JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI 2000=100, KUNTATALOUS JA VALTIONTALOUS MENETELMÄSELOSTE

JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI 2000=100, KUNTATALOUS JA VALTIONTALOUS MENETELMÄSELOSTE SYYSKUU 2005

2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (JMHI) 2000=100 3 A. KUNTATALOUS 3 KUNTATALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA 3 1. KÄYTTÖMENOT 4 1.1. Henkilöstömenot 4 1.1.1 Palkat ja palkkiot 4 1.1.2 Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkkeet 4 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot 4 1.2.1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 1.2.2 Palvelujen ostot 4 1.3 Muut käyttömenot 5 1.4 Poistot 5 2. MAAN OSTOT 5 3. RAHOITUSMENOT 5 4. LIIKELAITOKSET 5 5. MENOT YHTEENSÄ ml. LIIKELAITOKSET 5 B. VALTIONTALOUS 6 VALTIONTALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA 6 1. Kulutusmenot 7 1.1 Palkat ja muut henkilöstömenot 7 1.1.1 Palkat 7 1.1.2 Sosiaalivakuutusmaksut 7 1.1.3 Muut henkilöstökorvaukset 7 1.2 Maksetut eläkkeet 7 1.3 Tavarat ja palvelut 8 1.3.1 Puolustusmateriaalin hankinta 8 1.3.2 Tiehallinnon ylläpito (tienpito) 8 1.3.3 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 1.3.4 Vuokrat 8 1.3.5 Muut palvelut ja kulutusmenot 8 1.3.5.1 Korjaus- ja kunnossapitopalvelut 8 1.3.5.2 Toimisto- ja muut palvelut 9 2. Siirtomenot 9 2.1 Siirtomenot kunnille 9 2.2 Siirtomenot elinkeinoelämälle 9 2.3 Siirtomenot kotitalouksille 9 2.4 Siirtomenot yleishyödyllisille yhteisöille 10 2.5 Maksuosuudet EU:lle 10 2.6 Siirtomenot ulkomaille 10 2.7 Muut siirtomenot 10 3. Reaalisijoitukset 10 3.1 Maa- ja vesirakenteet 10 3.2 Rakennukset 10 3.3 Koneet ja laitteet 11 4. Finanssisijoitukset 11 4.1 Maanostot 11 4.2 Lainananto ja muut finanssisijoitukset 11 5. Muut menot 11 C. KUNTIEN PERUSPALVELUJEN HINTAINDEKSI (KUPHI) 12 D. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KÄYTTÖ 13 E. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KEHITYS 2000-2005 13 LIITE 1. 14 LIITE 2. 15 LIITE 4. 17 LIITE 5. 18

3 JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (JMHI) 2000=100 Julkisten menojen hintaindeksien painorakenteet ja seurantaindeksit on uudistettu. Indeksit mittaavat valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehitystä. Indeksien uusi perusvuosi on 2000. Julkisten menojen hintaindeksin 2000=100 lisäksi jatketaan perusvuodeltaan vanhempien indeksien tuottamista pääryhmätasolla uuden indeksin kehityksen mukaisesti ketjutettuna (liitteet 7 ja 8). Valtiontalouden indeksin painorakenne on vuoden 2003 valtion tilinpäätöksen mukainen. Kuntatalouden indeksin painot ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätösten summien mukaiset. Indeksit lasketaan neljännesvuosittain. Ne julkaistaan ennakollisina ansiotasoindeksin valmistuttua n. 7 viikkoa neljänneksen päätyttyä. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Esimerkiksi vuoden 2003 ansiotasoindeksi on lopullinen vuoden 2004 toisella neljänneksellä. Indeksin ideana on kuvata mahdollisimman hyvin julkisten menojen hintakehitystä. Pyrkimyksenä on löytää jokaiselle menolajille mahdollisimman hyvin sen hintakehitystä kuvaava indeksi Tilastokeskuksen tuottamista palkka-, hinta- tai kustannusindekseistä. Valmiiden indeksien lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. sosiaalivakuutusmaksuista, työeläkeindekseistä ja koroista. Uudessa indeksissä tavaroiden ja palveluiden ostohintaan sisältyy myös arvonlisävero. Julkisten menojen hintaindeksin 2000=100 uudistukseen on osallistunut Tilastokeskuksesta Ilkka Lehtinen, Pentti Wanhatalo, Annika Klimenko ja Perttu Pakarinen. Kuntaliitosta työhön on asiantuntijana osallistunut Juhani Turkkila ja Valtiovarainministeriöstä Helena Tarkka ja Eino Lahikainen. A. KUNTATALOUS Tilastokeskus on uudistanut kuntatalouden hintaindeksin (JMHI, kuntatalous). Uuden indeksin perusvuosi on 2000. Kuntatalouden hintaindeksi jakaantuu kahteen alaindeksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin. Uudessa indeksissä tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyy arvonlisävero. Indeksi on luokiteltu tehtävä- ja menolajeittain. Tehtäväluokittaisissa indekseissä ovat mukana sisäiset vuokrat. Kokonaisindeksissä sisäisiä vuokria ei ole mukana. Investoinneista ovat mukana vain maanostot. KUNTATALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA Indeksin painona ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätöstietojen mukainen menojen summa. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin kuntatalouden painorakenne. Seuraavassa on esitetty kuntatalouden luokitukset ja painot pääryhmittäin. Julkisten menojen hintaindeksi 2000=100, Kuntatalous TEHTÄVÄT Paino % MENOLAJIT Paino % 11 Yleishallinto 3,2 1. Käyttömenot 92,1 12 Sosiaali- ja terveystoimi 55,9 1.1 Henkilöstömenot 44,1 13 Opetus- ja kulttuuritoimi 21,6 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot 36,3 14 Muut palvelut 15,0 1.3 Muut käyttömenot 7,7 15 Liiketoiminta 3,2 1.4 Poistot 4,0 1. Yhteensä 93,8 2. Maainvestoinnit 0,9 2. Liikelaitokset 6,2 3. Rahoitusmenot 0,8 0 Yhteensä ml liikelaitokset 100,0 0 Kuntatalous yhteensä 93,8 4. Liikelaitokset 6,2 5. Yhteensä ml liikelaitokset 100,0

Tilastokeskus on valinnut jokaiselle menolajille mahdollisimman hyvin sen hintakehitystä kuvaavan Tilastokeskuksen tuottaman palkka-, hinta- tai kustannusindeksin. Näiden lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. palkkojen sivukuluista, työeläkeindeksin kehityksestä sekä koroista. 1. KÄYTTÖMENOT 1.1. Henkilöstömenot 1.1.1 Palkat ja palkkiot Palkkoja ja palkkioita kunnissa ja kuntayhtymissä maksettiin 10 906 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 72 ja kuntayhtymien 28 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien palkkojen hintakehitystä seurataan ansiotasoindeksin useiden kuntasektorin ansiotasoindeksin alaindeksien avulla. Kuntayhtymien osalta seurannassa on myös useita yksityisen sektorin alaindeksejä, koska palveluita ostetaan myös yksityiseltä sektorilta. 1.1.2 Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkkeet Kunnat ja kuntayhtymät maksoivat sosiaalivakuutusmaksuja yhteensä 3 287 miljoonaa euroa vuonna 2002. Sosiaalivakuutusmaksujen hintakehitystä seurataan pääosin kuntien yleisen sosiaalivakuutusmaksujen kehityksen mukaan. Mukana ovat kansaneläke- ja sairasvakuutusmaksu, KuEL- maksu/työnantaja, työttömyysvakuutusmaksu ja muut pakolliset vakuutusmaksut. Indeksissä seurataan näiden maksujen yhteenlaskettujen prosenttiosuuksien kehitystä. Opettajien osalta seurataan heidän oman VEL- maksunsa kehitystä. Sosiaalivakuutusmaksut otetaan mukaan vuoden alussa ennakollisina ja niitä tarkennetaan seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen yhteydessä. Maksettujen eläkkeiden hintakehitystä seurataan TEL- indeksin kehityksen mukaisesti. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät henkilöstömenoihin yhteensä 14 193 miljoonaa euroa eli 44,1 prosenttia kaikista menoista. 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät tavaroiden ja palvelujen ostoihin yhteensä 12 259 miljoonaa euroa vuonna 2002 eli 36,3 prosenttia kaikista menoista. 1.2.1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoihin 2 878 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 67 ja kuntayhtymien 33 prosenttia. Hintakehitystä seurataan kuluttajahintaindeksin yhdeksän eri alaindeksin kehityksen mukaisesti painottaen näitä eri lailla eri tehtäväalueilla. Lisäksi terveydenhuollossa seurataan tukkuhintaindeksin alaindeksiä lääkkeet. Liitteessä 3 on kuvattu tarkemmin Indeksikorin sisältö. 1.2.2 Palvelujen ostot Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät palvelujen ostoihin 9 381 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 88 ja kuntayhtymien 12 prosenttia. Kuntayhtymien osalta hintakehitystä seurataan henkilöstömenojen sekä rakennuskustannus-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksin kehityksen mukaisesti. Kuntien osalta hintakehitystä mitataan JMHI / kuntayhtymien kokonaisindeksin kehityksen mukaisesti. 4

5 1.3 Muut käyttömenot Muita käyttökustannuksia ovat sisäiset ja ulkoiset vuokramenot, vyörytyserät, avustukset ja muut menot. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät näihin yhteensä 4 132 miljoonaa euroa vuonna 2002 eli 7,7 prosenttia kaikista menoista. Kuntien osuus muista käyttökustannuksista oli 91 ja kuntayhtymien 9 prosenttia. Sisäiset vuokrat ovat mukana tehtäväluokittaisissa indekseissä mutta kokonaisindeksissä sisäisiä vuokria ei ole mukana. Muiden käyttökustannusten hintakehitystä seurataan kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin kehityksen mukaisesti. 1.4 Poistot Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät poistoihin 1 556 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 84 ja kuntayhtymien 16 prosenttia. Poistojen hintakehitystä seurataan Rakennuskustannusindeksin ja Tukkuhintaindeksin alaindeksien DK/koneet ja laitteet, DL/sähkötekniset tuotteet ja DM/kulkuneuvot kehityksen mukaisesti suhteessa 50/26/12/12. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät käyttökustannuksiin yhteensä 30 608 miljoonaa euroa vuonna 2002 eli 92,1 prosenttia kaikista menoista. Kuntien osuus näistä menoista oli 80 ja kuntayhtymien 20 prosenttia. 2. MAAN OSTOT Investointimenoissa on mukana vain maanostot. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät maanostoihin 373 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 95 ja kuntayhtymien 5 prosenttia. Maanostojen osuus kaikista menoista oli 0,9 prosenttia. Investointimenojen hintakehitystä seurataan omakotitalotonttien hintaindeksin 1985=100 mukaisesti. 3. RAHOITUSMENOT Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät rahoitusmenoihin - pääosin korkomenoihin - 305 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 85 ja kuntayhtymien 15 prosenttia. Rahoitusmenojen osuus kaikista menoista oli 0,8 prosenttia. Rahoitusmenojen hintakehitystä seurataan julkisyhteisöjen lainakannan keskikoron kehityksen mukaisesti. 4. LIIKELAITOKSET Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten menot olivat 1 924 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 96 ja kuntayhtymien 4 prosenttia. Liikelaitosten osuus kaikista menoista oli 6,2 prosenttia. Liikelaitosten menojen hintakehitystä seurataan menolajeittain samalla tavalla kuten kuntien ja kuntayhtymien muita tehtäväalueita. 5. MENOT YHTEENSÄ ml. LIIKELAITOKSET Kuntien ja kuntayhtymien menot olivat yhteensä 31 285 miljoonaa euroa vuonna 2002. Kuntien osuus tästä oli 79 prosenttia eli 24 748 miljoonaa euroa ja kuntayhtymien 21 prosenttia eli 6 537 miljoonaa euroa.

6 B. VALTIONTALOUS Tilastokeskus on uudistanut valtiontalouden hintaindeksin (JMHI, valtiontalous). Uuden indeksin perusvuosi on 2000. Indeksin painot ovat vuoden 2003 valtion tilinpäätöksen mukaiset. Valtiontalouden hintaindeksi mittaa hintakehitystä budjettitalouden näkökulmasta. Indeksi on luokiteltu hallinnonaloittain (budjetin momentit) ja menolajeittain. Valtion hankintamenoihin vuodelle 2003 on lisätty arvonlisävero. Uudesta indeksistä on jätetty pois valtion lainojen korkomenot. VALTIONTALOUDEN PAINORAKENNE JA HINTASEURANTA Valtionhallinnon painorakenne on tuotettu vuoden 2003 valtion keskuskirjanpidon aineistosta eli valtion tilinpäätösaineistosta. Aineistossa menot on luokiteltavissa budjetin pääluokan, luvun ja momentin sekä liikekirjanpidon tilin ja tiliviraston mukaan. Tilastossa menot on luokiteltu hallinnonaloittain ja menolajeittain. Seuraavassa valtiontalouden luokitukset ja painot. Julkisten menojen hintaindeksi 2000=100, Valtiontalous MENOLAJIT Paino % HALLINNONALA Paino % 1. Kulutusmenot 37,5 1. Yleinen hallinto 2,5 1.1 Palkat ja muut henkilöstömenot 15,9 2. Ulkoministeriö 2,2 1.1.1 Palkat 12,1 3. Sisäasiainministeriö 4,3 1.1.2 Sosiaalivakuutusmaksut 3,8 3.1 - Poliisi 1,8 1.2 Maksetut eläkkeet 8,4 3.2 - Rajavartiolaitos 0,6 1.3 Tavarat ja palvelut 13,3 3.3 - Muut menot 1,9 2. Siirtomenot 60,4 4. Puolustusministeriö 6,3 2.1 Siirtomenot kunnille 19,5 5. Valtiovarainministeriö 15,2 2.2 Siirtomenot elinkeinoelämälle 8,5 6. Opetusministeriö 18,8 2.3 Siirtomenot kotitalouksille 21,9 6.1 - Yliopistot ja korkeakoulut 5,4 2.4 Siirtomenot yleishyöd. yhteisöille 2,8 6.2 - Ammattikorkeakoulut ja yleis. 1,0 2.5 Maskuosuudet EU:lle 4,1 6.3 - Muut 12,4 2.6 Siirtomenot ulkomaille 1,1 7. Maa- ja metsätalousministeriö 7,8 2.7 Siirtomenot, muut 2,5 8. Liikenne ja viestintäministeriö 5,6 3. Reaalisijoitukset 1,3 9. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2,9 4. Finanssisijoitukset 0,3 10. Sosiaali- ja terveysministeriö 26,2 5. Muut menot 0,4 11. Työministeriö 6,2 0 Menot yhteensä 100,0 12. Ympäristöministeriö 2,0 0 Kaikki yhteensä 100,0 Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin valtiontalouden painorakenne. Tilastokeskus on valinnut jokaiselle menolajille mahdollisimman hyvin sen hintakehitystä kuvaavan Tilastokeskuksen jo ennestään tuottaman palkka-, hinta- tai kustannusindeksin. Näiden lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. palkkojen sivukuluista, työeläke- ja kansaneläkeindeksin kehityksestä, lapsilisistä, varusmiesten päivärahoista, valtion sairasvakuutusmenoista sekä elinkeinoelämän siirtomenoihin liittyvistä korkomenoista.

7 1. Kulutusmenot 1.1 Palkat ja muut henkilöstömenot 1.1.1 Palkat Palkat käsittävät liikekirjanpidon tilien 4100-4108 kirjaukset. Hallinnonaloittaiset palkkasummat saadaan tarkastelemalla pääluokka-luku-momenttiyhdistelmää, jolle palkkameno on kirjattu. Ne palkkamenot, joita ei ole kohdistettu tietylle momentille on kohdistettu hallinnonaloille kirjauksen tehneen tiliviraston mukaisesti. Toimialat vastaavat ansiotasoindeksin (ATI) toimialaluokitusta. Toimialoittaiset palkat on saatu yhdistämällä aineistossa olevaan tilivirastotunnukseen sen ATI:n mukainen toimiala. Erotuksena ATI:n toimialajakoon tässä varsinainen maanpuolustus on erotettu muusta toimialasta 752 ja käsittää Puolustusvoimien maksamat palkat. Valtionhallinnon palkkasumma vuonna 2003 on yhteensä 3 962 miljoonaa euroa. Valtion palkkamenojen hintakehitystä seurataan ansiotasoindeksin useiden valtionsektorin palkkaindeksin alaindeksien avulla. Kiinteistö- ja teknisten palvelujen sekä tutkimustoiminnan osalta seurataan osittain myös yksityisen sektorin palkkojen kehitystä. Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin seurannassa käytetyt alaindeksit. 1.1.2 Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksut kirjataan liikekirjanpidon tileille 4110-4119. Hallinnonaloittaiset sosiaalivakuutusmaksut on saatu samaan tapaan kuin palkat tarkastelemalla pääluokka-luku-momenttiyhdistelmää, jolle palkkameno on kirjattu. Ilman momenttimerkintää kirjatut menot on jaettu hallinnonaloille edellä saadun hallinnonaloittaisen sosiaalivakuutusmaksukertymän mukaan. Vuonna 2003 valtionhallinto maksoi sosiaalivakuutusmaksuja yhteensä 987 miljoonaa euroa. Valtiontyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen hintakehitystä seurataan pääosin Tilastokeskuksen sosiaalivakuutusmaksujen kehityksen mukaan. Mukana ovat kansaneläke- ja sairasvakuutusmaksu, työeläkemaksu (VEL- maksu) ja muut pakolliset vakuutusmaksut. Indeksissä seurataan näiden maksujen yhteenlaskettujen prosenttiosuuksien kehitystä. Poliisin ja rajavartiolaitoksen osalta eräät pakolliset maksut poikkeavat yleisistä maksuista. Näiltä osin seurataan heidän omien maksujensa kehitystä. Sosiaalivakuutusmaksut otetaan mukaan vuoden alussa ennakollisina ja niitä tarkennetaan seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen yhteydessä. 1.1.3 Muut henkilöstökorvaukset Muut henkilöstökorvaukset käsittävät matkakulut ja muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset eli liikekirjanpidon tilien 4500-4510 kirjaukset. Muut henkilöstökorvaukset on jaettu hallinnonaloittain samalla tavoin kuin sosiaalivakuutusmaksut (myös tietylle momentille kohdistamattomat kirjaukset on jaettu hallinnonaloille samoin kuin edellä on esitetty). Muita henkilöstökorvauksia ja varusmiesten päivärahoja maksettiin vuonna 2003 yhteensä 260 miljoonaa euroa. Muiden henkilöstökorvausten hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana kotimaan ja ulkomaan päivärahoja sekä kilometrikorvaus. Lisäksi seurataan erikseen varusmiesten päivärahojen kehitystä. 1.2 Maksetut eläkkeet Maksetut eläkkeet sisältävät momentin 280705 Varsinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet ja kuntoutustuet sekä momentin 280706 ylimääräiset eläkkeet. Maksetut eläkkeet olivat vuonna 2003 yhteensä 2 770 miljoonaa euroa. Tämä summa on edelleen jaettu alle 66-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin.

8 Hintakehitystä seurataan ao. ikäryhmien TEL-indeksin kehityksen mukaisesti. 1.3 Tavarat ja palvelut 1.3.1 Puolustusmateriaalin hankinta Puolustusmateriaalihankinnat kirjataan liikekirjanpidon tilille 4560 ja kaikki tilin kirjaukset on tehty Puolustusministeriön hallinnonalalla. Vuonna 2003 puolustusmateriaalihankintoja tehtiin 526 miljoonan euron edestä. Tämä oli 25,4 prosenttia puolustusministeriön ja 1,6 prosenttia valtion kaikista menoista. Puolustusmateriaalin hankintamenojen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, joka koostuu tukkuhintaindeksin toimialoista Koneet ja laitteet (DK), Sähkötekniset tuotteet (DL) ja Kulkuneuvot (DM) suhteessa 30/30/40. 1.3.2 Tiehallinnon ylläpito (tienpito) Tiehallinnon ylläpitoon on kirjattu pääluokan 31 ja luvun 24 eli Tiehallinnon korjaus ja kunnossapitopalveluiden hankinnat, joita vuonna 2003 oli yhteensä 474 miljoonaa euroa. Tämä oli 26 prosenttia liikenneministeriön ja 1,4 prosenttia valtion kaikista menoista. Tiehallinnon ylläpitomenojen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, joka koostuu Maarakennuskustannusindeksi/ylläpito, Maarakennuskustannusindeksi/yhteensä, Maarakennusalan konekustannusindeksi sekä Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi suhteessa 30/40/15/15. 1.3.3 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat kirjataan liikekirjanpidon tileille 4000-4090. Näiden tilien kirjaukset on luokiteltu hallinnonaloittain samaan tapaan budjetin pääluokan ja luvun perusteella ja tietylle momentille kohdistamattomat menot on jaettu kohdistettujen menojen suhteella hallinnonaloille. Muihin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 606 miljoonaa euroa vuonna 2003. Muiden aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana useita kuluttajahintaindeksin alaindeksejä sekä tukkuhintaindeksin alaindeksit sähkötekniset tuotteet, kulkuneuvot sekä muut tuotteet. Kuluttajahintaindeksin ja sen alaindeksien paino-osuus on 82 ja tukkuhintaindeksin alaindeksien 18 prosenttia. 1.3.4 Vuokrat Vuokrat muodostuvat liikekirjanpidon tileille 4200-4209 kirjatuista menoista. Tässä vuokrat siis sisältävät sekä asunnoista ja rakennuksista että koneista ja laitteista ja maapohjasta maksetut vuokrat. Maksetut vuokrat on jaettu hallinnonaloittain samaan tapaan kuin yllä on esitetty. Vuonna 2003 valtio maksoi erilaisia vuokria yhteensä 996 miljoonaa euroa. Vuokrien hintakehitystä seurataan kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksin kehityksen mukaan. 1.3.5 Muut palvelut ja kulutusmenot 1.3.5.1 Korjaus- ja kunnossapitopalvelut Korjaus- ja kunnossapitopalveluiden hankinnat käsittävät liikekirjanpidon tileille 4300-4309 kirjatut kulut. Nämä kulut on jaettu hallinnonaloittain samaan tapaan kuin yllä on esitetty. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta on vähennetty omana eränään esitetty Tiehallinnon ylläpito. Tällöin muiden kuin Tiehallinnon korjaus- ja kunnossapitopalveluiden hankinnoiksi saadaan yhteensä 381 miljoonaa euroa vuonna 2003.

Korjaus- ja kunnossapitopalvelujen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Kuluttajahintaindeksin asumisryhmästä erät asunnon huolto ja korjaus, hoitovastike ja muut hoitokulut sekä Ansiotasoindeksin alaindeksi kiinteistöpalvelut suhteessa 35/15/50. 1.3.5.2 Toimisto- ja muut palvelut Toimisto- ja muut palvelut käsittävät liikekirjanpidon tileille 4320-4399 kirjatut hankinnat. Nämä kulut on jaettu hallinnonaloittain samaan tapaan kuin yllä on esitetty. Vuonna 2003 toimisto- ja muita palveluita ostettiin 1 369 miljoonalla eurolla. Toimisto- ja muiden palvelujen hintakehitystä seurataan indeksikorilla, jossa on mukana useita ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin alaindeksejä suhteessa 50/50. 2. Siirtomenot Valtion liikekirjanpidossa kullekin sektorille maksettavat siirtomenot kirjataan omille tileilleen. Sosiaaliturvarahastojen (Kelan) kautta kotitalouksille maksetut siirtomenot on haluttu esittää suoraan kotitalouksille menevinä ja tällöin kirjanpitoaineiston sektoriluokittelusta on täytynyt poiketa. Pääsääntöisesti siirtomenot on luokiteltu eri sektoreille v. 2003 tilinpäätökseen perustuvan momenttilistan mukaisesti (Liite 9.). Tämän lisäksi siirtomenoihin kullekin sektorille on laskettu liikekirjanpidon tilin mukaiset kirjaukset, joita ei ole luokitu toisaalle. 2.1 Siirtomenot kunnille Siirtomenot kunnille kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8200, 8201, 8210 ja 8211 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Nämä menot on esitetty kohdassa 2.1.5 Muut siirtomenot kunnille. Vuonna 2003 siirtomenoja kunnille maksettiin budjetista yhteensä 6389 miljoonaa euroa. Kuntien siirtomenojen hintakehitystä seurataan julkisten menojen kuntatalouden hintaindeksin ja sen alaindeksien hintakehityksellä; yleishallinto (9%), opetustoimi (43%), sosiaali- ja terveystoimi (47%) ja yhteensä indeksi (1%). 2.2 Siirtomenot elinkeinoelämälle Siirtomenot elinkeinoelämälle kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8230, 8231, 8240, 8241, 8250, 8251 ja 8310 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Nämä menot on esitetty kohdassa 2.2.3 Muut siirtomenot elinkeinoelämälle. Vuonna 2003 siirtomenoja elinkeinoelämälle maksettiin budjetista yhteensä 2784 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuet olivat 83 prosenttia. Elinkeinoelämän siirtomenojen hintakehitystä seurataan nettohintaindeksiin sisältyvän maatalouden tukitariffin, kuluttajahintaindeksin, tukkuhintaindeksin sekä korkojen kehityksen mukaan. 2.3 Siirtomenot kotitalouksille Siirtomenot kotitalouksille sisältävät siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8261 ja 8262 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Nämä menot on esitetty kohdassa 2.3.6.2 Muut siirtomenot kotitalouksille. Vuonna 2003 siirtomenoja kotitalouksille maksettiin budjetista yhteensä 7206 miljoonaa euroa. Kotitalouksien siirtomenojen hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksin kokonaisindeksillä, kuluttajahintaindeksin alaindeksillä vuokrat, kuluttajahintaindeksin alaindeksillä sairaanhoitopalvelut sekä kansaneläkeindeksillä (KELA-indeksi). 9

10 2.4 Siirtomenot yleishyödyllisille yhteisöille Siirtomenot yleishyödyllisille yhteisöille kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8250 ja 8251 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Vuonna 2003 siirtomenoja yleishyödyllisille yhteisöille maksettiin budjetista yhteensä 930 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisten yhteisöjen siirtomenojen hintakehitystä mitataan valtionsektorin ansiotasoindeksin, julkisten menojen hintaindeksin/kuntatalous/sosiaali- ja terveystoimi sekä julkisten menojen hintaindeksin/kuntatalous/opetus- ja kulttuuritoimen hintakehityksen mukaan. 2.5 Maksuosuudet EU:lle Maksuosuudet EU:lle kattavat siirtomenolistassa olevan momentin 289069 maksut Euroopan Unionille. EU:n maksuosuuden kokonaissumma oli vuonna 2003 yhteensä 1338 miljoonaa euroa. EU:n maksuosuuden hintakehitystä mitataan BKT:n hintakehityksen mukaan. 2.6 Siirtomenot ulkomaille Siirtomenot ulkomaille kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8270, 8280, ja 8281 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Siirtomenot ulkomaille olivat vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan yhteensä 376 miljoonaa euroa. Ulkomaisten siirtomenojen hintakehitystä mitataan myös BKT:n hintakehityksen mukaan. 2.7 Muut siirtomenot Muut siirtomenot kattavat siirtomenolistan lisäksi liikekirjanpidon tilien 8300, 8301 ja 8311 kirjaukset, joita ei ole kirjattu muualle. Muut siirtomenot olivat vuoden 2003 budjetin mukaan yhteensä 809 miljoonaa euroa. Muiden siirtomenojen hintakehitystä mitataan indeksikorilla, jossa on mukana Tukkuhintaindeksi, Rakennuskustannusindeksi, Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, Kuluttajahintaindeksi, Maarakennuskustannusindeksi sekä valtion- ja kuntasektorin palkkaindeksit. Hinta- ja kustannusindeksien paino on 50 ja palkkaindeksien 50 prosenttia. 3. Reaalisijoitukset Reaalisijoitusten on tässä tulkittu kattavan rakentamispalveluiden ostot sekä eri hallinnonalojen momenteille 70-79 kirjatut kalustohankinnat. 3.1 Maa- ja vesirakenteet Maa- ja vesirakenteet muodostuvat liikekirjanpidon tilin 4312 Maa- ja vesirakenteiden rakentamispalvelut kirjauksista. Nämä menot keskittyvät lähinnä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle, jolla toimivat Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos, jotka ovat suurimmat maa- ja vesirakentamispalveluiden hankkijat. Maa- ja vesirakenteisiin käytettiin 365 miljoonaa euroa vuonna 2003. Maa- ja vesirakenteiden hintakehitystä mitataan maarakennuskustannusindeksillä. 3.2 Rakennukset Rakennukset sisältävät liikekirjanpidon tilien 4310, 4311 ja 4319 kirjaukset eli asuin- ja muiden rakennusten sekä muiden rakentamispalvelujen ostot. Rakennusten rakentamispalveluiden ostot ovat vähentyneet huomattavasti muutaman vuoden takaisesta, koska valtio on siirtänyt lähes koko rakennuskantansa

omistamiensa liikelaitosten ja osakeyhtiöiden omistukseen. Rakennuksiin käytettiin 60 miljoonaa euroa vuonna 2003. Rakennusten hintakehitystä mitataan rakennuskustannusindeksillä. 3.3 Koneet ja laitteet Kone- ja laitehankintoihin sisältyvät eri hallinnonalojen momenteille 70-73 kirjatut kone- ja laitehankinnat, jotka ovat liikekirjanpidon tileillä 1250-1279. Koneisiin ja laitteisiin käytettiin 14 miljoonaa euroa vuonna 2003. Koneiden ja laitteiden hintakehitystä seurataan indeksikorilla, joka koostuu tukkuhintaindeksin toimialoista Koneet ja laitteet (DK), Sähkötekniset tuotteet (DL) ja Kulkuneuvot (DM) suhteessa 30/40/30. 4. Finanssisijoitukset Tässä finanssisijoituksiin on katsottu kuuluvan maa-alueiden hankinnat sekä eri hallinnonalojen momenteille 88-89 kirjattuja menoja. 4.1 Maanostot Maanostot on tässä määritelty samoin kuin kansantalouden tilinpidossa, joten ne sisältävät liikekirjanpidon tileille 1000-1019 ja 1200-1219 sekä 3901 ja 3911 (maa- ja vesialueiden myyntivoitot) ja 4551 (maa- ja vesialueiden myyntitappiot). Myyntivoitot ja -tappiot otetaan mukaan, jotta saadaan lasketuksi varsinainen hankintameno, koska nämä voitot ja tappiot on jo tilinpäätöksessä kirjattu tileille 1000-1019 ja 1200-1219. Momentille kohdistamattomat maa-aluehankintoihin liittyvät kirjaukset on jaettu hallinnonaloille niiden momentille kirjattujen maa-aluehankintojen suhteessa. Maanostoihin käytettiin 18 miljoonaa euroa vuonna 2003. Maanostojen hintakehitystä seurataan Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston taulun 4.3 mukaisesti, metsämaan mediaanihinnat. 4.2 Lainananto ja muut finanssisijoitukset Finanssisijoitukset muodostuvat eri hallinnonalojen momenttien 80-89 menoista. Finanssisijoituksiin käytettiin 87 miljoonaa euroa vuonna 2003. Finanssisijoitusten hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksillä. 5. Muut menot Muihin menoihin on sisällytetty kaikki sellaiset valtion menot, jotka eivät sisälly yllä oleviin luokkiin. Muiden menojen arvo vuonna 2003 oli 137 miljoonaa euroa vuonna 2003. Muiden menojen hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksillä. 11 Yhteensä valtion menot olivat vuonna 2003 Julkisten menojen hintaindeksin laskelmien mukaan 32 806 miljoonaa euroa. Liitteissä 2 ja 3 on kuvattu tarkemmin valtiontalouden painorakenne hallinnonaloittain ja menolajeittain. Liitteessä 4 on kuvattu tarkemmin indeksin hintaseurannassa käytetyt "valtiokorit" ja "manuaali-indeksit".

12 C. KUNTIEN PERUSPALVELUJEN HINTAINDEKSI (KUPHI) Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee kuntien valtionosuuslain 4 pykälän 2 momentissa tarkoitetun peruspalvelujen hintaindeksin. Indeksi määräytyy kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tilinpäätösten mukaisten menojen perusteella. Kustannuksiksi luetaan henkilöstön palkkamenot sivukuluineen, tavaroiden ja palveluiden ostot ja muut käyttömenot. Indeksi on muuten samanlainen kuin kuntatalouden indeksi, mutta siinä kuntien ja kuntayhtymien painoista on poistettu asiakaspalvelujen ostot kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä opettajien eläkemaksun painoa on korjattu kuvaamaan opettajilta perityn työeläkemaksujen todellista summaa. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksissä kuntien ja kuntayhtymien menojen summa on 19 451 miljoonaa euroa. JMHI / Kuntatalouden indeksin menojen summa on 31 285 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin sekä Julkisten menojen hintaindeksin / kuntatalouden painoarkenne. MENOLAJI Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi (KUPHI) JMHI / Kuntatalous 1. Käyttömenot 100,0 92,1 1.1 Henkilöstömenot 59,6 44,1 1.1.1 Palkat ja palkkiot 45,8 33,8 1.1.2 Sosiaalivakuutusmaksut 13,7 10,2 1.1.3 Maksetut eläkkeet 0,0 0,2 1.2 Tavaroiden ja palvelujen ostot 24,0 36,3 1.2.1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8,1 7,4 1.2.2 Palvelujen ostot 15,8 28,9 1.3 Muut käyttömenot 16,5 7,7 1.4 Poistot ja arvonalennukset - 4,0 2. Investointimenot - 0,9 3. Rahoitusmenot - 0,8 1-3 Yhteensä - 93,8 4. Liikelaitokset - 6,2 YHTEENSÄ 100,0 100,0 Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin kehityksen seuranta poikkeaa JMHI / Kuntatalouden indeksin kehityksestä ainoastaan opetustoimen välillisten palkkamenojen osalta. Kuntatalouden indeksissä palvelujen ostojen hintakehitystä seurataan valta osaltaan palkkojen ja välillisten palkkojen kehityksen mukaan. KUPHI- indeksissä palvelujen ostojen painoarvo on pienempi kuin Kuntatalouden indeksissä. Toisaalta KUPHI- indeksissä palkkojen ja välillisten palkkojen paino on suurempi. Kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 3 pykälän 2 kohdassa tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalvelujen hintaindeksin kehityksestä. Ennusteen laadinnassa voidaan käyttää liitteen 6 ennustepohjaa. Siinä on huomioitu indeksin rakenne ja sijoittamalla siihen arviot kuntapalkkojen, palkkojen sivukulujen, kuluttajahintaindeksin, kotimarkkinoiden perushintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin kehityksestä saadaan ennuste ao. vuodelle ja sitä seuraaville vuosille.

13 D. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KÄYTTÖ Julkisten menojen hintaindeksin käyttö indeksisidonnaisuuksissa tai deflaattorina (volyymin muutos / reaalikehitys) esimerkiksi kuntien valtionosuuksien indeksoinnissa tai hallinnonaloittaisten menojen volyymikehityksen seurannassa on järkevämpää kuin yleisindeksien, kuluttajahinta-, tukkuhintatai ansiotasoindeksin käyttö. Seuraavassa taulukossa on verrattu eri indeksien kehitystä vuosina 2000-2005. 2000 2001 2002 2003 2004 III/2005 JMHI-Kuntatalous 100,0 103,4 106,1 109,1 112,6 116,8 KUPHI-indeksi 100,0 103,5 106,5 109,8 113,5 117,9 JMHI-Valtiontalous 100,0 103,3 106,0 108,4 110,9 112,7 Kuluttajahintaindeksi 100,0 102,6 104,2 105,1 105,3 106,4 Tukkuhintaindeksi 100,0 99,1 97,7 97,4 98,3 102,6 Ansiotasoindeksi / Kunnat 100,0 103,5 106,8 110,7 115,1 120,3 Ansiotasoindeksi / Valtio 100,0 105,1 109,3 114,0 118,6 123,3 Ansiotasoindeksi / yht. 100,0 104,5 108,2 112,6 116,8 121,6 E. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSIN KEHITYS 2000-2005 Paino-% 2000 2001 2002 2003 2004 III/2005 KUNTATALOUS 1. Käyttömenot 92,1 100,0 103,4 106,3 109,4 112,9 117,2 1.1 Henkilöstömenot 44,1 100,0 104,1 108,0 111,6 116,3 121,9 1.2 Tavaroiden ja palv. ostot 36,3 100,0 102,9 105,2 108,1 110,8 113,8 1.3 Muut käyttömenot 7,7 100,0 103,2 105,4 108,1 110,8 114,1 1.4 Poistot 4,0 100,0 100,1 99,3 99,0 99,3 100,9 2. Maainvestoinnit 0,9 100,0 106,9 115,2 123,4 143,2 160,4 3. Rahoitusmenot 0,8 100,0 102,8 86,2 77,5 69,4 64,4 4. Liikelaitokset 6,2 100,0 102,8 104,2 106,4 108,9 112,1 Kuntatalous yhteensä 100,0 100,0 103,4 106,1 109,1 112,6 116,8 VALTIONTALOUS 1. Kulutusmenot 37,5 100,0 103,6 106,7 109,9 112,6 115,9 1.1 Palkat ja sos.kulut 15,9 100,0 104,3 108,1 113,3 117,4 122,2 1.2 Maksetut eläkkeet 8,4 100,0 104,1 107,4 109,5 111,3 112,7 1.3 Tavarat ja palvelut 13,3 100,0 102,6 104,5 106,1 107,7 110,5 2. Siirtomenot 60,4 100,0 103,1 105,6 107,5 110,0 110,7 3. Reaalisijoitukset 1,3 100,0 103,8 105,9 107,9 109,1 114,8 4. Finanssisijoitukset 0,3 100,0 103,1 104,1 105,7 107,0 108,3 5. Muut menot 0,4 100,0 102,6 104,2 105,1 105,3 106,4 Valtiontalous yhteensä 100,0 100,0 103,3 106,0 108,4 110,9 112,7 Julkisten menojen hintaindeksi julkaistaan heti ansiotasoindeksin valmistuttua, noin 7 viikkoa ao. neljänneksen päättymisestä. Indeksien pisteluvut neljännesvuosittain vuodesta 2000 lähtien ja tämä menetelmäseloste löytyvät Tilastokeskuksen internet sivulta www.tilastokeskus.fi/til/jmhi/index.html Julkisten menojen hintaindeksien pistelukuja on tuotettu vuodesta 1975 lähtien. Ensimmäinen perusvuosi oli 1977. Vuoden 1995=100 indeksin menetelmäkuvaus - Pirkko Hemmilä, Matti Kauhanen JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI 1995=100 - löytyy Tilastokeskuksen Katsauksia sarjasta 1997/5.

14 LIITE 1. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI, KUNTATALOUS, PAINORAKENNE TEHTÄVITTÄIN JA MENOLAJEITTAIN TEHTÄVÄT PAINORAKENNE, 1 000 euroa ja %-painot MENOLAJIT 11 Yleishallinto 12 Sosiaali ja terv. toimi 121 Sosiaalitoimi 122 Terveyden-huolto 13 Opetus ja kulttuuritoimi 131 Opetustoimi 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 Käyttökustannukset 950334 94,6 17433564 99,6 6913436 99,7 10520128 99,6 6713716 99,3 5594678 99,4 11 Henkilöstökustannukset 428794 42,7 7562002 43,2 3275198 47,2 4286804 40,6 4025536 59,6 3555185 63,2 111 Palkat ja palkkiot 291434 29,0 5796488 33,1 2488140 35,9 3308348 31,3 3115251 46,1 2755724 49,0 112 Sosiaalivakuutusmaksut 88301 8,8 1762088 10,1 785921 11,3 976167 9,2 907731 13,4 797275 14,2 113 Maksetut eläkkeet 49059 4,9 3426 0,0 1137 0,0 2289 0,0 2554 0,0 2186 0,0 12 Tavaroiden ja palvelujen ostot 385395 38,4 7506905 42,9 1784520 25,7 5722385 54,2 1426136 21,1 1180919 21,0 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 24918 2,5 1121495 6,4 194680 2,8 926815 8,8 458157 6,8 360659 6,4 122 Palvelujen ostot 360477 35,9 6385410 36,5 1589840 22,9 4795570 45,4 967979 14,3 820260 14,6 13 Muut käyttökustannukset 111839 11,1 2125616 12,1 1791291 25,8 334325 3,2 1078207 16,0 724995 12,9 131 Sisäiset vuokrat ja vyörytyserät 38231 3,8 539265 3,1 302892 4,4 236373 2,2 794632 11,8 596355 10,6 132 Muut muut käyttökustannukset 73608 7,3 1586351 9,1 1488399 21,5 97952 0,9 283575 4,2 128640 2,3 14 Poistot ja arvonalentumiset 24306 2,4 239041 1,4 62427 0,9 176614 1,7 183837 2,7 133579 2,4 2 Investointimenot 43634 4,3 20527 0,1 10111 0,1 10416 0,1 13324 0,2 10514 0,2 3 Rahoitusmenot 10587 1,1 43550 0,2 11892 0,2 31658 0,3 31668 0,5 23397 0,4 0 Yhteensä 1004555 100,0 17497641 100,0 6935439 100,0 10562202 100,0 6758708 100,0 5628589 100,0 MENOLAJIT TEHTÄVÄT PAINORAKENNE, 1 000 euroa ja %-painot 132 Kulttuuritoimi 14 Muut palvelut 15 Liiketoiminta 1 Yhteensä 2 Liikelaitokset 0 Yhteensä ml. liikelaitokset 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 Käyttökustannukset 1119038 99,0 4357775 93,0 958273 95,5 28822685 98,2 1784975 92,7 30607660 97,8 11 Henkilöstökustannukset 470351 41,6 1668922 35,6 117633 11,7 13802887 47,0 448343 23,3 14251230 45,6 111 Palkat ja palkkiot 359527 31,8 1272976 27,2 90149 9,0 10566298 36,0 339629 17,6 10905927 34,9 112 Sosiaalivakuutusmaksut 110456 9,8 392711 8,4 27259 2,7 3178090 10,8 108714 5,6 3286804 10,5 113 Maksetut eläkkeet 368 0,0 3235 0,1 225 0,0 58499 0,2 58499 0,2 12 Tavaroiden ja palvelujen ostot 245217 21,7 1497598 32,0 553823 55,2 11369857 38,7 889375 46,2 12259232 39,2 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 97498 8,6 556252 11,9 158162 15,8 2318984 7,9 559358 29,0 2878342 9,2 122 Palvelujen ostot 147719 13,1 941346 20,1 395661 39,4 9050873 30,8 330017 17,1 9380890 30,0 13 Muut käyttökustannukset 353212 31,3 506024 10,8 172444 17,2 2403153 8,2 138321 7,2 2541474 8,1 131 Sisäiset vuokrat ja vyörytyserät 198277 17,5 205317 4,4 13532 1,3 132 Muut muut käyttökustannukset 154935 13,7 300707 6,4 158912 15,8 2403153 8,2 138321 7,2 2541474 8,1 14 Poistot ja arvonalentumiset 50258 4,4 685231 14,6 114373 11,4 1246788 4,2 308936 16,0 1555724 5,0 2 Investointimenot 2810 0,2 191802 4,1 23460 2,3 292747 1,0 79903 4,1 372650 1,2 3 Rahoitusmenot 8271 0,7 136667 2,9 21609 2,2 244081 0,8 60667 3,2 304748 1,0 0 Yhteensä 1130119 100,0 4686244 100,0 1003342 100,0 29359513 100,0 1925545 100,0 31285058 100,0

15 LIITE 2. JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI, VALTIONTALOUS, PAINORAKENNE MENOLAJEITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN HALLINNONALA PAINORAKENNE, 1 000 euroa ja %-painot MENOLAJIT 01 Yleinen hallinto 02 Ulkoasiainministeriö 03 Sisäasiainministeriö 031 Poliisi 032 Rajavartiolaitos 033 Sisäasiainministeriö - muut 04 Puolustusministeriö 05 Valtiovarainministeriö 06 Opetusministeriö 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 KULUTUSMENOT 713 88,0 256 35,9 1032 72,9 602 99,2 184 93,9 246 40,2 2053 99,0 3383 67,9 2113 34,3 11 Palkat ja muut 488 60,2 189 26,5 729 51,5 456 75,1 142 72,4 131 21,4 808 39,0 403 8,1 1393 22,6 henkilöstöm. 111 Palkat 381 47,0 113 15,8 549 38,8 349 57,5 100 51,0 100 16,3 593 28,6 315 6,3 1099 17,8 112 107 13,2 76 10,7 180 12,7 107 17,6 42 21,4 31 5,1 215 10,4 88 1,8 294 4,8 Sosiaalivakuutusmaksut 12 Maksetut eläkkeet 2770 55,6 13 Tavarat ja palvelut 225 27,8 67 9,4 303 21,4 146 24,1 42 21,4 115 18,8 1245 60,1 210 4,2 720 11,7 131 Puolustusmateriaali 526 25,4 132 Teiden ylläpito 133 Muut aineet j 44 5,4 10 1,4 55 3,9 28 4,6 16 8,2 11 1,8 218 10,5 11 0,2 135 2,2 tarvikkeet 134 Vuokrat 79 9,8 21 2,9 103 7,3 47 7,7 5 2,6 51 8,3 240 11,6 52 1,0 324 5,3 135 Muut palvelut ja 102 12,6 36 5,0 145 10,2 71 11,7 21 10,7 53 8,7 261 12,6 147 2,9 261 4,2 2 Siirtomenot 63 7,8 447 62,7 356 25,2 1 0,2 355 58,0 2 0,1 1596 32,0 4025 65,3 21 Siirtomenot kunnille 7 0,9 229 16,2 229 37,4 177 3,6 2776 45,1 22 Siirtom. 30 3,7 19 1,3 19 3,1 33 0,7 2 0,0 elinkeinoelämälle 23 Siirtomenot 10 1,2 2 0,3 35 0,7 760 12,3 kotitalouksille 24 Siirtom. Yleishyöd. Yht. 15 1,9 1 0,1 2 0,1 1 0,0 434 7,0 25 Maksuosuudet EU:lle 1338 26,8 26 Siirtomenot ulkomaille 1 0,1 358 50,2 1 0,1 1 0,2 12 0,2 1 0,0 27 Muut siirtomenot 86 12,1 107 7,6 107 17,5 52 0,8 3 Reaalisijoitukset 29 3,6 9 1,3 19 1,3 1 0,2 12 6,1 6 1,0 6 0,3 5 0,1 4 Finanssisijoitukset 5 Muut menot 5 0,6 1 0,1 8 0,6 3 0,5 5 0,8 12 0,6 6 0,1 18 0,3 0 Menojajit yhteensä 810 100,0 713 100,0 1415 100,0 607 100,0 196 100,0 612 100,0 2073 100,0 4985 100,0 6161 100,0 MENOLAJIT 061 Yliopistot, 062 063 07 08 09 10 11 12 0 korkea-koulut Ammattikorkeak.ministeriö Opetus- Maa- ja Liikenne- Kauppa- ja Sosiaali- ja Työ-ministeriö Ympäristömini Hallinnonalat - metsätal.minis ministeriö teollisuusmini terveys- steriö yhteensä yleissiv. muut teriö steriö ministeriö 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 000 e % 1 KULUTUSMENOT 1727 98,2 5 1,5 381 9,4 335 13,0 1229 67,3 524 57,1 259 3,0 274 13,4 160 24,2 12331 37,5 11 Palkat ja muut 1134 64,5 1 0,3 258 6,3 215 8,4 214 11,7 310 33,8 163 1,9 183 8,9 114 17,2 5209 15,9 henkilöstöm. 111 Palkat 903 51,4 1 0,3 195 4,8 162 6,3 161 8,8 233 25,4 125 1,5 143 7,0 88 13,3 3962 12,1 112 231 13,1 0 0,0 63 1,5 53 2,1 53 2,9 77 8,4 38 0,4 40 1,9 26 3,9 1247 3,8 Sosiaalivakuutusmaksut 12 Maksetut eläkkeet 2770 8,4 13 Tavarat ja palvelut 593 33,7 4 1,2 123 3,0 120 4,7 1015 55,6 214 23,3 96 1,1 91 4,4 46 6,9 4352 13,3 131 Puolustusmateriaali 526 1,6 132 Teiden ylläpito 474 26,0 474 1,4 133 Muut aineet j 114 6,5 0 0,0 21 0,5 24 0,9 53 2,9 23 2,5 20 0,2 7 0,3 6 0,9 606 1,8 tarvikkeet 134 Vuokrat 278 15,8 46 1,1 35 1,4 26 1,4 54 5,9 26 0,3 23 1,1 13 2,0 996 3,0 135 Muut palvelut ja 201 11,4 4 1,2 56 1,4 61 2,4 462 25,3 137 14,9 50 0,6 61 3,0 27 4,1 1750 5,3 kulutusm. 2 Siirtomenot 18 1,0 325 98,5 3682 90,4 2223 86,4 181 9,9 326 35,6 8355 96,9 1776 86,5 482 72,8 19832 60,4 21 Siirtomenot kunnille 324 98,2 2452 60,2 7 0,3 7 0,8 3032 35,2 150 7,3 4 0,6 6389 19,5 22 Siirtom. 2 0,0 2100 81,6 89 4,9 268 29,2 214 2,5 4 0,2 25 3,8 2784 8,5 elinkeinoelämälle 23 Siirtomenot 17 1,0 743 18,2 4662 54,1 1306 63,6 431 65,1 7206 21,9 kotitalouksille 24 Siirtom. Yleishyöd. Yht. 1 0,1 1 0,3 432 10,6 19 0,7 11 0,6 1 0,1 443 5,1 2 0,1 1 0,2 930 2,8 25 Maksuosuudet EU:lle 1338 4,1 26 Siirtomenot ulkomaille 1 0,0 2 0,0 1 0,0 376 1,1 27 Muut siirtomenot 52 1,3 97 3,8 81 4,4 50 5,5 2 0,0 313 15,3 21 3,2 809 2,5 3 Reaalisijoitukset 4 0,2 1 0,0 11 0,4 347 19,0 1 0,0 12 1,8 439 1,3 4 Finanssisijoitukset 25 1,4 74 8,1 6 0,9 105 0,3 5 Muut menot 9 0,5 9 0,2 5 0,2 49 2,7 25 2,7 5 0,1 1 0,0 2 0,3 137 0,4 0 Menojajit yhteensä 1758 100,0 330 100,0 4073 100,0 2574 100,0 1825 100,0 917 100,0 8619 100,0 2052 100,0 662 100,0 32844 100,0

16 LIITE 3. VALTIONTALOUDEN "MANUAALISARJAT" MANUAALISARJAT Tariffi 1/2000 1/2001 1/2002 1/2003 1/2004 1/2005 1 SOTU / Yleinen/TK 1) 23,86 22,87 22,63 24,05 23,21 23,05 2 SOTU / Poliisi 1) 27,87 26,76 27,24 27,13 27,47 27,58 3 SOTU / Rajavartiolaitos 1) 38,82 37,03 36,80 36,65 37,41 38,02 4 Henkilöstökorvausten kori 2) 100,00 103,04 104,17 106,62 108,23 110,69 5. Varusmiesten päivärahat 5,82 5,94 6,00 5,79 5,89 5,93 6 TEL-indeksi yli 65 1838 1912 1968 2002 2028 2047 7 TEL-indeksi alle 66 1903 1981 2054 2103 2151 2191 8 KELA-indeksi 1253 1302 1333 1349 1357 1362 9 Eurokorot (neljännesvuosisarja) 4,64 5,86 4,59 4,25 3,51 3,41 10 Lapsilisät 100,00 100,00 100,00 100,00 105,79 105,79 11 Valtion SAVA-menot 94,33 100,00 101,88 105,56 106,89 108,40 12 EU/BKT hintaindeksi 96,90 100,00 103,00 104,40 104,10 104,90 1/2000 = 1999 keskiarvo 13. Tonttimaan indeksi 1985=100 198,2 204,5 227,5 241,0 271,1 300,2 14. Metsämaan hinta per hehtaari 1417 1501 1468 1536 1630 1667 15. Maataloustuot. tukitariffit 3) 100,00 101,45 103,36 105,57 106,37 109,81 KUNTATALOUDEN AINEIDEN, TARVIKKEIDEN JA TAVAROIDEN SEURANTAKORI 1.2.1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Indeksi Alaerä 1.2.1.1 KHI/elintarvikkeet ja juomat KHI 01 1.2.1.2 KHI/vaatteet ja jalkineet KHI 03 1.2.1.3 KHI/lämmitys,sähkö ja vesi KHI 04.5 1.2.1.4 KHI/asunno huolto ja korjaust. KHI 04.3.1 1.2.1.5 KHI/kalusteet, kotitalouskon. KHI 05 1.2.1.6 TUKKU/ Lääkkeet ja hoitotarvikkeet TUKKU DG244 1.2.1.7 KHI/Liikenne KHI 07 1.2.1.8 KHI/viestintä KHI 08 1.2.1.9 KHI/sanomaleh+kirjat yms. KHI 09.5 KHI = Kuluttajahintaindeksi TUKKU = Tukkuhintaindeksi, DG244 = Lääkintäkemikaalit ja lääkintätuotteet

17 VALTIONTALOUDEN INDEKSIKORIT / "VALTIOKORIT" LIITE 4. Valtiokori1 Puolustusmateriaalin hankinta Valtiokori5 Toimisto ym palvelut Nimike Paino Indeksi/tariffi Nimike Paino Indeksi/tariffi DK 30 TUKKU ATI/YHT 18 DL 30 TUKKU ATI/720 16 DM 40 TUKKU ATI/746+747 16 YHTEENSÄ 100 KHI62+63 10 KHI073 10 Valtiokori2 KHI08 10 Tiehallinnon ylläpito KHI0941+0942 5 KHI095 5 Nimike Paino Indeksi/tariffi KHI096 5 MAKU/ylläpito 30 KHI10 5 MAKU/Yht 40 YHTEENSÄ 100 MARKKI 15 KUORMURI 15 YHTEENSÄ 100 Valtiokori3 Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat Valtiokori6 Muut siirtomenot Nimike Paino Indeksi/tariffi Nimike Paino Indeksi/tariffi KHI01 10 TUKKU/Yht 10 KHI03 6 RKI 10 KHI05 5 KYKI 10 KH061 5 KHI 10 KHI072 10 MAKU 5 KHI091-092 5 KHI043-045 5 KHI095 6 ATI/Valtio 20 KHI121 5 ATI/Kunta 30 KHI 30 YHTEENSÄ 100 DL 6 TUKKU DM 6 TUKKU DN 6 TUKKU YHTEENSÄ 100 Valtiokori4 Korjaus ja kunnossapitopalvelut Valtiokori7 Koneet ja laitteet Nimike Paino Indeksi/tariffi Nimike Paino Indeksi/tariffi KYKI 35 DK 30 TUKKU KHI043-045 15 DL 40 TUKKU ATI700 50 DM 30 TUKKU YHTEENSÄ 100 YHTEENSÄ 100 KHI = Kuluttajahintaindeksi TUKKU =Tukkuhintaindeksi, DK=Koneet ja laitteet, DL=Sähkötekniset tuotteet, DM=kulkuneuvot ATI = Ansiotasoindeksi MAKU = Maarakennuskustannusindeksi RKI = Rakennuskustannusindeksi KYKI = Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

18 LIITE 5. VALTION SIIRTOMENOT VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN 2. SIIRTOMENOT 19 968 033 395,36 2.1 Siirtomenot kunnille 6 443 226 277,27 2.1.1 Yleishallinto 570 015 437,15 26 80 31 Valtionosuudet 4 390 000,00 26 97 31 Kuntien yleinen valtionos. ja verotuloihin perustuvat tasaus 165 119 511,00 26 97 32 Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako 7 932 101,77 26 97 34 Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus 47 092 000,00 26 97 35 Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta 3 260 606,19 28 39 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu 164 789 257,77 28 39 31 Verohyvitys 11 848 146,00 30 51 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki 2 316 684,59 30 51 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 5 709 000,00 32 40 31 Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä 5 860 000,00 34 06 30 Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille 77 590 417,49 34 06 31 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoim. järjestäm. 2 714 503,20 34 07 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden 8 213 995,28 toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin 34 07 31 Syrjinnän vastainen toiminta 100 000,00 34 07 63 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 61 193 213,86 35 20 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjauk. 1 886 000,00 2.1.2 Opetustoimi 2 741 901 070,27 29 20 30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen 321 012 497,00 käyttökustannuksiin 29 40 30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuk. käyttökust. 1 666 110 306,38 29 40 34 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä 74 470 000,00 ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin 29 60 30 Valtionosuus ja -avustus ammat. koulutuksen käyttökust. 388 136 736,58 29 60 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen 99 819 564,31 29 69 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 72 856 694,00 29 69 31 Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen 107 495 272,00 29 69 34 Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 12 000 000,00 2.1.4 Kulttuuritoimi 48 677 900,00 29 90 30 Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökust. 28 718 000,00 29 90 31 Valtionos. ja -avust. teattereiden ja orkestereiden käyttökust. 5 270 000,00 29 90 32 Valtionosuudet ja -avustukset museoille 1 969 000,00 29 90 33 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan 6 721 358,00 29 90 34 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 5 999 542,00 2.1.6 Sosiaali- ja terveystoimi 3 082 631 869,85 33 23 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon 2 614 976,82 33 32 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenh. käyttökust. 2 855 151 561,00 33 32 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin 15 934 082,00 33 32 32 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain 48 670 672,00 mukaiseen tutkimustoimintaan 33 32 33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta 73 455 327,47 aiheutuviin kustannuksiin 33 32 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista 2 243 252,56 aiheutuviin kustannuksiin 33 32 35 Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjes- 37 462 000,00

telmän menoihin 33 32 36 Valtionav. kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 16 030 000,00 33 32 37 Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palvel. 4 699 998,00 33 32 38 Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon sekä tartuntatautien 8 070 000,00 hoitovalmiuden parantamiseen 33 32 39 Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 3 000 000,00 33 33 31 Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi 300 000,00 33 33 32 Valtionavustus kunnille syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin 15 000 000,00 2.2 Siirtomenot elinkeinoelämälle 2 747 977 717,61 2.2.1 Maa- ja metsätalouden tuet 2 331 301 454,18 30 01 41 Eräät korvaukset 1 932 944,35 30 01 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen 524 633,07 30 01 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheutt. vahinkojen korvaaminen 841 000,00 30 01 49 Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen 2 930 000,00 30 12 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 608 620 000,00 30 12 43 EU-tulotuki 446 950 760,41 30 12 44 Satovahinkojen korvaaminen 3 400 000,00 30 12 45 Maatalouden ympäristötuki 305 900 000,00 30 12 46 Luonnonhaittakorvaus 417 673 000,00 30 13 42 Luopumiskorvaukset 63 044 419,47 30 13 43 Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen 4 702 000,00 30 13 44 Laatujärjestelmien kehittäminen 1 513 000,00 30 13 47 Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki 86 970 000,00 30 13 48 Puutarhatalouden erityistoimenpiteet 32 657,80 30 14 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 23 550 962,27 30 15 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 11 168 000,00 30 15 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä 6 540 408,88 varoilla 30 15 45 Valtionapu 4H-toimintaan 4 520 000,00 30 31 42 Valtionapu metsätal. edistämis- ja valvontaorganisaatioille 43 750 000,00 30 31 43 Eräät korvaukset 267 422,26 30 31 44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 69 151 992,79 30 31 45 Metsäluonnon hoidon edistäminen 4 405 000,00 30 41 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 4 831 586,86 30 41 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 2 300 000,00 30 41 43 Porotalouden edistäminen 1 564 000,00 30 51 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 214 053,10 33 20 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista 13 403 761,52 33 57 40 Valtion korvaus maatalousyrit. lomituspalv. kustannuksiin 186 100 000,00 33 57 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 14 499 851,40 2.2.2 Muut elinkeinotuet 416 676 263,43 31 32 40 Lastialusten hankintojen tukeminen 550 665,99 31 32 41 Ulkomaanliik. kauppa-alusluet. merkit. lastial. ja kolman. maiden 40 307 278,00 välillä liiken. matkustaja-alusten kilpailued. turv. 31 32 42 Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten 26 613 463,00 turvaaminen 31 32 44 Saaristoliikenteen avustaminen 286 000,00 31 52 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpit. 1 000 000,00 31 52 43 Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä 4 575 000,00 31 60 42 Valtionavustus koulutuksesta 841 000,00 31 72 42 Sanomalehdistön tuki 12 614 000,00 31 99 40 Eräät valtionavut 782 000,00 23 99 59 Avustus kansainvälisen teknologiapalkinn 2 000 000,00 25 30 50 Yksityisille oikeusavustajille maksettav 30 238 342,95 32 20 40 Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen 131 246 203,92 19

32 20 41 Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen 6 005 000,00 32 30 40 Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointituki 2 000 000,00 32 30 41 Toimintatuki Finnvera Oyj:lle 336 000,00 32 30 42 Finnvera Oyj:n korkotuet 20 510 367,18 32 30 43 Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset 17 007 216,90 32 30 44 Alueellinen kuljetustuki 3 609 513,00 32 30 45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 17 227 350,00 32 30 47 Valtionavustus kehittämispalvelutoim. ja eräille yhteisöille 3 561 000,00 32 30 48 Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 1 819 033,84 32 50 40 Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen 14 094 510,00 32 50 41 Avustus ulkomaankauppaa edist. järjestöille ja Finpro ry:lle 23 596 000,00 32 60 40 Energiatuki 19 468 236,11 32 60 41 Avustus koelaitoksen rakentamiseen 9 600 000,00 32 60 45 Energiainvestointien korkotuki 11 925,09 35 20 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset 44 824,93 26 98 43 Maakunnan kehittämisraha 19 800 000,00 28 39 40 Arpajaisveron tuoton palautt. Ahvenanmaan maakunnalle 2 270 033,98 28 82 44 Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille 4 466 707,00 29 90 40 Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle 194 591,54 2.3 Siirtomenot kotitalouksille (osa 50-sarjasta) 7 011 878 902,87 2.3.1 Asumistuki 430 000 000,00 35 30 54 Asumistuki 430 000 000,00 2.3.2 Työttömyysturva 1 813 767 047,85 33 17 50 Valtionosuus työttömyyskassoille 562 000 000,00 33 17 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva 95 700 000,00 33 17 53 Valtionos. työttömän omaeht. koulutuk. toimeentuloturvasta 3 612 292,97 33 17 54 Valtionosuus aikuiskoulutustuesta 15 174 095,81 34 06 50 Työvoimapol. aikuiskoulut. osallist. opintososiaaliset edut 118 094 438,81 34 06 52 Työmarkkinatuki 995 478 372,79 34 99 50 Palkkaturva 23 707 847,47 2.3.3 Opintotuki 732 862 650,09 29 70 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki 26 117 711,65 29 70 55 Opintoraha ja asumislisä 663 138 216,02 29 70 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki 16 590 114,54 29 70 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen 1 460 000,00 29 70 59 Lukioiden ja ammatillisten oppilait. opiskelij. koulumatkatuki 25 556 607,88 2.3.4 Eläkkeet 1 618 493 610,25 33 16 50 Yleinen perhe-eläke 39 716 246,00 33 19 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista 32 828 486,03 33 19 51 Valtion osuus maatalousyrit. eläkelaista johtuvista menoista 403 800 000,00 33 19 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista 46 581 641,00 33 19 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista 989 648 698,30 33 21 52 Rintamalisät ja asumistuki 105 918 538,92 2.3.5 Sairausvakuutus 727 950 412,27 33 18 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista 727 950 412,27 2.3.6 Muut siirtomenot kotitalouksille 1 688 805 182,41 25 01 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset 10 468 718,02 28 07 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 34 981 062,41 29 90 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille 10 212 707,79 33 15 51 Äitiysavustus ja valtion tuki kansainv. lapseksiottamiseen 10 935 000,00 33 15 52 Lapsilisät 1 350 700 000,00 33 15 53 Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet 774 908,58 33 22 50 Sotilasvammakorvaukset 252 788 960,37 33 22 51 Valtion korvaus partisaanien uhreille 1 000 000,00 20