukyky, tehokkuus, muuntautumiskyky, toimintavarmuus, turvallisuus (vakiintuneet yhteiskunnalliset olot) Ryhmä 3 Mitä Kenelle Ketkä Miten Esteet Ajurit Ylivertainen vihreän toimitusketjun hallintamalli Ydin: ympäristö/ kestävän kehityksen teknologia, tuote/pakkaus suunnittelu (tuotannosta loppukuluttajalle), materiaalihallinta, myynti/ markkinointi, varastointi/ kuljetus Tuotantolaitokset, logistiikka yritykset, kuljetus/ verkostot/ ICT Ympäristö/ ympäristövastuu osa kilpailustrategiaa Esim. Jomet Oy (pakkausten valmistaja = auttaa myymään enemmän), muotoilijat/ teolliset valmistajat, mainostoimistot, ohjelmistojen valmistajat, logistiikkaoperaattorit Teknologiat (älykkäät järjestelmät), innovaatiot, verkostoituminen, kuljetusliikkeet Kilpailusta yhteistyöhön, innovaatiotoiminnan vähäisyys alueella a) Humppilan hanke b) Energia/ ympäristöklusteri c) AMK Jauhin mallin jatkokehitys 4. RYHMIEN TUOTOSTEN RAPORTOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄ KESKUSTELU Verstaan lopuksi ryhmät jakoivat tuotoksensa muiden osallistujien kanssa. Ryhmien raportointiosuuden perusviesti oli kaikilla ryhmillä samansuuntainen ja selkeä: Nykyisyys on auki ja valmis tulevaisuudelle tulevaisuuden tekemiselle ei ole olemassa mitään teknologista tai laillista ym. estettä. On tilaa ja tahtoa mutta tarvitaan kohdistettu tahtotila. Samalla kuitenkin myönnettiin alueelliset heikkoudet ja kehittämistarpeet, jotka liittyivät ensisijaisesti: 8
Infrastruktuuriin (tieyhteydet Lahdesta itään tökkivät, rautatien puuttuminen) Vuosaarikeskeisyyteen (logistiikka tapahtuu täältä katsottuna hieman lian etelässä) Hämeenlinnan ja Forssan henkiseen etäisyyteen toisistaan Poikittaisliikenteen ja transiton (idänkauppa) puutteelliseen hyödyntämiseen alueella Logistiikka-alan koulutuksen ja innovointiaktiivisuuden niukkuuteen (nyt käynnistynyt HAMK:in logistiikan koulutus osaltaan poistaa tätä ongelmaa) Alueen vetovoimaisuuteen suhteessa tekijöiden ja osaajien sijoittumiseen Vastuiden hajanaisuuteen, keskinäiseen kilpailuun ja yhteistyön puutteeseen (esim. kaavoitus, kunta- ja aluerajat) Omistajuuden puutteeseen yhteisessä tekemisessä Vaikka verstaan aiheena oli ensisijaisesti nykytila, oli värikkään keskustelun sävy innokkaasti tulevaisuuteen kurkistava. Yhdistävänä nimittäjänä oli kysymys siitä minne, miksi ja kenen ehdoilla logistiikka tulevaisuudessa sijoittuu ja mitä voitaisiin tehdä sen eteen, että se sijoittuisi juuri tänne. Alueen vahvuus tulevaisuudessa on sijainti niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta. Kohtuullisen maaetäisyyden sisällä (100-150 km) on noin kolme miljoonaa ihmistä ja ruuhkautuva pääkaupunkiseutu kasvaa (on tulevaisuudessa kasvettava yhä voimakkaammin) alueen logistiikan näkökulmasta oikeaan suuntaan. Kanta-Hämeessä löytyy halpoja tontteja, riittävästi tilaa, liikenne ei ole ruuhkaista ja työvoimaa, myös aivan logistiikan perustehtäviin kuten varastohommiin, löytyy alueelta. Lisäksi ilmatie (matka, aika, tila ja turvallisuus) taas nostavat alueen maailmankartalle idän ja lännen solmukohtana globaalissa mittakaavassa (vrt. Humppilan Ecohub -hanke). Raportointikeskustelussa keskeinen teema liittyi tekemisen omistajuuteen ja logistiikan sijoittumisen kannalta merkittävien strategisten, monen toimijan yhteisöjen ja verkostojen johtamiseen. Visiolla ja strategialla täytyy olla omistaja, kasvot joku jolle soittaa. Tarvitaan logistiikkamaailman Sukareita tai globaalisti ajateltuna Sukaroveja, jotka kokoavat yhteen sijoittajat, lupaviranomaiset, avain yritykset ja asiak- 9
kaat, poliittiset päättäjät, kaavoittajat jne. toisin sanoen koko sen strategisen yhteisön/ arvoverkoston, joka tarvitaan idean synnyttämisestä sen valmiiksi tekemiseen. Yksi kehitystä suuntaava ajatus oli fokusoituminen klusterien logistiikkaan. Ideana oli alueen jo vahvojen tai tulevaisuuden potentiaalisten klusterien logistiikan ja siihen liittyvien lisäarvopalvelujen kokoaminen yhteen. Keskustelussa mainittuja klustereita olivat: 1. Rakentaminen: Tulevaisuudessa ilmastonsuojelu sekä energiatehokkuuden vaatimukset mahdollistavat erityisesti puurakentaminen voimakkaan kasvun, mutta myös korjausrakentamisesta on tulossa iso buumi. Puurakentamisesta voidaan tehdä Suomelle seuraava iso vientituote. 2. Lähi- ja luomuruoka: Alueella on loistava sijainti ja valmista infraa mm. Atrian pari vuotta käyttämä tyhjäksi jäänyt iso logistiikkakeskus. Luomuruokaan läheisesti liittyvät ihmisten lisääntyvät allergiat ja muut erityisruokavalion tarpeet, joita alueen lähiruokalogistiikalla voitaisiin palvella keskitetysti. 3. Eco- ja energia -klusteri (ylivertainen vihreän logistiikan hallintaketju) Keskusteluissa esille nousseissa konsepteissa korostuivat niin fyysisen tilan ja paikan kuin aineettoman (liike)toimintamallin merkitys. Fyysistä ulottuvuutta edusti Ideaparkin kaltainen LogiPark, johon olisi sijoittunut logistiikalla tuotetun lisäarvon palvelutarjoajat ja näiden tuki- ja lähialojen toimijoita (ml. koulutus- ja tutkimuspalvelut, ICT ja älykkäät ohjausjärjestelmät, lähilogistiikan kehittäminen jne.). Aineettomalla toimintamallilla tarkoitettiin esimerkiksi vihreän logistiikan hallintamallia ts. tiettyä strategista tehtävää, jossa valitaan ensin jotain, jolla sitten erottaudutaan ja jossa ollaan ja kehitytään erityisen hyviksi. Tiettyyn palvelutehtävään erikoistuminen ei tarkoita välttämättä sitä, että se, ketä logistiikalla palvellaan, on itse alueella tai alueelta. LogiPark voisi olla esimerkiksi erikoistunut Aasiassa tuotettujen tuotteiden räätälöinnissä Euroopan markkinoille (massakustomointi) tai vaikkapa ylläpitää Punaisen Ristin globaalia kriisinhallinnan keskusvarastoa ja logistiikkapalvelukeskusta. Toimintamalleihin liittyvää innovatiivisuutta voisi edustaa myös esimerkiksi ajatus, jossa LogiPark pantaisiin pystyyn kansainvälisten logistiikkamessujen yhteydessä asuntomessutyyppisesti. Tällä tavalla toimitta- 10
essa logistiikan infra ja teknologia jäisivät alueella messujen jälkeenkin ja asia saisi loistavaa näkyvyyttä kansainvälisesti. Ryhmät näkivät logistiikan kehittämismahdollisuuksia myös seuraavien asioiden suhteen: Verkkokaupan pakettilogistiikan kehittäminen Logistiikkaverkostojen kehittäminen vähintään kansallisen tason asiana sekä mielellään Eniromaisesti yhden luukun periaatteella (Muitakin Eniroita voi markkinoilla toimia, jotta ei aivan monopolitilannetta synny.) Kauppakeskusten varastologisiikan kehittäminen siten, että yksi varastopalveluyritys palvelee useita kauppakeskuksen liikkeitä, ts. liikkeillä ei ole omia varastoja lainkaan. Lentoliikenteen palvelut Humppilan EcoHubin kautta: o Rahtiliikenteen halpalentoyhtiöt o Lomalentoyhtiöt o Venäläisten liikelentokoneiden huolto-, varastointi- ym. palvelut Rautatieliikenteellä saavutettavan lähimatkailulogistiikan kehittäminen 11
Liite 1: Verstaan osallistujaluettelo Järjestöt Siikonen Janne LIMOWA Aaltio Kirsi Hämeen kauppakamari Haukka Juha Hämeen yrittäjät Pekola Tutkimuslaitokset Risto Hämeen kauppakamarin alue suunnittelu- ja logistiikkavaliokunta Ahvenainen Marko Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus TY Tutu Hietanen Olli Turun yliopiston tulevaisuuden tutki-muskeskus TY Tutu Laiho Tuula Hämeen AMK / Vetos-hanke Luukonlahti Jyrki Hämeen ammattikorkeakoulu Nurmi Timo Turun yliopiston tulevaisuuden tutki-muskeskus TY Tutu Rantala Vesa Faktia Koulutus Oy Ruohomaa Heikki Hämeen AMK/ Toimitusketjujen KT-keskus Stenman Kari Kymenlakson ammattikorkeakoulu Talvela Juhani Kymenlakson ammattikorkeakoulu Julkinen sektori Tonteri Esko Humppilan kunta Setälä Matti Tammelan kunta Lindvall Timo Forssan Seudun Kehittämiskeskus Mustonen Martti Forssan TE-toimisto Yritykset Väänänen Keijo LHJ-Group Grönlund Jouni YIT Rakennus Oy Pitkänen Pentti Invest in Finland Laine Mika Envor Group Oy Heikkinen Toni Intolog Vantaa Oy Hallikas Jukka Agropolis Oy Yhteensä 23 henkilöä
Liite 2: Hieman tulevaisuusmenetelmistä Tulevaisuusverstas on eri toimijoita laaja-alaisesti ja monipuolisesti osallistava tulevaisuuden tekemisen väline. Verstastyöskentelyssä voidaan tekijöistä, tavoitteista ja sisällöistä riippuen hyödyntää hyvinkin erilaisia ryhmätyömenetelmiä verstaiden rakenteelle on kuitenkin yleisesti ominaista se, että verstas jakaantuu sisällöllisesti (Nurmela 2003): valmisteluvaiheeseen, joka tapahtuu ennen verstasta ongelmavaiheeseen, jossa määritellään käsiteltävä ongelma ja lähtötilanne mielikuvitusvaiheeseen, jossa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja todellistamisvaiheeseen, jossa etsitään konkreettisia toimenpiteitä jälkitoimenpiteisiin, jotka tapahtuvat verstaan jälkeen Tulevaisuuspyörä on nk. mind map menetelmä, jossa käsiteltävänä oleva teema esimerkiksi ubiikkiliiketoiminnan tulevaisuus puretaan kerros kerrokselta osiinsa. Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä strukturoitu, aivoriihityyppinen menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, arvoihin jne. Menetelmän toisessa vaiheessa voidaan analysoida ja arvioida, miten erilaiset megatrendit yms. tunnistetut tulevaisuushaasteet vaikuttavat kuhunkin osatekijään. Samantyyppisellä kuviolla ryhmät avaavat oman ryhmänsä teeman sijoittamalla teemansa nimen kuvion keskelle esim. Kaakkois-Suomen logistiikka 2050. Ohessa on tulevaisuuspyörän mallikuvio.
Seuraavassa on ohjeet mind map -tekniikan käyttämiseksi. Ne ovat peräisin Opi oppimaan -kirjasta (Ringom 1994 s. 93-99). Tekniikkaa esitellään myös Linnakylän (1990)* artikkelissa. Laita paperi eteesi vaakasuuntaan. Paperin koko tulisi olla A3 silloin, kun teet muistiinpanoja kokouksista, luennoista tai kirjoista. Ryhmätyössä kartta voidaan tehdä taululle. Kirjoita aihe keskelle paperia. Piirrä tai kuvaa aihe pienessä mittakaavassa tekstin yläpuolelle, alapuolelle tai ympäri. Piirrä viivoja keskeltä ulospäin. Kaikilla viivoilla on kytkentä keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan. Kirjoita viivojen päälle avainsanoja ja lukuja tai piirrä kuvia ja symboleita. Valitse avainsanoiksi mieluiten substantiiveja tai verbejä. Käytä enintään kahta sanaa viivalla. Poikkeuksena ovat täsmällisyyttä vaativat asiat, kuten lainaukset, nimet, matemaattiset kaavat tai määritelmät, jotka voidaan sijoittaa kartan reunaan ja varustaa viittauksella tai nuolella avainsanaan päin. Laita vain yksi sana viivalle käyttäessäsi tekniikkaa ideointiin. Kaikkien sanojen tulee olla alleviivattuja vähintään viimeiseen kirjaimeen asti. 14
Käytä paljon värejä (yhdellä värillä ei tätä tekniikkaa saa oikein toimimaan). Piirrä geometrisia kuvioita, merkkejä, symboleita, nuolia, piirroksia ja värejä osoittamaan tärkeysjärjestystä ja viittauksia. Visuaalinen kartta on helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja sisältävä kartta. Tulevaisuustaulukko on tulevaisuudentutkimuksen käyttämä skenaariomenetelmä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen. Kun vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat sisältävät myös kuvauksen niihin johtavista vaihtoehtoisista poluista, voidaan puhua skenaarioista. Tulevaisuustaulukko on tarkastelumatriisi, jonka vasempaan laitaan (pystysarakkeeseen) merkitään kaikki tutkittavaan asiaan tai ilmiöön vaikuttavat muuttujat. Taulukon vaakarivit puolestaan sisältävät näiden muuttujien erilaisia tiloja. Tutkittavan asian vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia muodostetaan valitsemalla taulukon riveiltä erilaisia tilapareja yleensä yksi arvo/rivi. (Seppälä 2003 sekä Kuusi ja Kamppinen 2003). Tulevaisuusprosessissa tulevaisuustaulukkoa voidaan käyttää tulevaisuusverstaan toisena työvaiheena siten, että tulevaisuuspyörien tulokset avataan tulevaisuustaulukoissa skenaarioiksi/tulevaisuuskuviksi. 15
Liite 3 Alustajien esitykset 16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
Liite 4: Verstaan valokuvatut fläpit 39
40
41