Mobivision rahoitus. 14.12.2011 Hanna Ali-Hokka Paula Autio Marja Ilpala Sanna Lehikoinen

Mobivision rahoitus 14.12.2011 Hanna Ali-Hokka Paula Autio Marja Ilpala Sanna Lehikoinen

Sisällys 1 Johdanto 1 2 Rahoitusmahdollisuudet 2 2.1 Sitra 2 2.2 Keksintösäätiö 3 2.3 ESR-ohjelma 3 2.4 Finnvera 4 2.4.1 Rahoituksen hakeminen Finnveralta vaihe vaiheelta 5 2.5 Tekes-rahoitus 6 2.6 ELY-Keskus 6 2.7 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 7 2.8 Terveys 2015 kansanterveysohjelma 7 3 Kustannukset 8 3.1 Välineistö 8 3.2 Markkinointi 9 3.3 Matkakulut ja ylläpitokustannukset 9 3.4 Henkilöstö 10 3.4.1 Työterveyshuolto 10 3.5 Vakuutukset 10 3.5.1 Potilasvakuutus 10 3.5.2 Ajoneuvovakuutukset 11 4 Tuotot 12 4.1 Tutkimusten hinnat 12 4.2 Kansaneläkelaitos 13 5 Pohdinta 15 Lähteet 16 Liitteet Liite 1. Pöytäkirja Liite 2 Hinnastot Liite 3 Artikkeli

1 Johdanto Osaamisesta syntynyttä kilpailuetua kutsutaan innovaatioksi. Innovaatio tarkoittaa jotain uuden luomista, jolla saavutetaan hyötyä liiketoiminnalle tai yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Innovaatio voi olla jokin uusi tuote, toimintamalli taikka uudella tavalla toteutettu julkinen palvelu. Innovaatioilla yritykset tavoittelevat parempaa kilpailukykyä ja kasvua ja myös niiden vaikutuksia kansantalouteen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. (Innovaatiot 2011.) Innovaatio-opinnot ammattikorkeakoulussa perustuvat entisen pääministerin Matti Vanhasen II hallituksen asettamaan kehittämissuunnitelmaan hallitusohjelmassa. Suunnitelman tavoitteena on osaamisen, korkean sivistystason sekä luovuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen, joka toimii edellytyksenä Suomen ja suomalaisten menestymiselle. (Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012, 2007.) Osana Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatio-opintoja osallistuimme projektiin, jossa suunniteltiin Mobivision näön- ja terveydenhuollon liikkuvaa tutkimusyksikköä. Projektilla tarkoitetaan hanketta, joka on hyvin suunniteltu ja sillä pyritään tiettyyn päämäärään. Projekti ei ole vain tehtävä, vaan siihen voi liittyä vaikeasti ennakoitavia riskejä, taikka se voi vaatia erityistä luovuutta tai erityisosaamista vaativia tehtäviä. (Projekti 2011.) Ensimmäisellä tunnilla muodostimme viisi pienempää työryhmää, joille jokaisella jaettiin oma osa-alue. Meidän pienryhmämme tehtäväksi tuli selvittää Mobivisionin budjettia, kustannuksia ja rahoitusta. Ryhmämme kokoonpanoon kuuluvat optometristiopiskelijat Hanna Ali-Hokka, Paula Autio, Sanna Lehikoinen ja sairaanhoidon opiskelija Marja Ilpala. Tutustuimme erilaisiin kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin, esimerkiksi vakuutuksiin ja muihin liikkuviin kuluihin. Aiheemme johdosta olimme yhteydessä muihin pienryhmiin. Välineistöryhmä antoi meille oman arvionsa kustannuksista, joita muun muassa auto ja tutkimusvälineet aiheuttavat. Alueryhmä antoi oman arvionsa etäisyyksistä, jonka perusteella pystyimme arvioimaan matkakuluja. Markkinointiryhmällä ei ollut tiedossaan tarkkaa budjettia.

2 1 Rahoitusmahdollisuudet Tässä luvussa esittelemme erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, mutta kaikki nämä eivät sovellu Mobivisionin kaltaisiin projekteihin. Riittävän rahoituksen takaamiseksi on olennaista tutustua mahdollisimman moniin rahoitusvaihtoehtoihin ja konkreettisesti anoa niistä rahoitusta. Mobivisionin kannalta mahdolliset rahoittajat voisivat olla Finnvera, ESR-ohjelma sekä Tekes. Ajoitus tulee huomioida rahoitusta haettaessa, esimerkiksi Kaste-hankeen on jo jaettu vuosille 2008-2011. Projektihakemusta tehtäessä tulee ottaa huomioon, että suunnitelman sisältö vastaa sen ohjelman ja toimintalinjan sisältöä, josta haet rahoitusta. Hakemuksessa on myös huomioitava hakuilmoituksessa määritellyt asiat. Suunnitelmassa tulee olla konkreettisesti kuvattu projektin osallistujille tarjottavat toimenpiteet ja miten ne edistävät tavoitteidensaavuttamista. Hankesuunnitelmassa tulee ilmetä keinot tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Projektin toteutusaikataulu tulisi olla realistinen ja toteutettavissa sekä hankkeen on oltava kustannustehokas. (Ideasta suunnitelmaksi-ohjeita hanketta suunnitteleville 2011.) 1.1 Sitra Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden kasvua sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Rahoituksen avulla Sitra tavoittelee hyvinvointia luovaa muutosta ja sen avulla voidaan tehdä kokeiluja potentiaalisilla muutos- ja kasvutoimialoilla. Sitra voi myös vetää mukaansa yksityistä sijoituspääomaa, jolloin Sitra voi olla tarjoamassa kasvuedellytyksiä uusille aloille. Sitra keskittyy sijoittajana uusiin liiketoiminnan alueisiin, joihin sijoittamiseen liittyy suurin riski, eikä yksityinen pääoma niille muuten hakeudu. Kohdeyrityksillä pitää yleensä olla mahdollisuus, kyky ja halu kasvaa myös kansainvälisille markkinoille. (Sitra sijoittajana.) Sitran yritysrahoituksen painopiste on liiketaloudellisesti lupaavissa alkuvaiheen teknologiayrityksissä. Uusia mielenkiintoisia teknologia-alueita ovat sellaiset alat, joilla

3 Suomen arvioidaan olevan osaamisen edelläkävijä tai joilla nähdään merkittävää tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.) 1.2 Keksintösäätiö Keksintösäätiön rahoitusta voivat saada yksityiset henkilöt ja alkuvaiheessa olevat yritykset innovatiivisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Rahoitusta myönnetään hakemuksen ja siihen liitettävien selvitysten perusteella. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta, eikä vakuuksia tarvita, summa voi olla keksintöä kohden 2 000 200 000 euroa. Rahoitusta voidaan myöntää etukäteen tulevien kustannusten kattamiseksi. Kustannuksiin, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen saapumista, ei voida myöntää rahoitusta. Keksintösäätiön rahoitusmuotoina ovat avustus, tukiraha ja laina. (Yritystoiminnan kehittämisen rahoitusmahdollisuudet 2008.) Keksintösäätiön tukirahaa voidaan myöntää esimerkiksi patentointi-, tuotekehitys- ja kaupallistamiskuluihin. Jos hanke menestyy kaupallisesti, tuki on maksettava takaisin Keksintösäätiölle. Jos ideasta ei synny liiketoimintaa, ei myöskään tukirahaa tarvitse palauttaa. Keksinnön oikeudet pysyvät keksijällä itsellään. (Yritystoiminnan kehittämisen rahoitusmahdollisuudet 2008.) Uuden idean tai keksinnön arvioinnissa otetaan huomioon innovatiivisuuden aste, lisäarvo asiakkaalle, idean valmiusaste sekä tuotteen tai palvelun jakelukanavat ja monistettavuus. Myös aika, jonka kuluessa tuote tai palvelu saadaan markkinoille, markkinapotentiaali ja markkinoiden kasvuvauhti, kilpailijoiden tuotteet ja vastaavat ratkaisut, markkinoille pääsyn haasteet, yrittäjän tai yrittäjätiimin osaaminen ja valmiudet ovat kriteereinä innovaation arvioinnissa. (Rahoituksen myöntämisen perusteita 2011.) 1.3 ESR-ohjelma

4 Euroopan sosiaalirahaston eli ESR-ohjelman tarkoituksena on tukea työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. ESR-ohjelman rahoitusta käytetään työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen yhdessä EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa. Sosiaalirahaston ohjelman rahoittamisen osallistuvat valtio, kunnat sekä yksityinen sektori. (ESR-ohjelma 2011, ESR-rahoitus 2009.) Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan esimerkiksi rakenteellisen kehittämisen hankkeita: muun muassa koulutusjärjestelmien oppimisen uudistamista, jolla on vaikutusta pitkällä aikavälillä suureen ihmisryhmään. Koulutuksen vastaaminen työelämän tarpeisiin sekä koulutuksesta siirtyminen työelämään ovat seikkoja, joita pyritään hankkeilla parantamaan. Yksityishenkilöillä ei ole oikeutta hakea ESRrahoitusta. (ESR-ohjelma 2011, ESR-rahoitus 2009.) Kun lähdetään kehittämään jotakin ideaa, on käytännön kannalta tärkeää varmistua, siitä, että projektille on mahdollista myöntää tukea. Jotta rahoitus on mahdollista myöntää, tulee sen täyttää tiettyjä ehtoja. Viranomaisen tehtävänä on arvioida saapuneet hankehakemukset, joiden perusteella selviää rahoitetaanko hanketta vai ei. ESR-ohjelma koostuu valtakunnallisesta osiosta ja neljästä alueellisesta osiosta. Etelä- Suomella, Länsi-Suomella, Itä-Suomella ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa. Nämä osiot perustuvat kunkin alueen omiin työllisyys-, elinkeino- ja osaamisstrategioihin. Niin sanotussa rahoituksellisessa erityisasemassa on Itä-Suomi, joka saa rahoituksensa erillään valtakunnallisesta osiosta. (ESR-ohjelma 2011, ESRrahoitus 2009.) 1.4 Finnvera Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos (Export Credit Agency), jonka palveluihin kuuluu yritystoiminnan aloittamiseen liittyvien rahoitustarpeiden asiantuntemus sekä rahoitus. Rahoitusmahdollisuuksina Finnvera tarjoaa aloittaville yrityksille lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja viennin rahoituspalveluin. Finnvera on valtion omistama. (Liiketoiminnan aloitus.)

5 Haettaessa rahoitusta Finnveralta suorittaa se laajan kartoituksen koskien liiketoimintasuunnitelmaa, yritystä, yrittäjää ja valitsevaa kilpailutilannetta. Yrityksen kohdalta arvioidaan sen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan sekä kilpailu- ja riskien sietokyky. Itse yrittäjän kohdalta arvioidaan hänen yrittäjähenkisyytensä, paineensietokyky ja pystyvyys kohdata vastoinkäymisiä ja epävarmuutta. Yrittäjän on myös todistettavasti osattava hallita talousasioita. Kilpailijat ja yrityksen tilanne nykyisessä markkinatilanteessa kartoitetaan yritystutkimuksessa yhdessä yrityksen kehityssuunnitelman kanssa. Rahoitusta hakiessa olisi yrityksen liiketoimintasuunnitelman syytä olla tehtynä. (Liiketoiminnan aloitus.) Arvioidessaan yrityksen liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä Finnvera käyttää usein apunaan seudullisten neuvontaorganisaatioiden lausuntoja. (Liiketoiminnan aloitus.) Mikäli Mobivisionin toiminnan aloittaa Metropolia Ammattikorkeakoulu, ei Finnveralta rahoitusta todennäköisesti saa, mutta jos toiminta aloitetaan yksityisen yrittäjän toimesta, on Finnvera potentiaalinen rahoittaja. 1.4.1 Rahoituksen hakeminen Finnveralta vaihe vaiheelta 1. Rahoituksen hakija kirjautuu Finnveran sähköiseen palveluun ja täyttää siellä vaadittavat tiedot. Hakemus lähetetään käsiteltäväksi. Finnveran sivuilta löytyy myös valmiit pohjat investointi- ja rahoitussuunnitelmaa varten. 2. Hakemuksen saapumisen jälkeen se ohjataan hankekunnan mukaisesti oikeaan aluekonttoriin jossa sille valitaan käsittelijä. 3. Kun hakemuksen käsittelijä (joko Finnveran pienrahoituksen rahoitusneuvoja tai rahoituspäälikkö) on tutustunut hakemuksen sisältöön, ottaa hän puhelimitse yhteyttä ja sopii tarvittaessa henkilökohtaisen tapaamisen. Tämä tapahtuu noin kahden viikon kuluessa. 4. Tapaamisessa hankkeen tietoja täydennetään, jonka jälkeen käsittelijä laatii yritysanalyysin ja päätösesityksen rahoituspäätöstä varten. 5. Päätöksen ollessa myönteinen Finnvera lähettää rahoitustarjouksen, joka on yleensä voimassa kolme kuukautta. Tänä aikana pitää tehdä päätös hyväksyykö Finnveran tarjouksen. Jos kyseessä on pientakaushakemus on asiakirjat lähetty pankille ilman että tarjous täytyy erikseen hyväksyä. 6. Mikäli rahoituksen hakija hyväksyy tarjouksen, tulee hänen ottaa yhteyttä tarjouksessa kerrottuun yhteyshenkilöön ja sopia rahoitusasiakirjojen allekirjoituksesta.

6 7. Laina voidaan maksaa ja takaus saattaa voimaan kun rahoituspäätöksen ehdot on täytetty ja asiakirjat allekirjoitettu. 8. Jos päätös on kielteinen, lähettää Finnvera siitä kirjallisen ilmoituksen, jossa päätös perustellaan. (Lähetä rahoitushakemus.) 1.5 Tekes-rahoitus Tekes eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Se tarjoaa rahoitusta ja siihen liittyvää asiantuntemusta sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tekesin asiakkaita ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Rahoitusta voi saada tutkimusja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista ja osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta. (Rahoitus 2011.) Pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projektimuotoiseen kehittämistoimintaan, tämä rahoitus voi kattaa osan hankkeen kustannuksista. Yksi Tekesin rahoituskohteista on nuoret ja innovatiiviset yritykset. Rahoituksen avulla kasvava yritys voi kehittää liiketoimintaansa kokonaisvaltaisesti. Tekesin rahoitusta ei myönnetä tavanomaiseen liiketoimintaan tai sen kehittämiseen. Rahoitusta haettaessa Tekesin asiantuntijat kartoittavat hankkeen kannattavuuden ja markkinatarpeen. (Pkyritykset 2011.) 1.6 ELY-Keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rahoittaa pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Rahoitus on harkinnanvaraista avustusta tai lainaa. Mukana on usein myös EU:n rahoitusta. Päätökset tehdään jokaisesta hankkeesta hankearvioinnin perusteella. Rahoituksen lisäksi ELY-keskus tarjoaa myös rahoitukseen liittyvää

7 neuvontaa ja konsultointipalveluja. (Yritystoiminnan kehittämisen rahoitusmahdollisuudet 2008.) Uudenmaan ELY-keskuksen rahoituslinjausten mukaan vuonna 2011 on rahoitus painotettu erityisesti yritysten kasvun ja kehittymisen tukemiseen. Painopistealueina ovat kansainvälistymällä kasvua hakevat, ja uutta liiketoimintaa käynnistävät yritykset. Kone- ja laitehankintoja tai toimitilojen rakentamista ei rahoiteta. (Yritystukien rahoituslinjaukset vuodelle 2011.) Ennen yritystukihakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen asiantuntijaan hankkeen rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Hakemuksen voi jättää esimerkiksi ELY-keskuksen Internet-sivuilla. (Yritystukien sähköinen asiointi 2011.) 1.7 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 31.1.2008. Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2008 2011. Kasteen päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä muun muassa parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2011) 1.8 Terveys 2015 kansanterveysohjelma Terveys 2015 on pitkän aikavälinen terveyspoliittinen ohjelma. Sen tavoitteena on eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä ihmisten toimintakykyisten elinvuosien lisääminen. Tavoitteena ei ole terveyden edistäminen ainoastaan terveydenhuollossa, vaan myös kaikilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Ohjelman perustana on Maailman terveysjärjestön (WHO) Terveyttä kaikille ohjelma. Terveys 2015 kansanterveysohjelmaa toteuttavat kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt. Kansanterveyden neuvottelukunta sekä sosiaali- ja terveysministeriö ohjaavat kansanterveysohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. (Terveys 2015 kansanterveysohjelma 2010.)

8 2 Kustannukset Budjetti on yrityksen työkalu talouden suunnitteluun ja tarkkailuun ja osa yrityksen sisäistä laskentaa. Sen suunnittelu ja laatiminen on yrityksen toiminnan ennustamista ja tavoitteenasettelua, jonka pitäisi perustua mahdollisimman realistiseen kuvaan yrityksen mahdollisuuksista. Suunnitteluvaiheessa käydään läpi tulevat suunnitelmat ja kartoitetaan liiketoiminnan kehitys, markkinointitoimenpiteet, investoinnit ja henkilöresurssit. (Budjetointi.) Kokonaisuudessaan hankkeen budjetiksi on arvioitu 330 000 euroa. Arvio perustuu jo olemassa oleviin Savonia Ammattikorkeakoulun kehittämiin liikkuviin suunhoitoyksiköihin. Näitä ovat Suupirssi, jonka toteutuskustannukset 391 000 euroa, ja Hambulanssi, jonka kustannukset olivat 274 000 euroa. Suupirssi aloitti toimintansa vuonna 2010. (Liikkuva suun terveydenhoitoyksikkö jalkautuu asiakkaiden pariin 2010.) 2.1 Välineistö Jotta hankkeesta saataisiin toimiva, tarvitaan sitä varten monenlaista välineistöä. Koska kyseessä on liikkuva tutkimusyksikkö, eräs tärkeimmistä välineistä on auto. Käytettävä auto on Mercedes-Benz Sprinter 310CDI-3,5/44K extrapitkä a4. Auton hinta on 47425,48 euroa, muutostöihin on varattu noin 2500 euroa, eli auton kokonaiskustannukset ovat 50 000 euroa. Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän kustannukset kuuluvat auton hintaan. Auton yhdistetty keskikulutus on noin 4-5l/100km. Muita auton kulutuksesta aiheutuneita kustannuksia on arvioitu kohdassa matkakulut ja ylläpitokustannukset. Laitteistokustannukset koostuvat mikroskoopista, jonka hintaan sisältyy myös silmänpohjakamera, tutkimuspöytä ja tuoli. Näiden yhteishinta on noin 52 000 euroa. Muiden näöntutkimusvälineiden hinnaksi on laskettu 5 250 euroa. Sairaanhoitovälineistö koostuu verenpaine-, verensokeri- ja hemoglobiinimittarista.

9 Autoon on myös kaavailtu virtsan U-Stix-mittauksia sekä kuulotutkimuksia. Liikkuvan tutkimusyksikön olosuhteiden takia näiden testien toteuttaminen kyseisessä tilassa on mielestämme liian haastavaa luotettavan tuloksen saamiseksi. Tutkimusyksikössä on tarkoitus toteuttaa myös ravitsemusneuvontaa, tupakoimattomuuteen tukemista, masennuksen kartoittamista (BDI-masennusseula) sekä haavanhoito. Kokonaiskustannukset sairaanhoitovälineistä on 3 000 euroa. Autoon suunniteltujen fysioterapiavälineiden ovat 1 050 euroa. Hinta muodostuu fysioterapiahoitopöydästä ja kaiteesta sekä puristusvoimamittarista. Asiakasohjelmiston kustannukset ovat noin 15 0000 euroa. Maksupäätettä autossa ei ole, koska veloitukset hoidetaan laskuilla. Se, miten silmänpohjakuvat saadaan välitettyä silmälääkärille, on vielä epäselvää. 2.2 Markkinointi Tässä projektissa markkinointia hoitaa erillinen pienryhmä. Markkinointikustannukset riippuvat siitä minne ja mille alueelle liikkuvan tutkimusyksikön toiminta suuntautuu sekä siitä mikä tulee olemaan markkinoinnin kohderyhmä (yritykset vai yksityiset). 2.3 Matkakulut ja ylläpitokustannukset Polttoaineen litrahinta on 95E 1.560 euroa ja diesel 1.358 euroa (tarkastettu 23.9.2011, www.polttoaine.net). Auton keskikulutus on noin 4-5l/100km. Toimintaalueen selvitessä pystytään auton todelliset matkakustannukset arvioimaan tarkemmin. Yllättäviä tilanteita varten tulee hankkeen käytössä ns. puskurirahaa. Ylläpitokustannukset, kuten välineistön huollot, auton öljyn- ja renkaidenvaihto sekä siivouskulut, tulee ottaa huomioon. Myös auton ja välineistö säilytys tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia.

10 2.4 Henkilöstö Kun yritys palkkaa työntekijöitä, sen tulee huolehtia palkanmaksun ja ennakonpidätysten lisäksi työntekijöiden pakollisista sosiaalivakuutusmaksuista. Lakisääteisiä maksuja ovat: työeläkevakuutusmaksu tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sosiaaliturvamaksu Työntekijästä aiheutuvaksi kustannukseksi ei siis voi laskea ainoastaan palkkakustannuksia. Mobivisionissa yhden optikon tai sairaanhoitajan/fysioterapeutin palkkaukseen sivukuluineen voidaan arvioida menevän noin 50 000 euroa vuodessa/työntekijä. Tutkimustulosten analysointiin tarvittavan lääkärin kustannukset määräytyvät tehtävän sopimuksen mukaan. 2.4.1 Työterveyshuolto Myös työterveyshuollon järjestäminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Kela korvaa työnantajalle sopimukseen perustuvat työterveyshuollon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla vuosittain vahvistettavaan enimmäismäärän asti. (Työntekijän vakuuttaminen ja työterveyshuolto.) 2.5 Vakuutukset Vakuutus on sopimus riskinalaisten henkilöiden tai yritysten vahinkojen tasaamiseksi. Vahingon tapahtuessa vakuutuslaitos korvaa aiheutuneen vahingon (Vakuutus 2011). Mobivisionin toimintaan vaikuttavia vakuutuksia ovat potilas-, liikenne-, ajoneuvo-, keskeytys-, omaisuus-, kiinteistö- ja vastuuvakuutus (Yrityksen vakuutus 2008). 2.5.1 Potilasvakuutus Potilasvakuutuksen tehtävänä on korvata potilasvahinkolain mukaisesti terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunutta henkilövahinkoa. Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvauskäsittelyn. (Potilasvakuutus 2007.)

11 Potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt, jotka muodostavat potilasvakuutuskeskuksen. Keskuksen tehtävänä on ratkaista potilasvahinkolain perusteella onko potilaalla terveyden- tai sairaanhoidossa aiheutuneen vahingon perusteella oikeus vahingonkorvaukseen. Potilasvakuutuskeskus on vakuutuslaitos ja käsittelee vain vakuutusasioita. (Potilasvakuutus 2007.) Potilaan oikeudet perustuvat Suomen lakiin. Potilaslaki astui voimaan 1.5.1987. Lain mukaan potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta sekä hoitoa jonottavalle on kerrottava kuinka kauan jonottamisen on arvioitu kestävän. Potilaalle on myös annattava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista joilla on merkitystä hoidosta päätettäessä. Mikäli potilas on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa voi hän tehdä siitä hoitolaitokselle muistutuksen, johon on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava potilasasiamies, jonka tehtävänä on antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa tätä muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa. (Potilaan asema ja oikeudet 2005.) Yksityisellä sektorilla vakuuttamisvelvollisia ovat terveydenhuollon ammattihenkilöstö, kuten optikot ja sairaanhoitajat, sekä toimintaansa harjoittavat yksityiset sairaanhoitolaitokset. Yksityiset yrittäjät ottavat vakuutuksen suoraan vakuutusyhtiöltä. Potilasvakuutuksen vakuutusehdot ja -maksut ovat samat kaikissa vakuutusyhtiöissä. Maksut määräytyvät yksityisten yritysten palkkasumman perusteella. Se maksetaan ennakkomaksuna, joka korjataan vakuutuskauden päätyttyä vastaamaan todellista palkkasummaa. Itsenäisten yrittäjien vakuutusmaksu lasketaan kiinteän riskimaksun mukaan joka vaihtelee ammatin riskin perusteella. (Potilasvakuutus 2005.) 2.5.2 Ajoneuvovakuutukset Kaikilla liikenteessä käytettävillä moottoriajoneuvoilla on oltava lakisääteinen liikennevakuutus. Liikennevakuutus korvaa ulkopuolisille aiheutuneita henkilö- ja esinevahinkoja. Se korvaa myös henkilövahinkoja liikennevakuutetussa ajoneuvossa. Liikennevakuutus ei kuitenkaan korvaa itse ajoneuvolle tai siihen sisältyvälle materialle aiheutuneita vahinkoja. (Yrityksen vakuutukset 2008.)

12 Vakuutetulle ajoneuvolle on olemassa vapaaehtoiset ajoneuvovakuutukset, joita ovat muun muassa kolari-, palo-, varkaus-, ilkivalta-, hirvivahinko- ja lasivakuutus. Keskeytys-, oikeusturva sekä autopalveluvakuutuksin voidaan täydentää vapaaehtoista vakuutusta. (Yrityksen vakuutukset 2008.) 3 Tuotot Jotta liiketoiminta olisi kannattavaa, tulisi yrityksellä olla tuottoja. Tuotolla tarkoitetaan kulujen kattamisen jälkeen ns. käteen jäävää osuutta. Mobivisionin tuotot koostuvat tutkimusten ja palveluiden tuottamista tuloista sekä lisämyyntituloista. Lisämyyntituotteita ovat muun muassa mittausvälineet, fysioterapiavälineet, apuvälinetarvikkeet, silmälasikehykset, valmislasit sekä apteekin käsikauppalääkkeet. 3.1 Tutkimusten hinnat Olemme vertailleet Oulun liikkuvan näöntutkimusyksikön Silmon, Raahen silmäkulman ja Silmätalo Siritan tutkimushintoja. Kyseisten lähteiden hintatiedot löytyvät liitteistä. Näiden hintojen pohjalta koostimme oman hinnaston Mobivisionille. Hinnat ovat määritelty yksityishenkilöille, jotka tulevat vastaanotolle ilman kunnallista lähetettä. Hinnasto: Näöntarkastus 30 Silmänpainemittaus 25 Silmänpohjakuvaus 45 Näkökenttätutkimus 60 Verenpaine 5 Verensokeri 5 Hemoglobiini 5 Kädenpuristusvoima 5 Goniometri 5 Fysioterapia käynti 45 min 45

13 Liikuntaneuvonta 15 min 15 Ravitsemusneuvonta ja yleisterveysneuvonta 30 min 30 Mikäli autossa toteutettaisiin glaukoomatutkimusta, sitä varten tulisi selvittää, mitä välineitä tutkimusyksikköön on hankittava. Glaukoomatutkimuspaketin hinta olisi 120. 3.2 Kansaneläkelaitos Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidoista ja tutkimuksista tietyn korvaustaksan mukaisesti. Kela ei kuitenkaan korvaa julkisen terveydenhuollon kustannuksia eikä yksityisen sairaanhoidon kustannuksia, mikäli henkilö on hoidossa jossakin julkisessa yksikössä, sairaalassa tai laitoksessa. Korvaus määritellään korvaustaksan perusteella. Asiakas maksaa aina osan sairaskuluistaan itse, sillä korvaus on vain osa taksan määrästä. Esimerkiksi yksityisten laitosten perimät toimistokulut, leikkaussalimaksut, sairaaloiden hoitopäivämaksut, poliklinikkamaksut sekä ennaltaehkäisevän hoidon maksut eivät kuulu sairasvakuutuksen korvattavaksi. (Sairaanhoitokorvaukset 2010.) Lääkärinpalkkioiden sekä erilaisten tutkimuksien ja hoidon korvaamisessa voidaan käyttää suorakorvausta. Suorakorvauksesta puhutaan, kun korvaus saada jo suoraan lääkärin vastaanotolla Kela-korttia näyttämällä. Maksettavaksi jää ainoastaan omavastuuosuus, sillä korvauksen määrä vähennetään suoraan kokonaishinnasta. Suorakorvausmenettelyä voivat käyttää ne terveydenhuollon palvelujen tuottajat, joilla on sopimus suorakorvausmenettelystä Kelan kanssa. (Sairaanhoitokorvaukset 2010.) Kelan korvaama määrä yksityislääkärin palkkioista on enintään 60 % vahvistetusta korvaustaksasta. Jotta korvauksen saaminen on mahdollista, edellyttää tämä sen, että hoito on sairauden vuoksi hyödyllistä. Mikäli korvaus on pienempi kuin taksan määrä, korvaus lasketaan kokonaispalkkiosta. (Lääkärinpalkkiot 2011.)

14 Esimerkki Kela-korvauksesta 1.) Silmälääkäri perii potilaan yhden kerran vastaanottokäynnistä 65 euroa. 2.) Vahvistetun korvaustaksan mukaisesta määrästä Kela korvaa 60 %. Taksa on 27 euroa. 3.) Potilaalle jää itselleen maksettavaksi 48,80 euroa (+toimistokulut.) Sairaskorvauksen kokonaissummaksi jää tällöin 16,20 euroa. Jos potilas on lähetetty terveyskeskuksesta yksityislääkärin tutkimuksiin, hän ei saa sairaanhoidon korvauksia. Tällöin kunta tai potilas itse maksaa tutkimusten kustannukset. Poikkeuksena edellisestä, Kela korvaa fysioterapian ja ihosairauksien valohoidon kustannuksia myös terveyskeskus- tai sairaalalääkärin myöntämällä lähetteellä. (Lääkärinpalkkiot 2011.)

15 4 Pohdinta Kokonaisuudessaan innovaatioprojektimme on ollut laaja ja monipuolinen. Erilaisia rahoitusmahdollisuuksia on paljon tarjolla mutta kaikki mallit eivät sovellu kaikenlaiseen tarkoitukseen. On rahoituksia jotka ovat tarkoitettu vain yksityisille ja toiset vain uusille yrityksille taikka niiden keksimille uusille hankkeille. Totesimme, että kun yksityinen taho lähtee etsimään rahoitusta hankkeelleen, joutuu hän aikamoiseen rahoitusviidakkoon. Tutustuttuamme huolellisesti eri rahoitusvaihtoehtoihin, huomasimme että nykyyhteiskunta tukee ihmisiä yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen. Pääsimme tutustumaan liikkuvaan mattopesula-autoon ja löysimme artikkelin Talouslehdestä, jossa auton omistajaa ja hankkeen keksijää haastateltiin. Artikkeli ei herättänyt suurta innostusta yrittäjyyteen taikka innovatiivisuuteen, mutta ehkä joskus on hyvä kertoa se hieman harmaampikin puoli innovatiivisuudesta eikä aina vain sitä ruusuista puolta. Työn tekeminen oli mielestämme haasteellista ja vei paljon aikaa. Pienryhmäämme kuului vain neljä henkilöä, koska yksi ryhmäämme laskettu opiskelija ei koskaan ilmestynyt tapaamisiimme. Kokoonnuimme koululla joka viikko ja teimme työtä yhdessä monta tuntia. Työmme rakentui tiedon etsinnästä, sen koostamisesta ja lopulliseen muotoon työstämisestä. Tehtävänämme oli pohtia myös tuottoja ja kulujen minimointia, Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. (Tuntematon.) Auton kannattavuus tulee silmätutkimuksista ja näin ollen niihin kannattaisi panostaa ensisijaisesti. Kun vertaa tuottoja sen kuluihin, on havaittavissa, että sairaanhoitajan ja fysioterapeutin tuotot suhteessa niiden aiheuttamiin kuluihin ovat kannattamattomat. Mikäli kuitenkin sairaanhoitajan ja fysioterapeutin tuottamia palveluja haluttaisiin tarjota Mobivisionissa, tulisi palvelujen hinnat hinnoitella niin korkeiksi, jotta ne kattaisivat aiheuttamansa kulut. Pohdittavaksi jääkin, onko kalliille palveluille todella kysyntää?

16 Lähteet Budjetointi. Yritys-Suomi. Verkkodokumentti. <http://www.yrityssuomi.fi/web/guest/budjetointi1>. Luettu 30.9.2011 ESR-ohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriö 2011. Verkkodokumentti. <http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/02_eu_rr_ohjelmat/02_esr/index.jsp >. Luettu 16.9.2011. ESR-rahoitus. Aluehallintovirasto / Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2009. Verkkodokumentti. <http://www.intermin.fi/lh/ita/hankkeet/rakennerahastot/home.nsf/pages/18ec6e1190d CF45DC22573A60043B72E> Luettu 16.9.2011. Hinnasto. Silmäkulma. Verkkodokumentti. <http://www.silmakulma.net/hinnastosivu.html.> Luettu 16.9.2011. Ideasta suunnitelmaksi - ohjeita hanketta suunnitteleville. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Verkkodokumentti. <http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/03_hakijalle/02_ideasta_suunnitel maksi/index.jsp>. Luettu 30.9.2011 Innovatiivisten julkisten hankintojen rahoitus. Tekes. 2011. Verkkodokumentti. <http://www.tekes.fi/fi/community/innovatiivisten_julkisten_hankintojen_rahoitus/971 /Innovatiivisten_julkisten_hankintojen_rahoitus/2060>. Luettu 16.9.2011. Innovaatiot. Työ- ja elinkeinoministeriö. Päivitetty 5.10.2011. Verkkodokumentti. <http://www.tem.fi/index.phtml?s=2069.> Luettu 4.10.2011. Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012. Opetusministeriö. Päivitetty 5.12.2007. Verkkodokumentti. <http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf. > Luettu 6.10.2011. Liiketoiminnan aloitus. Finnvera. Verkkodokumentti.< http://finnvera.fi/liiketoiminnanaloitus.> Luettu 16.9.2011. Liikuva silmäntutkimusyksikkö. Medieco. 2011. Verkkodokumentti. <http://www.medieco.fi/index.php?id=362.> Luettu 16.9.2011. Liikkuva suun terveydenhoitoyksikkö jalkautuu asiakkaiden pariin. Euroopan sosiaalirahasto. 2010. Verkkodokumentti. <http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/hyvaeae_hanketoimintaa/s uupirssi_ja_hambulanssi_lores.pdf> Luettu 9.9.2011. Lähetä rahoitushakemus. Finnvera. Verkkodokumentti. <http://www.yrittajatesti.fi/demo/.> Luettu 16.9.2011. Lääkärinpalkkiot. Kansaneläkelaitos. Päivitetty 20.5.2011. Verkkodokumentti. <http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/090801152816eh.> Luettu 16.9.2011.

17 Matonpesuauto vei rahat ja voimat. Koivikko, K. Kauppalehti. 6.3.2009. Verkkodokumentti. <http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=2009/03/19720&ext=rss&r equest_ahaa_info=true>. Luettu 30.9.2011 Pk-yritykset. Tekes. 2011. Verkkodokumentti. <http://www.tekes.fi/fi/community/pkyritykset/1032/pk-yritykset/2319>. Luettu 30.9.2011 Potilasvakuutus. If-Vakuutusyhtiö, päivitetty 1/2005. Verkkodokumentti. <http://www.if.fi/web/fi/sitecollectiondocuments/commercial/allianssit/58528i_potilas vakuutus.pdf.> Luettu 21.9.2011. Potilaan asema ja oikeudet. Potilasvakuutuskeskus. Päivitetty 2.11.2005. Verkkodokumentti. <http://www.pvk.fi/www/page/pvk_www_2343.> Luettu 21.9.2011. Potilasvakuutus. Potilasvakuutuskeskus. Päivitetty 10.1.2007. Verkkodokumentti. <http://www.pvk.fi/www/page/pvk_www_1218.> Luettu 21.9.2011. Projekti. Wikipedia. Päivitetty 9.9.2011. Verkkodokumentti. <http://fi.wikipedia.org/wiki/projekti.> Luettu 4.10.2011. Rahoitus. Tekes. 2011. Verkkodokumentti. <http://www.tekes.fi/fi/community/rahoitus/311/rahoitus/593>. Luettu 30.9.2011. Rahoituksen myöntämisen perusteita. Keksintösäätiö 2011. Verkkodokumentti. <http://www2.keksintosaatio.fi/ideoijalle/tukea-keksintosaatiosta/rahoituksenmyontamisen-perusteita/>. Luettu 16.9.2011. Sairaanhoitokorvaukset. Kansaneläkelaitos. Päivitetty 26.11.2010. Verkkodokumentti. <http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/090801145433eh?opendocument.> Luettu 16.9.2011 Silmätalo Sirita. 2009. Verkkodokumentti. <http://www.sirita.fi/hinnasto.html.> Luettu 16.9.2011. Sitra sijoittajana. Sitra. Verkkodokumentti. <http://www.sitra.fi/fi/rahoitus/sitra_sijoittajana.htm>. Luettu 16.9.2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). Päivitetty 26.08.2011. Verkkodokumentti. <http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste> Luettu 16.9.2011. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Verkkodokumentti. <http://www2.tekeskus.fi/new/pk-info/tutkimus-20.htm>. Luettu 16.9.2011. Terveys 2015 kansanterveysohjelma 2010. Sosiaali- ja terveysministeriö. Päivitetty 19.08.2010. Verkkodokumentti. <http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/terveys2015.> Luettu 16.9.2011.

18 Työntekijän vakuuttaminen ja työterveyshuolto. Yritys-Suomi. Verkkodokumentti. <http://www.yrityssuomi.fi/web/guest/tyontekijan-vakuuttaminen-jatyoterveyshuolto>. Luettu 16.9.2011. Vakuutus. Wikipedia. Päivitetty 28.8. 2011. Verkkodokumentti. <http://fi.wikipedia.org/wiki/vakuutus>. Luettu 30.9.2011. Yrityksen vakuutus. Fennia/Suomen Yrittäjät. 2008. Verkkodokumentti. <http://www.yrittajat.fi/fi-fi/yritystoiminnanabc/vakuutukset/>. Luettu 30.9.2011. Yritystoiminnan kehittämisen rahoitusmahdollisuudet. 2008. Suomen Yrittäjät. Verkkodokumentti. <http://www.yrittajat.fi/fi- FI/verotjarahat/rahat/rahoitussuunnittelu/>. Luettu 16.9.2011. Yritystukien sähköinen asiointi. Päivitetty 14. 9.2011. Verkkodokumentti. <http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/asiointi/asioiverkossa/sivut/yritystukiensahkoinenasiointi.asp x>. Luettu 16.9.2011. Yritystukien rahoituslinjaukset vuodelle 2011. Uudenmaan ELY-keskus. 2011 Verkkodokumentti. <http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/uudenmaanely/yritystoimintateknologiajainnovaatiot/docume nts/yritystukien%20rahoituslinjaukset%20vuodelle%202011.pdf>. Luettu 16.9.2011.