däntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition 1 1993 SUOMEN PANKK BANK OF FNLAND Siirtymätalouksien tutkimuslaitos.. nstitute for Economies in Transition BOFT SSN 1235-7405 Uudelleenjulkaistu pdf-muodossa 2014 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFT) PL 160 00101 Helsinki Puh: (09) 183 2268 Faksi: (09) 183 2294 bofit@bof.fi www.bof.fi/bofit Tässäjulkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa;
r Timo Harell - Timo Kuusela - Tiina Saajasto däntalouksien loka-joulukuu 1992 1 Venäjä Talouspo~itiikka Venäjän presidentti antoi 30.9. asetuksen Venäjän federaation keskusvirastoista. Asetuksella keskusvirastoille tehdään lähinnä kosmeettisia nimenvaihtoja. Lakkautettavien listalla on mm. teollisuusministeriö, jonka sijaan perustetaan teollisuuspolitiikan valtionkomitea, jolle siirretään myös entisen pienyrityskomitean tehtävät. Hintakomitea saa seuraajakseen hintapolitiikkakomitean. Venäjälle perustetaan myös Federaation valuutan-ja vienninvalvontavirasto. RG 7.10.92, RV 6.10.92 Venäjän presidentti hyväksyi 19.11. konkurssilain. Laki tulee voimaan 1.3.93. RG 30.12.92 Venäjän kansanedustajien vn kongressi oli koolla joulukuun alussa Moskovassa. Kovan valtapoliittisen kädenväännön jälkeen saatiin aikaan sovitteluratkaisu: 1) presidentin erityisoikeudet säilyvät 11. huhtikuuta asti, jolloin pidetään kansanäänestys uuden perustuslain päälinjoista, 2) maa sai uuden pääministerin ja hallituksen ja 3) mm. perustuslain maanomistusartiklaa muutettiin (ks. kohta Omistus). Kansanedustajien V kongressi kokoontuu huhtikuussa. HS 13.12.92 Venäjän korkein neuvosto nimitti 4.11. Viktor Geraschenkon Venäjän keskuspankin pääjohtajaksi. Geraschenko on toiminut heinäkuusta alkaen vt. pääjohtajana. Vuosina 1989-91 Geraschenko toimi SNTL:n Gosbankin pääjohtajana. Z 5.11.92 Venäjän kansanedustajien kongressi nimitti 14.12. Viktor Tshernomyrdinin Venäjän pääministeriksi. Hän toimi aiemmin energiasektorista vastaavana varapääministerinä. Tshernomyrdin seuraa pääministerinä Jegor Gaidaria, joka joutui eroamaan vanhoillisten vaatimuksesta. RG 15.12.92 1 Merkinnät = hyväksytty laki, asetus tai päätös = käsitteillä oleva laki, asetus tai päätös, muu uutinen Lisäksi: Mikäli katsauksessa on mainittu useampi lähde, on ensin mainittu päälähde, joka sisältää. mahdollisen lain tms. virallisen tekstin (merkitty tähdellä) 49
-----------------.-..- Venäjän presidentti nimitti asetuksellaan 23.12. Viktor Tshernomyrdinin johtaman uuden hallituksen. Varapääministereinä jatkavat Shumeiko, Hizha, Saltykov, Shahrai, Shohin ja Tshubais. Uusina varapääministereinä tulevat mukaan Juri Jarov ja Boris Fjodorov. Finanssiministerinä jatkaa Vasili' Bartshuk, ulkoministerinä Andrei Kozyrev ja talousministerinä Andrei Netshajev. Uudeksi ulkomaantalousministeriksi nimitettiin Sergei Glazjev. RG 25.12.92 Omistus ja yksityistäminen 1: Venäjän korkein neuvosto moitti 9.10. tekemässään päätöksessä vuoden 1992 yksityistämisohjelman toteuttamista, todeten että yksityistäminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut ratkaisevasti 1) monopolien purkautumiseen, 2) kilpailun lisääntymiseen, 3) pääomien uudelleen muotoutumiseen, eikä 4) ole lisännyt työntekijöiden kiinnostusta työnsä tuloksiin. RG 27.10.92 Lisätäkseen väestön kiinnostusta yksityistämissekkeihin Venäjän. presidentti antoi 14.10. asetukset yksityistämissekkijärjestelmän kehittämisestä selcä asuntojen, maanja kunnallisomaisuuden myynnistä yksityistämissekeillä. Sekkejä voidaan käyttää nyt myös asuntojen ja maan ostoon. RG 20.10.92, DM 31.10.92 i Venäjän kansanedustajain kongressi hyväksyi 9.12. Venäjän perustuslain uuden maanomistusartiklan. Sen mukaan maanomistaja voi myydä maansa kansanedustajain neuvostolle (= valtiolle) hankintahintaan. Maan voi myydä myös fyysiselle tai juridiselle henkilölle käypään hintaan, mutta vain yksityispalstaksi tai asuntotontiksi. Maan myynti muihin tarkoituksiin on sallittua vasta 10 vuoden omistamisen jälkeen, jos maa on saatu ilmaiseksi, ja 5 vuoden jälkeen, jos maa on ostettu. Z 8.12.92 Rahoi tusj ärj estelmä,1 Venäjän presidentti hyväksyi lopultakin 25.9. Venäjän rahalain (zakon'o denezhnoi sisteme). Presidentti oli palauttanut korkeimmassa neuvostossa jo kesällä hyväksytyn lain uuteen käsittelyyn. Laissa ei määritellä ruplan kultaarvoa. Käteisen rahan liikkeeseenlasku on Venäjän keskuspankin yksinoikeus ja käteisrahan katteena ovat kaikki keskuspankin varat. Ulkomaanvaluutan käyttö Venäjän alueella on sallittua vain keskuspankin määrittelemiin tarkoituksiin. RG 21.10.92 Venäj än presidentti antoi 26.10.' asetuksen Venäläis-amerikkalaisesta investointipankista. Pankin perustamista ovat esittäneet sekä USAn että Venäjän pankki- ja liikemiespiirit. Pankin toivotaan parantavan kaupallista yhteistyötä ja lisäävän ulkoisia investointeja Venäjälle. Pankki saa valuutta- 50
pankkioikeudet ja se vapautetaan voiton verotuksesta ja valuuttatulojen pakkomyynnistä viiden vuoden ajaksi. RG 3.11.92 Venäjän hallitus teki 12.11. päätöksen SNTL:n Vneshekonombankista. Pankki toimii jatkossa valtion edustajana 1) valuuttavarojen hoidossa ja 2) SNTL:n ulkoisen velan hoidossa. Juoksevat toimensa pankki lopettaa. Päätöksen mukaan Vneshekonombankiin ei sovelleta Venäjän pankkilainsäädännön konkurssimääräyksiä. E 14.11.92 Hintajärjestelmä, inflaatio Venäjän viranomaiset ovat päättäneet säilyttää keskitetyn tuonnin hintakertoimet vuoteen 1996 asti, mikä tarkoittaa tuonnin tukemista valtion budjetista. Viranomaisia ovat painostaneet tuonnista riippuvaiset yritykset, jotka eivät pysty maksamaan korkeita tuontihintoja. Päätös 1) merkitsee laajan hintavalvonnan, liikakysynnän ja kankean jakelujärjestelmän säilymistä, 2) estää sisäisen hintarakenteen normalisoitumisen, 3) kannustaa lisäämään tuettua tuontia ja 4) kasvattaa ulkoista velkaa. NG 9.10.92 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Venäjän korkein neuvosto hyväksyi 9.10. valuuttalain. Laki oli presidentin vaatimuksesta toistamiseen parlamenttikäsittelyssä (vrt. laki 14.7.92). Uusi laki lisää jonkin verran korkeimman neuvoston valtaa valuutta-asioissa. Valuutansäätelyviranomaiseksi ja paljon haltijaksi on määrätty Venäjän keskuspankki. Keskuspankki mm. määrää ulkomaanvaluutan kotiuttamisesta ja käyttörajoista Venäjällä, säätelee valuuttakauppaa, myöntää luvat valuuttatilien pitämiseen ulkomailla, määrittelee valuuttapankkien toimilupaehdot, myöntää toimilupia sekä pitää ja julkaisee valuuttatilastaja. Valuuttakauppaa venäläiset voivat käydä vain valuuttapankkien välityksellä. Valtion valuuttavarannon muodostamisesta ja viennistä saatujen valuuttojen pakkomyynnistä markkinoilla määrää presidentti, tosin informoiden säännöllisesti korkeinta neuvostoa. Lain suomia etuisuuksia sovelletaan myös muihin ruplavyöhykkeessä pysyviin VY-tasavaltoihin. K 19.10.92 Venäjän presidentti antoi 27.10. asetuksen ulkomaanvaluuttojen käytöstä Venäjän sisäisessä kaupankäynnissä. Asetuksen ja keskuspankin määräyksen mukaisesti venäläiskaupat voivat myydä ulkomaanvaluutoilla vain tuontitavaroita. Asetus tarkoittaa valuuttojen käyttökiellon lykkäämistä hamaan tulevaisuuteen. K 1.11.92 Venäjän hallitus teki 6.11. päätöksen viennin ja tuonnin lisensioinnista ja kiintiöinnistä. Yhtenäinen lisenssi- ja kiintiöjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.93. Järjestelmä koskee kauppaa myös VY-maiden ja Baltian tasavaltojen kanssa. RV 17.11.92 51
Venäjän presidentti antoi 7.12. asetuksen entisen SNTL:n sisäisen valuuttavelan järjestelyistä. Väestö voi nostaa Vneshekonombankiin "jäädytettyjä" valuuttojaan rajoituksetta 1.7.93 alkaen. Yrityksille annetaan valuuttojen vastineeksi dollariobligaatioita, joiden laina-aika vaihtelee 1 vuodesta (liikepankit' ja yhteisyritykset) 15 vuoteen (ulkomaankauppayhtymät ja osuuskunnat). RG 22.12.92 Tuotannonalat Venäjän hallitus teki 1.11. päätöksen öljyverosta. Kullekin öljyntuotantoalueelle on määrätty prosentti, jonka mukaan tuotantolaitokset maksavat tuottamastaan öljystä hyödykeveroa federaatiobudjettiin. Prosentit vaihtelevat 5-30. EZ 48/92 Muut Venäjän presidentti hyväksyi 21.10. lain valtioneläkkeiden korottamisesta. Marraskuusta 92 alkaen minimieläke on 2 250 rpvkk (eli 2.5 kertaa edellinen minimieläke). RG 27.10.92 Venäjän presidentti antoi 29.10. asetuksen kuluttajansuojatoimista ja keinottelun estämisestä. Kaikkeen hyödykeveron alaisten tavaroiden kauppaamiseen tarvitaan vastedes lupa. Määräyksellä pyritään estämään valtionkaupoista ostettujen tavaraerien jälleenmyynti yksityiskaupoissa. K 1.11.92 Venäjän presidentti hyväksyi 13.11. minimipalkkalain. Minimipalkka nousee 1993 ensimmäisellä neljänneksellä 900 ruplasta 2 250 ruplaan/kk. Huhtikuun alusta minimipalkkoja aletaan tarkistaa kolmen kuukauden välein. RG 25.11.92 52
Muut entiset Neuvostotasavallat Talouspolitiikka Venäjän ja Ukrainan teollisuusliitot sohnivat 5.10. yhteistyösopimuksen. Liitot pyrkivät osallistumaan maiden talouspolitiikkojen muotoiluun sekä vakauttamaan maiden suhteita eri tuotannonaloilla, koulutuksessa ja talouslainsäädännön kehittämisessä. DM 6.10.92 Ukrainan parlamentti valitsi Juzhmash-teollisuuskonsemin pääjohtajan Leonid Kutshman Ukrainan pääministeriksi. Häntä ennen pääministerinä toimi Vitold Fokin. Z 14.10.92 Omistus ja yksityistäminen VYn 11 jäsenmaata tekivät lokakuussa sopimuksen omistusoikeuksien keskinäisestä tunnustamisesta ja omistussuhteiden säätelystä. Osapuolet tunnustavat kunkin tasavallan oikeuden sen alueella olevaan entisen NL:n omaisuuteen. Maan ja luonnonvarojen omistusoikeudet määritellään tasavaltojen oman lainsäädännön mukaan. Sopimuspuolet rinnastavat toisen sopimuspuolen investoijat ulkoisiin investoijiin. K 25.10.92 Rahoi tusj ärj estelmä Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzhikistan, Uzbekistan, Valko Venäjä ja Venäjä tekivät 9.10. Bishkekissä sopimuksen ruplavyöhykkeen yhteisestä rahajärjestelmästä ja koordinoidusta raha-, luotto- ja valuuttapolitiikasta. Ruplaa maksuvälineenä käyttävät sopimuspuolet soveltavat keskinäisissä maksuissaan kansainvälistä kauppa- ja pankkikäytäntöä. Maat perustavat kahden kuukauden kuluessa Valtioiden välisen pankin. Siihen asti käteisrahan liikkeeseenlasku ja luottorahan lisääminen on annettu Venäjän keskuspankin yksinoikeudeksi. Maat vastaavat entisen SNTL:n veloista ja saatavista ajalta ennen 1.1.1992. Sopijamaissa käytettävän ruplan kurssin määrittelee Venäjän keskuspankki. Sopimuspuolet voivat myöhemmin halutessaan ottaa käyttöön oman valuutan. EZ 43/92 Ukraina korvaa ruplat omilla kupongeillaan. Presidentti Kravtshukin ilmoitus merkitsee askelta kohti Ukrainan omaa rahaa ja eroa ruplavyöhykkeestä. HS 13.11.92, ' 1 53
Viro Talouspolitiikka Pääministeri Mart Laarin mukaan valtion budjettivaje kasvaa joulukuussa noin 62 milj. kruunuun. Laarin mukaan vaje katetaan menojen leikkauksilla ja rahapolitiikkaa kiristämällä. Kruunua ei devalvoida. BNS 10.12.92, E 11.12.92 Viron uuden hallituksen talousohjelmassa keskitytään yrittäjäystävällisen ilmapiirin luomiseen, verotusjärjestelmän yksinkertaistamiseen, talouden elvyttämiseen, ulkomaankaupan vapauttamiseen, yksityistämisen nopeuttamiseen ja toimintaedellytysten luomiseen ulkomaisille sijoittajille. Sosiaaliturvaa parannetaan eläkeläisten ja lapsiperheiden osalta. Uusi hallitus ei kuitenkaan lupaa nopeaa elintason nousua virolaisille. BNS 19.10.92, HS 21.10.92 Lennart Meri valittiin Viron uudeksi presidentiksi toisella äänestyskierroksella. HS 6.10.1992 Viron oikeistohallituksen pääministeriksi valittiin Mart Laar, ulkoministeriksi Trivimi Velliste, talousministeriksi Ain Saarmann ja fmanssiministeriksi Madis Uörike. Hallituksessa on yhteensä 14 ministeriä. HS 22.10.92, E 23.10.92 Omistus ja yksityistäminen Viron yksityistämisvirasto tarjoaa myytäväksi kansainvälisessä tarjouskilpailussa" 38 suuryritystä mm. maan henkilömäärältään suurimman yrityksen Kreenholmi Manufaktuurin. E 13.11.92, FT 17.12.92 Yksityistämisviraston johto uudistettiin. Viron hallituksen ja yksityistämisviraston välille oli syntynyt näkemyseroja kansainvälisen tarjouskilpailun järjestämisestä. Vastuu Viron yksityistämisohjelmasta siirrettiin yksityistämisvirastolta Valtion omaisuusneuvostolle. BNS 30.11.92 Rahoi tusj ärj estelmä Viron keskuspankki on antanut luvan liikepankeille vaihtaa kruunuja Venäjän ja Latvian rupliksi sekä Liettuan ja Ukrainan kupongeiksi 8000 kruunun edestä/asiakas. Näin keskuspankki laillisti jo useita kuukausia Eesti Krediidipankin tekemät rupla-kruunu vaihto-operaatiot. Liikepankit noteeraavat itse vaihtokurssit. BNS 23.11.92, Z 1.12.92 54
p Suomen Pankki alkaa noteerata Viron kruunun päivittäisellä kurssilistallaan 1.12.92 alkaen ensimmäisenä ulkomaisena keskuspankkina. SP lehdistötiedote 58/92, HS 1.12.92 Viron keskuspankki on alkanut noudattaa aikaisempaa liberaalimpaa linjaa ruplavyöhykemaiden kanssa käytävissä maksuissa. Maksusopimusten mukaisten keskuspankkien kijeenvaihtotilien kautta suoritettavien maksujen lisäksi virolaiset liikepankit voivat nyt avata kirjeenvaihtotilejä ruplavyöhykemaiden kanssa. BNS 17.10.92 Länsi-Viron Pankki ilmoitti, ettei se pysty vastaamaan velkojien vaatimuksiin ja on käytännössä joutunut konkurssiin. Viron keskuspankki päätti aiemmin, että liikepankin oman pääoman on oltava vähintään 6 milj. kruunua, osakkaita on oltava vähintään kymmenen ja pankinjohtajien on suoritettava pakollinen kelpoisuustesti. HS 12.10.92 Viron keskuspankki otti hallintaansa kolme suurta liikepankkia, Tartu Kommertspankin, Pohja-Eesti Aktsiapankin sekä Union Baltic Bankin estääkseen pankkijärjestelmän täydellisen romahduksen. Pääsyynä pankkikriisiin ovat pankkien luottotappiot ja maksusaamiset venäläisyrityksiltä. Lisäksi kahden viimeksimainitun pankin varoja on jäädytetty suuria summia Vneshekonombankiin Moskovaan. E 19.11.92 MF paheksui Viron keskuspankin menettelyä sen lainoittaessa vaikeuksiin joutuneita liikepankkeja. MF:n mukaan tällainen toiminta heikentää maan keskuspankin ja ennen kaikkea Viron kruunun uskottavuutta. BNS 27.11.92 Viron keskuspankki lakkauttaa Tartu Kommertspankin ja yhdistää Pohja-Eesti Aktsiapankin ja Union Baltic Bankin.uudeksi Pobja Uhispank -nimiseksi pankiksi, jonka omistajia ovat keskuspankin lisäksi UBB:n entiset omistajat. Tartu Kommertspankin omistajien osakkeet menettävät arvonsa. Pankin tallettajilla on toivoa saada takaisin 70-80 % talletuksistaan. Press Release of Eesti Pank 18.12.1992, BNS 14.-20.12.92 Ensimmäinen ulkomaisessa omistuksessa oleva pankki avattiin Virossa. American Bank of Baltics -pankin omistaa newyorkilainen Homton Company. Palveluitaan pankki tarjoaa baltialaisyrityksille ja Pietarin alueelle. Pankki aikoo keskittyä lähinnä viennin luototukseen. BNS 25.11.92 Suomen Yhdyspankki avasi ensimmäisenä suomalaispankkina edustuston Tallinnaan. E 4.12.92 Kymmenen paikallispankkia fuusioitui uudeksi Eesti 'Öliispank -nimiseksi pankiksi liikepankeille asetetun uuden 6 milj. kruunun peruspääomavaatimuksen vuoksi. BNS 16.12.92 55
2 Verotus l' '. Virolaisyritysten verovelka kasvoi marraskuun alkuun mennessä 213.5 milj. kruunuun tuloveron ja 211 milj. kruunuun liikevaihtoveron osalta E 14.11.92 Ulkomaantalousj ärj estelmä, valuuttakysymykset ji 1,,i, Venäjän keskuspankki vahvisti ruplan vaihtokurssin Viron kruunuun nähden. Ei-kaupallinen kurssi on 1 kruunu = 35.10 ruplaa. Kurssia käytetään lähinnä Venäjän Virossa olevien joukkojen rahoituksessa. E 20.11.92 Veniijän velka Virolle on noin 80 milj. dollaria eli 1 promille Venäjän ulkoisesta velasta. E 28.11.92 Marraskuun alusta Viro perii 18 % liikevaihtoveroa maahan tuotavista tavaroista. Määräyksellä pyritään rajoittamaan lähinnä yksityishenkilöiden tuontia. Määräysten mukaan yksityishenkilö voi kuitenkin tuoda verotta tietyn määrän kulutustavaroita ja koneita. E 30.10.92, HS 3.11.92 1,, " Baltian maat ovat tehneet yhteistyösopimuksen meriteitse tapahtuvista polttoainetoimituksista. E 11.11. 92 Muut Baltiassa olevien venäläisjoukkojen määrän kerrottiin olevan Virossa 6 940,. Latviassa 17 899 ja 9 400 Liettuassa eli yhteensä 34 000 miestä. SWB 4.11.92 56
Latvia Talouspolitiikka Latvian parlamenttivaalit on päätetty pitää 5.-6. kesäkuuta 1993. SWB 24.12.92 Latvian kansalaisuuslaki astui voimaan 6.11.1992. Lain mukaan kansalaisuuteen on oikeutett.u ne, jotka ovat asettuneet Latviaan ennen vuotta 1914 ja heidän jälkeläisensä. SW~ 10.11.92 Latvia vapauttaa alkoholijuomien, leivän ja viljatuotteiden hinnat. SWB 9.10.92 Latvian hallitus päätti konvertoida maan valuuttavarantoa Latvian rupliksi eläkkeiden maksua varten. Konvertoinnin avulla laskettiin saatavari 977 milj. Latvian ruplaa. BNS 9.11.92, 1, il' J'j,, i,, [ [ Latvian ulkoministeri Janis Jurkans erosi pääministeri vars Godmanisin vaatimuksesta. Jurkansin ja parlamentin välit tulehtuivat sisä- ja ulkopoliittisten linjaerimielisyyksien vuoksi. Uudeksi ulkoministeriksi nimitettiin Georgs Andrejevs. HS 28.10.92, Radio Free Europe/Radio Liberty 20.11.92 Omistus ja yksityistäminen Latvian parlamentti päätti jakaa väestölle yksityistämissekkejä. Sekkien saanti on kytketty Latviassa asumisvuosiin ja maan kansalaisuuteen. Sekit voi käyttää maan, kiinteistöjen tai muun omaisuuden hankintaan. BNS 5.11.92 Latvian parlamentti aikoo uudistaa Latvian Pankkia. Suunnitelmien mukaan osasta pankin 42 haarakonttorista tulisi valtion omistamia ja osa yksityistettäisiin. Tällä pyrittäisiin erottamaan keskuspankin liikepankkitoiminnot erilleen varsinaisesta keskuspankin roolista. BNS 11.10.92 Rahoitusjärjestelmä Latvian keskuspankki vähensi MF:n suosituksesta kierrossa olevan rahan määrää inflaation hillitsemiseksi. Viranomaisten mukaan kierrossa olevan rahan määrä on noin 10 mrd Latvian ruplaa. BNS 6.10.92 57
Yhteensä 44 liikepankkia on saanut toimiluvan Latviassa. Lähes kaikki pankit sijaitsevat Riiassa. Pånkkien peruspääomavaatimus on 5 milj. ruplaa. BNS 23.11.92 Latvian rupla on vahvistunut Venäjän ruplaan nähden syksyn aikana. Latvian ruplan kurssi on 1 Latvian rupla = 0.35 ruplaa. Vastaavasti myös vaihdettaviin valuuttoihin nähden Latvian rupla on vahvempi kuin Venäjän rupla. The Baltic Observer 26.11.92, Z 13.11.92. Latviassa aloitti toimintansa ensimmäinen osittain ulkomaisessa omistuksessa oleva liikepankki Deutsch Lettische Bank DLB. Saksalainen Lettex GmbH ja irlantilainen Floridal enterprise omistavat pankista 30 %. Osakeenemmistö on latvi~laisella nterbaltia-nimiselä holdingyhtiöllä. DM 1.12.92 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Maailinanpankki on päättänyt antaa 45 milj. dollarin luoton Latvian energiahuollon turvaamiseksi sekä lääkkeiden ja maataloustuotteiden ostoa varten. BNS 27.10.92 Latvia ja Venäjä ovat solmineet kauppasopimuksen, joka antaa suosituimmuusaseman kullekin osapuolelle maiden välisessä kaupassa. Sopimuksen mukaan yritysten väliset maksut hoidetaan Venäjän tai Latvian ruplina tai jonakin kolmantena valuuttana. BNS 29.10.92 Venäjän ja Latvian keskuspankit allekirjoittivat maiden välisen maksusopimuksen. Sopimuksen mukaan keskuspankeilla on mahdollisuus käyttää ns. teknisiä luottoja maiden välisen maksu liikenteen turvaamiseksi. BNS 3.11.92 Latvian Pankki alkaa palauttaa Latvian asukkaille näiden Vneshekonom.. bankiin Moskovaan jäädytettyjä varoja. Kenellekään ei kuitenkaan makseta. enempää kuin 50 dollaria kerrallaan. Maksuja jatketaan, kunnes jäädytetty summa on maksettu. Keskuspankin mukaan latvialaisten varoja On jäädytetty Moskovaan noin 5 milj. dollaria. BNS 10.12.92 Latvia on julkaissut uudet tuonti- ja vientitariffit. Tuontitulli on 15 % suosituimmuusaseman saaneille maille ja muille 20 %. Vientitulleja joutuu maksamaan mm. puutavarasta, turkiksista ja metalleista. Uusien määräysten mukaan mm. elintarvikkeet, raaka-aineet, rakennusmateriaalit ja lääkkeet on vapautettu tuontitulleista. SWB 6.11.92 58
Liettua Talouspolitiikka Liettuan parlamenttivaaleissa vasemmistolainen demokraattinen työväenpuolue voitti päävastustajansa Sajudisin ja sai 78 paikkaa 141 paikkaisesta parlamentista. Sajudis sai vain 17 paikkaa. Demokraattisen työväenpuolueen' johtaja Algirdas Brazauskas valittiin parlamentin puhemieheksi. BNS 27.10.92 Liettuan uuden hallituksen pääministeriksi valittiin Bronislovas Lubys. Hallitukseen otettiin demokraattisen työväenpuolueen jäsenten lisäksi myös entisen hallituksen jäseniä. BNS 4.10,92, 6.10.92 Liettuan uuden hallituksen poliittisen ohjelman pääkohdat ovat seuraavat: 1) talousuudistusta on jatkettava, 2) oma valuutta liti on otettava käyttöön mahdollisimman pian, 3) ulkomaisia investointeja on -lisättävä talousuudistuksen tukemiseksi, 4) valuutantarkkailua on tehostettava, 5) on panostettava hyviin naapurisuhteisiin ja 6) valtion puolustus ja turvallisuus taattava. SWB 18.12.92 Omistus ja yksityistäminen Liettuan parlamentti hyväksyi lain valtionomaisuuden yksityistämisen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Yksityistäminen keskeytettiin 15.1.93 asti yksityistämislain aiheuttamien tulkintaerimielisyyksien vuoksi. BNS 11.12.92 Liettuan talousministerin Albertas Simenasin mukaan 90 % liettualaisista on jo yksityistänyt asuntonsa, 4/5 maataloussektorista on yksityistetty ja yli 1000 erilaista yritystä ja muuta kohdetta on yksityistetty - osa vaihdettavilla valuutoilla. SWB 18.12.92 Rahoitusjärjestelmä Liettuan keskuspankki ilmoitti ottavansa käyttöön uudet maksujärjestelyt entisten neuvostotasavaltojen kanssa. Maksuissa ruplavyöhykemaiden kanssa käytetään ruplaa, Latvian kanssa Latvian ruplaa ja Viron kanssa kruunua. BNS 18.10.92 59
Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Liettua ja Venäjä allekirjoittivat kauppa- ja energiatoimitussopimuksen 12.10.1992. SWB 14.10.92 Liettua ja Venäjä sopivat polttoinetoimituksista vuoden 1992 loppuun,ja vuodeksi 1993. Liettua lupautuu maksamaan lähes maailmanmarkkinahinnan. Maksut hoidetaan ruplina Venäjän keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Uudet polttoainehinnat nostavat tuotantokustannuksia lähes kolminkertaisesti Liettuassa. Sopimus on osa maiden välistä tavaranvaihtopöytäkirjaa. BNS 6.11.92, SWB 30.10.92 Liettua on saanut Maailmanpankilta 60 milj. dollarin luoton maatalous-, energia- ja terveydenhoitotarvikkeiden ostoon. Laina myönnettiin 17 vuodeksi 7.6 % vuotuisella korolla. BNS 23.10.92 Liettua saa Kansainväliseltä valuuttarahastolta MF:ltä 82 milj. dollarin suuruisen valmiusluoton, joka on tarkoitettu maan vakautusohjelman ja oman valuutan käyttöönoton tukemiseen. Luotto on ensimmäinen sen jälkeen, kun Liettua hyväksyttiin MF:n jäseneksi huhtikuussa 1992. BNS 23.10.92 Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys pankki EBRD myönsi ensimmäiset luottonsa Liettuale. 19.2 milj. dollarin ja 44 milj. Saksan markan suuruiset luotot annettiin 10 vuoden maksuajalla välittömiin energia-alan investointeihin. BNS 18.12.92 60
Tilastoliite Lähteet: Pan Econ Report 3.9.92 nro 33-34; 7.'10.92 nro 37 EZ 17/92; EZ 30/92; EZ 40/92; EZ 45/92; EZ 4/93; E 24.12.92; E 6.1.93; BNS 18.1.93 Venäjä - talouskehitys 1990 1991 1992 1992 1992 1992 1-3 1-6 1-9 1-12 BKT1-2 -9-14 -18-20 -19 Teollisuustuotanto1-0.1-2.2-13 -13-17.6-18.8 Maataloustuotanto 1.1-8 Elintarviketeollisuus 1-10 nflaatio1 5.6 95 220 1210 2500 nvestoirmit, netto1-22.4-36.2-44 -46-48 - 45 Työttömyysaste..07.136.234.696 Raakaöljyn tuot. milj.t 516.2 461.2 384 Raakaöljyn tuotanto1-13 -13-14 - 14 Budjettivaje mrd.rpl 235 2 Rahaemissio 3, mrd. rpl 77.9 274.8 531.6 748.5 Keskipalkka, rpl / kk 2056 3986 6327 12263 Minimipalkka, rpl / kk 900 900 900 1) prosentti muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2) joulukuun alussa 3) vuosineljänneksittäin Venäjä - ulkomaankauppa Kumulatiivinen vuoden alusta, ei sisällä kauppaa entisen Neuvostoliiton tasavaltojen kanssa 1992 1992 1992 1992 1-3 1-6 1-9 1-12 Vienti, mrd. USD 7.0 15.4 24.2 38.1 - ölj~, milj.t. 12.7 24.0 35.5 66.0 Tuonti, mrd. USD 9.2 14.9 26.4 35.0 - vilja, milj.t 8.4 12.9 23.4 29.5 Kauppatase, mrd. USD -2.3 0.5-2.2 3.1 61
~--------------------... i. Entiset Neuvostotasavallat Entisten Neuvostotasavaltojen talouskehitys tammi-lokakuussa 1992 vuoden 1991 vastaavaan aikaan verrattuna, prosenttimuutos 1. ;; 'i, '1, Tuotettu kansantulo Teoll. tuotanto Tukku- Väestön Väestön hinta- raha- rahaindeksi tulot 1 menot Vähittäiskaupan vaihto nyky- vertailt. hinnoin hinnoin Azerbaidzan -25.5-25.0 Armenia -41.6-52.3 Valko-Venäjä -14.5-13.0 Kazahstan -17.4-16.2 Kirgistan -24.8-24.2 Moldova -24.1-26.3 Venäjä -20.0-18.1 Tadzikistan -22.0 Turkmenia -17.6-21.4 Uzbekistan -21.8-8.4 Ukraina -16.0-9.7 Yhteensä -19.3-17.8 1022 227.3 215.0 1936 682.6 694.8 2179 567.0 428.8 1740 371.4 324.4 1199 446.4 413.8 1811 619.7 624.7 1408 991 551.0 389.5 1140 402.1 387.9 2120Z 773.0 630.0 2 1750 610.0 500.0 392 40.0 198 26.6 725 68.0 502 59.8 340 34.1 446 48.9 662 60.8 273 30.0 438 54.5 395 66.5 833 79.0 656 62.8 1) lman 40 % tulonsiirtoja 2)' Tammi-syyskuu 62
p Baltia Baltian maille myönnetyt lainat, mij. dollaria Viro Latvia Liettua G-24 105 210 205 MF 41 81 83 BRD 30 45 60 Yhteensä 176 336 348 Talouskehitys Viro Latvia Liettua Teollisuustuotanto, %-muutos tammi-joulukuu 92-39 -35.1-51.6 Kuluttajahintaindeksi tammi-syyskuu 92 1053 1059 1263 nflaatio, % tammi-joulukuu 92 1076 Ulkomaankauppa - vienti 4755 1 32766 2 - tuonti 4207 1 37093 2 - tase 548-4327 Keskipalkka/syyskuu 648 3 Budjettivaje/syyskuu 519.6 1 Työttömyysaste/joulukuu 3.9 2.3 1.0 1) milj. kruunua, ulkomaankauppa tammi-marraskuu 2) milj. ruplaa, ulkomaankauppa tammi-syyskuu 3) kruunuina 63 ii i il r~, ;,
Liite Tarkoitus Raportissa seurataan kuukausittain talouslainsäädännön ja talousjärjestelmän muutoksia sekä muita merkittäviä tapahtumia. Alat Talouspolitiikka Omistus ja yksityistäminen Rahoitusjärjestelmä Verotus Hintajärjestelmä, inflaatio Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Tuotannonalat Muut Lähteet AF = Argumenty i fakty BNS = Baltic News Service DM = Delovoi Mir - Business World E = Estonija EZ = Ekonomika i zhizn FZ = Finansovye zvestija FT = Financial Times HS = Helsingin Sanomat Z = zvestija K = Kommersant KL = Kauppalehti KS = Karjalan Sanomat MN = Moskovskije novosti NG = Nezavisimaja gazeta PR = Pravda RG = Rossijskaja gazeta RV = Rossijskije vesti (ent. Pravitelstvennyi Vestnik) SAPP = ee Sobranie aktov Prezidenta i Pravitelstva RF SR = e Sovetskaja Rossija SWB = eeee Summary of World Broadcasts, BBC muita lähteitä satunnaisesti 64