International Matchmaking 10.-11.5.2010 Tromssa. Ilmoittaudu



Samankaltaiset tiedostot
OMISTAJANVAIHDOS TE TA

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Vesa Mäkinen

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Yrityskaupan rahoitus

Käsitteitä yrittäjyydestä

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Tässä numerossa mm. Parempi vuosi, mutta mihin verrattuna? Sukupolvenvaihdosten verohuojennukset...5. Vielä kerran SEPA... 7

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Milla Forsman OTM

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

Rahoitusta yritystoiminnan

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari

Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Yrityskaupan suunnittelu ja valmistelu

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen

Käsitteitä yrittäjyydestä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto

Omistusjärjestelyjen rahoitus Satu Mäkelä

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ Asianajaja Peter Salovaara

Finnvera, ratkaisuja pk yritysten toiminnan tueksi kasvussa, kansainvälistymisessä ja finanssikriisin pyörteissä

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Osakesäästötilin verosäännökset

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Kymenlaakso

Vantaan yrityskonttori Aviapolis. Toimimme osoitteessa Äyritie 20, Vantaa

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Team Finland LetsGrow

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla Sari Lounasmeri

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

ONNISTUNUT SUKUPOLVENVAIHDOS

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Transkriptio:

International Matchmaking 10.-11.5.2010 Tromssa. Ilmoittaudu www.imm2010.no 2 2010 Rajaton osaaminen Avain yhteisiin työmarkkinoihin Torniossa 6. toukokuuta. Katso lisää www.yrittajat.fi/lansipohja Tässä numerossa mm. Suunta ylöspäin, pääkirjoitus... 3 Lapin Yrittäjien aluesivut... 5 Lapin maakunnalliset Yrittäjäpäivät...8 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut...9 Elvytysfoorumi II Kemissä... 10 International Matchmaking, Tromssa 10.-11.5.... 14 Parempi vuosi mutta onko parempi... 16 Lapin Yrittäjät Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät www.yrittajat.fi/aluejarjesto Länsipohjan Yrittäjät Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät yrittajat.fi

Mittojesi mukainen liittymä ja kaupan päälle järjestöetua! Elisa tarjoaa jälleen rahanarvoisia Yrittäjäjärjestöetuja Jäsenetumme ovat kattavammat kuin koskaan. Toimintaa tehostavat palvelut helpottavat yrittäjän arkea edesauttaen tuottavuuden kasvua. Tai lisäten vapaa-aikaa. Yrittäjän tavoitteen mukaisesti. Yrittäjä Tasahinta Kuukausimaksuton liittymä yrittäjälle Hinnoittelu Puhelut 0,055 /min Tekstiviestit 0,055 /kpl Aloitusmaksu 0,072 /puhelu Kuukausimaksu jäsenetuna 0 /kk (norm. 3,00 /kk) Avausmaksu jäsenetuna 0 (norm 2,38 ) Elisa Paketti Jäsenetusi Elisa paketeissa -10 %! Puheluhinnat alkaen 0,022 /min, kun hyödynnät Elisa järjestöetusi. Jäsenetusi Elisa paketeissa -10 %. Elisa paketti on pakettihinnoiteltu liittymä laitteen kanssa tai ilman. * Hinnat alv. 0 %. * Alennus koskee määräaikaisia Elisa Paketteja (12 tai 24 kk). Alennus annetaan puheosuudesta. Varaa aika lähimmälle Elisan myyjälle henkilökohtaiseen tapaamiseen osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus. Voit myös soittaa 010 19 13 19 (ark. 8 16.30, pvm/mpm). Elisa Shopit Rovaniemi, Koskikatu 27: Kirsi-Maria Moilanen, 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Tutustu Elisan Yrittäjäjärjestöetuihisi osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätietoa Elisan palveluista yrittäjille saat myös www.elisa.fi/yrittajille Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla): Jaana Hietala, 050 500 0128, email: ext-jaana.hietala@elisa.fi Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät www.elisa.fi/yrittajille i

Yrittäjä Lapin Yrittäjät SUUNTA YLÖSPÄIN Maaliskuun puolivälissä julkistetun pk-yritysbarometrin perusteella yrittäjät suhtautuvat positiivisin odotuksin tulevaisuuteen Lapissa. Edellisvuoteen verrattuna ehkä yllättävänkin hyvät suhdannenäkymät selittyvät osin vastausajankohdan alhaisesta lähtötasosta odotukset suuntautuvat jyrkän pudotuksen jälkeen ainoastaan ylöspäin. Tuloksista ei siis ole ennakoitavissa yritysten liiketoiminnan tasoa, ainoastaan muutoksen suunta. Toimialoista palvelusektorin odotukset ovat korkeimmalla ja kaupan alalla puolestaan matalimmalla tasolla. Muuta maata hieman paremmat odotukset kohdistuvat liikevaihtoon, kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Investointien määrä ja vientitoiminta puolestaan nähdään meillä heikompana kuin muualla maassa. Erilaiset sopeuttamistoimet ovat olleet arkipäivää lappilaisyrityksissäkin. Muuhun maahan verrattuna meillä on turvauduttu suhteellisesti enemmän liiketoiminnan sopeuttamiseen vallitsevaan markkinatilanteeseen myös liiketoiminnan laajentamista on käytetty sopeuttamistoimena. Odotukset suunnan muuttumisesta ovat korkealla, mutta signaalit muutoksesta ovat vielä epävarmoja. Markkinoiden globalisoituminen on tuonut kaukaiseltakin tuntuvat epävarmuustekijät myös lappilaisen pk-yrittäjän arkeen ja katseita suunnataan yhä herkemmin myös lähellä oleviin toimintaympäristöön vaikuttaviin tekijöihin. Kuntien toiminta ja päätöksenteko elinkeinotoimintaan vaikuttavana tekijänä on myös yrittäjäjärjestön edunvalvontatyön kohteena. Viestiä yritysvaikutusten arvioinnin merkityksestä on viety kuntiin eri puolella Suomea ja se on teemana myös Lapin Yrittäjien kevään kuntakierroksen tilaisuuksissa. Kovin läheiseltä ongelmalta toimintaedellytysten kannalta on monesta lappilaisyrittäjästä tuntunut myös tienvarsimainontaan liittyneet ongelmat vuosien varrella. Lapin Yrittäjät on osaltaan neuvotellut tienvarsilla olevien opasteiden ja mainosten olemassaolosta jo yhdeksänkymmentäluvulta lähtien kuitenkin varsin laihoin tuloksin. Tilanne muuttui oleellisesti lupamenettelyn siirryttyä ympäristökeskuksilta tiepiireille ja sittemmin keskitetysti Pirkanmaan ely-keskukselle Tampereelle. Luvattomat kyltit on inventoitu ja poistokehotus annettu suurimmalle osalle yritysten opasteista ja mainoksista. Toisaalta lain mahdollistamia poikkeuslupia ei käytännössä ole myönnetty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Viime syksynä ongelmaan puuttui useampikin taho, Suomen Yrittäjät mukaan lukien, saaden liikenneministerin viheltämään pelin poikki ja asettamaan työryhmän pohtimaan pelisääntöjä tienvarsimainontaan. Työryhmä jätti mietintönsä maaliskuun loppupuolella todeten muun muassa, että poikkeusmenettelyä tulee joustavoittaa ottaen huomioon elinkeinotoiminnan tarpeet ja olosuhteet. Myös sijainkunnan ja yritysten lausuntojen merkitystä korostettiin. Mietinnön pohjalta lupamenettelyohjeet päivitetään, mutta poikkeuslupahakemukset on luvattu käsitellä jo ennen ohjeen valmistumista uusien linjausten mukaisesti. Yrittäjäjärjestö tiedottaa lupakäytännöstä jäsenyrityksilleen. Mikäli uusilla keinoilla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, on harkittava lain muuttamista. Tästä johtuen on tärkeätä, että alueemme yrittäjät antavat Lapin Yrittäjille palautetta poikkeuslupakäytännöstä. Toinen, myös lappilaisia kiinnostava mietintö on vastikään luovutettu asianomaiselle ministerille. Maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen, Suomen Yrittäjien sekä Lapin Yrittäjien edustajista koostunut työryhmä jätti niin ikään maaliskuussa mietintönsä ministeri Anttilalle metsästyslain muuttamiseksi siten, että osa pienriistaluvista olisi mahdollisuus antaa välitettäväksi yrityksille. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan mitä tälle uudelle, kaikkien osapuolten hyväksymälle esitykselle päätöksenteon rattaissa tapahtuu. Hannu Autonen puheenjohtaja Lapin Yrittäjät ry Joustavat ja tehokkaat yrityksen rahoitusyhtiöpalvelut Säästöpankista Me illä saat rahoitusratkaisut yrityksesi tarpeis iin joustavasti ja lä- heltä. Perinteisen lainarahoituksen rinnalla tarjoamme rahoitusyh- tiör atkaisuja yrityksesi investointeihin ja käyttöpääoma n tarpeisiin. Kysy lisää! Riitta ta-liisa Moisane n puh. 029 041 2731 044 554 6440 Hall ituskatu 2, Tornio Pekk a Konsteniusnius puh. 029 041 2741 050 545 3132 Aino nkat u1, Rovaniemi www.optia.fi Lapin Yrittäjät 3

Yrittäjä YRITTÄJÄ 2010 Lapin Yrittäjät ry:n ja Länsipohjan Yrittäjät ry:n JULKAISIJA: Länsipohjan Yrittäjät ry, Valtakatu 5, 94 100 KEMI Lapin Yrittäjät ry, Maakuntakatu 16, 96 200 ROVANIEMI Ilmestyy 6 kertaa vuodessa (suluissa aineistopäivä) Nro 1: 12.2. (29.1.) Nro 2: 16.4. (31.3.) Nro 3: 4.6. (21.5.) Nro 4: 10.9. (27.8.) Nro 5: 29.10. (15.10.) Nro 6: 17.12. (3.12.) suluissa aineistopäivä ILMOITUSHINNAT: (euroa) Takasivu 1100 (4900) 1/1 sivu 1000 (4500) 1/2 sivu 680 (3000) 1/4 sivu 380 (1700) 50 mm x 30 mm vuosi-ilmoitus 240 (6 nroa) Suluissa olevat hinnat ovat vuosi-ilmoitushintoja. Hinnat sisältävät värit. Hintoihin lisätään alv 22 % Lehden sivukoko on A4 (210x297 mm) TOIMITUS Martti Kankaanranta puhelin (016) 221 701 matkapuhelin 0500 693 745 martti.kankaanranta@yrittajat.fi Pirkka Salo matkapuhelin 0400 392 139 pirkka.salo@yrittajat.fi ILMOITUSMYYNTI Länsipohjan Yrittäjät toimisto Päivi Kukkonen puhelin 0400 984 077 faksi (016) 221 713 päivi.kukkonen@yrittajat.fi Sisällysluettelo Lapin Yrittäjät -aluesivut... 5-7 Lapin Yrittäjät ja Länsipohjan Yrittäjät -aluesivu...8 Länsipohjan Yrittäjät -aluesivut... 9-13 1. VEROT JA RAHAT... 16 Parempi vuosi mutta paljonko parempi ja mihin verrattuna?... 16 Maksatko Suomen veroja ulkomaisesta pankista?... 16 Suomeen tuodun käytetyn auton verotus... 17 Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset... 17 Täsmennyksiä YrittäjäInfon nro 1 teksteihin... 19 SEPA koskee kaikkia yrityksiä... 19 Korttimaksut tilille kahdessa päivässä...20 Suhdannerahoituksen vähimmäislaina-aika lyhenee...20 Tunnetko Tekesin rahoituspalveluja?...20 Tekesistä rahoitusta teollisuuden hankintaosaamisen kehittämiseksi... 21 2. TYÖNANTAJAN ABC...22 Työsuhteet ja palkanmaksu lakon aikana...22 AIESEC-harjoittelijoita yrityksiin...22 Työpaikkailmoituksia yrittäjien omassa nettipalvelussa... 23 Työsuhdelomakkeita... 23 3. YRITYSTOIMINNAN ABC...24 Osakassopimus osakeyhtiön riskinhallintakeinona...24 Palveludirektiivin täytäntöönpano tuo palvelualan yrityksille uusia tiedonantovelvoitteita... 25 Yrityspörssi uudistui nyt yhä valtakunnallisempi!...26 Ympäristöneuvontaa yrityksille verkosta...26 Hyvä Yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! Tuotteet ja palvelut yrityksille Vuosi-ilmoitus 2010, 5:ssä lehdessä 160 + alv (32 /lehti) Lapin Yrittäjät toimisto Kerttu Peltoniemi matkapuhelin 0400 898 200 faksi (016) 420 0630 kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi Jakelu: Länsipohjan Yrittäjät ry: n ja Lapin Yrittäjät ry:n jäsenille, kunnille, oppilaitoksille ja muille sidosryhmille. Painos n. 3500 kpl Taitto ja painopaikka: Tornion Kirjapaino Ky 2010 Ilmoituksen koko 60 mm x 40 mm Ota yhteyttä 0400 898 200/Kerttu tai 0400 984 077/Päivi

Yrittäjä Lapin Yrittäjät -aluesivut PK-BAROMETRIN TULOKSET Lapin Yrittäjät Pk-yritysbarometrin tulokset julkistettiin Lapin osalta maaliskuun puolivälissä. Yrittäjien odotukset suhdanteiden osalta ovat selkeästi positiivisen puolella viime vuoden barometrien mollisävyyn verrattuna. Barometrin tuloksia on kuitenkin syytä tulkita harkiten, koska edellisvuoden jyrkän pudotuksen jälkeen lähtötaso arvioiden tekemiseen on ollut poikkeuksellisen alhaalla. Tunnelman eroa edellisvuoteen kuvastaa hyvin suhdanneodotusten saldoluku +26, kun se vuosi sitten oli -20. Suhdanteiden paranemista seuraavan vuoden aikana Lapissa odottaa jopa 41 % yri-tyksistä ja huononemista 15 %. Toimialoista palvelusektorilla odotukset ovat positiivisimmat lähimmän vuoden aikana, tilannetta kuvaava saldoluku on +33, kun se kaupan alalla on +13. Vastaava luku on teollisuudessa +22 ja rakentamisessa +27. Odotukset henkilöstön määrän suhteen ovat nousseet jonkin verran edellisvuoden heikkoihin näkymiin verrattuna. Henkilökunnan määrän näkymiä kuvaava saldoluku on alueella hieman pienempi kuin muualla maassa. Kaupan alalla ja palvelusektorilla henkilöstön määrän odotetaan hieman kasvavan; teollisuudessa ja rakentamisessa puolestaan hieman laskevan. Lapin Yrittäjät 5

Lapin Yrittäjät Muitten suhdannetekijöitten osalta positiivisimmat ja muuta maata hieman paremmat odotukset kohdistuvat Lapissa liikevaihtoon, kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen. Muuta maata heikommat suhdannenäkymät Lapissa kohdistuu selkeimmin investointien arvoon. Vientitoiminnan odotetaan paranevan ainoastaan teollisuuden toimialalla Lapissa. Toimenpiteitä toiminnan sopeuttamiseksi on tehnyt tai niitä suunnittelee 65 % alueen yrityksistä. Sopeuttamistoimista eniten toteutettuja ovat lomautukset ja työaikajärjestelyt. Lapin pk-yritykset ovat muuta maata enemmän käyttäneet tai suunnittelevat käyttävänsä liiketoiminnan laajentamiseen liittyviä sopeuttamistoimia. Myös liiketoiminnan karsiminen ja keskittyminen ydintoiminta-alueille on muuta maata yleisempää. Sopeuttamistoimenpiteitä ilmoittaa edelleen suunnittelevansa joka neljäs kaupan alalla, mutta ei yhtään yritystä teollisuudessa. Arviot tulevaisuuden muutosvoimien vaikutuksista kasvuhakuisten yritysten toimintaan poikkeavat Lapissa muuhun maahan nähden jonkin verran. Lapissa korostuu väestörakenteen aiheuttama työvoiman ikääntyminen, kun muualla kilpailu osaajista nousee vahvimmaksi muutosvoimaksi. Elämäntapojen ja arvojen muutos sekä teknologian kiihtyvä kehitys arvioidaan muualla maassa voimakkaampana muutostekijänä kuin Lapissa. Yrittäjä UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa eri-laisissa asioissa myös puhelimitse puh. 0400 898 200 tai sähköpostitse: toimisto@lapin. yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: www.yrittajat.fi ja www.yrittajat.fi /lappi Inari Abc puhdistus palvelut, Galleria & Käsityö Lumikko, Henry Välitalo Tmi, Hentun Taksi, Inari Luonnonporo Oy, Jtm Auto, Lahjatalo Näkkäläjärvi Oy, Lasitunturi Oy, Pitopalvelu ja Lounaskahvila NUTUKAS Oy, Riuku- Jotos, Viestintätoimisto Lapin Loitsu. Kemijärvi Arja Jumisko Tmi; Jari Kiemunki Oy, Marja- Liisa Ikonen, Pirjo Annikki Tiikkaja Tmi. Kittilä Agnico-Eagle Finland, Anu Jaakola Tmi, Bodytek Oy, Finndetector, Ni-Ma-Mi Oy, Parturi-kampaamo Dublee, Satu s Magic Touch. Posio Agro-Posio Oy, Eläinlääkäri Tuija Hukkanen, Moniosaaja Palvelee ORP, Posion Luontaistuote Marianne Ahlberg T:mi. Nosto ja Kuljetus Tmi, Lapin Taso-Rakenne Oy, Lapin Valomainos, Lomaco Oy, Markkinointi Timo Rautio Tmi, MarMotor Marko Uusinarkaus, Marronne Yrityspalvelut Tmi, Matkatoimisto Lappi Pro Oy, Minna Holm Tmi, Nordic Mill Service Oy, Panin Saneraus ja Siivous, Parturi-Kampaaja Maria Hanhisuanto, Pestatilit Oy, Puheterapeutti Anuliisa Pirilä, Rjk Mikkola Oy, Rovaniemen Kalla Oy, Ruokasenpuiston Kukkakioski K Perälä, S. O. Import, Sága Gifts Ky, Salon 82, Samarund Ky, Sijaishaltija Oy, Suutarinliike Liisa Helin, Terrinita Oy, Timpan Keittiö, Valkoiset Siivet, Veli-Pekka Piittisjärvi Tmi. Sodankylä Ari Junttila Ky, Hannu Lumme Tmi, Henrik Postila, Jussa Tmi, Keski-Lapin Vakuutus- ja Finanssipalvelut Oy, Painopiste Matti Kyrö, Sodankylän Siivouspalvelu. Salla Lakiasiaintoimisto Merja Mattila Ay, Lounaskahvila Johanna., Topparin Putkiasennus. Savukoski Komsio Tmi, Tanhuan Korjaamo Esa Hietala. Tenonlaakso Tero Ronkainen Ky. Ranua CRS Ky, Hierontapalvelu Rentoilo, Kuljetusliike Urho Väärälä Oy, Sähköpalvelu Esa Petäjäjärvi. Rovaniemi Advertising KIOSKI Oy, AP-Myynti Oy, Arctic IT & Trading Ky, Arctic Live Oy, Arkkitehtitsto H-P Arkkitehdit Oy, Aurora s trademark, Auto- Ja Pienkonekorjaamo T Juopperi, Autoilija Jarmo Lahtela, Flatlight Films Oy, Healthex Rovaniemi Oy, Heikki J. Räihä Tmi, HiusStudio UnelmaTu-pa, Kari Alakurtti Tmi/Lapin Arvokiinteistöt, Kari PR Ky, Katintti, Kotiapu Luviisa, Kuljetus Pasanen Oy, Kultahakku Oy, Kuusimaki Oy, Lapin Kouluttajatiimi Oy, Lapin Krouvit Oy, Lapin NahkaPaja & Entisöinti, Lapin VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT 2010 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään 22.-24.10.2010 Turussa, teemalla: Vimma ja Kipinä. Päivien ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan tapahtuman nettisivuilla www.yrittajapaivat.fi 3.5. Lapin Yrittäjien jäsenet voivat myös ilmoittautua keskitetysti aluejärjestön kautta. Järjestämme myös yhteiskuljetuksen päiville. Ilmoittautumiset toukokuun 31.5. mennessä kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi tai puh. 0400 898 200 6 Lapin Yrittäjät

Yrittäjä Lapin Yrittäjät LAPIN YRITTÄJIEN NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh. 0400 391 025 Jouni Vihervalli, puh. 0400 391 024 Kasarmintie 10, 99600 SODANKYLÄ puh. (016) 613 125, fax (016) 613 128 e-mail: autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Vilho Niiranen Jari Rantala Rovakatu 13, 96100 ROVANIEMI puh. (016) 3400 520, fax (016) 311 841 e-mail: vilho.niiranen@laki-forum.com jari.rantala@laki-forum.com Asianajotoimisto von und zu Fraunberg, Ylisuvanto ja Juntura Oy Jouko Ylisuvanto, puh. 0400 698 745 Jarmo Juntura, puh. 040 700 9593 Pekankatu 4 B 16, 96200 ROVANIEMI puh. (016) 366 766, fax (016) 344 306 e-mail: asianajotoimisto@fraunberg-ylisuvanto.com TILI- JA VEROASIAT Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto Risto Pauna, Jouko Laakso, Tuija Riskilä, Outi Ruonamaa, Pirkko Koskivuori Maakuntakatu 16, 96200 ROVANIEMI puh. (016) 0400 898 200, fax (016) 420 0630 e-mail: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi TYÖSUHDEASIAT Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto Jouko Laakso Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi puh. (016) 0400 898 204 fax (016) 420 0630 e-mail: jouko.laakso@lapin.yrittajat.fi Yli 70 % Yritystelen tuomista kontakteista johtaa kauppaan. Yritystele avataan aina ostoaikeissa. Yksi avaa hakemiston, toinen verkkopalvelun. Ilmoita Yritystelessä, saat ilmoituksesi sekä hakemistoon että verkkoon ja löydyt aina kun kauppaa hierotaan. Yritystele_LansiP_Yrittajainfo_175x120_JI.indd 1 Lapin Yrittäjät 3/25/10 11:07 AM 7

Yrittäjä Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät LAPIN MAAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT Saariselkä 24. 26.9.2010 Tervetuloa Saariselän kauniisiin ruskamaisemiin. Varaa ajankohta kalenteriisi jo nyt! 8 Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät

Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät -aluesivut Länsipohjan Yrittäjät D-FENCE SUOJAA SÄHKÖPOSTIN JA TUO KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ Ennaltaehkäisevät D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat roskapostit ja muut haittaohjelmat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan ns. spammilaatikoiden/karanteenin käyttötarpeet tuoden käyttäjille välitöntä kustannussäästöä. Päivi Kukkonen, Länsipohjan Yrittäjät ry: Käytämme itse D-Fence palvelua ja olemme tyytyväisiä. Oikea posti tulee perille ja roskapostia ei tule. D-Fence auttaa keskittymään omaan työhön kun ei tarvitse poistella spammejä tai hakea posteja ties mistä. D-FENCE PALVELUIDEN KESKEISET HYÖDYT: Torjuu haitat ja varmistaa oikean postin saapumisen viiveettömästi Helppo käyttöönotto:ei muutoksia, asennuksia tai työtä asiakkaan päässä Poistaa roskapostikansioiden käyttötarpeet Tuo kustannussäästöjä ja parantaa kilpailukykyä Yrittäjän Tilitoimisto Yrittäjän Tilitoimisto Valtakatu 5, 94 100 KEMI, faksi (016) 221 713 Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta Puhelin 0400-984 066, eija.heikkinen@yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin 0400-984 077, paivi.kukkonen@yrittajat.fi NYT 20 % JATKUVA ALENNUS KUUKAUSIMAKSUISTA LÄNSIPOHJAN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE!! Kokeile palvelua veloituksetta ja näe itse tulokset! Koekäytön jälkeen saat tarkan turvallisuusraportin ja voit päättää jatkosta erikseen. Soita 09-623 14 18 tai mene osoitteeseen http://www.d-fence.fi /sytilaus ja tilaa koekäyttö jo tänään! Yhteistyöterveisin, D-Fence Oy http://www.d-fence.fi Yhteistyössä Länsipohjan Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät 9

Länsipohjan Yrittäjät Yrittäjä Elvytysfoorumi II Länsipohjan alueen yritykset pitävät hyvin kiinni työntekijöistään myös tästä eteenpäin. 85 % yrityksistä pitää henkilökuntansa määrän ennallaan tai kasvattaa sitä. Länsipohjan Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan useat yrittäjät ovat sopeuttaneet toimintaansa laskemalla omaa tulotasoaan. Hyvä kumppanuusverkosto on varsinkin kasvavalle yritykselle tärkeää. Paakkola Gonveyors Oy:n toimitusjohtaja Tommi Juntikka alleviivaa johtamansa yrityksen menestymisen takana olevan hyvän verkoston lisäksi erikoistumisen omiin tuotteisiin, asiakaskeskeisyyden ja luottamuksen korostaminen. Pohjoismaissa toimivan yrityksen osaamiseen kuuluu ehdottomasti myös ruotsin kieli. 2000 2009 rakenteet ovat muuttuneet. Teollisuuden osuus kansantuotteesta putosi 7 prosenttia. Tämä on hyvin merkittävä asia ja tähän sopeutuminen on suomalaisessa yhteiskunnassa näkynyt sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm. Jos mitään ei nyt tehdä, on tulevaisuus toisaalla. Mm. Palveluiden tuttavuutta on parannettava. Mikäli kannusteet verotuksessa häviävät mennään todella väärää suuntaan. 10 Länsipohjan Yrittäjät

Kemi 16.2.2010 Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät Puu ja turve pitävät miljoona suomalaista lämpimänä. Puulla ja turpeella tuotetaan kolmannes kaukolämmöstä. Kolme neljästä suomalaisesta haluaa lisätä energiaturpeen käyttöä. Puu palaa puhtaammin turpeen kanssa. Suomen soista on turvetuotannossa yksi prosentti. Mikäli turvetuotantoon saataisiin vielä toinenkin prosentti, olisi se erittäin merkittävä panostus kotimaiseen energialähteeseen. Eivät norjalaiset jätä öljyrikkauksiaan pumppaamatta sanoo Vapo Oy:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Markku Pyykönen Kemin Elvytysfoorumissa. Suomalaisilla näyttää olevan varaa siihen. Oikealla Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Muu Suomen työttömyys lähenee Lapin lukuja sanoo ELY-keskuksen johtaja Terho Liikamaa Kemin Elvytysfoorumissa. Lama on purrut myös lappilaisia yrityksiä ja vuoden 2008 vientituotannon tasoon pääsemiseksi menee ehkä vuosia. Tähän tilanteeseen ja hitaaseen elpyvään kauteen Lapin ELY-keskus on varautunut Tervehdyttämispalvelu tuotteella. Tuote tarjoaa haasteellisessa tilanteessa olevalle yritykselle liiketoiminnan kehittämiskonsultointia. Tarkoituksena on siis kehittä yrityksen toimintaa ulkopuolisen konsultin siivittämänä niin, että tulevaisuudesta selvitään paremmin. Kansanedustaja Janne Seurujärven mielestä lyhyen tähtäimen tavoitteena on on minimoida kansainvälisen taantuman vauriot ihmisille, työpaikoille ja yrityksille. Pitemmän tähtäimen tavoite on saattaa julkinen talous takaisin tasapinoon. Seurujärven mukaan Suomen erityisosaaminen ei ole enää valmistuksessa vaan suunnittelussa, prosessien hallinnassa, innovaatioissa jne. Kuvat: Painatuskeskus Finland, Esa Marttala Digitality is all over toteaa Elisa Oyj:n aluemyyntipäällikkö Kimmo Jokela. Tämä tule näkymään kaikissa palveluissa niin yksityisen sektorin kuin julkisen sektorin tuottamissa palveluissa. Miten vähenevän työllisten määrän ja lisääntyvän eläkeläisten määrän yhtälö toimii? Sen ratkaisussa digitalisoinnilla on merkittävä vaikutus. Jokelan mukaan etätyö ei etene siinä tahdissa kuin soisi etätyövälineisiin ei oikein luoteta ja eletään vanhassa muotissa. Kysyä sopii, minkälainen valmius yrityksillä on ottaa vastaan, kun nyt yläasteella oleva nuori hakee aikanaan työtä. On varmaa, että mikäli nykyaikaiset, ajan tasalla olevat työvälineet eivät ole kunnossa osaavaa työvoimaa ei kerta kaikkiaan saa. Länsipohjan Yrittäjät 11

Länsipohjan Yrittäjät Yrittäjä NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi hyvä neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kyse mistään runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta, Kauppakatu 15, 94100 KEMI, 016-254 300, 040-523 9011, fax 016-254 305 aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä, Hallituskatu 6, 95400 TORNIO, 016-44 6677, 040-5481148, fax 016-480 500 Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino, Keskuspuistokatu 2, 94100 KEMI, 016-256 644, fax 016-257 390 asianajotoimisto.pekkaheino@co.inet.fi Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen, Keskuspuistokatu 9, 94100 KEMI, 016-254 834, fax 221 198 asianajo.vartiainen@co.inet.fi TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien tilitoimisto Valtakatu 5, 94 100 KEMI Faksi: (016) 221 713 Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta Puhelin: 0400-984 066 eija.heikkinen@yrittajat.fi Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin: 0400-984 077 paivi.kukkonen@yrittajat.fi Balance Systems Oy Anne Kurtti, Kaivokatu 3 A 7, 94100 KEMI, 010 8300 503, fax 010 8300 501 anne.kurtti@balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula, Alkkulanraitti 56, 95600 YLITORNIO, Jokijalantie 65, 95900 KOLARI, 016-572 071,fax 016-572 160, 016-561 221, fax 016-561 225 tulostieto@co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, 94400 Keminmaa puhelin 016-270909, gsm 0400-981272, fax 016-270909 sähköposti: kimmo.keskitalo1@hotmail.com Rajalaskenta Oy/Raili Toratti ja Ulla Viiri, Kauppakatu 17, 95400 TORNIO, 016-431 330, 431 331, fax 016-431 332 ulla.raili@rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä/ Kristiina Lahdenperä, Liisankalliontie 34, 95420 TORNIO, 016-449 922, fax 016-449 923 kristiina.lahdenpera@pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky Veikko Polojärvi Pl 125, 99301 MUONIO, 020 749 8300, fax 016-532 563 info@tilitoimistopolojarvi.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen, Virkamaankatu 10, 95420 TORNIO 016-447 125, fax 016-447126 KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu 3 95400 Tornio Puh. 016-367 5822 fax. 016-367 5801 Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A 96100 ROVANIEMI Puh. 016-367 6091 fax. 016-367 6002 TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund, Valtakatu 16, 94100 KEMI, 016-725 0500, 0400-440 834, fax 016-725 0501 anu.gronlund@varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh. 010 19 13 19, www.elisa.fi /yrittajille Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on yksi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa. www.crossbordertornedalen.net Pertti Tikkala Eures neuvoja Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu 2 95400 Tornio FINLAND Puh/Tel: +358 (0) 10 60 46897 GSM:+358 (0)50 396 2682 Fax: +358 (0) 10 60 46906 e-mail: pertti.tikkala@mol.fi www.arcticjobnet.net Lars Kero Coordinator Arbetsförmedlingen EURES Cross-border Tornedalen Storgatan 78 SE-953 31 Haparanda SWEDEN Tel: +46 (0)10 4865602 Fax: +46 (0)922 614 68 e-mail: lars.kero@arbetsformedlingen.se www.arcticjobnet.net 12 Länsipohjan Yrittäjät

Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät...ulkoista laskujen hallinnointi Svealle! Anna meidän kotiuttaa saatavasi tehokkaasti ja ammattitaidolla! Meiltä saat kattavan palveluvalikoiman mm. laskutuksen- ja reskontran hoitoon, saatavien rahoitukseen ja perintään. Voimme hoitaa laskujesi hallinnoinnin kokonaan, jolloin voit keskittyä ydintoimintaasi ja kasvattaa omaa liiketoimintaasi. Tee tulosta... Asiakkaanamme parannat maksuvalmiuttasi, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Haluamme auttaa yritystäsi kasvamaan. Aluejärjestösi jäsenedut Saat perinnän vuosisopimuksen veloituksetta (etusi 110 eur +alv) sekä rahoituksen vuosisopimuksesta tuntuvan alennuksen. Saat lisäksi ilmaisen perintäneuvonnan ja perintätarroja oman huomautuksesi tehostamiseksi. Ota yhteyttä, niin kerromme miten voimme vauhdittaa yrityksesi kasvua! Haluatko tehdä toimistostasi liikkuvan? Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tuntema lankapuhelinnumero on monille yrittäjille tärkeä. Työelämän muuttuessa yhä liikkuvammaksi yrittäjän on kuitenkin usein vaikeaa sitoa itsensä puhelimen ääreen. Elisa Yrityspuhelimen avulla voit pitää vanhan lankanumerosi ja ottaa käyttöön langattomat yhteydet. Elisa Yrityspuhelin on maaliskuun alussa lanseerattu palvelu, joka vastaa yrittäjien tarpeeseen työn liikkuvuuden helpottamisesta. Palvelun perusideana on, että muuttamatta vanhaa lankapuhelinnumeroa yrittäjä voi vapauttaa itsensä toimistolta tai toimipisteestä, jossa lankanumero on tähän asti fyysisesti sijainnut, kertoo Elisan myyntijohtaja Keijo Luoto. Erityisesti useat pienet yritykset ovat sitoutuneita kauan käytössä olleeseen lankapuhelinnumeroon, joka on asiakkaille ja muille sidosryhmille tärkeä tai jopa ainoa yhteydenottokanava. Paikallisesta lankanumerosta luopuminen voikin olla monille käytännössä mahdotonta. Uuden palvelun myötä vanha lankanumero säilyy, mutta sen käyttöönotto matkapuhelimessa vapauttaa yrittäjän liikkumaan missä tahansa Suomessa tinkimättä puhelimeen vastaamisesta. Yrityspuhelin toimii käytännössä niin, että lankaliittymänumero otetaan käyttöön matkapuhelimeen liitettävällä SIM-kortilla. Palvelu toimii koko maassa, ja sitä voidaan käyttää joko matkapuhelimella tai erillisellä GSM-pöytäpuhelimella. Yrityspuhelin ratkaisi päivystysongelman Yksi Yrityspuhelimen tyytyväisistä käyttäjistä löytyy Helsingistä. Hammaslääkäriasema Stardent Oy on uusinut päivystysnumeronsa jo jonkin aikaa sitten, mutta sai edelleen runsaasti päivystystä koskevia puheluita 12 vuotta vanhaan lankanumeroonsa, johon kukaan ei ollut työaikojen ulkopuolella vastaamassa. Vanha numero on luonnollisesti tullut asiakkaille hyvin tutuksi. Vaikka olemme käyttäneet ilmoituksissamme ja internetsivuillamme uusia ajanvaraus- ja päivystysnumeroita, 09-numeroon tulee edelleen paljon soittoja. Henkilökuntamme vastaa siihen arkisin toimistoaikoina 8-19, mutta päivystysaikoina emme pysty vahtimaan toimistossamme sijaitsevaa lankapuhelinta, kertoo Stardentin toimitusjohtaja Aidyn Imani. Elisa Yrityspuhelin tarjosi tavoitettavuusongelmaan ratkaisun. Ympärivuorokautinen päivystys on keskeinen osa Stardentin palvelua, ja ottamalla vanhan lankanumeronsa käyttöön matkapuhelimessa yritys pystyy takaamaan puhelinpäivystyksen myös niille asiakkaille, joille tuttu ja turvallinen lankanumero on ainoa yhteydenottokanava. Elisa Shopit, Yrityspalvelupiste Jaana Hietala, puh. 050 500 0128 Valtakatu 11-13, Kemi ja Länsiranta 10, Tornio www.elisa.fi/yrittajille Länsipohjan Yrittäjät 13

14 Yrittäjä

Yrittäjä 15

1. Verot ja rahat Yrittäjä Parempi vuosi mutta paljonko parempi ja mihin verrattuna? Vuosi 2010 on alkanut ainakin vakaammissa merkeissä kuin 2009. Tuotannon ja liikevaihdon pudotus on useilla aloilla päättynyt tai ainakin hidastunut. On myös kertynyt kokemusta siitä, mitä kaikkea talouskriisistä on seurannut ja miten seuraukset kestetään. Jos viime vuosi oli pudotuksen vuosi, on tämä vuosi sopeutumisen vuosi useimmille yrityksille. Parhaimmillaan se voi olla myös uuden nousun tavoittelun aikaa. Nopeammin vai hitaammin? Yleinen käsitys näyttää olevan, että Suomi nousee talouskriisistä muuta Länsi-Eurooppaa hitaammin, koska tuotantorakenteemme on enemmän vientiteollisuuteen painottunut kuin muissa maissa ja koska viemme enimmäkseen investointihyödykkeitä. Molemmat havainnot pitävät paikkansa, mutta niiden vastapainoksi meillä on perusrakenteeltaan terve yrityssektori ja oleellisesti vauraampi ja monipuolisempi talous kuin 1990-luvun alun laman jälkeen. Kaikilla aloilla kasvun ei ole pakko jäädä hitaaksi. Julkisuudessa on myös tarjoiltu sellaista näkemystä, että Suomen talous toipuu kriisistä euromaiden keskiarvoa nopeammin, koska monet BKT-ennusteet tarjoavat Suomelle tänä vuonna suurempaa prosentuaalista kasvua kuin euroalueelle. Nämä ennusteet voivat hyvinkin osua kohdalleen, mutta tulkinta nopeammasta toipumisesta unohtaa viimevuotisen romahduksen. Se oli Suomessa kaksinkertainen euroalueeseen verrattuna. Prosenteissa kuvatut muutokset samoin kuin erilaisten luottamusindikaattoreiden ja barometrien saldoluvut - ovat näinä aikoina hankalasti tulkittavia. Niistä vedetään helposti vääriä johtopäätöksiä. Prosentit ja saldoluvut kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä, kuinka kaukana kohtuullisesta tasosta tämän vuoden jälkeenkin voidaan olla. Kuluttajat luottavat ja säästävät Kuluttajien luottamusindikaattorista on viimeisten 12 kuukauden aikana piirtynyt erittäin kapean V:n muotoinen viiva. Sen jyrkästi nouseva osa johtuu Suomen taloutta koskevista hyvin optimistisista odotuksista. Tilastokeskuksen tuoreimman kuluttajabarometrin mukaan kuluttajat arvioivat myös omat säästämismahdollisuutensa tänä vuonna erittäin hyviksi. Tätä koskeva saldoluku oli tammikuussa varsin lähellä kaikkien aikojen ennätystä. Työttömyyden nousuun ja pitkittymiseen nähden kyseinen saldoluku on jopa epäilyttävän korkea. Kaupan ja palvelualojen yrityksille kuluttajien kovat säästämismahdollisuudet antavat ristiriitaisen viestin: säästämismahdollisuuksiin tarvitaan vähintään kohtuulliset tulot, mutta mistä ne kertyvät ja onko kuluttajien aikomuksena myös säästää suurempi osa tuloistaan vai kuluttaa enemmän? Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi Kasvu etusijalle Valtaosa viime viikkojen talouspoliittisesta keskustelusta on pyörinyt pitkän ajan rakenteellisten kysymysten ympärillä: miten pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta, jotta julkisen talouden ns. kestävyysvaje saadaan joskus lapioitua umpeen. Toinen keskeinen kysymys koskee yritysverotuksen uudistamista ja ylipäätään sen uudistamistarvetta. Tulevia vuosikymmeniä koskevia talouden kysymyksiä ei voi vähätellä, mutta pitkän ajan talouskehitystä ei lainkaan paranna se, jos lähivuosina talouskasvu on vaisua. Talouden kehitys ja yritystoiminta eivät ole kiinni vain konkreettisista päätöksistä, vaan myös siitä, mistä keskustellaan ja mihin sävyyn. Kaksi tuoretta esimerkkiä tästä ovat keskustelu yritysverotuksen uudistamisesta sekä satamien lakon uhka. Molemmilla on ollut selvä vaikutuksensa käytännön yritystoimintaan jo ennen kuin yhtään veropykälää on säädetty tai yhtään lakkopäivää on koettu. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon tai mitä julkisia menoja vähennetään. Kasvu on se positiivisin vaihtoehto, jonka uskoisi saavan myös eniten kannatusta. Maksatko Suomen veroja ulkomaisesta pankista? Varaudu aikaistamaan veronmaksua toukokuun alusta maksaessasi verot ulkomaisesta pankista. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi Tähän saakka ulkomailta maksetut verot on katsottu maksetuksi ajoissa, jos ne ovat olleet Verohallinnon tilillä viikon kuluessa eräpäivästä, tai verovelvollinen on esittänyt tositteen tai muun selvityksen veron maksamisesta viimeistään eräpäivänä. Toukokuun alusta on voimaan tulossa muutos, jonka mukaan veron on oltava saajalla viimeistään eräpäivänä. Tämä tarkoittaa, että SEPA-maista maksettu vero on maksettava 3 päivää ennen eräpäivää 1.5.2010-31.12.2011. SEPA-siirtymäajan päätyttyä, eli vuoden 2012 alusta lukien maksu välittyy yhdessä päivässä. Muista maista maksettaessa verovelvollisen on itse huolehdittava, että raha on Suomen verohallinnolla viimeistään eräpäivänä. Muutos kiristää huomattavasti ulkomailta maksettujen verojen maksamisajankohtaa ja suosii kotimaisia pankkeja. Siten säännöllisesti Suomeen veroja maksavien on järkevää hankkia tili suomalaisesta pankista. Muutos ei koske kotimaasta maksettavia veroja. 16

Yrittäjä 1. Verot ja rahat Suomeen tuodun käytetyn auton verotus Toitko käytetyn auton Suomeen 2006-2009 yrityksesi vähennyskelvottomaan käyttöön? ELV-palautus kuuluu myös sinulle. Verohallinto on palauttanut yksityishenkilöille autoverolle kannettua arvonlisäveroa, joita Suomi on EY-tuomioistuimen mukaan laittomasti aiemmin perinyt. Palautukseen ovat oikeutettuja myös auton maahantuoneet yritykset, jos auto ei ole ollut vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Henkilöautoihin sisältyvä alv on kokonaan vähennyskelvoton, jos autolla ajetaan kilometrikin yksityisajoa. Muissa ajoneuvotyypeissä yksityiskäyttöä vastaava osuus alv:sta on vähennyskelvotonta. Tulli ei palauta veroa ilman pyyntöä muille kuin yksityishenkilöille. Palautuksen saadaksesi sinun tulee tehdä palautushakemus Tullille viimeistään 31.12.2010. Tämä siksi, koska Tulli ei tiedä, oletko voinut tehdä maksamastasi verosta vähennyksen ja saanut hyvityksen sitä kautta. Jos olet tuonut auton maahan ennen vuotta 2006, sinulla on oikeus palautukseen, jos sinulla on ollut verovalitus asiasta vireillä 6.11.2009, eli palautuslain voimaantulopäivänä. Jos sinulla kuitenkin on jo lainvoimainen päätös verovalitukseen, ja auto on tuotu ennen 2006, ainoa mahdollisuutesi on hakea tuomion purkua. Purun saaminen on erittäin harvinaista. Lisätietoja Tullin ajoneuvoveroneuvonnasta, p. 020 690 600. Satu Grekin Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset Yrittäjien neuvontapalveluun on alkanut tulla entistä enemmän sukupolvenja omistajanvaihdoksiin liittyviä kysymyksiä. Verotuksen näkökulmasta onkin hyvä aika ryhtyä toteuttamaan vaihdoksia. Nykyinen hallitus on jo tehnyt aikomansa sukupolvenvaihdoshuojennukset lahja- ja perintöveron keventämisen muodossa, eikä näköpiirissä ole uusia kevennyksiä. Tässä artikkelissa käydään läpi lahjanluonteisiin tai sukulaisten välisiin luovutuksiin liittyviä verosäännöksiä. Myöhemmissä YrittäjäInfoissa käsitellään muita yrityskauppoihin liittyviä verokysymyksiä. Yrityksen sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan karkeasti ottaen tilannetta, jossa yrityksen omistus vaihtuu perhepiirissä tai lähisukulaisten kesken. Virallista määritelmää sille ei ole. Se on yrityksen omistajuuden vaihtumisen erikoistapaus. Oleellisin ero verrattuna kauppaan ei-sukulaisten kesken on se, että tietyin ehdoin sukupolvenvaihdoksessa on saavutettavissa verohuojennuksia. Sukupolvenvaihdoksessa käytetään tavallisesti pienempiä kauppahintoja, lahjoituksia ja erilaisia variaatioita näiden väliltä. Vaihdokseen suunnitteluun hyvissä ajoin Vaihdoksen suunnitteluun kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin, jopa useita vuosia ennen vaihdosta. Aikaa vievin vaihe voi olla sen selvittäminen, kuka tai ketkä ryhtyvät jatkajiksi ja millä omistusosuuksilla. Ennen omistajanvaihdosta voidaan veroseuraamuksia pienentää esimerkiksi yhtiömuodon tai yhtiösopimuksen muutoksilla, osingonjaolla, jakautumisella, suunnatulla osakeannilla sekä omia osakkeita hankkimalla. Nämä toimenpiteet vievät aikaa, ja asiantuntijan avusta on varmasti hyötyä. Mitä pidemmän ajan kuluessa vaihdos tehdään, sitä paremmin yrityksen asiakkaat, sidosryhmät sekä jatkaja ja luopuja voivat sopeutua sukupolvenvaihdokseen. Olennaista on, että omistajanvaihdosta aloitettaessa on selvillä, mikä on järjestelyn lopullinen tavoite. Liiketoimintakauppa vai osakkeiden tai osuuksien myynti Osake- ja henkilöyhtiö voi vaihtaa omistajaa siten, että luovutuksen kohteena ovat yhtiön osakkeet tai osuudet. Toinen vaihtoehto on liiketoimintakauppa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa myyjänä on osakas tai yhtiömies. Saatu kauppahinta on hänen henkilökohtaista tuloaan. Liiketoimintakaupassa, jota kutsutaan myös substanssikaupaksi, myyjänä on yhtiö. Jos saatu kauppahinta halutaan yhtiöstä omistajille, osakeyhtiössä vaihtoehdoiksi jää osingon tai palkan nostaminen tai yhtiön purkaminen. Toiminimiyrittäjän yrityksen myynti on aina liiketoimintakauppa. Osakkeita tai osuuden myyjän verotus Osakkeiden tai osuuksien myyntiä pidetään verotuksessa luovutuksena. Myyntihinnasta vähennetään hankintahinta ja myynnin kulut. Jos erotus on positiivinen, veroa tästä luovutusvoitosta menee 28 %. Kun luopuja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ja kaupan kohde on omistettu yli 10 vuotta, hankintahinnan ja myynnin kulujen sijaan myyntihinnasta voidaan vähentää ns. hankintameno-olettama, joka tällöin on 40 %. Vähemmän aikaa omistetun omaisuuden myynnistä voidaan vähentää hankintameno-olettamana 20 %. Myynti on kuitenkin täysin verovapaa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: myydään vähintään 10 %:n osuus osakeyhtiön osakkeista tai henkilöyhtiön osuuksista myyjä on omistanut nämä osakkeet tai osuudet vähintään 10 vuotta. Ellei ole, voidaan myös edellisen omistajan omistusaika laskea mukaan, jos omaisuus on saatu tältä lahjana tai perintönä ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Lapsi voi olla myös puolison lapsi tai myyjän tai hänen puolisonsa ottolapsi tai kasvattilapsi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso, jos puolisot ovat eläneet avoliitossa verovuonna yhteisessä taloudessa ja olleet aikaisemmin keskenään avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Myyntivoitto muille sukulaisille, kuten omalle vanhemmalle tai veljen tai sisaren lapselle, tapahtuvasta myynnistä ei ole verovapaata. Myöskään myynti em. sukulaisten perustamalle yhtiölle ei ole verovapaa. Jos myyjä on osakeyhtiön perustajaosakkaita, aika alkaa perustamiskirjan al 17

1. Verot ja rahat Yrittäjä lekirjoitushetkestä. Silloin kun osakeyhtiön osakkeet on hankittu ostamalla, omistusaika lasketaan alkaneeksi siitä hetkestä, kun osakkeiden hankinnasta on allekirjoitettu kauppakirja. Kun henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi, omistusaika lasketaan siitä hetkestä alkaen, kun myyjä on tullut henkilöyhtiön osuuksien omistajaksi. Toiminimenä toimimisaikaa ei oteta huomioon. Yritysmuodon muutos toiminimestä katkaisee siis aina omistusajan laskennan. Lahjanluonteisen luovutuksen luovutusvoitto Silloin kun täyden verovapauden edellytykset eivät täyty, tai hankintameno-olettamaa ei käytetä, on lahjanluonteisissa luovutuksissa syytä pitää silmällä, ylittääkö kauppahinta 75 % käyvästä arvosta. Ellei näin ole, luovutuksen verotus on kireämpää. Todellisen hankintahinnan sijaan saakin vähentää siitä vain vastikkeellisesti luovutettua vastaavan osan. Lahjaksi annettua vastaavaa osuutta hankintahinnasta ei saa tällöin vähentää. Esimerkki: Isä on hankkinut osakkeet 60 000 eurolla. Käypä arvo 100 000 euroa. Myydään tyttärelle hintaan 70 000 euroa. Koska myyntihinta alittaa 75 % käyvästä arvosta, hankintahintana ei saada vähentää koko 60 000 euroa, vaan siitä 7/10. Liiketoiminnan myyjän verotus Liiketoiminnan luovutusta ei veroteta edellä selostetulla tavalla, vaan samoin kuin muutakin yritykseen tulevaa tuloa. Henkilöyhtiöissä ja toiminimiyrittäjillä jaettava yritystulo verotetaan yrittäjällä osin pääoma- ja osin ansiotulona. Ansiotulon osalta voi saada tulontasausta, jolloin veroprosentti ei useammalta vuodelta kertyneen tulon vuoksi nouse kohtuuttomaksi. Jatkajan verot Sukupolvenvaihdos voi olla jatkajalle täysin lahjaveroton, jos kauppahintaa maksetaan. Jos kauppahinta on käypään arvoon nähden liian alhainen, voi muodostua veronalainen lahja. Lahjaveroa voidaan edellytysten täyttyessä huojentaa. Jatkajan ei tarvitse maksaa yrityskaupasta lainkaan lahjaveroa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: kauppahinta on yli 50 % myytyjen osakkeiden tai osuuksien käyvästä arvosta, jos jatkaja sitoutuu harjoittamaan yritystoimintaa viiden vuoden ajan. Ilman jatkamisvelvoitetta kauppahinnan on oltava yli 75 % käyvästä arvosta, jolloin normaalistikaan lahjaveroa ei määrätä. huojennusta on pyydetty kirjallisesti verohallinnolta ennen perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista. Silloin kun lahjaveroa tulee maksettavaksi, sukupolvenvaihdoshuojennus lasketaan siten, että yritysvarallisuus arvostetaan 40 %:iin arvostamislain mukaisesta arvosta. Vasta tästä arvosta lasketaan perintö- tai lahjavero, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy vähintään 10 % yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista verovelvollinen jatkaa yrityksessä yritystoimintaa ja osallistuu osakeyhtiön toimintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon yrityksestä tai sen osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa anomus huojennuksesta jätetään verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista yrityksessä harjoitetaan elinkeinotoimintaa yritysvarallisuutta on käytetty yritystoiminnassa välittömästi ennen luovutusta (jos yritystoiminta on pakottavasta syystä ollut keskeytynyt ennen luovutusta, ei keskeytyminen välttämättä estä huojennussäännöksen soveltamista). Osakkeiden tai osuuksien myyminen edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut niiden ostamisesta tulee jatkajalle hyvin kalliiksi. Hän joutuu nimittäin maksamaan omien myyntivoittoverojensa lisäksi alkuperäisen myyjän maksamatta jättämät verot 20 %:n veronkorotuksen kera. Alkuperäinen myyjä ei joudu maksamaan veroja tässä tapauksessa. Rahoituksesta Esimerkiksi rahoituksen saamisen edellytyksenä voi olla, että osakkeet, osuudet tai liiketoiminta ostetaan henkilökohtaisen omistamisen sijaan perustettavan uuden yhtiön nimiin. Tällöin ei ole mahdollista hyödyntää luovutusvoiton verovapautta. Sukupolvenvaihdoksen rahoituksessa voidaan menetellä myös siten, että kauppahinta tai osa siitä jätetään velaksi myyjälle. Verotuksessa kauppahinta katsotaan kuitenkin saaduksi jo myyntivuonna. Jos velalle maksetaan korkoa, korkotulo on saajalleen veronalaista pääomatuloa, ja maksajalle vähennyskelpoista tulonhankkimisvelan korkoa. Voidaan myös sopia, että laina on koroton. Korottomuuden tuomasta edusta ei vakiintuneen käytännön mukaan määrätä lahjaveroa. Satu Grekin 18

Yrittäjä 1. Verot ja rahat Täsmennyksiä YrittäjäInfon nro 1 teksteihin MYEL-maksu YrittäjäInfossa 1/2010 olleessa Tärkeitä lukuja -taulukkoon oli päässyt virhe. Taulukossa ollut 43 /v ei merkitse mitään. Oikea tieto on, että maatalousyrittäjän MYEL-maksu määräytyy siten, että jos vuoden 2010 työtulo on alle 23 736,44 euroa, maksuprosentti alle 53-vuotiaille vakuutetuille on 10,388 %. 53 vuotta täyttäneen vakuutetun maksuprosentti on 10,976 %. Vakuutusmaksu nousee liukuvasti työtulon 23 736,44 ja 37 300,17 euron väliseltä osalta. 37 300,17 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on alle 53-vuotiaille 21,2 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneille 22,4 % Yrittäjäosakkaan asunnon ja työpaikan väliset matkat YrittäjäInfon 1/2010 jutussa Kannattaa ottaa omasta yhtiöstä myös palkkaa todettiin, että matkakuluvähennyksen varmistamiseksi omistajan olisi syytä ottaa palkkaa henkilö- ja osakeyhtiöstä. Infon painamisen jälkeen Verohallinto julkaisi 22.1.2010 asiaa koskevan ohjeensa (Dnro 1284/32/2009). Ohjeessa todetaan, että palkan ottaminen on edellytys ainoastaan osakeyhtiömuotoisissa yhtiöissä. Avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehen ei siten alkuperäisestä kirjoituksestani poiketen tarvitse ottaa palkkaa matkakuluvähennyksen varmistamiseksi, kuten ei yksityisen elinkeinonharjoittajankaan. Työsuhdematkalippu YrittäjäInfossa 5 ja 6/2009 kirjoitettiin työsuhdematkalipun veroedun kasvaneen. Työsuhdematkalippu on verovapaata 300 euroon saakka, sekä edun ylittäessä 600 euroa, mutta alittaessa 3 400 euroa. Verovapaata etua voi siten olla enintään 3 100 euroa vuodessa. Verohallinto on julkaissut työsuhdelipusta ohjeen, josta voi olla apua etua harkitsevalle työnantajalle. Ohje on sivulla vero.fi/arvikkeli/4372. Taulukko kuvaa edun veronalaista osuutta. Esimerkki: Lipun hinta 300, verotettavaa 0. Lipun hinta 350, verotettavaa 50 Lipun hinta 500, verotettavaa 200 Lipun hinta 600, verotettavaa 300 Lipun hinta 1000, verotettavaa 300 Lipun hinta 3400, verotettavaa 300 Lipun hinta 3800, verotettavaa 700 Lipun hinta 5000, verotettavaa 1900 Satu Grekin SEPA koskee kaikkia yrityksiä SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen ja se tulee yllättävän nopeasti vastaan. Siirtyminen tuo kolme muutosta maksamiseen eli tilisiirtoihin, korttimaksuihin ja suoraveloituksiin. Yrityksiltä muutos vaatii investointeja järjestelmiin ja laitteisiin. Kaikkien yritysten on varmistettava joitakin asioita voidakseen toimia yhtenäisellä euromaksualueella. Vaikka yrityksillä ei olisikaan toimintaa ulkomailla, sen tulee selvittää sekä omat että kauppakumppaniensa kansainväliset pankkiyhteystiedot IBAN- ja BIC-muodoissa. Ne on oltava laskuissa ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 lukien. Myös pankkiviivakoodin sisältö muuttuu. Kotimaiseen tilinumeroon perustuva tilisiirtopalvelu poistuu. SEPA vaikuttaa myös palkkojen maksuun. Palkkapäivän sijasta annetaan maksupäiväksi eräpäivä, joka on palkanmaksupäivää edeltävä pankkipäivä. Maksukortit uudistuvat sirullisiksi SE- PA-korteiksi. EMV-sirut korvaavat aiemmat magneettijuovat ja antavat näin parempaa turvaa korttien kopiointia vastaan. SEPA tuo myös hyväksi koettuun kotimaiseen suoraveloitukseen suuren muutoksen, aivan erilaisen suoraveloituksen. SEPA-suoraveloituksessa asiakas antaa valtakirjan laskuttavalle yritykselle, ei enää pankille. SEPA-suoraveloitus on käynnistysvaiheessa, ja sen pitäisi olla halukkaille tarjolla viimeistään 1.11.2010. Kotimainen suoraveloitus lakkaa siirtymäajan jälkeen. Tuleva suoraveloitus aiheuttaa merkittäviä järjestelmämuutoksia. Kotimaista suoraveloitusta käyttäville yrityksille suositellaan e-laskuun perustuvia palveluja. Vanhat järjestelmät uudistettava Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtyminen edellyttää yrityksiltä investointeja järjestelmiin ja laitteisiin. Vanhat järjestelmät eivät kykene käsittelemään pitkiä IBAN- ja BIC-tunnuksia. Tilinumeropäivitys tarkoittaa näiden tunnusten käyttöön ottamista. Kassajärjestelmäpäivitykset käsittävät maksupäätteiden päivityksen sirupäätteiksi ja itse järjestelmän muuttamisen hyväksymään sirupäätteet. Myymäläyritysten, jotka saavat maksut käteisellä tai kortilla, on huolehdittava tilinumeroiden, kassajärjestelmien ja reskontran päivittämisestä. Pelkästään verkkokauppaa käyvältä yritykseltä jää pois huoli kassajärjestelmästä, koska asiakkaat maksavat ostoksensa verkkopankissa yrityksen tilille. Sellaisten yritysten, jotka myyvät tuotteitaan asiakkaille lähettämällä laskun jälkikäteen, on tilinumeroiden ja reskontran päivittämisen lisäksi uudistettava laskutusohjelmansa. Yrittäjän kannattaa seurata myös oman pankkinsa SEPA-tiedotusta ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. 19

1. Verot ja rahat Yrittäjä Korttimaksut tilille kahdessa päivässä Sirukorttien maksutapahtumien tilitysaika on lyhentynyt kahteen päivään. Luottokunta on lyhentänyt sirukorttimaksujen tilitysaikaa viidestä pankkipäivästä kahteen. Tilitysaika korttimaksuille lasketaan siitä päivästä, jolloin tapahtuma on saapunut Luottokuntaan. Uusi tilitysaika koskee sekä credit- että debitkortteja. Kauppiaan korttimaksujen tilitysaika lyhenee automaattisesti kahteen päivään, jos Luottokuntaan lähetetty korttimaksuaineisto on virheetöntä ja korttimaksut vastaanotettu sirumaksupäätteellä. Suhdannerahoituksen vähimmäislaina-aika lyhenee Finnveran suhdannerahoituksen vähimmäislaina-aikaa on lyhennetty kolmeen vuoteen. Jatkossa Finnveran suhdannerahoituksen laina-aika voi olla 3 6 vuotta aiemman 5 6 vuoden sijasta. Tyel-takausluoton osalta laina-aika voi olla 3 10 vuotta. Lisäksi voidaan myöntää 1 3 lyhennysvapaata vuotta aiemman 2 3 vapaavuoden sijasta. Finnvera on tarjonnut suhdannerahoitusta viime vuoden keväästä asti. Suhdannerahoitusta myönnettiin viime vuonna yli 500 yritykselle yhteensä 188 miljoonaa euroa. Mikä on suhdannelaina- ja takaus? Suhdannelaina tai -takaus on tarkoitettu yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut. Näiden myöntämisen edellytyksenä on, että rahoitettavalla yrityksellä on suhdannetilanteen parantuessa edellytykset kannattavaan toimintaan. Suhdannelainojen ja -takausten kokonaismäärä voi olla enintään 10 000 000 euroa yritystä kohden, ja pienin myönnettävä laina/takaus on 30 000 euroa. Suhdannelaina voidaan myöntää käyttöpääomaksi maksuvalmiuden turvaamiseen tai sellaisten investointien rahoittamiseksi, joilla turvataan yrityksen kilpailukyky. Suhdannelainaa ei voida käyttää Finnveran ja muiden rahoittajien vanhojen lainojen tai muiden vastuiden maksamiseen. Suhdannelaina on tarkoitettu yleensä yrityksille, joissa on enintään 1 000 työntekijää. Suhdannelainan laina-aika on 3 6 vuotta, joista 1 3 vuotta voi olla lyhennysvapaita. Suhdannetakaus voidaan antaa tavalliselle velkakirjaluotolle ja eläkevakuutusyhtiöiden TyEL-lainalle. Suhdannetakauksella taatun luoton laina-aika on 3 6 vuotta tai TyEL-lainoissa 3 10 vuotta. Suhdannetakaus voidaan myöntää vakuudeksi lainoille, joilla turvataan yrityksen käyttöpääomaa ja maksuvalmiutta tai rahoitetaan investointeja, joilla turvataan yrityksen kilpailukyky. Taattua luottoa ei voida käyttää Finnveran ja muiden rahoittajien vanhojen lainojen tai muiden vastuiden maksamiseen. Lisätietoja: www.fi nnvera.fi Tunnetko Tekesin rahoituspalveluja? Tekes rahoittaa projekteja, joissa kehitetään tuotteita, palveluja, tuotantomenetelmiä tai liiketoimintakonsepteja ja osaamista. Lisäksi Tekes tarjoaa rahoitusta nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Nykyään Tekes rahoittaa myös työorganisaatioiden kehittämistä. Projektia suunniteltaessa yrittäjän kannattaa varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä Tekesiin. Projekti-ideaa on hyvä esitellä Tekesin tai lähimmän elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) asiantuntijalle ennen hakemuksen laatimista. Rahoitushakemuksen voit täyttää ja lähettää sähköisesti. Paljonko rahoitusta voi saada? Tekesin osuus määräytyy projektin haastavuuden, markkinaetäisyyden sekä yrityksen koon mukaan. Yrityksen täytyy aina osoittaa, että sillä on edellytykset kattaa projektin omarahoitusosuus. 20 Tekesin rahoituksen lisäksi projektiin ei voi sisällyttää muuta julkista rahoitusta. Rahoitusta myönnetään yleensä tutkimuksellisiin ja haastaviin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden, palveluiden ja työorganisaatioiden kehittämiselle. Laina on tarkoitettu erityisesti projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote, palvelu tai uusi liiketoimintakonsepti. Tekesin rahoitus pk-yrityksille on projektin luonteesta riippuen avustusta 35 tai 50 prosenttia tai lainaa enintään 70 prosenttia. Rahoitus voidaan myöntää myös lainan ja avustuksen yhdistelmänä. Laina on luonteeltaan riskilainaa, joka myönnetään ilman vakuutta. ELY-keskus voi myöntää valmistelurahoitusta selvityksiin, joilla valmistellaan pk-yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Innovaatiopalveluiden rahoituksessa yrityksen ostaman palvelun kohteena voi olla yrityksen liiketoimintamalliin ja strategian kehittämiseen liittyvä konsultointi, markkina- ja asiakastarvekartoitukset, tuotteen tai palvelun oikeuksiin liittyvät selvitykset. Ostopalvelut voivat kohdistua myös olemassa olevan tutkimustiedon hankintaan tai teknologian siirtoon sekä standardien käyttöönottoon, teollisoikeuksiin ja niiden suojaamiseen sekä käytettävyyteen ja muotoiluun liittyviin selvityksiin. Rahoitusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia ostopalvelujen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja: www.tekes.fi