1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MAALISKUU 2002 03/02 KENT WILSKA UUSI TILAUKSESI Uutiskirjeen tilaajakanta uusitaan ja vanha tilauksesi loppuu tähän numeroon. Jos haluat Uutiskirjeen ilmaiseksi kotiisi myös jatkossa, uusi tilauksesi maaliskuun loppuun mennessä. NATALIA BAER Tilausohjeet sivulla 4 ON RUOKA-AIKA Kansalaisjärjestöt aloittivat pitkään valmistellun Ruoka-aika-kampanjan helmikuussa. Kepan koordinoimassa kampanjassa on mukana nelisenkymmentä järjestöä Maan ystävistä MTK:hon ja Vegaaniliitosta Marttoihin. Sikabaletin tahdissa alkanut Ruoka-aika jatkuu pari vuotta tai niin kauan, että nälkä poistuu maailmasta. Sivu 3 SISÄLTÖ: YK:n kehitysrahoituskokous Meksikossa...5 Etvo hakee vapaaehtoisia etelään...8 Vaihtoehtoinen ympärileikkausjuhla Keniassa...10 Koulutus...11 Tapahtumakalenteri...12
2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen 584 23 215 OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman 584 23 213 Hallintojohtaja Anri Kyöstilä 584 23 240 HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Kumppani, verkkojulkaisut) Jukka Aronen 584 23 253 Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman 584 23 234 Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen 584 23 234 Taittaja Mikko Marjakangas 584 23 235 Ilona Niinikangas 584 23 233 Janne Sivonen 584 23 217 VAIKUTTAMISTIIMI: Mika Railo 584 23 247 Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka 584 23 243 EU-sihteeri Lotta Valtonen 584 23 246 Kehityspoliittinen sihteeri (vaikuttamistoiminta) Suvi Virkkunen 584 23 242 JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes 584 23 270 Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty 584 23 271 Hankeneuvoja Eija Mustonen 584 23 229 Koulutussihteeri Maija Seppo 584 23 248 Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines 584 23 241 Järjestöavustaja Markus Viljasalo 584 23 237 RESURSSITIIMI: Informaatikko Timo Kovanen 584 23 220 Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen 584 23 228 Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki 584 23 231 Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Eeva Simola 584 23 254 ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren 584 23 225 Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen 584 23 251 Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen 584 23 250 Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar 584 23 227 Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen 584 23 222 ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius 584 23 223 Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen 584 23 224 Webmaster Miguel Lara 584 23 252 TALOUSTIIMI: Palkanlaskija Marika Heikkinen 584 23 216 Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho 584 23 218 Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa 584 23 221 Toimistosihteeri Jaana Vesalainen 584 23 211 HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola 584 233 Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino 584 23 212 Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng 584 23 230 Hallintoavustaja Mikko Sauli 584 23 263 www.kepa.fi KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Filomena João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: +1809 540 6888 fax: +1809 540 6112 TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: +255 23 2 603016 fax: +255 23 2 604421 KEPA SAMBIA Koordinaattori Lauri Peltonen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Sharon Sichilongo Max von Bonsdorff Yhteystoimitsija Saara Kalaluka Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: 165-171 Roan Road, Kabulonga puhelin: +260 1 261 124/261 119 fax: +260 1 261 126 MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi-110054 puhelin: +91 113951378 fax: +91 112943450 lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: +662 6910718 fax: +662 6910714 KEPA NICARAGUA Koordinaattori Marko Lehto Apulaiskoordinaattori Rene Hooker Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira www.kepa.org.ni puhelin: +505 2701039 fax: +505 278 7331 Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi @kepa.fi (ei koske Intian aktivistivaihtoa). INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax: +62 274 581647
NATALIA BAER 3 RUOKA-AIKA ALKOI Kyllä me sitten pidetään toinen pressitilaisuus, kun kampanjan tavoite, nälän poistaminen maailmasta, on saavutettu, tiedottaja Mika Railo heitti YLE:n toimittajalle Ruoka-aika-kampanjan avajaisissa. Ruoka-aika sai Helsingissä hienon lähtölaukauksen, kun toimittajat ja kymmenet muut kiinnostuneet tutustuivat kansalaisjärjestöjen ruokalinjauksiin Gloria-areenalla 11.2. Kampanjan avajaistilaisuus käynnistettiin viihteellisesti Glims & Gloms Dance Companyn sikabaletilla (ks. kannen kuva), mutta itse kampanjan tavoitteet ovat painavat: noin 40 kampanjajärjestön yhteisenä tavoitteena on muuttaa maailman ruoantuotanto entistä kestävämmäksi ja kannattavammaksi ja sitä kautta poistaa nälkä maailmasta. Kampanjan koordinaattori Miia Toikka kiteytti nykyisen tilanteen ruuantuotannon markkinoilla: Ruokaa on jo pitkään tuotettu maailmassa tarpeeksi, mutta varsinkaan köyhissä maissa sitä ei silti riitä kaikille. Noin miljardin ihmisen aliravitsemuksen suurin syy on köyhyys ja köyhien ihmisten taloudellinen ja poliittinen syrjäytyminen. Kampanjan tiedottajan Mika Railon mukaan miljardin ihmisen aliravitsemus on osoitus nykyisenkaltaisen ruokatalouden epäonnistumisesta. Teollinen ja ylikansallinen tuotanto jättää köyhät nälkäiseksi. Nälkää ei voida poistaa yksinomaan lisäämällä ruoantuotantoa, vaan se vaatii perustavanlaatuisia muutoksia niihin tapoihin, joilla maailmassa tuotetaan ja kaupataan ruokaa, sanoi Railo. Suurin osa nälkäisistä on kaiken lisäksi itse ruuan tuottajia, jotka asuvat köyhällä maaseudulla, jatkoi Toikka. Köyhien maiden perheviljelijöiden lisäksi myös suomalaiset pienviljeljät kärsivät siitä, että ylikansalliset toimijat polkevat maataloustuotteiden hintoja. Niinpä yksi mukaan lähteneistä kampanjajärjestöistä onkin Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Ruoka on ihmisoikeus Hannes Pekkala Maan ystävistä (vas.), Miia Toikka Kepasta ja Kaisa Härmälä Marttaliitosta kertoivat järjestöjen ruokalinjauksista Gloria-areenalla järjestetyssä infotilaisuudessa. Kampanjan yhtenä tavoitteena on vaikuttaa WTO:n maataloussopimukseen, joka nykymuodossaan vaikeuttaa kehitysmaiden viljelijöiden ruuantuotantoa, sanoi Toikka. Toikan mukaan on myös tärkeää muistaa, etteivät nälkäiset ihmiset läheskään aina ole TV-uutisten katastrofikuvien laihoja lapsia, vaan miljoonat ihmiset sekä rikkaissa että köyhissä maissa kärsivät pitkäaikaisesta hitaasta nälästä. Toikka muistutti ruuan olevan hyvin poliittinen asia. H a l u a m m e m u u t t a a käsityksiä ruokapolitiikasta. Lähtökohtana pitää olla ruuan erityislaatu. Ruoka ei ole mikä tahansa tavara vaan elinehto ihmisille. YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa puhutaan myös ruuasta ihmisoikeutena, Toikka painotti. Kampanjassa korostetaan myös kuluttajien omia valintoja: ruuan alkuperä olisi aina tarkistettava. Toikan mukaan paikalliset pienviljelijät ja ulkomaiset reilun kaupan tuottajat ovat hyvän ruuan takuu. Myös avaustilaisuudessa puhunut Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala haluaa saada ihmiset ajattelemaan, mitä ostoskärryynsä laittavat. Pakkausten tuoteselosteet on tosin painettu niin pienellä tekstillä, ettei niitä pysty lukemaan ilman suurennuslasia, harmitteli Hautala. Hautala odottaa myös EU:n tulevalta lainsäädäntötyöltä paljon, sillä ruokaskandaaleja on seurannut valtava kiinnostus ruokapolitiikkaa kohtaan. Ruoka-aika tulee näkymään vahvasti Suomessa seuraavien vuosien ajan. Keväisin eri puolilla Suomea järjestettävät Mahdollisuuksien torit ovat olennainen osa kampanjaa: tänä keväänä järjestöt esittelevät toreilla omia reseptejään nälkäongelman ratkaisemiseksi. Suurimmat tapahtumat järjestetään 25.5. Vaasassa ja Helsingissä. MARCUS FLOMAN KAMPANJA- JÄRJESTÖT Animalia Asukasliitto Biodynaaminen yhdistys Dodo Interpedia Jyväskylän kehitysmaayhdistys Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kehitysmaayhdistys Tasajako Kepa Keskustan Opiskelijaliitto Kirkon Ulkomaanapu Kuluttajat-Konsumenterna Kunta-alan ammattiliitto Luonto-Liitto Maailmankauppojen liitto Maailman sarjakuvat Maan ystävät Maaseutunuoret Maatiainen Marttaliitto MTK Nuoren Keskustan Liitto Oulu-Matagalpa ystävyysseura Palvelualojen ammattiliitto PAM Pelastakaa lapset Reilun kaupan edistämisyhdistys Reilun kaupan puolesta Suomen elintarviketyöläisten liitto Suomen Luonnonsuojeluliitto Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen Unicef-yhdistys Suomen UNIFEM Suomen YK-liitto Suomen ylioppilaskuntien liitto Suomen World Vision Suomi-Dominikaaninen tasavalta -seura Suomi-Namibia-Seura Turun Maailmankauppayhdistys Uhusiano Vasemmistonuoret Vegaaniliitto
4 WTO Vanhat tilaukset loppuvat MUISTA UUSIA UUTISKIRJEEN TILAUKSESI MAALISKUUN LOPPUUN MENNESSÄ! Uutiskirjeen tilaajakanta uusitaan ja vanhat tilaukset lakkaavat olemasta voimassa tämän numeron jälkeen. Jos haluat Uutiskirjeen ilmaiseksi kotiisi jatkossakin, uusi tilauksesi maaliskuun aikana. Tilauksen uusiminen käy helpoiten verkossa osoitteessa www.kepa.fi/suomi/lehdet/ uutiskirje/tilaus Ryhmätilaukset sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@kepa.fi tai puhelimitse numeroon (09) 584 23 211. WTO:N UUDET KAUPPANEUVOTTELUT SUOMEN LINJA SOPIMATTA Maailman kauppajärjestön (WTO) marraskuisessa ministerikokouksessa sovittu maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävä neuvottelukierros on alkanut. WTO:n historian ensimmäinen kauppaneuvottelu-komitea sai helmikuussa sovittua pelisäännöt, joiden mukaan varsinainen neuvottelutyö tehdään. Kansalaisjärjestöt olivat huolissaan jo ennen Qatarin ministerikokousta Suomen omien linjausten puutteesta. Suomi nojasi EU:n vuonna 1999 sovittuihin tavoitteisiin, eikä keskustelua omista periaatteista juuri käyty. Nyt neuvottelujen jo alettua on entistä suurempi syy ja kiire saada Suomen hallitus esittämään ajankohtainen näkemyksensä neuvottelutavoitteista. Lisäksi asiasta on käytävä avointa keskustelua eduskunnan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, vaatii Kepan kehityspoliittinen sihteeri Suvi Virkkunen. On epäselvää, millaista kauppa-järjestelmää Suomi itse asiassa on EU:n jäsenenä ajamassa Qatarin kokouksen ohjeiden pohjalta. Qatarin ministerikokous päätti neuvotteluista maatalouden, palveluiden, henkisten tekijänoikeuksien, dumppauksen, teollisuustuotteiden tullien sekä kaupan ja ympäristön osalta. Myös kehitysmaiden kannalta hitaan, kalliin ja monimutkaisen riitojenratkaisujärjestelmän uudistamisesta sovittiin. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi WTO:n arkityössä puidaan jatkossa muun muassa sitä, millaisia neuvotteluja jos ollenkaan tulee käydä investoinneista, kilpailupolitiikasta tai julkisista hankinnois- Marraskuussa WTO:n kauppaneuvotteluja käytiin hotelli Sheratonissa Qatarissa. Ministerikokouksessa sovittu maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävä neuvottelukierros polkaistiin käyntiin helmikuussa.
KEHITYSRAHOITUSKOKOUS MEKSIKOSSA: MENETETTY MAHDOLLISUUS? Maailman valtiot kokoontuvat maaliskuun puolivälissä Meksikoon etsimään keinoja, joilla toteuttaa YK:n millennium-julistuksessa annettu lupaus köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä. Suurin toivein valmisteltu kehitysrahoituskonferenssi on osoittautumassa flopiksi jo ennen alkamistaan. Kehitysyhteistyö 5 YK:ssa käynnistyi vuonna 1997 kehitysrahoitusta koskeva neuvotteluprosessi, joka huipentuu korkean tason konferenssiin 18.-22. maaliskuuta Meksikon Monterreyssä. Konferenssiin osallistuu useita valtionpäämiehiä, Suomesta matkaan lähtenee tasavallan presidentti Tarja Halonen. Konferenssista on odotettu aiempaa mielenkiintoisempaa ja tärkeämpää, sillä siihen osallistuvat normaalista poiketen myös Kansainvälinen valuttarahasto IMF, Maailmanpankki sekä Maailman kauppajärjestö WTO. Näiden lisäksi myös kansalaisjärjestöt muun muassa Kepa ja yksityinen sektori ovat olleet mukana jo valmisteluvaiheessa. Kansalaisjärjestöt ovat toivoneet poikkeuksellisen laajalta konferenssilta paljon. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että konferenssista on tulossa järjestöille raskas pettymys. Ensimmäistä kertaa YK:n historiassa on konferenssin loppuasiakirja allekirjoituksia vaille valmis jo ennen itse tapahtumaa. Tämä tarkoittanee sitä, ettei Meksikossa enää pahemmin neuvotella muutoksista, vaan nyt esitetty luonnos on konferenssin tulos. Kansalaisjärjestöjen mielestä nykyinen loppuasiakirjaluonnos heijastaa lähinnä Yhdysvaltojen ja muiden teollisuusmaiden näkökulmia. Monet uudet aloitteet kehitysapurahojen nostamiseksi, kehitysmaiden velkakriisin ratkaisemiseksi sekä valuutanvaihtoveron ja hiiliveron kaltaisten uusien rahoituslähteiden löytämiseksi päätyivät loppuvaiheessa roskakoriin. Näyttää siltä, ettei konferenssi pysty vastaamaan sille esitettyyn haasteeseen köyhyyden puolittamisesta. On siis entistä tärkeämpää, että teollisuusmaat esittävät Monterreyssä uusia avauksia. Esimerkiksi EU:lla on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää, että köyhyyttä todella halutaan vähentää. Mikään ei olisi sen juhlavampaa kuin saada EU-mailta lupaus nostaa kehitysyhteistyömäärärahat YK:n suosittamalle 0,7 prosentin tasolle bkt:sta. Yhtä tärkeää olisi saada selkeä suunnitelma siitä, millä aikataululla tavoitteeseen päästään. K e p a n n e t t i s i v u i l t a (www.kepa.fi/ffd) voit seurata, saadaanko konferenssi vielä pelastettua vai joudummeko jälleen kerran todistamaan, kuinka teollisuusmaat syövät sanansa. LOTTA VALTONEN ALKOIVAT ta. Sopuun on päästävä myös siitä, miten kehitysmaiden erityiskohtelu kirjataan kauppasopimuksiin mahdollisimman konkreettisesti. Suomenkin otettava kantaa WTO:ssa on tiedossa seuraavan kolmen vuoden ajan monimutkainen kauppadiplomaattien ja -ministerien kädenvääntö siitä, kuinka maailman kauppajärjestelmää kehitetään. Marraskuun ministerikokous antoi suuntaviivoja ja tavoitteita, mutta varsinainen sisältö kauppasäädöksille muotoutuu vasta tulevina vuosina Genevessä. Virkkusen mukaan Suomenkin on otettava yksityiskohtiin kantaa. Kepa käynnistää asiasta kevään aikana keskustelua monilla foorumeilla, kertoo Virkkunen. Seuraava ministerikokous pidetään vuoden 2003 kesällä Meksikossa. Koko neuvottelupaketti hyväksytään yhdellä kertaa, joten yhdestäkään yksityiskohdasta ei päätetä, ennen kuin koko neuvotteluprosessi on valmis. Näillä näkymin paketti hyväksytään ministerien erityiskokouksessa vuoden 2005 alussa. TANSKAN KEHITYSAPUUN SATOJEN MILJOONIEN LEIKKAUS? Tanskaan hiljattain valittu porvarihallitus suunnittelee kehitysyhteistyön määrärahojen mittavaa leikkausta. Toteutuessaan hallituksen suunnitelmat leikkaisivat määrärahoja arviolta 220 miljoonalla eurolla eli noin kymmenellä prosentilla. Tanskan kehitysapurahojen osuus bruttokansantuotteesta putoaisi tällöin yhdestä prosentista 0,9:ään. Yli 80 leikkausta vastustavaa tanskalaista kansalaisjärjestöjä on vedonnut hallitukseen yhteisellä julkilausumalla. Leikkausten myötä myös kansalaisjärjestöjen valtiolta saama tuki putoaisi roimasti. Tämä vaarantaisi lukuisat järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet; pahiten leikkaukset näkyisivät niissä kehitysmaiden kansalaisjärjestöissä, joiden työtä tanskalaisjärjestöt ovat tukeneet. Tanska on yksi viidestä valtiosta, joissa kehitysapurahojen määrä on saavuttanut YK:n suosittaman 0,7 prosettia bkt:sta. Kansalaisjärjestöt varoittavat, että hallitus mustaa Tanskan kansainvälisen maineen leikkaamalla kehitysapuvaroja YK:n maaliskuisen kehitysrahoituskokouksen kynnyksellä. Järjestöt muistuttavat yhteisessä vetoomuksessaan, että maan hallitus on allekirjoittanut YK:n millenniumjulistuksen, jossa valtiot lupaavat puolittaa köyhien määrän vuoteen 2015 mennessä. Vetoomuksen esittäneet järjestöt ovat käynnistäneet maailmanlaajuisen nimienkeräyskampanjan vastustamaan hallituksen leikkausta. Vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa www.kandet-passe.dk/sign-on.
6 Järjestöuutisia Uusi nettiaineisto kansainvälisyyskasvatukseen Uhkaako maailmaa väestöräjähdys? Mitä kulttuuri on? Mitä voi tehdä lapsityövoiman vähentämiseksi? Mistä löytyvät kehityksen avaimet? Nettiaineisto Yhteinen maailmamme tarjoaa vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Sivut löytyvät osoitteesta www.yhteinenmaailmamme.net. Kirkon Ulkomaanavun laatima kansainvälisyyskasvatusaineisto sopii kouluille, seurakuntien nuorisotyöhön ja kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Yhteinen maailmamme syventää käsityksiä kehitysmaiden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä. Aineisto auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja selvittää ihmisten omia mahdollisuuksia parantaa elinolojaan. Sivuilla on myös toimintavinkkejä sekä linkkejä järjestöjen ja tutkimuslaitosten kotisivuille. Lisätietoja: Kirkon Ulkomaanapu: kouluttaja Leena Suominen, puhelin (09) 1802 401. MAHDOLLISUUKSIEN TORIT: ILMOITTAUDU MUKAAN Helsingin Mahdollisuuksien tori järjestetään 25.5. klo 10-17 Rautatientorilla. Ilmoittautuminen torille päättyy 2.4. Ilmoittautumislomakkeet ja lisätietoja on postitettu jäsenjärjestölle viikolla 9. Muut tiedustelut osoitteesta: anna.staines@kepa.fi. Päivitämme kevään aikana myös www.kepa.fi/mtorit -nettisivuja, joilta löytyvät kaikki Suomen Mahdollisuuksien torit. KIRJA VIRON KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ Virossa on julkaistu maan kehitysyhteistyöstä kertova artikkelikokoelma Avarduv Maailm: Eestlased Rahvusvahelises arengukoostöös Valik artikleid (Avartuva maailma virolaiset kansainvälisessä kehitysyhteistyössä). Kirja on syntynyt paikallisten kansalaisjärjestöjen aloitteesta. Kirjasessa on tietoa muun muassa Viron Unicefin ja Punaisen Ristin humanitaarisesta avusta, maan luterilaisen kirkon kehitysyhteistyötoiminnasta ja Viron hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikasta. Kirja sisältää virolaisten omia kokemuksia kentältä ja siinä valotetaan lyhyesti myös Suomen kehitysyhteistyön vaiheita. Artikkelikokoelma on ensimmäinen laatuaan, ja se on kompakti yhteenveto maassa olevasta humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä koskevasta kokemuksesta. Siinä pohditaan myös Viron kehitysyhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Kirjan julkaisseen Jan Tönisson Instituutin johtaja Agu Laius korostikin julkistamistilaisuudessa kirjan merkitystä keskustelunavaajana. Kirja on vironkielinen ja sen voi tilata Jan Tönisson Instituutista tai lukea verkossa osoitteessa www.ngonet.ee/jti/contents.html. Lisätietoja ja tilaukset: Jan Tönisson Instituutti, koordinaattori Anneli Uus, anneli@jti.ee Pienet hyvät Mahdollisuuksien toreja vietetään tänäkin keväänä useilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Päätapahtuma järjestetään tällä kertaa Vaasassa. Mahdollisuuksien torien päätapahtuma Vaasassa Mahdollisuuksien torien päätapahtumaa vietetään tänä vuonna Helsingin ulkopuolella. Päätapahtuman järjestäminen ja Kepan 100 000 markan tuki annettiin tällä kertaa Vaasalle, jossa tori järjestetään 25. toukokuuta. Vaasan torin pääjärjestäjä on Vaasan kehitysmaaseura, joka hankkii Kepan tuella muun muassa uusia telttoja ja kiinnostavia esiintyjiä. Maan ensimmäinen Mahdollisuuksien tori järjestettiin Vaasassa 15 vuotta sitten ja sen jälkeen kansalaisjärjestöjen yhteinen tempaus on saavuttanut suuren suosion: viime vuonna tori järjestettiin peräti 15 paikkakunnalla. Tänä keväänä torien pääteemana on kansalaisjärjestöjen Ruoka-aikakampanja ja torit järjestetään touko-kesäkuussa. Tähän mennessä varmistuneita toripaikkakuntia ovat Vaasan lisäksi Turku (4.5.), Hämeenlinna (18.5.), Helsinki (25.5.), Kajaani (25.5.) ja Oulu (8.6.). Pienet hyvät
ILONA NIINIKANGAS Järjestöuutisia 7 LAHJOITA LAIHDUTTAMALLA Suomi Lastenkoti yhdistys Toimintaansa aloittelemassa oleva järjestö suunnittelee yhden tai useamman orvoille ja hylätyille lapsille tarkoitetun lastenkodin perustamista Sri Lankaan. Jatkossa kymmenjäsenisen yhdistyksen toimintaa halutaan laajentaa muun muassa naisten ja äitien kouluttamiseen. Suomen Baptistiyhdyskunta Suomen Baptistiyhdyskunta on vuonna 1905 perustettu uskonnollinen yhteisö, jolla on 11 seurakuntaa eri puolilla Suomea. Baptistiyhdyskunta on tehnyt lähetystyötä Sierra Leonessa ja Kamerunissa kymmeniä vuosia. Kepaan liittyessään yhdyskunta on alkanut suunnitella myös ensimmäistä kehitysyhteisyöhankettaan Sierra Leonessa. Kiljavan opisto Kiljavan opisto on SAK:n koulutussäätiön ylläpitämä yhteiskunnallinen opisto, joka tarjoaa koulutusta ja kehittämispalveluja kestävän hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Opisto on myös työelämän oikeuksien asiantuntijalaitos, joka pyrkii omien sanojensa mukaan ajattelemaan globaalisti ja toimimaan paikallisesti. Kiljavan opisto liittyi Kepaan kannatusjäsenenä. Laihduttaminen ja nälkää näkevien auttaminen ovat kaksi eri maailmaa, mutta tarvitseeko näin olla?, kysyy Roska päivässä -liikkeen perustanut toimittaja Tuula- Maria Ahonen. Ahosen uusin luomus on Syvempi mielihyvä -liike, joka kannustaa ihmisiä ohjaamaan laihduttamisesta, makean syönnin vähentämisestä tai vaikkapa tupakoinnin lopettamisesta säästyvät rahat maailman tervehdyttämiseen. Liikkeelle luulisi olevan tilausta, sillä 800 000 suomalaista laihduttaa joka päivä ja 200 000 ihmistä yrittää lopettaa tupakoinnin. Ahonen ei halua päättää osallistujien puolesta, mihin rahat tulisi lahjoittaa, vaikka auttamiskohteista voidaankin vaihtaa ajatuksia sähköpostilistalla, kuten myös muista asiaan liittyvistä kokemuksista. Liike kutsuu ihmisiä antamaan edes osan säästyvistä rahoista enemmän tarvitseville: nälkää näkeville, katastrofialueilla eläville, kotimaan vähäosaisille kenelle kukin haluaa antaa, toteaa Ahonen. Myös lahjoitussumma on yksityisja omantunnonasia. Ahonen korostaa, ettei pieniäkään lahjoitussummia kannata väheksyä. Kun tarpeeksi moni tulee mukaan, apumme on merkittävää, toteaa Ahonen ja siteeraa filosofi Edmund Burkea: Suurimman virheen tekee hän, joka ei tee mitään, koska hän voi tehdä vain niin vähän. Lisätietoja: Tuula-Maria Ahonen, tma@kolumbus.fi RENTOUTUSTERAPEUTTI PARANTAA MENNEISYYDEN HAAVAT Suomeen vapaaehtoistöihin alkuvuodesta saapunut Benedicta Nuñez Deza, 49, on rentousterapeutti, joka pitää vastaanottoaan köyhien asuinalueella Limassa. Hänen potilainaan käy niin hartiasärkyä potevia istumatyöläisiä, koulupelosta kärsiviä lapsia kuin terrori-iskuissa kuolleiden omaisiakin. Yhteistä heille on kipujen täyttämä elämä, johon edes jatkuvat lääkekuurit eivät ole tuoneet helpotusta. Benedicta auttaa asiakkaitaan tulkitsemaan ruumiin kieltä. Hän kehottaa potilaita liikkumaan ja liikuttamaan lannettaan, sillä vaivojen ja jännitysten on tapana kerääntyä lantion seudulle. Teemme ensin pieniä liikkeitä, joiden avulla ihmiset voivat rentoutua. Kun he ovat oppineet liikkumaan vapautuneesti, niin istumme alas ja alamme pohtia kipujen syitä. Sairaudet ovat merkkejä huolista. Jos niiden syyt selvitetään, niin muuta lääkitystä ei tarvita, Benedicta sanoo. Rentoutusterapiassa ei ole kyse täydellisestä rentoutumisesta, vaan siitä että ihmiset oppivat liikkumaan ja työskentelemään ilman jännitystä. Benedicta uskoo, että erilaiset kivut johtuvat käsittelemättömistä asioista, jotka estävät energiaa virtaamasta vapaasti. Vastaanotolla potilas tekee aikamatkan menneisyyteen. Minä olen siinä mukana seuralaisensa, jottei kenenkään tarvitse kohdata pelkojaan yksin. Kipu on tuttu asia myös Benedictalle itselleen. Muutama vuosi sitten hän kiersi lääkäriltä toiselle etsimässä syytä jatkuvaan särkyyn, joka vaivasi hänen ruumiinsa vasenta puolta. Benedictalle määrättiin monenlaisia lääkkeitä, mutta mikään ei tuntunut tepsivän. Viimein hän päätti ystävänsä suosituksesta kokeilla rentousterapiaa ja kivut alkoivat hellittää. Menetelmät tuntuivat helpoilta, ja Benedicta ryhtyi opiskelemaan terapiaa auttaakseen kivuista kärsiviä kohtalotovereitaan. Potilaita riittää. Elämä Limassa on vaikeaa. Elintaso on romahtanut ja ihmisillä on monenlaisia ongelmia alkoholin ja huumeiden käytöstä lähtien. Monesti mietin, miten ihmiset voivat pysyä selväjärkisinä, vaikka elämä heidän ympärillään on niin kaoottista. Rentoutusterapeutti Benedicta Nuñez Deza toimii Tinkun koordinaattorina Perussa. Hän on vapaaehtoistöissä Jyväskylässä heinäkuun loppuun asti. ILONA NIINIKANGAS
8 Uutisia etelästä ETVO VIE KEHITYSMAAN ARKEEN Haluatko tutustua paikalliseen elämään ja kulttuuriin pienessä intialaisessa tai tansanialaisessa kylässä? Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo etsii jälleen ennakkoluulottomia ja innokkaita vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa kiinnostuneita ihmisiä. Kevään hakuaika päättyy 15. maaliskuuta. Ohjelman toiminnasta vastaa viisi suomalaista järjestöä: Allianssi, Maailmanvaihto ICYE, Suomen Tinku, Kansainvälinen vapaaehtoistyö KVT ja Kepa. Vapaaehtoiset työskentelevät muun muassa englannin kielen opettajina, ympäristöprojekteissa, lasten ja nuorten parissa, aikuiskoulutuksessa sekä alkuperäiskansojen ja naisjärjestöjen tehtävissä. Vapaaehtoistyöjakson pituus vaihtelee kolmesta kuukaudesta vuoteen riippuen vastaanottavan järjestön ja vapaaehtoisen toiveista. Suomalaiset voivat lähteä Aasian maista Filippiineille, Intiaan, Malesiaan, Nepaliin ja Thaimaahan, Afrikassa Sambiaan ja Tansaniaan sekä Latinalaisessa Amerikassa Boliviaan, Ecuadoriin ja Peruun. Vaatimuksena on vähintään 20 vuoden ikä. Aasiaan ja Afrikkaan haettaessa täytyy osata englantia, Latinalaiseen Amerikkaan lähtiessä espanjaa. Ohjelmaan etsitään motivoituneita ja sopeutumiskykyisiä hakijoita, jotka haluavat oppia tuntemaan ja ymmärtämään kehitysmaan kulttuuria, arkipäivää ja ihmisiä. Hakijan koulutus, työkokemus ja erityistaidot sekä vastaanottavan järjestön tarpeet vaikuttavat työhön. Valinta tapahtuu hakupapereiden ja haastattelun perusteella. Haastatteluun kutsutaan kirjeitse ja sen aikana kerrotaan lisää ohjelman sisällöstä ja vastaanottavista järjestöistä. Ennen lähtöä järjestetään kaksi valmennustilaisuutta, joissa käsitellään kehitysmaihin liittyviä kysymyksiä ja vastaanottavan järjestön odotuksia. Ohjelman osallistumismaksu on 200 euroa, josta 80 euroa palautetaan niille, jotka raportoivat Etvolaisten lähtövalmennus järjestettiin viimeksi marraskuussa Hauholla. kokemuksistaan ja osallistuvat palanneiden vapaaehtoisten tapaamiseen. Lähtijä kustantaa itse matka-, vakuutus-, rokotus- ja majoituskulut kohdemaassaan. Lisätietoja ja hakupapereita osoitteesta: Etvo / Kepa, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, Ohjelmasihteeri Kirsi Jantunen, (09) 584 23 250, kirsi.jantunen@kepa.fi JERE HOLOPAINEN Ohjelma-avustaja Jere Holopainen, (09) 584 23 251, jere.holopainen@kepa.fi Fax: (09) 584 23 200. Lisätietoja myös osoitteessa www.kepa.fi/etvo. YHTEISÖMETSÄLAINSÄÄDÄNTÖ ETENEE THAIMAASSA Thaimaan parlamentin ylähuone eli senaatti hyväksyi helmikuun alkupäivinä periaatteen siitä, että yhteisömetsätaloutta voidaan harjoittaa myös luonnonsuojelualueilla. Päätös oli juhlan aihe laajalle kansalaisliikkeelle, joka on ajanut yhteisömetsälainsäädännön toteuttamista jo vuosia. Liikkeen vaatimukset saivat pontta vuoden 1997 perustuslaista, joka antaa paikallisyhteisöille enemmän sananvaltaa oman alueensa kehityksen ja luonnonvarojen käytöstä. Perustuslaki takasi myös mahdollisuuden esittää uutta lakiehdotusta hallitukselle, jos sen taakse saadaan 50 000 kansa- laisen nimi. Vuosina 1998-2000 lakiehdotus juuttui maan talouden pelastamiseen keskittyneen hallituksen rattaisiin. Kansalaisliikkeen ehdotus sai myös rinnalleen konservatiivisia malleja, joissa paikallisyhteisöjen oikeuksia rajoitettaisiin tuntuvasti. Thaimaan metsähallituksen ja syvänvihreiden suojelujärjestöjen mielestä luonnonsuojelualueilla ei saisi sallia asutusta saati perinteistä kiertoviljelyä ollenkaan. Vuosi sitten maan nykyinen hallitus perusti itsenäisen komitean miettimään kompromissia lain suhteen. Komiteaan kutsuttiin myös järjestöjen ja paikallisyhteisöjen edustajia, muun muassa kaksi Kepan kumppanijärjestön PERin työntekijää. Yhteistyö tuotti tulosta. Maan hallitus hyväksyi uuden yhteisömetsälakiesityksen ja antoi sen parlamentin alahuoneelle, joka osaltaan hyväksyi lakiehdotuksen sisältämät periaatteet viime marraskuussa. Nyt siis myös senaatti on osaltaan vakuuttunut, että paikallisyhteisöjen perinteisen kulttuurin suojelu on hyväksi metsille. Metsäyhteisöjen rooli Thaimaan metsien tuhoutumisessa onkin ollut minimaalinen metsien kaupalliseen käyttöön verrattuna. Tulevien viikkojen aikana senaatissa hiotaan lain yksityiskohtia, esimerkiksi sitä millä perusteilla yhteisöt voivat hakea lupaa yhteisömetsien perustamiseen ja kuka metsänhoidon kestävyyttä kontrolloi. Kun lakiesitys on valmis, parlamentin alahuoneen tulee vielä näyttää sille lopullisesti vihreää valoa. TIMO KURONEN Bangkok
KENT WILSKA 9 KASVAVA VELKATAAKKA ARVELUTTAA DOMINIKAANEJA Uutisia etelästä Dominikaaninen tasavalta on ollut Latinalaisen Amerikan ja Karibian vähiten velkaantuneimpia maita. Nykyinen hallitus on kasvattanut velkataakkaa reippaasti erityisesti kaupallisilla lainoilla. Valtion velan on laskettu tänä vuonna olevan jo 70 prosenttia suurempi kuin vuonna 2001. Hallituksen toiminta askarruttaa dominikaaneja ja arvostelijoiden joukko kasvaa. Kritiikin kohteena on erityisesti valtion velkakirjoilla kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta otettu 500 miljoonan dollarin laina. Se on tarkoitus käyttää teiden, siltojen, lentokenttien ja satamien rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tavoitteena on myös lisätä maan uskottavuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä. Parlamentti sääti erityisen lain taatakseen velkakirjalainan tarkoituksenmukaisen käytön. Lisäksi laki asetti hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuvan komitean valvomaan varojen kohdentamista. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Komitea ei oikeasti toimi. Olemme kokoontuneet vain yhden ainoan kerran. Meillä ei ole tarkkaa tietoa niistä rakennustöistä, joita lainalla rahoitetaan. Ainoastaan sanomalehdistä olen lukenut, mille instituutioille projekteja annetaan, paljasti komitean jäsen Rafael Abreu ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöelimestä CNUS:sta (Consejo Nacional de Unidad Sindical) yhdessä yritysten edustajan kanssa. Hallituksen epäillään salailevan tietoja, koska se on käyttänyt velkarahoja valtion budjetin alijäämän kattamiseen. Iso osa valtion menoista menee virkamiesten palkkoihin. Presidentti palkitsee kannattajiaan viroilla, joiden haltijat vaihtuvat aina vaalien jälkeen. Valtapuolue haalii myös äänestäjien suosiota toukokuisiin eduskuntaja kunnallisvaaleihin. KAISU TUOMINEN Santo Domingo YMPÄRISTÖJÄRJESTÖ KOULUTTAA SAMBIALAISTOIMITTAJIA Sambialainen ympäristöjärjesto Green Living Movement (GLM) järjesti tammikuun alussa Kepan tuella paikallisille toimittajalle suunnatun opintomatkan maan keskiprovinssissa sijaitsevaan Serenjen maakuntaan. Matkan tarkoituksena oli kertoa toimittajille maaseudun todellisuudesta, ympäristön tilasta ja ruokaturvasta. GLM:n vetäjän Emmanuel Mutamban mukaan tutustumismatkan päämääränä oli luoda maaseudun yhteisölle mahdollisuus keskustella heidän elämäänsä vaikuttuvista kysymyksistä ja lähettää viesti median välityksellä päättäjille. Hankkeen tavoitetta voidaan pitää tärkeänä, sillä esimerkiksi metsien hävitystahti on Sambiassa yksi maailman suurimmista. Maassa on kärsitty viime kuukausina myös vakavasta maissipulasta. Maissi on Sambiassa ihmisten pääravinto. Toimittajamatka on poikinut julkisuutta GLM:n ja maaseutuväen huolenaiheille. Esimerkiksi Todaylehti siteerasi kyläläisiä, joiden mukaan neljä ihmistä on kuollut Serenjessä nälkään. Kyläläisten mielestä hallituksen paikallinen edustaja on vastuussa kuolemista, sillä kaikkea alueelle suunnattua hätäapumaissia ei ole jaettu. Hallituksen paikallisedustaja Morgan Chama vastasi syytöksiin toteamalla, että Serenjen saaman hätäapumaissin jakelu keskeytettiin joulukuun lopun parlamentti- ja presidentinvaalien takia, jotta apua ei tulkittaisi vaalilahjonnaksi. Chaman mukaan 1300 säkkiä maissia jaettiin sittemmin Serenjen alueen kyläpäälliköille. Serenjeläiset eivät ole tulleet toimeen tähän mennessä toimitetulla avustusmaissilla. Vaihtoehtojen puuttuessa monet kyläläiset ovat joutuneet kävele-mään 70 kilometriä Kongon demokraattisen tasavallan puolelle löytääkseen ruoaksi kassavaa, todetaan GLM:n omassa raportissa. MAX VON BONSDORFF Lusaka Rafael Abreun mukaan kansalaisjärjestöillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten Dominikaaninen tasavalta käyttää velkadollareitaan. TALVILUKEMISEKSI TARINOITA TROPIIKISTA Suomi Nicaragua-seuran kirjoituskilpailun makupalat on julkaistu kirjana Olinhan siellä minäkin Kertomuksia Nicaraguasta. Nicaragua avautuu kirjan lukijalle helposti, vaikkei itse olisi maassa vieraillutkaan. 88-sivuisessa kirjassa on 26 tarinaa, anekdoottia ja runoa. Suurin osa teksteistä on suomeksi, espanjankielisiä kertomuksia on mukana kolme. Kirjan hinta on 12 euroa + postimaksu. Tilaukset: sähköpostilla aip61saunalahti.fi, faksilla (09) 8364 2740 tai postitse osoitteella Suomi-Nicaragua-seura, PL 20, 00531 Helsinki. Kirjan voi maksaa postisiirtolomakkeella, joka lähetetään tilauksen yhteydessä.
10 Uutisia Afrikasta POSITIIVISTA ARKEA VAIKEUKSIEN KESKELLÄ Helmikuussa Mosambikissa julkaistu kirja HIV-positiivisten oikeuksista antaa karun kuvan tartunnan saaneiden arjesta. Tartunta tietää usein syrjintää: moni menettää työpaikkansa, toisia taas karttelee oma perhe. HIV-positiivisten yhdistyksen Kindlimukan julkaisema kirja on e n s i m m ä i n e n t a r t u n n a n saaneiden elämästä kertova teos Mosambikissa. Se antaa äänen heidän omille kokemuksilleen ja tarinoilleen. Kirjaan kootut haastattelut on tehty eri puolilla Mosambikia. Emme halua dramatisoida, haluamme vain tuoda esiin sen arjen, jonka HIV-positiiviset Mosambikissa kohtaavat, totesi Kindlimukan puheenjohtaja Arlindo Fernandes kirjan julkistamistilaisuudessa. Kirjan tarinoista paistaa läpi se, kuinka paljon väärinkäsityksiä HIV:stä vielä on liikkeellä. Yhden haastatellun sukulaiset sallivat naisen ja tämän lasten vierailut koteihinsa vain, jos he tuovat mukanaan omat lautaset ja ruokailuvälineet samojen astioiden käytön pelätään altistavan muun perheen tartunnalle. Pelko eristää HIV-tartuntaa leimaa Mosambikissa yhä pelko ja häpeä. Jos tieto yksittäisen ihmisen tartunnasta leviää hänen työpaikallaan tai asuinalueellaan, on seurauksena lähes poikkeuksetta jonkinasteista syrjintää. Yli viidennes kirjaan haastatelluista oli menettänyt tartunnan takia työpaikkansa. Liki neljännes kertoo muiden perheenjäsenten välttelevän heidän seuraansa. Tämä kirja on tärkeä, sillä se auttaa rikkomaan aidsia yhteiskunnassamme ympäröivän hiljaisuuden, totesi Diego Milagre kansallisesta HIV/aidsin vastaisen työn neuvostosta. Kirja antaa myös käytännön ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi niin hallitukselle kuin kansalaisyhteiskunnallekin. Yhtenä kansalaisjärjestöille lähtevistä viesteistä on HIV-valistuksen ottaminen mukaan kaikkiin ohjelmiin. Tartunnan saaneilta kysyttiin myös, mitä he toivovat tulevaisuudelta. Tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi nousi toive saada jatkaa työntekoa. 80 prosenttia vastaajista halusi myös olla mukana ennaltaehkäisevässä HIV-työssä. Yhtä moni oli huolissaan perheen tulevaisuudesta. Maputossa toimiva, vuonna 1996 perustettu Kindlimuka on vanhin neljästä Mosambikissa toimivasta HIV-tartunnan saaneiden yhdistyksestä. Tuoreimpien tietojen mukaan 12,2 prosentin mosambikilaisista arvioidaan olevan HIV-positiivisia. Harva k u i t e n k i n t i e t ä ä o m a s t a tartunnastaan. HISTORIALLINEN AIKUISTUMISJUHLA KENIASSA Jo 156 tyttöä on kieltäytynyt sukuelintensä silpomisesta Suomen World Visionin hankealueella Luoteis-Keniassa. Joulukuussa Suomen talven ollessa ankarimmillaan kenialaisen Cheparerian kylän halki marssi värikäs ja äänekäs kulkue aikuistumisjuhlaan osallistuvia pokotityttöjä. Tytöt olivat kietoutuneet lahjaksi saamiinsa hamekankaisiin ja pukeneet yllensä sukupuolista silpomista vastustavan t-paidan ja lippalakin. Vaihtoehtoinen aikuistumisjuhla oli ensimmäinen, jota vietettiin Länsi-Pokotissa. Juhlaan osallistuneet tytöt viettivät muutaman päivän koulutuksessa kyläkoululla ja perehtyivät muun muassa sukupuolisen silpomisen haittoihin, naisen seksuaalisuuteen ja parisuhdekysymyksiin. Juhla ja sitä edeltävä koulutus ovat elementtejä, jotka yhteisöt halusivat säilyttää perinteisestä aikuistumisriitistä. Siinä tytöt viettävät ympärileikkauksen jälkeen pari kuukautta eristyksissä muista ihmisistä ja heidän tätinsä tai muu kylän nainen kertoo heille naisen elämästä ja roolista. Eristys päättyy aikuistumisjuhlaan, jonka jälkeen tytöt tavallisesti avioituvat ja keskeyttävät koulunkäynnin. Vaihtoehtoiseen juhlaan osallistuneet 11 18-vuotiaat tytöt palaavat loman jälkeen koulun penkille ja asuntoloihin, joita on rakennettu World Visionin hankkeen tuella. Köyhimpien tyttöjen koulumaksuja tuetaan, sillä yläasteen opinnot tulevat kalliiksi. Hankkeessa myös uudelleenkoulutetaan naisia, jotka ovat saaneet toimeentulonsa silpomisesta. Koulutuksen lisäksi hankkeessa jaetaan tietoa sukupuolisen silpomisen haitallisuudesta kyläkokouksissa, kouluissa ja kirkkojen tilaisuuksissa. Syvälle juurtunutta perinnettä on vaikea muuttaa. Muutos on mahdollinen vain, kun asianosaiset Vaihtoehtoiseen aikuistumisjuhlaan osallistuvat tytöt pukeutuivat juhlakulkueessa sukupuolista silpomista vastustavaan t-paitaan ja lippikseen. ANNE PÖNNI lähtevät siihen itse mukaan. Länsi- Pokotissa sukupuolista silpomista vastustavassa hankkeessa on mukana tyttöjen lisäksi paikallisia opettajia, entisiä ympärileikkaajia, pappeja, vanhempia ja virkamiehiä. ANNE PÖNNI EHJÄ TULEVAISUUS -KERÄYS Viime vuonna Suomen World Vision järjesti vetoomuskampanjan naisten sukuelinten silpomisen vähentämiseksi. Tänä vuonna vuorossa on Ehjä tulevaisuus -keräys kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Keräysvarat käytetään Luoteis-Keniassa pokotija sabaot-tyttöjen sukupuolisen silpomisen ja varhaisten avioliittojen vähen-tämiseen. Samaa teemaa World Vision pitää esillä myös huhtikuussa Afrikka 2002 -tapahtumassa Helsingissä. A.P.
11 KEPAN KOULUTUS TALVELLA 2002 KEPA KOULUTTAA Keväällä Kepan koulutustarjonta uudistuu ja joka kuukausi syvennytään yhteen teemaan. Muun muassa uusia EU-kursseja on vielä tulossa, joten seuraa hankeneuvonnan ja koulutuksen verkkosivuja: www.kepa.fi/suomi/koulutus www.kepa.fi/suomi/hankeneuvonta MAALISKUU: OSALLISTUMINEN Osallistumisella tarkoitetaan ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Kehitysyhteistyössä osallistuminen on keskeinen tavoite, jota käytännössä tosin on erittäin vaikea toteuttaa. 4.3. Osallistutaan ja osallistetaan - miksi ihmeessä? Päivän aikana hahmotellaan osallistumisen syitä ja seurauksia. Miksi osallistumisesta puhuminen on niin suosittua, mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Päivä on tarkoitettu erityisesti aloittelijoille. Paikkana Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Kurssin hinta on 17/25/33 euroa. Ilmoittautuminen 22.2. mennessä. Kurssi on englannin kielinen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) 584 23 248. Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/forum/ tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: www.kepa.fi/forum/postituslistat/. Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. HUHTIKUU: SUUNNITTELU Hyvä suunnittelu on onnistuneen toiminnan perusedellytys. Se helpottaa raportointia ja saatujen kokemusten hyödyntämistä.yksi suunnittelun haasteista kehitysyhteistyössä on kumppanien fyysinen etäisyys - puhumattakaan kulttuuri- ja kielieroista! 12.4.-13.4. Hankesuunnittelun peruskurssi Peruskurssilla tutustumme hankesuunnittelun työkaluun, loogiseen viitekehykseen, aitojen tapausten avulla. Looginen viitekehys on suosittu väline, jolla hankkeista pyritään rakentamaan loogisia kokonaisuuksia. Ryhmätöitä ja harjoituksia on kurssilla runsaasti. 24.4. Vuosiraportointi tulee - oletko valmis? Tiedotustilaisuudessa ulkoministeriön edustaja kertoo hankeraportoinnin vaatimuksista ja vastaa kansalaisjärjestöjen kysymyksiin. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen Kepaan 19.4. mennessä. TOUKOKUU: TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuri koostuu virallisista ja epävirallisista tavoista tehdä työtä: kussakin organisaatiossa on tapoja sopia asioista, tiedottaa ja tehdä päätöksiä. Osin ne ovat vallitsevan kulttuurin muokkaamia, mutta ne myös muokkautuvat kunkin organisaation tarpeiden mukaan. 7.-8.5. Missä ympäristössä toimimme? Kurssilla pyrimme tutkimaan omia ja yhteistyökumppanin toimintatapoja. Kuka määrää tahdin? Mitkä asiat sujuvat hyvin ja mitkä tuottavat hankaluuksia? Mietimme, miten oppisimme ymmärtämään omaa ja toistemme toimintakulttuuria ja kehittämään toimintatapojamme. Kurssin hinta on 35/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä. 17.-18.5. Hankesuunnittelun jatkokurssi Jatkokurssilla syvennytään tarkemmin loogisen viitekehyksen hyödyntämiseen käytännön hankkeissa. Rakennamme esimerkkihankkeen ongelmien tunnistamisesta aina lopulliseen hankesuunnitelmaan ja budjettiin. Kurssia ei ole vielä varmistettu. 15.-16.6. Kesäiset kehitysmaapäivät Joensuussa Virkistymis- ja verkottumispäivät tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja ideoita sekä rentoutua. Luvassa on ajankohtaisia kuulumisia Kepan toiminnasta, ja toiveiden mukaan myös muuta kiinnostavaa. Kaikki järjestöihmiseksi itsensä kokevat ovat tervetulleita mukaan, erityisesti pienissä järjestöissä vapaaehtoisina puurtavat! Ilmoittautuminen 7.6. mennessä. YMPÄRI AFRIKKAA S U O M E N K I E L I N E N YLÄASTEILLE T I E T O K I L PA I L U Ympäri Afrikkaa on Suomen Pakolaisavun kolmivaiheinen tietokilpalu peruskoulun yläasteille. Tietokilpailu käsittelee Afrikkaa monista eri näkökulmista huumoriakaan unohtamatta. Aihepiireinä ovat muun muassa historia, maantieto, pakolaisuus- ja ihmisoikeuskysymykset. Tietokilpailun ensimmäinen vaihe toteutetaan Internetissä 10.2.-8.3.2002 välisenä aikana osoitteessa www.pakolaisapu.fi. Verkosta löytyvät myös tarkemmat osallistumisohjeet. Ympäri Afrikkaa -tietokilpailun finaali järjestetään Ihminen ja kehitys tapahtuman yhteydessä Helsingissä huhtikuussa 2002. Lisätietoja tietokilpailusta: Terhi Joensuu, puhelin (09) 69 62 64 31 tai terhi.joensuu@pakolaisapu.fi.