Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja Kehittämisjohtaja Ari Saarto A-klinikkasäätiö 12.10.2011
Millaisia palveluja? Monenlaisia palveluja; esimerkiksi perinteisiä avohoidon kotikäyntejä, mm. terapeuttisia keskusteluja tukiasumispalveluja (tukikäyntejä, sosiaalista isännöintiä) aluetupatoimintaa yhdyskuntatyötä HIV-positiivisten kotilääkityksiä ja muita lääkäripalveluja katkaisuhoitoa terveys- ja sosiaalineuvontaa, huumeidenkäyttövälineiden vaihtoa vertaistoimintaa sähköisiä palveluja / verkkopalveluja; myös osana sähköisten ja kasvokkaispalvelujen yhdistelmiä muihin palveluihin ohjaamista.
Kenelle viedään/tuodaan? Varsin monille kohderyhmille; esimerkiksi ikääntyneille liikuntarajoitteisille vajaakuntoisille HIV-positiivisille kriisissä oleville muiden palvelujen ulkopuolelle jääneille.
Ketkä vievät/tuovat? Laaja toimijakunta; esimerkiksi yksittäiset työntekijät työparit päihdetyöntekijät yhteistyössä mm. kotihoidon tai muiden palvelusektorien työntekijöiden tai tukihenkilöiden kanssa vertaistoimijat.
Miten palvelut organisoidaan? Useita organisointitapoja; esimerkiksi: palveluyksikkö koordinoi yhteistyössä alueen muiden palveluyksiköiden sekä kuntien kanssa kunta koordinoi kehittämisprojektin organisaatio koordinoi koulutetut vertaistoimijat koordinoivat joskin osallistuvat ammattilaisten kanssa pidettäviin ohjauspalavereihin käytetään tukena konsultaatioita ja koulutuksia.
Saatavuus, tavoittavuus, toimivuus? osin näyttöä siitä että toimivat hyvin; työmuoto voi olla vielä harkintavaiheessa tai kunnalla ei ole toistaiseksi kiinnostusta; palveluja on myös lakkautettu resurssipulan vuoksi laadukkaan palvelun haasteina ja rajoitteina mm. rahoitus, henkilöstöresurssit ja aikaresurssit (vaatii enemmän panostusta kuin palveluyksikössä toteutettu palvelu) erillinen hankerahoitus riittävän tuen antajana.
Trendi? A-klinikkasäätiön kyselyssä tarpeen ei koettu tulevina vuosina vähentyvän vaan säilyvän nykyisellään tai lisääntyvän.
Kehittämistarpeita 1 Esimerkiksi Kotihoidon konsultaatiopalvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen. Tiedonkulun ja palvelujen näkyvyyden lisääminen (yhteistyökumppanien tietoisuuden lisääminen siitä mitä palveluja voivat saada, tavoitettavuuden parantaminen, ikäihmisten omassa kodissa asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään, palvelujärjestelmän toimijoiden jatkuva kouluttaminen, lainsäädäntö ja etiikka, kysynnän mukaisen palvelun strukturoitu palvelusuunnittelu. Yhdessä tekemisen vireillä pito ja kehittäminen.
kehittämistarpeita 2 Uusien tukiasuntokohteiden saamisen vaikeuksien vähentäminen. Asiakaskunnan nuorentumisen ja moniongelmaistumisen haasteisiin vastaaminen. Lisätukea pienten lasten perheille päihteiden käytön vähentämiseksi. Taloudellisuuden mahdollistaminen (esimerkiksi liikuntarajoitteisille ja huonokuntoisille, kalliimman laitoshoidon sijasta). Kotikäynnit takaisin; niiden kautta saa nopeasti kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta ja voinnista. Sähköisten ja kasvokkaispalvelujen yhdistäminen.
Pohdittavaa Minne viedään/tuodaan paitsi kotiin - luukkuun, kadulle, vertaisverkostoihin? Miten varmistetaan matala kynnys? Miten varmistetaan palveluntarjoajien keskinäinen yhteistyö, kumppanuus ja monitoimijuus? Millaisia eettisiä erityiskysymyksiä näihin palveluihin liittyy - ja miten ne hallitaan? Miten varmistetaan palvelujen käyttäjien osallisuuden lisääminen? Onko peruslähtökohtana palvelujen vieminen (palveluntarjoajan näkökulma) vai palvelujen tuominen (asiakasnäkökulma, kansalaisnäkökulma)?