Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla olevalle siltayhteydelle. Tämä malli tarjoaa mahdollisuuden, jonka investointikustannus olisi vain 5 10% sillasta, mutta matkustajakapasiteetti riittävä koko tuolle välille ennustetulle kysynnälle. Matkustusajat olisivat raitiotievaihtoehdon luokkaa. Liikennetaloudellisesti tässä esitetyt vaihtoehdot olisivat jokainen siltaan verrattuina täysin ylivoimaisia. Tarvittavien laituri- ja ponttoonirakenteiden sekä väylän kustannus olisi yhteensä n. 1 1,2 milj. Lisäksi tarvittaisiin tietysti pienet kadunpätkät molempiin päihin. Henkilölautan tapauksessa voidaan reitin molempiin päihin rakentaa matkustusmukavuutta lisäävä, lämmitetty terminaalirakennus. Sen kustannus asettunee tasolle 1 1,5 M. Ratkaisumalli Lähtökohtana on toimintamalli, jossa merenselän ylittävä julkinen ja kevyt liikenne hoidetaan ympärivuotisesti lautalla. Lauttalinjan meriosuus on lyhimmillään Katajanokalta Laajasalon lähimpään kohtaan noin 1,7 km. Ehdotuksen perustana ovat oheisessa yhteenvetotaulukossa esitellyt neljä erilaista lauttamallia. Lautan hankintahinta on, ratkaisusta riippuen n. 4 15 milj.. Jokainen esitelty lauttamalli on täysin jäissäkulkeva, ruoripotkureilla varustettu. Niiden dieselkoneisto voidaan tarvittaessa rakentaa maakaasukäyttöiseksi tai lautta voidaan jopa rakentaa osittain sähkökäyttöiseksi hybridiksi.. Jos em. linjalla operoisi kaksi lauttaa, olisi lähtöjä molemmista päistä n. 10 15 min välein ja matka-aika olisi 7-8 minuuttia. Tässä esitellyt ajoneuvolautat (vaihtoehdot 1, 3 ja 4) pystyisivät kuljettamaan kerrallaan vaihtoehtoisesti yhden nivelraitiovaunun, 4 6 normaalibussia, kaksi isoa nivelbussia tai 21 henkilöautoa, ts. bussilauttana 300 400 henkilöä kerrallaan yhteen suuntaan. Siten yhden lauttaparin kapasiteetti olisi 1.200 1.600 henkilöä tunnissa yhteen suuntaan, mikä riittää täysin kattamaan välille arvioidun n. 4.500 matkustajan vuorokausiliikennetarpeen (Taulukko 2), myös huipputunnin kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että lauttaparin toinen lautta voitaisiin pitää huipputunteja lukuun ottamatta varalauttana tai sitten lauttapari voisi kuljettaa myös henkilöautoja ylimääräkapasiteetillaan. Satunnaismatkustajien odotusajat kutistuisivat enimmillään 15 minuuttiin.
Henkilölauttaparilla (vaihtoehto 2) vuoroväli olisi 10 15 minuuttia ja matkustajakapasiteetti ajoneuvolautan luokkaa. Matkustusaika olisi kuitenkin ajoneuvolauttoja pidempi, johtuen kahdesta kulkuvälineen vaihdosta. Vaihtoehto 4 on kolmea muuta isompi lautta, jonka kapasiteetti vastaisi muiden vaihtoehtojen lauttaparin kapasiteetti. 30 minuutin vuorovälistä johtuen keskimääräiset matkustusajat olisivat vaihtoehtoja 1 ja 3 pidemmät, mutta henkilölautan kanssa samaa luokkaa. Lauttavaihtoehdon edut Merimaisemaan ja meriekologiaan tällä vaihtoehdolla ei olisi käytännöllisesti katsoen mitään vaikutuksia. Veneilyyn lautoilla olisi hyvin vähäisiä haittavaikutuksia. Ympäristövaikutukset päästöjen muodossa olisivat siltaa vähäisemmät, sillä nestekaasukäyttöisellä tai hybridilautalla ei ole juuri mitään päästöjä. Taloudellisessa katsannossa lauttainvestointi tulisi maksamaan vain 5-8 % sillan kustannuksista. Käyttökustannukset olisivat hieman siltaa korkeammat (vuorovälistä ja ratkaisumallista riippuen n. 1,5 3 M vuodessa) mutta eivät lähelläkään siltainvestoinnin pääomakustannuksia. Lauttapari tulisi siten liikennetaloudellisesti ratkaisevasti siltaa merkittävästi kannattavammaksi. Lauttayhteys olisi myös kevyen liikenteen käytettävissä kaikissa sääoloissa ja ympäri vuoden, toisin kuin silta. Erikoiseduksi olisi laskettava miellyttävä merimatka, jonka arvo vetovoimatekijänä ei ole ainakaan pienempi kuin mitä sillalle on arvioitu. Maailmassa on useita kymmeniä suurkaupunkeja, joissa kaupunkien sisäiset vesiyhteydet hoidetaan menestyksellisesti pääasiassa lautoilla, niin bussi-, henkilöauto- kuin matkustajalautoillakin. Pohjoismaiset pääkaupungit ovat kaikki, Helsinkiä lukuunottamatta, tällaisia. Lauttavaihtoehdon kohdalla on merkittävää myös sen suuri tilanteen- ja kysynnänmukainen joustavuus kaupunkirakenteiden ja liikennetarpeiden ehkä muuttuessa. Laajasalon ja Helsingin niemen välille voidaan kysynnän mukaan järjestää vastaavanlaiset lauttalinjat myös esim. Merihaan tai Kalasataman kohdalle rantautuviksi. Vastaavasti voidaan tulevaisuudessa tietysti rakentaa kiinteitäkin yhteyksiä, jos lautat jossain vaiheessa osoittautuisivat riittämättömiksi. Käytetyillä lautoilla on myös jälkimarkkinat, joten niihin investoiminen ei ole hukattua rahaa, vaikka niistä joskus luovuttaisiinkin. On myös huomattava sekin seikka, että lauttalinja saadaan haluttaessa käyttöön jopa alle vuodessa tilauspäätöksestä eikä sen toteuttamiseen tarvita käytännöllisesti katsoen mitään kaava- tai ympäristölupaprosesseja. Lauttavaihtoehto ei myöskään kohdanne vastustavaa kansalaismielipidettä, joten sen nopeaa käyttöönottoa eivät valitusprosessit hidastaisi.
Lauttavaihtoehtoja 1. 70 tonnin kantoinen moderni maantielautta. Kuvassa esitelty kotimainen lauttamalli (valmistajatelakka Uudenkaupungin Työvene OY) on valmiiksi suunniteltu, varmatoiminen ja jo nyt ympärivuotisessa käytössä merellä, ankarissa saaristo-oloissa. Siihen voidaan haluttaessa helposti lisätä molemmille sivuille kapeat, yhteensä 50 80 hengen matkustajasalongit jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tällä lautalla kuljetettaviksi sopisivat parhaiten n. 24-36 hengen sähkökäyttöiset tai hybridibussit, sillä niiden kohdalla investointitarve maissa olisi pienin ja palvelutaso molemmissa päissä paras. Näin saavutettaisiin mahdollisimman korkea julkisen liikenteen käyttöaste ja sitä kautta vähiten päästöjä ja suurimmat ilmastoedut. Alusten lukumäärä Pituus o.a Leveys 4 kpl, Destia OYn käytössä 37,50 m 9,30 m Syväys max. Uppouma Kuollutpaino DWT Nopeus Koneteho Polttoainekapasiteetti Miehistö Kuljetuskapasiteetti 2,60 m 240 tn 70 tn max 9 solmua 2 x 264 kw 40 000 l min.1, tässä mahd. 2 hlöä 4-6 bussia tai raitiovaunu
2. Nykyaikainen kevyen liikenteen lautta 3. Uusi ajoneuvo- ja kevyen liikenteen lautta 300 matkustajapaikkaa, miehistö 2 h Hinta 6 M /kpl, terminaalit ja laiturit 2,5M Nopeus 9 solmua, max 40 cm jäissä kulkeva Käyttökulut 1,5 M /vuosi, (18 h/vrk, 365 vrk/v) Vuoroväli 12 15 min, kapasiteetti 1200-1500 hlöä/h yhteen suuntaan lauttaparilla Käytössä Tukholman saaristossa. Rakentajatelakka: Uudenkaupungin Työvene OY Kaksikantinen, ottaa ajoneuvoja ja kevyttä liikennettä, suunnitteilla. Rakentajatelakka: Uudenkaupungin Työvene OY
4. Uusin ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kombilauttakonsepti LNG -sähkökoneisto tai hybridi, uppouma 370 tn Hinta 10 15 M /kpl Terminaalit ja laiturit 2,5M Miehistö 4 h Jäissäkulkeva Käyttökulut 2,7 M /vuosi, 18 h/vrk, 365 vrk/v Vuoroväli 30 min Kapasiteetti 1200 hlöä/h yhteen suuntaan Valmistaja: STX Europe, Turun telakka
KRUUNUVUORENSELÄN JULKISEN LIIKENTEEN LAUTTALINJA Yhteenveto lauttavaihtoehdoista ratkaisumalli 1. maantielauttapari 70 tn busseille, kv liikenne kannella investointikustannus M 9 10 + 1 lisälautat 4,5 /kpl käyttökust/a M 2,5 3,7 kapasiteetti hlöä/h kahteen suuntaan 1600 + 1600 + muutamia kymmeniä kv liik ominaisuuksia yhden istuimen periaate vuoroväli min 10 15 lauttamalli 2. henkilö- ja kevyen liikenteen lauttapari 50 tn 12 + 2,5 lisälautta 6 /kpl 1,5 2,2 1200 + 1200 1600 + 1600 2 vaihtoa paitsi kv liikenteessä 10 15 3. bussi- ja kevyen liikenteen 80 tn lauttapari 11 12 + 3 2,5 1600 + 1600 yhden istuimen periaate 15 4. bussi- ja kevyen liikenteen 370 tn lautta 10 15 + 3 lisälautat 10 15 /kpl 2,7 3,8 1200 + 1200 2400 + 2400 yhden istuimen periaate 30
Lauttojen reittivaihtoehtoja Kruunuvuorenselälle