Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen valtionhallinnossa - Yhteispohjoismaisen tutkimuksen tuloksia ja suosituksia

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen valtionhallinnossa - Yhteispohjoismaisen tutkimuksen tuloksia ja suosituksia

Sisältö SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO POHJOISMAISSA 1 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISEN TUOMA HYÖTY 2 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISEN MALLI 4 SUOSITUKSIA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISEN SOVELTAMISEEN 6 1.1.1 Menetelmät ja tavoitteet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ydintoiminnoissa 6 1.1.2 Tavoitteet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ydintoiminnoissa 7 1.1.3 Valtavirtaistamisen välineet 7 1.1.4 Tulokset ja vaikutukset ja niiden dokumentointi 8 LISÄTIETOA 10 1

Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjoismaissa Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijämaita. Niin naisten ja miesten kuin tyttöjen ja poikienkin asema Pohjoismaissa on ollut hyvin tasa-arvoinen moneen muuhun maahan verrattuna. Se on ollut nähtävissä koulutusjärjestelmässä, työmarkkinoilla, poliittisessa järjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Se näkyy myös siinä, että Pohjoismaat ovat sijoittuneet korkealle naisten ja miesten tasa-arvoa mittaavassa "Global Gender Gap -indeksissä. Islanti on jo viitenä peräkkäisenä vuonna ollut mittauksen kärkimaa 1. Vaikka Pohjoismaat ovat pärjänneet kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa hyvin, työtä sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen soveltamiseksi on silti tärkeä jatkaa, sillä naisten ja miesten tarpeet ja käyttäytyminen ovat erilaisia, mikä voi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa hyödyntää omia resursseja täysimääräisesti yhteiskunnassa ja jokapäiväisessä elämässä. Julkisen sektorin ydintoiminnot Käsite ydintoiminnot kattaa kaikki ne toiminnot, joita julkinen sektori tarjoaa kansalaisille. Julkisen sektorin ydintoimintoihin kuuluvat mm. seuraavat erityistehtävät: Ennalta ehkäisevä terveydenhoito Pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito Kulttuurialan avustusten myöntäminen Hoitokotien palvelut Lastenhoito Julkinen liikenne ja teiden ylläpito Julkiset työvoimapalvelut Koulutustoimet Tässä kirjasessa esitellään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta saatuja tutkimustuloksia valtionhallinnon ydintoiminnoissa eri Pohjoismaissa. Tutkimuksen alullepanijana on toiminut Tanskan lapsi-, tasa-arvo-, integraatio- ja sosiaaliministeriö, ja sen tarkoituksena on ollut hankkia tietoa siitä, miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen toteutuu käytännössä valtionhallinnon eri politiikka-aloilla, ohjelmissa ja ydintoiminnoissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta. Tutkimuksen on suorittanut Oxford Research. Tutkimus perustuu Pohjoismaiden ministeriöille lähetettyyn kyselylomakkeeseen sekä analyysiin yhteensä yhdestätoista sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen liittyvästä hyvästä käytänteestä valtionhallinnossa Pohjoismaissa 2. Tässä yhteydessä ydintoiminnoilla tarkoitetaan lakiehdotuksia, ohjelmia, toimenpiteitä ja kampanjoita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan sitä, miten sukupuolinäkökulma voidaan valtavirtaistaa osaksi ydintoimintoja valtavirtaistamisen menetelmää soveltamalla sekä millaisia tuloksia ja vaikutuksia sillä on. Esittelemme tulosten pohjalta erilaisia suosituksia, joiden toivotaan toimivan myös innoituksena sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistämiseksi valtionhallinnossa. Tavoitteena on saada päätöksentekijät ja käytännön toimijat nostamaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen liittyviä kysymyksiä entistä vahvemmin esiin valtionhallinnon eri ydintoiminnoissa. Aluksi avaamme käsitteen sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen merkitystä. 3 Sen jälkeen kerromme niistä hyödyistä, joita valtionhallinnossa voidaan saavuttaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tutkimustulosten mukaisesti. Esittelemme myös tasa-arvotyön mallin, jota soveltamalla valtavirtaistamisessa voidaan päästä optimaaliseen tulokseen. Lopuksi esittelemme myös esimerkkejä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta valtionhallinnossa sekä annamme suosituksia siitä, miten työhön on hyvä tarttua. 1 Maailman talousfoorumi (WEF), 2013, Global Gender Gap -raportti 2013. 2 Ks. Lisätietoa. 3 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen määritellään kaikissa Pohjoismaissa Euroopan neuvoston määrittelyn mukaisesti, ks. http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/equality/03themes/gender-mainstreaming/index_en.asp 1 1

SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN MITÄ SE TARKOITTAA? Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on lähestymistapa, jossa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen sellaiseen toimintaan julkishallinnossa ja suunnittelussa, jossa sillä on vaikutusta. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa on kyse tietoihin perustuvista poliittisista päätöksistä ja ydintoimintojen valmistelusta sukupuolinäkökulma huomioiden kaikilla politiikka-aloilla. Kun tasa-arvon edistämisen tavoite on osa lainsäädäntöä ja konkreettista toimintaa, pohditaan esimerkiksi sitä antavatko sukupuolten väliset erot tietyllä alalla aihetta erityistoimille tai toimien suunnittelulle niin, että ne suunnataan tietylle kohderyhmälle. Sukupuolinäkökulmaan on usein tarpeen liittää myös muita näkökulmia, kuten koulutus, aviosääty, etnisyys ja ikä. Sillä tavoin kohderyhmästä voidaan muodostaa kyllin kattava kuva ja luoda pohja toimenpiteiden suuntaamiselle riittävällä tavalla. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta käytetään tanskaksi termiä ligestillingsvurdering, ruotsiksi termiä integrering av könsperspektiv/jämställdhetsintegrering islanniksi termiä kynjasamþætting/kønsintegrering ja norjaksi termiä sektoransvar for integrering av kjønnslikestilling.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tuoma hyöty Tutkimus osoittaa, että valtionhallinnossa voidaan saavuttaa tuloksia ja parantaa ydintoimintojen laatua mahdollistamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Tämä edistää tasa-arvoa, mutta edellyttää että toimijat ottavat valtavirtaistamisen osaksi työtään. Ydintoimintojen laatu Ydintoiminnoissa heijastuu sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, mikä lisää laatua. Yhtäläiset mahdollisuudet Ydintoimintojen parempi laatu tarkoittaa, että tarjottuja toimenpiteitä voidaan kehittää niin, että ne huomioivat sukupuolten väliset erot. Tämä edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia naisille ja miehille. Lisääntynyt sukupuolten tasaarvo Yhtäläiset mahdollisuudet johtavat suurempaan tasaarvoon, sillä silloin niin naisilla kuin miehilläkin on paremmat mahdollisuudet toimia itsenäisesti sukupuolestaan riippumatta. Toimenpiteitä suunniteltaessa on tarpeen pohtia sitä, mitä ja miten paljon resursseja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle varataan. Resurssit voivat olla esimerkiksi siihen korvamerkittyä taloudellista tukea, käytettäviä työtunteja tai ulkopuolista tukea. Tutkimus osoittaa, että niin rajallisilla kuin huomattavillakin resursseilla on mahdollista saada aikaan tuloksia olipa kyseessä taloudellinen tuki, käytetyt työtunnit tai ulkopuolinen tuki. On kuitenkin tärkeä muistaa, että odotusten ja käytettävissä olevien resurssien tulee olla jokseenkin samalla tasolla. 3 3

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen malli Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle on laadittu malli hyvien käytänteiden pohjalta tehdyn tutkimuksen perusteella. Malli osoittaa, miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen eri vaiheet liittyvät ja myös vaikuttavat toisiinsa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen malli Dokumentaatio Tulokset/ vaikutukset Välineet Tasaarvopolitiikka Tasa-arvotavoitteet Valtavirtaistamisen ensimmäinen vaihe on sukupuolieroihin ja -kysymyksiin liittyvän tiedon dokumentaatio. Tieto voi pohjautua joko kvantitatiiviseen tai kvalitatiiviseen tutkimukseen ja sitä käytetään tasa-arvoanalyysin tekemiseen. Tasa-arvoanalyysissä tietoa analysoidaan pohtimalla sitä, liittyvätkö erot sellaisiin edellytyksiin, tilanteisiin ja miesten/poikien tai naisten/tyttöjen tarpeisiin, jotka on syytä huomioida ydintoimintoja eli toimenpiteitä, lakiesityksiä, kampanjoita ym. laadittaessa. Sukupuolella voi olla merkitystä sellaisissakin tapauksissa, missä se ei ole näkyvää tai ilmeistä. Tasa-arvoanalyysien ansiosta voidaan näin parantaa toimenpiteiden yleistä laatua. Dokumentaation pohjalta laaditaan politiikkasuosituksia. Näin tietyn alan politiikka voidaan valmistella hyvin dokumentoidulta pohjalta. Kun politiikat on laadittu, yksityiskohtaisten tavoitteiden muotoileminen on helpompaa. Selkeiden tavoitteiden ja niitä mittaavien indikaattoreiden luominen on tärkeää, jotta sukupuolinäkökulma ja sen valtavirtaistaminen voidaan huomioida eri aloitteissa. Tavoitteiden avulla toimenpiteet voidaan suunnata niin, että niillä on oikeanlainen vaikutus. Lisäksi ne auttavat mittaamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tuloksia ja vaikutuksia ja tekemään niiden pohjalta johtopäätöksiä sekä dokumentoimaan tulokset ja vaikutukset.

Mallin neljäs vaihe on välineet (työkalut). Niiden kehittäminen ja käyttö on tärkeää, jotta voidaan olla varmoja siitä, että julkishallinnon työntekijöillä on vaadittava osaaminen toteuttaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Välineitä ovat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutus, toiminta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täytäntöönpanemiseksi sekä konkreettiset työkalut työn edistämiseksi. Viides vaihe koostuu tuloksista ja vaikutuksista. Jotta ydintoiminnoissa päästään tuloksiin (parempi laatu) ja onnistutaan valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulma osaksi tiettyä toimintaa, mallin edelliset vaiheet tulee toteuttaa kunnolla. Tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvopolitiikka on laadittu, tavoitteet ja indikaattorit on määritelty ja että julkishallinon työntekijöillä on käytössään tarvittavat välineet ja osaaminen viedä valtavirtaistamista eteenpäin. Jos nämä osatekijät ovat kunnossa ja prosessia noudatetaan, ministeriöt ja valtionhallinnon toimijat tulevat tutkimuksen mukaan pääsemään valtavirtaistamisessa tuloksiin. Mallin viides vaihe on (jälleen) dokumentaatio, sillä on ensiarvoisen tärkeää, että tietyllä toimenpiteellä saavutetut tulokset ja vaikutukset dokumentoidaan niin, että saadaan tietoa esimerkiksi työmarkkinoiden sukupuolittumisesta. Tätä tietoa voidaan puolestaan käyttää aktiivisesti sukupuolianalyysien laadinnassa esimerkiksi uusien aloitteiden käynnistyksen yhteydessä. Valtavirtaistamisen malli vaikuttaa valtionhallinnossa ydintoimintojen parempaan laatuun sekä sukupuolten välisen tasa-arvon parempi toteutuminen. Mallin avulla sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa voidaan päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. 5 5

Suosituksia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen soveltamiseen Seuraavassa esittelemme suosituksista ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sukupuolinäkökulma voidaan valtavirtaistaa mallin mukaisesti. Suositukset ja konkreettiset esimerkit ovat tulosta tutkimusanalyysista. Konkreettiset esimerkit ovat myös hyviä käytännön esimerkkejä siitä, miten valtavirtaistamista toteutetaan valtionhallinnossa. 1.1.1 Menetelmät ja tavoitteet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ydintoiminnoissa Tietylle politiikka-alueelle tai siihen sisältyville aloille laadittu tasa-arvopolitiikka osoittaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on poliittisesti tärkeä asia. Ja koska asia on nostettu poliitikkojen toimesta esiin, antaa se omalta osaltaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle vahvemman mandaatin. Politiikat luovat yleiset puitteet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle ministeriöissä, mukaan lukien ydintoimintojen valtavirtaistaminen. Asian painottaminen poliittisesti tarkoittaa myös sitä, että käytettävissä olevia resursseja on aiempaa enemmän. Esimerkit hyvistä käytännöstä osoittavat, millaista vaikutusta yleisellä politiikalla ja tietyllä toimenpiteellä voi olla. Hyvä käytäntö esimerkki Islannin Gender budgeting -hanke osoittaa, että sukupuolinäkökulman järjestelmällinen sisällyttäminen valtionhallinnon budjettiprosesseihin voi johtaa resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen ydintoimintojen paremman laadun kautta. Gender budgeting on osa Islannin hallituksen tasa-arvopolitiikan täytäntöönpanoa. Toimenpide tarkoittaa, että kaikki maan ministerit ja valtionhallinnon organisaatiot osallistuvat järjestelmälliseen rakentelliseen budjettityön muutosprosessiin, jossa pureudutaan siihen, miten budjetit voivat osaltaan luoda epätasa-arvoa sukupuolten välille. Gender budgeting -hankkeessa analysoidaan ja tarkastellaan nykytilannetta ja tehdään sen perusteella tarvittavia muutoksia. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on tehdä sellaisia muutoksia julkiseen talouteen, jotka edistävät sukupuolinäkökulmaa. Projektissa kaikki ministeriöt nostivat esiin yhden ongelmaalan, jolla niiden mielestä esiintyy sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tällä tavoin pyritään saamaan aikaan kattava käsitys ja analyysi niistä politiikka-aloista, joilla on merkittävä vaikutus sukupuolten asemaan sekä niistä aloista, joilla politiikkaa ja resurssien jakamista tulee harkita uudestaan. Analysoimalla sukupuolten välisiä taloudellisia epätasa-arvotekijöitä ja sitä, miten julkinen talous ja varojen jako vaikuttaa niihin, sukupuolia syrjivät olosuhteet tuodaan samalla näkyviksi ja niihin voidaan puuttua. Tämä ennaltaehkäisee syrjintää ja varmistaa resurssien mahdollisimman hyvän käytön, sillä resurssit voidaan kohdistaa tietyille kohderyhmille/sille sukupuolelle, joka hyötyy panostuksesta enemmän. Politiikkojen suhteen suosittelemme seuraavaa: Eri politiikka-aloille tulee laatia tasa-arvopoliitikoita. Näin tasa-arvotyölle luodaan yleiset puitteet ja tasoitetaan tietä tasa-arvotyön entistä vahvemmalle oikeutukselle.

1.1.2 Tavoitteet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ydintoiminnoissa Varsinaisen tasa-arvopolitiikan laatimisen ohella suositellaan myös konkreettisten tavoitteiden asettamista ja mittaustyökalujen käyttöönottoa tulosten arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi. Tavoitteet voivat olla hyvinkin konkreettisia, esim. että miespuolisten varhaiskasvattajien osuutta tulee lisätä 20 prosentilla. Tästä hyvä esimerkki on alla oleva hyvä käytäntö. Tavoitteet voivat olla myös vähemmän konkreettisia, ja silti niillä voi olla sama tehtävä kuin mitattavissa olevilla tavoitteilla. Sukupuolinäkökulmaa edistävä konkreettinen mittari voi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa olla se, että alan koulutukseen on hakenut enemmän miehiä kuin edellisenä vuonna tai että päiväkodeissa työskentelee enemmän miehiä kuin aikaisemmin. Esimerkki osoittaa, miksi tavoitteiden asettaminen on tärkeää valtavirtaistamistyössä. Hyvä käytäntö esimerkki Päiväkotihenkilöstön osaamisen vahvistaminen tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä julkishallinnossa on esimerkki Norjasta. Se osoittaa, että tavoitteiden asettaminen on tasa-arvon edistämistyön tuloksellisuuden kannalta tärkeää. Eräs konkreettinen esimerkki tästä on se, että miespuolisia varhaiskasvattajia tulee olla vähintään 20 prosenttia päiväkotien henkilökunnasta. Toinen tavoite on se, että päiväkodit oppimisympäristönä edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tässä tapauksessa kyse on siis sekä konkreettisista ja mitattavissa olevista että yleisemmän tason tavoitteista. Konkreettinen tavoite siitä, että miespuolisten varhaiskasvattajien osuus päiväkotien henkilökunnasta on vähintään 20 prosenttia tarkoittaa, että todellista tilannetta verrataan koko ajan asetettuun tavoitteeseen. Näin on myös helppo nähdä onko tavoite saavutettu. Tavoitteiden suhteen suosittelemme seuraavaa: Asetetaan konkreettisia tavoitteita ja luodaan mittareita niin, että tasa-arvon edistämistoimien tuloksia ja vaikutuksia voidaan mitata. 1.1.3 Valtavirtaistamisen välineet Vakiintuneet tasa-arvotyön menettelytavat ja välineet auttavat kehittämään ja juurruttamaan valtavirtaistamisen osaksi ministeriöiden työtä. Vakiintuneiden menettelytapojen ja välineiden avulla työntekijöiden on helpompi sisällyttää sukupuolinäkökulma osaksi omaa työtään. Lisäksi vakiintuneet välineet edesauttavat pitämään tasaarvokysymystä esillä ministeriöiden työssä. Tasa-arvoa edistävää valtavirtaistamistyötä tekevillä työntekijöillä tulee olla myös työhön vaadittava osaaminen. Siksi on tärkeää, että kaikille työhön osallistuville tarjotaan siihen koulutusta. Koulutusta/valmennusta on tarjottava tasa-arvoanalyysien tekemiseen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Yksi osa prosessia voisi olla myös se, että työntekijät saavat tasa-arvokoulutusta, jotta he voivat luoda yhteisen pohjan ja näkemyksen valtavirtaistamisen merkityksestä. Tasa-arvotyön yksiköt tai tasa-arvoasiantuntijat (esim. ministeriöissä) voivat omalta osaltaan edistää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toimimalla neuvonantajina ja tarjoamalla siten valtionhallinnon työntekijöille tarvittavaa osaamista. 7 7

Oheinen esimerkki osoittaa, millaisia välineitä Suomi on kehittänyt sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Hyvä käytäntö esimerkki Suomen strategiasuunnitelma sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja terveysongelmien torjumiseksi sisältää myös suosituksia siitä, miten tasa-arvonäkökulma voidaan huomioida lakiehdotuksia ja budjetteja laadittaessa, tulosohjauksessa ja aloitteiden suunnittelussa, mukaan lukien tilastotietojen ja muun tiedon tuottaminen. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on myös osa ministeriöiden työntekijöilleen antamaa koulutusta. Lisäksi tarjolla on ohjekirja, joka sisältää ohjeita valtavirtaistamisesta ja sukupuolieroihin liittyvän tiedon hyödyntämisestä. Ohjekirja on tasa-arvotyön apuväline ministeriöissä. Valtavirtaistamisen välineiden suhteen suosittelemme seuraavaa: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toteuttaville työntekijöille tarjotaan tasaarvokoulutusta ja koulutusta ydintoimintojen valtavirtaistamiseen, sillä valtavirtaistamistyö vaatii tiettyä osaamista. Luodaan ja sovelletaan metodeja, välineitä ja menettelytapoja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle ydintoiminnoissa, sillä se takaa sen, että valtavirtaistaminen sisällytetään osaksi koko ministeriön toimintaa. Keskeiset tasa-arvotyön toimijat otetaan aktiivisesti mukaan neuvonantajiksi vauhdittamaan ministeriöissä tehtävää valtavirtaistamistyötä. Tämä auttaa varmistamaan sen, että ministeriöissä on vaadittavaa osaamista toteuttaa valtavirtaistamistyötä. 1.1.4 Tulokset ja vaikutukset ja niiden dokumentointi On tärkeää dokumentoinnin avulla valottaa sitä, miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on vaikuttanut tietyn toimenpiteen tuloksiin ja vaikutuksiin. Mikäli valtavirtaistamisen tuloksena käy ilmi, että sukupuolella on merkitystä, on tärkeää dokumentoida toimeenpiteen tulokset ja vaikutukset suhteessa sukupuolten väliseen tasaarvoon. Näin tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa poliitikkojen, toimintasuunnitelmien ja konkreettisten toimien kehittämisessä. Sukupuolisegregaation esiin nostavan tiedon käyttö on myös hyvin tärkeää aloitteiden suuntaamiseksi oikein. Kun tietty aloite pohjaa dokumentaatioon, aloite on jo yksin sitä kautta legitiimi pohjaahan se dokumentoituun tietoon. Legitimiteettiä luodaan myös sisällyttämällä sukupuolinäkökulma mahdollisimman laajasti aloitteiden, politiikkojen, toimintasuunnitelmien ym. kehittämiseen. Siksi on erittäin tärkeää, että hankitaan jatkuvasti tietoa, joka tuo sukupuolisidonnaisia eroavaisuuksia näkyviksi esimerkiksi käytöksen, tarpeiden ja mieltymysten suhteen sekä nostaa esiin tiettyjen toimenpiteiden edut ja vaikutukset, jotka voivat toimia alustana tuleville toimenpiteille. Oheinen esimerkki osoittaa, miten erään kampanjan kohderyhmä on valittu nimenomaan sukupuolisegregaatiota tutkivan tiedon avulla.

Hyvä käytäntö esimerkki Tanskalaiseen Herrefedt! -avaimenreikäkampanjaan sisältyi sukupuolianalyysi naisten ja miesten terveydestä ja syömistottumuksista. Analyysin kautta kampanja haluttiin kohdistaa oikealle kohderyhmälle eli 35-vuotiaille tai sitä vanhemmille miehille, joilla ei ollut ammatillista pätevyyttä tai jotka olivat heikosti koulutettuja. Niin kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinenkin dokumentaatio osoittaa, että kyseisellä ryhmällä on heikompi terveys muihin yhteiskuntaryhmiin verrattuna. Lisäksi avaimenreikämerkki ei ollut kohderyhmälle kovin tuttu. Kampanjan tarkoituksena oli rohkaista kohderyhmää ostamaan terveellisempää ruokaa ja tekemään tervellisempiä valintoja. Kampanjan nimeksi valikoitui "Herrefedt!', jolla toivottiin herättävän miesten kiinnostunus. Kampanjankuvassa on isoa keittiöveistä puristava käsi. Värimaailma on tumma, sillä tutkimukset ovat osoittaneet nimeomaan tummien värien vetoavan miehiin ja herättävän heidän mielenkiintonsa. Kampanjan yhteydessä eri puolilla Tanskaa järjestettiin tapahtumia, joissa esim. mieskokki teki ruokaa avaimenreikätuotteilla. Näin toimittiin siksi, että kohderyhmän miehiin oli tärkeä saada yhteys samalla kun he olivat haastava kohderyhmä. Kampanja on hyvä esimerkki erilaisista huomioitavista taustaseikoista. Tässä tapauksessa kampanja oli suunnattu ensisijaisesti miehille. Se toi myös hyvin esille sen, miten sukupuolinäkökulma on otettu mukaan kaikkeen kampanjamateriaaliin ja tapahtumiin. Lisäksi kampanja on hyvä esimerkki vain toiseen sukupuoleen kohdistetusta aloitteesta samalla kun kuitenkin pyrittiin huolehtimaan siitä, ettei toista sukupuolta (naisia) unohdeta, vaan heidätkin huomioidaan kampanjamateriaalin laadinnassa. Kun viestintämateriaali on laadittu tiettyä kohderyhmää silmällä pitäen, aineisto voidaan kohdistaa terävämmin ja näin saavuttaa koko kohderyhmä paremmin. Näin resurssien käyttö on optimaalista. Tasa-arvonäkökulman huomioiminen viestintämateriaalissa voi myös tuoda näkyväksi sen, että myös viranomaiset pyrkivät edistämään tasa-arvoa. Tuloksien ja vaikutusten suhteen suosittelemme seuraavaa: Sukupuolieroja esiin nostavaa tietoa kerätään. Esimerkiksi valtionhallinnon työntekijöiden raportoidessa työstään myös tasa-arvotyön tulokset ja vaikutukset tuodaan esiin. Sukupuolieroja esiin nostavaa tietoa tulisi käyttää alustavan analyysin laadinnassa ennen varsinaisia toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa sukupuolinäkökulman sisällyttäminen toimenpiteisiin, mikä puolestaan parantaa ydintoimintojen laatua. Valtavirtaistamisen tulokset ja vaikutukset tulee dokumentoida. Se voi omalta osaltaan tuoda näkyväksi sen, että ministeriöiden toimenpiteet myötävaikuttavat sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Valtavirtaistamisen tulokset ja vaikutukset tulee tehdä entistä enemmän näkyviksi ja viestiä keskeisille sidosryhmille. Tämä pätee usealla eri tasolla: poliittisella tasolla, johtotasolla ja työntekijätasolla sekä suhteessa kansalaisiin ja sidosryhmiin. Tämän esille nostaminen auttaa tukemaan työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. 9 9

Lisätietoa Lisätietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista löytyy tanskankielisestä raportista Kortlægning af good practice og effekter i de offentlige myndigheders arbejde med ligestillingsvurdering på udvalgte serviceområder - statsligt niveau. Raportti on laadittu Oxford Researchin toimesta syyskuussa 2014. Tutkimus sisältää analyysin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta valtionhallinnon työntekijöiden keskuudessa Pohjoismaissa ja se perustuu 1) kaikille Pohjoismaiden ministeriöille lähetettyyn kyselykaavakkeeseen, ja 2) analyysiin yhteensä yhdestätoista sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen liittyvästä hyvästä käytänteestä valtionhallinnossa Pohjoismassa. Lisäksi analyysi perustuu arvioon kunkin maan poliittisista, oikeudellisista, taloudellisista ja kulttuurisista ominaispiirteistä, jotka vaikuttavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen Pohjoismaissa. TANSKA NORJA RUOTSI SUOMI BRYSSEL Oxford Research A/S Oxford Research AS Oxford Research AB Oxford Research Oy Oxford Research Falkoner Allé 20 Østre Strandgate 1 Norrlandsgatan 11 Helsinki: C/o ENSR 2000 Frederiksberg 4610 Kristiansand 103 93 Stockholm Fredrikinkatu 61a, 6krs. 5. Rue Archiméde Danmark Norge Sverige 00100 Helsinki, Suomi Box 4, 1000 Brussels Tel: (+45) 3369 1369 Tel: (+47) 4000 5793 Tel: (+46) 08 240 700 www.oxfordresearch.fi www.oxfordresearch.eu office@oxfordresearch.dk post@oxford.no office@oxfordresearch.se office@oxfordresearch.fi office@oxfordresearch.eu