Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle
Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus ry:n suhde kaivoslakiin Muita kaivosalan huolenaiheita Totta ja tarua kaivosteollisuudesta Kaivosteollisuuden vaikutus teollisuudessa Kaivosteollisuuden vaikutus työllisyyteen 3.6.2010 2
Tiesitkö että kaivostoiminta on elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty yli kolmeakymmentä eri metallia. Ihminen tarvitsee elämänsä aikana keskimäärin yli 10 000 kiloa rautaa rakennuksissa, kulkuvälineissä, kojeissa ja laitteissa, astioissa ja monissa muissa käyttökohteissa. Ilman maasta kaivettuja metalleja ja mineraaleja päivän alku näyttäisi hyvin erilaiselta. 3.6.2010 3
Kaivos osa yhteiskuntaa Mineraalit ja metallit ovat peräisin kaivoksista Mitä ei voi kasvattaa, pitää kaivaa Kaivostoiminta avaa uusia mahdollisuuksia yhteiskunnalle Mineraalit ovat häviämättömiä luonnonvaroja kierrätys on luonnollista 3.6.2010 4
Lähde: GTK Suomen kaivokset Metallit Teollisuusmineraalit Vuonna 2008 Suomessa toimi noin 40 kaivosta ja louhosta. 8 metallimalmikaivosta 16 kalkkikivilouhosta tai -kaivosta 17 teollisuusmineraalitai teollisuuskivilouhosta Kaivannaisteollisuus työllistää yli 14 000 henkilöä 3.6.2010 5
Kaivoslakiesitys Teollisuuden tulevaisuus huolenaiheena 1. Maanomistajille maksettavien korvausten taso on liian korkea (korkeampi kuin Ruotsissa) erityisesti malminetsintävaiheessa 2. Maanomistajalla olisi mahdollisuus vaatia koko esiintymän mineraalien arvosta korvausta ennakkoon riippumatta siitä toteutuuko näiden louhinta omistusoikeuden uusi, virheellinen tulkinta 3. Esitykseen sisältyy useita säännöksiä, joilla kohtuuttomasti lisätään malminetsinnän alkuvaiheen velvoitteita - kuitenkin kyse on vain tutkimusvaiheesta ja byrokratia on tarpeeton 4. Esitys sisältää päällekkäisiä menettelyjä, kuulemisia ja byrokratiaa Käsittelyajat pitkittyvät useiden vuosien mittaiseksi Jo nyt vähintään neljä eri kuulemismenettelyä saman kaivoshankkeen osalta Sivutuotteiden hyödyntämistä vaikeutetaan Valitustie pitenee ja aloittaminen pitkittyy Sivuesiintymien hyödyntäminen vaikeutuu 3.6.2010 6
Muita lainsäädännöllisiä uhkia kaivosteollisuuden huolenaiheet 1. Kaivannaisjätedirektiivin liian tiukka soveltaminen ja sivutuotteiden tulkitseminen jätteeksi ekotehokkuus kärsii 2. Mahdollinen jätevero kaivannaisjätteelle lopettaisi monta kaivosta 3. Syanidin käytön mahdollinen kieltäminen kullantuotannossa on kohtuuton ja perusteeton sen käytöstä aiheutuvaan riskiin nähden uhkaisi pohjoismaista vastuullista kullantuotantoa hallittu käyttö on turvallista ympäristölle ja ihmisille 4. Viranomaisten Natura- rajoitusten tavoitehakuinen tulkinta ja puutteelliset valmiudet yhteen sovittaa kaivostoimintaa luonnonsuojelun kanssa 5. Itämeren laivapolttoaineen rikkipitoisuusvaatimus huonontaa yksipuolisesti Itämeren kautta toimivien yritysten kilpailukykyä 6. NO x -htp arvojen tiukentuminen kaivoksilla tasolle johon on käytännössä mahdoton päästä 3.6.2010 7
Euroopan parlamentin päätös kieltää syanidin käyttö kaivostoiminnassa ja sen tausta Euroopan parlamentti päätti 5.5.2010 antaa komissiolle päätöslauselman, jossa vaaditaan kieltämään syanidin käyttö kokonaan kaivosteollisuudessa v. 2011 loppuun mennessä Päätöslauselman taustalla on Romaniassa vuonna 2000 tapahtunut vanhan padon sortuma ja sen aiheuttama jokien saastuminen. Onnettomuus johti jo vuonna 2006 kaivannaisjätedirektiivin säätämiseen Lisäksi kaikki nykyisin Euroopassa toimivat kultakaivokset noudattavat EU:n tiukkaa ympäristölainsäädäntöä ja direktiivejä. Uusissa kaivoksissa käytetään suljettuja prosesseja. Näissä syanidi hajotetaan rikastamon sisällä ennen kuin prosessivesi johdetaan jätealtaisiin. Nykyisin käytössä oleva teknologia eroaa täysin Romanian katastrofissa käytössä olleesta. 3.6.2010 8
Kielto on merkittävä uhka Euroopan kaivosteollisuudelle Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan suurimpia kullantuottajamaita. Kielto merkitsisi todellista uhkaa maakuntien kehitykselle. Siksi on aika ryhtyä puolustamaan ja tukemaan nykyaikaista ja turvallista kultakaivosteollisuutta Pohjoismaissa ja Euroopassa. Päätös pohjautuu virheellisiin taustatietoihin EU:n jäsenmaissa kaivosteollisuus ei käytä syanidia kaivosvaiheessa avolouhoksissa tai maanalaisissa kaivoksissa Syanidia käytetään suljetuissa prosesseissa ja valvotuissa olosuhteissa kaivosten rikastamoissa; tämä käyttö on samanlaista kuin muilla teollisuudenaloilla, missä syanidin käyttö sallitaan edelleen 95 % maailman kultakaivoksista käyttävät syanidia kullantuotannossa Uusien jäsenvaltioiden historialliset puutteet valvonnassa eivät ole hyväksyttävä peruste uusien lakien säätämiselle EU:ssa. 3.6.2010 9
Syanidin kieltopäätöksen toimeenpanosta aiheutuvat mahdolliset seuraukset Tällä hetkellä ei ole olemassa taloudellisesti kannattavia syaniditeknologiaa korvaavia vaihtoehtoisia rikastusmenetelmiä. Syanidin käyttökielto EU:n kultakaivoksissa karkottaisi kaivostoimintaa pois Euroopasta ja ohjaisi kaivostoiminnan maihin, joissa on heikko tai olematon lainsäädäntö. Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö ja valvonta ovat taanneet sen, että syanidin vaikutus ympäristöön on minimoitu. EU:n ulkopuolelta tuleva rahoitus kultakaivoshankkeisiin tyrehtyisi ja toiminta siirtyisi muihin maanosiin. Asianmukaisesti toimivia kaivoksia Suomessa, Ruotsissa ja muissa maissa jouduttaisiin sulkemaan. Uusia esiintymiä ei etsittäisi eikä kaivoksia voitaisi avata. Tällä olisi olennainen negatiivinen taloudellinen vaikutus. 3.6.2010 10
Mikä on totta ja tarua kaivosteollisuudesta Kaivoslakiuudistus 1999-2012 Suomen kaivannaisteollisuus taustamuistio 2006 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2007 Euroopan parlamentin syanidipäätös 2010 Suomen Vuoriklusteri Mineraaliklusteri Kaivannaisalan vaikuttavuusselvitys Onko kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta tilastojen kertoma 0,5-1 % Mikä on kaivosalan todellinen vaikutus ja merkitys yhteiskunnallemme Ovatko teollisuuslaitokset, jotka vastaavat kymmenien prosenttien osuudesta vientikaupasta syntyneet tyhjästä 3.6.2010 11
3.6.2010 12
Kaivostoiminnan ja jatkojalostuksen merkitys Suomelle (muutama esimerkki) TEHDAS KAIVOS + JALOSTUS KAIVOS SULJETTU KAIVOS 3.6.2010 13
Kaivostoiminta ja metallien jatkojalostus kulkevat käsi kädessä ja pitkään Orijärven kuparikaivos ja sulatto 1757 1957, 200 v Outokummun kaivos 1910 => (100 v) ja Imatran kuparisulatto 1935 => Harjavaltaan 1945, rikkihappotehdas 1947, liekkisulatus 1949, uusi nikkelitehdas Kotalahden malmille 1960 Porin metallitehdas ja elektrolyysilaitos 1941, kuparivalimo, nikkelituotanto 1942, jalometalliosasto 1942 Pyhäsalmen kaivos ja metallurginen tehdas Kokkolan Ykspihlajaan 1962, kobolttitehdas 1968 (oli aiemmin Imatralla, Vuoksenniska Oy), sinkkitehdas 1969 Kemin kaivos 1967 ja Tornion tehtaat 1970, jaloterästehdas 1976 Käsiteltiin myös Nivalan, Ylöjärven, Aijalan, Metsämontun, Orijärven, Vihannin, Korsnäsin, Vuonoksen ja Hituran malmeja 3.6.2010 14
Ja mitä osittain loppuneesta kaivostoiminnasta jää jäljelle 23000 työpaikkaa (world wide) Outokumpu Oyj 7606 hlö, Tornion terästehdas ja Kemin kaivos, henkilöstöstä 2700 Suomessa Rautaruukki Oyj 7000 hlö Kokkolan suurteollisuusalue, 12 yritystä, 1800 hlö + kumpp.yrit., mm. Boliden Kokkola Oy Zn-tehdas, OMG Kokkola Chemicals Oy, 380 hlö (koko OMG 2900 hlö) Harjavallan suurteollisuuspuisto 1100 hlö, mm. Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, ABB 200 hlö Porin Kupariteollisuuspuisto 1400 hlö (v.2007), mm. Luvata Pori Oy, 600 hlö, vienti 90%, tuotanto 80000 t Cu-tuotteita Ovako Oyj 4000 hlö 3.6.2010 15
Teollisuusmineraalipuolella toiminta jatkuu kaikilta osiltaan lähes 4000 henkeä Nordkalk Oyj Abp Yara Suomi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Omya Oy SMA Mineral Oy SP Minerals Oy Nunnalahden Uuni Oy Tulikivi Oy Paroc Oy 1350 hlö 800 hlö 190 hlö 50 hlö 34 hlö 90 hlö 230 hlö 500 hlö 850 hlö 3.6.2010 16
Alan laitevalmistuksessa ja tutkimuksessa myös yli 18000 hlö Sandvik Metso Minerals Oy Outotec Oyj Normet Oy Suomen Malmi Oy Kati Oy GTK 3800 hlö 9800 hlö 3160 hlö 380 hlö 180 hlö 65 hlö 770 hlö 3.6.2010 17
Miten kaivosteollisuus työllistää yli 50000? Metallikaivoksilla suoraan 1000 Metallin jatkojalostuksessa 23000 Teollisuusmineraalien kaivussa ja jalostuksessa 4000 Teknologiassa ja tutkimuksessa 18000 Palveluissa, urakoinnissa, logistiikassa, käynnissä? pidossa, kemian teollisuudessa ja energiahuollossa Ulkomaiden kaivostoiminnassa? Rikasteita tuotiin v. 2008 1,6 Mrd edestä, mikä vastaa varovastikin arvioiden noin 25000 hengen työpanosta edellyttävää kaivostoimintaa (S.E.&O.) Uudet kaivoshankkeet > 3000 Voiko ja pitääkö rajautua vain suomalaiseen toimintaan? Onhan ulkomaille laajentuminen todettu välttämättömäksi jo kauan. 3.6.2010 18
400 vuotta suomalaista kaivos-, metalli- ja elektroniikkateollisuutta Suomen kaivosteollisuus on metalliteollisuutemme ja elektroniikkateollisuutemme perusta Kaivosteollisuus on synnyttänyt konepajateollisuuden, metallinjalostuksen, metallituotannon ja niiden modernin metallurgian, jota elektroniikkateollisuus ja muu moderni jatkojalostus hyödyntää Kaivosteollisuus on edelleen uuden teknologian suunnan näyttäjä ja mahdollisuuksien luoja On hyvin epätodennäköistä, että ulkomailta tuotaville raakaaineille luotaisiin jatkojalostusta Suomeen On hyvin todennäköistä, että Suomesta löydettäville raakaaineille luodaan jatkojalostus Suomeen 3.6.2010 19
Kaivosteollisuus luo perustan elämälle