PF-ERILLISVALINTA 25.5.2011 MALLIVASTAUKSET BIOFARMASIA 1. Pohdi, missä tilanteissa ruoalla on merkitystä peroraalisen lääkityksen onnistumisessa? Milloin ongelmia voi erityisesti syntyä? 5 p Ruoka voi vähentää tai hidastaa imeytymistä, mutta myös tehostaa sitä nopeuttamalla tai suurentamalla imeytynyttä määrää. Lääkkeen ottaminen ruokailun yhteydessä voi vähentää haitallisia vaikutuksia (esim. mahaärsytys), mutta hoitovaste voi heiketä samalla. Ruoan vaikutus erityyppisiin lääkevalmisteisiin voi vaihdella huomattavasti, erityisesti säätövalmisteilla ruoka voi vaikuttaa yllättävästi. Enterovalmisteet voivat kertyä mahaan, jos ruokaa nautitaan useita annoksia. Näin voi mahaan kertyneistä yksiosaisista kalvopäällystetyistä valmisteista niiden siirtyessä mahasta ohutsuoleen vapautua suuri annos lääkeainetta. Ruoalla on merkitystä erityisesti, jos lääkeaineen terapeuttinen alue on kapea, lääkeaineella on runsas alkureitin metabolia tai imeytyminen on paikkaspesifiä, johon liittyy aktiivinen mekanismi). Maitotuotteiden sisältämä kalsium muodostaa kelaatteja monien lääkeaineiden kanssa, jolloin imeytyminen estyy tai vähenee. Greippimehu inhiboi lääkeaineiden metaboliaa, jonka seurauksena lääkeaineen pitoisuus elimistössä kasvaa. Ruoka vaikuttaa mahan ph-arvoon, joka voi vaikuttaa lääkeaineiden liukenemiseen, esim. ph:n noustessa heikkojen happojen liukoisuus kasvaa. Ravinnon kuidut voivat sitoa lääkeaineita, kun taas rasvat voivat liottaa lääkeaineita. Monissa tapauksissa lääkeaine on hyvä nauttia tyhjään vatsaan n. 1-2 tuntia ennen ja jälkeen ruokailun, jotta sillä ei olisi vaikutusta lääkeaineiden tehoon. 2. Väittämät ovat oikein tai väärin. Rastita valitsemasi vaihtoehto. 5 p Väittämä Oikein Väärin Jakautumistilavuuden (V d ) määritelmä on A/C, jossa A = lääkeaineen pitoisuus elimistössä ja C = lääkeaineen pitoisuus plasmassa. Lääkeaineen optimimaalinen logp ohutsuolessa imeytymisen kannalta on 2,6 3,3. Uuttumissuhde kuvaa sitä osuutta lääkeaineesta, joka ei pääse ensikierron aikana maksan läpi systeemiseen verenkiertoon. Geneettisten tekijöiden vaikutuksessa HIV proteaasiestäjien keskushermostovaikutuksen voivat muuttua, jos MDR1 geeni on polymorfinen. Lääkeaineen kiteinen muoto on aina paremmin liukeneva kuin amorfinen.
Lääkeaineen biologinen hyväksikäytettävyys (BA) voidaan ilmaista kertomalla imeytynyt osa annoksesta alkureitin metabolian välttäneellä osalla annoksesta. Terapeuttinen samanarvoisuus merkitsee sitä, että lääkevalmisteet ovat biologisesti samanarvoisia. Lääkevalmisteen biofarmaseuttisilla ominaisuuksilla voidaan säädellä hoitomyöntyvyyttä. Osa lääkeaineista imeytyy hyvin paksusuolesta. Antasidit lisäävät joissain tapauksissa happamien lääkeaineiden hyötyosuutta. Lääkevalmisteiden biologisessa käytettävyydessä on vaihtelua riippuen siitä vuorokauden ajasta, jolloin ne on annosteltu. Kuumassa saunassa oleskelu voi nopeuttaa lääkeaineiden imeytymistä iholta esim. lääkelaastareista. Sarveiskalvon epiteeli rajoittaa tehokkaasti lääkeaineiden imeytymistä, koska sen uloimmissa solukerroksissa on tiiviit liitokset. Monet lääkeaineet voidaan saada imeytymään bukkaalisesti, mutta bukkaalisesti ei voida annostella pitkävaikutteisia valmisteita. Lääkevalmisteet voivat tarttua ruokatorveen ja aiheuttaa jopa syöpymiä, jos lääkeaineena on ärsyttävä aine, kuten kaliumkloridi. Happamat lääkeaineet voivat imeytyä jo mahasta, koska siellä ne ovat paastotilanteessa enimmäkseen ionittuneessa muodossa. Tablettien täyte- ja hajoitusaineiden valinnalla ei voida vaikuttaa juurikaan lääkeaineen eliminaationopeuteen. Transepidermaalisessa imeytymisessä lääkeaine kulkeutuu karvatuppien läpi ihon alempiin kerroksiin. Moniosaiset peroraaliset lääkevalmisteet ovat yleensä turvallisempi vaihtoehto kuin yksiosaiset valmisteet. Biolääkkeiden käyttöä rajoittavat niiden puutteelliset biofarmaseuttiset ominaisuudet, kuten huono imeytyminen
FARMAKOGNOSIA 1. Lääkekasvi on kasvi, jota käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin, esim. kamomillasaunio ja piparminttu. Rohdos on lääkkeelliseen tarkoitukseen kerätty kasvinosa, esim. kamomillankukka ja piparmintunlehti, tai myös eläimen osa. 2. a) Insuliini on määritelmän mukaan proteiini, koska se sisältää yli 50 aminohappoa. Peptidi tai polypeptidi sisältää aminohappoja enintään 50. b) Insuliinia voidaan 1) eristää naudan tai sian haimasta 2) tuottaa puolisynteettisesti, jolloin lähtöaineena on sian haimasta eristetty insuliini, jonka aminohappojärjestystä muutetaan vastaamaan ihmisen insuliinia 3) humaaniinsuliinia voidaan tuottaa rdna-tekniikalla joko bakteerissa tai hiivassa. 3. Paklitakselia tuotetaan puolisynteettisesti bakkatiini III:sta tai deasetyylibakkatiinista, jotka taas eristetään marjakuusen lehdistä. Vinkristiiniä ja vinblastiinia eristetään ruusutalvion lehdistä. Näistä voidaan myös muokata puolisynteettisesti vindesiiniä ja vinorelbiiniä. Etoposidia ja teniposidia tuotetaan puolisynteettisesti podofyllotoksiinista, jota eristetään jalkalehdestä. 4. a) saponiinit b) sydänaktiiviset glykosidit tai steroidit c) alkaloidit 5. a) sterolit, jotka ovat osa triterpeenien ryhmää. Terpeeni tai isoprenoidi ei ole tarpeeksi spesifinen vastaus. b) kalsitrioli eli 1,25-dihydroksikolekalsiferoli
FARMAKOLOGIA 1. Mainitse 4 lääkeainetta, jotka vaikuttavat nivelreuman taudin kulkuun (2 p) kultayhdisteet, klorokiini, siklosporiini, penisillinaami, eräät biologiset lääkkeet, eräät syöpälääkkeet 3. Mitkä seuraavista lääkeaineista ovat päävaikutukseltaan entsyymiestäjiä (2 p): a) asetyylisalisyylihappo on b) entakaponi on c) pratsosiini d) tamoksifeeni 4. Kuvaa yhdellä lauseella miten spironolaktoni alentaa verenpainetta (1 p) Estää verenpainetta kohottavan aldosteronin vaikutusta reseptoriinsa 5. Mainitse 2 lääkeainetta tai välittäjäainetta, joita MAO-entsyymit metaboloivat (1 p) dopamiini, noradrenaliini, 5-HT 6. Mikä betalaktaami soveltuu seuraavien taudinaiheuttajien hoitoon (1 p) a) penisillinaasia tuottavat stafylokokit kloksasilliiniryhmä b) Pseudomonas aerigunosa piperasilliini 7a. Mitä tekee (todennäköisestä vaikutusmekanismia kysytään) klotsapiini (1 p) dopamiini-d 4 - ja serotoniini-5-ht 2 -reseptoriantagonismi 7b. Mikä on klotsapiinin vaarallinen haittavaikutus, jota esiintyy erityisesti suomalaisilla potilailla (1 p) agranulosytoosi 8. Kumpi seuraavista lääkeaineista nostaa glaukoomapotilaan silmänpainetta (1 p) a) antikolinergit tämä b) antikolinesteraasit
FARMASEUTTINEN KEMIA 1. Merkitse rastilla () alla olevaan taulukkoon lääkeaineiden A C funktionaaliset (toiminnalliset) ryhmät. (Enintään 3 pistettä ja vähintään 0 pistettä: oikeasta rastista 0,25 p, väärästä rastista -0,25 p ja puuttuvasta rastista 0 p.) Funktionaalinen ryhmä A B C Aldehydi Alkeeni (ei osana aromaattista rengasta) Alkoholi (ei fenoli) Alkyyni Amidi Amiini (ei osana aromaattista rengasta) Aromaattinen rengas Eetteri Esteri Fenoli Karboksyylihappo Ketoni 2. Mitkä lääkeaineiden A C funktionaalisista ryhmistä voivat ionisoitua täydellisesti vesiliuoksessa? Ympäröi ne yllä olevissa rakenteissa ja merkitse niiden kohdalle happo tai emäs. (1 p) (0,25 p jokaisesta oikeasta vastauksesta, väärästä vastauksesta sakotetaan saman verran) 3. Onko lääkeaineilla A C stereoisomeerejä (kyllä/ei)? Jos lääkeaineella on kiraliakeskuksia, ilmoita niiden lukumäärä. (2 p) (kyllä/ei-vastauksista 1 p ja kiraliakeskusten lukumäärästä 1 p) A: kyllä, 5 kiraliakeskusta B: kyllä, 1 kiraliakeskus C: kyllä, 3 kiraliakeskusta 4. a) Ehdota yksi mahdollinen kemiallinen toteamiskoe estradiolille. b) Onko estradiolin rakenteessa jokin kemiallisesti helposti hajoava ryhmä ja minkä tyyppinen hajoamisreaktio on silloin kyseessä? (2 p)
a) Fenolien toteamiskokeena on ferrikloridireaktio, myös kaksinkertaisen esterijohdannaisen tekeminen yhdistettynä sulamispisteen mittaamiseen voidaan hyväksyä oikeana vastauksena. (1 p) b) Fenolit hapettuvat helposti. (1 p) 5. a) Piirrä pindololin ja fumaarihapon suolan rakenne rakennekaavioin siten, että kaikki varautuneet atomit näkyvät. b) Voiko yhdisteistä muodostua useampaa kuin yhdenlaista suolaa? Perustele. (2 p) HN O OH H N pindololi (B) a) Jompikumpi suola on oikea vastaus. (1 p) b) Toisessa yhdisteessä on yksi aminoryhmä ja toisessa yhdisteessä on kaksi karboksyylihapporyhmää. Voi muodostua suola, jossa joko vain toinen tai molemmat karboksyylihapporyhmät ionisoituvat. (1 p)
FARMASIAN TEKNOLOGIA Ohessa on lyhyt luettelo niistä asioista, joita vastauksessa tulisi käsitellä. Täydet pisteet on saanut, jos merkittävä osa ao. asioita on jollakin tavalla vastauksessa mainittu. 1. Tablettien liukenemisen tutkiminen (5 p) Miksi tablettien liukenemisen tutkiminen on tärkeää (mm. tutkimus, kehitys, laadunvalvonta). Nopeasti ja hitaasti liukenevat tabletit, enterotabletit. Tutkimuslaitteet (in vitro menetelmät: laippa ja kori, läpivirtaus) Näytteenotanta, rinnakkaiskokeiden lukumäärä. Ominaisliukenemisnopeuden mittaaminen. Mitkä tekijät vaikuttavat in vitro liukenemisen tulokseen: (ph, väliaine, pyörimis/sekoitusnopeus, lämpötila) Liukenemisen tutkiminen in vivo. In vitro in vivo korrelaatio. 2. Farmaseuttiset emulsiot (5 p) Mikä on emulsio. Farmaseuttiset emulsiot ovat usein karkeadisperssejä systeemejä. ö/v ja v/ö emulsiot ö/v/ö ja v/ö/v emulsiot Emulgaattorit ja niiden merkitys Emulsioiden valmistus Emulsioiden säilyvyys (mikrobiologinen, fysikaalinen, kemiallinen) Emulsioiden käyttö (iholle, silmään, rektaalinen, vaginaalinen, oraalinen, suoneen annettavat emulsiot) Miksi emulsioita käytetään (liukoisuus, vaikutuksen kesto, lääkinnän kohdentaminen)?
SOSIAALIFARMASIA 1. Millä inhimillisen toiminnan alueella tehtiin läpimurtohavainto siitä, että järjestelmän ominaisuudet keskeisesti vaikuttavat yksilöiden todennäköisyyteen tehdä virheitä (1 p) A. Lentoliikenteessä B. Kirurgiassa C. Ydinvoimatuotannossa D. Autoliikenteessä Vastaus: Vaihtoehto C (kirja s. 6) 2. Ensimmäiset tieteellisessä kirjallisuudessa raportoidut, antopoikkeamia (administration errors) sairaaloissa selvittäneet lääkityspoikkeamatutkimukset ovat (1 p) A. 1960-luvulta B. 1970-luvulta C. 1980-luvulta D. 1990-luvulta Vastaus: Vaihtoehto A (kirja s. 16-20) 3. Olet suunnittelemassa sairaalaasi lääkityspoikkeamien tunnistamisjärjestelmää. Millä seuraavista menetelmistä saisit luotettavimman kuvan lääkityspoikkeamien esiintymisestä? (1 p) A. Lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmällä (vapaaehtoinen raportointi) B. Lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmällä (pakollinen raportointi) C. Potilastietojen takautuvalla läpikäynnillä (Chart review) D. Havainnoimalla (direct observation) Vastaus: Vaihtoehto D (kirja s. 24-28) 4. Mitä prospektiivista menetelmää suositellaan Cohenin kirjassa, jolla lääketeollisuus voi varmistaa lääkepakkausten turvallisuuden (prevent labeling and packaging problems)? (1 p) A. Vika- ja vaikutusanalyysi (Failure Mode and Effects Analysis, FMEA) B. Juurisyyanalyysi (Root Cause Analysis, RCA) C. Merkityksellisten kokemusten tekniikka (Critical Incident Technique) D. Ryhmäkeskustelu (Focus Group Discussion), jossa edustava otos potentiaaleja lääkkeen käyttäjiä Vastaus: Vaihtoehto A (kirja s. 148-149) 5. Mikä on Cohenin kirjan mukaan terveydenhuoltojärjestelmien tyypillinen luotettavuustaso (reliability)? (1 p) A. 10-1 B. 10-2 C. 10-3 D. 10-6 Vastaus: Vaihtoehto A (kirja s. 630)
Selitä lyhyesti seuraavat termit (á 1 p) 1. Lääkitystietojen yhteen sovittaminen (Medication reconciliation) Kirja s. 185-186, 305. Lääkitystietojen yhteen sovittaminen on prosessi, jossa varmistetaan, että potilaan lääkemääräykset ja muut lääkitystiedot ovat ajan tasalla ja ovat yhdenmukaisia käytössä olevan lääkityksen kanssa. Tällä toimenpiteellä pyritään välttämään tarpeellisen lääkkeen pois jääminen, päällekkäislääkitys, annospoikkeamat ja lääkkeiden väliset interaktiot. Se tulisi tehdä joka kerta potilaan siirtovaiheessa, kun uusia lääkkeitä määrätään tai entisiä lääkehoitoja uusitaan. Siirtovaiheet sisältävät vaihdokset hoitopaikassa, palvelussa, hoitohenkilökunnassa tai hoidon tasossa. 2. Korkean turvallisuusriskin lääkkeet (High-alert medications) Kirja, s. 317. Lääkkeitä, joiden käyttöön liittyy suuri riski potilaan vahingoittumiseen tai kuolemaan, jos ko. lääkkeitä käytetään väärällä tavalla. Poikkeamat näiden lääkkeiden käytössä eivät välttämättä ole sen yleisempiä kuin muillakaan lääkkeillä, mutta seuraukset ovat vakavammat. Siksi näiden lääkkeiden käyttöön pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta poikkeamariskiä voitaisiin vähentää. 3. Automaattinen lääkkeenjakokaappi (Automated dispensing cabinet, ADC) Kirja s. 422. Teknologiaan perustuva lääkekaappi osastoilla/potilastiloissa, josta hoitohenkilökunta saa potilaan lääkkeet ulos henkilökohtaisen koodin/salasanan avulla. Sähköinen lääkekaappijärjestelmä rekisteröi lääkeotot lääkekaapista suoraan varastonvalvontaan ja potilastietoihin. Käytettiin aluksi narkoottisten ja ensiapulääkkeiden jakoon, mutta käyttö laajentunut osastojen koko lääkevalikoimaan. 4. Lääkehaittatapahtuma (Adverse drug event, ADE) Kirja s. 21. Lääkehoidon aiheuttama haitta/vamma. Sisältää lääkkeiden haittavaikutukset ja voi aiheutua lääkkeen määräämisestä, toimittamisesta ja annosta. Lääkehaitta voi olla ehkäistävissä oleva, ei-ehkäistävissä oleva tai mahdollinen (potentiaalinen). 5. Liipaisin/ilmaisin (Trigger) Kirja s. 645-646. Menetelmä kerätä viitteitä lääkehaittatapahtumista potilastiedoista. Ilmaisimena voi olla esim. tietyn lääkkeen käyttö (mm. K-vitamiini, glukagoni), tietyt laboratoriotestien arvot (mm. seerumin lääkepitoisuuksien nousu, INR-arvot, verensokerin taso) tai esim. kaatuilut, potilaan siirto erikoissairaanhoitoon.