Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo
Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja väestö ikääntyy Maahanmuutto väestönkasvun suurin selittäjä Vieraskielisten osuus kasvaa merkittävästi Seudun sisäinen muuttoliike valikoivaa Seudullinen liikkuminen lisääntyy määrällisesti ja laajenee alueellisesti Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ongelma Pula kohtuuhintaisista asunnoista kasvun uhka erityisesti ydinseudulla Liikennejärjestelmässä iso investointitarve Väestörakenteen muutokset haastavat palvelurakenteet Segregaatio syvenee alueellisesti Julkinen talous ongelmissa Osasto pp.kk.vvvv 2
Helsingin seudun kasvuodotukset Helsingin seudun luottamushenkilöiden seminaari 5.-6.9.2013 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Osasto pp.kk.vvvv 3
Miten väestörakenne muuttuu (1) 5.3.2014 Page 4
Miten väestörakenne muuttuu (2) 5.3.2014 Page 5
Metropolialueen muuttoliike Muuttoliikkeen keskeiset trendit 2000-luvulla metropolialueella: Keskittymiskehityksen voimistuminen Valikoiva muuttoliike suurten kaupunkiseutujen sisällä Lisääntynyt maahanmuutto. Metropolialueen erityispiirteet: Metropolialueella asuu neljännes maan väestöstä, mutta siellä sijaitsee kolmasosa työpaikoista ja Metropolialueella tuotetaan kolmasosan BKT:sta ja yli 40 % tutkimus- ja tuotekehitysvolyymistä. Asuntomarkkinoiden kehitys vaikuttaa keskeisesti muutto-liikkeeseen: yhtäältä hidastaa potentiaalista tulomuuttoa ja toisaalta aiheuttaa valikoivaa muuttoliikettä seudun sisällä Lähde: Aro & Laiho 2014 Osasto pp.kk.vvvv 6
Väestön kasvu 2000-2012 ja sen vuosimuutos ( ) Lähde: Aro & Laiho 2014 Osasto pp.kk.vvvv 7
Muuttoliike kunnittain 2000-2012 Maan sisäinen muutto alueen kunnissa Espoo kerännyt maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa 2000- luvulla noin 8 000 henkilöä Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Metropolialueen tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus ( /muutto) vuosina 2000-2011 Lähde: Aro & Laiho 2014 Osasto pp.kk.vvvv 9
Metropolialueen kuntien nettomuuton laskennallinen tulokertymä (milj. euroa) vuosina 2000-2011 Lähde: Aro & Laiho 2014 Osasto pp.kk.vvvv 10
Työpaikkaomavaraisuus 2000-2011 Työpaikkaomavaraisuus on kasvanut 2000-luvulla eniten Vantaalla, Tuusulassa ja Keravalla Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Pendelöinti (31.12.2011) Lähde: Tilastokeskus
Pendelöinti/Espoo Vihti Tuusula Sipoo Vantaa Espoo K. 9% 37% Helsinki Kirkkonummi Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta 31.12.2011 Kartassa on esitetty vähintään 0,5% suunnat (pyöristettynä) alueen sisällä Lähde: Tilastokeskus MML, 2012
Pendelöinti/Helsinki Vihti Tuusula Sipoo Vantaa K. Espoo 9% 37% Helsinki Kirkkonummi Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta 31.12.2011 Kartassa on esitetty vähintään 0,5% suunnat (pyöristettynä) alueen sisällä Lähde: Tilastokeskus MML, 2012
Pendelöinti/Vantaa Vihti Tuusula Sipoo Vantaa K. Espoo Helsinki Kirkkonummi Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta 31.12.2011 Kartassa on esitetty vähintään 0,5% suunnat (pyöristettynä) alueen sisällä Lähde: Tilastokeskus MML, 2012
Tähtäin vuoteen 2030 ongelmista ratkaisuihin? Metropolialueen kansallinen merkitys tunnustetaan Kaupungistuminen vahvistaa metropolia, kun alueen kokonaisetu ohjaa kuntien päätöksentekoa Uuden teknologian avulla tuottavuushyppy palvelujen järjestämisessä Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen vahvistaa rakenteista riippumatonta yhteisöllisyyttä ja luo uudenlaista lähidemokratiaa MAL(PE)-asioissa selkeä työnjako kuntatason päätöksenteon ja seutulinjausten kesken Kuntien toiminta seudun kilpailukyvyn vahvistamisessa yhteistyöhakuista ja vaikuttavaa Yhteisvastuu heikoimmin pärjäävistä on toimivaa Ilmastonmuutoksen hillintä, energiatehokkuus ja vähähiilisyys ohjaavat rakenteiden uudistamista Osasto pp.kk.vvvv 17